Murupolku

Mielenterveyspalvelut

Muumimukeja ruokapöydällä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluu perusterveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluita sekä erikoissairaanhoidon psykiatrisia palveluita.

Palvelupaikkahakemisto (HVA)

Päihde- ja riippuvuushoidon palvelupolku

Tutustu päihde- ja riippuvuushoidon palvelupolkuun

Päihde- ja/tai eri riippuvuuksiin liittyvissä asioissa saat lisätietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen riippuvuushoidon palvelupolulta. Riippuvuuksilla tarkoitetaan pakonomaista toimintaa päihteitä, pelaamista tai muuta toimintaa kohtaan. Palvelupolku sisältää tietoa ja yhteystiedot riippuvuus- ja päihdepalveluista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tutustu palvelupolkuun ja löydä itsellesi sopiva apu ja tuki.

Päihde- ja riippuvuushoidon palvelupolku

Mielenterveysläheisen palvelupolku

Tutustu mielenterveysläheisen palvelupolkuun

Mielenterveysläheisen palvelupolku on rakennettu mielenterveyssairautta sairastavan läheisen tueksi sekä ammattilaisille työkaluksi läheisen tilanteen tukemisessa. Löydät polulta tietoa läheisille tarkoitetuista tuen ja avun muodoista.

Mielenterveysläheisen palvelupolku

Terapiat etulinjaan - toimintamalli

Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Terapiat etulinjaan -toimintamalli on yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteiskehittämishanke, joka toteuttaa kansallista mielenterveysstrategiaa ja tukee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa. 
 
Toimintamallin tavoitteena on, että lievistä ja keskivaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivät ihmiset pääsevät nopeasti vaikuttaviin hoitoihin. Terapiat etulinjaan -toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että tukea saa nopeasti paikasta riippumatta. Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut ja vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät. 

Lisätietoa Terapiat etulinjaan -toimintamallista

Sisältöjulkaisija

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

UUTINEN / 15.02.2024

Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi.

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

UUTINEN / 15.02.2024

Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi.

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

UUTINEN / 15.02.2024

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

Oma Hämeessä pilotoidaan uusia toimintamalleja lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi. Osa asiakkaista tarvitsee paitsi suojelua myös kuntoutusta ja hoitoa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian ja arvojen mukaista on toiminnan rohkea kehittäminen asiakkaiden parhaaksi. Tämä edellyttää sitoutumista kehittämistyöhön, jossa tavoitellaan vaikuttavia palveluita ja tiedostetaan, että onnistuminen edellyttää luottamusta yli sektorirajojen. Yhteisasiakkuudesta rakentuu yhteinen suunnitelma, joka osoittaa kenen vastuulla on minkäkin tavoitteen edistäminen yhdessä perheen kanssa.  

Toimintamallia kehitetään kevään kuluessa. Tavoitteena on tunnistaa hyvät, jo olemassa olevat käytännöt ja rakentaa uutta, ongelmakohdat korjaavaa mallia. Olennaista työssä on se, että palvelut nivotaan yhteen ja moninaisiin tuen tarpeisiin vastataan yhdessä. 

– Palvelut rakennetaan asiakkaan tarpeiden ympärille niin, että työskentelemme yhdessä ja yhteisen suunnitelman mukaisesti. Ei siis omaa suunnitelmaa psykiatriseen hoitoon, päihdehoitoon ja lastensuojeluun, vaan yksi yhteinen suunnitelma. Palvelun on tarkoitus huomioida koko perhe, mutta lapsi on keskiössä, taustoittaa lastensuojelun tuloaluejohtaja Taija Ylätalo

Ylätalo painottaa, että hyvinvointialueella tulee aidosti tunnistaa lastensuojelun kriittiset kohdat, joissa ”perussujuva tekeminen” ei riitä. 

– Asiakkailla on suojelutarpeen lisäksi tarvetta kuntoutukseen ja hoitoon. Moniammatillinen työskentely voi parhaimmillaan esimerkiksi estää tilanteen, jossa lapsi joudutaan sijoittamaan. Tämä on inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta. 

Lopputuloksena tulee olla se, että työntekijät sitoutuvat työskentelemään halutun toimintamallin mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen kokoaa pilottiryhmän helmi- ja maaliskuussa työpajoihin, joissa tunnistetaan hyvät, jo olemassa olevat käytännöt sekä lähdetään rakentamaan uutta, ongelmakohdat korjaavaa toimintamallia. Pilottiryhmään tulee työntekijöitä lastensuojelusta, psykiatriasta ja päihdepalveluista sekä kokemusasiantuntijoita ja ohjelmistoyritys Integritas Oy:n edustus. 

–  Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen yhdistämisessä on lainsäädännöllisiä haasteita, mikä hidastaa yhteisasiakkuuksien hallintaa. Kehittämistyössä on kuitenkin mahdollista edetä, kunhan asiakkaan suostumus hoidetaan tyylikkäästi ja asianmukaisesti, sanoo Integritasin toimitusjohtaja Kalle Horjamo