UUTINEN / 03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.

Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.

Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.

Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.

Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.

Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa

Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.

– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.

Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.

ARTIKKELI / 25.08.2026

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään 31.8. Viisi nuorten parissa työskentelevää asiantuntijaa nostaa esiin yhden tärkeän tekijän huumekuolemien ehkäisyssä: päihteiden käyttöön liittyvän stigman eli leimautumisen, joka voi estää avun hakemisen.  

Yliannostuskuolemien ehkäiseminen yhdistetään usein hoitoon pääsyyn, palveluiden saatavuuteen ja haittoja vähentäviin toimintamalleihin. Asiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeää on tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat siihen, uskaltaako nuori hakea apua ja kertoa omasta tilanteestaan.  

Päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi näkyä esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksina. Nuori saattaa pelätä tuomituksi tulemista tai sitä, ettei häntä ymmärretä. Tällaiset kokemukset voivat lisätä etäisyyttä palveluihin ja vaikeuttaa tuen vastaanottamista.  

– Nuorten kanssa tehtävässä työssä luottamuksen rakentaminen on kaiken perusta. Kokemus siitä, että tulee kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi jokaisessa kohtaamisessa, voi madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi. Samalla se vahvistaa nuoren uskoa siihen, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, sanoo TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Saira.  

Asiantuntijoiden mukaan stigma ei ole vain yksilön kokemus, vaan se näkyy myös kielteisinä asenteina, syrjintänä ja palvelujärjestelmän rakenteissa. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden toiminnasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Sen tunnistaminen auttaa kehittämään palveluita entistä saavutettavammiksi ja vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin.  

Nuorten huumekuolemien ehkäisy edellyttää moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä kohtaamisia, jotka vahvistavat luottamusta ja osallisuuden kokemusta. Turvallinen kohtaaminen voi olla ratkaiseva askel avun hakemisessa.  

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään vuosittain 31. elokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta yliannostuksista, ehkäistä huumekuolemia ja muistaa niitä, jotka ovat menehtyneet yliannostukseen.  

Asiantuntijat tekevät yhteistyötä eri hyvinvointialueilla osana valtakunnallista ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa (2025–2027), jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia parantamalla päihde- ja riippuvuuspalveluja, vahvistamalla ammattilaisten osaamista sekä vähentämällä huumeita käyttäviin henkilöihin kohdistuvaa stigmaa.  

Kansainvälisenä yliannostuskuolemien ehkäisypäivänä 31. elokuuta TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke järjestää yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutuksen Hämeenlinnassa. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka voivat arjessaan kohdata yliannostus- ja myrkytystilanteita. Tavoitteena on vahvistaa ensiapuvalmiuksia sekä madaltaa kynnystä hälyttää apua hätätilanteissa.  

Kirjoittajat: 

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

Henni Myllyoja, projektipäällikkö, Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanke, Satakunnan hyvinvointialue  

Eerika Ollila, projektipäällikkö, Kohtaavat polut – Monialainen tuki huumeita käyttäville nuorille Keski-Suomessa –hanke, Keski-Suomen hyvinvointialue  

Veronica Hanhisuanto, projektipäällikkö, Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella –hanke, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.  

Linda Dalbom, projektipäällikkö, Tiedä, toimi, pelasta- ja Päihdehoitoon kiinnittymisen –hankkeet, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

UUTINEN / 24.08.2026

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 44

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä kausirokotukset käynnistetään viikolla 44. Digitaalinen ajanvaraus ja puhelinajanvaraus avautuvat viikolla 43.  

Kenelle rokotus annetaan? 

Koronan tehosterokotus 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee rokotetta 

• hoivakodeissa asuville ja säännöllisessä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille 
• kaikille 75 vuotta täyttäneille 
• kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille 
• 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta. 

Influenssarokotus 

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja 

• 65 vuotta täyttäneet 
• alle 7-vuotiaat lapset 
• raskaana olevat 
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 
• varusmiespalveluksensa aloittavat 
• laitosmaisissa olosuhteissa asuvat 
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon asiakastyötä tekevä henkilöstö 
• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri 
• lintuinfluenssalle altistumisriskissä olevat ammattilaiset. 

Entä jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen? 

Jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, hän voi hankkia rokotteen omakustanteisesti. Rokotuksia on saatavilla esimerkiksi apteekeista ja yksityisiltä lääkäriasemilta. Tarvittaessa rokotteen voi saada myös pyytämällä reseptin ja rokotusajan omalta terveysasemalta. Tällöin asiakas maksaa rokotteen itse. 

Missä asiakkaat rokotetaan? 

• Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta.  
• Kotihoidon asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat rokotetaan asumisyksiköissä. Rokottamisesta voi tarvittaessa kysyä asiakkaan hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Vammaispalveluiden asumispalveluiden asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä asiakkaan omasta asumisyksiköstä. 
• Muut ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat aikuiset rokotetaan terveysasemalla. 

Lue lisää:   

Influenssarokote (THL) 

Kenelle influenssarokotteita annetaan (THL) 

Koronarokotteet – eri ryhmien rokotukset (THL)