UUTINEN / 14.03.2025

Kanta-Hämeen aluevaaleissa on 427 ehdokasta – käytä äänioikeuttasi huhtikuun vaaleissa

Suomen historian toiset aluevaalit järjestetään huhtikuussa. Aluevaaleissa Kanta-Hämeeseen valitaan aluevaltuusto, jossa on 59 aluevaltuutettua. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Kanta-Hämeessä ehdolla on yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokasmäärä pieneni hieman edelliskerrasta, sillä ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 ehdokkaita oli 476.

Aluevaalilautakunta on käsitellyt ehdokashakemukset ja vahvistanut ehdokaslistojen yhdistelmän sekä ehdokasnumerot kokouksessaan torstaina 13. maaliskuuta. Ehdokaslista on liitteenä tämän uutisen lopussa. Aluevaalien ehdokkaat löytyvät myös Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Oma Hämeen verkkosivulle avataan oma osio, jonne kootaan tietoa vaaleista ja äänestämisestä. 

Asukkaat äänestävät aluevaaleissa Kanta-Hämeessä ehdolle lähteneitä henkilöitä. Valinnat tehdään maakunnan sisältä suhteelliseen vaalitapaan perustuvassa ääntenlaskennassa aivan kuten eduskuntavaaleissakin. Kuntakohtaisia paikkoja ei vaaleissa ole, vaan valinnat tehdään koko maakunnan äänet huomioiden.

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle on lähetetty äänioikeusilmoitus, joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun. Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat vähintään 18-vuotiaita viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.

Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, miten terveydenhuolto-, sosiaali- ja pelastuspalveluita Kanta-Hämeessä asukkaille tarjotaan. Käytä siis äänioikeuttasi!

Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestylapulla

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8.4. Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa. Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestyslipulla ja kuntavaaleissa valkoisella.

Ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ympäri Suomea. Varsinaisena vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetulle postitse tai Suomi.fi –palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Listan äänestyspaikoista löydät kuntien verkkosivuilta tai valtakunnallisesti Digi- ja väestöviraston sivuilta.

Äänestäjät äänestävät aluevaaleissa oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja kuntavaaleissa oman kotikuntansa ehdokkaita. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Jokaisella ehdokkaalla on ehdokasnumero. Aluevaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2002 ja kuntavaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2. Kuntavaaleista saat lisätietoa kuntien verkkosivuilta.

Kanta-Hämeessä aluevaaliehdokkaiden määrä jakautuu puolueittain seuraavasti:

• Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 73
• Vihreä liitto 46
• Vapauden liitto 2
• Suomen Kristillisdemokraatit 35
• Vasemmistoliitto 56
• Suomen Keskusta 63
• Kansallinen Kokoomus 72
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1
• Perussuomalaiset 73
• Liike Nyt 6
• Ehdokkaita yhteensä 427

Lista Kanta-Hämeen aluevaaliehdokkaista numeroineen (pdf-tiedosto)

Lisätietoa äänestämisestä ja äänioikeudesta löydät Oikeusministeriön Vaalit-sivustolta

UUTINEN / 27.01.2025

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön

Oma Häme oli mukana tiistaina 21.1. järjestöpäivässä, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian ensimmäisen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 16. kertaa järjestetyn Järjestöpäivän teemana oli tänä vuonna Turvattu tulevaisuus yhdessä tehden.

Päivässä korostui järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tulevien ammattilaisten ymmärryksen syventäminen järjestöjen toiminnasta. Mukana oli yli 40 järjestöä esittelemässä työtään, ja myös Oma Hämeen työntekijät osallistuivat ensimmäistä kertaa tapahtumaan. Tämä tarjosi heille mahdollisuuden verkostoitua, oppia järjestöjen tehtävistä sekä pohtia yhteistyön kehittämistä.

Yhteistyön merkitys korostui

Oma Hämettä tapahtumassa edustivat asiakkuustiimin työntekijät, joiden esittelypiste herätti kiinnostusta sekä opiskelijoiden että järjestöjen edustajien keskuudessa. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa nousi esiin se, miten hyvinvointialue voisi tukea järjestöjen työtä ja hyödyntää niiden asiantuntemusta esimerkiksi palveluiden suunnittelussa ja asiakasohjauksessa. Opiskelijat korostivat myös, että järjestöjä tulisi kohdella arvokkaina kumppaneina ja oman alansa asiantuntijoina.

Vammaisneuvosto näkyvillä

Tapahtumassa mukana ollut vammaisneuvosto toi esiin toimintaansa leikkimielisen kyselyn avulla, jossa selvitettiin osallistujien tietämystä neuvoston työstä. Kyselyn kautta avattiin muun muassa vammaisneuvoston kokoonpanoa ja toiminnan laajuutta.

–  Järjestöpäivä tarjosi hyvän mahdollisuuden tehdä vammaisneuvoston työtä tunnetuksi ja vähentää mielikuvaa meistä näkymättömänä toimijana, totesi vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr. 

Vammaisneuvostoon kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa tuoda esille vammaisia henkilöitä ja heidän elinolosuhteitaan ja hyvinvointiaan koskettavia asioita. Vammaisneuvosto voi osaltaan edisttä asioiden käsittelyä hyvinvointialueella. Yhteydenotto vammaisneuvostoon onnistuu joko oman kunnan edustajan tai vammaisneuvoston sihteerin kautta. Lisätietoa vammaisneuvostosta

Tulevaisuuden suunta

Järjestöpäivän antia pidettiin arvokkaana niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Päivä alleviivasi tarvetta vahvistaa hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta asukkaiden osallisuus ja hyvinvointi voivat kehittyä. 

UUTINEN / 18.12.2023

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

Aluevaltuusto päättää tiistaina 19. joulukuuta palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Palveluverkkosuunnitelman valmistelulle on tehty erillinen osallistamissuunnitelma, jossa huomioidaan asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuus.

Hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovat käsitelleet asiaa loka-marraskuun aikana. Henkilöstölle tehtiin palveluverkkoselvitykseen liittyen Webropol-kysely, johon vastasi noin 700 työntekijää. Sidosryhmien kanssa on käyty omia keskusteluja. Asukkaita on haastateltu ympäri maakuntaa ja lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi hyvinvointialue sai palveluverkkoselvityksestä lausuntoja kunnilta ja järjestöiltä sekä kansalaisaloitteita yksityishenkilöiltä. Kaikki lausunnot ja kyselyiden tulokset on toimitettu päättäjille ja ne löytyvät liitteinä tiistain kokouksen esityslistasta. 

– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olemme saaneet paljon perusteltuja lausuntoja. Se osoittaa, että asia on tärkeä meille kaikille. Lausunnot otetaan tarkasti huomioon asiasta päätettäessä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Palveluverkon määritysperiaatteet antavat suuntaviivat hyvinvointialueen palveluverkon tulevalle rakenteelle ja organisoimiselle. Sovituilla periaatteilla pyritään turvaamaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluiden saavutettavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Pelastuspalveluiden osalta palveluverkon rakennetta linjaa ensisijaisesti pelastustoimen palvelutasopäätös. Aluevaltuusto päättää määritysperiaatteista tiistaina – kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Lähes 400 asukasta haastateltiin marraskuussa

Asukkaiden ajatuksia kerättiin marraskuussa kyselytutkimuksella, jonka teki Innolink Oy. Tutkimushaastattelijat tekivät lähes 400 haastattelua Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Tammelassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asukkaiden palvelutarpeita ja ajatuksia palvelutapojen muutoksista.

Valtaosa kyselyyn vastaajista oli käyttänyt Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluita muutamia kertoja kuluneen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastausten perusteella asukkaille tärkeimmät asiat sote-palveluissa ovat peruspalvelujen saaminen läheltä, oikean palvelun löytäminen helposti sekä avun ja tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Vastauksissa korostui myös hoitajan ja lääkärin vastaanottojen saatavuus läheltä. 

Lähes puolet vastaajista oli jo käyttänyt Oma Häme -sovellusta. Sähköisiin palveluihin toivottiin opastusta, mutta moni vastaaja kannatti sähköisen ajanvarauksen yleistymistä. Uudet chat-palvelut koettiin toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nuorempien vastaajien keskuudessa. 

Loka-marraskuussa Oma Häme sai asukkailta sähköisen kyselyn kautta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Sähköinen kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa Polis-keskustelualustalla. Keskusteluissa nousi esiin asukkaiden huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta, erityisesti terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan. 

Polis-keskusteluissa saivat kannatusta erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet sekä terveyspalvelupisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Voit lukea Polis-keskusteluiden annista lisää täältä.

Uusi osallistamisen kierros helmikuussa

Sidosryhmille järjestettiin marraskuussa kaksi omaa keskustelutilaisuutta, joihin osallistui edustajia maakunnan oppilaitoksilta, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta. Toisessa keskustelutilaisuudessa työskenneltiin työpajassa Orchidea-verkkoalustalla. Osallistujat pohtivat niitä asioita, joita Oma Hämeen tulisi ottaa huomioon palveluverkon ja palvelutapojen muutoksessa. Lisäksi työpajassa käytiin keskustelua mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. Työpajassa ideoitiin muun muassa yhteistyömalleja kotiin vietäviin ja liikkuviin palveluihin. Lisäksi pohdinnassa oli erilaiset yhteistyömuodot, jolla voitaisiin edistää asukkaiden digitaitoja. 

Kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien lausunnoissa nousi esiin muun muassa huoli ikäihmisten palvelujen saannista, jos palveluja paljon keskitetään. Keskittämisen vaikutukset huolestuttivat useampia lausuntojen antajia myös siksi, että maakunnan joukkoliikenneyhteydet ovat huonot. Yleisesti lausunnoissa kritisoitiin suunniteltujen muutosten nopeutta ja laajuutta ja kyseenalaistettiin se, miten laajasti suunnitelmien vaikutuksia maakuntaan ja asukkaisiin on arvioitu.

– Lausunnoista välittyy paljon samoja asioita, joita olemme aluehallituksessakin keskustellut. Sidosryhmien ja kuntalaisten huolet ja kehittämisajatukset ovat ymmärrettäviä. Monia asioita tullaan huomioimaan päätöksenteossa, mutta tietenkin toivon myös ymmärrystä ja tosiasian tunnustamista sen suhteen, että kaikki tahot eivät saa kaikkia esittämiään asioita läpi. Talousvaatimukset ja henkilöstön riittävyys tuo aikamoisia reunaehtoja välttämättömille muutoksille, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Palveluverkkosuunnitelman seuraavaan vaiheen valmistelu käynnistyy heti aluevaltuuston tiistaisen kokouksen jälkeen. Seuraavaksi tehdään muutosesitykset palveluverkon osalta, niitä käsitellään ensimmäisen kerran aluehallituksen kokouksessa 29. tammikuuta 2024.

Helmikuun aikana tullaan järjestämään seuraava laaja osallistamisen kierros asiakkaille, asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille. Helmikuun aikana tehdään myös vaikutusarvioinnit tehtyjen muutosesitysten osalta. Palveluverkon muutoksista aluevaltuusto päättää 26. maaliskuuta 2024.