Murupolku
Navigointivalikko
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutisetOma Häme etsii nuoria osallistumaan digitaaliseen raatiin
Nuoret pääsevät vaikuttamaan digipalveluihin ja kehittämään digitaalisen raadin mallia.
Oma Häme etsii nuoria osallistumaan digitaaliseen raatiin
UUTINEN / 13.11.2024
Nuoret pääsevät vaikuttamaan digipalveluihin ja kehittämään digitaalisen raadin mallia.
UUTINEN / 13.11.2024
Oma Häme etsii nuoria osallistumaan digitaaliseen raatiin
Oma Häme käynnistää marras-joulukuun vaihteessa nuorille digitaalisen asiakasraadin. Raati on 15-20 -vuotiaille nuorille suunnattu vaikuttamistapa, jossa keskustellaan kahden viikon jaksoissa, kolmesta eri teemasta. Tällä kertaa teemat koskevat digipalveluita.
Keskusteluihin osallistuu myös Oma Hämeen työntekijöitä, jotka vastaavat keskustelun teemana olevien asioiden kehittämisestä. Raati käynnistyy ja päättyy livetapaamisilla Hämeenlinnassa. Keskustelut käydään neljän kuukauden ajan digitaalisella alustalla. Keskusteluihin voi osallistua omien aikataulujen mukaan, ja halutessaan nimettömästi.
Osallistumalla raatiin nuori pääsee myös mukaan testaamaan ja kehittämään digitaalisen raadin mallia. Tavoitteenamme on, että nuorten raati on
- nuorten ja sidosryhmien tarpeisiin ja toiveisiin vastaava
- helposti lähestyttävä ja ketterä
- kustannustehokas
- aidosti vaikuttava
Jos olet 15–20 -vuotias kantahämäläinen nuori, lähde mukaan toimintaan! Aloitustilaisuus pidetään livenä Hämeenlinnassa 28. marraskuuta klo 17.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen 26.11. mennessä tämän linkin kautta
Jos jokin jää mietityttämään tai herää kysymyksiä, ota meihin yhteyttä!
anna.erkamo(at)omahame.fi
sanna.makynen(at)omahame.fi
Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta
Asunnottomuutta käsittelevä raportti paljastaa palveluvajeet Sisä-Suomen yhteistyöalueen maakunnissa.
Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta
UUTINEN / 13.11.2024
Asunnottomuutta käsittelevä raportti paljastaa palveluvajeet Sisä-Suomen yhteistyöalueen maakunnissa.
13.11.2024
UUTINEN / 13.11.2024
Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta
Asunnottomuuden uhkatilanteet, häädöt ja asunnottomuus ovat tällä hetkellä kasvussa Kanta-Hämeessä ja kahdessa naapurimaakunnassa. Tilanne selviää tuoreesta sosiaalisesta raportista, jossa on tarkasteltu asunnottomuutta ja asumisen ongelmia Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Siihen kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Asunnottomien määrästä ei ole kattavia tilastoja minkään maakunnan alueella. Avun tarvitsijoiden määrää on vaikea arvioida myös siksi, että maakunnissa esiintyy myös piiloasunnottomuutta, erityisesti nuorten aikuisten ikäryhmässä. Monet oleilevat tuttavien tai sukulaisten luona väliaikaisesti, kun omaa asuntoa ei ole. Sosiaaliturvaan viime aikoina tehtyjen muutosten vuoksi asunnottomuus tai sen uhka koskee yhä useampia ihmisryhmiä, kuten lapsiperheitä.
Sisä-Suomen yhteistyöalueella on raportin mukaan paljon kehitettävää palveluissa, joilla ehkäistään asunnottomuutta tai autetaan asunnottomia. Kanta-Hämeessä ei ole tarjolla lainkaan hätämajoitusta, eikä riittävästi asumisneuvontaa tai erilaisia elämäntilanteita huomioivia asumisratkaisuja.
Palveluihin olisi syytä panostaa, koska oikea-aikainen neuvonta ja tuki ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti aina parempi vaihtoehto kuin raskaat asumispalvelut ja osastohoito. Raportissa listataan tärkeiksi, ensivaiheen palveluiksi asunnon järjestäminen asunto ensin –periaatteella, taloudellinen tuki sekä tarvittavat sote-palvelut.
Tiistaina julkaistu sosiaalinen raportti perustuu kyselyyn, johon on vastannut yli 200 hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajaa. Tausta-aineistoina on käytetty ammattilaisten tuottamia arvioita ajankohtaisten sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasraatilaisten näkemyksiä asunnottomuuteen liittyen.
Asunnottomuuden poistaminen vaatii yhteistyötä ja uusia palveluita
Raportissa todetaan, että asunnottomuuden ehkäisemisessä tarvitaan nykyistä vahvempaa yhteistyötä valtionhallinnon, hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Hyvinvointialueiden sosiaalityö on keskeisessä roolissa asiakastilanteissa. Tärkeää olisi, ettei asunnottomuutta ja asumisen haasteita lisätä poliittisilla ratkaisuilla.
Raportissa muistutetaan, että asunnottomuus on monisyinen ilmiö, johon vaikuttaa henkilökohtaisten ongelmien lisäksi joukko yhteiskunnallisia rakenteita ja yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Yhteiskuntapolitiikka onkin asuntopolitiikkaa, sillä poliittiset päätökset vaikuttavat tarjolla oleviin asumis- ja sosiaalipalveluihin.
Asunnottomuuden taustalla on usein kasautuvat talous- ja velkaongelmat sekä mielenterveys- ja päihdehaasteita. Raportissa tunnistetaan erityisen haavoittuvina ryhminä vankiloista vapautuvat vangit ja asunnottomat naiset.
Raportissa annetaan toimenpidesuosituksia asunnottomuuden vähentämiseksi:
1) Naisten huomioiminen asunnottomuustyössä
2) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn kehittäminen
3) Asumisneuvonnan laajentaminen
4) Vuosittainen asunnottomuuslaskenta asuntopoliittisten ratkaisujen tukena
5) Asunnottomuutta kokeneiden osallisuuden vahvistaminen
Oma Hämeessä sosiaalista raporttia esiteltiin ensimmäisen kerran 12. marraskuuta Rakee- rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisfoorumissa. Tämän jälkeen selvitetään yhdessä johdon ja asiantuntijoiden kanssa, mitä raportin toimenpide-ehdotuksia voidaan lähteä edistämään ensimmäiseksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Asunnottomuus ja asumisen ongelmat Sisä-Suomen yhteistyöalueella - sosiaalinen raportti on laadittu yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Mukana ovat olleet kevään ja syksyn 2024 aikana alueen kolme hyvinvointialuetta, sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA sekä Tampereen kaupunki.
Aluehallitus hyväksyi asukasvuokrien tarkistukset
Käsittelyssä oli myös esiselvitys sairaalapalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen muutoksista.
Aluehallitus hyväksyi asukasvuokrien tarkistukset
UUTINEN / 12.11.2024
Käsittelyssä oli myös esiselvitys sairaalapalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen muutoksista.
UUTINEN / 12.11.2024
Aluehallitus hyväksyi asukasvuokrien tarkistukset
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Oma Hämeen esiselvitystä toiminnallisista muutoksista sairaalapalveluissa ja ikäihmisten asumispalveluissa. Esiselvitys liittyy uusien talouden tasapainottamistoimien etsintään Oma Hämeessä. Hyvinvointialueen taloustilanteen vuoksi meneillään olevien tasapainottamisohjelmien rinnalle on tarpeellista suunnitella uusia talouden tehostamistoimia.
Esiselvityksessä on kartoitettu hyötyjä joidenkin perusterveydenhuollon vuodeosastojen muuttamiselle lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Tällä voitaisiin parantaa ikääntyneiden hoidon kuntouttavuutta ja vähentää heidän laitostumisensa riskiä. Nykyisin perusterveydenhuollon vuodeosastoilla on jatkuvasti potilaita, jotka jonottavat palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille. Arviointi- ja kuntoutusyksiköt tarjoaisivat asiakkaille kuntouttavaa hoitoa lähellä omaa elinympäristöään ja vähentäisivät sairaalajaksojen pituutta. Muutos toisi myös säästöjä hyvinvointialueelle.
Lue lisää: Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin
Esiselvityksessä on kartoitettu myös erikoissairaanhoidon avovastaanottotoiminnan keskittämisen hyötyjä. Tähän tuo painetta osaltaan henkilöstön saatavuus, joka vaihtelee eri alueilla.
Lue lisää: Oma Häme suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille
Aluehallituksen käsittelyn aikana Johanna Häggman (kesk.) teki muutosesityksen, jossa esiselvitys olisi merkitty vain tiedoksi, eikä jatkokäsittelylle olisi määritetty aikataulua. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä pohjaesitykselle äänin 11-2. Niinpä aluehallitus merkitsi esiselvityksen tiedoksi ja päätti pyytää täydentäviä tietoja, muun muassa alustavaa arviointia vaikutuksista. Aluehallitus käsittelee asiaa uudelleen viimeistään kokouksessaan 2. joulukuuta.
Esiselvityksestä on tiedotettu henkilöstöä, erityisesti niissä yksiköissä, joita mahdolliset muutokset koskisivat. Henkilöstöä kuullaan vielä ja heidän kehittämisideoitaan hyödynnetään valmisteluvaiheessa. Mahdollisista muutoksista tullaan päättämään ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Asukasvuokrat yhtenäistetään hyvinvointialueella
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös Oma Hämeen asukasvuokrien ja -vuokrasopimusten tarkistuksia. Tarkoituksena on yhtenäistää ympärivuorokautisen palveluasumisen asukasvuokrat ja vuokrasopimukset. Keväällä toteutettava muutos koskee ikäihmisten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumista.
Hyvinvointialueelle on siirtynyt vuodenvaihteessa 2023 kuntien tekemät vuokrasopimukset. Kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä asukasvuokrissa ja vuokrasopimuksissa, minkä vuoksi vuokratasoissa ja sopimussisällöissä on eroja. Hyvinvointialue yhtenäistää vuokrat ja vuokrasopimukset, jotta ne saadaan yhdenmukaisiksi ja tasapuolisiksi. Tavoitteena on esimerkiksi sama neliövuokra samassa kiinteistössä oleville asiakkaille.
Aluehallitus hyväksyi asukasvuokrasopimusten yhtenäistämisen päätösesityksen mukaisesti. Yhtenäistäminen tehdään omakustannusperiaatetta noudattaen kuitenkin siten, että vuokran vuosittainen korotus on asukkaalle enintään 15 prosenttia. Asuntokohtainen vuokra määräytyy jatkossa omakustannusperiaatteen mukaisesti. Eli vuokraa peritään sen verran kuin hyvinvointialueelta kuluu asuntojen rahoitusmenoihin ja kiinteistökuluihin.
Kohteissa, joissa nykyinen vuokrataso on merkittävästi alle todellisten aiheutuneiden kustannusten, vuokrien kertakorotusten suuruutta rajoitetaan 15 prosentin kertakorotukseen. Vuokra on tarkistuksen jälkeen kuitenkin enintään Kelan eläkkeensaajan asumistuen vuosittain vahvistettavan, enimmäisasumismenojen suuruinen. Vuokratason muutos ei vaikuta vuokralaisen suojaosaan. Mahdollisista hintamuutoksista lähetetään asukkaalle kirjallinen tieto, jonka jälkeen muutokset astuvat voimaan sopimusehtojen mukaisesti.
Lisäksi aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi useita valtuustoaloitteita ja päätti lähettää ne edelleen toimialoille valmisteltavaksi. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 18. marraskuuta.
Fimlab: Saitko kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan?
Seulontaa ei kannata jättää väliin.
Fimlab: Saitko kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan?
UUTINEN / 12.11.2024
Seulontaa ei kannata jättää väliin.
UUTINEN / 12.11.2024
Fimlab: Saitko kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan?
Kohdunkaulan syövän seulontaa ei kannata jättää väliin. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää ja jolloin ne ovat tarvittaessa helposti hoidettavissa. Seulonnalla on saatu Suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla.
Kaikki 30–65-vuotiaan naiset saavat viiden vuoden välein kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan. Vuonna 2024 seulottavia ovat vuosina 1994, 1989, 1984, 1979, 1974, 1969, 1964 ja 1959 syntyneet.
On tärkeää, että käyt näytteenotossa viimeistään seulontavuoden loppuun mennessä. Ei haittaa, vaikka seulontakutsusi olisi päässyt hukkumaan; voit silti varata ajan gynekologiseen näytteenottoon osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla arkisin klo 7–18 numeroon 010 808 515.
Seulontatutkimus on sinulle maksuton. Tulokset toimitetaan sinulle postitse kahden kuukauden kuluttua näytteenotosta.
Varaa aika gynekologiseen näytteenottoon
Lue lisää kohdunkaulan syövän seulonnasta
Lähde ja kuva: Fimlab
Tietoa kerätään, jotta asiakkaille ja heidän läheisilleen voidaan antaa laajasti tietoa eri vaihtoehdoista...
Oma Häme kerää asiakkaiden avuksi listaa kotiin annettavien aterioiden toimittajista – ilmoittaudu mukaan
UUTINEN / 12.11.2024
Tietoa kerätään, jotta asiakkaille ja heidän läheisilleen voidaan antaa laajasti tietoa eri vaihtoehdoista...
UUTINEN / 12.11.2024
Oma Häme kerää asiakkaiden avuksi listaa kotiin annettavien aterioiden toimittajista – ilmoittaudu mukaan
Kanta-Hämeen hyvinvointialue kerää tietoa ja listaa eri palveluntuottajista, jotka pystyvät toimittamaan ikäihmisille aterioita kotiin Kanta-Hämeen alueella. Tietoa kerätään, jotta asiakkaille ja heidän läheisilleen voidaan antaa laajasti tietoa eri vaihtoehdoista aterioiden järjestämiseen. Tietoa sopivista ateriantoimittajista annetaan asiakkaalle esimerkiksi ikäihmisten Ensilinja-numeron kautta, p. 036 296 620, ja lista julkaistaan myöhemmin myös Oma Hämeen nettisivuilla.
Hyvinvointialueella päivittäisten aterioiden hankkiminen ja niiden kustannukset ovat ensisijaisesti asiakkaan tai hänen omaistensa vastuulla. Palveluita voi hankkia esimerkiksi yksityisiltä markkinoilta. Oma Häme haluaa kuitenkin edistää tiedon saatavuutta ja jakaa asiakkaille tietoa alueen eri toimijoista.
Palveluntuottajat voivat ilmoittautua kotiin annettavien aterioiden toimittajaksi Oma Hämeen nettisivuille avatun kyselyn kautta. Ilmoittautumisia toivotaan 22.11. mennessä, jotta tietoja päästään hyödyntämään asiakkaiden kanssa mahdollisimman pian. Kysely on avoinna myös ilmoittautumisajan jälkeen, jotta uudet toimittajat voivat hakeutua mukaan myöhemminkin.
Kysely löytyy täältä: https://link.webropolsurveys.com/S/A6AC63E118E78353
Tule mukaan kehittämään Oma Hämeen palveluita!
Hyvinvointialueen palveluja kehitetään asiakkaiden mielipiteitä kuullen.
Tule mukaan kehittämään Oma Hämeen palveluita!
UUTINEN / 12.11.2024
Hyvinvointialueen palveluja kehitetään asiakkaiden mielipiteitä kuullen.
UUTINEN / 12.11.2024
Tule mukaan kehittämään Oma Hämeen palveluita!
Tule mukaan kehittämään palveluitamme!
Hyvinvointialueen palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti eli asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia kuullen sekä yhdessä kehittäen. Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueemme tulevaisuuden palveluihin ilmoittautumalla asukaspooliin tai kehittäjäasiakkaaksi.
Asukaspooli on avoin kaikille alueen asukkaille. Asukaspoolin osallistujana saat vastattavaksi kyselyitä, joissa kartoitetaan mielipiteitä ja ajatuksia kehitteillä tai suunnitteilla olevista asioista. Tämä on vaivaton ja anonyymi tapa vaikuttaa päätöksentekoon ja kehityshankkeisiin.
Kehittäjäasiakkaana sinun on mahdollista päästä mukaan erilaisiin kehitysprojekteihin. Kun kehittäjäasiakasta kysytään mukaan hänen kiinnostuksen kohteitaan vastaavaan projektiin, saa hän tutustumisen yhteydessä tietoa projektista, sen tavoitteista, osallistumismuodoista ja suunniteltujen tapaamisten ajankohdista. Kehittäjäasiakkaaksi ilmoittautuvalta ei vaadita sote-alan osaamista tai kokemuksiakaan, halukkuus yhdessä kehittämiseen riittää.
Esimerkiksi uuden Assi-sairaalan suunnittelussa kaivataan asiakasedustajia tuomaan mukaan asiakasnäkökulmaa suunniteltaviin toimintoihin ja sujuviin palveluihin. Kehittäjäasiakkaana sinun on mahdollista saada osallistumisestasi pieni korvaus.
Lähde mukaan vaikuttajaksi - Ilmoittaudu mukaan asukaspooliin, kehittäjäasiakkaaksi tai vaikkapa molempiin!
Ilmoittautumislinkit:
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukaspooli
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehittäjäasiakasrekisteri
Lisätietoja:
Sanna Mäkynen
Asiakaspalvelun erityisasiantuntija, YTM
Kehittämispalvelut
Asiakkuuksien johtaminen / Strategia ja integraatio
Sanna.Makynen@omahame.fi
puh. +358 40 662 8941
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelitVammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
ARTIKKELI / 30.10.2024
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
30.10.2024
ARTIKKELI / 30.10.2024
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta.
– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee.
Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan
Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä.
– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo.
Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea.
– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta.
Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010.
Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria
Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.
– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo.
Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa.
– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii.
– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
ARTIKKELI / 24.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
ARTIKKELI / 24.10.2024
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.
Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.
Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?
Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.
Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.
Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.
Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.
Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.
– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.
Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.
– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.
Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.
– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.
Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.
– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.
Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.
Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen avaa blogissaan tarveperusteisen rahoituksen haasteita.
Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa
ARTIKKELI / 03.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen avaa blogissaan tarveperusteisen rahoituksen haasteita.
ARTIKKELI / 03.10.2024
Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa
1990-luvulla Heikki Hela lauloi unettomasta yöstä, joka turhat toiveet vie. Tänä päivänä unettomia öitä tekee hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä, joka jaksaa aina vain yllättää.
Viime viikolla julkaistut tiedot muuttivat kaikkien alueiden rahoitusta keskellä talousarvioiden valmisteluprosessia. Osa sai helpotusta ja osa sai lisää säästöpaineita. On riski, että alueet jäävät odottamaan, josko se ensi kerralla heilahtaisi parikymmentä miljoonaa parempaan suuntaan. Tällä kertaa Kanta-Hämeen rahoitus hieman nousi, joten saimme hieman liikkumatilaa. On kuitenkin hyvä todeta, ettei hyvinvointialueen snorkkeli ole vielä pinnalla. Meidän tulee rohkeasti viedä eteenpäin talousohjelmiamme.
Tällä kertaa rahoituksen tasoa heilauttivat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti. On hyvä, että tietoja korjataan. Mutta nyt pitäisi pysähtyä miettimään, miten tällaisilta muutoksilta vältytään tulevaisuudessa ja rahoituksen tason ennustettavuutta parannetaan. Tarvekertoimilla pyritään kuvamaan väestön palveluntarvetta, esimerkiksi sairastavuutta.
Tarvekertoimien päivityksen taakse jää toinen tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuudessa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Se on väestömäärä. Kun sukeltaa syvemmälle hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin, niin useassa laskentakaavassa on kertoimena väestömäärä. Melko pienellä simuloinnilla on jo nähtävissä, että pidemmällä aikavälillä väestömäärä vaikuttaa tarvetekijöitä enemmän hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Esimerkki (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen data 31.12.2022):
Vantaa-Keravan tarvekertoimet ovat seuraavat:
Terveydenhuolto 0,89
Sosiaalihuolto 0,575
Vanhustenhuolto 0,838
Näiden perusteella Vantaa-Keravan rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 1,938 prosenttia.
Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat
Terveydenhuolto 1,031
Sosiaalihuolto 1,207
Vanhustenhuolto 1,001
Näiden perusteella Kanta-Hämeen rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 0,641 prosenttia.
Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat korkeammat, mutta vaikutus rahoitukseen on noin 1,4 prosenttia pienempi eli Vantaa-Keravan väestömäärän kasvu nostaa palvelutarvepohjaista rahoitusta voimakkaasti.
Todellisuudessa rahoitusjärjestelmä ei siis pohjaudu tarpeeseen, vaan väestömäärän muutokseen. Alueet, joiden väestömäärä kasvaa, hyötyvät tästä laskentamallista. Tämä olisi oikein, jos palveluntarve kulkisi käsi kädessä väestömäärän kanssa, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Olisi tärkeää, että järjestelmässä huomioitaisiin paremmin väestörakenteen muutos, ei väestömäärän muutos.
Rahoitusjärjestelmän korjaamisella alkaa olemaan kova kiire, koska alueet tulevat nopeasti eriarvoistumaan nykyisellä rahoitusmallilla. Parin vuoden päästä alueiden erot ovat huomattavia ja silloin niiden korjaaminen on jo merkittävästi vaikeampaa.
Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen suoraan rahoitusjärjestelmän ohjaamana olisi käytännössä suunnittelematonta poukkoilua. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää keskittyä siihen, miten toimintamenot kehittyvät eri toiminnoissa. Onneksi alueet osaavat suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja rakentavasti. Toivottavasti järjestelmää voidaan korjata yhdessä alueita kuunnellen.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
Tanja Pihlavamäki on arjen tulipalojen sammuttaja.
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
ARTIKKELI / 25.09.2024
Tanja Pihlavamäki on arjen tulipalojen sammuttaja.
ARTIKKELI / 25.09.2024
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
Tanja Pihlavamäki on kasvanut ammatillisesti monen mutkan kautta kulkeneen matkan varrella. Lopulta matka on johdattanut hänet Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamisen yksiköiden osastonhoitajaksi. Hänen urapolkunsa on ollut värikäs, ja sen varrelta on tarttunut runsaasti kokemusta sekä syvällistä osaamista.
– Koko työurani on ollut hyvin moniammatillinen, ja vaikka matkani kuvantamisen pariin alkoi Hämeenlinnan kaupungin röntgenhoitajana, olen jatkuvasti hakenut uutta oppia. Tämä johti minut Riihimäelle ja lopulta nykyiseen tehtävääni hyvinvointialueen myötä, Tanja kertoo.
Arjen tulipalojen sammuttaja
Tanjan työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja vaativia tilanteita. Hän aloittaa päivänsä aina tarkistamalla, mikä on henkilöstötilanne eri yksiköissä ja missä mahdollisesti tarvitaan apua.
– Henkilöstön saatavuudessa on haasteita, ja työ on ajoittain pelkkää tulipalojen sammuttamista. Yhteistyö apulaisosastonhoitajien kanssa on äärimmäisen tärkeää, sillä toimipaikkojen välillä on ollut monenlaisia tapoja tehdä asioita, Tanja kuvailee arkeaan.
Pitkäjänteinen työ kuvantamisen toimintojen yhtenäistämiseksi on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta. Tanja korostaa tiimityön merkitystä, ja yhteistyö eri yksiköiden välillä onkin syventynyt hyvinvointialueen myötä.
– Meillä on ihan huipputiimi! Jokaisessa yksikössämme on ensiluokkaisen osaavia tekijöitä, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka muutokset ovat edenneet yhdessä tehden.
Moottoripyöräilyä ja elämän tuulia
Kun työpäivä on ohi, Tanja siirtyy rakkaan harrastuksensa pariin. Moottoripyöräily Harley-Davidsonilla tuo hänelle vapautta ja mahdollisuuden rentoutua täysin.
– Paras tapa nollata työasiat on hypätä pyörän selkään ja antaa tuulen tuivertaa tukassa. Rokki soi kypärässä, maisemat vaihtuvat, ja stressi kaikkoaa. Moottoripyöräily on tuonut elämääni paljon tärkeää ja rakasta, hän kertoo hymyillen.
Tanja tunnustaa, että talvella hän vaipuu "horrostilaan", mutta kesä herättää hänet eloon.
Opiskelijat ja tulevaisuuden suunnitelmat
Tanja ei ole vain aktiivinen työssään, vaan hän haluaa myös kehittää alaansa ja toimia tulevien ammattilaisten mentorina. Hänen aloitteestaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty koulutusyhteistyö röntgenhoitajaopiskelijoiden kanssa.
– Meillä on nyt 14 loistavaa opiskelijaa, joiden opinnot ovat hyvässä vauhdissa. Tämä on minulle pyhä asia! On mahtavaa nähdä, kuinka motivoituneita opiskelijat ovat ja kuinka hienosti henkilökuntamme on lähtenyt mukaan opiskelijoiden ohjaukseen, Tanja kertoo ylpeänä.
Tulevaisuuden tavoitteetkin ovat selkeät. Tanja aikoo jatkaa kehitystyötä ja varmistaa, että kuvantamisen palvelut kehittyvät Kanta-Hämeessä edelleen.
– Johtajaksi johtajan paikalle, tietenkin! Minulla ja tiimillämme on suuria suunnitelmia, ja haluan kasvattaa tietoisuutta diagnostiikasta hyvinvointialueellamme, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Tanja Pihlavamäki on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka monipuolinen osaaminen, intohimo kehittymiseen ja vahva yhteistyö voivat viedä pitkälle – niin työelämässä kuin moottoripyörän selässäkin.
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
ARTIKKELI / 18.09.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
18.09.2024
ARTIKKELI / 18.09.2024
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
Keskustelu hyvinvointialueiden taloustilanteesta on käynyt kuumana alkusyksyn aikana. Ilmassa on paljon korjausehdotuksia, mutta hyvin vähän kysytään, miksi alijäämää on syntynyt. Hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmään perehtyessäni kävi hyvin helposti selville jo vuonna 2022, että alueet tulevat tekemään merkittävää alijäämää vuosina 2023–2024. Suomen inflaatio oli historiallisen korkealla tasolla ja myös korot lähtivät voimakkaaseen nousuun. Lisäksi sotesektorin palkkaratkaisu ylitti yleisen palkkatason, johon hyvinvointialueen rahoitusmalli perustuu. On kuitenkin todettava ja annettava synninpäästö rahoituslakeja laatineille virkamiehille: hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää ei ole laadittu vastaamaan näihin poikkeuksellisiin muutoksiin, eikä muutoksia pystytty ennustamaan.
Lakeja laatinut ministeriö on ollut suhteellisen hiljaa rahoitusjärjestelmän ongelmista ja asiaa on riepoteltu niin politiikassa kuin mediassa. Itseäni pohdituttaa se, että kenen etu on hyvinvointialueiden parjaus – kansalaisenko?
Hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua on vahvasti ohjannut alijäämien kattaminen, joka pitäisi tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainkohta on aiheuttanut paljon harmia ja turhautumista kaikilla hyvinvointialueilla. On hyvä todeta, että alijäämät olisivat syntyneet myös kuntapohjaisessa järjestelmässä. Nyt alijäämä ongelmat vain pintautuvat valtakunnalliseen keskusteluun. Kuntapohjaisessa järjestelmässä keskusteltaisiin tällä hetkellä lisätalousarvioiden laatimisesta, kuntaveron korotuksista tai kustannusleikkauksista. Kaikki toimijat ovat tienneet jo vuodesta 2023 lähtien, että tavoite on mahdotonta saavuttaa, jos samalla pyritään tuottamaan kansalaisille lakisääteiset palvelut. Syntyneiden alijäämien kattamisen sijaan olisi tärkeää, että alueiden taloudet saataisiin vuositasolla tasapainoon ja kansalaisten palveluita voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti.
Toivottavasti kaikilta löytyisi malttia ja hyvinvointialueille annettaisiin työrauha taloustilanteen parantamiseksi ja toiminnan uudistamiseksi. Vuosi 2025 tulee olemaan ensimmäinen ns. normaali vuosi, kun rahoituksen tasoa korjataan jälkirahoituksella. Jälkirahoituskaan ei ole ongelmatonta, koska se kohtelee alueita eri tavoin, osa voittaa, osa häviää. Ettei asia olisi niin yksinkertainen, tulee rahoitusjärjestelmä tarjoamaan hyvinvointialueille yllätyksiä myös tulevina vuosina erilaisten leikkurien muodossa. Leikkureiden vaikutukset yksittäisille alueille tarkentuvat myöhemmin.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatTilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.
Järjestöilta Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Tilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Paikka: Antonin talo
Järjestöilta Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Paikka: Antonin talo
Oma Häme kutsuu maakunnan järjestöjä keskustelemaan järjestöyhteistyöstä ja järjestää kolme, seudullista tilaisuutta marras-joulukuun aikana.
Riihimäen järjestöilta järjestetään tiistaina 26. marraskuuta Antonin talossa (Öllerinkatu 3) klo 17.30-20. Tila on esteetön.
Tilaisuudessa kuulet hyvinvointialueen aajankohtaisista asioista ja tietoa järjestöavustuksista. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada tukea lähellä.fi -palvelun käyttöön. Lähellä.fi on ilmainen, valtakunnallisesti sekä alueellisesti toimiva helppokäyttöinen verkkopalvelu yleishyödyllisen toiminnan ilmoittamiseen. Palvelun avulla yhdistysten toiminta, tarjoama tuki ja tapahtumat tuodaan näkyväksi. Tulevaisuudessa palveluun syötettyjä tietoja tullaan hyödyntämään hyvinvointialueen omalla digitaalisella palvelutarjottimella.
Ilmoittaudu mukaan järjestöiltaan tällä lomakkeella.
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle
Ohjelma
- 13.00–13.05 Koulutuksen avaus
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 13.05–13.15 Miten HVA:lla menee suojakäsineiden kanssa?
hygieniahoitaja Sanna Vänskä, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 13.15–14.00 Suojakäsineiden asianmukaisesta käytöstä
Dos., oyl Katariina Kainulainen, HUS Infektioklinikka - 14.00–14.20 Tauko
- 14.20–15.00 Avustettavan asiakkaan suun hoito, hammashoitaja
aluevastaava Miia Karttunen, suun terveydenhuolto Hämeenlinna - 15.00–15.20 Ajankohtaisia asioita
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 15.20–15.30 Keskustelua ja tilaisuuden päätös
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
Ilmoittautuminen
Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki
Kysyttävää?
Ilmoittautumiseen liittyvät kysymykset: koulutus@omahame.fi
Koulutuksen sisältöön liittyvät kysymykset: janne.mikkola@omahame.fi
Lämpimästi tervetuloa!
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams
Tiesitkö, että suomalaisten kunto on heikkenemässä huolestuttavaa vauhtia, ja että tehokas ennaltaehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan? Voiko kehitystä jarruttaa viestinnällä? Miten ennaltaehkäisyyn voi kannustaa?
Oma Häme järjestää yhdessä Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa liikkumisen edistämiseen ja terveysviestintään liittyvän seminaarin keskiviikkona 13. marraskuuta.
Tilaisuudessa kuulet aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä saat käytännön työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tilaisuus on suunnattu kaikille, joiden työ liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tai liikuntaan, mutta myös kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuuteen kutsutaan mukaan hyvinvointialueen sote-ammattilaisia sekä hyte:n kanssa kunnissa ja järjestöissä työtä tekeviä.
Tilaisuus järjestetään Ahveniston luentosalissa (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, A-rakennus, 3. krs) keskiviikkona 13. marraskuuta klo 13-15.
Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tilaisuuden Teams-linkki
Tilaisuudessa kuulet FT Maria Rantalan silmiä avaavista tutkimustuloksista, jotka käsittelevät suomalaisten liikuntaan liittyvää viestintää ja terveysviestintää laajemmin. Rantalan tutkimus nostaa esiin viestinnän merkityksen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – erityisen ajankohtaisena aikana, jolloin taloudellinen tilanne vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja.
Lisäksi Annamaija Manninen ja Anna Suutari Liikkuva aikuinen -ohjelmasta kertovat kokemuksiaan viestinnän käytännön toteutuksista.
Lämpimästi tervetuloa paikan päälle tai linjoille!