ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.

ARTIKKELI / 12.03.2025

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistaminen käynnistyi jo vuonna 2015, ja minä hyppäsin mukaan hankkeeseen vuotta myöhemmin. Nyt, kymmenen vuoden työn jälkeen, hanke on loppusuoralla – uusi sairaala valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tämä matka on ollut täynnä haasteita ja muutoksia, mutta yhdessä olemme vieneet hankkeen maaliin. Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Alusta asti suunnittelun lähtökohtana ovat olleet potilaan ja asiakkaan tarpeet. Olemme yhdessä sairaalan henkilökunnan, asiakasedustajien ja rakentajien kanssa pohtineet, miten voimme toteuttaa visiomme Maailman inhimillisin sairaala käytännössä. Keskeistä on ollut se, että ihminen kohdataan ihmisenä. Samalla olemme halunneet varmistaa, että henkilökunnalla on hyvät työskentelyolosuhteet ja että sairaala palvelee kaikkia – iästä, liikuntakyvystä tai kielestä riippumatta. Koska sairaalan rakentaminen on myös iso taloudellinen päätös, olemme tehneet harkittuja valintoja, jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä hanke on ollut aidosti yhteinen ponnistus. Hankesuunnitteluvaiheessa työhön osallistui yli 200 ammattilaista, ja viime vuonna lähes 600 työntekijää pääsi tutustumaan tuleviin työtiloihinsa työmaavierailuilla. Hoitotyön ammattilaiset ovat olleet mukana varmistamassa, että laitteet ja varusteet sijoittuvat loogisesti ja tukevat sujuvaa arkea. Myös potilaita ja asiakasryhmiä on kuultu: esimerkiksi lapset ovat päässeet vaikuttamaan pääaulan leikkitilaan ja arvioimaan hoitotilojen videotaideteosta.

Rakentaminen on ollut mittava urakka myös tekijöilleen. Työmaalla on työskennellyt enimmillään 500 ammattilaista, ja hanke on tuonut työtä ja elinvoimaa myös alueen yrityksille. Monelle on ollut erityinen kunnia rakentaa sairaalaa, joka palvelee omaa kotiseutua ja sen asukkaita. Yhteistyö on ollut avainasemassa, ja nyt työmaalla keskitytään vastaanottovaiheeseen, käyttöönottoon ja muuton valmisteluun.

Uusi sairaala ei ole vain erikoissairaanhoidon keskus, vaan se tarjoaa myös perusterveydenhuollon palveluita, Hämeenlinnan läntisiä alueita palvelevan pelastusaseman sekä kaikille avoimen ravintolan. Tämä sairaala on tehty palvelemaan kaikkia kanta-hämäläisiä – nyt ja tulevaisuudessa.

Sairaalan palveluista ja tulevaisuudesta kerrotaan lisää Asukasinfossa 19.3.2025 klo 16.30–18 Hämeenlinnan Raatihuoneen valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä Teamsin kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Eeva Rikkilä-Kettunen
Projektijohtaja

Eeva Rikkilä-Kettunen on Assi-sairaalahankkeen projektijohtaja, jonka sydän sykkii inhimilliselle ja käyttäjälähtöiselle sairaalasuunnittelulle. Hänellä on vankka kokemus suurten hankkeiden johtamisesta ja kehittämisestä. Eeva on lämminhenkinen ja määrätietoinen asiantuntija, joka haluaa varmistaa, että uusi sairaala palvelee sekä potilaita että henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen johdollaan Assi-sairaala on muotoutunut paikallisten ihmisten tarpeisiin sopivaksi, moderniksi ja viihtyisäksi hoitopaikaksi.

ARTIKKELI / 12.03.2025

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty uusi Tutkimusklubi, jossa hoitotyön ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään uusinta tutkimustietoa ja kehittämään hoitotyön käytäntöjä.

Toiminnan tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja parantaa potilasturvallisuutta. Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä kokoontumisessa käsiteltiin painehaavojen ehkäisyä ja tunnistamista aikuispotilailla.
 
Painehaavat ovat merkittävä potilasriski, joka vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja kustannuksiin. Tapaamisessa tarkasteltiin hoitosuosituksia, riskitekijöiden tunnistamista ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Keskusteluissa nousi esiin tarve systematisoida Braden-mittarin käyttö ja varmistaa, että ihon kunnon tarkistus kirjataan osaksi potilastietoja.
 
– Hoitotyön suositusten jalkauttaminen on tärkeää, ja sen tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Samalla meidän on seurattava ja arvioitava näyttöön perustuvan tiedon käyttöä, jotta motivaatio ennaltaehkäisyyn säilyy, sanoo Tutkimusklubin vetäjä johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa.

 
Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi. Braden-mittarin käyttöä riskipotilaiden tunnistamisessa tehostetaan, ja kirjaamiskäytäntöjä selkeytetään päivittämällä ohjeistuksia. Tiedon jalkauttamiseen panostetaan lisäämällä koulutusta ja hyödyntämällä osastokokouksia hoitotyön suositusten levittämisessä. Lisäksi jokaisessa yksikössä laaditaan suunnitelma seurantaa ja arviointia varten, ja toteutuneita muutoksia tarkastellaan kesäkuussa järjestettävässä seurantapalaverissa.
 
– Painehaavat ovat ehkäistävissä, mutta se vaatii oikeita työkaluja ja yhtenäisiä käytäntöjä. Kun ihon kunnon tarkistus ja riskitekijöiden arviointi tehdään systemaattisesti ja kirjataan huolellisesti, voidaan ennaltaehkäistä monia kivuliaita ja pitkäkestoisia hoitojaksoja. Tutkimusklubi on loistava tapa varmistaa, että uusimmat suositukset tulevat osaksi arkea, kertoo haavahoidon asiantuntija Mari Zeidler.
 
Tutkimusklubin tavoitteena on vahvistaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä, lisätä kriittistä ajattelua ja parantaa potilasturvallisuutta. Klubitoiminnassa hoitotyöntekijät käsittelevät tieteellisiä tutkimusartikkeleita, joiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään hoitokäytäntöjä. Osallistujina ovat hoitajat, lähijohto ja moniammatilliset tiimit, mikä tukee laaja-alaista kehittämistä.

Tutkimusklubi tarjoaa kehittymismahdollisuuksia hoitoalan ammattilaisille

Tutkimusklubi on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laajempaa strategiaa, jossa panostetaan vahvasti hoitotyön kehittämiseen ja työntekijöiden osaamisen tukemiseen. Uudet työntekijät pääsevät mukaan moniammatillisiin kehityshankkeisiin, joissa oma asiantuntemus pääsee vaikuttamaan hoitokäytäntöihin.

– Painehaavojen ennaltaehkäisy on yksinkertaista, mutta se vaatii systemaattisuutta ja tarkkaa kirjaamista. On hienoa, että voimme kehittää työtämme yhdessä ja saada uutta tietoa suoraan käyttöön, kertoo osastonhoitaja Nina Fonsell.
 
Tutkimusklubi järjestetään viisi kertaa vuodessa, ja tapaamiset koostuvat asiantuntija-alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Seuraavissa tapaamisissa käsitellään uusia teemoja, ja henkilökunta voi ehdottaa aiheita. Tuleviin keskusteluihin on ehdotettu muun muassa kivun arviointia.

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

ARTIKKELI / 11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.

– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.

Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin. 

– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.

Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä

Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.

– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.  

Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.

– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.  

Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.