Murupolku

Sisältöjulkaisija

Aluevaltuutettuja Raatihuoneen salissa Hämeenlinnassa 12.6.2025.
UUTINEN
14.06.2025

Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa

Valtuutetut saivat taustatietoa hyvinvointialueen palveluista ja taloustilanteesta.

Aluevaltuutettuja Raatihuoneen salissa Hämeenlinnassa 12.6.2025.

Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa

UUTINEN / 14.06.2025

Valtuutetut saivat taustatietoa hyvinvointialueen palveluista ja taloustilanteesta.

Aluevaltuutettuja Raatihuoneen salissa Hämeenlinnassa 12.6.2025.

UUTINEN / 14.06.2025

Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa

Aluevaltuutettuja Raatihuoneen salissa Hämeenlinnassa 12.6.2025.
Aluevaltuutettuja Raatihuoneen salissa Hämeenlinnassa 12.6.2025.

Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi Kanta-Hämeen aluevaltuusto oli torstaina ensimmäistä kertaa koolla. Valtuusto kokoontui Hämeenlinnaan Raatihuoneelle ensimmäiseen seminaariinsa.

Aluevaltuusto järjestäytyy kokouksessaan 17. kesäkuuta. Tällöin aluevaltuusto valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.

Aluevaltuusto sai torstain seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen talous- ja rahoitustilanteesta sekä tietoa hyvinvointialueen toimialoista ja palveluista. Toimialajohtajat esittelivät omia toimialojaan sekä niiden onnistumisia ja haasteita. Toimialajohtajat kertoivat myös tehtyjen uudistusten vaikutuksista sekä tulossa olevista muutoksista.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa hyvinvointialueen palveluista, rakenteesta ja taloustilanteesta. Seminaarissa valtuutetut tapasivat myös toisiaan, ja uusilla valtuutetuilla oli mahdollisuus tutustua hyvinvointialueen johtaviin viranhaltijoihin. Uudessa valtuustossa on edustajia seitsemästä eri puolueesta. 59:stä valtuutetusta on enemmistö naisia ja 23 valtuutettua on uusia.

Seminaaria veti aluevaltuuston vanhin Juhani Lehto (vas.), koska valtuustolla ei ole vielä puheenjohtajaa. Lehdon mukaan seminaarissa uudetkin valtuutetut saivat esimakua tulevasta.

– Saimme seminaarissa pienen näytteen siitä, mitä kaikkea tietoa on olemassa ja mihin pitää perehtyä, kun ryhdytään tekemään keskeisiä päätöksiä. Olemme nyt myös erilaisessa tilanteessa kuin edellisen aluevaltuuston aloittaessa. Nyt ei enää tarvitse miettiä selviytymisstrategiaa, vaan on laadittava toiminnan vakiinnuttamisen strategia, sanoo Lehto.

Talous oikealla uralla, palveluiden saatavuus parantunut

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen toivotti aluevaltuutetut tervetulleeksi tekemään päätöksiä. Naukkarisen mukaan valtakunnallisesti tilanne on jännittynyt valtion ja hyvinvointialueiden välillä, erityisesti taloustilanteen ja rahoituksen vuoksi.

Hyvinvointialuejohtaja muistutti, ettei tiukka taloudenpito tai menojen kasvun hillintä ole heikentänyt palveluita Oma Hämeessä. Hoitoon pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä verrattuna vuoteen 2022, ennen hyvinvointialueen aloittamista. Myös asiakkaiden kokemus palveluista ja luottamus palveluihin on Kanta-Hämeessä parantunut, mikä tuli esiin tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi 2024 -vertailussa.

Myös perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa lakisääteiset määräajat palvelutarpeen arviointiin pääsyssä ja toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä ovat parantuneet viime vuosina. Myös pelastustoimen vasteajat ovat pääosin vaaditulla tasolla, eli apu kohteeseen saadaan hälytyksen jälkeen riittävän nopeasti.

Aluevaltuusto sai seminaarissa myös tilannekatsauksen uuden strategian valmistelusta. Strategiaprosessi on käynnistetty jo edellisen valtuuston aikana, mutta uusi valtuusto vastaa vuosien 2026–2029 strategian valmistelusta ja päätöksenteosta. Strategian perustaksi on laadittu arvio nykyisestä, päättyvästä strategiakaudesta sekä tehty kattava toimintaympäristöanalyysi. Näiden pohjalta rakennetaan uuden strategiakauden tavoitteet ja painopisteet. Aluevaltuusto aloittaa strategian työstämisen syksyllä.
 

Piirroskuva kolikkopinosta.
UUTINEN
12.06.2025

Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta

Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.

Piirroskuva kolikkopinosta.

Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta

UUTINEN / 12.06.2025

Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.

Piirroskuva kolikkopinosta.

UUTINEN / 12.06.2025

Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittää maanantaille kokoontuvalle aluehallitukselle, ettei Oma Häme tässä vaiheessa hae lisärahoitusta valtiolta. Päätösesitys perustuu hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen myönteiseen kehitykseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Aluehallitus käsittelee lisärahoituksen hakemista vuoden 2026 talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen yhteydessä. Uudelle aluevaltuustolle on esitelty Oma Hämeen taloustilannetta valtuustoseminaarissa torstaina 12. kesäkuuta.

Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää. Aluevaltuuston päätöksen mukaan lisärahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita ei talousarviossa ole voitu ennakoida tai jos rahoituspohjassa on nähtävissä muutoksia negatiiviseen suuntaan.
 
Tällä hetkellä tällaisia muutoksia ei ole tunnistettavissa, eikä vuoden 2026 talousarvion laadintaohjeessa ole nähty perusteltua tarvetta hakea lisärahoitusta. Tilintarkastajalla ei ole myöskään ollut huomautettavaa Oma Hämeen tilinpäätöksestä tilikaudelta 2024.

Talousluvut tammi-maaliskuulta osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen suunnitellusti ja positiiviseen suuntaan. Toimintakate on supistunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, mikä on hyvinvointialuekentässä poikkeuksellisen hyvä kehitys. Talouden tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan loppuvuonna 2024, ja alkuvuoden toteuma vahvistaa suotuisan kehityksen jatkumisen.

 Suunnitelmamme näyttää nyt toimivan. Saattaa olla, että joudumme vielä palaamaan tähän asiaan, mutta katsotaan, millaiseksi tilinpäätös muodostuu. Nyt näyttää hyvältä, sanoo hyvinvointialuejohtaja. 

 On tärkeää ymmärtää, ettei lisärahoitusta myönnetä alijäämien kattamiseen. Sitä myönnetään tilanteessa, jossa lakisääteiset palvelut laajasti vaarantuvat. Meillä lähes kaikki palvelut ovat saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta parantuneet, vaikka rahaa on kulunut hieman vähemmän, toteaa Naukkarinen.

Alijäämät hallinnassa – merkittävä ylijäämä tälle vuodelle

Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätökseen kertyi konsernitasolla alijäämää 48,1 miljoonaa euroa. Yhteensä vuosien 2023 ja 2024 alijäämää on konsernitaseessa 106,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvio on 28,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvio näyttää tämän hetken taloustietoihin perustuen toteutuvan vuodelta 2025 arvioitua parempana. Arvioon liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta.

Lain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on toteuttaa vuosien 2025 ja 2026 tilinpäätökset merkittävästi ylijäämäisinä. Vuosien 2026–2028 suunnittelukehys on rakennettu niin, että vuoden 2026 lopussa talous on tasapainossa ja suunnittelukauden alijäämä käännetään ylijäämäiseksi. Vaikka valtion rahoituslain muutokset tuovat vielä epävarmuutta, on Oma Hämeen talouskehys kestävällä pohjalla.

Tilannetta arvioidaan uudelleen talousarvion yhteydessä, jolloin lisärahoituspäätös tulisi helmikuussa 2026. Talousarvioraamia ja suunnittelukehystä voidaan tarvittaessa tarkentaa muuttuvan rahoituspohjan mukaisesti. Aluehallitukselle esitetään nyt hyväksyttäväksi talousarvioraamia ja suunnittelukehystä, jotka mahdollistavat alijäämien kattamisen vaaditussa ajassa.

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola
ARTIKKELI
12.06.2025

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

ARTIKKELI / 12.06.2025

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola

ARTIKKELI / 12.06.2025

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet. Yksikön vetovastuuseen ovat tarttuneet keväällä osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola. Uudet yksikön vetäjät tuovat mukanaan vahvaa kehittämisotetta, psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja tahtoa rakentaa selkeää, opiskelijamyönteistä ja yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tulevaisuutta rakennetaan yhteisesti – pieni askel kerrallaan, suurella sydämellä.

Sekä Kati että Pirjo ovat tuoneet tiimiin kokemusta, näkemystä ja intoa kehittämiseen. Heidän tiensä kirurgiselle osastolle ovat kulkeneet eri reittejä, mutta nyt ne kohtaavat juuri oikeaan aikaan. Katin tausta on vahvasti kehittämistyössä, ja hän oli jo aiemmin mukana yksikössä kehittäjäroolissa. Kun osastonhoitajan paikka avautui, se tarjosi mahdollisuuden jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä ja rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti, erityisesti Assi-muuton näkökulmasta. Pirjo puolestaan siirtyi kirurgialle päivystyksestä, jossa hän työskenteli lähes 18 vuotta – viime vuodet apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa. Paluu kirurgialle tuntui jollain tapaa myös symboliselta: sieltä hänen hoitotyönsä aikanaan alkoi.

– Tämä tuntui sopivalta hetkeltä hypätä mukaan. Kun virka aukesi, näin siinä mahdollisuuden vaikuttaa – ja päästä kulkemaan mukana myös Assiin muutossa, Pirjo sanoo. – Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksessä, ja tässä työssä saan toteuttaa itseäni uudella tavalla.
 
– On todella inspiroivaa saada työpari, jonka kanssa jakaa yhteinen suunta. Arvostan sitä, että Pirjo innostuu kehittämisestä samalla tavalla kuin minä, Kati kertoo.

Yhdessä tehty arki – selkeyttä, turvallisuutta ja suuntaa

Kehittämistyössä katse on suunnattu tulevaan, erityisesti Assiin siirtymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ensimmäiset toimet ovat kohdistuneet arjen selkeyttämiseen ja toimivien rakenteiden vahvistamiseen.

– Arjen työkalut ja rakenteet vaikuttavat suoraan hoitotyön sujuvuuteen. Ne pitää saada kuntoon, jotta henkilöstö voi keskittyä olennaiseen, Pirjo painottaa.

– Käymme yhdessä henkilöstön kanssa läpi, mitkä toimintamallit ovat toimivia ja missä voisi vielä parantaa. Ehjää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toimimattomat prosessit haluamme korjata.
 
Kati korostaa, että Assiin muutto tarjoaa luontevan mahdollisuuden arvioida ja kirkastaa käytäntöjä yhdessä.

– Muutos antaa meille tilaisuuden kehittää toimintaamme entistä selkeämmäksi – ja rakentaa samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta, joka kantaa uuteen ympäristöön.

Kohtaamisen kulttuuri näkyväksi

Työyhteisön ilmapiiri ja avoimuus ovat uuden johtotiimin keskiössä. Molemmat uskovat, että yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtuu arjen pienissä teoissa ja selkeässä viestinnässä.

– Nostamme onnistumisia näkyville, selkeytämme käytäntöjä ja kuuntelemme aktiivisesti. Kohtaamisella on väliä, Kati sanoo.

– Kaikkea ei voi eikä tarvitse uudistaa kerralla. Mutta kun pysähdytään yhdessä äärelle, ymmärretään paremmin mitä arjessa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa kehittää, Pirjo lisää.
 
Psykologinen turvallisuus on molemmille johtajille perustavanlaatuinen arvo.

– Työyhteisön pitää olla paikka, jossa uskaltaa kysyä, erehtyä ja iloita onnistumisista yhdessä. Jokaisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pirjo korostaa.

Opiskelijat osana yhteisöä – nyt ja tulevaisuudessa

Myös opiskelijoiden kokemukseen halutaan panostaa. Ohjauksen ja perehdytyksen kehittäminen nähdään tärkeäksi osaksi työyhteisön vahvistamista, ei vain osastolla, vaan koko alalla.

– Opiskelijakokemuksen kehittäminen on laajemminkin sote-alalla keskiössä. Me haluamme olla tässä aktiivisesti mukana, Kati sanoo.

– Toivon, että opiskelijat kokevat tulevansa osaksi työyhteisöä, eivät vain ohjattaviksi. Esihenkilöt ovat täällä myös opiskelijoita varten, Pirjo täydentää.
 
– Harjoittelu antaa meillä valmiuksia potilaan kohtaamiseen, kädentaitoihin ja kirurgian laaja-alaisuuteen. Samalla se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia ja kasvaa, Kati kertoo.

Katse eteenpäin – potentiaalia on kaikkialla

Assiin muutto tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaa uusin silmin. Kati ja Pirjo haluavat nostaa esiin osaston osaamisen ja työyhteisön vahvuudet, sekä sisäisesti että ulospäin.

– Toivon, että henkilöstö itse huomaa, miten suurella sydämellä he tekevät töitä joka päivä. Potentiaalia on paljon, ja meidän tehtävämme on mahdollistaa sen esiin nouseminen, Pirjo sanoo.

– Vuoden päästä haluaisin kuulla, että tänne on mukava tulla töihin ja että opiskelija kokee oppineensa meillä taitoja, jotka kantavat pitkälle, Kati summaa.

Arvot ohjaavat – ja näkyvät arjessa

Yhteinen arvopohja yhdistää Katin ja Pirjon johtajuutta: yhdenvertaisuus, avoimuus, rohkeus ja tiimityö näkyvät heidän työssään päivittäin.

– Työyhteisö rakentuu luottamuksesta, yhdessä oppimisesta ja vastuusta. Kun uskalletaan kohdata vaikeatkin asiat avoimesti, syntyy tila kasvulle, Kati sanoo.

– Tavoitteeni on olla rakentamassa ympäristöä, jossa jokainen tietää olevansa tärkeä osa yhteisöä – ja jossa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä yhdessä, Pirjo päättää.
 
Kirurgian osasto on uuden äärellä. Uusien yksikön vetäjien myötä rakennetaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä ja opiskelija voi kasvaa, oppia ja voida hyvin – yhdessä.

Ilmakuva keskussairaalasta
UUTINEN
11.06.2025

Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan

Sähkökatko tapahtui keskiviikkoiltana 11.6. noin kuuden aikaan.

Ilmakuva keskussairaalasta

Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan

UUTINEN / 11.06.2025

Sähkökatko tapahtui keskiviikkoiltana 11.6. noin kuuden aikaan.

Ilmakuva keskussairaalasta

UUTINEN / 11.06.2025

Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan

Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli keskiviikkona 11.6. noin kuuden aikaan illalla lyhyt, noin kahden sekunnin mittainen sähkökatko. Katkon syy ja laajuus eivät ole vielä tiedossa.

– Joku asiakas saattoi ehtiä huolestua, vaikka sähkökatko oli lyhyt. Itse asiassa niin lyhyt, ettei automaattinen varavoiman syöttö ehtinyt kytkeytyä päälle. Sähköt palautuivat normaalisti muutamassa sekunnissa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.

 Sähkökatkon syytä selvitetään yhteistyössä energiayhtiön kanssa. Lyhyt sähkökatko ei aiheuttanut häiriöitä tai vaaratilanteita sairaalassa. Katkolla ei siten ole ollut vaikutuksia keskiviikkoillan työhön. 

Puheenjohtajan nuija, piirroskuva.
UUTINEN
10.06.2025

Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin

Aluehallitus käsitteli myös ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoidon tuen toimintaohjeita.

Puheenjohtajan nuija, piirroskuva.

Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin

UUTINEN / 10.06.2025

Aluehallitus käsitteli myös ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoidon tuen toimintaohjeita.

Puheenjohtajan nuija, piirroskuva.

UUTINEN / 10.06.2025

Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin

Maanantaina 9. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää yhteisöllisen asumisen hankinnan ikäihmisten palveluissa. Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Tällä hetkellä hyvinvointialueen omissa yksiköissä ei ole riittävästi tilaa yhteisölliseen asumiseen, minkä vuoksi hankinta tehdään. 

Tarkoituksena on hankkia yhteisöllisen asumisen palveluita perustamalla toimittajarekisteri, johon hyväksytään jatkuvalla ilmoittautumismenettelyllä uusia palveluntuottajia. Tarjouspyynnöt lähetetään toimittajarekisteriin hyväksytyille palveluntuottajille. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on noin 13 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vuoden 2024 omavalvontaraportin. Raportti kattaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja kuvaa muun muassa palvelujen saatavuutta, laatua, turvallisuutta ja asiakkaiden kokemuksia. Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen asukkaat saavat tarpeidensa mukaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut.

Ikäihmisten perhehoitoon yhtenäinen malli

Aluehallitus hyväksyi osaltaan ikäihmisten perhehoidon suunnitelman, jonka pohjalta voidaan tarjota vaikuttavaa ja tehokasta perhehoitoa koko hyvinvointialueella. Perhehoito tarjoaa ikääntyneille vaihtoehtoisen ja kodinomaisen tavan saada tarvitsemaansa hoivaa.

Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Ikäihmisten perhehoidon suunnitelman käyttöönotto vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen. Lisäksi aluehallitus päätti Tarja Filatovin (sd.) esityksestä, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli omaishoidon tuen toimintaohjeen päivityksiä. Aluevaltuusto hyväksyi ohjeen toukokuussa 2024, mutta loppuvuoden aikana tuli ilmi päivitys- ja täsmennystarpeita ohjeeseen. Päivityksillä ei ole vaikutusta omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin, eikä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Muutokset pohjautuvat omaishoidon kentältä kerättyyn palautteeseen. 

Keskustelun aikana aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, että aluehallitus hyväksyisi päivitykset toimintaohjeeseen elämäkaarilautakunnan esityksen mukaisesti. Elämänkaarilautakunta päätyi kannattamaan sitä, että sijaisomaishoitajana voi toimia lapsen tai nuoren huoltaja tai työikäisen henkilön samassa taloudessa asuva vanhempi. Lisäksi elämänkaarilautakunta esitti omaishoitajille laajempia mahdollisuuksia sovitella omien vapaiden aikaista hoitoa kuin mitä aluehallitus lopulta hyväksyi. Tosin elämänkaarilautakunnan esittämällä tavalla pidetyt vapaat eivät olisi kerryttäneet omaishoitajien lakisääteisiä vapaita.

Reiman muutosesitys kaatui äänestyksessä äänin 8–2, yksi tyhjä. Joten aluehallituksen pohjaesitys tuli hyväksytyksi, ja omaishoidon tuen toimintaohjeen päivitykset astuvat voimaan 1.7. alkaen esityslistan liitteen mukaisesti.

Sydänsairaalalle vuokratilat Assista

Hämeenlinnassa kokoontunut aluehallitus päätti lisäksi vuokrata Sydänsairaalalle tilat Assi-sairaalasta. Uusien, noin 1 400 neliömetrin tilojen tarkoituksena on varmistaa erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus ja tukea hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Vuokrakustannukset kattavat täysimääräisesti tilojen pääoma- ja ylläpitokustannukset. Sydänsairaalan toimijat vastaavat tiloissa tarjottavista palveluista. Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut sairaala, jolla on tilat nykyisessäkin keskussairaalassa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yksi Sydänsairaalan omistajista.

Aluehallitus päätti myös esittää 17.6. kokoontuvalle uudelle valtuustolle, että päätöksenteko jatkuu Oma Hämeessä nykyisessä muodossaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan. 

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi uutta virkaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin. Perhekeskuspalveluihin perustetaan vastaavan kuraattorin virka sekä lastensuojeluun uuden lähijohtajan virka. 

Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjan päivitys palautettiin uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialuejohtajan esityksestä. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. kesäkuuta.

Aluehallituksen 9.6.2025 kokouksen esityslista

Sydämiä.
UUTINEN
06.06.2025

Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025 

Takuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia.

Sydämiä.

Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025 

UUTINEN / 06.06.2025

Takuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia.

Sydämiä.

UUTINEN / 06.06.2025

Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025 

Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia. Lain mukaan lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä: 

  • terveydenhuollon palveluihin 28 vuorokauden kuluessa ja 
  • sosiaalihuollon palveluihin 30 vuorokauden kuluessa ohjauksen tarpeen toteamisesta. 

Käytännön toteutus 

Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaiset ohjaus- ja hoitomenetelmät on valittu yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa. Valinnassa on hyödynnetty kansallisia suosituksia (Palko, Käypä hoito) sekä Itlan tekemiä vaikuttavuusarviointeja. 

Vaikuttaviksi todettuja psykososiaalisia menetelmiä ovat esimerkiksi: 

  • kognitiivinen lyhytterapia 
  • Cool Kids -hoitomalli, joka on suunnattu lasten ja nuorten ahdistuksen hallintaan. 

Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaisia mielenterveyspalveluja on toteutettu laajasti jo ennen lain voimaantuloa. Uusi laki ei siis tuo suuria muutoksia käytännön toimintaan, vaan vahvistaa jo olemassa olevia käytäntöjä. 

Palveluihin hakeudutaan lapsen tai nuoren iän mukaan seuraavien tahojen kautta: 

  • neuvola 
  • oppilashuolto 
  • lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta 
  • oma terveysasema.

18–22-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjaan. 
Lähtökohtana on aina lapsen tai nuoren voinnin arviointi ja ohjaus tarpeenmukaiseen palveluun tai interventioon. 

Sisältöjulkaisija

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola
ARTIKKELI
12.06.2025

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

ARTIKKELI / 12.06.2025

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.

Kirurgian osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola

ARTIKKELI / 12.06.2025

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet. Yksikön vetovastuuseen ovat tarttuneet keväällä osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola. Uudet yksikön vetäjät tuovat mukanaan vahvaa kehittämisotetta, psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja tahtoa rakentaa selkeää, opiskelijamyönteistä ja yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tulevaisuutta rakennetaan yhteisesti – pieni askel kerrallaan, suurella sydämellä.

Sekä Kati että Pirjo ovat tuoneet tiimiin kokemusta, näkemystä ja intoa kehittämiseen. Heidän tiensä kirurgiselle osastolle ovat kulkeneet eri reittejä, mutta nyt ne kohtaavat juuri oikeaan aikaan. Katin tausta on vahvasti kehittämistyössä, ja hän oli jo aiemmin mukana yksikössä kehittäjäroolissa. Kun osastonhoitajan paikka avautui, se tarjosi mahdollisuuden jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä ja rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti, erityisesti Assi-muuton näkökulmasta. Pirjo puolestaan siirtyi kirurgialle päivystyksestä, jossa hän työskenteli lähes 18 vuotta – viime vuodet apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa. Paluu kirurgialle tuntui jollain tapaa myös symboliselta: sieltä hänen hoitotyönsä aikanaan alkoi.

– Tämä tuntui sopivalta hetkeltä hypätä mukaan. Kun virka aukesi, näin siinä mahdollisuuden vaikuttaa – ja päästä kulkemaan mukana myös Assiin muutossa, Pirjo sanoo. – Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksessä, ja tässä työssä saan toteuttaa itseäni uudella tavalla.
 
– On todella inspiroivaa saada työpari, jonka kanssa jakaa yhteinen suunta. Arvostan sitä, että Pirjo innostuu kehittämisestä samalla tavalla kuin minä, Kati kertoo.

Yhdessä tehty arki – selkeyttä, turvallisuutta ja suuntaa

Kehittämistyössä katse on suunnattu tulevaan, erityisesti Assiin siirtymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ensimmäiset toimet ovat kohdistuneet arjen selkeyttämiseen ja toimivien rakenteiden vahvistamiseen.

– Arjen työkalut ja rakenteet vaikuttavat suoraan hoitotyön sujuvuuteen. Ne pitää saada kuntoon, jotta henkilöstö voi keskittyä olennaiseen, Pirjo painottaa.

– Käymme yhdessä henkilöstön kanssa läpi, mitkä toimintamallit ovat toimivia ja missä voisi vielä parantaa. Ehjää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toimimattomat prosessit haluamme korjata.
 
Kati korostaa, että Assiin muutto tarjoaa luontevan mahdollisuuden arvioida ja kirkastaa käytäntöjä yhdessä.

– Muutos antaa meille tilaisuuden kehittää toimintaamme entistä selkeämmäksi – ja rakentaa samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta, joka kantaa uuteen ympäristöön.

Kohtaamisen kulttuuri näkyväksi

Työyhteisön ilmapiiri ja avoimuus ovat uuden johtotiimin keskiössä. Molemmat uskovat, että yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtuu arjen pienissä teoissa ja selkeässä viestinnässä.

– Nostamme onnistumisia näkyville, selkeytämme käytäntöjä ja kuuntelemme aktiivisesti. Kohtaamisella on väliä, Kati sanoo.

– Kaikkea ei voi eikä tarvitse uudistaa kerralla. Mutta kun pysähdytään yhdessä äärelle, ymmärretään paremmin mitä arjessa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa kehittää, Pirjo lisää.
 
Psykologinen turvallisuus on molemmille johtajille perustavanlaatuinen arvo.

– Työyhteisön pitää olla paikka, jossa uskaltaa kysyä, erehtyä ja iloita onnistumisista yhdessä. Jokaisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pirjo korostaa.

Opiskelijat osana yhteisöä – nyt ja tulevaisuudessa

Myös opiskelijoiden kokemukseen halutaan panostaa. Ohjauksen ja perehdytyksen kehittäminen nähdään tärkeäksi osaksi työyhteisön vahvistamista, ei vain osastolla, vaan koko alalla.

– Opiskelijakokemuksen kehittäminen on laajemminkin sote-alalla keskiössä. Me haluamme olla tässä aktiivisesti mukana, Kati sanoo.

– Toivon, että opiskelijat kokevat tulevansa osaksi työyhteisöä, eivät vain ohjattaviksi. Esihenkilöt ovat täällä myös opiskelijoita varten, Pirjo täydentää.
 
– Harjoittelu antaa meillä valmiuksia potilaan kohtaamiseen, kädentaitoihin ja kirurgian laaja-alaisuuteen. Samalla se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia ja kasvaa, Kati kertoo.

Katse eteenpäin – potentiaalia on kaikkialla

Assiin muutto tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaa uusin silmin. Kati ja Pirjo haluavat nostaa esiin osaston osaamisen ja työyhteisön vahvuudet, sekä sisäisesti että ulospäin.

– Toivon, että henkilöstö itse huomaa, miten suurella sydämellä he tekevät töitä joka päivä. Potentiaalia on paljon, ja meidän tehtävämme on mahdollistaa sen esiin nouseminen, Pirjo sanoo.

– Vuoden päästä haluaisin kuulla, että tänne on mukava tulla töihin ja että opiskelija kokee oppineensa meillä taitoja, jotka kantavat pitkälle, Kati summaa.

Arvot ohjaavat – ja näkyvät arjessa

Yhteinen arvopohja yhdistää Katin ja Pirjon johtajuutta: yhdenvertaisuus, avoimuus, rohkeus ja tiimityö näkyvät heidän työssään päivittäin.

– Työyhteisö rakentuu luottamuksesta, yhdessä oppimisesta ja vastuusta. Kun uskalletaan kohdata vaikeatkin asiat avoimesti, syntyy tila kasvulle, Kati sanoo.

– Tavoitteeni on olla rakentamassa ympäristöä, jossa jokainen tietää olevansa tärkeä osa yhteisöä – ja jossa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä yhdessä, Pirjo päättää.
 
Kirurgian osasto on uuden äärellä. Uusien yksikön vetäjien myötä rakennetaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä ja opiskelija voi kasvaa, oppia ja voida hyvin – yhdessä.

Sairaala-apteekin farmaseutti Terhi Osmala
ARTIKKELI
05.06.2025

Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä

Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.

Sairaala-apteekin farmaseutti Terhi Osmala

Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä

ARTIKKELI / 05.06.2025

Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.

Sairaala-apteekin farmaseutti Terhi Osmala

ARTIKKELI / 05.06.2025

Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä

Kun potilas saa tarvitsemansa lääkkeen oikeaan aikaan ja turvallisesti, taustalla on usein Terhi Osmalan ja hänen kollegoidensa tarkkaa ja osaavaa työtä.

Terhi on farmaseutti Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekissa ja täysin omassa elementissään, jo 25 vuoden ajan.

Vuonna 1999 vastavalmistunut farmaseutti sai yllättävän puhelun apteekkarilta – kiinnostaisiko työ sairaalassa? Sairaalamaailma oli Terhille tuolloin vieras, mutta uteliaisuus vei voiton ja tänä päivänä Terhi on yksi sairaala-apteekin vakiokalustosta.

– Täällä ollaan vieläkin, joten työ ja työpaikka ovat olleet minulle todella mieluisia, Terhi hymyilee.

Monipuolinen ja merkityksellinen arki

Terhin päivät kuluvat pääasiassa lääkkeenvalmistuksessa ja solunsalpaajavalmistuksessa. Aamupäivisin tehdään kiireelliset solunsalpaajavalmisteet, jotka lähtevät tarvittaessa myös Forssaan ja Riihimäelle.

– Valmistuksia tehdään osastojen tilausten mukaisesti ja aina kiireellisimmät ensisijalla.

Sairaala-apteekki toimii tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa, ja tärkeänä osana Terhin työtä on myös lääkeneuvonta muille ammattilaisille sekä lääkkeiden jakelu.

– Tämä ei ole työ, jonka oppii koulussa. Työssä oppiminen vie aikaa ja vaatii hyvän perehdytyksen, joten osaavista työntekijöistä on syytä pitää kiinni.

Terhi muistaa lähiajalla tilanteen, jossa potilaalle piti nopeasti saada elintärkeä lääke, jota ei saanut valmiina. Moniammatillinen tiimi toimi saumattomasti, tilaus lähti, raaka-aine toimitettiin taksilla, analysoitiin, valmistettiin ja toimitettiin osastolle muutamassa tunnissa.

– Kaikki tiesivät oman roolinsa ja yhteistyö toimi täydellisesti. Siitä tuli hyvä mieli.

Positiivisuutta ja puutarhaterapiaa

Vaikka arki voi olla kiireistä, Terhi kantaa ilon ja rauhallisuuden mukanaan työpaikalle.

– Olen luonteeltani positiivinen ja tykkään työstäni, se varmasti näkyy.

Työyhteisö koostuu noin 20 apteekkilaisesta sekä useista eri rooleissa toimivista kollegoista. Yhteistyö on tiivistä ja monialaisuus rikkaus. Myös kollegat kuvailevat Terhiä lämmöllä.

– Terhi on luonteeltaan erittäin mukava, iloinen, tunnollinen, ratkaisukeskeinen ja auttaa uusia perehtymään ilomielin. Hän on todellinen työnsä asiantuntija ja apteekin pisimpään palvellut henkilö!

Vapaa-aikana Terhi rentoutuu luonnossa, lenkkeillen ja kirjoja lukien. Kesäisin kasvimaa ja kukkapenkit tarjoavat mukavaa puuhaa.

– Kolmen lapsen harrastukset pitävät arjen vauhdissa, mutta teen sitä mielelläni. Erityisen palkitsevia hetkiä ovat asiakkaiden kiitokset ja onnistuneet yhteiset ponnistukset. Meillä keskustellaan ja jaetaan ilot keskenämme. Yhteistyössä onnistumisen tunne moninkertaistuu.

Terhin tavoitteena on kehittää edelleen omaa ammattitaitoaan ja pysyä mukana muutoksissa. Assi-sairaalan valmistuminen tuo mukanaan uutta automatiikkaa sairaala-apteekkiin.

– Se vaatii perehtymistä, mutta vapauttaa aikaa uudenlaiseen työhön.

Terhi näkee oman roolinsa osana laajempaa hyvinvointia.

– Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä. Olemme taustalla varmistamassa, että hoito on turvallista ja vaikuttavaa joka päivä.
 

Laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari
ARTIKKELI
03.06.2025

Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.

Laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari

Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä

ARTIKKELI / 03.06.2025

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.

Laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari

ARTIKKELI / 03.06.2025

Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari on tehnyt merkittävän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tutkimus käsittelee lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamista hyvinvointialueen kontekstissa ja tuo esiin keinoja kehittää osaamista systemaattisesti.
 
Opinnäytetyö Lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen hyvinvointialueella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2025) perustuu 11 tulosaluejohtajan haastatteluun ja laadulliseen tutkimusotteeseen. Tulokset osoittavat, että lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen on keskeinen osa toimivaa johtamisjärjestelmää, mutta kehittymiselle on esteitä.
 
Keskeisimmät haasteet liittyvät työkuormaan, resurssien niukkuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa nousi esiin erityinen tarve koulutukselle, joka liittyy riskien tunnistamiseen, potilasturvallisuuteen sekä lainsäädännön tuntemukseen. 
 
Tutkimuksessa esitetään myös kehitysehdotuksia, joilla osaamisen johtamista voidaan edelleen vahvistaa. Näitä ovat muun muassa organisaation kulttuurianalyysin toteuttaminen, lähijohtajille suunnattavan tutkimuksen tekeminen sekä koulutusten vaikuttavuuden selvittäminen.
 
– Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkia itse itseään, Mulari sanoo.
 
Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön ja toimii hyödyllisenä työkaluna osaamisen johtamisen vahvistamisessa ja potilasturvallisuuden parantamisessa. 

Linkki tutkimukseen: https://www.theseus.fi/handle/10024/882747

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö
ARTIKKELI
13.05.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

ARTIKKELI / 13.05.2025

Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö

ARTIKKELI / 13.05.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

Kanta-Hämeen maisemaan kohoaa kovaa vauhtia jotakin uutta ja merkityksellistä. Ahveniston mäen rinteelle rakentuu Assi – Ahveniston sairaala, jota kutsutaan kavereiden kesken yksinkertaisesti Assiksi. Maaliskuussa 2026 nykyisen keskussairaalan toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan tähän uuteen rakennukseen. Muutto on mittava muutos niin alueen asukkaille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Mutta se ei ole vain seinien vaihtamista uusiin – Assin myötä muuttuu paljon enemmän.

Jo silloin, kun Assin rakentamista suunniteltiin, päätettiin, että projekti nojaa kahteen kantavaan voimaan: inhimillisyyteen ja teknologian mahdollistamaan toiminnan tehostamiseen. Inhimillisyys ei ole vain sana strategiapaperissa – se on arvo, jonka tulee näkyä ja tuntua sairaalan jokaisessa nurkassa.

Kysyin tekoälyltä, mitä maailman inhimillisin sairaala voisi olla. Sain kauniin kuvauksen:

”Se on paikka, jossa potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Hoitohenkilökunta kuuntelee empaattisesti ja tarjoaa yksilöllistä hoitoa, joka huomioi fyysiset, emotionaaliset ja henkiset tarpeet. Tilat ovat rauhalliset ja viihtyisät, läheiset ovat tervetulleita mukaan hoitoon, ja moderni teknologia tukee hyvinvointia ja potilasturvallisuutta – ei hallitse vaan auttaa.”

Tämä kuvaus kosketti, sillä se tiivistää juuri sen, mitä olemme Assissa rakentamassa.

Toinen tärkeä peruspilari Assissa on teknologia. Mutta ei teknologia teknologian vuoksi – vaan ihmisten vuoksi. Etsimme ja kehitämme inhimillistä teknologiaa, sellaista, joka ei ainoastaan ratkaise ongelmia, vaan tukee meitä arjessa, lisää yhteisöllisyyttä ja helpottaa elämää.

Mitä inhimillinen teknologia oikein on? Tekoälyn mukaan:

”Se on suunniteltu ihmistä varten. Helppokäyttöinen, saavutettava ja intuitiivinen. Se tukee vuorovaikutusta, auttaa yhteydenpidossa ja arjen hallinnassa. Se suojelee yksityisyyttä ja toimii kuin kumppani – ei työkalu, vaan tuki elämään.”

Assissa tämä ajatus konkretisoituu monin tavoin. Yksi näkyvimmistä on OmaHäme-sovellus, joka toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin porttina. Sovelluksen ja verkkopalvelun kautta voit hoitaa terveydenhuollon asioitasi – ja tulevaisuudessa myös sosiaalipalveluihin ja pelastusalaan liittyviä tehtäviä. Kehitämme palvelua jatkuvasti, ja juuri nyt on hyvä hetki ottaa se käyttöön, jos et ole vielä ehtinyt!

Assissa myös sairaalavierailu muuttuu. Sisääntulossa sinut toivottavat tervetulleiksi suuret digitaaliset opasteet, jotka ohjaavat oikeaan paikkaan. Itseilmoittautumisautomaatit nopeuttavat asiointia ja vähentävät turhaa jonotusta. Kaikki toimii saumattomasti yhdessä, jotta asiakkaan kokemus olisi sujuva ja selkeä.

Potilashuoneet on varustettu tablettilaitteilla, joiden kautta voi selata nettiä, lukea digilehtiä tai tutustua sairaalan palveluihin. Perinteinen televisio löytyy toki myös. Potilaan hyvinvointi on meille tärkeä, ja siksi myös turvallisuuteen on panostettu: modernit turvallisuusjärjestelmät suojaavat niin potilaita kuin henkilökuntaakin ja tukevat henkilöstön työarkea.

Tämä kaikki on vasta alkua. Inhimillinen teknologia on ennen kaikkea näkökulma ja arvovalinta. Se on lupa katsoa teknologiaa ihmisen silmin. Seuraavassa kirjoituksessa syvennymme henkilökunnan kokemuksiin ja siihen, miten teknologia muuttaa työntekoa Assissa.

Aurinkoa ja iloa kevääseesi
Harri

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.
ARTIKKELI
12.05.2025

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

ARTIKKELI / 12.05.2025

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.

ARTIKKELI / 12.05.2025

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

Tuoreiden jätevesitutkimusten mukaan niin sanotun "peukun", eli muuntohuume alfa-PVP:n, pitoisuudet Kanta-Hämeessä ovat maan neljänneksi suurimmat. Tämä myös näkyy mielenterveys- ja päihdepalveluiden arjessa, sillä yhä useamman asiakkaan elämänhallinta on romahtanut tämän äärimmäisen vaarallisen aineen vuoksi.

Alfa-PVP ei ole mikään viaton päihde. Se on synteettinen stimulantti, joka vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa nopeasti vakavaa riippuvuutta. Käyttäjillä esiintyy ahdistusta, unettomuutta, aggressiivisuutta ja hallusinaatioita. Pitkäaikaisessa käytössä alfa-PVP voi johtaa psykooseihin, väkivaltaiseen käytökseen ja jopa hengenvaarallisiin fyysisiin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuoniongelmiin. Peukku ei johda ainoastaan riippuvuuteen – se johtaa usein myös kodittomuuteen, rikollisuuteen ja pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan.

Yksi syy peukun suosioon on sen välitön ja voimakas vaikutus: käyttäjä tuntee itsensä energiseksi, itsevarmaksi ja valppaaksi. Moni kertoo jaksavansa sen avulla pidempiä päiviä, unohtavansa ahdistuksen tai pärjäävänsä sosiaalisissa tilanteissa. Se on keinotekoinen nopea helpotus niille, joilla on muuten vaikeaa. Lisäksi aineen saatavuus on kasvanut, ja sen hinta on käyttäjien mukaan suhteellisen matala – yhdistelmä, joka on erittäin vaarallinen. Peukku on osaltaan syrjäyttänyt amfetamiinin, jonka käyttömäärät ovat laskeneet THL:n tuoreen jätevesitutkimuksen mukaan.

On tärkeää muistaa, että kukaan ei synny huumeidenkäyttäjäksi. Käyttäjäksi kasvetaan – usein huomaamatta ja hiljaisessa hädässä. Moni aloittaa kokeilun, kun elämässä ei ole turvaa, tukea tai tarkoitusta. Taustalla on lähes aina mielenterveyden ongelmia, kiusatuksi tulemista, yksinäisyyttä tai turvattomuutta.

Oma Hämeessä on tavoitteena lisätä katkaisu- ja vieroitushoitopaikkoja niitä tarvitseville. Suunnitteilla on myös koko Oma Hämeen laajuinen koulutus päihdehäiriöistä, joka suunnataan koko henkilöstölle. Näin pyrimme varmistamaan, että tietoisuus päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä olisi yhä useammalla ammattilaisella käytössä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jolloin asiakkaiden tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.

Lisäksi kehittämisen kohteena on vahvistaa nuorten päihdehoitopolkua monialaisesti. Suunnittelemme myös jalkautumista kouluille, joissa voidaan kertoa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä aineeseen liittyvistä vaaroista. Hoitotyössä on otettu käyttöön seuloja, jotka tunnistavat Alfa-PVP:n käytön. Näin päästään puuttumaan mahdolliseen käyttöön.

Tiesitkö, että Alfa-PVP on liitetty Suomessa vuodesta 2018 alkaen yli 70 kuolemantapaukseen? Näistä noin kolmanneksessa aine ilmoitettiin kuolemansyyksi tai siihen myötävaikuttavaksi tekijäksi.

Vaikka mielenterveys- ja päihdepalvelut tekevät parhaansa, tarvitsemme rinnallemme laajempaa tukea. Perheiden, koulujen, harrastustoiminnan, poliisin ja perusterveydenhuollon rooli on keskeinen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta voimme tunnistaa riskit ajoissa ja tarjota tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kyse ei ole yhden tahon vastuusta, vaan koko yhteiskunnan yhteisestä tehtävästä. Ja asenteista.

Huumeongelma ei ratkea yksittäisillä hoitopoluilla tai rangaistuksilla. Se ratkeaa rakentamalla yhteisöä, jossa jokainen nuori kokee olevansa tärkeä. Meidän on kysyttävä itseltämme: mitä emme ole nähneet, kuulleet tai tehneet ajoissa? Hiljaiset signaalit.

On aika herätä – ei huumeisiin, vaan niiden taustalla oleviin syihin.


Paula Turunen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja
Heidi Kemmo, Riihimäen ja Janakkalan mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.
ARTIKKELI
16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

ARTIKKELI / 16.04.2025

Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.

ARTIKKELI / 16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.

– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo. 

Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena. 

– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa. 

Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.

Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä 

Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä. 

– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo. 

Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.

– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen. 

Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä. 

Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle

Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.

– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja. 

Uuden ja innostavan edessä

Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.

Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.

Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä. 

– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.

Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.

Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

Euroopan unionin rahoittama.

Sisältöjulkaisija

Hyvinvointisi tueksi -sivuston ja Lähellä.fi-palvelun yhteisinfo

TAPAHTUMAT / 27.08.2025, klo 16.00 - 17.00

Paikka: Teams-kokous

Hyvinvointisi tueksi -sivuston ja Lähellä.fi-palvelun yhteisinfo

TAPAHTUMAT / 27.08.2025, klo 16.00 - 17.00

Paikka: Teams-kokous

Lähellä.fi-palvelu on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa on tarjolla yhdistysten ja yhteisöjen toimintaa, tapahtumia ja tukea. Kanta-Hämeessä on otettu käyttöön Hyvinvointisi tueksi-sivusto, johon kootaan tietoa hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Maakunnan järjestötoimijoilla on mahdollisuus saada tarjontansa näkyviin sivustolle Lähellä.fi -palvelun kautta. 

Infossa: 

Aikaa on varattu myös keskustelulle ja kysymyksille. 
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, riittää kun saavut linjoille. Tervetuloa mukaan! 

Liity tapahtumaan tästä.

Lisätietoja: Asta Ruodemäki, asta.ruodemaki@omahame.fi