ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä. 

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

ARTIKKELI / 02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Oma Hämeessä alkaa maaliskuussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminta. Kysyimme syksyllä asukkailta, millaista elintapaohjausta he toivovat. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden toiveita esimerkiksi etäryhmien tapaamisten ajankohdasta ja tapaamisten sisällöistä. Kyselyn tulokset ovat koottuna tässä  blogissa, jossa kerron myös miten vastauksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kiitos kaikille vastanneille, joita oli 83 kappaletta!

Kyselyyn vastanneista suurin osa toivoi elintapaohjauksen etäryhmän tapaavan 3–6 kertaa tai 10–12 kertaa. Erilaiset vastaukset saattavat kertoa siitä, että vastaajilla on erilaisia tarpeita elintapaohjauksen suhteen. Osa toivoo pidempiaikaisempaa tukea, mikä onkin tärkeää pitkäaikaisten muutosten aikaansaamiseksi. Osalle voi riittää kevyempi tuki ja vähäisempi tapaamismäärä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä vastaa lyhyemmän ohjauksen tarpeeseen ja se kokoontuu kuusi kertaa. Etäryhmä kokoontuu kahden viikon välein alkuillasta, kuten suurin osa vastaajista oli toivonut. Viimeinen tapaamiskerta on noin kuukauden päästä edellisestä, jotta ryhmän oppeja ehtii kokeilla käytännössä myös omassa arjessaan.

Elintapaohjauksen etäryhmässä toivottiin käsiteltävän erityisesti seuraavia aiheita: uni ja palautuminen, terveelliset ruokavalinnat ja painonhallinta. Myös joustavaa syömistä ja tasapainoista ruokasuhdetta, hyötyliikkumista ja mielen hyvinvointia pyydettiin etäryhmän aiheiksi. Lisäksi avoimiin vastauksiin oli kirjattu toiveina saada tietoa kasvipainotteisesta ruokavaliosta, pienien valintojen tärkeydestä ja päihteistä. Näitä kaikkia teemoja on sisällytetty etäryhmän sisältöihin.

Kyselyyn vastanneet henkilöt muistuttivat, ettei etätoiminta sovi kaikille, jolloin tarvitaan myös lähitapaamisia. Muistuttaisin, että suuressa osassa Kanta-Hämeen kunnista on tarjolla kasvokkain toteutuvaa liikuntaneuvontaa ja osalla terveysasemista järjestetään lähitapaamisina elintapaohjausryhmiä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä käynnistyy keskiviikkona 6. maaliskuuta. Etäryhmään on mahdollista osallistua mistä tahansa Kanta-Hämeen kunnasta. Linjoille ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat, jotka kaipaavat tietoa ja tukea hyviin elintapoihin. 

Marianna Suonpää, elintapaohjauksen koordinaattori

Lisätietoa ja liittyminen etäryhmään
Lisätietoa hyvistä elintavoista ja liikuntaneuvonnasta