ARTIKKELI / 16.01.2026

Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?

Kun Assi vastaanotettiin syksyllä, se oli kuin hieno, uusi talo, joka odotti muuttajia: valoisa, avara ja täynnä mahdollisuuksia – mutta vielä tyhjä. Nyt elämme vaihetta, jossa tuo talo täytetään kaikella sillä, mitä siellä asuminen ja eläminen vaatii. Sairaala on vain monimutkaisempi kokonaisuus kuin omakotitalo. Kalustamisen ja varustamisen myötä Assi alkaa päivä päivältä muuttua rakennuksesta toimivaksi sairaalaksi. Jokainen tuoli, jokainen näyttö ja jokainen hoitotarvike vie meitä lähemmäs hetkeä, jolloin ensimmäiset asiakkaat kävelevät ovista sisään.

Miksi tämä vaihe on niin merkittävä?

Satojen ammattilaisten pitkä suunnittelutyö alkaa nyt konkretisoitua. Olen saanut olla mukana Assi-hankkeessa lähes yhdeksän vuotta, ja tuntuu samaan aikaan uskomattomalta ja liikuttavalta nähdä, kuinka kauaskantoiset tavoitteet, tarpeet ja suunnitelmat muuttuvat kalusteiksi, laitteiksi ja toimiviksi tiloiksi. Olen ylpeä tiimistämme ja siitä, miten hyvässä hengessä töitä tehdään. Usein olen miettinyt, että tällä porukalla menisimme vaikka kuuhun – ja ehkä se on omalla tavallaan tehtykin, kun yksi upea sairaala on saatu aikaiseksi.

Kulissien takana tapahtuu paljon

Sairaala vastaanotettiin allianssilta muutaman kuukauden etuajassa, mikä oli huikea suoritus. Vastaanoton jälkeen aloitimme saman tien kalustamisen, joka kestää vuoden loppuun asti. Kun vuodenvaihde tulee, alkaa varustamisvaihe ja yksiköt ottavat päävastuun omista tiloistaan. Työ koskettaa yhteensä 2747 toiminnallista tilaa ja käytäviä, joten kyse ei ole mistään pienestä kokonaisuudesta. Samaan aikaan tiloihin tehdään IT-asennuksia, lääkinnälliset laitteet otetaan vastaan ja tarkastetaan, erilaiset järjestelmät asennetaan ja testataan, tilat ja toiminnot validoidaan ja perehdytykset valmistellaan. Pitkän hankkeen aikana on syntynyt myös pieniä korjaustarpeita, jotka liittyvät toiminnan muutoksiin tai hankintoihin. Hyvä suunnittelu ja muutosprosessi ovat pitäneet nämä maltillisina ja hallittavina.

Tätä kaikkea tekee huikea joukko ammattilaisia: yksiköiden superkäyttäjiä, tila- ja kiinteistöpalveluiden asiantuntijoita, ICT-osaajia, lääkintätekniikan väkeä, puhtaus- ja ruokapalveluiden ammattilaisia, laboratorion henkilöstöä ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä. Yhteistyö ja hyvä fiilis ovat tämän vaiheen sydän.

Kalustaminen

Kalustamisen ja varustamisen kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun katsoo kokonaisuutta kappalemäärien kautta. Uudishankintoja tulee Assiin useita kymmeniä tuhansia. Jokainen hankittu tuote – olipa se sitten tuoli, hoitotarvike tai monitori – täytyy vastaanottaa, tarkistaa, rekisteröidä järjestelmiin ja viedä oikeaan paikkaansa. Pelkästään irtokalusteita tulee lähes 11 000 kappaletta. Jokainen niistä asennetaan, tarkastetaan ja kirjataan järjestelmään.  Uudishankintojen lisäksi muutamme kalusteita -oikeastaan kaiken mahdollisen, jotta saamme hankintakuluja kohtuullisemmiksi.

Olin varautunut siihen, että kalustaminen olisi haastavaa ja hidasta, mutta on ollut suuri ilo huomata, kuinka sulavasti kaikki on edennyt. Taustalla on tarkkaan rakennettu prosessi, viikkotasoinen aikataulutus ja jatkuva tilannekuva, joka varmistaa, että pysymme kartalla niin tehtävien etenemisestä kuin mahdollisista riskeistäkin. Lisäksi benchmarkkasimme muiden hyvinvointialueiden vastaavia vaiheita, mikä auttoi luomaan meille toimivan mallin. Assi alkaa jo nyt näyttää oikealta sairaalalta, sellaiselta, joka odottaa pääsevänsä tekemään sitä, mihin se on rakennettu.

Testaus – kaikki testataan, koska kaikki on tärkeää

Sairaalaympäristössä mikään ei saa jäädä sattuman varaan. Siksi testausvaiheessa käydään läpi käytännössä kaikki: teknologian toimivuus, potilaan kulkureitit, laitteiden toiminta, hätätilanteiden toimintamallit, järjestelmät ja turvallisuuden eri tasot. Osa näistä testeistä on lakisääteisiä, osa syntynyt hyvistä käytännöistä ja kokemuksesta, mutta kaikki ovat tärkeitä. On parempi testata rauhassa etukäteen kuin havahtua kiireessä siihen, että jonkin olisi pitänyt olla toisin. Testaukseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia terveydenhuollon henkilöstöstä IT:hen ja lääkintätekniikasta turvallisuusväkeen, puhtauspalveluihin ja logistiikkaan. Juuri tämä moniammatillisuus tekee meistä vahvoja ja varmistaa, että Assin arki tulee toimimaan kitkattomasti.

Superkäyttäjät – arjen sankarit

Superkäyttäjät ovat tämän vaiheen avainhenkilöitä. Heitä on 26, ja he toimivat yksiköidensä vastuuhenkilöinä, koordinoivat kalustamista ja varustamista sekä varmistavat, että yksiköiden toiminta pystyy käynnistymään uusissa tiloissa muuton jälkeen. He tekevät työtä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyön merkitys korostuu jokaisena päivänä. Ilmapiirissä on jännitystä, ylpeyttä ja oppimisen iloa. Tiimi on hitsautunut hienosti yhteen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on superkäyttäjien oma ehdotus viikoittaisesta Assin Superjumpasta. Toteutimme sen, ja siitä on tullut ihastuttava osa yhteistä matkaa. Se kertoo sitoutumisesta ja siitä, miten arvokasta yhdessä tekeminen on.

Miltä Assi näyttää juuri nyt?

Assilla alkaa olla oma ilme. Liikkuessani tiloissa tuntuu, että se on enää pienen matkan päässä siitä elämästä, jota varten se on rakennettu. Päivä päivältä on helpompaa irrottaa otteensa sairaalasta ja antaa sen hiljalleen siirtyä omistajiensa – yksiköiden ja henkilöstön – käsiin. Myönnän, että ajattelen Assia välillä hahmona. Sen kanssa on koettu niin paljon, ettei sitä voi enää ajatella pelkkänä rakennuksena. Kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat aulaan, istun varmasti katsomassa. Se tulee olemaan tunteikas hetki.

Mitä seuraavaksi?

Alkuvuodesta Assi siirtyy seuraavaan etappiin, kun yksiköt alkavat vastata varustelusta. Me tuemme heitä tarpeen mukaan, mutta hiljalleen astumme takavasemmalle. Kun kuulen yksiköiden väen kertovan tiloistaan omistajuuden tunteella, sydämeni läikähtää. Monta vuotta Assi nojasi meihin, mutta nyt se alkaa olla valmis seisomaan omilla jaloillaan. Tulevaisuuden sairaala on todella jo käsin kosketeltavissa, ja se on upeaa.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Soili Hietasola-Husu.
Soili Hietasola-Husu on pitkän linjan suunnitteluasiantuntija, joka yhdistää tarkkuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja sydämellisen työotteen ainutlaatuisella tavalla. Hän on ollut mukana Assin suunnittelussa alusta asti ja tuntee sairaalan kuin oman taskunsa – ei pelkkänä rakennuksena, vaan elävänä kokonaisuutena. Soilissa yhdistyy rauhallinen jämäkkyys, empaattinen ote ja vahva yhteistyön voiman ymmärrys.

ARTIKKELI / 12.01.2026

Blogi: Seinistä palveluihin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.

Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.  

Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.

On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.

Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu

Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.

Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.

Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.

Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.

Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 27.12.2025

Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa

Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.

Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.

Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.

Perinteet rytmittävät joulun odotusta

Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.

Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.

Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.

Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.

Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.

ARTIKKELI / 25.12.2025

Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä. 

Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua 

Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa. 

– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. 

Joulutunnelma syntyy pienistä teoista 

Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä. 

– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo. 

Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen. 

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi 

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna. 

Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana. 

Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista 

Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo. 

– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa. 

Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu. 

ARTIKKELI / 24.12.2025

Turvanasi jouluna – Joulussa on tänä vuonna uuden odottelua synnytys- ja naistentautien yksikössä

Joulu on monelle rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulupyhät kuluvat tärkeän työn äärellä – perheitä kohdaten, hoitaen ja ohjaten, vuorokauden ympäri. 

Tänä jouluna ilmassa on lisäksi jotain erityistä: uuden odottelua. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan, eli Assiin alkaa tuntua jo arjessa. Uusia tiloja odotellaan innolla, ja valmisteluja on tehty pitkäjänteisesti pitkin vuotta. 

– Uusi sairaala on jo mielessä monella tavalla. Valmisteluja on tehty etukäteen ja kevään korvalla pääsemme myös esittelemään uutta asiakkaille, kertoo apulaisosastonhoitaja ja kätilö Veera Karhu. 

Joulu näkyy pieninä asioina – työn ydin pysyy samana 

Vaikka tuleva muutto tuo arkeen odotusta ja suunnittelua, jouluna työ jatkuu tällä hetkellä vielä tutuissa tiloissa ja tutulla varmuudella. 

Yksiköissä joulun taika näkyy pieninä asioina: joulukoristeita on ripoteltu esille ja tunnelma on monelle lämmin, vaikka vuorot rytmittävät päivää kuten muulloinkin. 

– Sitä ei aina tiedä, ovatko joulunpäivät rauhallisia vai kiireisiä. Mutta kaikkeen ollaan moniammatillisesti valmiina – niin kuin aina, Veera kuvaa. 

Turva on läsnä myös jouluna 

Synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailussa ammattilaiset ovat joulunakin tavoitettavissa, vastassa ja valmiina auttamaan. 

Jouluna syntyvät vauvat, perheiden suuret tunteet ja joskus yllättävätkin tilanteet muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään: jotta jokainen perhe saa hoidon, tuen ja turvan silloinkin, kun muu Suomi viettää joulua. 

Yksikön väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille! 

ARTIKKELI / 23.12.2025

Turvanasi jouluna – tonttupolku ja puurojuhla luovat taianomaisia hetkiä ikäihmisille

Monissa Oma Hämeen ikäihmisten asumisyksiköissä joulun valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ja joulutunnelmaa on luotu mitä moninaisimmilla tavoilla. 

Riihikodilla päätettiin tänä vuonna luoda joulun tunnelmaa herättelemällä jouluisia muistoja eri aistien kautta. Riihikodin aulaan on rakennettu jouluinen tila ja aisti-/tonttupolku, joka jatkuu aina sisäpihalle asti. Ulkoilemaan pääsee oikeaan kuusimetsään, jota koristavat jouluiset valot, lyhdyt ja tontut. 

Riihikodin aistipolulla joulu kuuluu, tuoksuu, maistuu ja näkyy; on kellon kilinää, piparin makua, havujen, kanelin ja kardemumman tuoksua sekä jouluinen postikorttiseinä. Ne herättävät muistelemaan, millaisia muistoja asukkailla on omista tärkeistä jouluista vuosien varrelta. Joulutunnelma ja tonttupolku on saanut asukkailta ihastuneen vastaanoton. 

– Me menimme joka joulu reellä kirkkoon, eräs asukas tokaisi, kun kuuli kilisevän joulukellon äänen. 

Aulasta löytyy myös jouluinen valokuvanurkkaus, jossa voi käydä ottamassa valokuvia yhdessä läheisten tai hoitajien kanssa – ja moni asukas onkin hyödyntänyt tilaisuutta. Jouluinen aula on rakennettu Riihikodin virikeohjaajan ohjauksella yhdessä asukkaiden ja Villavan yksikön tettiläisten kanssa. 

– Jouluiseen tonttupolkuun saatiin lahjoituksena joulukoristeita, joulukuusia sekä jouluvaloja riihimäkeläisistä sosiaalisen median ryhmistä. Todella moni Riihimäkeläinen halusi olla mukana ilahduttamassa ja rakentamassa joulun tunnelmaa Riihikodin ikäihmisille. He kokivat auttamisen tuovan joulumieltä itselleenkin, lähijohtaja Tiia Santala kiittelee. 

Lammin puurojuhlalla on vuosien perinteet 

Lammilla Pellavakodin ja Sinipellavan puurojuhlalla on pitkät perinteet - eikä tänäkään vuonna siitä ole tingitty. Jo ennen joulua vietettävät puurojuhlat ovat pidettyjä ja odotettuja tapahtumia sekä asukkaille että heidän omaisilleen. Juhlatila koristellaan jouluiseen tunnelmaan yhdessä asukkaiden kanssa ja puurojuhlassa tarjoillaan perinteistä riisipuuroa, rusinasoppaa sekä glögiä ja pipareita. Ohjelmassa on joululauluja, yhteislaulua ja jouluinen tietovisailu. 

Puurojuhlalla on vuosien perinteet; se oli jo aikaisemmalla vanhainkodilla tärkeä kokoontumisjuhla, jossa saatiin olla yhdessä ja jota arvostettiin paljon. Juhlavieraita oli joka joulu ihastuttamassa joulutunnelman lisäksi joulukuusi, joka koristeltiin yhdessä asukkaiden kanssa.  

Puurojuhlan jälkeen asumisyksiköissä laskeudutaan joulun viettoon. Jouluaatto Sinipellavassa ja Pellavakodilla sujuu rauhallisissa merkeissä joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta nauttien.  

Joulutunnelmaa luo Porkkalan kartanolta lahjoituksina saadut joulukukat, sekä lukuisat joulukoristeet ja kyntteliköt. Ruokasalissa soi aattopäivän ajan klassiset joululaulut ja puolen päivän aikaan asukkaat kuuntelevat perinteisen joulurauhanjulistuksen, nauttivat maukkaan jouluaterian laatikoineen ja kinkkuineen kiireettömästi. Lammin seurakunta käy joka joulu tervehtimässä asukkaita jouluhartauden merkeissä ja toivottamassa kaikille hyvää joulua. 

– Päiväkahvin aikaan asukkaille on tarjolla herkullisia joulutorttuja ja pipareita, ja joulupukkikin vierailee lahjojen kera. Päivällisellä herkuttelemme yhdessä joulupuurolla ja rusinasopalla. Joulupyhien aikaa rauhoitetaan yhdessä ololle ja vietetään aikaa läheisten kanssa, sanoo ohjaaja Virpi Peippola. 

Joulun vieraina Panzo-poni ja joulupukki

Hattulassa Willa Katinalassa jouluun laskeudutaan koristelemalla yksikkö jouluvaloilla ja koristelamalla joulukuusi. Asukkaat pääsevät laulamaan joululauluja ja leipomaan jouluherkkuja.  

Joulun perinteisiin kuuluu vuosittain ensimmäisen adventin Hattulan seurakunnan jouluhartaus sekä Lions Clubin vuosittain lahjoittamat herkulliset täytekakut. 

– Pikkujouluja vietetään kaikissa ryhmäkodeissa, joissa perinteisesti kuullaan Hattulan Pyhän Ristin kuoron esitykset, joulupukki vierailee ja tänä vuonna meillä oli myös meillä usein vieraileva Panzo-poni mukana. Omaiset ja läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuksiin, kertoo lähijohtaja Päivi Luopajärvi. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille lämmintä joulua!