ARTIKKELI / 07.11.2025

Ikäihmisten asiakasohjausta kehitetään yhdenmukaisemmaksi – projektipäällikkö Sanna Huhtakallio esittäytyy

Projektipäällikön tavoitteena on luoda asiakasohjauksesta kokonaisnäkemys. Kiireisen arjen vastapainona Sanna harrastaa voimanostoa ja kutoo islantilaisia villapaitoja.  

Ikäihmisten toimialalla on lokakuun loppupuolella aloittanut uusi projektipäällikkö, Sanna Huhtakallio. Hän on aloittanut Oma Hämeessä täysin uudessa tehtävässä: ikäihmisten asiakasohjauksen kehittämisen parissa. Sanna vetää kevääseen 2027 kestävää projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten ikäihmisten asiakasohjausta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Suunnitelmana on vajaan parin vuoden aikana saada jonkinlainen kokonaisnäkemys hyvinvointialueen asiakasohjauksesta yli tulosaluerajojen. Vastaavanlaista projektia on tehty monilla hyvinvointialueilla.

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakasohjaus olisi tasa-arvoinen ja mitattava kokonaisuus ikäihmisten toimialan kaikilla tulosalueilla. Vaikka asiat toimivat, tällä hetkellä yhtenäistä kokonaiskuvaa ei ole. Tarkoituksena on kehittää asiakasohjauksen malli, jota voidaan pilotoida. Yhteiselle näkemykselle on ollut tarvetta: sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueilla on ollut tarvetta miettiä, mikä on vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja miten asiat voidaan hoitaa yhdenmukaisesti, Sanna kuvailee.

Työn merkityksellisyys tulee asiakkaista

Projektin alkuvaiheessa Sannalla on tarkka kuva, miten hän lähtee tutustumaan hyvinvointialueeseen ja toimialaan: hän aikoo haastatella asiakasohjauksen tulosaluejohtajan, lähijohtajat sekä kiertää kaikki toimipisteet ja jutella jokaisen työtekijän kanssa siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat kehittämistä.

– Asiakasohjaus on se paikka, jossa ihminen kohdataan. Siksi on tärkeää, että siellä asiat hoituvat hyvin ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Pidän merkityksellisenä sitä, että saan kehittää palveluja, jotka oikeasti merkitsevät asiakkaille jotain eli teen töitä asiakkaiden hyväksi, Sanna kuvailee.

Sanna siirtyi Oma Hämeelle Helsingin kaupungilta, jossa hän työskenteli viimeisimmäksi tiedonhallinnossa ja aiemmin vammaispalveluiden kehittämisen parissa. Hän on ollut myös sähköpiirtäjänä, sekä sairaanhoitajana perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutustaustaa hänellä on myös terveystieteiden maisterin tutkinto, tuotekehitystyön ammattitutkinto sekä kirjaamisvalmennuksia ja sisäisiä valmennuskoulutuksia.

– Palvelujen kehittäminen on ollut minulle aina äärimmäisen mielenkiintoista. Työskentely tiedonhallinnassa antoi puolestaan eri tavalla näkökulmaa asioiden käsittelyprosessiin ja siihen, miten tiedon pitäisi liikkua eri toimijoiden välillä. Oma Häme vaikuttaa mielenkiintoiselta työpaikalta: melko uusi organisaatio, laaja kokonaisuus ja yhteistyörajapintoja on paljon.   

Voimanosto ja islantilaiset villapaidat vievät työstä vapaalle  

Oma Hämeen joustavat työskentelymahdollisuudet mahdollistavat myös Sannalle etätöiden tekemisen. Hän työskentelee pääasiassa kotonaan Päijät-Hämeessä, Heinolassa. Töiden vastapainona hän purkaa stressiä kahdella hyvin erilaisella harrastuksella: voimanostolla ja neulomisella.   

– Kudon islantilaisia villapaitoja lapsille ja ystäville. Painoja käyn nostamassa ohjatusti 2–5 kertaa viikossa. Näen sen hyvänä panostuksena tulevaisuuteen. Painoja nostellessa ei voi ajatella muuta kuin seuraavia toistoja, joten se on hyvä keino päästä irti työasioista, Sanna hymyilee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hän näkee menevän koko ajan oikeaan suuntaan – ja alueella on tehty paljon hyvää.

– Toivon, että edelleen tulevaisuudessa palvelut ovat edelleen vaikuttavia ja tehokkaita, ja asiakkaita kohtaavia. Tähän on tehty alueella hyvää työtä. Lisäksi teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on kehitetty todella paljon, ja varmasti siihen panostetaan jatkossakin.   

  Ikäihmisten asiakasohjaus - Oma Häme 

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä

Terveysriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikissa elämänvaiheissa. Ennaltaehkäisevä työ, yhteenkuuluvuus sekä osallisuus korostuvat myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027.

Ennaltaehkäisevin palveluiden tulisikin olla helposti saavutettavissa ja tarjonnaltaan monimuotoisia. Kuntien, hyvinvointialueen sekä järjestöjen kesken yhteistyö on avainasemassa niin suunnittelussa ja toteutuksessa kuin toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kohderyhmän, kuten esimerkiksi ikäihmisten, tarpeiden kuunteleminen ja toiveiden esiin nostaminen luovat yhteyttä toimijoiden välille sekä tukevat asiakaslähtöistä työotetta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kohtaaminen sekä kuunteleminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita. 

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää lisäksi omiin elintapoihin panostamalla. Esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, säännöllinen ateriarytmi, palautumisesta huolehtiminen, keskusteluhetki ystävän kanssa kahvikupin äärellä tai kulttuuritapahtumaan osallistuminen luovat iloa arkeen ja tukevat toimintakykyä merkittävästi. 

Otetaan vaikeatkin aiheet rohkeasti puheeksi 

Yksi elämän isoista taitekohdista on eläkkeelle jääminen. Arki voi tuntua jopa tyhjältä, kun ei ole enää työrytmiä tai työyhteisön tukea. Yksi riski eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on päihteiden käytön huomaamaton lisääntyminen. Esimerkiksi alkoholia saatetaan käyttää keinona käsitellä elämänmuutosta. 

Tämän vuoksi on tärkeää puhua päihteistä avoimesti niin omassa lähipiirissä kuin ammattilaisten kanssa – vaikka se tuntuisikin vaikealta. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat keskiössä myös Ehkäisevän päihdetyön viikolla, jota vietetään 3.–9.11.2025. 

Kahvikupin äärellä syntyy hyvinvointia 

Eläkkeelle jääneiden ja jäävien osallisuutta halutaan tukea myös Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeessa. Kehitämme hankkeessa ryhmätoimintaa sekä tuomme terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa kohtaamispaikkoihin – juuri sinne, missä ikääntyneet muutenkin kokoontuvat. 

Ikä Iloiten -hankkeen työntekijöinä olemme jalkautuneet ryhmätoimintoihin ja saaneet tutustua omaehtoisiin huumoria viliseviin kokoontumisiin, joissa huolehditaan ja avustetaan toisia sekä ylläpidetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä – ehkäpä huomaamattakin. Juuri nämä ikäihmisten yhteiset kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet vaikkapa huoltoasemien kahviloissa luovat iloa ja hyvinvointia arkeen ja siten ovat hyvin merkityksellisiä keinoja terveysriskien ennaltaehkäisyssä. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, tukevat osallisuutta ja voivat vähentää yksinäisyyttä sekä päihteiden käyttöä. 

Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 mukaan itsensä yksinäiseksi tuntevia yli 65-vuotiaita on Suomessa arviolta 128 000. THL:n Sotkanetin tilaston mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella itsensä yksinäiseksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2022 ollut 8,6 % ja vuonna 2024 10,2 %. Yksinäiseksi kokevien määrä siis kasvanut Kanta-Hämeessä muutamassa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä. 

Yhteisöllisyys sekä osallisuus ovat avaimia hyvinvointiin. Jokainen voi olla osa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämistä sekä löytää oman tapansa tukea terveyttään ja toimintakykyään. Arjen kohtaamiset, ryhmätoimintaan osallistuminen ja rohkeus puhua vaikeistakin asioista rakentavat siltoja yksinäisyyden yli. Jokainen meistä voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä: pienillä teoilla, jotka tuovat iloa ja yhteyttä arkeen sekä rakentavat hyvinvointia. Voit kysyä tänään joltain läheiseltä: "Miten voit?", se voi olla tärkein kysymys, jonka esität. 

Tervetuloa mukaan keskustelemaan Ikä iloiten -hanketyöntekijöiden kanssa aiheesta Oma Hämeen Instagram-livessä 12.11. klo 18:00.  Siirry tästä Oma Hämeen Instagramiin. 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija, Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke  

Lue lisää: 

Hankkeet - Oma Häme 

Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille - Oma Häme 

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme 

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa

Riippuvuus on ilmiö, joka koskettaa monia – suoraan tai läheisen kautta. Se ei aina näy ulospäin, eikä sitä aina tunnisteta ajoissa. Siksi puheeksiotto on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä haittoja ja tukea muutosta. Se ei ole syyttelyä, vaan välittämistä. Se on teko, joka voi muuttaa elämän suunnan.

Mitä riippuvuus on – ja miksi se voi jäädä huomaamatta?

Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä pakonomaisena tarpeena käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Fyysisessä riippuvuudessa keho tottuu aineeseen, psyykkisessä käyttö lievittää esimerkiksi ahdistusta tai tylsyyttä, ja sosiaalisessa riippuvuudessa korostuu tarve kuulua ryhmään tai saada hyväksyntää.

Usein riippuvuus mielletään yksilön ongelmaksi, vaikka siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Lääketieteellisesti kyse on aivojen sairaudesta, jossa kyky hallita käyttöä heikentyy. Arkikielessä riippuvuus saatetaan nähdä tapana tai tottumuksena – erityisesti nuorten keskuudessa – eikä sen haitallisuutta aina tunnisteta.

Varhainen puuttuminen – miksi se on tärkeää?

Puheeksiottaminen ajoissa voi:
•    Ehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja
•    Auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle
•    Ylläpitää toivoa, välittämistä ja muutoksen mahdollisuutta
•    Suojata kehittyviä aivoja – erityisesti nuorilla
•    Säästää resursseja – ehkäisy on tehokkaampaa kuin korjaaminen

Nuoren kohdalla aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Nuori ei aina itse tunnista ongelmaa, mutta voi hyötyä tiedosta ja tuesta. Aikuinen voi olla se, joka näkee ensimmäiset merkit ja uskaltaa kysyä.

Miten ottaa riippuvuus puheeksi?

Puheeksiotto vaatii herkkyyttä, kunnioitusta ja rohkeutta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

1.    Valitse oikea hetki ja paikka. Keskustele rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä, kahden kesken.
2.    Aloita huolen ilmaisemisella. Esimerkiksi: “Olen huomannut, että… ja haluaisin jutella siitä.”
3.    Kysy – älä syytä. Käytä avoimia kysymyksiä: “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?” tai “Oletko miettinyt, miksi käytät?”
4.    Kuuntele aidosti. Älä tuomitse tai vähättele. Anna tilaa kertoa oma näkökulma.
5.    Tuo huoli esiin rakentavasti. Kerro, mitä olet huomannut ja miksi se huolestuttaa sinua.
6.    Tarjoa tukea – älä uhkaa. “Haluaisin, että voit hyvin – voitaisko miettiä yhdessä, mitä tälle voisi tehdä?”
7.    Hyödynnä tietoa ja ymmärrystä. Kerro, että riippuvuus ei ole heikkoutta. Etsikää tietoa yhdessä.

Täydellistä hetkeä ei tarvita – välittäminen riittää. Toistuva keskustelu on tärkeämpää kuin täydellinen hetki. Läheisen rooli voi olla hyvin kuormittava ja raskas, muuta kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Apua on saatavilla. 

Miten tukea lopettamisessa?

Kun riippuvuus on tunnistettu, tuki muutokseen on ratkaisevaa. Tärkeintä on olla rinnalla kulkija:

•    Näytä, että välität. Pysy mukana myös vaikeina hetkinä.
•    Auta löytämään apua. Ohjaa esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, terveydenhuollon palveluihin tai verkkopalveluihin kuten fressis.fi ja mielenterveystalo.fi 
•    Keskustele motivaatiosta. Miettikää yhdessä, mitä hyötyä lopettamisesta voisi olla.
•    Aseta realistisia tavoitteita. Pienet askeleet vievät eteenpäin – lipsahdukset voivat kuulua muutokseen.
•    Tunnista ja kannusta edistystä. Huomaa pienetkin onnistumiset ja vahvista niitä.
•    Tarjoa vaihtoehtoja. Etsikää yhdessä mielekästä tekemistä, joka tuo hyvää oloa ilman riippuvuutta.
•    Kerro vieroitusoireista. Ne ovat ohimeneviä – tieto helpottaa niiden sietämistä.
•    Hyödynnä vertaistukea. Tarinoiden jakaminen voi lisätä toivoa ja uskoa muutokseen.

Riippuvuus ei katso ikää tai muotoa

Riippuvuus voi liittyä alkoholiin, nikotiiniin, pelaamiseen, someen, huumausaineisiin tai mihin tahansa toimintaan, joka alkaa hallita elämää. Pienetkin sanat voivat vaikuttaa – ja joskus juuri ne käynnistävät muutoksen.

Huoli on hyvä syy puhua.
Välittäminen on paras työkalu.
Muutos on mahdollinen.

Anna Kenni, ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
hyte- ja osallisuusyksikkö

Lisätietoa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluista

Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa - lue lisää kampanjasta

ARTIKKELI / 30.10.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 2

Ahveniston sairaalan rakennusvaihe on saatu päätökseen, ja hanke on siirtynyt testaukseen ja varusteluun. Oma Häme on vastaanottanut rakennuksen hallintaansa, ja katseet ovat nyt toiminnan ja teknologian yhteensovittamisessa – siinä vaiheessa, jossa teknologia muuttuu seinistä työvälineiksi.

Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelin inhimillistä teknologiaa asukkaan näkökulmasta. Nyt katse kääntyy henkilöstöön: millaisia konkreettisia hyötyjä moderni teknologia tuo ammattilaisille?

Yksi näkyvimmistä uudistuksista on uudet digitaaliset työvälineet: ajanmukaiset tietokoneet, mobiililaitteet ja kattava tietoliikenneverkko. Lisäksi ovet, kaapit ja lokerot toimivat sähköisillä lukoilla, mikä helpottaa hallintaa ja turvallisuutta.

Potilasvirran hallinta on tärkeä osa toiminnan sujuvuutta. Uusi järjestelmä mahdollistaa potilaiden ohjaamisen ja seuraamisen eri hoitopisteissä – yhdessä itseilmoittautumisen kanssa. Vuodeosastoilla käyttöön otettu tilannekuvajärjestelmä auttaa hahmottamaan potilaiden sijainnin ja tilanteen reaaliajassa ja toimii samalla toiminnanohjauksen tukena.

Sähköinen palvelupyyntösovellus mahdollistaa tukipalveluiden – kuten puhtauspalveluiden, logistiikan ja potilaskuljetusten – tilaamisen ja seuraamisen. Tämä keskitetty järjestelmä on arjen moottori, jonka avulla työ sujuu oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Leikkaustoimintaan on panostettu erityisesti. Uusi ohjaus- ja kuvansiirtojärjestelmä tukee toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta, parantaa turvallisuutta ja vahvistaa Assin asemaa opetussairaalana. Taustalla toimii älykäs logistiikka, joka varmistaa, että tarvittavat välineet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Assissa laitteet ja tilat ovat yhteiskäytössä. Ne ovat varattavissa keskitetysti, ja tarvittavat laitteet löydettävissä mobiilisovelluksen avulla. Tämä säästää tiloja ja kustannuksia sekä tehostaa käyttöastetta koko sairaalassa. Lopulta kyse on ihmisistä. Jokainen työntekijä tekee parhaansa, jotta potilaat saavat hyvää hoitoa. Teknologian tehtävä on tukea tätä työtä – ei hallita, vaan helpottaa.

Voimme olla ylpeitä niin uudesta sairaalasta kuin siitä porukasta, joka siellä työskentelee.
Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.

ARTIKKELI / 10.10.2025

Assin tekijät: Perehdytysvastaavat rakentavat turvallista alkua uudessa sairaalassa

Kun Assi avautuu, noin 1700 työntekijää siirtyy uuteen sairaalaan. Muutos on valtava, ja sen onnistumisessa perehdytyksellä on keskeinen rooli. Se auttaa löytämään oman paikan uusissa tiloissa, omaksumaan toimintatavat ja ennen kaikkea luo turvallisuutta. Hyvin suunniteltu perehdytys vähentää epävarmuutta ja tukee työn sujuvuutta heti alusta lähtien – ja sitä kautta varmistaa myös potilasturvallisuuden.

Tämän työn taustalla toimii laaja perehdytysvastaavien tiimi, jossa on jäseniä monista sairaalan yksiköistä. Jokaisella on oma roolinsa ja erikoisosaamisensa, ja yhdessä he muodostavat verkoston, joka on rakentanut Assin perehdytyskokonaisuuden. Tiimiä koordinoi ja sen työtä vetää muutama vastuuhenkilö, joista yksi on Lilli Väisänen, keskeinen hahmo perehdytysmateriaalin koordinoinnin suunnittelussa ja kehittämisessä. Hän korostaa, että tiimin suuri vahvuus on juuri moniammatillisuus – se, että mukana on erilaisia näkökulmia ja kokemuksia, jotka rikastavat kokonaisuutta ja tekevät perehdytyksestä aidosti käyttäjälähtöisen.

Perehdytysvastaavien joukossa työskentelee esimerkiksi leikkaus- ja anestesiayksikön anestesiavastuuhoitaja Sanna Kiuru, joka on aina kokenut perehdyttämisen sydämenasiakseen. Psykiatrian puolelta mukana on sairaanhoitaja Annika Mertanen, jolla on pitkä kokemus opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksestä. Tukipalveluita edustaa Jaana Helenius, joka muistuttaa, että ilman näitä toimintoja hoitotyö ei onnistuisi.

Alusta asti perehdytysvastaavien joukossa vallitsi avoin ja innostunut ilmapiiri. Sannan mukaan yhteinen suunta löytyi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, vaikka jäsenet tulivat erilaisista työympäristöistä. Myös Annika kuvaa yhteistyötä sujuvaksi ja rakentavaksi alusta saakka. Jaana lisää, että jokaisella on ollut omat vastuualueensa, mutta haasteet on ratkaistu yhdessä keskustellen ja kuunnellen.

Selkeyttä ja tasalaatuisuutta

Perehdytyksen suunnittelussa kaikkia yhdistää tavoite tehdä siitä selkeä, helposti omaksuttava ja yhdenvertainen kaikille. Sanna painottaa, ettei perehdytyksen pidä tuntua raskaalta lisätehtävältä, vaan kiinnostavalta ja hyödylliseltä osalta työtä.

Jaana korostaa tukipalveluiden näkökulmaa: on tärkeää, että uudet IT-sovellukset ja teknologiat tulevat tutuiksi, sillä ilman niitä arki ei suju. Annika puolestaan muistuttaa, että loppukäyttäjän näkökulma on pidetty koko ajan kirkkaana mielessä: yleisperehdytys on rakennettu geneerisesti niin, että se sisältää asiat, jotka kaikkien on hyvä tietää Assissa työskentelystä.

Lilli nostaa esiin materiaalin selkeyden ja loogisuuden merkityksen. Kesällä perehdytyssisältö oli käyttäjien kommentoitavana, ja saadun palautteen avulla sitä muokattiin entistä käyttäjälähtöisemmäksi.

Odotusta ja jännitystä

Suuren muuton lähestyessä tunteet vaihtelevat. Sanna luottaa siihen, että jokainen kantaa oman kortensa kekoon ja siksi muutto onnistuu. Annika kertoo odottavansa muuttoa innolla, sillä uuden sairaalan moderni ympäristö tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Jaana puolestaan näkee muutoksen valtavana askeleena tukipalveluiden kehityksessä: –Assissa tukipalvelut siirtyvät tälle vuosikymmenelle, mikä on iso askel kaikille.

Muistoja ja inhimillisiä hetkiä

Vaikka työ on ollut intensiivistä, siihen on mahtunut myös iloa ja huumoria. Sanna muistaa kuvauspäivän, jolloin haluttiin, että perehdytyskuvissa näkyy ihmisiä eikä vain tiloja – ja lopputuloksena oli myös muutama hassuttelukuva. Tiimitapaamisissa nauru on vallannut koko ryhmän, ja perehdytysvastaava Satu Vinnarin taito valita tilanteeseen sopiva kappale on tuonut kokouksiin keveyttä. Jaanan mieleen ovat jääneet keskustelut siitä, miten tukipalveluiden osuus perehdytyksessä esitetään: erillisenä kokonaisuutena vai muun toiminnan sisällä.

Työn ja jaksamisen tasapaino

Näin laaja hanke vaatii sovittamista arjen työn rinnalle. Sanna saa energiaa tiimin dynamiikasta ja erilaisten persoonien kohtaamisesta. Lillin mukaan yhdessä tekeminen ja huumori ovat olleet kantavia voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan.

Jaana on ollut mukana Assi-työssä jo projektin alusta saakka, välillä kokoaikaisesti. –Välillä se on vienyt kaiken ajan, mutta oman hyvinvoinnin on täytynyt kulkea mukana koko ajan. Annika puolestaan kiittää sitä, että perehdytykselle on osoitettu omaa työaikaa, mikä on mahdollistanut keskittymisen kunnolla ja vähentänyt kuormitusta.

Jos Assi olisi elokuva…

Kysyttäessä, millainen elokuva Assi-hankkeesta tulisi, Sanna valitsee nimeksi Suljettu saari, jossa mysteeri ratkeaa vasta lopussa. Lilli kuvailisi tiimin kohtauksen täynnä iloa, naurua ja musiikkia – samoja asioita, jotka ovat kannatelleet heitä pitkän työn keskellä.

Lopuksi perehdytysvastaavat haluavat lähettää terveisiä koko alueelle. –Tästä tulee hyvä. Kaikille sopiva sairaala, sanoo Sanna. Lilli muistuttaa: –Muistetaan inhimillisyys kohtaamisissa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Yhdessä olemme enemmän. Jaana tiivistää oman viestinsä: –Assi tulee, olethan siihen valmis.

Ja kaiken taustalla pysyy kirkkaana yksi tavoite: kun noin 1700 työntekijää siirtyy uuteen sairaalaan, jokainen saa alun, joka tuntuu turvalliselta, selkeältä ja kannustavalta – yhdessä tehty perehdytys on avain Assin sujuvaan starttiin.

ARTIKKELI / 07.10.2025

Blogi: "Kunpa joku näkisi minut" – ikääntyneiden yksinäisyys koskettaa

Yksinäisyyden kokemus vaikuttaa ikääntyneeseen monin eri tavoin, valtaosin se koetaan hyvinvointia heikentävänä tekijänä. Yksinäisyys voi herättää pelkoa, surua, toivottomuutta, masentuneisuutta tai tyhjyyttä. Sen on havaittu aiheuttavan kehossa vastaavanlaisia fyysisiä reaktioita kuin kipu. Joskus yksinäisyys ja yksin olo ovat myös omia valintoja, eivätkä näin aiheuta ikäviä tunteita.  

Kanta-Hämeessä 10 % yli 65-vuotta täyttäneistä ja 12 % yli 75-vuotta täyttäneistä kokee itsensä yksinäiseksi (Sotkanetin tilasto). Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa. Positiivista mielenterveyttä kokee vain noin neljännes yli 65-vuotta ja yli 75-vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä ja kasvava yhteiskunnallinen haaste. 

Yksinäisyyden myötä voi tuntua siltä, että elämän merkitys häviää. Elämänlaadulle on ensiarvoisen tärkeää olla yhteydessä toisiin ihmisiin sekä saada kokemus siitä, että on osa jotakin ryhmää tai yhteisöä. Pahimmillaan yksinäisyys on syrjäytymistä ja on käytetty nimitystä myös sosiaalisesta kuolemasta. Yksinäiset kokevat elämänlaatunsa heikommaksi ja heillä on kohonnut itsemurhariski. Ei siis ole ihme, että Maailman mielenterveysjärjestö (WHO) pitää ikääntyneiden yksinäisyyttä yhtenä teollistuneen maailman suurimmista ongelmista. 

Yksinäisyys koskettaa – ja ikääntyneiden yksinäisyys on jotain, jota emme voi sivuuttaa. Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa. Kysyimme Kanta-Hämeessä asuvilta ikääntyneiltä anonyymin Forms-kyselyn kautta sitä, mitä he kaipaavat eniten silloin, kuin kokevat olonsa yksinäiseksi. Näin he vastasivat: 

”Sitä että joku kysyisi, Mitä sinulle kuuluu? Sitä että olisi jotain mitä odottaa, olisi jokin sovittu tapaaminen, puhelu, tapahtuma. Sitä, että tuntisi että kuuluu johonkin porukkaan. Sitä, että kun jotain itselle merkityksellistä tapahtuu sen voisi jakaa jonkun kanssa. Olisi joku, jolle soittaa tai joka tulisi käymään.” 

”Olisi joku, joka voisi jakaa elämän palasia” 

” Puhelinsoittoa, että edes joku soittaisi. Kysyisi mitä kuuluu tai juttelisi ihan mitä vaan.” 

”Joskus on ollut useita päiviä peräkkäin, etten ole puhunut kenenkään elävän ihmisen kanssa. Silloin kaipaan juttukaveria.” 

” Joskus nautin yksinolosta. Mutta yksinäisinä hetkinä kaipaan toisen ihmisen kosketusta.” 

” Toista ihmistä, ystävää” 

”Lenkkiseuraa” 

”Kunpa joku näkisi minut” 

Tällä viikolla vietetään vanhusten viikkoa ja kunnat, järjestöt ja seurakunnat järjestävät paljon erilaista toimintaa ja mahdollisuuksia kohtaamisille. Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää webinaarin 8. lokakuuta Onni kasvaa yhteist(yö)ssä - Oma Häme ja kunnat asukkaidenhyvinvoinnin asialla. Webinaarissa ammattilaiset kertovat keinoista edistää omaa hyvinvointia sekä palveluista, joihin on mahdollista ottaa yhteyttä elämän eri käänteissä. Webinaarin tarkempi sisältö ja liittymislinkki löytyvät tästä.  

Yksinäisyyden vähentäminen ei vaadi suuria tekoja – usein jo yksi ystävällinen sana, soitto tai hetki toisen kanssa riittää. Meistä jokainen voi olla se ihminen, joka huomaa toisen. Jokainen kohtaaminen, hymy tai viesti voi olla toiselle askel pois yksinäisyydestä. Vanhusten viikko muistuttaa meitä siitä, että yhteisöllisyys ei synny itsestään – se rakennetaan teoilla. Kunpa joku näkisi minut – ehkä juuri sinä voit olla se joku. 

Minna Ritakorpi 
asiantuntija, elintapaohjaus