Murupolku

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
25.04.2024

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja...

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 25.04.2024

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja...

UUTINEN / 25.04.2024

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

Terapiat etulinjaan-toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti, riippumatta siitä mistä hän hakee apua.

Kanta-Häme on ollut toimintamallin yhteiskehittämisessä aktiivisesti mukana syksystä 2022. Aikuisille suunnattu Terapianavigaattori otettiin käyttöön Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hoidon tarpeen arvion ja hoitoon ohjauksen tueksi viime vuoden aikana. Terapianavigaattorin täyttömäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja 100 000 kansallinen raja rikkoutuu huhtikuussa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Terapianavigaattorin täyttää joka kuukausi yli 250 apua hakevaa ja heistä 70 % arvioi hakeutuvansa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin. Terapianavigaattorin voi täyttää selaimessa osoitteessa www.terapianavigaattori.fi ja linkki löytyy myös Oma Häme-sovelluksesta.

Vuoden kestävä kognitiivisen lyhytterapian koulutus ammattilaisille on mahdollistanut kantahämäläisille 5-10 käynnin lyhytterapian lähipalveluna omalla terveysasemalla. Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta.

Sairaanhoitajat Anna Jusula ja Samu Brusila kertovat saaneensa asiakkailta erittäin positiivista palautetta lyhytterapiajakson jälkeen:

–Terapiassa oppi käsittelemään ahdistusta oikealla tavalla. Terapia auttoi ymmärtämään mistä ahdistus kumpuaa ja miksi. Terapiassa oppi elämään sosiaalisen ahdistuksen kanssa. Terapia auttoi ymmärtämään, että pitää vaan mennä tilanteisiin välttelemisen sijaan.

–Lyhytterapian avulla asiakas kuvasi oivaltaneensa asioita ja saaneensa keinoja esimerkiksi näkökulman muuttamiseen liittyen vanhoihin ajatusmalleihin.

Mielenterveystalo tarjoaa yli 50 omahoito-ohjelmaa hyödynnettäviksi itsenäisesti tai ammattilaisen kevyellä tuella (1-3 käynnin ohjattu omahoito). Omahoito-ohjelmia löytyy erilaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin sekä eri kohderyhmille. 

–Terapiat etulinjaan-toimintamallin tuella olemme lisänneet ammattilaisten osaamista ja kehittäneet perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden prosesseja. Kyse ei ole ulkopuolelta tulevan toimintamallin käyttöönotosta sellaisenaan, vaan olemme hyödyntäneet työkaluja oman kantahämäläisen toimintamallin rakentamiseksi perustasolle, summaa avopalveluiden palvelualuepäällikkö Minna Porras.

Tutustu lisää:

Terapianavigaattori

Apua hakevan kokemukset Terapianavigaattorista (youtube.com)

Terapianavigaattori lääkärin työssä sote-keskuksissa (youtube.com)

Terapianavigaattori tutuksi (youtube.com)

 

Stetoskooppi ja puhelin.
UUTINEN
25.04.2024

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Stetoskooppi ja puhelin.

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

UUTINEN / 25.04.2024

Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Stetoskooppi ja puhelin.

UUTINEN / 25.04.2024

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

Stetoskooppi ja puhelin.
 

Myös puhelut ovat ruuhkautuneet, eikä niihin pystytä välttämättä vastaamaan saman päivän aikana. 

Jos asiasi ei ole kiireellinen (esim. ajanvaraukset muissa kuin kiireellisissä asioissa, reseptin uusinnat, kotiseurannat ym.), ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Tarvittaessa voit ottaa meihin yhteyttä sairaanhoitaja-chatin kautta. Chat on avoinna joka arkipäivä klo 8–20.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Google Playn linkki  App Storen linkki

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

Euroopan unionin rahoittama.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.
UUTINEN
24.04.2024

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

Tavoitat sairaanhoitajamme chatin kautta nyt myös arki-iltaisin klo 20 saakka.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

UUTINEN / 24.04.2024

Tavoitat sairaanhoitajamme chatin kautta nyt myös arki-iltaisin klo 20 saakka.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.

UUTINEN / 24.04.2024

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.
 

Sairaanhoitaja-chatimme on nyt auki ma–pe klo 8–20.

Vältä aamuruuhka, chat on auki joka arkipäivä klo 20 asti

Chatissa saattaa olla aamuisin (etenkin maanantaisin) ruuhkaa. Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta myöhemmin päivällä tai illalla. Vaikka ottaisit yhteyttä myöhemmin, saat ratkaisun asiallesi chat-keskustelun aikana.

Mitä asioita chatin kautta voi hoitaa?

Ota rohkeasti yhteyttä – ammattilainen arvioi aina tapauskohtaisesti, voidaanko asiaasi hoitaa etäpalvelussa ja ohjaa sinut tarvittaessa oikean palvelun piiriin.

Esimerkkejä chatissa hoidettavista asioista ovat

  • flunssaoireet
  • silmä-, iho- ja allergiaoireet
  • hyönteisten pistot
  • vatsaoireet ja
  • naisten virtsatietulehduksiin liittyvät asiat. 

Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kun olet tunnistautunut, sinulta kysytään esitietoja mahdollisista oireistasi. Vastaathan kyselyyn parhaan tietosi mukaan.

Chatin aukioloajat

Ma–pe klo 8–20

Jos vielä mietit riittävätkö kotikonstit vai tarvitsetko ammattilaisen apua, voit tehdä oirearvion Omaolo*-palvelussa 24/7. 

Tee Omaolon oirearvio
 
*Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Google Playn linkki  App Storen linkki

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

Euroopan unionin rahoittama.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.
UUTINEN
23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

UUTINEN / 23.04.2024

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää täydentävän hankinnan kotihoidon palveluihin. Oma Hämeen omille kotihoitopalveluille halutaan tukea palveluntuottajilta. 

Kotihoidon palveluiden riittävyys turvataan parhaiten monituottajamallilla, jolloin oman palvelutuotannon rinnalla kotihoidossa vahvistetaan ostopalveluita. Niitä ostetaan vain tarpeen mukaan, eikä pian avattavassa hankinnassa sitouduta mihinkään ostomääriin. Hyvinvointialue jakaa Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat voivat jättää tarjouksiaan. Hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa tehdään puitesopimukset. Toimittajarekisteri on avoinna viisi vuotta – kestoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. 

Hankinnan arvoksi on ennakoitu noin 12 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Hankinnan kustannukset katetaan kotihoidon henkilöstökuluista. Omaa henkilöstöä ei vähennetä, mutta ostopalveluilla pystytään vähentämään ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vähentämään edelleen vuokratyövoiman käyttöä. Eli tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. 

Valtiolta toivotaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen 

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle annettavaa selvitystä. Ministeriö on pyytänyt kaikilta hyvinvointialueilta selvitystä sote-palveluiden järjestämisestä ja talouden tilasta. Lakisääteisesti annettava selvitys pohjustaa syksyllä käytäviä hyvinvointialueneuvotteluja. Lisäksi selvitystä tullaan käyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä tehdessä.

Aluehallitus haluaa, että selvityksessä painotetaan hyvinvointialueiden rahoituksen ja valtion antamien tavoitteiden välistä ristiriitaa. Palveluiden järjestämistä haastaa riittämättömän rahoituksen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet sekä henkilöstön saatavuus. Useimmat talouden tasapainottamistoimet ovat Oma Hämeessä rakenteellisia, mikä edellyttää riittävää aikaa toimeenpanolle. Tällöin myös uudistusten kustannusvaikutukset toteutuvat täysi-määräisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Aluehallituksen mukaan alijäämien kattamiselle tulee saada lisäaikaa, jotta uudistukset voitaisiin tehdä hallitusti. Aluehallitus vaatii myös työrauhaa uudistusten toimeenpanolle. 

Toukokuun alussa annettavassa jätettävässä pitää selvittää muun muassa hyvinvointialueiden palveluiden digitalisaatiota, henkilöstön saatavuutta, kehittämistoimintaa, tulevia investointeja sekä eri asiakasryhmille kohdennettujen palvelujen järjestämistapoja. Aluehallitus hyväksyi maanantaina Oma Hämeen selvityksen pienin täsmennyksin. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä ja se julkaistaan täydennettynä myöhemmin myös Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi toisen muutoskäyttösuunnitelman, joka on päivitetty vastaamaan hyväksyttyä muutostalousarviota 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslista mukaisesti. Seuraava kokous on 6. toukokuuta. 

Aluehallituksen 22.4.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.04.2024

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. 

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

– Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.  

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen 


Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen. 

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. 

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen. 

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 

H23-verkoston jäsenet 

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Juha Jolkkonen, Helsinki 

Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 

Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 

Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
 

Oma Hämeen taustoitus hallituksen kehysriihen päätöksistä 

Hallituksen linjaukset kehysriihessä koskien hyvinvointialueita herättävät huolta hyvinvointialueen asemasta ja tulevaisuudesta. 

Normien purkaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta tiukkojen säästöjen sijaan tarvitaan työrauhaa ja tasapainoista lähestymistapaa. 

Hallituksen päätökset vaikuttavat merkittävästi hyvinvointialueiden talouteen. Tiistaina tehtyjen lisäsopeutusten odotetaan vaikuttavan kaikkiin hyvinvointialueisiin, sillä Suomen taloudellinen tilanne on haasteellinen. 

Hallitus päätti esimerkiksi pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu pidennettiin kuuteen kuukauteen. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta väljennetään, mikä tarkoittaa sitä, että hoitajia tarvitaan aiempaa vähemmän vanhusta kohden. Hallitus päätti myös joustavoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, jotta henkilöstön riittävyys ja lastensuojelun saatavuus turvattaisiin. 

Asiakasmaksujen korotukset ovat myös osa hallituksen päätöksiä. Tavoitteena on kerätä lisätuloja, mutta korkeammat asiakasmaksut voivat vaikuttaa asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen ja siten lisätä palvelutarvetta. 

Hallitus päätti myös rajata sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ajokorttien ikäkausitarkastuksia ja sterilisaatioita ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta. 

Lisäksi hallitus aikoo selvittää oppilas- ja opiskelijahuollon kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin, mikä voi vaikuttaa oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuuseen ja vastuun mahdolliseen siirtämiseen takaisin kunnille. 

Hallitus leikkaa myös järjestöjen avustuksia 76 miljoonalla eurolla. Tämä kohdentuu valitettavasti erityisesti heikossa asemassa oleviin henkilöihin ja on samalla omiaan kasvattamaan kysyntää hyvinvointialueen palveluihin. 

Kaikki nämä päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden toimintaan ja palveluihin, ja siksi on tärkeää seurata tilannetta ja varautua mahdollisiin muutoksiin.

Assi-sairaalan työmaa
UUTINEN
18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.

Assi-sairaalan työmaa

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

UUTINEN / 18.04.2024

Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.

Assi-sairaalan työmaa

UUTINEN / 18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Hallituksen päätös on hyvä Oma Hämeen kannalta – myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut. 

Hallitus linjasi tiistaina kehysriihessään Suomen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Alkuvuodesta esillä olleesta ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastustamasta suunnitelmasta muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi luovuttiin. Tämä turvaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ja vuonna 2026 avattavan Assi-sairaalan aseman. 

– Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen olla toteuttamatta sairaalaverkkotyöryhmän toisen vaiheen muutosesitystä. Tämä on järkevä esitys, joka takaa työrauhan Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Haluan kiittää etenkin Kanta-Hämeen alueen kansanedustajia erinomaisesta työstä asian eteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Kehysriihipäätösten myötä jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Hallitus tekee joitakin muutoksia perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta nämä eivät kohdistu Kanta-Hämeeseen. Muutokset on avattu sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa

Tammikuussa julkaistiin sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esitys, jota Oma Häme vastusti. Sen mukaan osa nykyisistä keskussairaaloista olisi muutettu akuuttisairaaloiksi, joissa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei otettu kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi. 

Esitys kuitenkin herätti huolta rakenteilla olevan Assi-sairaalan roolista. Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole ollut missään vaiheessa syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on ollut koko ajan hyvä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen yli. 

Hallituksen kehysriihessä tehdyn linjauksen mukaan hyvinvointialueet voivat hankkia raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Ehtona tälle on se, että palveluntuottajan sairaala on lähellä keskussairaalaa, ja sillä on keskussairaalaan toiminnallinen yhteys. Tämän myötä Oma Hämeellä on mahdollisuus tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.

Sisältöjulkaisija

ARTIKKELI
05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

ARTIKKELI / 05.04.2024

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni
ARTIKKELI
29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

ARTIKKELI
16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi
ARTIKKELI
15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.
ARTIKKELI
06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.
ARTIKKELI
02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

ARTIKKELI / 02.02.2024

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

ARTIKKELI / 02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Oma Hämeessä alkaa maaliskuussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminta. Kysyimme syksyllä asukkailta, millaista elintapaohjausta he toivovat. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden toiveita esimerkiksi etäryhmien tapaamisten ajankohdasta ja tapaamisten sisällöistä. Kyselyn tulokset ovat koottuna tässä  blogissa, jossa kerron myös miten vastauksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kiitos kaikille vastanneille, joita oli 83 kappaletta!

Kyselyyn vastanneista suurin osa toivoi elintapaohjauksen etäryhmän tapaavan 3–6 kertaa tai 10–12 kertaa. Erilaiset vastaukset saattavat kertoa siitä, että vastaajilla on erilaisia tarpeita elintapaohjauksen suhteen. Osa toivoo pidempiaikaisempaa tukea, mikä onkin tärkeää pitkäaikaisten muutosten aikaansaamiseksi. Osalle voi riittää kevyempi tuki ja vähäisempi tapaamismäärä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä vastaa lyhyemmän ohjauksen tarpeeseen ja se kokoontuu kuusi kertaa. Etäryhmä kokoontuu kahden viikon välein alkuillasta, kuten suurin osa vastaajista oli toivonut. Viimeinen tapaamiskerta on noin kuukauden päästä edellisestä, jotta ryhmän oppeja ehtii kokeilla käytännössä myös omassa arjessaan.

Elintapaohjauksen etäryhmässä toivottiin käsiteltävän erityisesti seuraavia aiheita: uni ja palautuminen, terveelliset ruokavalinnat ja painonhallinta. Myös joustavaa syömistä ja tasapainoista ruokasuhdetta, hyötyliikkumista ja mielen hyvinvointia pyydettiin etäryhmän aiheiksi. Lisäksi avoimiin vastauksiin oli kirjattu toiveina saada tietoa kasvipainotteisesta ruokavaliosta, pienien valintojen tärkeydestä ja päihteistä. Näitä kaikkia teemoja on sisällytetty etäryhmän sisältöihin.

Kyselyyn vastanneet henkilöt muistuttivat, ettei etätoiminta sovi kaikille, jolloin tarvitaan myös lähitapaamisia. Muistuttaisin, että suuressa osassa Kanta-Hämeen kunnista on tarjolla kasvokkain toteutuvaa liikuntaneuvontaa ja osalla terveysasemista järjestetään lähitapaamisina elintapaohjausryhmiä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä käynnistyy keskiviikkona 6. maaliskuuta. Etäryhmään on mahdollista osallistua mistä tahansa Kanta-Hämeen kunnasta. Linjoille ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat, jotka kaipaavat tietoa ja tukea hyviin elintapoihin. 

Marianna Suonpää, elintapaohjauksen koordinaattori

Lisätietoa ja liittyminen etäryhmään
Lisätietoa hyvistä elintavoista ja liikuntaneuvonnasta

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
07.05.2024, klo 14–15.30

Palse.fi-portaalin käyttökoulutus palvelusetelituottajille

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Palse.fi-portaalin käyttökoulutus palvelusetelituottajille

TAPAHTUMAT / 07.05.2024, klo 14–15.30

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Palse.fi-portaalin käyttökoulutus palvelusetelituottajille

TAPAHTUMAT / 07.05.2024, klo 14–15.30

Paikka: Teams

Palse.fi-portaalin käyttökoulutus palvelusetelituottajille

TAPAHTUMAT / 07.05.2024, klo 14–15.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. Effector-järjestelmä toimii yhdessä palse.fi-portaalin kanssa.

Palveluntuottajaksi hakeutuminen edellyttää yrityksen rekisteröitymistä palse.fi-portaaliin. Portaaliin rekisteröitynyt yritys voi hakeutua palvelusetelituottajaksi sekä kirjata asiakkaiden palvelutapahtumia ja -palautteita. Yksityisille yrityksille palse.fi-portaalin käyttö on maksutonta. 

Palveluntuottajahaku sosiaalipalvelujen palvelusetelituottajaksi aukeaa palse.fi -portaalissa 1.5.2024.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää palvelusetelituottajille palse.fi-portaalin käyttökoulutusta yhdessä Polycon Oy:n kanssa. Koulutuksessa käydään läpi:
•    rekisteröinti portaaliin
•    palveluntuottajaksi hakeutuminen
•    asiakkaan haku ja päätöksen aktivointi
•    tapahtumien kirjaaminen ja laskutus.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuus tallennetaan.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa: 
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

TAPAHTUMAT
06.05.2024, klo 14:00-16:00

Ikäihmisten kyselytunti

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista aiheista.

Aiheina tässä tilaisuudessa ovat palveluverkkoon liittyvät päätökset, päätöksenteko hyvinvointialueella yleisesti sekä gerbiili -palvelu!

Tarkempi ohjelma täsmentyy vielä lähempänä tilaisuutta.

Liity kokoukseen alla olevasta linkistä:

Liity kokoukseen nyt 

TAPAHTUMAT
09.04.2024, klo 15:00

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuusto kokoontui päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. 

Katso kokouksen tallenne

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päätti muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehtiin henkilövalintoja.

Lue tiedote kokouksen päätöksistä

TAPAHTUMAT
08.04.2024, klo 16–17

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

Tapahtuman järjestää Tammelan vanhusneuvosto.

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Tapahtuman järjestää Tammelan vanhusneuvosto.

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Paikka: Tammelan kunnantalon valtuustosali

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Paikka: Tammelan kunnantalon valtuustosali

Tammelan vanhusneuvosto järjestää Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuuden 8.4.2024 klo 16–17 Tammelan kunnantalon valtuustosalissa.

Sovelluksen avulla voit hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioitasi. Sovelluksella voit myös asioida toisen henkilön puolesta.

Lue lisää sovelluksesta

Lämpimästi tervetuloa!

TAPAHTUMAT
05.04.2024, klo 10–11.30

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista! Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

 

TAPAHTUMAT
21.03.2024, klo 9.30–15.00

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.