ARTIKKELI / 02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on perinteisesti ehkäisty Suomessa korostamalla turvallisuusviranomaisten roolia. Niiden työtä tukemaan on kehitetty erityisesti kolmannen sektorin Exit-työn malleja. Viime vuosina on alettu myös yhä enemmän ymmärtää, miten tärkeä ennaltaehkäisevä rooli on sosiaali- ja terveydenhuollolla.

Euroopan komissio korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä the whole-of-society -näkökulmaa. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ehkäisytyöhön osallistuvat niin päättäjät, tutkijat kuin käytännön työn tekijät kaikilla aloilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Perinteisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat lähestyneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä ikään kuin puhtaasti turvallisuus-, valmius- ja varautumiskysymyksenä, joka kuuluu poliisiviranomaisten tehtävään tai jota toteutetaan lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kun sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat olleet mukana, kyse on ollut lähinnä uhrien ja tekijöiden auttamisesta silloin, kun jotain on jo tapahtunut.

Turvallisuusnäkökulma

Turvallisuusnäkökulmassa korostuvat perinteisesti sellaiset seikat kuten lainvalvonta, kontrolli, ilmoitusvelvollisuudet, tiedonvaihto, seuranta, uhka-arviot ja väkivaltatekoihin puuttuminen, valmius ja varautuminen sekä reagointi poikkeus- ja häiriötilanteissa. Nämä näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet laativat turvallisuus-, valmius- ja varautumissuunnitelmiaan, ja kun ilmoitusvelvollisuuskynnys ylittyy, tai monialaista yhteistyötä tarvitaan.

Turvallisuusnäkökulma ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysviranomaisten on lähdettävä liikkeelle ensisijaisesti niiden lakisääteisistä ja eettisistä omista tavoitteistaan.

Sosiaalihuoltolain avulla edistetään väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi sosiaalihuoltolain avulla vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on myös turvata yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tehdään monialaista yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain avulla edistetään puolestaan ennen kaikkea väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yhteistyötä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Samalla tehdään yhteistyötä myös perheiden, läheisten ja yhteisöjen kanssa sekä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on pitkälti kohtaamistyöstä

Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä riittävän pitkäjänteinen työskentely synnyttävät luottamusta, ja ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Edistetään suojaavia tekijöitä, kuten lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, hyvän vanhemmuuden taitoja, koulutusta ja työllistymistä, osallisuutta, tunnetaitoja, resilienssiä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joiden kautta syntyy rakentava suhde ympäristöön. Tuetaan ihmisten kasvua ja kehitystä kohti myönteisiä ja rakentavia ihmissuhteita. Oli kyse sitten uhreista, tekijöistä tai sivullisista, nämä sosiaali- ja terveystyön lähtökohdat luovat työlle perustan. 

Julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden tuleekin luoda toimivat rakenteet, prosessit ja toimintamallit ehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä oman tehtävänsä mukaisessa roolissa. Toiminnan on ulotuttava organisaatioiden kaikille tasoille, eli kattavasti myös käytännön työntekijöiden tasolle.

Turvallisuus-, varautumis- ja valmiussuunnittelussa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy tulee ottaa huomioon. Lisäksi, ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystyössä on luotava käytännöt, joilla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä puuttumalla siihen moniammatillisesti että ottamalla asiat puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, kun huoli vasta orastaa.

Tarvitaan myös uutta osaamista. Tarvitaan ilmiötasoista ymmärrystä, kykyä tunnistaa ilmiötä, kykyä kohdata asiakkaat ja potilaat ensisijaisesti ainutkertaisina ihmisinä myös tämän ilmiön yhteydessä, ottaa huoli puheeksi sekä tehdä työtä pitkäjänteisesti. Tarvitaan vaikuttavia keinoja ja menetelmiä ilmiön ja yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa haasteiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Tiina Hofström
Erityisasiantuntija
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

ARTIKKELI / 28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.

Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.

Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.

Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.

Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi. 

Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla. 

Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.

Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu. 

Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.

Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

ARTIKKELI / 15.05.2026

Aimo auttaa löytämään sopivan avun – Karoliina Kärkkäinen kehittää digipalveluita asiakkaiden arjen tueksi

Miten varmistetaan, että asiakas löytää sopivan palvelun silloin, kun sitä tarvitsee? Oma Hämeessä tätä kysymystä ratkotaan määrätietoisesti digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki siitä on Aimo-tekoälyapuri.

Verkkosivujen projektipäällikkö Karoliina Kärkkäinen on ollut mukana rakentamassa Aimoa alusta asti. Hänen työnsä yhdistää verkkopalvelut, sisällöt, asiakasohjauksen ja teknologian kehittämisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Työskentelen digipalveluiden, tiedonhallinnan ja asiakasohjauksen parissa. Käytännössä työni liittyy verkkosivuihin, intraan ja ohjepankkiin sekä näiden kokonaisuuksien ja kehittämisprojektien koordinointiin, Karoliina kertoo.

Kehittämistyötä asiakkaiden tarpeista

Ajatus Aimosta syntyi käytännön arjesta ja asiakkaiden todellisista tarpeista.

– Huomasimme, että ihmiset etsivät tietoa verkosta, mutta eivät aina löydä oikeaa vastausta tai ymmärrä, mihin palveluun heidän kannattaisi olla yhteydessä. Sisältöä on paljon, ja kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa, Karoliina sanoo.

Aimon kehittämisessä tavoitteena ei ollut rakentaa pelkkää teknologista ratkaisua, vaan aidosti asiakkaiden asiointia helpottava palvelu. Karoliinan rooli kehitystyössä on ollut toimia siltana sisällön, palveluiden ja teknologian välillä.

– Olen ollut mukana määrittelemässä, mitä Aimon pitää osata ja mistä se saa vastauksensa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hyvä tekoäly perustuu hyvään, selkeään, rajattuun ja ajantasaiseen verkkosisältöön.

Asiakas voi kysyä omilla sanoillaan

Ennen Aimoa asiakkaat saattoivat joutua etsimään tietoa pitkältäkin verkkosivupolulta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden termit, palvelurakenteet ja yhteydenottokanavat eivät aina olleet helposti hahmotettavia.

– Ongelma ei ollut asiakkaan digitaidoissa, vaan siinä, että tietoa on paljon ja ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita. Asiakkaan voi olla vaikea tietää, millä hakusanalla omaa asiaa pitäisi lähteä etsimään.

Aimo tuo tähän uudenlaisen tavan asioida: asiakkaan ei tarvitse tuntea palveluiden nimiä tai organisaation rakennetta.

– Asiakas voi kysyä asiansa omilla sanoillaan. Aimo auttaa erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ei tiedä, mistä lähtisi etsimään vastausta tai mihin hänen kannattaisi olla yhteydessä.

Karoliinan mukaan suurin hyöty asiakkaalle on asioinnin helppous ja matala kynnys.

– Aimo ei kiirehdi, ei moiti eikä oleta osaamista. Se vastaa sillä kielellä, jolla kysymys esitetään, ja on käytettävissä ajasta riippumatta.

Vastuullisuus ohjaa kehittämistä

Tekoälyratkaisujen kehittämisessä turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskeisessä roolissa. Tämä on ollut lähtökohta myös Aimon rakentamisessa.

– Aimo ei tee diagnooseja eikä hoitopäätöksiä. Sillä ei ole pääsyä järjestelmiin, vaan se hyödyntää ainoastaan Oma Hämeen virallista, hyväksyttyä ja julkista verkkosisältöä.

Karoliina korostaa, että palvelu on suunniteltu tukemaan asiakasta turvallisesti.

– Aimo ei kerää henkilötietoja eikä muista käyttäjiä. Jos tilanne vaatii ihmiskontaktia, Aimo ohjaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Kehitystyössä käyttäjäpalautteilla on suuri merkitys

Aimo ei ole valmis palvelu, vaan jatkuvasti kehittyvä osa Oma Hämeen digipalveluita. Kehitystyössä käyttäjäpalautteella on suuri merkitys.

– Seuraamme aktiivisesti palautetta ja sitä, millaisia kysymyksiä Aimolle esitetään. Usein palautteet kertovat myös siitä, miten verkkosivujen sisältöjä voidaan kehittää entistä selkeämmiksi.

Kehittämistyössä yhdistyvätkin teknologia ja sisällöntuotanto.

– Aimo kehittyy juuri tämän kautta: sisältö tarkentuu, vastaukset selkeytyvät ja ohjaus paranee. Ilman palautetta kehittäminen olisi vaikeaa.

“Oikea tieto oikeaan aikaan voi helpottaa arkea paljon”

Karoliinaa motivoi työssä erityisesti se, että digipalveluilla voidaan aidosti helpottaa ihmisten arkea.

– Jokainen selkeä ohje, löydetty palvelu tai vältetty turha yhteydenotto on pieni mutta merkityksellinen asia.

Häntä kiinnostaa erityisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.

– Kun oikea tieto löytyy oikeaan aikaan, se voi tukea ihmisen arkea ja prosessia yllättävän paljon palvelun rinnalla.

Työn vastapainoksi Karoliinan arki täyttyy luonnosta ja eläimistä.

– Minulla on neljä koiraa, joiden kanssa harrastan muun muassa paimennusta. Lisäksi kesälampaat ovat taas tulossa laitumelle, ja kotona on myös muutama matelija. Kulttuuri on tärkeä vastapaino. Käyn keikoilla ja festareilla ja katson mielelläni elokuvia.

Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla

Karoliina haluaa myös rohkaista niitä, joille digipalvelut tai tekoäly tuntuvat vierailta.

– Tunne on täysin ymmärrettävä. Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla.

Digipalvelut eivät korvaa muita kanavia, mutta ne voivat tarjota monelle helpon ja matalan kynnyksen tavan hoitaa asioita silloin, kun se tuntuu itselle luontevalta.

Juuri tähän tarpeeseen myös Aimo on rakennettu.

– Aimo on matalan kynnyksen apuri, jolta voi kysyä omilla sanoillaan asioita silloin kun se itselle sopii.

Kokeile Aimoa Oma Hämeen verkkosivujen etusivulla

ARTIKKELI / 13.05.2026

Blogi: Kilistä kohtuudella kevään ja kesän juhlissa – tunnista riskit

Kesä on monille vuoden odotetuinta aikaa. Valoisat illat, loma, juhlat ja lämmin sää houkuttelevat irrottautumaan arjesta. Kesään sijoittuu myös paljon juhlia ja yhteisiä hetkiä: valmistujaisia, häitä, festareita ja mökkireissuja. Monelle kesään liittyvä vapaus ja yhteiset juhlahetket saavat aikaan sen, että alkoholinkäyttö lisääntyy - jopa aivan huomaamatta. Alkoholista ei ole pakko pidättäytyä, mutta kohtuullisuuteen on hyvä pyrkiä. 

Kohtuukäyttö tukee hyvinvointia 

Alkoholin kohtuukäyttö tarkoittaa juomista niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa terveydelle. Alkoholi haittaa erityisesti sisäelimiä ja sydäntä. Alkoholinkäyttöön liittyviin terveysriskejä on mahdollista minimoida sillä, että juodaan vain pieniä määriä kerralla, pitämällä juomiskerrat harvoina ja välttämällä humalahakuista juomista. Kesän vapaudesta huolimatta oma hyvinvointi on hyvä pitää mielessä. 

Kevään ja kesän juhliin liittyviä riskejä 

Juhlissa alkoholin määrä voi huomaamatta kasvaa. Riskit lisääntyvät erityisesti, jos: 

• juominen tapahtuu useana päivänä peräkkäin (esimerkiksi lomalla tai festareilla) 
• alkoholia käytetään helteen tai saunomisen yhteydessä 
• juominen liittyy stressiin, rentoutumiseen tai sosiaaliseen paineeseen 
• juominen vaikuttaa uneen, mielialaan tai palautumiseen 
• alkoholia käytetään yhdessä lääkkeiden kanssa 

Alkoholi lisää tapaturmien, riitojen ja loukkaantumisten riskiä sekä voi heikentää toimintakykyä tilanteissa, joissa tarvitaan tarkkaavaisuutta. Jos tietää joutuvansa samana päivänä ajamaan autoa, polkupyörää, sähköpotkulautaa tai venettä, on parempi jättää juomatta. Alkoholin palamisaika elimistössä vaihtelee paljon ihmisen mukaan, ja sitä on vaikea laskea itse. Voit käydä laskemassa arvion siitä, kuinka kauan kuluu ennen kuin käyttämäsi alkoholimäärä on palanut elimistöstäsi Alkoholilaskuri - THL. 

Nuorten juhliminen vanhempien vastuulla  

Kesä tuo vapautta myös nuorille: lomat, festarit ja kaveriporukat lisäävät tilanteita, joissa alkoholi voi tulla vastaan. Vanhemmilla on tärkeä rooli nuoren turvallisuuden tukemisessa. 

Avoin keskustelu on usein tehokkain keino. Nuoren kanssa kannattaa puhua etukäteen alkoholiin liittyvistä riskeistä, omista odotuksista ja yhteisistä pelisäännöistä. Selkeät rajat ja kiinnostus nuoren tekemisiin lisäävät turvallisuutta, vaikka nuori hakisikin itsenäisyyttä. Nuoren kanssa on hyvä konkreettisesti sopia, missä nuori saa liikkua, miten nuori pääsee turvallisesti kotiin ja miten toimitaan, jos tulee ongelmatilanne. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmille voi aina soittaa omasta tai kaverin tilanteesta ilman pelkoa rangaistuksesta, jos tilanne menee hankalaksi.  

Vanhemman oma esimerkki vaikuttaa myös paljon. Kohtuullinen suhtautuminen alkoholiin ja vastuullinen juhliminen välittävät nuorelle mallia siitä, miten alkoholia käytetään turvallisesti – tai että sitä voi olla käyttämättäkin. 

Nauti kesästä fiksusti 

Kohtuullisuus ei tarkoita, että juhlista pitäisi luopua. Hauskat hetket eivät vaadi alkoholia – usein ne jäävät paremmin mieleen ilman sitä. Voit myös tasapainottaa juhlintaa pitämällä osan tilaisuuksista alkoholittomina tai valitsemalla välillä alkoholittomia juomia, kuten mocktaileja. Muista myös juoda vettä. 

Juhlien jälkeen kannattaa kuunnella omaa kehoa. Krapula on merkki siitä, että alkoholia on tullut liikaa. Jos huomaat juomisen vaikuttavan uneen, mielialaan tai arkeen, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa käyttöä ja tarvittaessa vähentää sitä. 

Pohditko omaa tai läheisen alkoholinkäyttöä?

Hyvinvointisi tueksi -sivulta löydät lisää tietoa, itsearviointia ja tukea: Päihteet - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

ARTIKKELI / 28.04.2026

Blogi: ”Voiko kuolla, jos juo neljä tölkkiä energiajuomaa päivässä?"

Energiajuomatölkki tulee nykyään bongattua yhä useamman nuoren kädestä. Tätä havaintoa vahvistaa myös syksyllä 2025 Jyväskylän yliopistossa valmistuneen Maija Puupposen väitöskirjatutkimus, jonka mukaan energiajuomien käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt selvästi vuosien 2014–2022 aikana.

Tutkimus pohjautuu laajoihin Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksiin, jotka on toteutettu 11-, 13- ja 15-vuotiaille vuosina 2014, 2018 ja 2022. Tutkimusten mukaan kasvua on tapahtunut erityisesti energiajuomia useita kertoja viikossa käyttävien määrissä. 11-vuotiaista joka kymmenes käyttää energiajuomia viikoittain, 15-vuotiaista jo lähes puolet. Aiemmin energiajuomien käyttö oli selvästi yleisempää pojilla, mutta tytöillä käyttö on lisääntynyt voimakkaammin ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet.  

Tutkimuksessa havaittiin, että suosituksiin nähden liian vähän nukkuvat lapset ja nuoret käyttävät energiajuomia muita useammin. Yhteys voi olla kaksisuuntainen: energiajuomilla voidaan pyrkiä taklaamaan univajeesta johtuvaa väsymystä ja toisaalta niiden sisältämä kofeiini sekä muut piristävät ainesosat voivat heikentää unta entisestään. Energiajuomien viikoittainen käyttö oli myös yleisempää nuorilla, jotka kokivat vanhempiensa tai huoltajiensa tietävän vähemmän heidän vapaa-ajan vietostaan, sosiaalisista suhteistaan ja rahan käytöstään.

Vuoden 2022 kyselyssä lisäksi hieman yllättäen havaittiin, että energiajuomien käyttö oli yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Energiajuomien entistä laajempi markkinointi on vaikuttanut kyselyiden mukaan myös niiden käytön lisääntymiseen, kun mainontaa on myös some-alustoilla ja siinä hyödyntävät niin julkisuuden henkilöitä kuin myös hyvinvoinnin, liikkumisen ja opiskelun teemoja. 

Energiajuomat houkuttavat, mutta myös mietityttävät nuoria 

Fressis-sivustolla on kysymyspalsta, johon nuoret voivat jättää nimettömänä eri teemoihin liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat. Kysymyspalstalta selviää, että nuoria mietityttää etenkin sopiva energiajuomien määrä päivässä ja käytöstä koituvat haittavaikutukset. Energiajuomien houkuttelevuus näkyy: nuoret ovat muun muassa kysyneet, miten energiajuomien käyttöön voisi totutella ja miten niitä voisi nauttia ilman haittavaikutuksia.  

Nuoret ovat miettineet myös, voiko energiajuomiin kuolla, jos niitä juo paljon. Yksi nuorien jättämistä kysymyksistä on jutun otsikon mukainen. Kofeiinin yliannostuksesta johtuvia kuolemia ei ole raportoitu Suomessa, mutta ulkomailla kyllä. Muita terveyshaittoja on paljon ja niistä kerrottaan tarkemmin tällä videolla, joka sopii niin nuorten kuin vanhempienkin katsottavaksi. 

Yhdessä kohti vähäisempää kofeiinin käyttöä  

Liiallisesta kofeiininkäytöstä on haittaa myös aikuisille. Päivittäiseen kahvin juomiseen jää helposti koukkuun – toistuvista kahvihetkistä työpäivän aikana muodostuu tapa, jossa kofeiinia tulee nautittua liiankin kanssa. Rytmihäiriöt ja heikot yöunet ovat myös aikuisille tyypillisiä kofeiinin liikakäytön vaikutuksia. Toki iällä on merkitystä – lapset ja nuoret ovat pienikokoisempia kuin aikuiset, jolloin kofeiinin haittavaikutukset tulevat herkemmin ja pienemmistä määristä. Lisäksi energiajuomissa on mukana myös paljon muita terveydelle haitallisia aineita, kuten sokeria ja tauriinia. 

Maija Puupponen toteaa väitöskirjassaan, että nykyiset suositukset ja toimet eivät ole riittäneet hillitsemään energiajuomien käytön kasvua. Energiajuomien käyttö tulisikin ottaa herkemmin puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Erityisesti tärkeää keskustelu on silloin, kun nuorella on univaikeuksia, väsymystä tai psykosomaattista oireilua. Lisäksi tutkijat peräänkuuluttavat suositusten päivittämistä ja tehokkaampia keinoja suojella lapsia ja nuoria energiajuomien haitoilta. WHO on lisäksi kehottanut rajoittamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa energiajuomien markkinointia. 

Ongelman laajuuden vuoksi energiajuomat olisikin hyvä nostaa keskustelunaiheeksi kaikkialla: kotona, kouluissa, palveluissa ja harrastuksissa. Hyviä konkreettisia esimerkkejä ovat mm. 

• Tehdä kotona yhteinen haaste: nuori vähentää energiajuomia, vanhempi kahvin juontia – sopikaa yhteisestä, motivoivasta palkinnosta 
• Teettää energiajuomista koituva kustannustehtävä terveystiedon tai matematiikan tunnilla tämän Maistuva koulu-esimerkin pohjalta 
• Kieltää energiajuomien käyttö harrastusten aikana ja laittaa tarjolle esim. maustettua kivennäisvettä 
• Järjestöjen tarjoamissa nuorten kohtaamispaikoissa nostetaan aihe avoimeen keskusteluun nuorten kanssa 
• Linjaukset koulun järjestyssäännöissä energiajuomien käytöstä koulupäivän aikana ja energiajuomien käyttöön puuttuminen ovat tärkeitä viestejä lapsille ja nuorille 

Suvi Pitkänen, terveydenhoitaja, TtM-opiskelija 

Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen asiantuntija 
 

ARTIKKELI / 10.04.2026

OLKA-piste avattiin Assissa – tukea ja kohtaamisia sairaalan arkeen

Ahveniston sairaalan pääaulaan on avattu OLKA-piste, joka tuo järjestöjen ja vapaaehtoisten tuen lähelle potilaita, läheisiä ja henkilöstöä. Uusi piste on osa valtakunnallista OLKA-toimintaa, jota toteutetaan Kanta-Hämeessä myös Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. Toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementti ry:n ja Oma Hämeen yhteistyönä.

Avaus merkitsee paljon myös toiminnan toteuttajille.

–OLKA-pisteen avaaminen uudessa sairaalassa tuntuu hienolta ja on kunnia olla mukana alusta alkaen. Modernit ja valoisat tilat tarjoavat hyvät puitteet toiminnalle, ja olemme erittäin tyytyväisiä pisteemme sijaintiin, kertoo järjestöpäällikkö Eini Nurmi.

OLKA-piste on avoin kaikille sairaalan kävijöille. Sen äärelle voi pysähtyä kuka tahansa, joka kaipaa tietoa, tukea tai hetken rauhallista kohtaamista.

Kohtaamisia silloin, kun niitä eniten tarvitaan

OLKA-toiminta tuo sairaalaan järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamisen. Pisteeltä voi saada tietoa yhdistysten toiminnasta, vertaistuesta ja erilaisista palveluista. Taustalla on ajatus, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

–Vapaaehtoisemme kohtaavat ihmisiä kiireettömästi ja suurella sydämellä. Usein riittää, että joku kuuntelee hetken, Nurmi kuvaa.

Tilanteet voivat olla hyvin konkreettisia. Esimerkiksi juuri diagnoosin saanut ihminen voi tulla OLKA-pisteelle keskustelemaan ja saamaan tietoa uudessa elämäntilanteessa. Joskus kohtaamiset osuvat lähes hämmästyttävällä tavalla oikeaan hetkeen.

–On ollut tilanteita, joissa ihminen on saanut diagnoosin hiljattain ja sattuu paikalle juuri silloin, kun oikea yhdistys on esittelemässä toimintaansa. Se tuntuu melkein uskomattomalta, mutta kertoo siitä, miten tärkeää tämä työ on, Eini kertoo.

Teemapäivä tuo yhdeksän yhdistystä saman katon alle

OLKA-pisteellä järjestetään maanantaina 13.4. klo 10–13 teemapäivä, jossa mukana on yhdeksän eri yhdistystä. Tapahtuma on avoin kaikille ja järjestetään Assi-sairaalan pääaulassa, OLKA-pisteellä toisessa kerroksessa.

Teemapäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua yhdistysten toimintaan, tavata ihmisiä ja saada tietoa vertaistuesta sekä erilaisista palveluista.

–Kävijä voi kohdata ihania yhdistysaktiiveja ja saada uusia oivalluksia siitä, millaista tukea on tarjolla. Suosittelen lämpimästi osallistumista niin vertaistukea kaipaaville, yhdistystoiminnasta kiinnostuneille kuin sairaalan henkilökunnallekin, Nurmi sanoo.

Teemapäivässä ovat mukana:

• Suomen Ultraharvinaiset ry
• Etelä-Suomen Syöpäyhdistys
• Vaskuliittiyhdistys ry
• Pirkanmaan Kilpi ry
• HARSO ry
• Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry
• Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
• Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry
• Kanta-Hämeen Aivovammayhdistys ry

Osa inhimillistä sairaalaa

OLKA-toiminnan ydin kiteytyy sen omaan viestiin: tukea on tarjolla, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Sama ajatus näkyy myös Assin palvelulupauksessa.

–Assin tavoite olla maailman inhimillisin sairaala sopii erinomaisesti OLKA-toimintaan. Järjestöt ja vapaaehtoiset tuovat sairaalaan kohtaamisia ja läsnäoloa, jotka täydentävät hoitoa tärkeällä tavalla. OLKA-pisteellä vihreisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset ovat helposti tunnistettavissa ja he ovat paikalla juuri sitä varten, että joku pysähtyisi ja tulisi kohdatuksi, kertoo Eini Nurmi.