Murupolku

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

UUTINEN / 18.03.2024

Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

UUTINEN / 18.03.2024

Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 18.03.2024

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Valiokunnan olisi tarkoitus saattaa aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan kokoonpanot vastaamaan aluevaalien tulosta ja poliittisten ryhmien välillä tehtyjä sopimuksia. Aluehallitus päätyi esitykseensä Johanna Häggmanin (kesk.) ehdotuksesta, jota kannattivat Seppo Kuparinen (kesk.) ja Mika Penttilä (kok.). 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on aiemmin omassa kokouksessaan päättänyt, ettei Keskustan valtuustoryhmästä eronnut Petri Hakamäki voi enää toimia puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. Tällöin Hakamäki ei voisi jatkaa aluehallituksen varajäsenenä eikä elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Keskustan valtuustoryhmällä on sopimus, jonka mukaan valtuustoryhmän jäsen on sitoutunut eroamaan luottamustehtävistään, jos hänet erotetaan tai hän eroaa valtuustoryhmästään. Myös Hakamäki on allekirjoittanut sopimuksen.

Oma Hämeelle ei ole muodostunut hallintokäytäntöä tilanteissa, joissa luottamushenkilö vaihtaa poliittista ryhmää. Hakamäen tilannetta on siksi käsiteltävä tilapäisessä valiokunnassa, jonka tehtäväksi tulisi huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta.

Aluehallitus käsittelee asiaa uudelleen 25. maaliskuuta seuraavassa kokouksessaan, johon mennessä saadaan valmiiksi tilapäiseen valiokuntaan liittyvä virkavalmistelu. 
 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

UUTINEN / 16.03.2024

Selvitystyö keskittyy sote-palveluille sopiviin kiinteistöihin kantakaupungissa.

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

UUTINEN / 16.03.2024

Selvitystyö keskittyy sote-palveluille sopiviin kiinteistöihin kantakaupungissa.

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

UUTINEN / 16.03.2024

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki ovat aloittaneet keskustelut uusista kiinteistöjärjestelyistä osana hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää parhaimmat ratkaisut, joilla vastataan Hämeenlinnan kantakaupungin väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Selvitystyö on käynnistynyt Hämeenlinnan kaupungin ehdotusten pohjalta. Selvitys keskittyy lähinnä Hämeenlinnan kantakaupungin kiinteistöihin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Alustavaan ehdotukseen liittyy merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, joiden selvittäminen yhteistyössä on välttämätöntä sekä hyvinvointialueen että kaupungin näkökulmasta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kiittää Hämeenlinnan kaupunkia aktiivisuudesta.

– Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehdä palveluverkkoon muutoksia, ja tavoitteena on suunnitella palveluiden järjestämistavat mahdollisimman tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Olemme kiitollisia Hämeenlinnan kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä ehdotuksista. Tuemme parhaiden ratkaisujen löytämistä ja käynnistimme selvitystyön välittömästi, sanoo Naukkarinen.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kiittelee hyvinvointialuetta hyvästä vuorovaikutuksesta ja korostaa yhteistyön merkitystä parhaiden ratkaisujen löytämisessä.

– On yhteinen etu hakea ratkaisuja, jotka turvaisivat osaltaan molempien osapuolten taloudellista kantokykyä ja asukkaiden palveluita. Tämän vuoksi olemme vielä palveluverkkoesityksen julkaisun jälkeen lähestyneet hyvinvointialuetta ajatuksilla selvittää kantakaupungin sote- ja pelastuskiinteistöihin liittyviä keskinäisiä vaihtoja.

– Mikäli esitykset osoittautuvat jatkoselvityksissä toteuttamiskelpoisiksi, hyvinvointialue voisi säilyttää ja kehittää toimintaansa jatkossa paremmin omissa tiloissaan. Kaupunki puolestaan saisi turvattua asukkaiden palveluja mm. keskusterveysasemalla ja voisi kehittää kantakaupunkia hallitusti. Valtion hyvinvointialueille asettamasta tiukasta aikataulusta johtuen työ etenisi seuraavaksi aiesopimuksen kautta jatkoselvityksiin, joissa ratkaistaan kokonaisuuden tarkemmat toteuttamisedellytykset, Parviainen toteaa.

Hyvinvointialueen ja kaupungin virkajohdot tekevät selvitystyötä tiiviissä yhteistyössä. Tulokset esitellään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitukselle 18. maaliskuuta.

Oma Häme selvittää parhaillaan kiinteistö- ja vuokra-asioita myös muiden Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Aluevaltuusto päättää 9. huhtikuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista.

Puhelin kädessä.

UUTINEN / 15.03.2024

Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa: Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa häiriöitä 17.3. klo 9–15 ja 23.3. klo 7.00–7.30

Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa saattaa ilmetä lyhyitä katkoja ja hitautta sunnuntaina 17.3.2024 klo 9.00–15.00 välisenä aikana.
 
Lisäksi Suomi.fi-valtuuksien käyttö ja tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin Suomi.fi-tunnistuksen avulla ei ole mahdollista lauantaina 23.3.2024 klo 7.00–7.30 välisenä aikana.
 
Huoltokatkojen aikana myös Suomi.fi-viestien lukemisessa Suomi.fi-verkkopalvelun kautta voi olla katkoja.

Syynä on väestötietojärjestelmässä tehtävät huoltotyöt.
 
Jos tunnistautuminen tai Suomi.fi-valtuuksien käyttö epäonnistuu, suosittelemme yrittämään uudelleen hetken kuluttua.

Pahoittelemme huoltotöistä aiheutuvaa haittaa.

Lue lisää uutisia 

Sisältöjulkaisija

Artikkelit


Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Lue lisää artikkeleja 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat


Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Ikäihmisten kyselytunnilla alueemme asukkaat saavat tietoa palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Ikäihmisten kyselytunnilla alueemme asukkaat saavat tietoa palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Paikka: Teams-tapahtuma

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Paikka: Teams-tapahtuma

Tervetuloa vuoden ensimmäiselle ikäihmisten kyselytunnille. Tässä tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa mukana Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Tämä tilaisuus on Ikäihmisten kyselytunti -tapahtumasarjan ensimmäinen, ja tilaisuudessa keskustellaan ja kuullaan myös osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöille sekä toteutustavoille. Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6.5. ja 14.6.

Tervetuloa mukaan!

Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Koulutus on maksuton ja se on avoin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Koulutuksessa käydään läpi omavalvontasuunnitelman laatimisen perusteet sekä keskeiset sisällöt. 

Seuraava koulutus järjestetään:
•    ke 13.3. klo 10–12

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään Teams-yhteydellä. Kouluttajana toimii valvontakoordinaattori Jenna Syrjälä. Yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua koulutukseen ilmoittautumalla Oma Hämeen koulutuskalenterin kautta. Etsi koulutus päivämäärän perusteella ja aloita klikkaamalla punaista kalenterinappia koulutuskalenteri-sivun oikeassa yläkulmassa. 

Lisätietoa: Jenna Syrjälä, jenna.syrjala[at]omahame.fi, p. 040 704 0581
 

Lue lisää tapahtumia