Murupolku

Tervetuloa meille töihin

Keskitetyn rekrytoinnin yhteystietolaatikko

Navigointivalikko

Työhyvinvointitutkimuksen tulokset

Meille töihin -sivuston kv-rekryjen linkkilista

Sisältöjulkaisija

Johanna Bjerregård Madsen
UUTINEN
25.11.2025

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. 

Johanna Bjerregård Madsen

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

UUTINEN / 25.11.2025

Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. 

Johanna Bjerregård Madsen

UUTINEN / 25.11.2025

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on valittu ehdolle vuoden 2025 Ihmisläheisin esihenkilö -tunnustuksen saajaksi. Palkinto ja kilpailu ovat osa valtakunnallista Human Power -tapahtumaa, joka nostaa esiin esihenkilötyön inhimillisyyttä, arjen kohtaamisia ja esimerkillistä johtamista Suomessa. Human Power on työyhteisöille ja yksilöille valmennuksia tarjoavan Hälsan järjestämä vuosittainen kilpailu.

Ihmisläheisimmän esihenkilön kategoriassa on Bjerregård Madsenin lisäksi 9 muuta ehdokasta. Kolmatta kertaa järjestettävässä HumanPower-kilpailussa etsitään lisäksi Suomen ihmisläheisintä työpaikkaa, johtajaa sekä työelämätekoa. Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. Lue lisää HumanPower-kilpailusta. 

– Ehdokkuus tuli täysin yllätyksenä. Nöyrästi ja kiitollisena suhtaudun siihen, että ylipäätään hyvinvointialue on saanut ehdokkuuden ihmislähtöisen johtamisen kärjessä. Ja tietenkin se, että kaikista hyvinvointialueista juuri Oma Häme ja minä olen ehdokkaana, lämmittää mieltä. Ehdokkuus ei olisi ilman Oma Hämeen organisaatiota, arvoja ja ehdokkuuden ilmiantajia edes mahdollista, painottaa Bjerregård Madsen.

Human Powerin palkintokriteereissä ihmisläheinen esihenkilö on välittävä ja arvostava päällikkö, joka saa ihmiset innostumaan, onnistumaan ja kasvamaan. Bjerregård Madsen kokee itse, että hänen esihenkilötyössään korostuu inhimillisyys.

–  Usein riittää se, että ollaan ihmisiä toisillemme. Haluan Oma Hämeen arvojen ja johtamisen periaatteiden näkyvän koko organisaation toiminnassa. Me olemme ne yhdessä valinneet, niihin kannattaa kaikkien sitoutua ja niitä vaalia arjessa.

Yhteisöllisyyden merkitys vain korostuu

Kolme vuotta Oma Hämeessä työskennellyt Bjerregård Madsen on tehnyt kehittämistyötä henkilöstökokemuksen ja -johtamisen vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Aiemmin Bjerregård Madsen on työskennellyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän palveluksessa henkilöstöjohtajana. Koulutukseltaan Bjerregård Madsen on terveystieteiden maisteri.

Henkilöstöjohtaja on myös lähijohtaja omille työntekijöilleen. Hänen omassa tiimissään työskentelee sekä päälliköitä että asiantuntijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on töissä 7 100 työntekijää. Human Power -kilpailun ehdokkaaksi Bjerregård Madsenin ilmoitti hänen työntekijänsä. Henkilöstöjohtaja näkee, että ehdokkuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden maineelle.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ollut heikko maine ihmisten johtamisen suhteen. Tässä vaikeassa ajassa on tärkeätä, että työyhteisöt tekevät töitä yhteisöllisyyden eteen ja me kaikki kohtelemme toinen toisiamme hyvin kaikissa tilanteissa ja kaikissa kohtaamisissa, muistuttaa palkintoehdokas.

Piirroskuva suurennuslasista ja Oma Hämeen logo.
UUTINEN
22.08.2025

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

Uramallikokeilussa selvitettiin, miten sosiaalityössä voi yhdistää käytännön työn ja tutkimuksen tekemisen.

Piirroskuva suurennuslasista ja Oma Hämeen logo.

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

UUTINEN / 22.08.2025

Uramallikokeilussa selvitettiin, miten sosiaalityössä voi yhdistää käytännön työn ja tutkimuksen tekemisen.

Piirroskuva suurennuslasista ja Oma Hämeen logo.

UUTINEN / 22.08.2025

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen.

– Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä.

Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksissa esiin sosiaalityön arkivaikuttavuuden tekijöitä, joilla on vaikutusta asiakkaan saamaan palveluun.

Oma Hämeen tutkijasosiaalityöntekijä Maritza Heino.
Tutkijasosiaalityöntekijä Maritza Heino Oma Hämeestä.


Käytäntötutkimus: Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarpeen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta tutki, miten perustason terveydenhuollon avopalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustason avopalveluissa tunnistetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarve ja yhteisasiakkuus sosiaalipalveluiden kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon avopalveluissa kohdataan päivittäin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaita, ja tunnistetaan heidän sosiaalihuollon palvelutarpeensa. Käytäntötutkimus paljasti, ettei asiakkaiden palveluntarpeisiin vastata kokonaisvaltaisesti puuttumattomien toimintamallien, käytäntöjen ja työkalujen vuoksi.

Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon kanssa on hajanaista, eikä selkeitä toimintamalleja ole vielä vakiintunut. Riskinä on asiakkaan jääminen heitteille ilman palveluita. Heino ehdottaa yhteisen toimintamallin luomista sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja systemaattiseen kirjaamiseen.

Käytäntötutkimus: Lapsiperheen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja monitoimijuus 

Jenna Kantonen tarkasteli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja siihen liittyvää monitoimijaista yhteistyötä.

Käytäntötutkimus toi esiin eri ammattilaisten yhteistyön keskeisen merkityksen asiakkaalle räätälöityjen palvelujen ja tuen varmistamisessa. Muun muassa perhekeskusten sisäinen alue- ja tiimityö sekä systeeminen työskentely tukevat monitoimijaista työskentelyä.

Arviointityöhön vaikuttavat tiimien rakenteet, käytännöt ja ajankäyttö. Arvioinnin laajuuden porrastaminen tuen tarpeiden mukaisesti voisi selkeyttää työnjakoa sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä. 

Kantosen mukaan tarkemmat ohjeet arvioinnin laajuudesta voisivat tukea käytettävän ajan hahmottamista ja tapaamisten määrän suunnittelua. Säännölliset moniammatilliset koulutukset palvelutarpeen arvioinneista voisivat vahvistaa osaamisen tunnistamista ja tukea sujuvaa yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.

Käytäntötutkimus: ECOMAP-karttatyöskentely aikuissosiaalityössä 

Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta tutki, voiko ECOMAP-työskentelymenetelmällä tunnistaa ja tukea aikuissosiaalityön asiakkaiden myönteistä muutosta edistäviä tekijöitä.

Tulosten perusteella ECOMAP-karttatyöskentely auttoi sekä asiakasta että työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta, siinä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhteinen työskentely oli visuaalisesti vapaata ja asiakaslähtöistä. ECOMAP-työskentely auttoi myös herkkien asioiden käsittelyssä. Asiakkaiden tilanteista piirtyi esiin ihmissuhteiden merkitys, riittämättömyyden ja häpeän kokemukset sekä toisaalta halu olla tarpeellisia ja pärjätä itsenäisesti. Niskanen suosittelee ECOMAPia välineeksi aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön.

Sulava-tutkimushanke

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, uramallikokeiluun ja käytäntötutkimukseen. 

Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietoa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hankkeesta

EU:n hankelogo

 

Palkitut Oma Hämeen sydämet lavalla kukitettavana.
UUTINEN
21.05.2025

Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

Maaliskuun kampanjassa annettiin tunnustusta Oma Hämeen ammattilaisille.

Palkitut Oma Hämeen sydämet lavalla kukitettavana.

Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

UUTINEN / 21.05.2025

Maaliskuun kampanjassa annettiin tunnustusta Oma Hämeen ammattilaisille.

Palkitut Oma Hämeen sydämet lavalla kukitettavana.

UUTINEN / 21.05.2025

Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

Maaliskuussa järjestettiin Oma Hämeen Sydän -kampanja, jossa asiakkaat saivat kertoa unohtumattomista kohtaamisistaan hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Kampanjassa annettiin tunnustusta henkilöille, työpareille tai yksiköille, joiden työstä on jäänyt asiakkaille positiivinen kokemus. Asiakkaat saivat antaa ääniä kyselylomakkeen kautta tai kirjallisesti Oma Hämeen kirjaamoon. Ääniä kertyi useita satoja.

– Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla halusimme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilöstön panosta ja sitoutumista asiakaskokemuksen parantamiseen, toteaa kampanjaa ideoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Palkitut Oma Hämeen sydämet lavalla kukitettavana.
Oma Hämeen sydän -palkittuja. Vasemmalta Katja Hyytiäinen, Maria Lankila, Riitta Pokkinen, Veera Karhu, Anne Tervo ja Tiina Vilmi-Kerälä.

Ääniä sai yhteensä noin 130 työntekijää, noin 30 työparia ja 60 eri yksikköä. Oma Hämeen raati valitsi näiden joukosta kuusi, jotka palkittiin hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä huhtikuussa.

"Tuli tunne, että joku välittää ja pitää huolta"

Kiitosta ja tunnustusta työstään saivat hyvin erilaisissa työtehtävissä olevat sote-ammattilaiset ja erityisesti he, joiden työ liittyy syntymään tai kuolemaan. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä Katja Hyytiäistä kehuttiin muun muassa näin:

”Katjan tuki oli korvaamaton vaikeimmalla hetkelläni. Hänen rauhallinen ja ammattitaitoinen läsnäolonsa toi turvaa keskellä surua. Hänen kykynsä kohdata ihminen kriisissä jätti sydämeen lämpimän jäljen, jota en unohda koskaan."

Oma Hämeen Sydämeksi valittiin äänestyksen perusteella myös kätilö Milja Träskbacka, jonka ammattitaitoa kuvattiin muun muassa näin:

"Milja oli aivan ihana kätilö, joka huomioi koko perheen ja kuunteli aidosti toiveitamme. Synnytys Hämeenlinnassa syksyllä 2024 jäi mieleen lämpimänä muistona – Milja jätti sydämeeni pysyvän jäljen."

Kampanjassa oli oma äänetyskategoria työpareille, joista palkittiin syöpätautien poliklinikalla työskentelevät sairaanhoitaja Tanja Chukwu ja erikoislääkäri Hanna Karhapää. Heidän työpanostaa kehuttiin muun muassa näin:

"Kävin parantumatonta syöpää sairastavan läheiseni kanssa heidän vastaanotollaan. Vaikka tilanne on lohduton, tämän työparin kanssa keskustelu toi paljon tietoa tilanteesta. Tuli myös tunne, että joku välittää ja pitää huolta. Tätä on asiakaslähtöinen työ."

Palkitut Oma Hämeen sydämet lavalla kukitettavana.
Oma Hämeen sydän -palkittuja. Vasemmalta Milja Träskbacka, Hanna Karhapää, Tanja Chukwu sekä Lammin terveysaseman edustaja, jonka nimi ei ole tiedossa. 

Palkinnon saivat myös suun terveydenhuollon kaksikko hammaslääkäri Maria Lankila ja hammashoitaja Riitta Pokkinen.

"Sain erinomaista palvelua vaativassa hammaslääkärityössä. Tämä ammattitaitoinen ja ystävällinen työpari hoiti kaiken virheettömästi. Potilaana tunsin oloni huomioiduksi ja turvalliseksi. "

Hyvästä ja inhimillisestä asiakastyöstäpalkittiin myös Oma Hämeen yksikköjä. Lammin terveysasemaa kiitettiin muun muassa näin:

"Lammin terveysaseman henkilökunta on erittäin osaavaa ja kuuntelevaa, ja palvelu on aina ollut erinomaista. Työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, ja hoitajat ovat ystävällisiä, hymyileviä, kannustavia ja kohtaavat asukkaat mukavalla huumorilla."
 
Toinen Sydän-palkinnon napannut oli naistentautien- ja synnytysten yksikkö, joita kiitettiin muun muassa näin:

"Esikoisemme syntymästä jäi turvallinen ja kaunis muisto. Meidät kohdattiin lämmöllä ja ammattitaidolla kaikissa tilanteissa - myös silloin, kun sairaala-aika pitkittyi. Teette työtänne suurella sydämellä!"

"Tunnustuksella on suuri merkitys"

Positiivinen palaute omasta työstä on tärkeää kaikille, mutta erityisesti sote-ammattilaisille, jotka tekevät vaativaa työtä ja usein kovan paineen alla.

– Saamillani palautteilla ja Oma Hämeen Sydän -tunnustuksella on valtavan suuri merkitys henkilökohtaisesti, mutta myös koko työyhteisölle. Palkinto antaa uskoa, luottamusta ja voimaa työhöni, sanoo kriisityöntekijä Katja Hyytiäinen.

Syöpätautien erikoislääkäri Hanna Karhapää kiittää itsensä ja työparinsa puolesta.

– Jatkamme työtämme, ja pyrimme joka päivä kehittymään. Sydämellinen ja nöyrä kiitos työparimme kiittämisestä ja huomioimisesta.

Naistentautien- ja synnytysten yksikön työntekijät tietävät, että he ovat mukana ihmisten elämän suurimmissa hetkissä.

–  Yksikään äiti tai isä ei koskaan unohda oman lapsensa syntymää.  Synnytysyksikössä työskentelevien kätilöiden ja lääkäreiden tehtävänä on tehdä tuosta hetkestä turvallinen perheen toiveita kuunnellen. Työmme on haastavaa, mutta merkityksellistä - saamme todistaa ainutlaatuisia hetkiä!