UUTINEN / 14.04.2025

Kesätyöt kiinnostivat nuoria – Oma Häme palkkaa jälleen yli sata kesänuorta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo kolmatta vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17 -vuotiaille nuorille. Tänä kesänä kesätöihin palkataan yhteensä noin 120 nuorta. Hakijoita oli peräti yli 400. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa.

– Oli hienoa nähdä, kuinka paljon kesätyöt jälleen kiinnostivat. Hakemuksia tuli runsaasti, ja mukana oli paljon motivoituneita ja alasta kiinnostuneita nuoria, kertoo nuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen.

Kesätyöpaikat sijoittuvat etenkin ikäihmisten asumispalveluihin ja vammaispalveluihin, joiden lisäksi muutamia paikkoja on myös perusterveydenhuollon puolella, kotihoidossa, välinehuollossa sekä työllistymistä ja kotoutumista tukevissa palveluissa.

Nuorten tehtäviin kuuluu esimerkiksi ulkoilua ja seurustelua asiakkaiden kanssa sekä avustavia tehtäviä ruokailuissa ja erilaisissa aktiviteeteissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu.

– Työ vaatii oma-aloitteisuutta ja sosiaalisia taitoja. Samalla oppii arvokkaita työelämätaitoja, Wilen kuvailee.

Kesätyöhaku valmentaa työelämään

Hakuprosessi sisälsi ryhmähaastattelun, joissa nuorilta kysyttiin yksitellen kysymyksiä ja tehtiin ryhmätehtäviä. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi, millaisia taitoja kukin haluaisi oppia kesätöissä. Valinnat tehtiin hakemusten ja haastattelujen perusteella.

– Arvostamme, että nuoret tekevät hakemukset itse ja ottavat itse yhteyttä epäselvissä tilanteissa. Se valmistaa heitä oikeaan työelämään. Hyvä hakemus, johon on panostettu, painoi valinnoissa, Wilen kertoo.

Kesätyöpaikkoja oli tarjolla koko hyvinvointialueella. Eniten työpaikkoja oli Forssan seudulla. Hämeenlinnan kantakaupungissa hakijoita oli paljon, mutta tarjolla vain 13 paikkaa. Valinnat olivatkin monin paikoin haastavia suuren hakijamäärän vuoksi.

Ponnahduslauta tulevaisuuteen

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Samalla nuorilla on mahdollisuus harjoitella työelämätaitoja turvallisessa ympäristössä sekä tutustua sosiaali- ja terveysalan arkeen. Kokemus voi toimia jopa suunnannäyttäjänä tulevalle uralle.

– On ollut upeaa kuulla, että esimerkiksi viime kesän jälkeen osa nuorista on kiinnostunut alasta, Wilen iloitsee.

– Mutta myös se on arvokasta, jos kesätöiden aikana huomaakin, ettei tämä ole oma juttu. Kesätöistä saa joka tapauksessa arvokasta oppia tulevaisuuden varalle, lisää Wilen.

UUTINEN / 26.11.2024

Oma Hämeen Jarkko Salo on Suomen ihmisläheisin esihenkilö 2024

Toista kertaa järjestetyssä HumanPower24-kilpailussa nostettiin esiin ihmisläheisen johtamisen ja työelämän parhaita esimerkkejä. Työyhteisöille ja yksilöille valmennuksia tarjoavan Hälsan järjestämän kilpailun tavoitteena on tehdä ihmisläheisestä organisaatiokulttuurista strategisesti merkittävä osa suomalaista työelämää.

HumanPower24-kilpailussa etsittiin Suomen ihmisläheisintä työpaikkaa, johtajaa, esihenkilöä sekä työelämätekoa. Oma Hämeen lähijohtaja Jarkko Salo valittiin satojen kilpailijoiden joukosta voittajaksi Suomen ihmisläheisimmän esihenkilön kategoriassa. Palkinto jaettiin Helsingissä perjantaina 21. marraskuuta. 

Salo työskentelee lähijohtajana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Mäkikujan perhetukikeskuksessa Riihimäellä.

– Tämä on upea tunnustus Jarkon työstä. Hänen ihmisläheinen johtamisensa näkyy yksikön arjessa, jossa näkyy myös hyvä ilmapiiri, vastuunkantaminen ja halu kehittää asioita yhdessä. Ihmisläheisen johtamisen merkitys on vain kasvanut näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Voimme Oma Hämeessä kaikki ottaa oppia Jarkosta, iloitsee perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.

Ihmisläheisyyttä ja onnistumisten esiin nostamista

Salolla on esihenkilötaustaa noin 15 vuoden ajalta ja tällä hetkellä hän työskentelee Mäkikujan perhetukikeskuksessa, joka on lapsille ja nuorille tarkoitettu lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö. 

– Minulle on tärkeää olla ihminen ihmiselle. Pyrin aina luomaan turvallisuuden tunnetta niin työyhteisölle kuin yksittäisille työntekijöille. Tavoitteeni on antaa tilaa ja mahdollisuuksia jokaiselle tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Uskon, että minua pidetään turvallisena ja tasapuolisena esihenkilönä, pohtii Salo.

Johtamistyössään hän korostaa tasapuolisuutta ja arvostusta.

– Pyrin aina löytämään ihmisistä heidän vahvuutensa ja tukemaan niiden kehittämistä. Koen, että positiivisen johtamisen kautta voi saavuttaa paljon. Minulle on tärkeää nostaa onnistumisia näkyviin ja vahvistaa työyhteisön itseluottamusta. Vaikka haastaviakin asioita tulee käsiteltäväksi, haluan luoda avoimen vuorovaikutuksen ilmapiirin, jossa kaikesta voi keskustella, jatkaa Salo.

Salon oma lähijohtaja iloitsee palkinnosta.

– Olemme lastensuojelussa erittäin ylpeitä Jarkon voitosta. Jarkon ehdoton valtti on asiakkaiden tarpeiden hyvä havainnointi ja niihin reagoiminen. Sen vuoksi Mäkikujan perhetukikeskuksen työ on ensiluokkaista lastensuojelun sijaishuoltoa. Jarkko saa Mäkikujalla johtaa isoa joukkoa ammattitaitoisia ja kehittämisintoista asiantuntijoita, sanoo sijais- ja jälkihuollon päällikkö Eija Luodes Oma Hämeeltä.

Myös Mäkikujan perhetukikeskus on saanut tunnustusta ja kiitosta hyvästä ja arvokkaasta työstään lastensuojelun parissa. Lue lisää tästä palkinnosta

Jo finalistiksi valitseminen oli Salolle itselleen suuri kunnia. Palkintojenjaon jälkeen tunnelmat olivat katossa:

– Tämän tyyppinen huomiointi ja arvostus tuntuu mahtavalta! Ilman loistavia työkavereita, esihenkilöitä ja verkostoja ei ole mahdollista toteuttaa ihmisläheistä työelämää. Eilisessä gaalassa korostui luottamus ja arvostus, ja tuntuu että olemme hyvällä, positiivisella ja ihmisläheisellä johtamisen polulla.

Salon ilmoitti Hälsan kilpailuun Oma Hämeen työhyvinvointiyksikkö muun muassa työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Salo näkee, että palkinto kuuluu koko hänen tiimilleen. 

 – Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, joka pääsee myös vaikuttamaan asioihin, on tae sille, että meidän tärkeät lapsemme, nuoret ja perheet saavat arvostavaa ja kunnioittavaa tukea hyvin monenlaisissa toiminnoissa.

Palkinnolla on merkitystä myös lastensuojelutyön ja sote-alan arvostukselle. 

– Sote-alan muutosten keskellä on tärkeää, että uskallamme tuoda työmme ja onnistumisemme näkyviksi – niin omassa organisaatiossamme kuin laajemmin. Samalla meidän pitää tuntea toinen toisemme ja rakentaa turvaverkkoa, sillä yhteistyön avulla voimme kohdata monenlaisia haasteita.

UUTINEN / 19.02.2025

Työvuorosuunnittelun uudistus etenee Oma Hämeessä – henkilöstön ensimmäiset kokemukset Numeronista lupaavat hyvää

Oma Hämeessä on otettu käyttöön Numeron-työvuorosuunnittelujärjestelmä helmikuun alussa. Järjestelmä on osa käynnissä olevaa, isompaa työvuorosuunnittelun uudistusta ja käytäntöjen yhtenäistämistä. Samalla parannetaan työvoiman kohdentamista asiakastarpeen mukaan.

Uudistuksessa siirrytään asteittain keskitettyyn työvuorosuunnitteluun, joka vähentää sekä työvuorotaulukoiden että suunnitteluun osallistuvien henkilöiden määrää. Työvuorosuunnittelua tekevät yhteistyössä lähijohtajat ja resurssihallinnan asiantuntijat. Vastuu vuoroista ja niiden toimivuudesta on aina lähijohtajalla.

Ensimmäisenä uusi järjestelmä on otettu käyttöön keskitetyssä varahenkilöstössä.

– Numeron on selkeä ja helposti hallittavissa. Työvuorot pomppaavat silmiin eriväristen palkkien ansiosta, mikä helpottaa suunnittelua, kertoo keskitetyn varahenkilöstön lähijohtaja Milla Tenhunen.

Työntekijöiden käytössä on OmaNumeron-sovellus, jota voi halutessaan käyttää myös työpaikan ulkopuolella. Tämä helpottaa muun muassa työvuorotoiveiden esittämistä ja omien vuorojen tarkistamista.

– Itse koen Numeronin isoiksi eduiksi sen selkeyden ja sen, että työvuoroja ja toiveita voi tehdä omalla kännykällä, kertoo sairaanhoitaja Siiri Saarinen.

Joillakin käyttäjillä on ollut teknisiä haasteita sovelluksen käytössä, mutta ongelmia ratkotaan aktiivisesti. Muutokset ylipäänsä herättävät työyhteisössä aina erilaisia reaktioita. Mutta moni odottaa kiinnostuneena, miten järjestelmä ja uudet käytännöt vakiintuvat käyttöön.

Numeron-ohjelmisto ja uudet toimintatavat otetaan käyttöön Oma Hämeen yksiköissä vaiheittain vuoden 2025 aikana. Lähijohtajat ja henkilöstö ovat mukana uusien toimintatapojen suunnittelussa.

Uusi ohjelmisto parantaa seurantaa

Uusi ohjelmisto ja keskitetty työvuorosuunnittelu tuovat hyvinvointialueelle useita hyötyjä. Keskitetty työvuorosuunnittelu varmistaa, että yksiköissä on oikea määrä osaavaa henkilökuntaa töissä silloin, kun asiakkaat apua tarvitsevat. Lisäksi työvuorot saadaan jaettua tasapuolisemmin, mikä takaa henkilöstölle oikeudenmukaisemmat, terveellisemmät ja turvallisemmat työolosuhteet.

Uusi ohjelmisto yhdistää eri työaikamuotojen seurannan yhteen järjestelmään, mikä vähentää muiden työaikajärjestelmien tarvetta. Uudistus parantaa merkittävästi henkilöstön voimavarojen, kuten mitoituksen, osaamisen ja vuorotyön kuormituksen, tietojohtamista ja seurantaa.

Vaikka työvuorot suunnitellaan keskitetysti, otetaan suunnittelussa huomioon yksiköiden tarpeet sekä työntekijöiden toiveet, osaaminen ja muut yksilölliset tarpeet, aivan kuten tähänkin asti. Näin varmistetaan, että työn ja vapaa-ajan tasapaino tulee huomioiduksi.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu säilyy osana uutta mallia, eli työntekijät voivat edelleen osallistua työvuorojen suunnitteluun. Keskitetyn suunnittelun asiantuntijat vastaavat kuitenkin kokonaisuuden hallinnasta.

Numeron-järjestelmän käyttöönotto jatkuu hyvinvointialueella kevään aikana. Henkilöstön kokemuksia kerätään koko ajan työvuorosuunnittelun kehittämiseksi. Resurssihallinnan asiantuntijat kiertävät yksiköissä tapaamassa henkilöstöä, vastaamassa kysymyksiin ja jakamassa ajankohtaista tietoa muutoksista ja aikatauluista.

–  Yksikkökäyntejä on tehty nyt muutaman kuukauden ajan, ja matkan varrella on kertynyt runsaasti kilometrejä. Käynnit ovat kuitenkin olleet antoisia ja mielenkiintoisia – on ollut arvokasta tavata työntekijöitä, kuulla heidän näkemyksiään ja ymmärtää, mitkä asiat yksiköissä koetaan tärkeiksi, kertoo resurssihallinnan asiantuntija Hanna Heikkilä.