Oma Hämeen hyte- ja osallisuusyksikössä työskentelee yhteysjohtaja, kehittämispäällikkö, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö sekä osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö, osallisuuskoordinaattori, elintapaohjauksen koordinaattori sekä ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Yksikköön kuuluu toiminnallisesti myös RRP -hankkeen neljä työntekijää.

Mitä hyte- ja osallisuusyksikön tehtäviin kuuluu?

•    Hyvinvointityön vahvistaminen ja kehittäminen sote-palveluiden osana hyvinvointialueen strategian mukaisesti
•    Hyvinvointityön ja hyvinvointijohtamisen koordinointi ja kehittäminen alueella yhteistyössä muiden hyvinvointityötä tekevien toimijoiden kanssa, kuten kunnat, järjestöt, seurakunnat, yritykset
•    Järjestöyhteistyö ja järjestöavustukset
•    Asukasosallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen (mukaan lukien vaikuttamistoimielimet)
•    Yhteistyö hyvinvointia edistävien ja siihen liittyvien hankkeiden ja projektien kanssa
•    Yksikössä kehitetään monialaisen hyte-palveluohjauksen toimintamallia vuoden 2024 loppuun mennessä hankerahalla.

Hyte-palveluohjauksen toimintamallin avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan entistä sujuvammin organisaatiorajat ylittävään toimintaan. Näitä palveluja ovat järjestöjen, kuntien ja seurakuntien hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ja toiminnot.

Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä tai liityntäpintaa, jossa korostuu yhdessä tekemisen merkitys.

Hyvinvointialueella ja Kanta-Hämeen alueen kunnilla on jaettu ja yhteinen vastuu alueen asukkaiden hyvinvointityöstä. Kunnille ja hyvinvointialueille tehtävä on lakisääteinen. Muut tahot, kuten järjestöt, seurakunnat, yritykset ja Hämeen liitto tukevat ja edistävät omalla toiminnallaan alueen asukkaiden hyvinvointia. 

Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken. 
 

Osallisuuden kokemus syntyy siitä, kun kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden tunne syntyy arvostavissa kohtaamisissa, kuulumisesta itselleen tärkeisiin ryhmiin ja osallisuudesta yhteisestä hyvästä ja hyvinvoinnin lähteistä (esimerkiksi koulutus, toimeentulo).

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, kuten palveluihin ja päätöksentekoon. Osallisuusohjelmassa kuvataan, millä tavoilla asiakkailla, asukkailla, sidosryhmillä ja henkilöstöllä on mahdollisuuksia osallistua päätösten valmisteluun ja palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. 

Asukasosallisuudella tarkoitetaan alueen asukkaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon ja palveluihin. Asukkaalla on oikeus saada tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan ja siitä, mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin osallistuminen johtaa.

Asiakasosallisuudella tarkoitetaan henkilöiden, asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakkaita voivat olla sekä todelliset että mahdolliset asiakkaat, jotka muodostavat palvelunantajan asiakaskunnan.

Asiakkaan osallisuudella omassa palvelussa tarkoitetaan palveluja käyttävän henkilön oikeutta tulla kuulluksi ja sopia palveluistaan yhteisymmärryksessä ammattihenkilöstön kanssa. Oletuksena on, että kun asiakkaat osallistuvat palveluiden kehittämiseen, saadaan laadukkaampia ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja. Osallisuutta edistäessä erityinen huomio tulee kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa oleviin kohderyhmiin.

Asukkailla, asiakkailla, henkilöstöllä sekä yhteistyötahojen osallisuudella on tärkeä rooli hyvinvointialueen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien edistämistä tehdään suunnitelmallisesti ja nähdään asukkaat hyvinvointialueiden keskeisenä voimavarana.