UUTINEN / 05.02.2026

Jalkautuvaa neuvolamallia ei kannata laajentaa – yksilölliset ratkaisut palvelevat paremmin perheitä

Oma Häme on arvioinut jalkautuvan neuvolamallin toimivuutta ja tarvetta osana perhekeskuspalveluita. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että neuvolatoiminta järjestetään pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Jalkautuvan neuvolapalvelun tarjoamista on kokeiltu, koska sen tarve on haluttu selvittää.

Aluehallitus käsittelee jalkautuvaa neuvolatoimintaa kokouksessaan 9. helmikuuta. Aluehallitukselle esitetään, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. 

Neuvola oli mukana lähipalvelumallin pilotissa Tammelassa keväällä 2025. Kokeilujaksolla neuvola-aikoja tarjottiin ensisijaisesti asiakkaille Forssaan. Tammelassa aikoja oli tarjolla rajatusti. Neuvola-aikoja käytettiin suhteessa tarjontaan enemmän kuin muita pilotissa mukana olleita palveluja Tammelassa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat valitsevansa Forssan neuvolan, mikäli neuvola-aikaa joutuisi odottamaan Tammelassa pidempään. Saadun palautteen perusteella Forssaan kulkeminen ei aiheuttanut merkittäviä esteitä neuvolaan pääsylle.

Tammelan pilotin ja muiden perhekeskuspalveluissa saatujen kokemusten perusteella jalkautuvaa neuvolamallia ei ole tarpeen laajentaa siten, että neuvolavastaanottoja järjestettäisiin säännöllisesti kunnissa, joissa ei ole omaa neuvolaa. Jatkossa neuvolapalveluja tarjotaan pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä, joissa toiminta on resurssitehokasta ja turvallista. Kaikkia neuvolakäynnin sisältöjä ei voida toteuttaa asiakkaan kotona, ja hajautettu toiminta vaikeuttaisi palvelun sujuvaa järjestämistä.

Tarpeenmukainen jalkautuminen on riittävä tapa turvata neuvolapalvelujen saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kanssa sovitaan tapauskohtaisesti käynnistä, jos pääsy neuvolaan on vaikeutunut merkittävästi. Käynti voidaan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi jalkautumalla, ilta-aikaa hyödyntäen tai moniammatillisena lisäkäyntinä. THL:n ohjeistuksen mukaiset neuvolan kotikäynnit toteutuvat jatkossa kuten tähänkin asti.

– Jos perheelle tulee tilanne, että on vaikea jostain syystä päästä neuvolaan, kannattaa jutella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tällöin siihen voidaan etsiä yhdessä ratkaisua, kannustaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.

UUTINEN / 05.02.2026

Aluehallitus käsittelee esitystä Parolan terveysaseman siirrosta

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta aluevaltuustolle menevää esitystä Parolan terveysaseman siirrosta Hämeenlinnaan.

Aluehallitukselle esitetään, että Parolan terveysaseman toiminta siirtyisi Hattulasta Ahveniston palvelukeskukseen 1.7.2027 mennessä. Kyseessä on palveluverkkoon liittyvä päätös, jonka tekee lopullisesti aluevaltuusto. Siirron jälkeen Ahveniston palvelukeskus vastaisi noin 30 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen palveluverkosta huhtikuussa 2024. Päätöksen mukaan Oma Hämeen palvelurakenne perustuu kolmeen sote-palvelukeskuksen, sote-palvelupisteisiin sekä liikkuviin palveluihin. Päätökseen on kirjattu Parolan sopimustilanne ja sen tarkastelu vuonna 2026. Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa tuottaa Terveystalo. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026.

Parolan terveyskeskuksen toiminnan siirron valmistelussa on arvioitu vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen. Asiakkaiden näkökulmasta palvelujen kokoaminen Hämeenlinnaan mahdollistaisi laajemman palvelukokonaisuuden, jossa samalla alueella on tarjolla kuvantamisen ja muun diagnostiikan palvelut sekä hoidolliset tukipalvelut.

– Tutkittuani tilannetta olen tullut siihen johtopäätökseen, että tämä on selkeästi lähimpänä aiemmin päätettyjä palveluverkon määritysperiaatteita. Eli se on hyvinvointialueen väestölle yhdenvertainen, johdonmukainen ja palvelut väestölle parhaiten turvaava esitys, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hattulassa turvattaisiin palvelut lähipalvelumallin mukaisesti niille asiakasryhmille, joiden palvelujen saanti voisi muutoin vaarantua esimerkiksi etäisyyksien tai liikenneyhteyksien vuoksi. Hoidon jatkuvuus turvattaisiin varmistamalla hoitotiimien jatkuvuus siirtymävaiheessa. Lisäksi hattulalaisten käytössä olisivat tarvittaessa myös muut hyvinvointialueen palvelukeskukset  (Viipurintie) ja palvelupisteet (Hauho ja Iittala). Näin ollen palvelujen saavutettavuus olisi riittävä verrattuna palveluverkkopäätökseen.

Sopimuksen jatkosta Terveystalon kanssa päätetään myöhemmin

Oma Häme on valmistellut mahdollisuutta ostopalvelusopimuksen jatkamiseen vuodella Terveystalon kanssa. Aluehallitus päättää sopimuksen mahdollisesta jatkamista vasta maaliskuussa, koska ennen sen käsittelyä on aluevaltuuston päätettävä toimipisteen sijainnista.

– Riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että muutoksen läpiviennissä olisi siirtymäaika, mikä turvaa palveluiden häiriöttömän jatkumisen, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Nykyisen sopimuskauden aikana hyvinvointialueelle on kertynyt luotettavaa tietoa Parolan terveysaseman palvelutarpeesta, potilasmääristä ja erityisesti diagnostiikkapalvelujen käytöstä. Näiden tietojen perusteella on arvioitu, että osa palveluista voidaan siirtää hyvinvointialueen omaan tuotantoon hallitusti vuoden optiokauden aikana ilman, että palvelujen saatavuus tai laatu heikkenee. Suunnitellun siirron tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja ja saavuttaa arviolta 800 000–900 000 euron vuotuiset kustannussäästöt.

Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa on tuottanut Terveystalo vuodesta 2020 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024 ja kattaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalvelut, ehkäisevän päihdetyön palvelut, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonnan ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 05.02.2026

Esitys aluehallitukselle: mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään nykyisessä palvelurakenteessa ilman uusia yksiköitä

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta palveluverkkopäätösten päivityksiä, jotka koskevat mielenterveys- ja päihdepalveluja. Muutokset etenevät vielä aluevaltuuston käsittelyyn.

Aluehallitukselle esitetään, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin aiemmin suunniteltuja erillisiä yksiköitä – selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä – ei tässä vaiheessa perusteta. Aluevaltuusto on päättänyt yksiköiden perustamisesta osana palveluverkkopäätöksiä huhtikuussa 2024.

Muutosesitykset liittyvät palveluverkkosuunnitelman toteutustavan tarkentamiseen. Taustalla on palvelujen uudelleenarviointi, jonka mukaan kyseisiin yksiköihin suunnitellut palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia.

Selviämishoidosta tehtiin pilotti

Palveluverkkoa suunniteltaessa tavoitteena oli selviämisaseman perustaminen vieroitus- ja katkaisuhoidon yhteyteen. Ahveniston sairaalassa ei kuitenkaan ole selviämisasemalle soveltuvia tiloja, eikä erillisen yksikön perustaminen ole mahdollista nykyisessä rahoitustilanteessa. 

Selviämisaseman toimintaa testattiin hankerahoituksen turvin Hämeenlinnassa talvella 2024-2025. Selviämisasema toimi pilotin aikana poliisin tiloissa. Kokeilun perusteella todettiin, että erillisen selviämisaseman sijaan selviämishoito on tarkoituksenmukaisinta järjestää osana olemassa olevia terveydenhuollon palveluja.

Esityksen mukaan selviämishoitoa järjestettäisiin jatkossakin osana nykyisiä palveluita. Kevyempää selviämishoitoa voidaan antaa Tiilikadun asumisyksikössä Riihimäellä ja myrkytystilanteissa potilaat hoidetaaan keskussairaalan päivystyksessä, kuten tähänkin asti. Molemmissa yksiköissä on terveydenhuollon henkilöstö paikalla ympäri vuorokauden, ja järjestely voidaan toteuttaa olemassa olevin määrärahoin.

Palvelutarpeen arviointi sujuvasti ilman erillistä rakennetta

Aluehallitukselle esitetään myös, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin aiemmin suunniteltua arviointi- ja kuntoutusyksikköä ei tässä vaiheessa perusteta.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueella nähdään, että asiakkaiden palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa osana nykyisiä palveluja. Arviointi voidaan tehdä rinnakkain psykiatrisen hoidon kanssa potilaan ollessa osasto- tai avohoidossa perus- tai erikoissairaanhoidossa. Arviointia voidaan tehdä myös Oma Hämeen omissa asumispalveluyksiköissä.

Ratkaisun arvioidaan turvaavan asiakkaiden palvelut vähintään nykyisellä tasolla ja joissain tapauksissa jopa parantavan niitä, kun palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa sujuvammin ilman erillisiä rakenteita. Samalla ratkaisu tukee henkilöstön osaamisen integroitumista ja palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa toiminnan toteuttamisen talousarvion puitteissa.

Mikäli myöhemmin ilmenee, etteivät nykyiset palvelut ja toimintamallit vastaa asiakkaiden tarpeisiin, erillisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tarvetta voidaan arvioida uudelleen.

Palveluverkkopäätösten päivitykseen sisältyy lisäksi Parolan terveysasemaa koskeva asia, josta on tehty oma tiedotteensa.