UUTINEN / 28.10.2025

Aluevaltuusto päätti strategian pohjasta ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten asumispalveluista

Forssassa tiistaina koolla ollut aluevaltuusto keskusteli pitkään ikäihmisten asumispalveluista. Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui huoli ikäihmisten palveluiden laadusta ja hoivan riittävyydestä. Osa valtuutetuista kyseenalaisti muutosten järkevyyttä, vaikka esitetyt muutokset ovat jatkoa aluevaltuuston huhtikuussa 2024 hyväksymälle palveluverkkopäätökselle.

Oma Hämeen tavoitteena on, että ikäihmisten lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön/kiinteistöön vuoteen 2028 mennessä. Samalla lisätään yhteisöllisen asumisen palveluja. 

Pitkässä keskustelussaan päättäjät pohtivat myös yhteisöllisen asumisen määritelmää ja asiakkaille tulevia kustannuksia. Valtuutettuja mietitytti myös se, miten eri yksiköt sopivat yhteisölliseen asumiseen ja minkälaisia investointeja yksiköiden muutostyöt vaativat. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä teki keskustelun aikana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 49–10. Niinpä aluevaltuusto hyväksyi seuraavat muutokset ikäihmisten asumispalveluihin: 

•    Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.
•    Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta yksiköstä yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
•    Lopen Salmelassa tuotetaan jatkossa lyhyt- tai pitkäaikaista yhteisöllistä asumista.
•    Jokioisten Intalankartanon Onnela-yksikön (16 paikkaa) toiminta jatkuu eli aiemmin suunniteltuja muutoksia ei toteuteta. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi äänin 58–1 lisätä päätökseen toimenpidealoitteen. Aloitteessa korostetaan, että ikäihmisten asumispalveluissa tilojen tulee soveltua ja olla säädösten mukaiset suhteessa toimintaan. Lisäksi korostetaan, että yhteisöllisen asumisen kriteerit, hoivatyön resurssit ja asiakasmaksut tulee olla yhdenmukaiset koko hyvinvointialueella. Ennen toimeenpanoa edellä mainitut asiat pyydetään tuomaan aluehallituksen  käsiteltäväksi. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi, että Janakkalan sairaalan toiminnot ja henkilöstö siirretään Assi-sairaalaan keväällä 2026. Aluevaltuusto päätti myös vammaispalveluiden asumispalveluiden muutoksista. Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminnot siirtyvät Hämeenlinnassa Ilveskotiin kevään 2026 aikana. 

Asiakaslähtöisen strategian pohja hyväksyttiin

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen uuden, valmisteilla olevan strategian pohjaa ja hyväksyi hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Merkitys ja arvot jatkavat nykyisen strategian linjaa, mutta strategiset painopisteet on muokattu vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategiset linjaukset ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta.

Valtuutetut korostivat strategiakäsittelyn palveluiden asukaslähtöisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Päättäjät toivovat strategialta konkretiaa ja rohkeutta. Strategian jalkauttamiseen kaivataan panostusta, jotta se tulee osaksi henkilöstön arkea ja näkyy palveluissa asiakkaalle asti.

Nyt valmisteilla oleva strategia pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen, joissa ennakointi, yhteistyö ja rohkea uudistuminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strategian tavoitteena on rakentaa hyvinvointialue, joka toimii ennakoivasti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti – joka on askelen edellä elämäsi polulla.

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen strategiavalmistelu jatkuu palvelustrategian valmistelulla ja strategian toimeenpanosuunnitelmalla. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Valmistelua tehdään yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.

Lisäksi aluevaltuusto päätti tiistai-iltana ensi vuoden kokouspäivämääränsä esityslistan mukaisesti. Kokouksia pidetään vuonna 2026 kahdeksan vaihdellen Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. 

Aluevaltuusto käsitteli myös vastausta valtuustoaloitteeseen, joka koskee lääkärien ja hoitajien suomen kielen taitoa. Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän jättämässä aloitteessa esitetään muun muassa, että kielitaito huomioitaisiin palkkauksessa. Lisäksi toivottiin, että Oma Häme kehittäisi käytäntöjä, joilla hoitohenkilöstön suomen kieli- ja ammattitaidon kehittäminen turvataan työskentelyn ohessa.

Oma Hämeen antamassa vastauksessa todetaan, ettei palkkauksen eriyttäminen kielitaidon mukaan ole laillisesti mahdollista. Hyvinvointialue edistää kielitaidon kehittymistä järjestämällä koulutuksia ja tukemalla ammatillista kasvua koulutusmäärärahojen puitteissa. Aluevaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen saadun vastauksen tiedoksi. 

Istuvan valtuuston ensimmäinen kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta pidettiin istuvan aluevaltuuston ensimmäinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla valtuutettujen kysymykset koskivat kotihoidon henkilöstöresursseja ja kuormitusta, ikäihmisten perhehoitoa, ikäihmisten käyttämien turvapalvelujen hinnoittelua ja lapsiperheiden kotipalvelun maksullisuutta. Lisäksi käsittelyssä olivat erikoissairaanhoidon osastopaikkojen vähennysten vaikutukset, hyvinvointialueen hankinnat, erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen, johtajien määrän kehittyminen sekä Kanta-Hämeen huumetilanne, erityisesti alfa-PVP:n suhteen.

Katso valtuustokokouksen ja kyselytunnin tallenne

Aluevaltuuston 28.10.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 02.10.2025

Aluevaltuusto hahmotteli yhteistä näkemystä strategiasta syysseminaarissaan

Aluevaltuusto kokoontui 26. syyskuuta strategiaseminaariin Hämeenlinnan Raatihuoneelle. Päivän tavoitteena oli edistää vuosien 2026–2029 strategian valmistelua. Nykyinen strategia on laadittu hyvinvointialueen perustamisvaiheessa, ja uusi strategia tulee suuntautumaan voimakkaammin tulevaisuuteen.

Aluevaltuutetut työskentelivät päivän aikana pienryhmissä ja hyödynsivät Topaasia-menetelmää, jonka avulla pyrittiin lisäämään tasa-arvoista keskustelua ja luottamusta. Menetelmä sai kiitosta vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta, joka nosti esiin valtuutettujen näkemyksiä tärkeimmistä strategian painotuksista.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.) tiivisti päivän antia:

– Viime valtuustokausi oli aivan ymmärrettävästi organisaation ja toimintojen rakentamisen aikaa. Nyt strategiaa voidaan tehdä enemmän sisältö edellä ja kumppanuudet paremmin huomioiden. Strategiatyöskentely oli avointa ja rakentavaa. Työskentelytapa oli innostava, joka myös nosti kärkiasiat esille.

Uuden strategian pohjaksi on arvioitu edellistä strategiaa sekä tehty hyvinvointialueen omien asiantuntijoiden voimin toimintaympäristöanalyysi. Sen mukaan väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta hyvinvointialueen palvelujärjestelmälle. Toisaalta teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Nykyisen strategian arvio ja toimintaympäristöanalyysi ovat perintö, jonka edellinen aluevaltuusto jätti kesäkuussa työnsä aloittaneille päättäjille. Jatkuvuus onkin tärkeää strategiatyössä.

–  Nykyisen strategian arvot haluttiin säilyttää, mistä olimme yksimielisiä. Valtuutettujen motivaatio yhteiseen tekemiseen näkyi päivän aikana, totesi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Keskiössä ennaltaehkäisy, peruspalvelut ja palvelujen vaikuttavuus

Seminaarissa aluevaltuutettujen puheenvuoroissa ja pohdinnoissa korostuivat ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys, peruspalvelujen toimivuus sekä kustannustehokkuus ja palveluiden vaikuttavuus. Myös kumppanuudet ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö herättivät keskustelua.

Monet valtuutetut totesivat, ettei hyvinvointialueiden rahoitus ei tule lisääntymään, minkä vuoksi palveluja on kyettävä tuottamaan vaikuttavammin ja tehokkaammin. Keskeiseksi nousi kysymys siitä, miten ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksia voidaan mitata. Asiakasryhmistä eniten esillä olivat ikääntyneet sekä lapset ja nuoret. Arvoista nousi vahvasti esiin yhdenvertaisuus.

Seminaaripäivää vetänyt strategia- ja integraatiotoimialan johtaja Satu Ala-Kokko oli tyytyväinen päivän antiin.

– Keskustelu oli vilkasta. Toivottavasti kaikille jäi tunne, että tässä on tehty töitä yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi, on saanut keskustella erilaisista näkemyksistä ja synnyttää yhteistä tahtotilaa.

Strategiavalmistelu etenee vaiheittain

Hyvinvointialueen strategia toimii sateenvarjona toimeenpaneville asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Seminaaripäivän tulokset kootaan yhteen ja ne toimivat pohjana strategiatyön jatkolle. Strategiaa on pohjustettu myös henkilöstön edustajien ja toimialojen johtoryhmien kanssa. Asukkaita ja sidosryhmiä tullaan osallistamaan jatkovalmistelun aikana.

Aluehallitus ja aluevaltuusto jatkavat strategiavalmistelua kevätkaudelle 2026 saakka. Aluehallituksen puheenjohtaja korostaa hyvän valmistelun merkitystä ennen päätöksentekoa.

– Minusta oli tärkeää saada kirkastettua ja rikastettua olemassa olevaa strategiaa jälleen askeleen edemmäksi. Strategia luo reunaehdot kaikelle pitkän aikavälin toiminnalle ja taloudelle. Yhteinen työskentely mahdollisti myös ymmärryksen lisäämistä eri rooleista. Päättäjät toimivat strategisella tasolla ja henkilöstö operatiivisella, painottaa Kaisa Lepola.

UUTINEN / 01.10.2025

Aluevaltuusto käsitteli talousasioita ja keskusteli vilkkaasti valtuustoaloitteiden vastauksista

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistai-iltana Riihimäelle syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Reilu kaksi tuntia kestäneessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa hyvinvointialueen taloustilannetta, tehtiin henkilövalintoja sekä hyväksyttiin vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiin. Uramon koululla pidetyssä kokouksessa keskustelua herättivät erityisesti sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimukset sekä vaihdevuosioireiden hoitaminen perusterveydenhuollossa. 

Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä.

Ensimmäisenä aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen osavuosikatsausta, joka esittelee palveluiden tilaa sekä talouden ja toiminnan kehitystä. Katsaus kuuluu toimittaa aluevaltuustolle säännöllisesti. Tammi-kesäkuuta koskeva katsaus osoittaa, että hyvinvointialueen kolmas toimintavuosi on alkanut positiivisesti: talous on kehittynyt suotuisasti ja palveluiden saatavuus on parantunut. Tammi–kesäkuun tilikauden tulos oli 28,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin sama ajanjakso päättyi 14,1 miljoonan euron alijäämään. 

Vuoden 2023–2024 aikana päätettyjen tasapainottamisohjelmien vaikutukset näkyvät nyt ensimmäistä kertaa tuloslaskelmassa. Talouden pitäminen hyvällä uralla vaatii kuitenkin jatkossa paljon työtä, sillä kaikkia ohjelmia ei välttämättä pystytä toteuttamaan kokonaisuudessaan. Lisäksi haasteena on lakisääteinen velvollisuus alijäämien kattamisesta ensi vuoden loppuun mennessä.

Muutostalousarvio ja investointisuunnitelma hyväksyttiin

Aluevaltuutetut kiittivät viranhaltijoita perusteellisesti valmistellusta osavuosikatsauksesta, joka heidän mielestään tarjosi runsaasti tietoa. Osa valtuutetuista suhtautui kriittisesti osavuosikatsauksessa esitettyihin mittareihin ja tavoitteisiin. Keskustelussa pohdittiin, palvelevatko mittarit enemmän taloudellisia tavoitteita kuin asukkaiden palvelutarpeita. Huolta herätti myös se, millaista kuormitusta henkilöstölle aiheutuu kovista tavoitteista.

Aluevaltuusto merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi, kuten myös talouden tasapainottamisohjelmien toteutumat tammi–kesäkuulta 2025. Toteutumien seuraaminen auttaa arvioimaan, kuinka suunnitellut säästö- ja sopeutustoimet etenevät ja riittävätkö ne asetettuihin tavoitteisiin. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutokset vuoden 2025 talousarvioon. Suurin osa muutoksista on teknisiä, joilla ei ole vaikutuksia hyvinvointialueen tulokseen. Ainoana määrärahalisäyksenä oli 1,4 miljoonaa euron lisärahaa erikoissairaanhoitoon ortopedian, silmätautien sekä kuntoutuspalvelujen kuulokeskuksen hoitojonojen purkuun. Muutoksilla varmistetaan, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata ja että käytettävissä olevat varat kohdennetaan oikein.

Aluevaltuusto hyväksyi myös vuosien 2026–2029 täsmennetyn investointisuunnitelman, joka määrittelee, millaisia suuria hankintoja ja rakennusinvestointeja hyvinvointialueella tehdään lähivuosina.

Sosiaalialan sijaiset huolena

Talousasioiden käsittely sujui aluevaltuustolta varsin nopeasti, mutta keskustelu vilkastui, kun käsittelyyn tulivat valtuustoaloitteisiin annetut vastaukset. Erityisesti vaihdevuosiklinikan perustamista ja sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisen vaikutuksia koskevat aloitteet kirvoittivat pitkiä ja värikkäitä puheenvuoroja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli tehnyt joulukuussa 2024 aloitteen, jossa vaadittiin sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisesta aiheutuvien haittojen minimoimista. Eduskunta höllensi sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia marraskuussa 2024.

Valtuustoaloitteessa oltiin huolissaan siitä, että sosiaalipalvelujen laatu kärsii ja asiakasturva vaarantuu, kun tilapäiseksi sosiaalityöntekijäksi kelpuutetaan sijaisia väljemmin perustein. Aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, ettei Oma Hämeellä ole syytä poiketa valtakunnallisesta linjauksesta. Joustavuus on välttämätöntä, jotta palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Vastauksessa muistutettiin, että sijaisilla aina ohjaajana laillistettu sosiaalityöntekijä, eikä heillä ole oikeutta tehdä kaikkia päätöksiä.

Elämänkaarilautakunta oli jakanut valtuustoaloitteen tekijöiden ja lukuisten allekirjoittajien huolen. Aluevaltuustossa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Satu Viksten (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Hänen mukaansa vaakalaudalla on lasten ja perheiden turvallisuus sekä alan arvostus. Vikstenin mukaan liian iso vastuu sijaisella voi johtaa virheisiin, ja kelpoisten työntekijöiden kuormitus kasvaisi entisestään.

Vikstenin esitys sai kannatusta, mutta se hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin oli 43–16. Näin ollen vastaus merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarvitaanko vaihdevuosista kärsiville oma klinikka?

Toinen laajaa keskustelua herättänyt aloite koski vaihdevuosiklinikan perustamista. Aloitteen perusteluna oli kustannussäästöjen lisäksi tarve hoidon selkeyttämiselle ja lääkäreiden osaamisen lisäämiselle. Aloitteen olivat tehneet edellisellä valtuustokaudella Tea Jaakkola (ps.) ja Tiina Metsäranta (vkk.). Toukokuussa jätetyn aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, että Oma Hämeessä vaihdevuosioireiden hoito on jo osa perusterveydenhuoltoa ja hoitoketjut toimivat. Erillistä klinikkaa ei nähty tarpeelliseksi, mutta koulutuksen ja hoidon keskittämisen mahdollisuuksia luvattiin tarkastella.

Vastaus tyydytti aiemmin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaa, mutta aluevaltuustossa sitä kritisoitiin. Anne Kisonen (vas.) esitti aloitteen palauttamista valmisteluun vedoten naisten eriarvoiseen asemaan palveluihin pääsyssä. Muiden valtuutettujen kannatuspuheenvuoroissa nousi esiin muun muassa huoli naisten oireiden tunnistamisen puutteista ja siitä, onko hyvinvointialueen vastausta varten selvitetty asioita riittävällä perusteellisuudella.

Äänestyksessä aluehallituksen esitys kuitenkin voitti äänin 39–20. Vastaus aloitteeseen merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarkastuslautakunnassa henkilövaihdoksia

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Vasemmistoliiton uudeksi varavaltuutetuksi ja turvallisuuslautakunnan jäseneksi valittiin Tapio Virtasen tilalle Timo Koskinen.

Yksilöasioiden jaostoon valittiin Harri Aaltosen (ps.) tilalle Jonni Levaniemi (ps.).

Lisäksi tarkastuslautakuntaan tehtiin useampi henkilömuutos. Teijo Pullisen (ps.) tilalle nimettiin Harri Aaltonen. Samalla perussuomalaiset luopuvat varapuheenjohtajan paikasta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Elise Oikari (kd.). Aaltosen varajäseneksi valittiin Vesa Mäkinen (ps.).

Muut asiat aluevaltuusto päätti esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on lokakuun lopussa.

Aluevaltuuston 30.9.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 29.08.2025

Oma Hämeen toinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö avautuu syyskuun alussa Forssaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa toisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön syyskuun alussa. Uusi yksikkö avautuu Forssan sairaalan osaamiskeskuksen tiloihin. Asiakaspaikkoja on 22. 

Uusi yksikkö avautuu 1. syyskuuta, kun perusterveydenhuollon yksi vuodeosastoista muutetaan lyhytaikaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä. Vastaava arviointi- ja kuntoutusyksikkö avattiin keväällä Riihimäelle, ja siitä saatuja kokemuksia on hyödynnetty Forssan yksikön suunnittelussa.  

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle - Oma Häme 

Ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikössä asiakas on määräajan, yleensä hän siirtyy sinne terveyskeskussairaalan vuodeosastolta. Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun.

Yksiköiden tavoitteena on saada asiakkaat kotiutumaan yksiköstä kotiinsa tarvittavien tukipalveluiden kanssa. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa palveluasumisessa. 

Riihimäellä asiakkaat päässeet nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon 

Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä toimii moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Henkilöstö arvioi asiakkaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja laatii sopivat jatkosuunnitelmat. Jakson aikana asiakkaille tarjotaan tukea ja palveluita toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Päivittäiseen toimintaan kuuluu kuntoutus, itsenäinen ja ohjattu toiminta sekä ravitsemuksen huomioiminen. Lääkehoito arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään jakson aikana. 

Vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi tarkoittaa sitä, että Forssassa nykyisten terveydenhuollon osastohoidossa olevien asiakkaiden palvelut jatkuvat 1. syyskuuta alkaen ympärivuorokautisena hoivana, joka on sosiaalihuoltolain alla. Jatkossa asiakkaalla on oltava mukanaan henkilökohtaiset tarvikkeet, kuten lääkkeet, hygieniatarvikkeet ja käyttövaatteet tullessaan yksikköön. Asiakasohjauksen palveluohjaaja tiedottaa tarkemmin käytännön muutoksista suoraan asiakkaita. 

Riihimäelle huhtikuussa avatusta arviointi- ja kuntoutusyksiköstä on jo saatu hyviä kokemuksia: asiakkaat ovat päässeet aiempaa nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon. Yksikön täyttöaste on ollut 95 prosenttia. Suurin osa asiakkaista on siirtynyt yksiköstä omaan kotiinsa – johon osa saa kotihoidon tukea. Pieni osa voi joutua siirtymään takaisin sairaalaan tai jatkohoitoon asumispalveluiden muihin yksiköihin. Keskimäärin hoitojakso yksikössä kestää 3 viikkoa. Muutos on vapauttanut sairaanhoitajia muihin tehtäviin hyvinvointialueella. 

UUTINEN / 04.09.2025

Asiakaslähtöinen lähipalvelumalli laajenee Oma Hämeessä

Oma Häme aikoo ottaa lähipalvelumallin vaiheittain laajempaan käyttöön tämän syksyn aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alussa lähipalvelumalli on käytössä koko laajuudessaan Tammelassa, Humppilassa, Rengossa ja Ypäjällä. 

Lähipalvelumallia on testattu keväällä 2025 Tammelassa. Pilotissa testattiin mallia käytännössä ja kerättiin arvokasta tietoa asiakasmääristä, palvelutarpeesta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Pilotin aikana havaittiin, että suurin osa asiakkaista jatkoi asiointia Forssan terveyskeskuksessa, mutta yksittäisille asiakkaille Tammelan lähipalvelupiste tarjosi välttämättömän vaihtoehdon. Näitä havaintoja on hyödynnetty mallin jatkokehityksessä. 

Asiakaslähtöisen lähipalvelumallin ohjaavia periaatteita esitellään aluehallitukselle maanantaina 8. syyskuuta. Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee periaatteet ja lähipalvelumallin laajentamisen tiedoksi. 

Aluevaltuusto päätti keväällä 2024, että Oma Häme ottaa lähipalvelumallin käyttöön osana palveluverkon uudistamista. Uuden mallin avulla varmistetaan palveluiden saavutettavuus myös niille asukkaille, joille palveluihin hakeutuminen voi muutoin olla hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Lähipalvelumalli on osa hyvinvointialueen laajempaa palveluverkon kehittämistä.

Lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve

Lähipalvelumallin periaatteena ja lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve ja tarkoituksenmukaisin toteutustapa. Lähipalvelu on suunnattu niille asukkaille, joiden palveluiden saanti tai hoitoon hakeutuminen voi vaarantua esimerkiksi pitkien etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja palvelu voidaan toteuttaa terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä tai kotiin vietävänä palveluna. On syytä muistaa, että lähipalvelumallin kautta ei saa kiireellistä hoitoa, eikä sen palvelut myöskään kuulu kiireettömän hoidon valinnanvapauden piiriin.

Lähipalvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oma Hämeen eri toimialueiden välillä. Avoterveydenhuollon, neuvolan sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaiset tuottavat palvelut niille asiakkaille, jotka tarvitsevat lähipalvelua hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaali- ja vammaispalvelut tarjoavat jo nykyisellään kotiin vietäviä ja jalkautuvia palveluja, jotka sisältyvät malliin.

Lähipalvelumallissa palvelut voidaan järjestää terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä, kotikäyntinä tai asiakkaan luokse vietynä palveluna. Näin varmistetaan joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus kunkin asiakkaan tarpeen mukaan.

UUTINEN / 19.08.2025

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi 1. syyskuuta alkaen

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi 1.9.2025 alkaen. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, ja päätös perustuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston 17.12.2024 tekemään linjaukseen.

Kotipalvelun apu on käytännönläheistä ja se muokataan perheen tarpeiden mukaan. Palvelu tukee perheitä määräaikaisesti arjen sujumisessa erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluun hakeudutaan soittamalla Lapsiperheiden palveluohjaukseen ja neuvontaan tai olemalla yhteydessä omatyöntekijään.

Maksujen määräytyminen

Tilapäinen kotipalvelu:
Maksu on 50 prosenttia aluevaltuuston vuosittain vahvistamasta tilapäisen kotihoidon käyntihinnasta. Vuonna 2025 hinta on 16,40 €/h, jolloin asiakasmaksu on 8,20 €/h. Maksimimaksu on 32,80 €/vrk (enintään 4 tuntia vuorokaudessa).

Maksua ei peritä, jos palvelu toteutetaan lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tai jos perheen tulot alittavat perhekoon mukaisen maksuttomuuden rajan.

Säännöllinen kotipalvelu:
Asiakasmaksu määräytyy asiakasmaksulain 10 e §:n mukaisesti maksukyvyn, perhekoon ja palvelutuntien perusteella. Maksimimaksu on 39,99 €/h.

Maksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen määrittäminen, mahdollisten maksun alentamishakemusten käsittely ja laskutus hoidetaan keskitetysti konsernipalveluiden talouspalveluissa. Näin varmistetaan asiantuntemus, yhdenmukaisuus ja tehokas palveluprosessi.

Lisää tietoa lapsiperheiden kotipalvelusta ja asiakasmaksujen määräytymisestä: 

Lapsiperheiden kotipalvelu - Oma Häme

Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme