UUTINEN / 20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Opiskeluhuollon resurssit, maahanmuuton mahdollisuudet ja ehkäisevän päihdetyön haasteet nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi toista kertaa järjestetyssä Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksessa. Oma Häme järjesti 28. elokuuta Ahveniston luentosalissa kokouksen, johon osallistui Oma Hämeen virkajohdon lisäksi kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, sekä seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Seuraava hyte-kuntakokous järjestetään syksyllä 2025.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä 2023. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä teemat olivat pääosassa myös elokuisessa kuntakokouksessa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia, alueelliseen hyvinvointityöhön ja taloushaasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi tämän vuoden kokouksen ja puhui hyvinvointialueen johtamisen haasteista ja talousarvion alijäämästä. Naukkarinen kertoi, että talousarvion haasteisiin pyritään vastaamaan kehittämällä alueellisia ratkaisuja ja tarkentamalla rahoitusmallia.

Ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmis vuoden lopussa

Lisäksi kokouksessa esiteltiin Kanta-Hämeen hyvinvointisuunnitelma liitännäisasiakirjoineen vuosille 2025–2028. Esitellyt suunnitelmat painottavat lasten ja nuorten sekä työikäisten hyvinvointia, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi esitettiin muun muassa perhekeskuspalvelujen ja lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointisuunnitelmaan liitetään myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma, samoin kuin hieman myöhemmin valmistuvat ikääntyneiden hyvinvointiin painottuva suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. 

– Hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä ja alueellisena yhteistyönä hyte-yhdyspintatyöryhmissä. Suunnitelma valmistellaan seuraavalle valtuustokaudelle, toteaa kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.  

Alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsiteltäessä todettiin, etteivät opiskeluhuollon resurssit maakunnassa täysin vastaa opiskelijoiden tarpeita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten kasvava maahanmuutto lisää perheiden tuen tarvetta. Maahanmuutto on kuitenkin keskeinen tekijä kaupunkiseudun kasvussa, minkä vuoksi käytiin keskustelua myös sen tuomista mahdollisuuksista. Kansainvälisten opiskelijoiden ja perheiden integrointiin tulisi panostaa enemmän.

Yleisellä tasolla käytiin keskustelua myös yhteistyörakenteiden kehittämisestä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Järjestöt nostivat esiin huolensa valtionrahoituksen leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaan. 

Hyte-kokouksen osallistujia keskutelutti myös ehkäisevä päihdetyö, josta kunnilla on ensisijainen ja lainmukainen järjestämisvastuu. Hyvinvointialue tukee kuntia ja vastaa omalta osaltaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokouksessa todettiin työikäisten ja ikäihmisten tilanteen olevan heikoin Kanta-Hämeessä ehkäisevässä päihdetyössä.

Konkreettisena keinona esille nostettiin auttamistyön kohdentaminen eläkkeelle siirtyviin. Eläkkeelle siirtyminen on havaittu yhdeksi riskivaiheeksi päihdehaittojen kannalta. Kanta-Hämeen tavoitteena onkin saada Terveyden edistämisen hankerahaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi, jolloin voitaisiin kokeilla vertaisohjaajatoimintaa. Yhteisenä haasteena on resurssien riittävyys laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. 

Hyvinvointisuunnitelma lähetetään pian kuntiin ja yhteistyötahoille lausuttavaksi

Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä suuri merkitys, kuten myös tiedonkululla organisaatioiden sisällä ja työryhmien välillä. Kokouksessa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien laadinta samassa aikataulussa parantaisi yhteistyötä ja tehostaisi käytännön toteutusta. 

Elokuun hyte-kokouksessa käsitellyt hyvinvointisuunnitelma ja liitännäisasiakirjat lähetetään aluehallituksesta kuntiin ja muille yhteistyötahoille lausuttavaksi. Tavoitteena on saada laajaa palautetta alueellisista suunnitelmista ennen niiden lopullista hyväksymistä. 

Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomus on käsitelty aluehallituksessa huhtikuussa ja hyväksytty aluevaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointisuunnitelmaa 2025–2028 liitännäisineen on valmisteltu hyvinvointialueella yhteistyössä toimialojen, yhdyspintatyöryhmien, vaikuttamistoimielimien, integraatiovaliokunnan ja lautakuntien edustajien kanssa. Myös hyvinvointialueen asukkaita on osallistettu kysymällä heiltä näkemyksiä muun muassa Ota kantaa -verkkopalvelun kautta elokuussa. 
 
Hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään aluehallituksessa 23. syyskuuta. Jos suunnitelma hyväksytään, lähtee se lausuntokierrokselle. Seuraava käsittely aluehallituksessa on joulukuun alussa ja ja hyväksymiskäsittely aluevaltuustossa 17. joulukuuta. 

Tutustu Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomukseen

UUTINEN / 03.09.2024

Asiakaspalautteen uudistus etenee – palautteen jättäminen verkkosivujen kautta helpottuu

Oma Häme jatkaa asiakaspalautekokonaisuuden uudistusta ja sitä tukevan järjestelmän käyttöönottoa. Kesän aikana laajennettiin tekstiviestitse vastattavan asiakaskyselyn käyttöä ja lisättiin palautelaitteita hyvinvointialueen toimipisteisiin.
 
Syyskuun alussa verkkosivujen kautta jätettävän palautteen käsittely uudistuu. Samalla palautteen antaminen helpottuu asiakkaille, kun Oma Hämeen verkkosivuilla otetaan käyttöön yksi, yhtenäinen palautelomake. Nyt asiakkaat voivat jättää kiitoksia ja kehittämisideoita hyvinvointialueen palveluista yhdellä lomakkeella. Palaute ohjautuu oikealle käsittelijälle lomakkeen kohdennusvalikoiden kautta. Kaikki palvelut eivät näy vielä valikossa, joka täydentyy syyskuun aikana. Jos valinta tuntuu vaikealta, voi palautteen jättäjä valita myös "Muu" tai "Yleinen palaute" -vaihtoehdon. 

Täältä löydät uuden palautelomakkeen
 
Voit jättää palautteen joko nimettömänä tai omien yhteystietojesi kera. Tavoitteenamme on käsitellä asiakaspalaute seitsemän vuorokauden kuluessa. Huomioithan, ettet kirjoita palautelomakkeelle hoitoon tai palveluun liittyvää, henkilökohtaista ja tunnistettavaa tietoa. Jos sinulla on kysyttävää omasta hoidostasi tai käynnistäsi, olethan yhteydessä suoraan hoitavaan yksikköön. 

Sinulla on myös oikeus tehdä muistutus, jos olet tyytymätön hoitoosi tai palveluusi. Tällöin saat kirjallisen vastineen noin neljän viikon kuluessa. Lisätietoa muistutuksesta ja muista oikeudellisista keinoista löydät Asiakkaan ja potilaan oikeudet - sivulta. 

UUTINEN / 26.08.2024

Oma Häme kerää tietoa asiakkaiden hyvinvoinnista palvelujen kehittämiseksi

Oma Häme ryhtyy keräämään tietoa asiakkaidensa voinnista ja palveluidensa vaikuttavuudesta uudella tavalla. Syyskuusta lähtien osa asiakkaista saa tekstiviestitse elämänlaatukyselyitä. Kyselyt koskevat vain tiettyjä asiakasryhmiä ja tiettyjen palveluiden käyttäjiä.   

Kanta-Hämeen hyvinvointialue arvioi tuottamiensa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta aktiivisesti ja hyödyntää tuloksia palvelujensa kehittämisessä. Tätä varten tarvitaan paljon tietoa asiakkaista, heidän voinnistaan sekä hoidon ja palvelujen vaikutuksista. Tietoa analysoimalla palveluja voidaan kehittää niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin.  

Päämääränä on myös parempi kustannusvaikuttavuus, eli se, kuinka paljon terveys- tai hyvinvointihyötyä käytetyllä rahalla on saatu aikaan. Kaiken kehitystyön tavoitteena on siis tuottaa vaikuttavilla palveluilla parempaa elämänlaatua alueen asukkaille.   

– Vaikuttavilla palveluilla pystymme lisäämään alueen asukkaiden hyvinvointia. Elämänlaatukyselyiden avulla taas voimme todentaa tämän ja kehittää toimintaamme entistä parempaan suuntaan, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavauusjohtaja Katja Antikainen.  

Elämälaatukyselyihin vastaaminen on nopeaa, ilmaista, vapaaehtoista ja helppoa. Asiakas saa linkin kyselyyn tekstiviestillä, josta ohjataan ensisijaisesti vastaamaan Oma Häme -sovelluksen kautta. Jos asiakkaalla ei ole sovellusta käytössä, kysely avautuu linkistä puhelimen verkkoselaimeen. Asiakkaan on tunnistauduttava voidakseen vastata kyselyyn. Asiakas voi kieltää kyselyiden lähettämisen kertomalla siitä henkilökunnalle palveluissa asioidessaan.  

Elämänlaatukysely perustuu kansainvälisesti validoituun EQ-5D-5L -terveyskyselyyn. Siinä on viisi monivalintakysymystä, jotka koskevat liikkumista, itsestä huolehtimista, tavanomaisista toimista suoriutumista, kipuja/vaivoja sekä ahdistuneisuutta/masentuneisuutta. Kyselyn lopussa vastaaja arvioi omaa vointiaan asteikolla 0–100 (100 = paras vointi, jonka voitte kuvitella – 0 = huonoin vointi, jonka voitte kuvitella).   

Kyselyitä laajennetaan myöhemmin uusiin asiakasryhmiin  

Asiakasryhmästä riippuen vastaaja voi saada seurantakyselyitä, jotka tulevat aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään muutaman vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä.    

Ensimmäisessä vaiheessa kyselyssä on mukana Oma Hämeen palveluiden käyttäjiä seuraavista asiakasryhmistä:   

• toimeentulotuki 
• IBD eli tulehduksellista suolistosairautta sairastavat 
• riippuvuushoito  
• masennus  
• uniapnea  
• alaraajahaava  
• flimmer  
• raskauden ehkäisy  
• rintasyöpä  
• tekonivel-, kaihi- ja selkäleikkaus  
• ADHD (aikuiset)  
• lastensuojelun jälkihuolto    

Asiakasryhmien kyselyiden saaminen riippuu esimerkiksi diagnoosin saamisen tai palvelun alkamisen ajankohdasta. Kyselyitä lähetetään alkuun vain yli 18-vuotialle ja suomenkielisille. Myöhemmin elämänlaatukyselyitä laajennetaan uusiin ryhmiin. Kyselyiden käyttöönottoon on saatu rahoitus EU:n rahoittamasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.  

Vastaavia kyselyitä on käytössä rajatummin muillakin hyvinvointialueilla. Oma Häme panostaa vaikuttavuuteen ja asiakkaiden kokemuksen huomioimiseen, siksi elämänlaatukyselyt ovat laajemmassa käytössä.    

–  Oma Hämeessä vaikuttavuus ja asiakkaan tarpeen huomioiminen on vahvasti keskiössä kaikessa toiminnan kehittämisessä. Se ei rajaudu ainoastaan tiettyihin asiakas- tai potilasryhmiin. Tämän vuoksi myös elämänlaatukyselyitä tullaan lähettämään laaja-alaisemmin kuin, mihin on perinteisesti totuttu, toteaa Antikainen.

Lue lisää palveluiden vaikuttavuuden arvioinnista Oma Hämeessä: Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja