UUTINEN / 04.02.2026

Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta

Tekoälyä hyödyntävää toimintamallia testataan ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa vuoden 2026 aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue testaa keväästä 2026 alkaen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on tehdä asiakkaiden palvelupäätösten uusimisesta sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää. Pilotti koskee ikäihmisten omaishoitoa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevia palveluja, kuten kuljetuspalveluja. Mukana testauksessa on noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille palvelupäätöksen uusiminen on ajankohtaista. Pilotissa mukana olevia asiakkaita ohjeistetaan asiasta.

Pilotissa asiakkaalla tai hänen omaisellaan on uudenlainen mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja tuen tarpeistaan digitaalisesti jo ennen ammattilaisen tapaamista. Toimintamallin yksi keskeinen tavoite on, että asiakkaan oma näkökulma on kattavasti ja aidosti isona osana ammattilaisen tekemää palvelutarpeen arviointia.

Tällä hetkellä asiakas pääsee kertomaan oman näkemyksensä vasta ammattilaisen tapaamisessa. Ammattilaiset keräävät asiakkaan ennakkotietoja järjestelmistä ja muilta ammattilaisilta. Kerääminen ja tiedon kirjaaminen vie paljon työaikaa ja voi vaihdella laadultaan, mikä saattaa hidastaa päätöksentekoa.  

Oma Häme toteuttaa pilotin yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa, joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tekoälyä hyödyntävää palvelua asiakkaan ennakkotiedon keräämiseen.

Mitä pilotti tarkoittaa asiakkaalle?

Ennen palvelupäätöksen uusintaa ja arviointia asiakas tai omainen saa hyvinvointialueelta selkeät toimintaohjeet järjestelmän käyttöön. Käyttäjä tunnistautuu järjestelmään ja joko kirjoittamalla tai puhumalla vastaa järjestelmässä oleviin kysymyksiin. Keskustelu tapahtuu tekoälyavustajan kanssa. Palvelu sijaitsee Oma Hämeen tietoteknisessä ympäristössä ja sen käyttäminen on täysin turvallista.

Järjestelmä koostaa vastauksista yhteenvedon tekoälyavusteisesti. Käyttäjä näkee yhteenvedon ja voi tarvittaessa muokata sitä haluamallaan tavalla. Lopuksi käyttäjä hyväksyy yhteenvedon, joka menee tiedoksi hyvinvointialueen ammattilaiselle. Hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tapaamisen sopimiseksi.  

Asiakkaan oikeudet tai palvelujen myöntämisperusteet eivät muutu. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätökset tekee edelleen aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tekoälypohjainen palvelu toimii ainoastaan apuna tiedon keräämisessä.  

Asiakkaan kannalta pilotti tarkoittaa:

• Omat näkemykset ja kokemukset tulevat paremmin kuulluiksi

• Tiedot voi antaa itselle sopivina aikoina ja vaikka useammalla kertaa, jolloin kohtaaminen ammattilaisen kanssa on kiireettömämpi

• Palveluprosessi etenee nopeammin

• Päätökset perustuvat ajantasaisempaan ja kattavampaan tietoon

Pilotin taustalla tarve kehittää palveluja kestävästi

Pilotin tavoitteena on löytää uusia ja kestäviä tapoja palveluiden tuottamiseen hyvinvointialueen tiukentuneilla resursseilla.

Ennakkotiedon kerääminen digitaalisesti vähentää palvelutarpeen arviointiin kuluvaa aikaa. Se vähentää manuaalista työtä, tekee työstä suunnitellumpaa, yhdenmukaistaa tietoa ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaan kohtaamiseen.  

- Asiakas hyötyy mahdollisuudesta kertoa tilanteestaan rauhassa omaan tahtiin, mikä lisää kokemusta kuulluksi tulemisesta ja sujuvoittaa koko arviointiprosessia. Ammattilaiselle tämä tuo enemmän aikaa kohtaamiseen, arviointiin ja päätöksentekoon, kun taas asiakkaalle prosessi kevenee, nopeutuu ja tarjoaa tasalaatuisemman palvelukokemuksen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjaksen kehittämisen projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Flion Oy:n toimitusjohtaja Johanna Mätäsaho uskoo, että tekoälyn mahdollistamilla toimintamalleilla on sosiaalihuollossa valtava potentiaali.

- Tähän mennessä koko sote-toimialalla tekoälyn mahdollisuuksista on realisoitunut vasta ripaus. Meille tärkeä näkökulma on konkreettisen arvon tuottaminen sekä asiakkaille että hyvinvointialueelle. Pilotti on onnistunut, jos asiakkaat kokevat osallisuutensa omien asioiden äärellä vahvistuneen ja ammattilaiset eivät halua palata entiseen toimintamalliin.

Oma Hämeen pilottiin osallistuu noin 600 ikäihmisten palveluiden asiakasta (omaishoito) ja 400 vammaispalveluiden asiakasta (liikkumisen tuki). Pilotti kestää helmikuusta vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen arvioidaan sen jatkoa ja mahdollista laajentamista muihin palveluihin.

UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)

UUTINEN / 13.01.2026

Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain 

Oma Häme käynnistää Ilveskodissa vaiheittain uusia palveluja kevään 2026 aikana. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Ilveskodissa tarjotaan kevään aikana sekä ikäihmisten palveluja että vammaispalveluja. Kun ikäihmisten palvelut myöhemmin siirtyvät toisiin toimitiloihin, toimii Ilveskodissa jatkossa vain vammaispalvelut.

Nykyisten asukkaiden hoito ja arki turvataan muutoksen ajan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä asuu edelleen yksi sotainvalidi, jonka palvelut on huomioitu toiminnan suunnittelussa.

Ilveskoti on Oma Hämeen omistama kiinteistö. Tilojen kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen palveluverkon linjaukset ja oma palvelutuotanto. Ilveskotia remontoitiin viime vuonna vammaispalvelujen tarpeisiin vastaavaksi. Kunnostustöissä on panostettu erityisesti asiakaslähtöisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.

Tilat tukevat erilaisia tarpeita

Ilveskodissa käynnistyvät erityisen tuen asumispalveluyksikkö, lyhytaikaishoidon yksikkö sekä kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta. Osa Hämeenlinnassa sijaitsevien Matinkulmakotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin keväällä 2026. Erityisen tuen asumisyksikkö ja lyhytaikaishoidon yksikkö ovat uusia toimintoja. Hämeenlinnan Perttulassa aiemmin toiminut päivätoimintayksikkö on siirtynyt Ilveskotiin vuodenvaihteessa.

Ilveskodin tilat on suunniteltu tukemaan erilaisten asiakasryhmien arkea. Laajemmat ryhmä- ja toimintatilat mahdollistavat ryhmätoiminnan, ja pienemmät tilat tarjoavat rauhallisia ympäristöjä yksilölliseen tekemiseen ja lepohetkiin. Erityisen tuen asumispalveluyksikön asukashuoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja niissä on omat WC- ja kylpyhuonetilat. Palvelu on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille, joilla on vaativan tuen tarve. Päivätoiminnan asiakkailla on käytössään aiempaa avarammat tilat sekä mahdollisuus hyödyntää muun muassa liikuntasalia, saunatiloja ja aistihuonetta.

Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti. Asiakkaat pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin ja henkilökuntaan etukäteen yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Henkilökunta ohjaa omaisia käytännön asioissa ja huolehtii tarvittaessa kulkujärjestelyistä, jotta siirtyminen uuteen asumiseen on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.