Ptv Service Display

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Autamme perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia tai lapsi syntymässä. Palveluohjauksessa selvitämme, millaista tukea perheesi voisi tarvita sekä ohjaamme teidät parhaiten auttaviin palveluihin. Palveluohjaus on vapaaehtoista.

Tarpeen tullen teemme yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.

Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen, jo esimerkiksi:

  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • tarvitsette apua parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa
  • sinulla on lapsen kasvatukseen tai erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä
  • perheenjäsenillä on pulmia keskinäisessä vuorovaikutuksessa
  • kohtaat äkillisen elämäntilanteen muutoksen
  • olet kohdannut lähisuhdeväkivaltaa.

Selvitämme tilanteesi ja ohjaamme sopiviin palveluihin. Sopivia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi

• keskustelu palveluohjaajan kanssa

• keskusteluavun pika-aika

• lapsiperheiden kotipalvelu

• perhetyö

• perheneuvola

• lapsiperheiden sosiaalityö

• lastensuojelun palvelut.

Toimi näin

Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen ja neuvontaan, jos tarvitset tukea. Voit myös ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on huolta läheisestäsi. Löydät yhteystiedot kohdasta ”Puhelinasiointi” ja sähköinen asiointi.

Jos olet viranomainen, tee tuen tarpeen ilmoitus tai kiireetön lastensuojeluilmoitus sähköisellä lomakkeella. Kysy tarvittaessa neuvoa palveluohjaajalta ennen ilmoituksen tekemistä.

Asioi digitaalisesti

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jotta voidaan arvioida perheen mahdollisesti tarvitseman tuen tarve jo raskauden aikana. Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus, mutta voit tehdä ilmoituksen myös yksityishenkilönä mikäli toivot oman tai toisen henkilön tuen tarpeen selvittämistä.

Verkkosivu

Lastensuojeluilmoitus

Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Ammattilaisella on aina velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Tee ilmoitus oheisella verkkolomakkeella.

Verkkosivu

Oma Häme -sovellus

Oma Häme -mobiilisovellus kokoaa hyvinvointialueen palvelut yhteen sovellukseen. Sovelluksesta löydät tietoa hyvinvointisi ja terveytesi tueksi.

Kun olet kirjautunut sovellukseen, voit

  • tarkastella ajanvarauksiasi, laboratoriotuloksiasi sekä ammattilaisten kirjauksia
  • olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden, digipolkujen tai chatin välityksellä
  • täyttää digitaalisen esitietokyselyn
  • asioida läheisesi tai lapsesi puolesta
  • tarkastella digipolkujasi
  • siirtyä OmaKantaan, OmaKelaan ja Kansalaisen terveyspalveluihin.

Sovelluksen voit ladata sovelluskaupastasi. Voit kirjautua palveluun myös osoitteessa omahame.fi. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Verkkosivu

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon lapsiperheen tuen tarpeen arvioimiseksi

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, kun herää huoli lapsen tai perheen tuen tarpeesta. Yksityishenkilönä voit ottaa oheisella lomakkeella yhteyttä, kun toivot oman tai perheesi tuen tarpeen selvittämistä. Mikäli ammattilaisella ei ole asiakkaan/lapsen huoltajan suostumusta yhteydenottoon, tulee huolesta tehdä lastensuojeluilmoitus.

Verkkosivu
Soita

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumerosta vastataan ympäri vuorokauden (24/7). Jos olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaamaan puheluihin. Soita siis kiireellisissä tapauksissa suoraan hätänumeroon 112.

Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä.

Kiireettömissä tilanteissa ole aina ensisijaisesti yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä täyttämällä digitaalisen tuen tarpeen lomakkeen.

Puhelin
  • Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
  • Hätäkeskukseen soitetaan kiireellisissä tilanteissa.
    112

Normaalit aukioloajat

Päivystävä sosiaalityöntekijä

Avoinna ympäri vuorokauden.

Hätäkeskus

Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat

Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan puhelinasiointi

Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen.

Palveluohjaukseen voivat soittaa sekä yksityiset henkilöt että ammattilaiset. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.

Mikäli puheluusi ei ehditä vastata puhelinajalla, ruuhkatilanteissa voit jättää meille takaisinsoitto pyynnön. Soitamme sinulle takaisin viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh 03 6296560. Henkeä uhkaavassa tilanteessa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.

Lähetämme osalle Ensilinjaan soittaneista tekstiviestin, jossa pyydämme palautetta. Viesti tulee numerosta 18220. Kyselyyn vastaaminen on maksutonta ja vapaaehtoista. Käsittelemme vastaukset niin, ettei yksittäisiä vastaajia voi tunnistaa.

Puhelin

Normaalit aukioloajat

Palveluohjaaja tavoitettavissa:
  • Maanantai - Torstai 09:00 - 12:00

Kunnat

Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan tekstiviestinumero

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan tekstiviestinumero täysi-ikäisille puhe- ja kuulovammaisille, sekä tulkkipalvelua tarvitseville asiakkaille.

Tekstiviestinumeroon voit ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on:

  • kuulo- tai puhevamma
  • tulkkiavusteisen asioinnin tarve

Voit ottaa yhteyttä tekstiviestillä puhelinpalvelumme aukioloaikojen puitteissa. Mikäli tarvitsette asioinnissa tulkkipalvelua, lähettäkää tekstiviestitse tieto tulkkauskielestä. Olemme yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Puhelin

Kunnat

Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä

Lapsiperheiden palvelut: sivulinkit

Tukea ennen tutkimusta perheille

Posteri, jossa kerrotaan tuesta ennen tutkimuksia. Saavutettava pdf linkitetty kuvaan.
 

Sisältöjulkaisija

ARTIKKELI
10.07.2025

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa

Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa

ARTIKKELI / 10.07.2025

Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.

ARTIKKELI / 10.07.2025

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa


 

Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.  

Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.

– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.

Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.

– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.  

Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.

– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.

Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa  

Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista,  on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.

– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.  

Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.

– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.


 

Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.

– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.  

Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.

– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.  

Sydämellä rakennettu yhteisö  

Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.  

Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.

– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.  

Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.

– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.  

Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.

– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.  

Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.

– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.  

Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas  

Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.

– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.

Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.

– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.  

Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.  

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen
UUTINEN
04.07.2025

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille odottajille maksuttomat ja vapaaehtoiset...

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

UUTINEN / 04.07.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille odottajille maksuttomat ja vapaaehtoiset...

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

UUTINEN / 04.07.2025

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille raskaana oleville mahdollisuuden osallistua maksuttomiin sikiöseulontatutkimuksiin. Seulonnat ovat vapaaehtoisia, ja niiden avulla pyritään tunnistamaan sikiön mahdollisia kehityshäiriöitä mahdollisimman varhain. Raskauden aikana perheille tarjotaan kaksi ultraäänitutkimusta, varhaisraskauden ultraäänitutkimus raskausviikoilla 12–14 ja rakenneultraäänitutkimus raskausviikoilla 19–21.

Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Niitä tekevät kokeneet kätilöt, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ultraäänitutkimuksiin. –Tutkimustilanne tarjoaa odottajille ja heidän puolisoilleen myös merkityksellisen hetken tutustua tulevaan perheenjäseneen – mahdollisuuksien mukaan kotiin saa kuvatallenteita ja 3D-kuvia, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.

Varhaisraskauden ultraääni- ja NIPT-tutkimus

Heinäkuun alusta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut odottajille varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen lisäksi mahdollisuuden NIPT-seulontaan (Non-invasiivinen prenataalitesti). Tutkimuksessa seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia äidin veressä olevan sikiöperäisen DNA:n perusteella. Lähete NIPT-tutkimukseen tehdään varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä ja odottajasta otettava verinäyte voidaan ottaa Fimlabin toimipisteissä Hämeenlinnassa, Forssassa tai Riihimäellä. Näytteen voi antaa ajanvarauksella, vuoronumerolla tai Nopsa-pikaveripalvelussa. Tulokset valmistuvat noin 7–10 arkipäivässä ja näkyvät OmaKannassa noin kahden viikon päästä näytteenotosta. Poikkeavasta tuloksesta ilmoitetaan aina henkilökohtaisesti.

Rakenneultraäänitutkimus ja yksilöllinen neuvonta

Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkistetaan sikiön kehittyminen, kasvu, istukan paikka ja elinten rakenteet. Tutkimuksessa voidaan vanhempien toiveesta selvittää myös sikiön sukupuoli. –Jos tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, perheelle järjestetään yksilöllinen jatkoneuvonta. Tarvittaessa tarjotaan lisätutkimuksia ja seuranta suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä. Tietyissä riskiryhmissä seulontaultraäänitutkimuksen tekee perinatologiaan perehtynyt erikoislääkäri, jolloin käynnistä peritään poliklinikkamaksu. –  Haluamme tehdä seulontatutkimuksiin osallistumisesta odottajille mahdollisimman sujuvaa. Ajanvaraus onnistuu helposti puhelimitse, ja tutkimuksiin voi tulla myös puolison tai muun tukihenkilön kanssa. Suosittelemme varaamaan ajat hyvissä ajoin, jotta perhe saa rauhassa valmistautua tutkimuskäynteihin, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä.

Taapero katsoo ulos ikkunasta.
UUTINEN
18.02.2025

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely

Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse.

Taapero katsoo ulos ikkunasta.

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely

UUTINEN / 18.02.2025

Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse.

Taapero katsoo ulos ikkunasta.

UUTINEN / 18.02.2025

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely

Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse. Esitietokysely otetaan käyttöön vaiheittain, eivätkä kaikki 1,5-vuotiaiden huoltajat saa tekstiviestiä vielä tässä vaiheessa.

Oma Hämeen 1,5-vuotiaiden neuvola-asiakkaiden huoltajat voivat nyt täyttää lasta koskevan esitietokyselyn digitaalisesti ennen vastaanottoa. Uudistus vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja tekee tietojen päivittämisestä helpompaa.  Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä lähetetään huoltajalle tekstiviestitse ajanvarauksen jälkeen. 

Oma Häme kannustaa asiakkaan täyttämään esitietokyselyn sähköisesti ennen vastaanottoa, jotta palveluprosessit pysyvät tehokkaina ja asiakaskokemus paranee. 

Mistä esitietokysely löytyy? 

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta.  

Tulostettava lomake on saatavilla vain poikkeustapauksia varten. Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tunnistautua, hän tulostaa esitietokyselyn sivulta omahame.fi/lomakkeet, täyttää sen ja ottaa mukaansa vastaanotolle. 

Tekstiviestimuistutukset ja tietojen täyttäminen 

  • Kysely avautuu 30 päivää ennen vastaanottoaikaa, ja asiakas saa siitä tekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä. 
  • Jos kyselyä ei ole täytetty viikkoa ennen vastaanottoa, asiakas saa muistutustekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä. 
  • Kun asiakas on kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, hän klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeään ja valitsee jälkeen lapsen, jonka puolesta asioi.  
  • Kun puolesta asioitava on valittu, asiakas valitsee "Omat digipolut" ja sieltä "Lasten ja nuorten polku" 

Lasten ja nuorten polku.

Täytetyt tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään, mikä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista. 

Entä jos asiakkaalla ei mielestään ole aikaa varattuna? 

Aina asiakas ei muista tai tiedä, että hänellä on aika varattuna. Omat ajanvaraukset voi tarkistaa Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Lapsen kohdalla huoltaja valitsee ensin lapsen, jonka puolesta asioi.  

Oma Häme otti digitaalisen esitietolomakkeen käyttöön jo terveydenhuollon puolella 9.12.2024 alkaen. Kyselyn käyttöä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muihin palveluihin.

Euroopan unionin rahoittama.