Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Tarjoamme ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Palvelu on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen lapsi ja/tai lapsi syntymässä.

Palveluohjauksen tehtävä on kartoittaa lyhyesti yhdessä perheesi ja verkostosi kanssa, minkälaisesta tuesta perheesi voisi hyötyä ja ohjata perheesi parhaiten auttaviin tukipalveluihin kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun.

Joskus myös keskustelu palveluohjaajan kanssa tai ohjaus pika-ajoille on riittävä apu tilanteeseenne. Jos taas perheenne tilanne vaatii laajempaa selvittelyä, ohjaamme perheen palvelutarpeen arviointiin.

Tarpeen tullen teemme yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.

Palveluohjaus on vapaaehtoista.

Voit ottaa yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • tarvitsette apua parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa
  • sinulla on lapsen kasvatukseen tai erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä
  • perheenjäsenillä on pulmia keskinäisessä vuorovaikutuksessa
  • kohtaat äkillisen elämäntilanteen muutoksen
  • olet kohdannut lähisuhdeväkivaltaa

Toimi näin

Palveluohjaukseen ja neuvontaan voit olla yhteydessä itse tai yhteyttä voi ottaa myös perheesi kanssa työskentelevä ammattilainen. Annamme ohjausta ja neuvontaa kiireettömissä asioissa. Otamme myös vastaan kiireettömät lastensuojeluilmoitukset sekä tuen tarpeen ilmoitukset.

Palveluohjaaja selvittää tilannetta ja tuen tarvetta yhdessä sinun ja perheesi kanssa. Hän myös neuvoo ja ohjaa sinut tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Ota yhteyttä sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse.

Viranomaiset tekevät tuen tarpeen ilmoituksen ja kiireettömän lastensuojeluilmoituksen aina sähköisellä lomakkeella, tarvittaessa voi konsultoida palveluohjaajaa puhelinajalla ennen sitä.

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan puhelinasiointi

Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen.

Palveluohjaukseen voivat soittaa sekä yksityiset henkilöt että ammattilaiset. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.

Mikäli puheluusi ei ehditä vastata puhelinajalla, jää numerosi meille talteen ja soitamme sinulle takaisin.

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh 03 6296560. Henkeä uhkaavassa tilanteessa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.

Normaalit aukioloajat

Palveluohjaaja tavoitettavissa:
  • Maanantai - Torstai 09:00 - 12:00

Kunnat:

Ypäjä, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Loppi, Hattula, Riihimäki, Jokioinen, Hämeenlinna, Forssa, Tammela

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumerosta vastataan ympäri vuorokauden (24/7). Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä.

  • Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys puh. 036296560
  • Hätäkeskukseen soitetaan kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella. puh. 112

Normaalit aukioloajat

Päivystävä sosiaalityöntekijä Avoinna ympäri vuorokauden.
Hätäkeskus Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat:

Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa, Humppila, Hattula, Tammela, Janakkala, Hausjärvi, Loppi, Ypäjä, Jokioinen

Lastensuojeluilmoitus ja lapsiperheiden tuen tarpeen ilmoitus

Tällä lomakkeella voit ilmoittaa huolesta, joka liittyy alaikäiseen lapseen tai lapsiperheeseen. Yhteydenottolomakkeen perusteella kartoitamme henkilön sosiaalihuollon tuen ja palvelujen tarvetta.

Asiakkuus ja palvelu

Jos olet jo jonkin palvelun asiakkaana, ota ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijääsi.

Emme palvele numerotiedusteluissa tai ajanvaraus- ja peruutusasioissa.

Kiireelliset tai henkeä uhkaavat tilanteet

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 03 6296560. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.

Sisältöjulkaisija

Somevaikuttaja Koti-iskä88.

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

UUTINEN / 11.04.2024

Yhteistyön tarkoituksena on esitellä perheellisille Oma Häme -sovelluksen hyötyjä.

Somevaikuttaja Koti-iskä88.

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

UUTINEN / 11.04.2024

Yhteistyön tarkoituksena on esitellä perheellisille Oma Häme -sovelluksen hyötyjä.

Somevaikuttaja Koti-iskä88.

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Somevaikuttaja Koti-iskä88 puhelin kädessä.
Kuva: Ville Viholainen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue eli Oma Häme aloitti eilen yhteistyön somevaikuttaja Ville Viholaisen eli Koti-iskä88:n kanssa. Yhteistyö on osa Oma Häme -sovelluksen markkinointikampanjaa, joka kestää kesäkuun 2024 alkuun asti. Yhteistyön avulla Oma Häme pyrkii tavoittamaan perheelliset ja esittelemään heille sovelluksen monipuolisia hyötyjä. Sovelluksella saa esimerkiksi chat-yhteyden ammattilaiseen ja voi asioida lapsen puolesta.  

- Hämeenlinnalaisena on ilo olla mukana tuomassa oman alueen palveluita esiin. Lapsiperheiden arjen parantaminen ja helpottaminen ovat sydäntäni lähellä, Koti-iskä88 kertoo. 

Koti-iskä88 ottaa rohkeasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin ja tuo vaikeitakin arjen haasteita esille humoristisella tavalla.  

- Valitsimme Koti-iskä88:n vaikuttajaksi, sillä hän sopii brändimme äänensävyyn. Haluamme tavoittaa perheelliset aidolla ja samaistuttavalla sisällöllä, Oma Hämeen verkkoviestinnän asiantuntija Mari Mikkola kertoo. 

Yhteistyö näkyy kevään aikana Koti-iskä88:n Instagramissa sekä Oma Hämeen omissa kanavissa.  

Oma Häme -sovellus on kaikille kantahämäläisille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jota on ladattu tähän mennessä yli 12 000 kpl. Sovellus on tietopankki, josta löytyvät mm. yhteystiedot Oma Hämeen palveluihin, chat- ja videoyhteys Oma Hämeen ammattilaisiin sekä linkitykset Omaoloon, OmaKantaan ja OmaKelaan kätevästi yhdestä paikasta. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta tai palvelua käyttää kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisää voi lukea osoitteesta omahame.fi/sovellus. 

Euroopan unionin rahoittama.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

UUTINEN / 08.04.2024

THL:n tutkimukseen osallistuu yläkoululaisia Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta.

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

UUTINEN / 08.04.2024

THL:n tutkimukseen osallistuu yläkoululaisia Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta.

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.

UUTINEN / 08.04.2024

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut laajan, valtakunnallisen tutkimuksen nuorten masennuksesta.

THL selvittää, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Aineistoa kerätään eri puolilla maata ja tutkimuksessa on mukana yläkouluja myös Kanta-Hämeestä.

– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.  
 
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa oppilashuollossa. Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä nuorille tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. 

Tutkimuskyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan.

Kanta-Hämeestä mukana on yläkouluja Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa, sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on nuorille vapaaehtoista. 

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa 
 

Nuorten masennukseen annettavaa apua on parannettu viime vuosina ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla. 

Kanta-Hämeessä IPC-N -menetelmä on vakiintunut käyttöön melko laajasti nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla, kuten koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Psykologi Aija Myllyniemi on yksi menetelmää käyttävistä oppilashuollon ammattilaisesta Oma Hämeessä.

– Itselleni menetelmä on ollut tarpeellinen työkalu. Vuosikaudet tuskailin sitä, miten auttaa ja tukea nuoria mielenterveysasioissa, kun ei ole terapiakoulutusta. IPC-N on hyvä, koska se on puolistrukturoitu, valmis paketti, jota on helppo käyttää ja saada tuloksia, kertoo Myllyniemi. 

Nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen voi oppia menetelmän pohjakoulutuksesta riippumatta. Nuorelle IPC-N-menetelmä taas on läpinäkyvä ja motivoiva, kun hän voi itse osallistua hoidon tavoitteiden määrittelyyn. Silloin nuori ottaa paremmin myös itse vastuuta prosessista ja paranemisestaan.

– IPC-N:n avulla voidaan ottaa perhe mukaan nuoren hoitoon ja aktivoida nuorta hyödyntämään omaa tukiverkostoaan. Menetelmään kuuluu välitehtäviä, jotka kannustavat tekemään asioita arjessa hyvinvointia lisäävästi. Menetelmän tehokkuus ja tuloksellisuus perustuu kokemukseni mukaan pitkälti juuri siihen, että nuori saadaan aktivoitua harjoittelemaan ohjaustapaamisilla sovittuja asioita myös tapaamisten välillä. Näin taidot siirtyvät nuoren arkeen, muistuttaa Myllyniemi. 

Pelastusrengas meren rannalla.

 

Helposti lisää matalan kynnyksen apua

THL:n tutkimuksessa selvitetään, mikä on IPC-N -vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle verrattuna tavallisiin keskustelukäynteihin. Tutkimukseen on valikoitu mukaan yläkouluja, joissa IPC-N on käytössä. 10 vuotta nuorten parissa työskennellyt Myllyniemi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Väitöskirjan aihe liittyy myös IPC-N -menetelmään.

– Itse olen nähnyt oppilashuollossa, kuinka psykologille ohjaudutaan vasta, kun oireet ovat jo melko vakavia. Silloin matalan kynnyksen ohjanta ei tunnu enää riittävästi auttavan. Haaste onkin löytää ne nuoret, jotka hyötyvät IPC-N:stä. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, eikä tämäkään menetelmä ole yksinään avain nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Koen sen kuitenkin olevan helposti käyttöönotettava keino lisätä matalan kynnyksen apua, pohtii Myllyniemi.

Nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tuleviin mielenterveyspalveluihin osallistumalla tutkimukseen. Tutkimuksen tiedonkeruu on jo alkanut valtakunnallisesti ja Kanta-Hämeessä. Tiedonkeruuta tehdään Hattulassa, Parolan yhteiskoulussa, Hämeenlinnassa Kaurialan koulussa ja yhteiskoulussa sekä Forssassa Keskuskoulussa, joissa yläkoululaiset vastaavat oppitunneilla ensimmäiseen kyselyyn. 

Alustavia tietoja saadaan ensi vuonna, mutta lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2035 loppuun mennessä. Oma Häme hyötyy tutkimuksesta saamalla tietoa siitä, millaisia tarpeita kantahämäläisillä nuorilla on mielenterveyspalveluille ja mikä vaikuttavuus nykyisillä palveluilla on. Näin hyvinvointialue voi tarvittaessa muokata palveluja tai kohdistaa niitä toisella tavalla. 
 
Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimus on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-konsortiota.

Tutkimuksesta lisää THL:n sivuilta