UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta laadun ja omavalvonnan vuosiraporttia sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvitystä vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset laadukkaat ja turvalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Omavalvonnalla seurataan palvelujen toteutumista ja varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2025 omavalvontaraportin mukaan monissa palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy toteutui lähes kaikissa tapauksissa määräajassa. Pelastustoimen toimintavalmiusajat pysyivät pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisina, ja ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstömitoitus toteutui aiempaa useammassa yksikössä.

Laadun ja omavalvonnan raportin tilastointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin, tulosalueiden tuottamiin tietoihin sekä Oma Hämeen tietoportaalista saatavaan aineistoon.

Raportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutarpeen arvioinnit eivät toteudu täysimääräisesti määräajoissa, samoin joissakin terveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy ei toteudu tavoiteajassa. Omavalvonnan perusteella käynnistettyjä kehittämistoimia jatketaan palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vuonna 2025 hyvinvointialueella tehtiin yli 13 600 asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusta. Ilmoitusten avulla tunnistetaan riskejä ja kehitetään toimintaa entistä turvallisemmaksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus vahvistuivat

Vuonna 2025 Oma Häme kehitti edelleen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja palautetiedon hyödyntämistä. Hyvinvointialueen suositteluindeksi (NPS) oli 83,8, mikä perustui yli 84 000 asiakaskyselyvastaukseen. Lisäksi hyvinvointialue sai vuoden aikana yli 2 500 vapaamuotoista asiakaspalautetta.

Asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen vahvistettiin muun muassa asiakasraatien, asukaspoolin ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asukaspoolissa oli vuoden lopussa 70 jäsentä ja kehittäjäasiakasrekisterissä 50 henkilöä. Asiakaspalautetiedon hyödyntämiselle luotiin yhtenäinen toimintamalli, ja osallisuusohjelman toimenpiteitä vietiin käytäntöön eri palveluissa.

Raportin mukaan myös yhdenvertaisuuden edistäminen eteni suunnitellusti. Hyvinvointialueella määriteltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteet vastuuhenkilöineen sekä kuvattiin kokemusosaajatoiminnan toimintamalli ja eettiset periaatteet. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden näkemykset huomioidaan palvelujen kehittämisessä entistä systemaattisemmin.

Raportin mukaan omavalvonnan rakenteita ja käytäntöjä on vahvistettu vuoden 2025 aikana. Valviran omavalvontamääräyksen vaatimuksia on toimeenpantu palveluiden omavalvontasuunnitelmissa, riskienhallintaa on kehitetty järjestelmällisesti ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu yhtenäistämällä toimintatapoja. Lisäksi hyvinvointialue on vähentänyt palvelujen alueellisia eroja, mikä edistää asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin.

Potilas- ja asiakasasiavastaaville yli 2 000 yhteydenottoa

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvityksestä käy ilmi, että Oma Hämettä koskevien kanteluiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta, mutta muistutusten määrä on pysynyt ennallaan.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat vastaanottivat vuoden 2025 aikana vajaat 2 300 yhteydenottoa. Asiakkaat ja potilaat ottivat yhteyttä erityisesti palvelujen toteuttamiseen, hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, päätöksiin sekä tiedonsaantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalihuollossa suurin osa yhteydenottajista on asiakkaan läheisiä tai laillisia edustajia. Terveydenhoidon asiakkaat ottavat selvästi yleisimmin itse yhteyttä.

Terveydenhuollossa yhteydenotot liittyivät usein hoidon laatuun, hoitoon pääsyyn ja potilasvahinkoepäilyihin. Sosiaalihuollossa korostuivat palvelujen toteuttamiseen, päätöksentekoon sekä tietosuojaan ja tiedollisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Selvityksen mukaan asiakkaat ja omaiset kaipaavat erityisesti selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä sekä tietoa siitä, miten palveluprosessit etenevät. Terveydenhuollossa palautteissa korostui tarve avoimeen vuorovaikutukseen ja oikea-aikaiseen informointiin. Asiakasmaksuihin ja palveluseteleihin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät aiemmasta.

Sosiaalihuollossa yhteydenottojen määrä kasvoi erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Ikääntyneiden palveluissa yhteydenotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuspalveluissa ensihoidon asiakkaat ottivat yhteyttä eniten kuljettamatta jättämisen vuoksi sekä hätäkeskuksen ja Kanta-Hämeen päivystysavun ohjaukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Raportit julkaistaan avoimesti

Omavalvontaohjelman raportointi sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys perustuvat lainsäädäntöön, jonka mukaan hyvinvointialueiden on julkaistava säännöllisesti tiedot omavalvonnan havainnoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Raporttien tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea palvelujen jatkuvaa kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Omavalvonnan vuosiraportti sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta esitystä, jonka mukaan Oma Häme käynnistäisi yhdessä Koivikkosäätiö sr kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Koivikkosäätiö ylläpitää Hämeenlinnassa toimivaa Koivikko-kotia, joka on osa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon palveluketjua Kanta-Hämeessä. Koivikko-koti toimii Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen keskuksen saattohoitokotina sekä erityistason saattohoitopalvelun tuottajana hyvinvointialueella. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä palliatiivisen kotisairaalan kanssa. Vuonna 2025 Koivikko-koti tuotti palveluja reilulle 300 asiakkaalle.

Hyvinvointialueen ja Koivikkosäätiön välinen nykyinen yhteistyösopimus on tehty vuonna 2021. Sen jälkeen sekä hyvinvointialueen organisaatio että palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi, ja yhteistyö Koivikkosäätiön kanssa palliatiivisten potilaiden hoitopolulla on tiivistynyt. Nykyinen sopimus ei vastaa enää hyvinvointialueen eikä Koivikko-kodin tarpeisiin.

Selvityksen tavoitteena olisi arvioida yhteistyön nykytilaa, Koivikkosäätiön asemaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuudessa sekä mahdollisuuksia vahvistaa erityistason saattohoitoa ja palliatiivisen hoidon palveluja tulevaisuudessa. Tarkastelussa huomioitaisiin myös Koivikkosäätiön valmisteilla oleva uudisrakennus, joka voi avata uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Esityksen mukaan selvitys toteutettaisiin yhteistyössä Koivikkosäätiön kanssa, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.06.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja palvelusetelisääntökirjoja

Maanantaina 8. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli useita talouteen sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi–huhtikuulta 2026. Neljän ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen tulos oli 14,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat samaan aikaan kuitenkin kasvaneet verrattuna viime vuoteen muun muassa henkilöstömenojen, ostopalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten nousun vuoksi.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvioraamin, suunnittelukehyksen ja talousarvion laadintaohjeet. Hyvinvointialueen on edelleen tasapainotettava talouttaan kattaakseen aiempina vuosina syntyneet alijäämät. Taloussuunnitelmaan sisältyy vuosille 2027–2029 yhteensä reilun 68 miljoonan euron tasapainottamistoimet, joista lähes 15 miljoonaa euroa kohdistuu vuoteen 2027.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen ensimmäisen vuosineljänneksen raportin. Raportissa käsiteltiin muun muassa sairaalan käyttöönottoon liittyviä kalustus- ja varusteluvaiheita, muuttojen toteutusta, riskienhallintaa sekä kustannusseurantaa.

Palvelusetelisääntökirjoihin päivityksiä

Aluehallitus hyväksyi uuden sääntökirjan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon. Uudistus laajentaa palvelusetelin käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muihin vammaisryhmiin, mahdollistaa lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisen palvelusetelillä ja päivittää palvelusetelien arvot vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Samassa yhteydessä hyväksyttiin uudistettu henkilökohtaisen avun ja muun kotiin annettavan palvelun palvelusetelisääntökirja. Muutoksella palveluseteliä voidaan käyttää nykyistä laajemmin myös muun lyhytaikaisen huolenpidon järjestämiseen kuin vain omaishoitajan vapaan ajaksi. Lisäksi sunnuntai- ja pyhäkorvausten tasoa muutetaan kustannusten hillitsemiseksi. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Hammashoitoloiden siirroista äänestys

Aluehallitus käsitteli myös suun terveydenhuoltoon kaavailluista muutoksista jätettyä oikaisuvaatimusta. Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry ovat vaatineet, että aluehallitus peruu Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden palveluiden siirtymisen Jukolan ja Viipurintien terveysasemille tai lykkää palveluiden siirtymistä.

Muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen, jonka mukaan hammashoitoa voidaan koota isompiin yksiköihin. Oma Häme on suunnitellut muutoksia, koska suuremmissa yksiköissä hammashoidossa voidaan saavuttaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä muun muassa laitteiden tehokkaammalla käytöllä, tukipalvelujen keskittämisellä sekä uusien toimintamallien käyttöönotolla. Terveydenhuollon toimialajohtaja teki viranhaltijapäätöksen Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden siirtymisestä huhtikuussa. Muutokset on tarkoitus toteuttaa loppuvuonna.

Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry perustelivat oikaisuvaatimustaan muun muassa sillä, että säästöjen syntyminen siirroista on epävarmaa. Yhdistysten mukaan tehokas toiminta on mahdollista myös pienemmissä yksiköissä.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin, koska aluevaltuuston vuonna 2024 tekemä palveluverkkopäätös on mahdollistava, eikä velvoita siirtoihin. Häggmanin muutosesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä, ja aluehallitus päätti äänin 11-2 hylätä oikaisuvaatimuksen.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. kesäkuuta. Aluevaltuusto on koolla jo tiistaina 9. kesäkuuta - kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 8.6.2026 kokouksen esityslista