Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Vaaleanpunainen säästöpossu.
UUTINEN
21.03.2024

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

UUTINEN / 21.03.2024

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

UUTINEN / 21.03.2024

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

 

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös on loppuvuoden ennustetta parempi.

Alijäämää kertyi ensimmäiseltä varsinaiselta toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa, kun vielä joulukuussa arviot ylittivät 70 miljoonan euron alijäämätason. Syynä tähän ovat odotettua paremmat toimintatuotot, pienemmät rahoituskulut sekä merkittävästi ennustettua alhaisempi poistojen taso. 

– Pieni valonpilkahdus on näkyvissä. Lähtökohta talouden tasapainottamiselle on nyt hiukan parempi tuleville vuosille, kun tulos oli odotettua hieman parempi, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vaikka hyvinvointialueen tulos onkin ennakoitua parempi, on talouden kokonaistilanne heikko.

– Näkymät suunnitelmakauden tasapainon osalta ovat todella epävarmat ja haastavat. Hyvinvointialueella on tehty paljon rakenteisiin vaikuttavaa työtä, jonka taloudelliset vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös kertoo enemmän kunnilta peritystä historiasta kuin hyvinvointialueen oman toiminnan vaikutuksista tulokseen. Hyvinvointialue on ensimmäisinä toimintavuosinaan vahvasti sidottuna sille siirtyneisiin sopimuksiin ja rakenteisiin. 

– Hyvinvointialueen oman päätöksenteon ja strategian vaikutukset alkavat näkymään tuloksessa toden teolla vasta käynnissä olevan taloussuunnittelukauden loppupuolella. Esimerkiksi kuntien vuokrasopimukset sitovat meitä vuoteen 2026 saakka, Salo toteaa.

Kehitystyötä tehty aktiivisesti monella saralla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta saatiin käynnistettyä häiriöttömästi. Vuoden 2023 aikana toimintaa kehitettiin taloushaasteista huolimatta monella tasolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– Haluan omasta puolestani kiittää koko hyvinvointialueen henkilökuntaa hyvästä työstä ja isosta panostuksesta Oma Hämeen palveluihin ensimmäisenä toimintavuonna, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.


Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan. 

Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä.  

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta.

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla.


Talouden tasapainottaminen jatkuu lähivuosille

Vuoden 2023 kustannustaso oli huomattavasti alkuperäistä arviota korkeampi. Kustannukset nousivat vuoden aikana uusien sopimusten myötä. Toimintakulujen arvioitiin alun perin olevan noin 810 miljoonaa, kun lopullinen luku oli 880 miljoonaa euroa. Osittain toimintakuluja kasvatti myös ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman viivästyminen.
 
–  Vuoden 2022 raju inflaatiotaso heijastui sosiaali- ja terveysmenoihin pääasiassa vasta viime vuonna, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Meidän ei siis ole ollut mahdollista vaikuttaa merkittävästi viime vuoden kustannuksiin omalla toiminnallamme, painottaa talousjohtaja Salo.

Oma Häme tasapainottaan talouttaan monin keinoin lähivuosien aikana. Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella tehdään merkittäviä linjauksia ja päätöksiä, jotka tasapainottavat taloutta lähivuosina. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta. Aluehallitus puolestaan hyväksyi kokouksessaan 11. maaliskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 
 
Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta.
 
Tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä.

Sisältöjulkaisija

Uutiset


UUTINEN
02.06.2026

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

3.–8.6.2026 välisenä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

UUTINEN / 02.06.2026

3.–8.6.2026 välisenä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.

UUTINEN / 02.06.2026

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistus vaikuttaa hakemusten käsittelyaikoihin. Täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyssä on käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. Katko koskee ensisijaisesti Hämeenlinnan seutua. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.  

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi 

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Viivästys johtuu siitä, että sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistuksen yhteydessä. 

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen.  

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Lue myös: Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa - Oma Häme

Tiina Hofström_naamakuva
ARTIKKELI
02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

Erityisasiantuntija kirjoittaa siitä, että myös sote-ammattilaisilla on rooli radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Tiina Hofström_naamakuva

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

ARTIKKELI / 02.06.2026

Erityisasiantuntija kirjoittaa siitä, että myös sote-ammattilaisilla on rooli radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Tiina Hofström_naamakuva

ARTIKKELI / 02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä


 

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on perinteisesti ehkäisty Suomessa korostamalla turvallisuusviranomaisten roolia. Niiden työtä tukemaan on kehitetty erityisesti kolmannen sektorin Exit-työn malleja. Viime vuosina on alettu myös yhä enemmän ymmärtää, miten tärkeä ennaltaehkäisevä rooli on sosiaali- ja terveydenhuollolla.

Euroopan komissio korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä the whole-of-society -näkökulmaa. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ehkäisytyöhön osallistuvat niin päättäjät, tutkijat kuin käytännön työn tekijät kaikilla aloilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Perinteisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat lähestyneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä ikään kuin puhtaasti turvallisuus-, valmius- ja varautumiskysymyksenä, joka kuuluu poliisiviranomaisten tehtävään tai jota toteutetaan lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kun sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat olleet mukana, kyse on ollut lähinnä uhrien ja tekijöiden auttamisesta silloin, kun jotain on jo tapahtunut.

Turvallisuusnäkökulma

Turvallisuusnäkökulmassa korostuvat perinteisesti sellaiset seikat kuten lainvalvonta, kontrolli, ilmoitusvelvollisuudet, tiedonvaihto, seuranta, uhka-arviot ja väkivaltatekoihin puuttuminen, valmius ja varautuminen sekä reagointi poikkeus- ja häiriötilanteissa. Nämä näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet laativat turvallisuus-, valmius- ja varautumissuunnitelmiaan, ja kun ilmoitusvelvollisuuskynnys ylittyy, tai monialaista yhteistyötä tarvitaan.

Turvallisuusnäkökulma ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysviranomaisten on lähdettävä liikkeelle ensisijaisesti niiden lakisääteisistä ja eettisistä omista tavoitteistaan.

Sosiaalihuoltolain avulla edistetään väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi sosiaalihuoltolain avulla vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on myös turvata yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tehdään monialaista yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain avulla edistetään puolestaan ennen kaikkea väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yhteistyötä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Samalla tehdään yhteistyötä myös perheiden, läheisten ja yhteisöjen kanssa sekä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on pitkälti kohtaamistyöstä

Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä riittävän pitkäjänteinen työskentely synnyttävät luottamusta, ja ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Edistetään suojaavia tekijöitä, kuten lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, hyvän vanhemmuuden taitoja, koulutusta ja työllistymistä, osallisuutta, tunnetaitoja, resilienssiä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joiden kautta syntyy rakentava suhde ympäristöön. Tuetaan ihmisten kasvua ja kehitystä kohti myönteisiä ja rakentavia ihmissuhteita. Oli kyse sitten uhreista, tekijöistä tai sivullisista, nämä sosiaali- ja terveystyön lähtökohdat luovat työlle perustan. 

Julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden tuleekin luoda toimivat rakenteet, prosessit ja toimintamallit ehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä oman tehtävänsä mukaisessa roolissa. Toiminnan on ulotuttava organisaatioiden kaikille tasoille, eli kattavasti myös käytännön työntekijöiden tasolle.

Turvallisuus-, varautumis- ja valmiussuunnittelussa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy tulee ottaa huomioon. Lisäksi, ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystyössä on luotava käytännöt, joilla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä puuttumalla siihen moniammatillisesti että ottamalla asiat puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, kun huoli vasta orastaa.

Tarvitaan myös uutta osaamista. Tarvitaan ilmiötasoista ymmärrystä, kykyä tunnistaa ilmiötä, kykyä kohdata asiakkaat ja potilaat ensisijaisesti ainutkertaisina ihmisinä myös tämän ilmiön yhteydessä, ottaa huoli puheeksi sekä tehdä työtä pitkäjänteisesti. Tarvitaan vaikuttavia keinoja ja menetelmiä ilmiön ja yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa haasteiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Tiina Hofström
Erityisasiantuntija
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Säästöpossu ja kolikoita.
UUTINEN
29.05.2026

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

Asiakkaita palvellaan 1.6. alkaen Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerossa 03 629 6566.

Säästöpossu ja kolikoita.

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

UUTINEN / 29.05.2026

Asiakkaita palvellaan 1.6. alkaen Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerossa 03 629 6566.

Säästöpossu ja kolikoita.

UUTINEN / 29.05.2026

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

Oma Hämeen Taloudellisen tuen yksikön puhelinasiointi yhdistyy Aikuissosiaalityön Ensilinjaan 1.6.2026 alkaen. Jatkossa talouteen liittyvissä kysymyksissä asiakkaita palvellaan Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerosta 03 629 6566.

Talouteen liittyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

  • arjen raha-asiat askarruttavat
  • oman talouden hoidossa on ongelmia 
  • rahat eivät tunnu riittävän. 

Yhdistymisen myötä kahden puhelinpalvelun voimavarat yhdistetään, jotta asiakkaita voidaan palvella aiempaa laajemmilla palveluajoilla. Talouteen liittyvissä asioissa asiakkaat ovat aiemmin ottaneet yhteyttä molempiin puhelinpalveluihin, joten yhteinen palvelukanava selkeyttää asiointia.
 
Puhelinpalvelu on avoinna arkipäivisin klo 9–12.
 
Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaat voivat asioida myös Aikuissosiaalityön chatissa arkipäivisin klo 9–15.
 
Asiakaslaskutuksella on edelleen oma erillinen puhelinpalvelunsa.

Katso asiakaslaskutuksen yhteystiedot

UUTINEN
29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

UUTINEN / 29.05.2026

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.

UUTINEN / 29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen. 

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 

Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn. 

Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen. 

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin 

9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina. 

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

Megafoni ja vaaleanpunaisia sydämiä.
UUTINEN
29.05.2026

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Megafoni ja vaaleanpunaisia sydämiä.

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

UUTINEN / 29.05.2026

Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Megafoni ja vaaleanpunaisia sydämiä.

UUTINEN / 29.05.2026

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

Riihimäen sairaalan perusterveydenhuollon avopalveluiden potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.2026 alkaen. Lisäksi elokuun alussa muutoksia tulee Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen palveluaikoihin.

Muutokset eivät vaikuta vastaanottojen toimintaan tai ajanvaraukseen. Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Riihimäen sairaalan potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.

15.6.2026 alkaen Riihimäen sairaalan potilastoimisto palvelee asiakkaita

  • ma–pe klo 8.00–9.30 ja klo 12.30–14.00

12.6.2026 saakka potilastoimisto on avoinna normaalisti ma–pe klo 8–14.

Potilastoimisto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa osoitteessa Kontiontie 77. 

Muutoksia myös Lopen ja Hausjärven lähiasemilla

Elokuun 2026 alusta myös Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen aukioloajat muuttuvat.

Jatkossa potilastoimistot ovat avoinna kerran viikossa klo 8–12:

  • Lopen potilastoimisto keskiviikkoisin
  • Hausjärven Oitin lähiaseman potilastoimisto torstaisin

Kun potilastoimistot ovat kiinni, saat yhteyden oman tiimisi tai Ensilinjan kautta.

Katso tiimien ja Ensilinjojen puhelinnumerot täältä

Kolme nuorta katsomassa auringonlaskua.
UUTINEN
28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kuntien nimeämien jäsenten lisäksi nuorisovaltuustoa täydennettiin avoimella haulla.

Kolme nuorta katsomassa auringonlaskua.

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

UUTINEN / 28.05.2026

Kuntien nimeämien jäsenten lisäksi nuorisovaltuustoa täydennettiin avoimella haulla.

Kolme nuorta katsomassa auringonlaskua.

UUTINEN / 28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon on valittu neljä uutta jäsentä vapaille paikoille kaudelle 2026–2029. Valituiksi tulivat Benjamin Mpale, Maisa Into, Veera Hirn ja Aada Roine. Jokaiselle valittiin myös henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniksi valittiin Valo Kiemunki, Joona Kallio, Aatos Kauppinen ja Aino Koskinen.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa toimii 22 kuntien nimeämää jäsentä – kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt käyttöön otettujen vapaiden paikkojen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia entisestään.

Hakijoita vapaille paikoille oli tällä kertaa yli kolminkertainen määrä aiempaan kauteen verrattuna. Kasvanut kiinnostus kertoo nuorten vahvasta halusta osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

– Nuorten osallistuminen ei ole itsestäänselvyys – siksi kasvava kiinnostus on erityisen hieno signaali, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro sanoo.

Valinnat tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa painotettiin erityisesti hakijoiden aiempaa kokemusta, motivaatiota ja sitoutuneisuutta nuorisovaltuustotyöhön sekä halua vaikuttaa koko Kanta-Hämeen nuorten asioihin. Vapaat paikat olivat haettavana huhtikuussa - nuorisovaltuusto teki valinnat anonymisoidun hakijavertailun pohjalta yksimielisesti.

Kokemusta ja uusia näkökulmia

Valituissa on mukana sekä kokeneita että täysin uusia toimijoita. Noin puolella valituista on aiempaa kokemusta nuorisovaltuustotyöstä, kun taas toisille toiminta on uutta.

– Meille oli tärkeää valita joukko, jossa kokemus tuo varmuutta ja rohkeus vie asioita eteenpäin, Aro kertoo.

Valitut nuoret ovat syntyneet vuosina 2006–2011. Uudet jäsenet kutsutaan mukaan nuorisovaltuuston seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 10. syyskuuta Riihimäellä.

– Meillä on aivan huippuporukka, jonka kanssa tulemme tekemään vaikuttavaa työtä nuorten asioiden eteen koko Kanta-Hämeessä, Aro sanoo.

Hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa sekä niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka voisivat muuten jäädä heikommin kuulluiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa myös kuluneen kevään aikana. Se antoi lausunnon aluevaltuuston 19.5. hyväksymästä palvelustrategiasta. Lausunnossa nostettiin esiin muun muassa lasten ja nuorten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lisäksi nuorisovaltuuston sisälle on perustettu ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka tekee yhteistyötä Oma Hämeen ammattilaisten kanssa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti yhteistyössä myös vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa sekä on mukana aluevaltuustossa, turvallisuus- ja elämänkaarilautakunnassa sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa.

Lue lisää uutisia