Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa...
Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat
UUTINEN / 30.05.2023
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa...
UUTINEN / 30.05.2023
Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat
Tiesitkö tämän potilasasiamiehestä?
Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen lakisääteiset tehtävät ovat neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lue lisää Valviran sivuilta)
Jos jokin askarruttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa potilasoikeudellisissa kysymyksissä. Tyypillisimmin yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon ja kohteluun liittyviä epäselvyyksiä ja muita koettuja epäkohtia sekä potilasvahinkoasioita.
Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme kokeneet potilasasiamiehet ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tukena kaikissa potilassoikeudellisissa kysymyksissä.
Potilasasiamiehen työ edellyttää korkeakoulututkintoa ja työssä tarvitaan vahvaa terveydenhuollon oikeudellisen sääntelyn sekä organisaation tuntemusta. Työ on asiakaslähtöistä ja tärkeää on asiakkaan kunnioittava kohtelu ja hänen oikeuksiensa puolustaminen.
Asiakkaan kannattaa ottaa potilasasiamiehiimme yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia, eikä yhteydenotoista ei jää merkintää potilasasiakirjoihin. Asiakkaan on hyvä muistaa, että potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisin seikkoihin, eikä siihen, onko kyseessä hoitovahinko. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa asian selvittelyssä.
Oma Hämeen potilasasiamiehet
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiamiehinä toimivat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa. Työn parhaiksi puoliksi Tiina ja Kirsi kuvaavat työn vaihtelevuuden ja asiakkaiden kohtaamisen. Jokaisen potilaan asia on yksilöllinen, hänen omansa ja siten työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviltään.
”Asiakkaille haluaisimme toivottaa rohkeutta kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Usein molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamista helpottaa, jos esimerkiksi vastaanottotilanteeseen valmistautuu etukäteen. Ei ole välttämättä huono idea, jos kirjaa muistilapulle asioita, joihin toivoo saavansa vastaanottavalta lääkäriltä vastauksen.”
Potilasasiamiehillä on käytössä takaisinsoittopalvelu (p. 03 629 3204), joka on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-12. Tämän lisäksi voi jättää soittopyynnön tekstiviestillä (p. 045 73965639) tai lähettää sähköpostia (etunimi.sukunimi@omahame.fi).
Eräitä selvennyksiä omaisten oikeuksista liittyen läheisen hoitoon
Täysi-ikäisellä potilaalla on oikeus itse osallistua hoitoaan koskevien päätösten tekemiseen. Hän päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Se että on lähiomainen, ei siis yksin riitä terveystietojen saantiin.
Tilanteissa, joissa potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun (myös tilapäisen) syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on hoitoon ja esimerkiksi jonkin tärkeän toimenpiteen suorittamiselle saatava hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Tavoitteena on, että omaisten mielipiteen avulla saadaan selville, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Omaiset voivat kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen. Tällöin potilasta pyritään hoitamaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena ja yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa. Hoito toteutetaan näin myös silloin, jos läheisten mielipidettä ei saada selville.
Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.
Suostumusta antavilla henkilöillä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi annettavaa tarvittavaa hoitoa.
Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava. Hoidon tulee olla aina lääketieteellisesti perusteltua eli mitä tahansa toivomaansa hoitoa potilaalla ei ole oikeutta saada. DNR-päätös eli päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua potilaan hoitotahtoon. Varsinaisen DNR-päätöksen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Päätöksestä on keskusteltava potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista.
Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitotoimenpiteestä ja hoidosta päätettäessä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muu hoitohenkilökuntaan kuuluva arvioi alaikäisen potilaan kehitystason. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.