Sosiaalisuus & yksinäisyys nuorena

Kaverit, perhe, oma porukka – niistä tulee hyvä fiilis. Silti jokainen kokee joskus yksinäisyyttä. Se voi johtua koulun vaihdosta, riidoista, eroista, somen paineesta tai siitä, ettei löydy “oman oloista” jengiä. Yksinäisyyden tunne ei ole kenenkään vika, vaan ymmärrettävä tunne.

Kun kaverikuviot muuttuu

• Ihmiset kasvaa eri suuntiin ja se on ihan ok. Jos porukka ei tunnu enää hyvältä, et ole velvollinen jäämään.
• Yksi tai kaksi luotettavaa kaveria on usein enemmän kuin 20 tuttua.
• Someta fiksusti: Poista tilit, jotka syö energiaa. Vertaileminen uuvuttaa. Seuraa tilejä, jotka tuo hyvää fiilistä.

Mitä voit tehdä itse

• Etsi tekemistä johon on helppo mennä: koulun kerhot, nuokkarit, kirjaston tapahtumat, treeniporukat, peliyhteisöt, vapaaehtoishommat.
• Sovi toistuvia hetkiä: “kahvit keskiviikkoisin koulun jälkeen”, “perjantailenkki”, “sunnuntain pelisessio”. Rutiini helpottaa.
• Aloita pienestä ja lähetä vaikka viesti: “Hei, nähäänkö?” / “Ehtiikö pikakahvit?” Pieni aloite riittää.
• Pidä rajat: jos porukka painostaa tai dissaa, vaihda suuntaa. Sulla on oikeus kunnioitukseen.

Kun kotona on kireetä

• Ristiriidat eivät ole sinun syytäsi
• Puhu aikuiselle, johon luotat (kuraattori, terkkari, ope, nuorisotyö).
• Sovi pelisäännöt: koska ollaan kotona, miten viestitään, missä tarvitaan omaa rauhaa. Kun teette pieniä sopimuksia, niin seuraa vähemmän draamaa.

Jos oot läheinen (kaveri, vanhempi)

• Kysy konkreettisesti: “Haluatko seuraa/jutella?” 
• Sovi asiat valmiiksi: “nähdään torstaina klo 17”, älä jätä “katsotaan” tasolle.
• Kuuntele enemmän kuin neuvot. Usein toista auttaa enemmän kuuntelemalla kuin neuvomalla. Tarvittaessa auta: “voin tulla mukaan”.
• Huomaa merkit: vetäytyminen, univaikeus, ruokailun muutokset, jatkuva ahdistus → rohkaise hakemaan apua.

Milloin hakea apua

Jos alakulo, ahdistus, riidat tai yksinäisyys jatkuu viikkoja, koulu/opinnot/työt ei etene tai mieleen tulee itsetuhoisia ajatuksia, hae tukea.

Saat apua esimerkiksi terveydenhoitajalta, kuraattorilta, psykologilta, nuorisotyöstä tai Ohjaamoista.

Ei tarvitse olla super-sosiaalinen voidakseen hyvin. Yksi turvallinen tyyppi, pari toistuvaa hetkeä ja omannäköinen tekeminen on monelle riittävä taso olla sosiaalinen. Jos asia kuitenkin painaa, niin puhu – sulla on oikeus saada apua.