Alkoholin pitkäaikainen ja liiallinen käyttö aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia. Yksi tunnetuimmista riskeistä on alkoholiriippuvuus, joka voi kehittyä asteittain ja heikentää henkilön kykyä hallita omaa elämäänsä. Alkoholi voi aiheuttaa maksasairauksia, kuten rasvamaksan ja maksatulehduksia, sydän- ja verisuoniongelmia, haiman tulehdusta ja ruoansulatuskanavan vaurioita. Mielenterveydellisesti alkoholi voi altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja muille psyykkisille ongelmille.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon, ja sen vaikutukset voivat tuntua nopeasti. Se voi lievittää jännitystä ja pelkoa, mutta samalla se heikentää päätöksentekokykyä ja koordinaatiota. Matalina annoksina alkoholi voi myös auttaa rentoutumaan ja jopa parantaa mielialaa, mutta suurina annoksina se voi aiheuttaa päihtymystä ja johtaa vaarallisiin käyttäytymisiin, kuten aggressiivisuuteen.
Alkoholin käytön riskirajat
Alkoholin pitkäaikaisten terveyshaittojen riski voidaan jakaa kolmeen tasoon, kun kulutus on keskimääräistä. Riskitasot koskevat terveitä työikäisiä. Ikääntyneillä riskitasot ovat matalammat.
Vähäisen riskin taso: naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä.
Kohtalaisen riskin taso: naisilla 7 annosta ja miehillä 14 annosta viikossa.
Suuren riskin taso: naisilla 12–16 annosta ja miehillä 23–24 annosta viikossa
Yksi alkoholiannos vastaa
• 33 cl keskiolutta tai saman vahvuista siideriä tai lonkeroa
• 12 cl viiniä
• 4 cl väkevää viinaa