Lapsen hampaiston kehitys alkaa sikiövaiheessa. Vauvan syntyessä suussa ei ole hampaita. Hampaiden puhkeaminen alkaa yksilöllisesti noin 4–7 kuukauden iässä. Puhkeaminen voi aiheuttaa vatsaoireita, ärtyneisyyttä ja pientä lämmönnousua, mitä voi helpottaa viilennettävillä puruleluilla tai lasten särkylääkkeellä neuvolan ohjeiden mukaan.

Hampaita harjataan heti ensimmäisen hampaan puhjettua kaksi kertaa päivässä pienellä määrällä fluorihammastahnaa. Aikuinen harjaa lapsen hampaat vähintään 6-vuotiaaksi ja tarkastaa harjauksen vähintään 8-vuotiaaksi. Sähköharjaa voidaan käyttää kolmesta ikävuodesta lähtien.

Alle 3-vuotiaille suositellaan hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm, ja määrä on pieni sipaisu tai riisiryynin kokoinen nokare. 3–5-vuotiaille suositellaan samaa fluoridipitoisuutta, mutta määrä voi olla lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoinen nokare.

Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan enintään 500 ppm:n fluoridipitoisuutta, ja yli 1,5 mg/l fluoridipitoisuudella fluorihammastahnaa ei suositella alle 6-vuotiaille.

Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen, runsaasti kuituja ja kasviksia sisältävä ruokavalio ovat tärkeitä hammasterveydelle. Makeat ruoat ja juomat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon, ja sokerisia tuotteita suositellaan maksimissaan kerran viikossa. Ksylitolipastilli tai -purkka jokaisen aterian jälkeen ehkäisee reikiintymistä katkaisemalla happohyökkäyksen tehokkaasti.

Lasten maitohampaiden vaihdunta alkaa yksilöllisesti 5–6 vuoden iässä. Ensimmäisessä vaihdunnassa vaihtuvat kahdeksan etummaisinta hammasta, ja ensimmäiset suuret poskihampaat puhkeavat. Heiluvia hampaita saa heilutella puhtain käsin.

Ensimmäisen pysyvän hampaan puhjettua vaihdetaan lasten hammastahna aikuisten fluorihammastahnaan (1500 ppm). Myös sähköharja suositellaan vaihdettavaksi aikuisten malliin tehokkaamman puhdistuksen vuoksi. Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä, ja aikuinen vastaa harjauksesta vähintään 6-vuotiaaksi asti. Aikuisen täytyy tarkistaa ja opastaa harjauksessa vähintään 8-vuotiaaksi.

Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen, kasviksia sisältävä ruokavalio ovat tärkeitä hammasterveydelle. Makeat ruoat ja juomat kuuluvat lapsen ruokavalioon vain harvoin, korkeintaan kerran viikossa. Ksylitolipastilli tai -purkka joka aterian jälkeen ehkäisee tehokkaasti reikiintymistä.

Hampaiden toinen vaihdunta alkaa 9–10 vuoden iässä, jolloin suussa on vielä noin 12 maitohammasta, jotka vaihtuvat pysyviin hampaisiin. Toisessa vaihdunnassa puhkeavat myös viimeiset pysyvät poskihampaat. Kannusta lasta heiluttelemaan maitohampaita puhtailla käsillä.

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan käyttäen 1500 ppm fluorihammastahnaa. Sähköhammasharja on suositeltava koululaisille. Viimeistään viidennellä luokalla hammasvälien puhdistaminen tulisi sisällyttää päivittäiseen suuhygieniaan, käyttäen hammaslankaa tai hammasväliharjaa.

Vanhempien tulisi tarkistaa ja muistuttaa hampaiden harjauksesta 8–12-vuotiaille lapsille, ja joskus pidempäänkin. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen, runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio ovat tärkeitä hammasterveydelle. Vesi on paras janojuoma, ja eri maitotuotteet sopivat ruokailun yhteyteen. Makeita ruokia ja juomia tulisi nauttia korkeintaan kerran viikossa, sillä sokeri aiheuttaa suussa happohyökkäyksen ja lisää reikiintymisen riskiä. Ksylitolipastilli tai -purkka aterian jälkeen ehkäisee tehokkaasti reikiintymistä katkaisemalla happohyökkäyksen.