Aivoterveyden kannalta keskeistä ovat monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi. Säännöllinen ateriarytmi luo pohjan hyvälle syömiselle - liian pitkät tauot aterioiden välillä voivat johtaa turhaan naposteluun ja heikentää ravinnon riittävyyttä. 

Aivoterveellinen ruokavalio on myös sydänystävällistä. Siksi ruokavaliossa onkin hyvä suosia kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa ja kasviöljyä. Aivot tarvitsevat päivittäin pehmeitä rasvoja, joita löytyy muun muassa kasviöljyistä ja -margariineista, pähkinöistä sekä kalasta. Kovien rasvojen runsas käyttö voi puolestaan olla haitallista, sillä se edistää valtimoiden ahtautumista myös aivoissa. Fiksut ja monipuoliset ruokavalinnat arjessa auttavat pitämään mielen virkeänä. 

Ravitsemus muistin ja aivoterveyden tukena

Aivoterveellinen ravinto - Muistiliitto 

Aivot tykkäävät, kun niitä käytetään. Haasta mieltäsi erilaisella aivojumpalla. Sen ei tarvitse olla mitään erillistä toimintaa, vaan jotain itselle mielekästä tekemistä, jossa mielesi pääsee töihin. Lukeminen, uuden opetteleminen, ristisanat, käsitöiden tekeminen tai erilaiset aivopähkinät ovat oikein hyviä harrastuksia, jotka huoltavat myös aivojasi.  

Myös ihmisten kanssa oleminen on aivoille hyväksi. Sosiaaliset suhteet aktivoivat aivoja, vähentävät stressiä ja lievittävät muistisairauksien riskiä. Ystävien tapaaminen, keskustelu ja yhteinen tekeminen ovat kaiken lisäksi mukavaa, mutta myös aivoja ja mieltä hoivaavaa toimintaa.  

Aivojen aktivointi - Muistiliitto 

Sosiaalinen aktiivisuus - Muistiliitto 

Aivot tykkäävät liikkeestä ja siksi liikunta onkin yksi tärkeimmistä aivoterveyden kulmakivistä. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa, hapensaantia ja tukee hermosolujen uusiutumista. Liikunnalla voi tehostaa muistia, oppimista ja unenlaatua sekä vähentää stressiä ja ikääntymiseen liittyvää aivokudoksen häviämistä. 

Kaikki liike on myös aivoille hyväksi. Kiinnitä tässäkin huomiota kokonaisuuteen: kerää päivittäistä aktiivisuutta hyötyliikunnasta, kuten kotitöistä ja tekemällä lyhyet siirtymät kävellen tai pyörällä. Sen lisäksi huomioi, että arjesta löytyy myös reippaampaa, hengästyttävämpää liikuntaa, kuten pyöräilyä tai sauvakävelyä sekä lihaksia aktivoivaa liikuntaa esimerkiksi kuntosaliharjoittelua. 

Liikunta aivoterveyden tukena

Liikkuminen - Muistiliitto 

Huolehdithan laadukkaista ja riittävistä, vähintään 7–8 tuntien yöunista – jo pelkästään aivojesikin kannalta. Uni on aivoillemme välttämätöntä: se auttaa parantamaan muistia, keskittymiskykyä ja oppimista. Unen aikana aivoista poistuu kuona-aineita, jotka muuten kertyisivät aivoihin ja vaurioittaisivat niitä. Uni on aivoillemme todellista laatuaikaa, joten vaalithan sitä.  

Uni aivoterveyden tukena

Sydän- ja aivoterveys kulkevat käsi kädessä. Tekemällä arjessa terveyttä edistäviä valintoja, voi vähentää omaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta myös muistisairauteen. Mikäli olet jo keski-iän ylittänyt, seuraathan säännöllisesti verenpainettasi, sillä se kertoo keskeistä tietoa sydänterveydestäsi.  Tavoitteena on pitää verenpaine alle 135/85 mmHg tai tätäkin matalampana, jos sinulla on verenkiertoelimistön sairauksia. Myös kolesteroli- ja verensokeriarvot kannattaa mittauttaa viimeistään keski-iässä ja pyrkiä pitämään ne normaalitasolla. 

Jos haluaa vaalia omaa terveyttään, arjen valintoihin eivät kuuluu päihteet. Runsas alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Tupakointi puolestaan heikentää verenkiertoa ja aivojen hapensaantia vaikuttaen muistin toimintaan. Tupakointi lisää sekä aivoinfarktin että etenevän muistisairauden riskiä.  

Aivojen ja muistin terveydestä voi huolehtia myös suojaamalla päätään. Päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin lisäksi ongelmia tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa, hahmottamisessa ja kielellisissä taidoissa. Vakavimmillaan isku voi johtaa aivovammaan, ja aivovammojen on todettu lisäävän riskiä sairastua muistisairauteen.

Aivoterveys - Muistiliitto

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta - Muistiliitto