UUTINEN / 12.09.2026

Oma Häme osallistuu viranomaisten yhteisharjoitukseen Panssariprikaatissa Hattulassa

Oma Häme osallistuu Panssariprikaatin johtamaan viranomaisten yhteisharjoitukseen keskiviikkona 16. syyskuuta Hattulassa. Parolannummen varuskunta-alueella pidettävään harjoitukseen osallistuu myös Hämeen poliisi sekä hyvinvointialueelta pelastuslaitoksen ensihoidon sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä viestinnän henkilöstöä. 

Harjoitus näkyy varuskunta-alueella ja sen ympäristössä, koska siihen osallistuu useita viranomaisajoneuvoja. Tämä saattaa vaikuttaa myös alueen liikenteeseen. Lisäksi harjoituksessa testataan myös väestöhälyttimien toimintaa Parolannummella.

Harjoituksessa vahvistetaan viranomaisten yhteisoperointikykyä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan niin kentällä kuin yhteisten suunnittelupöytien ääressä.

Lue Puolustusvoimien tiedote harjoituksesta

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

Kanta-Hämeessä haastetaan lokakuussa kokonainen maakunta liikkeelle. Oma Hämeen Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanja kutsuu Selkäviikolla 12.–18.10. mukaan asukkaat, kunnat, yritykset, yhdistykset, liikunta- ja hyvinvointialan toimijat sekä hyvinvointialueen oman henkilöstön. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Selkäyhdistyksen kanssa.

Ajatus on yksinkertainen: pienikin liike tekee hyvää. Liikkeelle lähtemiseen ei tarvita urheilusuoritusta, erityisiä välineitä tai suurta elämäntapamuutosta. Kävely, venyttely, portaat hissin sijaan, taukojumppa tai pieni happihyppely kesken työpäivän ovat kaikki liikettä.

Selkäviikon valtakunnallisena teemana on Hyvinvoiva selkä läpi elämän. Kanta-Hämeessä teemasta halutaan tehdä näkyvä yhteinen teko ja saada ihmiset liikkumaan eri puolilla maakuntaa.

Oma Häme kutsuu kaikki Kanta-Hämeen kunnat ja kaupungit mukaan innostamaan omia asukkaitaan liikkeelle. Samalla haastetaan alueen yritykset, yhdistykset, seurat sekä liikunta- ja hyvinvointialan toimijat toteuttamaan omia matalan kynnyksen liikuntahetkiä, kokeiluja, kävelyitä, tietoiskuja ja muita tekoja. Osallistua voi myös jakamalla ammattilaisen vinkin tai kannustamalla ihmisiä liikkeelle omissa kanavissa.

– Haluamme tehdä liikkeelle lähtemisestä mahdollisimman helppoa. Hyvinvoinnista puhutaan helposti suurina kokonaisuuksina, vaikka tavalliseen päivään mahtuvilla pienillä teoilla on merkitystä. Olisi hienoa nähdä Selkäviikolla koko Kanta-Häme liikkeellä: asukkaat, kunnat, työpaikat, yhdistykset ja muut alueen toimijat kukin omalla tavallaan. Pienistä teoista voi yhdessä syntyä koko maakunnan yhteinen hyvinvointiteko, sanoo Oma Hämeen kuntoutuksen tulosaluejohtaja Virpi Kröger.

Voisiko kokonainen maakunta liikkua yhdessä?

Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanjassa halutaan nähdä, mitä syntyy, kun kunnat, paikalliset toimijat, työyhteisöt ja asukkaat tarttuvat samaan haasteeseen eri puolilla Kanta-Hämettä.

Kunnat ja kaupungit voivat lähteä mukaan omalla tavallaan ja kutsua alueensa toimijoita mukaan. Paikkakunnilla voidaan esimerkiksi järjestää yhteisiä liikuntahetkiä joko kunnan omana toimintana tai yhdessä paikallisten liikunta- ja hyvinvointialan toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa.

Yhteinen liikehetki voi olla jumppa, kävely, kehonhuoltohetki tai jotain aivan muuta. Tarkoituksena on tehdä osallistumisesta helppoa ja tuoda samalla näkyväksi, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen Kanta-Hämeessä on.

Myös yksittäinen asukas voi olla mukana. Liikkeelle voi lähteä siellä, missä on ja tavalla, joka sopii omaan arkeen.

Pienestä liikkeestä voi alkaa pysyvä muutos

Kampanjan tavoitteena on kannustaa asukkaita pohtimaan omaa hyvinvointiaan myös Selkäviikkoa pidemmälle. Jokainen voi miettiä, mikä olisi omassa arjessa sellainen pieni muutos, jota voisi jatkaa viikon jälkeenkin.

Oma Häme haluaa samalla tehdä näkyväksi niitä palveluja ja tukimuotoja, joita asukkaille on tarjolla oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Tukea voi saada esimerkiksi liikkumiseen, elintapoihin ja painonhallintaan. Tarjolla on muun muassa liikuntalähete, etäryhmiä sekä erilaisia elintapoihin liittyviä palvelupolkuja ja digitaalisia palveluja.

Myös kuntien liikuntaneuvonta ja liikuntapalvelut sekä yhdistysten ja muiden alueen toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Kampanjasivulle kootaan tietoa siitä, mitä jokainen voi tehdä itse ja mistä saa tukea, jos omaan hyvinvointiin haluaa tehdä muutoksia.

– Toivomme, että kampanja herättää miettimään, mitä voisin itse tehdä oman hyvinvointini eteen. Ensimmäisen muutoksen ei tarvitse olla suuri. Jos oma tapa tai sopiva tuki ei löydy yksin, apua on saatavilla, sanoo Kröger.

Hyvinvoiva selkä läpi elämän

Selkäyhdistys on mukana kampanjassa asiantuntijakumppanina.

– Selän hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta kaikissa elämänvaiheissa. Liikkumisen ei tarvitse olla raskasta tai tavoitteellista, jotta siitä olisi hyötyä. Olennaista on löytää itselle sopivia tapoja liikkua ja saada liike osaksi tavallista arkea. Kanta-Hämeen kampanjassa hienoa on juuri se, että mukaan kutsutaan kaikenikäisiä ja jokainen voi osallistua omalla tavallaan, sanoo Aulis Veteläinen Selkäyhdistyksestä.

Myös Oma Hämeen henkilöstö lähtee liikkeelle

Oma Häme haastaa viikon aikana myös oman henkilöstönsä liikkumaan. Työntekijät voivat pitää kävelypalaverin, järjestää työyhteisön taukojumpan, lähteä yhdessä ulos tai lisätä liikettä vapaa-aikaansa.

Ja tällä kertaa lenkkimetreistä saa myös kertoa.

Henkilöstöä kannustetaan jakamaan omia tapojaan liikkua tunnisteella #VoihyvinOmaHämeessä.

Mukaan ilman ilmoittautumista

Kampanjaan osallistumiseen ei tarvita ilmoittautumista. Oma Häme kokoaa verkkosivuilleen kampanjan tiedot, vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen, tietoa saatavilla olevasta tuesta sekä liikkumiseen ja selän hyvinvointiin liittyviä sisältöjä.

Sivuille tulee myös kuvapankki ja valmiita viestintämateriaaleja kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön. Jokainen toimija voi ottaa materiaalit käyttöönsä, tehdä oman tekonsa ja kertoa siitä omissa kanavissaan.

Hyvä olo alkaa liikkeestä. Pienikin liike tekee hyvää.

Hyvä olo alkaa liikkeestä - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme hakee järjestöiltä ehdotuksia valtionavustuksella toteutettaviin hankkeisiin

Oma Häme avaa syyskuussa haun Kanta-Hämeen järjestöjen hanke-ehdotuksille osana sosiaali- ja terveysministeriön 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuutta. Haun tarkemmat kriteerit ja sähköinen hakulomake avataan syyskuun puolivälissä. 

STM myöntää valtionavustusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen. Valtakunnallinen valtionavustushaku avautuu 11. syyskuuta ja päättyy 26. lokakuuta.

Osana hakuprosessia hyvinvointialueet kokoavat oman alueensa järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja arvioivat, mitkä niistä vastaavat alueen tarpeisiin. Tämän jälkeen hyvinvointialue hakee valtionavustusta valituille kokonaisuuksille. Hyvinvointialueet voivat määritellä kehittämistyön painopisteet oman toimintaympäristönsä, tarpeidensa ja alueellisen järjestörakenteensa perusteella.

Tärkein painotus on strategiayhteydessä

Oma Hämeen haussa tullaan painottamaan hanke-ehdotuksen selkeää yhteyttä hyvinvointialueen strategiaan.

Oma Hämeen strategia ohjaa palvelujen ja toiminnan kehittämistä neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta.

Oma Hämeen haku avataan syyskuun puolivälissä, kun STM on ohjeistanut tarkemmin hyvinvointialueita. Haun alkamisesta tiedotetaan vielä erikseen.

Avoin info järjestöille 17. syyskuuta

Oma Häme järjestää hausta kaikille avoimen Teams-infotilaisuuden torstaina 17. syyskuuta kello 14.30–16. Tilaisuudessa käydään läpi valtionavustushakua sekä Oma Hämeen alueellisen haun kriteereitä ja käytäntöjä. Liity Teams-tilaisuuteen tämän linkin kautta

Tilaisuuteen osallistuu myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen 16. syyskuuta mennessä. Kysymyksiä käsitellään infotilaisuudessa. Lähetä oma kysymyksesi Webropolin kautta

Nyt käynnistyvä haku liittyy STM:n 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuuteen. Se ei liity suoraan Oma Hämeen vuosittain myöntämiin järjestöavustuksiin eikä vaikuta niiden hakemiseen. Oma Hämeen järjestöavustushakua valmistellaan erikseen, ja sen hakuaika on alustavasti vuoden 2026 lopussa.

Lisätietoja: asiantuntija Anna Erkamo anna.erkamo(at)omahame.fi

UUTINEN / 10.09.2026

Sosiaalipalvelujen yksityiset palveluntuottajat siirtyvät vaiheittain Kanta-kirjaamiseen

Oma Häme valmistelee yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien siirtymistä sosiaalihuollon Kanta-kirjaamiseen rekisterinkäyttöoikeudella. Käyttöönotot etenevät vaiheittain eri palveluissa.

Tämä tiedote on tarkoitettu Oma Hämeen yksityisille sosiaalipalvelujen palveluntuottajille. Muutos koskee palveluntuottajien asiakastietojen kirjaamista, eikä se edellytä asiakkailta toimenpiteitä.

Rekisterinkäyttöoikeudella yksityinen palveluntuottaja kirjaa Oma Hämeen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaalipalvelun asiakastiedot omaan Kanta-yhteensopivaan asiakastietojärjestelmäänsä. Tiedot tallentuvat tällöin Oma Hämeen sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Käyttöönotot etenevät palveluittain

Oma Häme aloittaa syksyn aikana rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönottokokeiluja yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien kanssa. Käyttöönotto valmistellaan jokaisen yksikön kanssa erikseen. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi, että palveluntuottajan järjestelmän käyttäjäroolit ja käyttöoikeudet vastaavat sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia.

Hyvinvointialue ottaa yhteyttä niihin palveluntuottajiin, joiden kanssa käyttöönottokokeiluja käynnistetään, ja toimittaa tarkemmat ohjeet kokeiluun valmistautumisesta.

Vammaispalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen osalta käyttöönotto ei kuitenkaan ole vielä mahdollista. Oma Hämeen oman sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttöönoton on edettävä ennen kuin rekisterinkäyttöoikeus voidaan mahdollistaa näiden palvelujen yksityisille palveluntuottajille. Asiakastietojärjestelmää koskevat hankinnat ja käyttöönoton valmistelu ovat edelleen kesken.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot kirjataan eri järjestelmiin

Rekisterinkäyttöoikeuteen siirtyminen tarkoittaa myös muutosta joidenkin palveluntuottajien nykyisiin kirjaamiskäytäntöihin. Oma Hämeen Citrix-yhteyden kautta käytettävä Lifecare on potilastietojärjestelmä, eikä sen käyttäminen korvaa sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamista palveluntuottajan omaan Kanta-yhteensopivaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään.

Sosiaalipalvelun yhteydessä syntyvät terveydenhuollon potilastiedot kirjataan jatkossakin niitä koskevien käytäntöjen mukaisesti potilastietojärjestelmään.

Oma Häme ohjeistaa palveluntuottajia käyttöönoton edetessä

Palveluntuottajille tiedotetaan tarkemmin palvelukohtaisista aikatauluista, valmistautumisesta ja käytännön toimenpiteistä käyttöönoton edetessä. Oma Häme on yhteydessä sähköpostitse palveluntuottajiin, kun niiden palvelua koskeva käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi.

Ilmoita yrityksesi mukaan rekisterinkäyttöoikeuden testaukseen tällä lomakkeella

Lisätietoja: sanna.ristolainen(at)omahame.fi

ARTIKKELI / 10.09.2026

Huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa – itsemurhien ehkäisy kuuluu meille kaikille

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivä muistuttaa siitä, että vaikeistakin ajatuksista voi ja kannattaa puhua. Läheisen huoli on syytä ottaa vakavasti, ja apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

Mielen kriisi ei aina näy ulospäin. Ihminen voi jatkaa tavallista arkeaan, käydä töissä tai koulussa ja tavata muita, vaikka oma tilanne tuntuisi hyvin raskaalta. Siksi kohtaamisilla ja uskalluksella kysyä voinnista voi olla suuri merkitys.

– Itsetuhoisista ajatuksista saa kysyä suoraan. Kysymällä ei aiheuteta itsetuhoisuutta, mutta kysymys voi avata mahdollisuuden kertoa tilanteesta ja saada apua. Tärkeintä on kuunnella rauhallisesti, ottaa ihmisen kokemus vakavasti ja auttaa hänet tuen piiriin, sanoo tulosaluejohtaja Paula Turunen Oma Hämeestä.

Apua ei tarvitse hakea vasta silloin, kun tilanne on kriisiytynyt

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen. Avun hakemista voi kuitenkin vaikeuttaa ajatus siitä, että pitäisi pärjätä itse tai että oma tilanne ei olisi riittävän vakava.

Oma Hämeessä halutaan madaltaa kynnystä hakea apua jo silloin, kun oma tai läheisen vointi alkaa huolestuttaa.

– Avun pyytämiselle ei tarvitse odottaa oikeaa hetkeä tai sitä, että osaisi itse määritellä, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Jos omasta tai läheisen voinnista herää huoli, siitä kannattaa puhua. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilannetta ja sitä, millaista tukea tarvitaan, Paula Turunen sanoo.

Myös läheisellä voi olla tärkeä rooli. Jos läheisen käytös muuttuu, hän vetäytyy, vaikuttaa toivottomalta tai puhuu siitä, ettei jaksa, asiaa ei tarvitse yrittää ratkaista yksin. Voi pysähtyä, kuunnella ja auttaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Mistä saa apua Kanta-Hämeessä?

Kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä Oma Hämeen mielenterveyspalveluiden ensilinjaan. 

Tukea mielenterveyden haasteisiin saa myös järjestöiltä:

• Kriisikeskus Hämeenlinnasta tarjoaa keskusteluapua elämäntilannekriiseissä
• Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry tarjoaa tukea mielenterveyden haasteista kärsivien läheisille
• Mielenterveyden keskusliiton anonyymissä chatissa voi keskustella erialisista mielenterveteen liittyvistä asioista 
• Mieli ry:n kriisipuhelimesta saa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä 
• Riihimäen ja Hämeenlinnan Ohjaamoista 12–29-vuotialle on tarjolla kertaluontoista tukea Walk in-terapian ammattilaisilta
• Sekasin chatissa nuoret voivat keskustella nimettömänä mieltä painavista asioista

Jos henkilö on välittömässä hengenvaarassa tai on syytä epäillä akuuttia itsemurhavaaraa, soita hätänumeroon 112.

Itsemurhien ehkäisypäivän tärkeä viesti on yksinkertainen: vaikeankin hetken keskellä apua on saatavilla. Huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
 

UUTINEN / 10.09.2026

Oma Häme ottaa käyttöön uuden tasopalkkajärjestelmän

Aluehallitus käsittelee maanantaina 14. syyskuuta SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa. Tasopalkkajärjestelmä on valtakunnallisesti velvoittava, ja se otetaan käyttöön 1. lokakuuta 2026. SOTE-sopimus on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus, jota noudatetaan hyvinvointialueilla.

Uusi tasopalkkajärjestelmä korvaa SOTE-sopimuksen nykyisen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan järjestelmän. Palkkauksen perusteena tarkastellaan jatkossa tehtävän edellyttämää osaamista ja vastuuta sekä niiden tasoa. Arviointi kohdistuu tehtävään, ei yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen.

Oma Hämeessä uuden järjestelmän valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2026. Palkkausjärjestelmä on rakennettu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa palkkaustyöryhmässä neuvotellen. Palkkaustyöryhmässä on käyty läpi valtakunnallisesti määritellyt tasokriteerit ja muodostettu yhteistä näkemystä siitä, mitä ne tarkoittavat Oma Hämeessä ja miten niitä sovelletaan käytännössä. Tehtävät sijoitetaan niiden edellyttämän osaamisen ja vastuun mukaisille tasoille.

Viranhaltijan tai työntekijän palkka ei voi laskea tasopalkkajärjestelmään siirtymisen vuoksi. Oma Hämeessä nykyiset palkat ylittävät pääosin uuden järjestelmän valtakunnalliset peruspalkat, joten kaikkien työntekijöiden palkkaan ei tule muutosta.

Oma Hämeessä on edelleen palkkaeroja joissakin yhtä vaativissa tehtävissä, koska hyvinvointialuetta edeltäneissä organisaatioissa on ollut käytössä erilaisia palkkatasoja. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä näitä aletaan yhteensovittamaan valtakunnallisesti sovittujen järjestelyerien avulla. Järjestelyerien käytöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa sen jälkeen, kun aluehallitus on vahvistanut järjestelmän käyttöönoton. Tavoitteena on saada järjestelyerillä korotetut palkat maksuun loppuvuoden aikana, takautuvasti 1. lokakuuta alkaen.

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy SOTE-sopimuksen tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton 1. lokakuuta alkaen ja valtuuttaa henkilöstöjohtajan vahvistamaan yhteistoiminnassa neuvotellut paikalliset tasokuvaukset ja tasolisät.

Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) tasopalkkajärjestelmän valmistelu on Oma Hämeessä käynnissä ja se otetaan käyttöön 1.1.2027.

UUTINEN / 09.09.2026

Valtakunnallinen muutos viranomaispostissa näkyy terveyspalveluissa – Suomi.fi-viesteihin saapuneita ajanvarauksia ja ohjeita on jäänyt huomaamatta

Keväällä 2026 voimaan tullut valtakunnallinen muutos ohjaa viranomaispostia aiempaa enemmän sähköisiin Suomi.fi-viesteihin. Muutos koskee laajasti eri viranomaisia koko Suomessa. Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa Suomi.fi-viesteihin saapunut ajanvarauskirje tai siihen liittyvät valmistautumisohjeet ovat jääneet asiakkaalta huomaamatta.

Valtakunnallinen muutos tuli voimaan 14. huhtikuuta 2026. Kun täysi-ikäinen henkilö asioi tunnistautuneena julkisen hallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, esimerkiksi OmaVerossa, OmaKelassa, poliisin tai Traficomin palvelussa, hänelle tulee automaattisesti  Suomi.fi-viestit käyttöön. Tämän jälkeen viranomaispostia toimitetaan hänelle sähköisesti Suomi.fi-viesteihin.

Suomi.fi-viestit koskevat viranomaispostia laajasti. Asiakas ei voi valita, minkä viranomaisen viestit hän vastaanottaa Suomi.fi-viesteihin ja minkä paperipostina. Kun Suomi.fi-viestit ovat käytössä, myös Oma Hämeen sähköisesti lähettämät ajanvarauskirjeet ja niiden liitteet toimitetaan sinne.

Jos et käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja, muutos ei vaikuta sinuun, vaan saat viranomaisten lähettämän postin edelleen paperipostina. Muutos ei myöskään koske alaikäisiä, edunvalvonnassa olevia eikä henkilöitä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus.

– Kyseessä on suuri valtakunnallinen muutos tavassa, jolla viranomaisposti tavoittaa ihmiset. Haluamme muistuttaa asiakkaita tarkistamaan, mistä oma viranomaisposti löytyy ja että yhteystiedot sekä ilmoitusasetukset ovat ajan tasalla, sanoo projektipäällikkö Pia Vilkman Oma Hämeestä.

Apua Suomi.fi-viestien käyttöön saa Digi- ja väestötietovirastolta

Jokainen hallinnoi itse omia Suomi.fi-viestien asetuksiaan. Oma Hämeen ammattilaiset eivät pääse näkemään tai muuttamaan asiakkaan henkilökohtaisia Suomi.fi-asetuksia.

Jos et ole varma, ovatko Suomi.fi-viestit käytössäsi tai ovatko yhteystietosi ja ilmoitusasetuksesi ajan tasalla, voit tarkistaa tiedot Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-viestien käyttöön ja asetuksiin liittyvissä kysymyksissä apua saa Digi- ja väestötietovirastolta.

Jos haluat palata vastaanottamaan viranomaispostisi paperisena, sinun tulee itse muuttaa viestien vastaanottotapaa Suomi.fi-palvelussa.

Ajanvarauksen lisäksi tärkeät valmistautumisohjeet voivat jäädä huomaamatta

Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa asiakas ei ole tiennyt hänelle varatusta ajasta, vaikka ajanvarauskirje on toimitettu Suomi.fi-viesteihin.

Ajanvarauskirjeessä voi olla myös tutkimuksen tai toimenpiteen kannalta tärkeitä valmistautumisohjeita. Oma Hämeessä on havaittu tilanteita, joissa asiakas on huomannut ajanvarauksesta kertovan tekstiviestin ja saapunut paikalle, mutta Suomi.fi-viesteihin toimitetun ajanvarauskirjeen mukana olevat valmistautumisohjeet ovat jääneet lukematta.

Jos tutkimus tai toimenpide edellyttää asiakkaalta etukäteisvalmistautumista eikä tarvittavia valmisteluja ole tehty, tutkimusta tai toimenpidettä ei välttämättä voida toteuttaa suunnitellusti. Tällöin asiakkaalle voidaan joutua varaamaan uusi aika.

Käyttämättä jäänyt aika voi viivästyttää asiakkaan omaa hoitoa. Samalla aikaa ei välttämättä ehditä tarjota toiselle sitä tarvitsevalle asiakkaalle.

Tarkista ajanvaraus ja lue myös siihen liittyvät ohjeet

Oma Häme muistuttaa tarkistamaan Suomi.fi-viestit erityisesti silloin, kun odottaa aikaa tutkimukseen, vastaanotolle tai muuhun terveyspalveluun.

Suomi.fi-viestit voi lukea Suomi.fi-verkkopalvelussa tai Suomi.fi-sovelluksessa. Samalla kannattaa tarkistaa, että palveluun ilmoitettu sähköpostiosoite on ajan tasalla ja ilmoitukset uusista viesteistä tulevat perille.

Ajanvarauskirje kannattaa lukea kokonaisuudessaan liitteineen, sillä mukana voi olla tutkimuksen tai vastaanoton kannalta välttämättömiä valmistautumisohjeita.

Oma Häme -sovelluksen Tulevat ajanvaraukset -kohdasta voi lisäksi tarkistaa sinulle varatut tulevat ajat.

– Jos tiedät odottavasi aikaa tutkimukseen tai vastaanotolle, tarkista Suomi.fi-viestisi tai Oma Häme-sovelluksen viestit. Ajanvarauskirje liitteineen näkyy molemmissa sovelluksissa. Lue myös ajanvarauskirjeen mukana tulevat ohjeet huolellisesti, Vilkman muistuttaa.

Jos saamasi aika ei sovi, peru tai siirrä se ajanvarauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti mahdollisimman pian. Näin aika voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota toiselle asiakkaalle.

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä terveydenhuollon vastaanottoajasta voidaan periä yli 18-vuotiaalta 73,70 euron maksu.

Lisätietoa asiakkaille: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

UUTINEN / 04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 7.9.2026 alkaen Forssan seudulle. Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeita on toimitettu Postin pakettiautomaatteihin Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueella. Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten myötä palvelua laajennetaan vaiheittain.

Hämeenlinnan seudun asiakkaille palvelu mahdollistuu loppuvuoden 2026 aikana.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan. Hoitotarvikejakelun puhelinnumeron 03 629 6230.

Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja nouto-ohjeet.

Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin Oma Hämeen verkkosivuilla: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

/ 04.09.2026

Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa

Viipurintien terveysaseman röntgenin toiminta on päättynyt, ja Hämeenlinnan ja Janakkalan terveysasemilta kuvantamistutkimuksiin tulevia asiakkaita ohjataan Ahveniston sairaalan eli Assin kuvantamiseen.

Kun tulet terveysasemalta saamallasi lähetteellä kuvantamistutkimukseen Assiin, tule sairaalaan pääovesta ja ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla. Jos kuljet jalkaisin, pyörällä tai julkisella, saavu ovesta E2, osoite Ahvenistontie 24.

Assin pääovi sijaitsee osoitteessa Sairaalakatu 3B, Hämeenlinna.

Kuvantamiseen tulevien asiakkaiden ei tule kulkea päivystyksen sisäänkäynnin kautta. Päivystykseen sisäänkäynti on tarkoitettu ainoastaan päivystyksen sekä synnyttämään saapuville asiakkaille. Pääaulassa ilmoittautumisen jälkeen saat tiedon siitä, minne sinun tulee sairaalassa siirtyä.

Näin toimit, kun olet tulossa Assiin 

Kun sinulla on varattu aika:

• Saavu Ahveniston sairaalaan pääoven kautta, Sairaalakatu 3B.
• Ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla.
• Saat ilmoittautumisautomaatista kuitin, jossa kerrotaan aulanumero, jonne siirtyä odottamaan vuoroasi.

Ajanvaraus ja tutkimukseen liittyvät kysymykset

Jos kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu Hämeenlinnan tai Janakkalan terveysasemalla, ota ajanvaraukseen, ajan perumiseen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä yhteyttä kuvantamisen palvelunumeroon.

Kuvantamisen palvelunumeroon otetaan yhteyttä myös silloin, kun sinulla on Hattulan terveysasemalta kirjoitettu lähete ultraäänitutkimukseen.

Jos lähete on kirjoitettu erikoissairaanhoidossa tai Forssan tai Riihimäen terveysasemalla, ota yhteyttä erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun.

Hattulan terveysasemalta röntgentutkimukseen saadulla lähetteellä asioidaan Hattulan kuvantamisessa Terveystalo Hämeenlinnassa.

Ajantasaiset yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet löydät Oma Hämeen kuvantamisen verkkosivuilta.

Muista Assiin tullessasi: saavu pääovista → ilmoittauttaudu pääaulassa → siirry kuitissa näkyvään aulaan.

UUTINEN / 03.09.2026

Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa

Perusterveydenhuollon palveluissa Hämeenlinnassa tapahtuu syyskuussa useita muuttoja. Idänpään ja Ojoisten terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintien sote-keskukseen. Lisäksi sote-keskuksen sisällä muuttaa Viipurintien terveysaseman tiimi 3. Myös hammashoidossa tapahtuu muutos, kun Hauhon hoitola muuttaa Viipurintielle.

Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot ovat Viipurintien G-talossa, jonka remontti on juuri valmistunut. Vaikka terveysaseman sijainti muuttuu, säilyvät palvelut, aukioloajat ja tiimien puhelinnumerot ennallaan. Tarkista yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla

Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. G-talon terveysasemien vastaanotoille kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, voit siirtyä suoraan vastaanotolle saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Muuttoviikoilla palveluissa voi kuitenkin olla tavallista enemmän viivettä vähäisemmän henkilöstömäärän vuoksi. Muuton aikana asiakkaita pyydetään mahdollisuuksien mukaan ottamaan yhteyttä vain kiireellisissä asioissa.

Muuttoaikataulu:

Idänpään terveysasema on suljettuna muuton ajan 18.–23. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 24. syyskuuta. 

Ojoisten terveysasema on suljettuna muuton ajan 25.–30. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 1. lokakuuta. 

Viipurintien terveysaseman tiimi 3 muuttaa A- ja E-taloista G-taloon 14.-16. syyskuuta. Uudet tilat sijaitsevat G-talon ensimmäisessä kerroksessa.

Muuton aikana muut terveysasemien tiimit hoitavat muuttavien tiimien asiakkaita. 

Hauhon hammashoitola muuttaa Viipurintien G-taloon viikolla 39 (21.9. alkaen).

Samaan aikaan osa Jukolan hammashoitolan henkilöstöstä siirtyy Viipurintielle väistöön Jukolan tilojen remontin vuoksi.

Muista tarkistaa vastaanottopaikka kutsukirjeestä

Muuttojen aikana on erityisen tärkeää tarkistaa ajanvarauskirjeestä, missä vastaanotto tapahtuu. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.

Huomioithan, että voit saada ajanvarauksesi Suomi.fi -viestinä. Muista tarkistaa viestisi säännöllisesti. Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön. Lakimuutos velvoittaa Oma Hämettä ja muita viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Jos et käytä Suomi.fi-palvelua, saat ajanvarauskirjeet paperipostina.

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi lokakuussa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä. 

Liikuntaesteisten parkkipaikkoja löytyy pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-lupa) pysäköiville parkkeeraus on ilmaista, mutta heidän on ilmoitettava luvasta sähköpostilla pysäköintioperaattorille. Ohje löytyy Pysäköinti-sivulta. Sivulta löytyy myös muita pysäköintiohjeita, koskien myös Assi-sairaalaa ja vanhan keskussairaalan pysköintialueita, joissa pysäköinti muuttuu maksulliseksi jo keväällä. 

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain

Hämeenlinnan palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet vaiheittain, ja Viipurintien sote-keskuksen suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyn 2026 aikana. Sosiaalipalveluiden muutot Viipurintien sote-keskukseen tapahtuvat lokakuussa ja niistä viestitään myöhemmin erikseen.

Oma Häme uudistaa palveluverkkoa vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä järjestää palvelut käytettävissä olevien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kannalta kestävällä tavalla.

Lue lisää palveluverkkomuutoksista

UUTINEN / 03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.

Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.

Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.

Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.

Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.

Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa

Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.

– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.

Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.

UUTINEN / 02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä nopeasti. Vuonna 2023 lihavia oli 30,5 prosenttia yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, osuuden arvioidaan nousevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä THL Terveyden tulevaisuuskuvan mukaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lihavuuden yleistyminen on tunnistettu yhdeksi keskeisistä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista haasteista. Oma Häme haluaa puuttua kehitykseen mahdollisimman varhain ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan.

Lihavuuden yleistyminen näkyy sairastavuudessa ja kustannuksissa

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ylipaino ja lihavuus lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden muiden pitkäaikaissairauksien riskiä.

– Kun lihavuus lisääntyy, myös sairastavuus lisääntyy. Jos kehityksen suuntaa ei saada muutettua, yhä useampi kantahämäläinen kohtaa elämänsä aikana sellaisia sairauksia, joita olisi mahdollista ehkäistä varhaisella tuella ja elintapaohjauksella, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.

Lihavuuteen voi liittyä myös arjessa jaksamisen, toimintakyvyn, unen ja elämänlaadun haasteita. Esimerkiksi nivelkivut, hengästyminen tai väsymys voivat vaikeuttaa liikkumista ja tavallisia arjen toimintoja. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuus liittyy myös lisääntyneeseen masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden riskiin.

Lihavuuteen liittyvä sairastavuus lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. FinWeight-tutkimuksessa todettiin Suomessa lihavuuden aiheuttamien lisäkustannusten olevan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.

THL Terveyden tulevaisuuskuvan antaman arvion mukaan Kanta-Hämeessä jo nykyisen lihavuuskehityksen pysäyttämisen arvioidaan vähentävän kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys jatkuu ennallaan.

Lihavuuden ehkäisy nousee Oma Hämeen strategiseksi tavoitteeksi

Oma Hämeen vuonna 2025 tekemässä toimintaympäristöanalyysissä väestön ylipaino nousi yhdeksi merkittävistä hyvinvointiin vaikuttavista riskitekijöistä. Tämän vuoksi ylipainon ehkäisy on nostettu yhdeksi vuoden 2027 strategisista tavoitteista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain ja auttaa asukkaita tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia, pysyviä muutoksia.

Tavoitteen tueksi Oma Hämeessä on käytössä yli 18-vuotiaille tarkoitettu porrastettu ylipainon hoitopolku. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat yhdenmukaista ja johdonmukaista tukea koko hyvinvointialueella.

Hoitopolku auttaa ammattilaista arvioimaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena ja löytämään hänelle sopivan tuen. Asiakas voidaan tilanteensa mukaan ohjata esimerkiksi omahoidon palveluihin, elintapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa arvioidaan myös lääke- tai leikkaushoidon sekä erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Sama tuki ei sovi kaikille. Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, valmius muutokseen, aiemmat kokemukset ja se, millaista tukea hän on jo saanut, kertoo ravitsemusterapeutti Noora Toivonen.

Parhaillaan Oma Hämeessä valmistellaan vastaavaa kokonaisuutta myös lapsille, nuorille ja perheille.

Lihavuuden ehkäiseminen ei ole vain yksilön asia

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuuden yleistymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi elinympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi lisääntynyt paikallaanolo sekä ruoan saatavuus ja markkinointi vaikuttavat ihmisten arkeen ja valintoihin.

Siksi lihavuuden ehkäiseminen edellyttää yksilöiden tukemisen lisäksi myös ympäristöön ja rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevista valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.

Vaikka lihavuus on Kanta-Hämeessä kasvava hyvinvointihaaste, kehitykseen voidaan vaikuttaa. Oma Häme tarjoaa tukea elintapojen muuttamiseen ja painonhallintaan, eikä muutoksia tarvitse tehdä yksin.

Katso Hyvinvointisi tueksi -sivustolta tietoa ja käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen

Elintapamuutoksen etäryhmä on maksuton palvelu asiakkaille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen.

Lue elintapamuutoksen etäryhmästä ja liitty mukaan ryhmään

Lähteet

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124

Pietiläinen, K. 2026. Lihavuus. Terveyskirjasto, Duodecim. Päivitetty 4.2.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00042

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden tulevaisuuskuva-verkkoraportti.

UUTINEN / 01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Maanantaina 31. elokuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli taloutta, neuvolasuunnitelmaa sekä suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 toisen muutoskäyttösuunnitelman. Päivitys perustuu aluevaltuuston toukokuussa hyväksymiin ehdollisiin talousarviomuutoksiin, jotka tulivat voimaan valtiovarainministeriön myönnettyä Oma Hämeelle lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Muutoskäyttösuunnitelmassa talousarviomuutokset kohdennetaan toimialoilta tulosalueille. Muutosten jälkeen vuoden 2026 talousarvio on 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toiminnan tavoitteet säilyvät pääosin ennallaan.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen neuvolasuunnitelman hyväksymistä vuosille 2026–2028. Suunnitelma kuvaa alueen neuvolatoimintaa ja sen painopisteitä osana perhekeskuksen monialaisia palveluja.

Uudessa suunnitelmassa äitiys- ja lastenneuvolan toimintamallit on yhtenäistetty koko hyvinvointialueelle. Neuvolapalveluissa painotetaan muun muassa asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta sekä koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen huomioimista. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisia toimintamalleja, ryhmätoimintaa, digitaalisia palveluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Neuvolasuunnitelma liitetään osaksi Kanta-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Hammashoidon palveluverkko esillä aloitteissa

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös kahta suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevaa aloitetta. Aloitteissa on nostettu esiin erityisesti hammashoidon palvelujen saavutettavuus kiinteiden palvelupisteiden vähentyessä.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitetään suun terveydenhuollon palvelujen säilyttämistä Hauholla ja Lammilla nykyisissä tai vastaavissa kiinteissä tiloissa. Oma Hämeen vastauksen mukaan palveluverkkopäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Muutokset perustuvat aluevaltuuston aiemmin hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin ja huhtikuussa 2024 tehtyyn palveluverkkopäätökseen. Aluevaltuusto käsittelee aloitteeseen annettua vastausta syyskuun kokouksessaan.

Sen sijaan aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteltavaksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että pääsy kiireettömän hammashoitoon säilytetään jokaisessa palvelupisteessä.

Lisäksi aluehallitus palautti uudelleen valmisteluun vastineen, joka on annettu tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Aluehallituksen seuraava kokous on 7. syyskuuta.

Aluehallituksen 31.8.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 31.08.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelun chat palvelee jatkossa arkisin kello 8–15

Erikoissairaanhoidon keskitetyn asiakaspalvelun chatin palveluaika muuttui maanantaista 31. elokuuta alkaen. Chat palvelee jatkossa maanantaista perjantaihin kello 8–15. Muutoksella asiakaspalvelun resursseja kohdennetaan enemmän puhelinpalveluun.

Voit asioida myös puhelimitse

Chatin lisäksi saat yhteyden erikoissairaanhoidon keskitettyyn asiakaspalveluun puhelimitse numerosta 03 629 6262. Puhelinpalvelun aukioloajat eivät muutu, vaan puhelinpalvelu palvelee arkisin kello 7.30–16.30.

Keskitetty asiakaspalvelu auttaa esimerkiksi:

• ajanvarauksen muuttamisessa tai perumisessa
• lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä
• jonotilanteen tiedusteluissa
• hoito-ohjeiden tarkentamisessa.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan yksikköön

Keskitetty asiakaspalvelu ei palvele seuraavien yksiköiden tai palvelujen asioissa:

• Hämeenlinnan terveysasemilta tehtyjen kuvantamistutkimusten lähetteet
• Hattulan kuvantaminen (röntgen)
• Sydänsairaala
• äitiyspoliklinikka
• lapsettomuuspoliklinikka
• päiväsairaalat
• psykiatria
• kuulokeskus
• perusterveydenhuollon kuntoutus
• kuntoutusohjaus
• apuvälinekeskus
• Forssan munuaispoliklinikka.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan kyseiseen yksikköön.

Katso tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot täältä

UUTINEN / 28.08.2026

Silmäpäivystyksen järjestelyihin tulee väliaikainen muutos Ahveniston sairaalassa 31.8.2026 alkaen

Ahveniston sairaalan Silmäkeskuksen silmäpäivystyksessä tapahtuu väliaikainen muutos maanantaista 31. elokuuta 2026 alkaen. Muutoksen taustalla on Silmäkeskuksen muuttunut henkilöstötilanne ja sen tavoitteena on turvata Silmäkeskuksen muun toiminnan sekä potilaiden hoidon jatkuvuus.

Äkillisissä silmävaivoissa ensisijainen hoitopaikka on oma terveysasema. Tarvittaessa lääkäri ohjaa potilaan päivystykselliseen silmälääkärin arvioon TAYSin Silmäkeskukseen.

Assin Silmäkeskuksen ajanvaraustoiminta sekä kiireellisten, noin viikon sisällä hoidettavien silmävaivojen hoito jatkuvat normaalisti. Silmäkeskukseen tullaan lääkärin lähetteellä.

Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme silmäpäivystyksen järjestelyistä uudelleen tilanteen muuttuessa.

UUTINEN / 27.08.2026

Laatua lautaselle -kampanja kannustaa tekemään pieniä, hyvinvointia tukevia ruokavalintoja

Oma Hämeen somekanavilla käynnistyy syyskuussa Laatua lautaselle -hyvinvointikampanja. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä ravitsemuksellisesti laadukas ruoka tarkoittaa käytännössä. 

Laadukas ruokavalio ei tarkoita täydellisyyttä tai kalliita erikoistuotteita. Sen sijaan kampanja haluaa osoittaa, että terveyttä tukevia ruokavalintoja voi tehdä tavallisessa arjessa pienillä, mutta merkityksellisillä teoilla. 

Kampanjan asiantuntijana toimii Oma Hämeen ravitsemusterapeutti Jessica Sonko, joka kertoo käytännön esimerkkien avulla, miten esimerkiksi kuidun saantia, suolan käyttöä, kasvisten määrää ja rasvan laatua voi huomioida niin kaupassa asioidessa, ruokaa valmistettaessa kuin valmiita tuotteita valittaessakin. 

Tarve ravitsemustiedon lisäämiselle näkyy Sonkon mukaan myös hänen omassa työssään. 

– Moni ajattelee terveyttä edistävän syömisen olevan monimutkaista, vaikka se voi tarkoittaa esimerkiksi hedelmän lisäämistä päivään tai levitteen vaihtamista sydänystävälliseen vaihtoehtoon, Sonko kertoo. 

Kampanjassa nostetaan esiin myös arjen konkreettisia valintoja, jotka tukevat hyvinvointia. Esimerkiksi lasten hedelmäsoseet, tomaattimurska ja pakastekasvikset kerryttävät päivän kasvissaldoa. Lisäksi runsaskuituinen leipäviipale on helppo tapa lisätä kuidun saantia vaikkapa lounassalaatin rinnalle. Hyvinvointia tukevia valintoja on siis monia, ja ne voivat olla yllättävänkin pieniä. 

Kampanjan aikana julkaistaan lyhyitä asiantuntijavideoita sekä blogikirjoitus. Blogikirjoitus julkaistaan Oma Hämeen verkkosivuilla, ja videot ovat katsottavissa Voi hyvin Oma Hämeessä -Instagram- ja Facebook-tileillä. 

Tukea ja neuvontaa saatavilla 

Jos kampanjan teemat herättävät kiinnostusta tai omaan ruokavalioon liittyy kysymyksiä, tukea ja neuvontaa on saatavilla. Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät Kanta-Hämeen asukkaille suunnattua hyvinvointia edistävää toimintaa sekä vinkkejä oman terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Tutustu myös elintapamuutoksen etäryhmään.  

Tervetuloa tutustumaan sisältöihin ja hakemaan inspiraatiota omaan hyvinvointiin! 

UUTINEN / 26.08.2026

Assi tutkimusympäristönä – LUTin diplomityöt pureutuvat sairaalan arjen kehittämiseen

Miten materiaalit liikkuvat uudessa sairaalassa? Mitä leikkaussalissa käytettävät välineet todella maksavat? Entä miten digitaaliset hoitopolut muuttavat ammattilaisten työtä ja miten niiden hyötyjä voidaan mitata?
 
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia LUT-yliopiston opiskelijoiden diplomitöissä, joissa Ahveniston sairaala ja Oma Hämeen toiminta tarjoavat konkreettisen tutkimusympäristön. Opiskelijat viettivät elokuussa päivän Assissa yhdessä Oma Hämeen asiantuntijoiden kanssa.
 
Diplomitöiden teoriaosuudet ovat edenneet kesän aikana pitkälle. Nyt tutkimuksissa alkaa vaihe, jossa katse siirtyy käytäntöön. Assi-päivän aikana opiskelijat tutustuivat vastaanotto-, osasto- ja akuuttitoimintoihin sekä tutkimustensa kannalta keskeisiin ympäristöihin, kuten sairaalan logistiikkaan, varastonhallintaan ja leikkausosastoon.

Leikkausosaston anestesiahoitaja Sanna Kiuru esitteli opiskelijoille leikkausosaston toimintaa, ja tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen toi keskusteluun terveyspalvelujen ja toiminnan kehittämisen näkökulmaa.

Teoria kohtaa sairaalan arjen

Päivi Pänkäläisen diplomityössä tarkastellaan Assin varastonhallintaa, materiaalivirtoja ja dataperusteista ohjausta. Seuraavaksi materiaalin kulkua on tarkoitus seurata käytännössä prosessikävelyn avulla. Tutkimus voi tuoda uutta tietoa esimerkiksi varastonhallinnan kehittämiseen ja hoitologistikkojen työn merkityksen arviointiin.

Elsa Rajala puolestaan tutkii leikkaussalien instrumenttien ja välineiden kustannuslaskentaa, raportointia ja jäljitettävyyttä. Tavoitteena on rakentaa raportointimalli, joka auttaa muodostamaan paremman kokonaiskuvan välineisiin liittyvistä kustannuksista. Assi-päivän aikana tutkimuksen kohteena oleva ympäristö tuli tutuksi käytännössä leikkausosastolla.
 
Kahdessa diplomityössä huomio kohdistuu digitaalisiin hoitopolkuihin. Hanna Lukkarinen tutkii niiden hyödyntämistä ja niiden tuottaman tiedon käyttöä johtamisen tukena. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millaisia muutoksia digihoitopolut tuovat toimintaan ja miten niiden hyötyjä voidaan mitata.
 
Ilona Hyssy tarkastelee leikkauspotilaan digitaalisen hoitopolun käyttöönottoa Assissa. Hän selvittää, miten hoitopolku vaikuttaa ammattilaisten työtehtäviin, työnjakoon, osaamisvaatimuksiin ja palveluprosesseihin. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus haastatella digitaalista hoitopolkua käyttäviä ammattilaisia.
 
Digihoitopolkuja koskevassa keskustelussa nousi esiin myös käytännön kannalta olennainen kysymys: digitaalisen palvelun hyödyt eivät synny vain uuden työkalun käyttöönotosta. Samalla voidaan joutua uudistamaan esimerkiksi toimintamalleja, ajanvarausta ja työvuorosuunnittelua.

Ulkopuolinen katse voi huomata tutussa jotain uutta

Neljässä diplomityössä toistuvat hieman eri näkökulmista samat teemat: data, tiedolla johtaminen sekä toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus. Assi tarjoaa niiden tutkimiseen kiinnostavan ympäristön juuri nyt, kun uuden sairaalan toimintamalleista kertyy ensimmäisiä käytännön kokemuksia.
 
Opiskelijoille päivä teki tutkimuskohteista konkreettisia. Päivää kuvattiin antoisaksi, arvokkaaksi ja supermielenkiintoiseksi. Erityisen tärkeäksi koettiin mahdollisuus tavata tutkimusten kannalta keskeisiä ihmisiä kasvokkain ja rakentaa yhteistyöverkostoja.

Opiskelijoille välittyi Assista myös vahva kehittämisen ilmapiiri ja organisaation halu viedä toimintaa eteenpäin. Päivästä jäi heidän kuvauksensa mukaan ”ihana, lämmin ja kotoisa fiilis”.
 
Yhteistyötä koordinoinut Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen näkee myös opiskelijoiden ulkopuolisen näkökulman arvokkaana. Tutkija voi pysähtyä kysymään asioita, jotka sairaalan omassa arjessa ovat jo muuttuneet itsestäänselvyyksiksi.
 
– Uskon suuresti, että nämä opinnäytetyöt ja niiden tuotokset antavat arvoa sekä strategisesti että käytännön työhön, Väisänen sanoo.
 
Syksyn aikana tutkimukset etenevät aineiston keruuseen, haastatteluihin ja käytännön prosessien tarkempaan tarkasteluun. Tavoitteena on, että diplomitöistä syntyvää tietoa voidaan hyödyntää myös Oma Hämeen toiminnan kehittämisessä.

ARTIKKELI / 25.08.2026

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

Osallisuus ei aina vaadi suuria rakenteita. Se muodostuu lähellä olevista asioista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta tulla kuulluksi, vaikuttaa asioihin sekä kokemuksesta, että on merkityksellinen. Haja-asutusalueista puhuttaessa esiin nousevat usein luonnonläheisyys, rauhallisuus sekä palvelut. Alueen asukkaiden arjessa se voi kuitenkin tarkoittaa lisäksi jotakin muuta: tutut ihmiset, pysyvät kohtaamiset ja vahva yhteisöllisyyden tunne.  

Monilla kylillä yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä teoissa. Vaihdetaan kuulumisia, autetaan naapuria ja kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin. Vaikka yksinäisyyttä voidaan kokea myös yhteisön keskellä, yhteisöön kuuluminen voi lieventää sen vaikutuksia ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Kyläyhteisö voi parhaimmillaan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia tavalla, jota ei aina tunnisteta: joku huomaa poissaolon kerhon tapaamisesta ja soittaa tai toinen kysyy kuulumisia. Yhteiset tilat, tapahtumat ja talkoot luovat kohtaamisia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat yhteisön kykyä kohdata muutoksia yhdessä. Kyläyhteisöt ja omaehtoiset kokoontumiset ovat tärkeä voimavara, sillä ne rakentavat hyvinvointia vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta. 

Olemme Ikä iloiten - Selvästi eteenpäin -hankkeessa tehneet yhteistyötä Kyläturva-hankkeen kanssa, joka kehittää kyläturvallisuuden mallia Kanta-Hämeeseen. Hanke vahvistaa kyläturvallisuutta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Pehmeä turvallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut hankkeiden yhdistävä tekijä.  Ikä iloiten -hankkeen kohtaamien asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa keskusteluissa sekä hankeyhteistyössä on korostunut havainto siitä, kuinka merkittävä rooli paikallisilla yhteisöillä on ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kylien tapahtumat, naapuriapu ja kyläyhteisötoiminta luovat mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluksi sekä ylläpitää toimintakykyä.  

Miten voimme vahvistaa sitä, mikä kylissä jo toimii hyvin?  

Vastaus voi löytyä läheltä: arjen kohtaamisista, yhdessä tekemisestä ja halusta pitää huolta toisistamme. Kun annamme tilaa yhteisöllisyydelle, vahvistamme samalla osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Etusivu - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Hämeen Kylät ry 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija 
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin 
Terveyden edistämisen määräraha (STM)

ARTIKKELI / 25.08.2026

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään 31.8. Viisi nuorten parissa työskentelevää asiantuntijaa nostaa esiin yhden tärkeän tekijän huumekuolemien ehkäisyssä: päihteiden käyttöön liittyvän stigman eli leimautumisen, joka voi estää avun hakemisen.  

Yliannostuskuolemien ehkäiseminen yhdistetään usein hoitoon pääsyyn, palveluiden saatavuuteen ja haittoja vähentäviin toimintamalleihin. Asiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeää on tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat siihen, uskaltaako nuori hakea apua ja kertoa omasta tilanteestaan.  

Päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi näkyä esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksina. Nuori saattaa pelätä tuomituksi tulemista tai sitä, ettei häntä ymmärretä. Tällaiset kokemukset voivat lisätä etäisyyttä palveluihin ja vaikeuttaa tuen vastaanottamista.  

– Nuorten kanssa tehtävässä työssä luottamuksen rakentaminen on kaiken perusta. Kokemus siitä, että tulee kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi jokaisessa kohtaamisessa, voi madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi. Samalla se vahvistaa nuoren uskoa siihen, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, sanoo TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Saira.  

Asiantuntijoiden mukaan stigma ei ole vain yksilön kokemus, vaan se näkyy myös kielteisinä asenteina, syrjintänä ja palvelujärjestelmän rakenteissa. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden toiminnasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Sen tunnistaminen auttaa kehittämään palveluita entistä saavutettavammiksi ja vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin.  

Nuorten huumekuolemien ehkäisy edellyttää moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä kohtaamisia, jotka vahvistavat luottamusta ja osallisuuden kokemusta. Turvallinen kohtaaminen voi olla ratkaiseva askel avun hakemisessa.  

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään vuosittain 31. elokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta yliannostuksista, ehkäistä huumekuolemia ja muistaa niitä, jotka ovat menehtyneet yliannostukseen.  

Asiantuntijat tekevät yhteistyötä eri hyvinvointialueilla osana valtakunnallista ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa (2025–2027), jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia parantamalla päihde- ja riippuvuuspalveluja, vahvistamalla ammattilaisten osaamista sekä vähentämällä huumeita käyttäviin henkilöihin kohdistuvaa stigmaa.  

Kansainvälisenä yliannostuskuolemien ehkäisypäivänä 31. elokuuta TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke järjestää yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutuksen Hämeenlinnassa. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka voivat arjessaan kohdata yliannostus- ja myrkytystilanteita. Tavoitteena on vahvistaa ensiapuvalmiuksia sekä madaltaa kynnystä hälyttää apua hätätilanteissa.  

Kirjoittajat: 

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

Henni Myllyoja, projektipäällikkö, Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanke, Satakunnan hyvinvointialue  

Eerika Ollila, projektipäällikkö, Kohtaavat polut – Monialainen tuki huumeita käyttäville nuorille Keski-Suomessa –hanke, Keski-Suomen hyvinvointialue  

Veronica Hanhisuanto, projektipäällikkö, Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella –hanke, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.  

Linda Dalbom, projektipäällikkö, Tiedä, toimi, pelasta- ja Päihdehoitoon kiinnittymisen –hankkeet, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

UUTINEN / 25.08.2026

Aluehallitus hyväksyi ohjeet vieraanvaraisuudesta, edustamisesta ja lahjoista

Maanantaina 24. elokuuta koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–toukokuulta. Hyvinvointialueen tulos oli toukokuun lopussa 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja oli kertynyt 47,5 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 372,4 miljoonaa euroa.

Toimintakate oli noin 27 miljoonaa euroa heikompi kuin vertailukelpoinen tulos vuotta aiemmin. Kulujen kasvua selittävät muun muassa palkankorotukset sekä ostopalvelujen, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten kasvu. Osa alkuvuoden kustannuskasvusta on kausiluonteista, ja sen odotetaan taittuvan loppuvuoden aikana.

Toukokuun talousraportin vertailuluvut perustuvat vielä aiempaan talousarvioon. Tilanne on nyt eri, koska valtiovarainministeriön myönsi heinäkuussa Oma Hämeelle lisäaikaa vuoden 2029 loppuun saakka alijäämien kattamiseen. Sen vuoksi aluevaltuuston toukokuussa hyväksymä muutostalousarvio on tullut voimaan – sen mukainen vuoden 2026 ylijäämätavoite on noin 35 miljoonaa euroa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueelle ohjeet vieraanvaraisuudesta, edustamisesta, lahjoista ja muistamisesta. Ohje koskee henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä soveltuvin osin hyvinvointialueen tytäryhteisöjä. Tavoitteena on varmistaa toiminnan puolueettomuus, avoimuus ja tasapuolisuus.

Ohje linjaa muun muassa lahjojen, aterioiden, tilaisuuksien ja ulkopuolisten kustantamien matkojen hyväksyttävyyttä sekä hyvinvointialueen omaa edustamista. Etujen vastaanottamista arvioidaan tapauskohtaisesti, ja keskeistä on, ettei etu saa vaarantaa tai näyttää vaarantavan viranomaistoiminnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Erityistä pidättyväisyyttä edellytetään esimerkiksi hankintoihin sekä valvonta- ja tarkastustehtäviin liittyvissä tilanteissa.

Ahveniston sairaalahankkeesta erillinen Arvoa rahalle -raportti

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeesta laaditun Arvoa rahalle -raportin ja päätti toimittaa sen edelleen aluevaltuustolle. Raportissa arvioidaan, miten allianssihanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet suhteessa käytettyihin resursseihin.

Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa hankkeen kustannuksia, laatua, aikataulua ja riskienhallintaa sekä toiminnallisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Raportin tavoitteena on tunnistaa hankkeen keskeiset onnistumiset ja kehittämistä vaativat osa-alueet.

Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueen vakuutusten kilpailutuksen. Hankinnan ennakoitu arvo on noin 16,2 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalta. Tavoitteena on varmistaa vakuutusten markkinaehtoinen hinnoittelu ja ajantasaisuus sekä hyvinvointialueen riskienhallinnan kannalta riittävä vakuutusturva.

Kilpailutuksessa lähtökohtana on nykyistä vastaava vakuutusturva, mutta ehtoihin suunnitellaan muutoksia, joilla tavoitellaan vakuutusmaksujen alentamista ilman vakuutusturvan olennaista heikentämistä. Varsinainen hankintapäätös tuodaan kilpailutuksen jälkeen erikseen aluehallituksen päätettäväksi.

Esityslistalta poistettiin Kuntien Tiera Oy:n omistajuutta koskeva asia, muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 31. elokuuta.

Aluehallituksen 24.8.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 25.08.2026

Synnytys mietityttää? Kätilöltä voi jälleen kysyä chatissa

Oma Hämeen Perhekeskus-chatin kätilöt ovat palanneet kesätauolta. Odottavat perheet voivat kysyä chatissa matalalla kynnyksellä synnytyksestä ja synnytyssairaalasta. Kätilöt ovat paikalla Perhekeskus-chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14 yhteistyössä neuvolan kanssa.
 
Raskaus ja lähestyvä synnytys herättävät monenlaisia kysymyksiä. Mielessä voivat pyöriä esimerkiksi synnytykseen valmistautuminen, sairaalaan lähteminen, synnytyksen kulku tai käytännöt synnytyssairaalassa. Joskus kyse voi olla pienestä asiasta, joka on jäänyt mietityttämään neuvolakäynnin jälkeen.
 
–Meiltä voi kysyä rohkeasti myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat pieniltä tai joita ei ole tullut muualla kysyneeksi. Odottajalle ja perheelle juuri se oma kysymys voi olla sillä hetkellä hyvin tärkeä, kertoo kätilö Heini Nuutinen.

Elämä alkaa Assissa – kätilöt vastaavat kysymyksiin Instagram Livessä

Synnytys ja tuleva Ahveniston sairaala ovat esillä myös keskiviikkona 26. elokuuta järjestettävässä Instagram Livessä Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan.
 
Livessä kätilöt Senja Rantala ja Lotta Sahinoja kertovat synnyttämisestä Hämeenlinnassa ja vastaavat seuraajien kysymyksiin. Samalla pääsee kuulemaan, millaisia tiloja ja palveluja Ahveniston sairaala eli Assi tarjoaa synnyttäjille, vauvoille ja perheille.
 
Instagram Live järjestetään keskiviikkona 26.8.2026 klo 18 Instagram-tilillä @synnyta_hameenlinnassa.

Tulevaan synnytyssairaalaan voi tutustua Vauva Päivässä

Syyskuussa tulevaan synnytyssairaalaan pääsee tutustumaan myös kasvokkain. Ahveniston sairaala on mukana perinteisessä Vauva Päivä -tapahtumassa 25.9. Poltinahon seurakuntatalolla Hämeenlinnassa.
 
Tapahtumassa esitellään Assin tulevia tiloja ja sitä, millaisessa ympäristössä vauvoja tulevaisuudessa syntyy. Kävijät pääsevät myös jättämään terveisiä henkilökunnalle ja kertomaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan tulevaan sairaalaan.

Perhekeskus-chatin kätilöt

Kätilöt ovat tavattavissa Perhekeskus-chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14. Palvelu toteutetaan yhteistyössä neuvolan kanssa.

Lue lisää Perhekeskus-chatista 

Instagram Live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
Keskiviikko 26.8.2026 klo 18
Instagram: @synnyta_hameenlinnassa
Mukana kätilöt Senja Rantala ja Lotta Sahinoja

Vauva Päivä 25.9.2026

Poltinahon seurakuntatalo, HämeenlinnaOma Hämeen Perhekeskus-chatin kätilöt ovat palanneet kesätauolta. Odottavat perheet voivat kysyä matalalla kynnyksellä synnytyksestä ja synnytyssairaalasta. Kätilöt ovat chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14 yhteistyössä neuvolan kanssa.

UUTINEN / 24.08.2026

Pienetkin askeleet lasketaan – aloita syksy etäryhmän tuella

Hyvinvoinnin vahvistaminen ei vaadi suuria muutoksia kerralla. Joskus riittää yksi päätös tai pieni askel oikeaan suuntaan. Oma Hämeen maksuttomista etäryhmistä saat ammattilaisten tukea, käytännön vinkkejä ja vertaistukea omaan elämäntilanteeseesi – helposti ja turvallisesti omalta kotisohvaltasi käsin.

Helposti mukaan, missä tahansa oletkin

Etäryhmiin osallistuminen on helppoa: tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai puhelimen, toimivan verkkoyhteyden sekä verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen vahvaa tunnistautumista varten.
Ryhmiin osallistutaan anonyymisti, joten oma nimi ei näy muille osallistujille. Voit keskittyä rauhassa omaan hyvinvointiisi turvallisessa ympäristössä.

Löydä sinulle sopiva ryhmä

Elintapamuutoksen etäryhmä

Haluaisitko lisätä liikuntaa, syödä terveellisemmin tai löytää keinoja jaksaa paremmin arjessa? Elintapamuutoksen etäryhmä on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille kantahämäläisille, jotka kaipaavat tukea hyvinvointinsa vahvistamiseen.

Tapaamisten aikana käsitellään elintapamuutokseen liittyviä teemoja ja edetään kohti tavoitteita pienin, realistisin askelin.

Ryhmä alkaa keskiviikkona 26.8.2026 klo 16.30.

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta

Ryhmä on suunnattu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville tyypin 2 diabetesta sairastaville. Tapaamisissa saat luotettavaa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja omahoidon tueksi arkeen sopivia vinkkejä.

Samalla pääset kuulemaan muiden kokemuksia ja jakamaan ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.

Ryhmä alkaa syyskuussa. Ilmoitamme tarkan alkamisajan mahdollisimman pian.

Hyvinvointiryhmien lisäksi Oma Häme tarjoaa myös muita etäryhmiä, kuten perhevalmennusta sekä lapsiperheiden teemailtoja.

Katso etäryhmien tarkemmat aikataulut ja ilmoittautumisohjeet klikkaamalla ryhmän nimeä täältä

UUTINEN / 24.08.2026

Syökö lapsesi koululounaan? – kouluruokailuun liittyvä kampanja käynnistyy

Moni lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä kokonaan tai syö siitä vain osan. Sillä on merkitystä. Kouluruoka ei ole vain yksi ateria muiden joukossa, vaan tärkeä osa koulupäivän jaksamista, oppimista ja hyvinvointia. 

Koululounas antaa lapselle tärkeitä ravintoaineita ja virtaa päivään. Monipuolinen ateria auttaa jaksamaan, keskittymään ja oppimaan. Koululounaan syömisestä on hyötyä myös perheelle: joka arkipäivä lapselle on tarjolla lämmin ateria, eikä huoltajan tarvitse huolehtia päivän lounaasta. 

Ruokailu on myös tärkeä osa ruokakasvatusta. Kaikesta ei tarvitse pitää heti, vaan uusiin makuihin tutustuminen ja niihin tottuminen vie aikaa. Koulu tarjoaa turvallisen paikan harjoitella monipuolista syömistä ja tutustua uusiin ruokiin yhdessä muiden kanssa. 

Kouluruokailuun saattaa liittyä myös monenlaisia käsityksiä ja uskomuksia. Kouluruoan ajatellaan joskus olevan maultaan heikkoa, liian prosessoitua tai sellaista, ettei se pidä nälkää. Vanhempien puheella ja suhtautumisella on suuri vaikutus siihen, millaisena lapsi näkee kouluruoan. Toisaalta moni huoltaja pohtii myös sitä, mitä tehdä silloin, kun lapsi ei halua syödä kouluruokaa lainkaan. 

Kampanja nostaa kouluruokailun parrasvaloihin 

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry käynnistää "Olen lastasi varten" -kampanjan, jonka viesti on yksinkertainen: koulu- ja päiväkotiruoka on suunniteltu lapsia varten. Se tukee hyvinvointia, tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin makuihin ja helpottaa lapsiperheiden arkea.  

Kampanjan aikana jaetaan tietoa kouluruokailun merkityksestä, ruokakasvatuksesta sekä siitä, miten huoltajat voivat tukea lapsensa myönteistä suhdetta ruokaan ja kouluruokailuun. Lisäksi kampanjassa käsitellään kouluruokaan liittyviä yleisiä myyttejä ja tarjotaan tutkittuun tietoon perustuvia näkökulmia niiden rinnalle.  

Keskiviikkona 9.9. klo 18 järjestetään kaikille vanhemmille ja huoltajille avoin etävanhempainilta. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa siitä, miksi lapsi jättää joskus koulu- tai päiväkotiruoan syömättä ja miten vanhempi voi tukea lapsen tai nuoren ruokailua arjessa. Ilmoittaudu mukaan vanhempainiltaan tämän linkin kautta. 

Yhdessä kohti myönteistä suhtautumista 

Jokainen koululounas on mahdollisuus tukea lapsen hyvinvointia. Siksi kouluruoka kannattaa nähdä paljon muuna kuin päivän ruokalistana: se on investointi lasten kasvuun, oppimiseen, terveyteen ja tulevaisuuteen. 

Lue lisää Ruokakasvatusyhdistyksen kampanjasta

UUTINEN / 24.08.2026

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 44

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä kausirokotukset käynnistetään viikolla 44. Digitaalinen ajanvaraus ja puhelinajanvaraus avautuvat viikolla 43.  

Kenelle rokotus annetaan? 

Koronan tehosterokotus 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee rokotetta 

• hoivakodeissa asuville ja säännöllisessä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille 
• kaikille 75 vuotta täyttäneille 
• kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille 
• 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta. 

Influenssarokotus 

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja 

• 65 vuotta täyttäneet 
• alle 7-vuotiaat lapset 
• raskaana olevat 
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 
• varusmiespalveluksensa aloittavat 
• laitosmaisissa olosuhteissa asuvat 
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon asiakastyötä tekevä henkilöstö 
• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri 
• lintuinfluenssalle altistumisriskissä olevat ammattilaiset. 

Entä jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen? 

Jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, hän voi hankkia rokotteen omakustanteisesti. Rokotuksia on saatavilla esimerkiksi apteekeista ja yksityisiltä lääkäriasemilta. Tarvittaessa rokotteen voi saada myös pyytämällä reseptin ja rokotusajan omalta terveysasemalta. Tällöin asiakas maksaa rokotteen itse. 

Missä asiakkaat rokotetaan? 

• Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta.  
• Kotihoidon asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat rokotetaan asumisyksiköissä. Rokottamisesta voi tarvittaessa kysyä asiakkaan hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Vammaispalveluiden asumispalveluiden asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä asiakkaan omasta asumisyksiköstä. 
• Muut ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat aikuiset rokotetaan terveysasemalla. 

Lue lisää:   

Influenssarokote (THL) 

Kenelle influenssarokotteita annetaan (THL) 

Koronarokotteet – eri ryhmien rokotukset (THL) 

UUTINEN / 21.08.2026

Uusi Move!-malli vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä lasten liikkumisen edistämisessä

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä tähän tarpeeseen on vastattu niin, että hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat yhteistyössä luoneet toimintamallin, jonka tavoitteena on hyödyntää 5. ja 8. luokilla tehtävien Move-mittausten tuloksia nykyistä systemaattisemmin kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. 

Uuden mallin avulla käytäntöjä yhdenmukaistetaan ja yhteistyötä vahvistetaan, jotta Move-mittausten tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen tukena. 

Yhteistyön kehittämiselle on selkeä tarve. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan vain puolet 4. ja 5. luokan pojista ja runsas kolmannes tytöistä liikkui vähintään tunnin päivässä viikon jokaisena päivänä. 8. ja 9. luokilla osuudet olivat vielä pienemmät: pojista näin ilmoitti kolmannes ja tytöistä vain joka viides.

Tulokset osoittavat, että osa lapsista ja nuorista liikkuu edelleen terveytensä kannalta liian vähän, mikä korostaa yhteisten toimintatapojen ja varhaisen tuen merkitystä. 

Move!-mittaukset kertovat fyysisestä toimintakyvystä 

Move!-mittauksessa arvioidaan oppilaan fyysistä toimintakykyä erilaisten liikettä, kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta mittaavien tehtävien avulla. Mittausten perusteella oppilas saa tuloksen, joka kuvaa hänen fyysisen toimintakykynsä tasoa suhteessa arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Mittaukset toteutetaan 5. ja 8. luokan oppilaille kaikkialla Suomessa.  

Elo-syyskuussa osana koulupäivää toteutettavat mittaukset tarjoavat arvokasta tietoa niin oppilaille itselleen kuin myös kouluille ja kouluterveydenhuollolle. Tavoitteena on ennen kaikkea tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kannustaa liikkumaan. 

– Move!-mittaukset antavat tärkeää tietoa arjessa tarvittavasta fyysisestä toimintakyvystä, mutta niiden keskeisin tehtävä on kannustaa oppilasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, toteaa Minna Mäki, Lopen yhtenäiskoulun luokanopettaja. 

Tuki terveystarkastuksiin – tulokset keskustelun pohjana 

Move!-mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös kouluterveydenhuollossa, mikäli huoltaja antaa siihen luvan. Huoltajalta pyydetään suostumus lukuvuoden alussa joko Wilman kautta tai paperisella lomakkeella. Suostumuksen antamisen jälkeen jälkeen mittaustulokset toimivat osana laajaa terveystarkastusta, jossa tarkastellaan lapsen tai nuoren hyvinvointia monipuolisesti.

Fyysisen terveyden lisäksi tarkastuksissa käsitellään muun muassa psyykkistä vointia, arjen jaksamista ja oppimista, ja liikkuminen sekä fyysinen toimintakyky ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa. 

– Move!-tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan keskustelulle liikuntatottumuksista, arjesta ja jaksamisesta. Ne auttavat tekemään näkyväksi asioita, joista voi muuten olla vaikea puhua, kertoo Tuula Henriksson, Riihimäen Eteläisen ja Herajoen koulun kouluterveydenhoitaja. 

Jos oppilaan tulokset jäävät alle tavoitetason, asia otetaan puheeksi yhdessä oppilaan ja perheen kanssa, ja keskustelussa etsitään yhdessä keinoja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppilasta voidaan kannustaa löytämään itselleen mieluisia tapoja liikkua, ja tarvittaessa ohjata erilaisten harrastusten pariin. Kunnat, järjestöt ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja aktiiviseen arkeen. 

Yhteistyö keskeisessä roolissa 

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun, terveydenhuollon ja muiden toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä yhteistyötä on kehitetty yhteisen toimintamallin avulla, jotta Move!-mittaustulokset siirtyvät sujuvasti liikunnanopettajilta kouluterveydenhuoltoon.  

– Toimiva yhteistyö perustuu selkeään työnjakoon ja aikataulujen yhteensovittamiseen. Kun tieto kulkee sujuvasti, pystymme tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia entistä paremmin, toteaa Niina Heikkilä, opetuspalveluiden asiantuntija Hämeenlinnasta. 

Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja kannustuksen liikkumiseen – omista lähtökohdistaan käsin. 

Tutustu yhtenäiseen malliin tästä

UUTINEN / 21.08.2026

Pika-ajoista nopeaa keskusteluapua arjen huoliin

Pienikin huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa, ennen kuin huoli paisuu. Siksi Oma Häme tarjoaa perhe- ja sosiaalipalveluissa matalan kynnyksen keskusteluapua erilaisiin arjen pulmatilanteisiin. Pika-aikoja voi varata itse verkkosivuilta ja ajan saa yleensä noin kahden viikon sisällä varaamisesta.

Pika-aikoja on tarjolla monenlaisiin elämäntilanteisiin. Keskusteluapua voi saada esimerkiksi lapsiperheen arjen haasteisiin, vanhemmuuden kysymyksiin ja lapsen tunnetaitojen tukemiseen. Tukea on tarjolla myös perhe- ja parisuhteiden haasteisiin, erotilanteisiin sekä aikuisten omaan elämäntilanteeseen liittyviin huoliin. Apua voi hakea jo silloin, kun kaipaa neuvoja tai uusia näkökulmia tilanteeseensa.  

Pika-ajat ovat kertaluonteisia keskusteluaikoja, joiden tarkoituksena on tarjota tukea silloin, kun huoli tai pulma voidaan ratkaista lyhyellä neuvonnalla, ohjauksella ja ammattilaisen kanssa käydyllä keskustelulla. Luottamuksellisista keskusteluista ei synny asiakkuutta hyvinvointialueen palveluihin, eikä niistä tehdä kirjauksia asiakas- tai potilastietojärjestelmiin. 

Valtaosa pika-ajoista toteutetaan etäyhteydellä videovastaanottona tai puhelimitse. Lapsiperheille tarkoitettujen Arjen kesyttämön pika-ajat järjestetään paikan päällä Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä. 

Nopeaa apua ennen kuin huolet kasvavat 

Pika-aikojen tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokemukset palvelusta ovat olleet erittäin myönteisiä: moni on saanut tarvitsemansa avun jo yhdellä tapaamiskerralla. 

– Asiakkaat kertovat usein, että on helpottavaa saada nopeasti keskusteluapua ilman pitkiä odotusaikoja. Tunnin aikana ehtii kuunnella, tukea ja etsiä yhdessä ratkaisuja arjen haastaviin tilanteisiin, kertoo perhetyöntekijä Minna Niskanen. 

Moni kokee myös tärkeäksi sen, ettei palvelun käyttö käynnistä varsinaista asiakkuutta. 

– Parhaimmillaan kyse on pienestä huolesta, joka saadaan käsiteltyä ennen kuin siitä muodostuu suurempi ongelma. Moni kertoo keskustelun jälkeen saaneensa riittävästi tukea, eikä koe tarvitsevansa muita palveluja, Niskanen sanoo. 

Arjen kesyttämö on suosituin pika-aika 

Tänä vuonna suosituimpia pika-aikoja ovat olleet Arjen kesyttämö, vauva- ja taaperoarki sekä aikuisten pika-ajat. 

Arjen kesyttämössä yleisimpiä keskustelun aiheita ovat arjen sujuminen, perheen rutiinit, siirtymätilanteet sekä lasten tunnetaidot. Palvelua hyödynnetään paljon myös neurokirjon lasten ja heidän perheidensä varhaisena tukena. 

– Arjen kesyttämöstä haetaan usein konkreettisia keinoja arjen selkeyttämiseen. Keskustelun lisäksi perheet saavat mukaansa materiaalia helpottamaan arjen sujumista ja ohjeen materiaalin käyttöön. Tunnin mittainen aika on useimmiten riittävä, mutta tarvittaessa voidaan arvioida myös jatkotuen tarvetta, kertoo perhetyöntekijä Kirsikka Pälä. 

Tukea erotilanteisiin ja uusperheen arkeen 

Vaikka osa pika-ajoista on löytänyt käyttäjänsä hyvin, kaikkia palveluja ei vielä tunneta yhtä laajasti. Esimerkiksi parisuhteen tukeen ja uusperhetilanteisiin suunnattuja keskusteluaikoja on toistaiseksi varattu melko vähän. 

– Uskomme, että tarvetta olisi nykyistä enemmän. Parisuhde, uusperheen roolit, lasten sopeutuminen tai erilaiset kasvatuskysymykset ovat asioita, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Näihin tilanteisiin voi hakea apua matalalla kynnyksellä jo silloin, kun huoli on vielä pieni, Niskanen kannustaa. 

Pika-ajat tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa tai perheen tilannetta ammattilaisen kanssa ennen kuin huolet kasvavat suuremmiksi. 

Eron ensiapu -pika-aika tarjoaa nopeasti tukea erotilanteeseen. Palvelu on tarkoitettu eroa pohtiville tai eron kokeneille henkilöille. Pika-ajalle voi tulla joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Palvelussa voi keskustella eroon liittyvistä huolista, tunteista ja käytännön kysymyksistä ammattilaisen kanssa.

Moni vanhempi voi erotilanteessa kaivata tukea esimerkiksi siihen, kuinka erosta tulisi keskustella lasten kanssa ja kuinka lapsia voisi erotilanteessa tukea. Tarvittaessa eron ensiavusta saa ohjausta myös muiden palveluiden piiriin.  

Palvelu kehittyy kysynnän mukaan 

Pika-aikojen kysyntää seurataan jatkuvasti. Aikoja on lisätty tarpeen mukaan, jotta apua olisi saatavilla nopeasti myös ruuhkaisempina ajankohtina. Pika-aikojen suosio kertoo siitä, että matalan kynnyksen keskustelutuelle on selkeä tarve. 

– Olemme saaneet palvelusta erittäin hyvää palautetta. Moni kertoo arvostavansa sitä, että apua saa helposti ja nopeasti ilman monimutkaisia prosesseja. Pienikin huoli kannattaa ottaa puheeksi ennen kuin se ehtii kasvaa suureksi, Pälä muistuttaa. 

Kun koulujen ja päiväkotien arki on jälleen käynnistynyt, pika-ajat tarjoavat mahdollisuuden saada tukea arjen sujumiseen, vanhemmuuteen ja perheen hyvinvointiin jo varhaisessa vaiheessa. 

Pika-ajan voi varata sähköisen ajanvarauksen kautta. Ajanvarauksessa voi tutustua eri teemojen tarkempiin kuvauksiin ja valita omaan tilanteeseen sopivan ajan.  

Lisätietoa pika-ajoista ja ajanvaraus: Pika-ajat keskustelutukeen 

UUTINEN / 20.08.2026

Johtajaylilääkärin virka kiinnosti – Oma Häme sai 22 hakemusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaylilääkärin vakinaisen viran hakuaika on päättynyt. Virkaa haki yhteensä 22 henkilöä, joista 21 täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijat on listattuna tämän uutisen lopussa – lukuun ottamatta yhtä hakijaa, joka on vetänyt hakemuksensa pois.

Johtajaylilääkärin virka tulee avoimeksi nykyisen viranhaltijan eläköitymisen vuoksi. Uuden johtajaylilääkärin on määrä aloittaa tehtävässään 1.1.2027.

– Olemme iloisia siitä, että tehtävä herätti kiinnostusta ja hakijoina on näin monipuolinen ja asiantunteva joukko, toteaa terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Johtajaylilääkäri toimii hyvinvointialueen vastaavana lääkärinä ja vastaa terveydenhuollon lääketieteellisestä johtamisesta. Strategia- ja integraatiotoimialalle sijoittuva virka on keskeinen hyvinvointialueen terveyspalvelujen kehittämisessä ja valvonnassa. Tehtävään kuuluu muun muassa palvelujärjestelmän uudistamisen ja strategian toimeenpanon ohjaaminen lääketieteellisestä näkökulmasta sekä terveydenhuollon laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen.

Valinnassa painotetaan erityisesti hakijoiden johtamiskokemusta ja terveydenhuollon tuntemusta. Viran kelpoisuusvaatimuksena ovat Suomessa laillistetun lääkärin oikeudet ja erikoislääkärin pätevyys.

Rekrytointi etenee keskusteluihin syyskuussa

Valintaprosessi etenee seuraavaksi rekrytointikeskusteluihin, jotka järjestetään syyskuun alkupuolella. Oma Hämeen kumppanina toimii julkisen sektorin hakuihin erikoistunut johdon suorahakuyhtiö AIMS International.

Valinnan etenemisestä tiedotetaan myöhemmin lisää.

Hakijat aakkosjärjestyksessä:

Aidaskorpi Katja
Airo Mikko
Bots Sinikka
Heikkilä Teppo
Hyytiä-Ilmonen Henni
Jakobsson Maija
Jauhonen Hanna-Mari
Järvisalo Mikko
Kannisto Ritva-Liisa
Leppänen Roope
Merivuori Tiina
Nokisalmi Petri
Petranella Saara
Rautava Veli-Pekka
Ruopsa Niina
Schramko Alexey
Schrey Aleksi
Särkkä Kirsi
Toikka Jyri
Ulander Veli-Matti
Ylitolva Katja

UUTINEN / 19.08.2026

Hoitotarvikejakelun toimipisteiden aukioloajat muuttuvat Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 7.9. alkaen

Jakeluajat säilyvät samoina kuin kesän aikana. Aukioloaikojen muutoksella vapautetaan henkilöstön työaikaa puhelimitse tehtyjen yhteydenottojen käsittelyyn, jotta asiakkaiden yhteydenottoihin voidaan vastata palvelulupauksen mukaisessa ajassa koko hyvinvointialueella.

Hoitotarvikejakelun toimipisteiden aukioloajat 7.9. alkaen

Forssa

• maanantaisin klo 12.30–14.30
• torstaisin klo 12.30–14.30

Hattula

• torstaisin klo 13–15

Hämeenlinna

• maanantaisin ja tiistaisin klo 8–12
• keskiviikkoisin klo 14–16

Riihimäki

• maanantaisin klo 9–12
• keskiviikkoisin klo 13–16

Ennalta tilatut tarvikkeet voi noutaa asiakkaalle sopivana ajankohtana

Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven, Lopen ja Rengon alueiden asukkaille tilatut hoitotarvikkeet toimitetaan asiakkaan valitsemaan Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen. Muiden alueiden asiakkaat voivat noutaa ennalta tilaamansa tarvikkeet terveysasemien noutokaapeista. Näin tarvikkeiden noutaminen ei ole sidottu hoitotarvikejakelun toimipisteen aukioloaikoihin.

Hoitotarviketilauksen voi tehdä ympäri vuorokauden soittamalla hoitotarvikejakelun numeroon 03 629 6230. Puhelinvastaajaan voi jättää tarviketilauksen tiedot tai kertoa, mitä asia koskee. Hoitotarvikejakelun ammattilainen soittaa tarvittaessa takaisin viiden arkipäivän kuluessa.

Sähköiseen tilaamiseen valmistellaan uutta ratkaisua

Riihimäen ja Janakkalan alueella käytössä ollut sähköinen hoitotarvikkeiden tilausjärjestelmä ei ole vastannut riittävän hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tämän vuoksi järjestelmä on poistettu käytöstä. Järjestelmän tilalle valmistellaan Palse.fi-portaalin käyttöönottoa koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhteiseksi hoitotarvikejakelun sähköisen asioinnin kanavaksi.

Käyttöönoton aikataulu tarkentuu loppusyksyn 2026 aikana.

Katso ajantasaiset tiedot hoitotarvikejakelusta, tilaamisesta ja aukioloajoista 

UUTINEN / 19.08.2026

Henkilöstöjohtajan yksikkövierailut jatkuvat jo neljättä vuotta – kohtaamiset arjessa rakentavat parempaa henkilöstöjohtamista

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on jatkanut tänäkin vuonna vierailujaan hyvinvointialueen yksiköissä. Jo neljättä vuotta jatkuvassa Henkilöstöjohtaja radalla -toimintamallissa Bjerregård Madsen tutustuu työntekijöiden arkeen, osallistuu työvuoroihin ja keskustelee henkilöstön kanssa heidän kokemuksistaan.

Vuonna 2023 käynnistyneitä vierailuja suunnataan aina eri puolille maakuntaa ja kaikille toimialoille siten, että kierros tarjoaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti henkilöstön arkeen ja ajankohtaisiin tilanteisiin työyhteisöissä.

Oma Hämeessä työskentelee noin 6 700 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista. Suuressa organisaatiossa työntekijöiden arki on erilaista, mutta kaikkia yhdistää hyvinvointialueen yhteinen tavoite tuottaa vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Siksi henkilöstön kokemusten kuuleminen ja arjen työn ymmärtäminen ovat keskeinen osa hyvää henkilöstöjohtamista.

Henkilöstöjohtajan tämänvuotinen kierros erosi aiemmista siinä, että henkilöstöjohtaja vietti yksiköissä aiempaa enemmän aikaa ja osallistui myös työvuoroihin työntekijöiden rinnalla.

– Työparina työskentely, pidemmät vierailut ja osallistuminen yksiköiden arkeen mahdollistivat syvemmän ymmärryksen työn sujuvuudesta, työprosesseista ja siitä, miten organisaation muutokset näkyvät käytännön työssä, selittää Bjerregård Madsen.

Vierailujen tavoitteena ei ole pelkästään tavata henkilöstöä, vaan myös kerätä kokemustietoa työprosesseista, työhyvinvoinnista ja arjen onnistumisista. Tavoitteena on myös tunnistaa yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteita. Samalla kierrokset tarjoavat mahdollisuuden arvioida, miten yhteiset toimintatavat ja johtamisen periaatteet toteutuvat eri puolilla organisaatiota.

– On tärkeää nähdä oikeaa arkea, kuunnella työntekijöitä ja kehittää toimintaa heidän kokemustensa pohjalta. Jokainen vierailu on tuonut uusia oivalluksia niin minulle kuin koko organisaatiolle, toteaa henkilöstöjohtaja.

Iltavuoroja kotihoidossa

Kevään ja alkukesän kierroksella henkilöstöjohtaja on vieraillut muun muassa Turengissa vammaispalveluiden päivätoiminnassa, Riihimäellä vammaispalveluissa sekä tutustunut Hämeenlinnassa ensihoitoon ja kenttäjohtajien työhön. Forssassa Johanna teki iltavuorot kotihoidossa sekä kuntoutus- ja arviointitiimin kanssa.

Vierailuilla nousi esiin niin työn vaativuus, henkilöstön vahva ammattitaito kuin moniammatillisen yhteistyön merkitys. Henkilöstö nosti esiin myös tarpeet kehittää tiedonkulkua sekä työn sujuvuutta.

– Lähijohtajien läsnäoloa ja osallisuutta työyhteisön arkeen kaivattiin monin paikoin. Tätä tulee pohtia koko organisaatiossa, jotta laadukas henkilöstöjohtaminen ja johtamisen periaatteet toteutuvat, jatkaa Bjerregård Madsen.

Oma Häme uudistaa strategiansa mukaan toimintaansa hallitusti ja vaikuttavasti siten, että palvelujen jatkuvuus, henkilöstön hyvinvointi ja muutoskyvykkyys vahvistuvat. Tämä edellyttää johtamista, joka perustuu henkilöstön kokemuksiin, jatkuvaan vuoropuheluun ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Kun johto näkee työn arjen läheltä, voidaan muutoksia suunnitella entistä paremmin asiakkaiden, henkilöstön ja palvelujen tarpeista lähtien.

Yksikkövierailuista nousi esiin myös paljon myönteistä. Henkilöstö kuvasi työyhteisöjään sitoutuneiksi, ja osaaviksi. Useissa yksiköissä korostui hyvä yhteishenki sekä ylpeys omasta työstä ja kollegoiden ammattitaidosta. Nämä vahvuudet luovat perustan laadukkaille palveluille ja onnistuneille muutoksille myös tulevaisuudessa.

Jo neljä vuotta jatkuneet vierailut ovat vakiintuneet osaksi Oma Hämeen henkilöstöjohtamista. Tämänvuotinen kierros jatkui elokuussa iltavuorolla ikääntyneiden asumispalveluyksikössä Hausjärvellä. Kierrosten tavoitteena on vahvistaa luottamusta, lisätä vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välillä sekä varmistaa, että organisaation kehittämistä tehdään aidosti arjen kokemusten pohjalta.

UUTINEN / 18.08.2026

Muutoksia ikäihmisten ateriapalveluissa Forssassa ja Jokioisilla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee muutoksia ateriapalveluihin Forssassa ja Jokioisilla. 

Muutokset koskevat Forssassa Rimpikoto-yksikköä ja Jokioisilla Opintien yksikköä. Molemmissa paikoissa ateriapalvelut päättyvät 1.11.2026.

Aiemmin yksiköissä on ollut tarjolla arkisin lounasruokaa asukkaille. Palvelua ovat hyödyntäneet muutamat kymmenet ihmiset. Kiinteistöissä on yhteensä noin 44 asukasta. Kaikille asiakkaille on tiedotettu muutoksesta. 

Ateriapalvelujen muutokset tehdään, koska palvelutarjonta yhtenäistetään koko hyvinvointialueella. Samanlaisia muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Lopella.

Oma Häme tarjoaa jatkossa edelleen Forssan seudulla ateriapalveluita Tyykihovi- ja Tammikartano-kiinteistössä asuville. Yksiköt muuttuvat loppuvuodesta sosiaalihuoltolain mukaisiksi yhteisöllisen asumisen yksiköiksi, ja ateriapalvelut sisältyvät yhteisölliseen asumiseen. Muutos ei vaikuta nykyisten asiakkaiden palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumispalvelua iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat hoitoa, huolenpitoa ja ikääntyneelle soveltuvan asunnon, mutta eivät ympärivuorokautista palveluasumista. 

1.11.2026 alkaen hyvinvointialue ei myöskään enää vuokraa Rimpikoto-kiinteistöä Forssan vanhustenkotiyhdistykseltä, vaan asiakkaat ovat suorassa vuokrasuhteessa yhdistykseen.  Henkilöstöllä ei jatkossa ole omia toimitiloja rakennuksessa, vaan he käyvät auttamassa asiakkaita paikan päällä.  

Oma Häme lähettää asiakkaille päätökset ateriapalvelun lakkautuksesta. Jokaisen asiakkaan palvelut tarkastetaan henkilökohtaisesti. Jatkossa kotihoidon asiakkaat voivat hankkia ateriat haluamiltaan toimittajilta tai suoraan kaupasta. 

Apua ateriahankintaan saa asiakasohjauksesta. Oma Hämeen nettisivuille on myös kerätty ja kerätään edelleen listaa alueen ruokatoimittajista. Oma Häme seuraa muutosten myötä tarkasti kotihoidon asiakkaiden tilannetta ja avuntarvetta. 

Lisätietoja asiakkaille: 

Ikäihmisten Ensilinja: p. 036 296 620 

Ensilinjan neuvonta, ohjaus ja ajanvaraus - Oma Häme 

Ateriapalvelujen tuottajaluettelo: Ateriapalvelut - Oma Häme 

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

UUTINEN / 18.08.2026

Oma Häme päättää tehostetun valvonnan Elämäntaival-yksikössä – hoivakoti siirtyy uudelle omistajalle

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päättänyt tehostetun valvonnan Riihimäellä sijaitsevassa Elämäntaival-hoivakodissa omistajavaihdoksen myötä.

Yksikköä ylläpitävän Hoivakoti Elämänkaari Osakeyhtiön koko osakekanta siirtyi 13.8.2026 tamperelaiselle Agemo Group Oy:lle, joka toimii nimellä Ikifit. Toiminta siirtyi uudelle omistajalle maanantaina 17.8.2026.

Oma Häme otti Elämäntaival-yksikön tarkempaan valvontaan keväällä 2026 hoivakodin toiminnassa havaittujen epäkohtien vuoksi. Hyvinvointialue ylläpiti yksikön toimintaa sen aikaa, kun yrityksen myymisestä käytiin neuvotteluja. Hyvinvointialueen tukitoimiin kuului mm. uuden lähijohtajan nimeäminen, asukasturvallisuuden varmistaminen ja henkilöstöresurssien riittävyys. Oma Hämeestä siirrettiin esimerkiksi varahenkilöstöä yksikköön.

Omistajavaihdos ei vaikuta asukkaiden arkeen. Koti pysyy samassa osoitteessa, hoitohenkilöstö jatkaa tehtävissään vanhoina työntekijöinä ja asumis- sekä palvelusopimukset jatkuvat sellaisinaan. Myöskään yksikön nimi ei muutu. Oma Häme on ostanut Ikifitiltä ympärivuorokautisen asumisen palveluita jo useamman vuoden ajan.

– Elämäntaipaleessa on osaava ja sitoutunut henkilökunta, ja meidän tehtävämme on tukea heitä, ei muuttaa heidän työtään. Riihimäki on Ikifitille uusi paikkakunta, mutta Kanta-Häme on meille tuttu alue, sanoo toimitusjohtaja Leena Laranne.

Elämäntaival on vuonna 2023 valmistunut 30-paikkainen ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö. Ikifit on suomalainen ikäihmisten hoivapalveluita tuottava konserni, jonka kotipaikka on Tampere. Kanta-Hämeessä Ikifitillä on ennestään kolme ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä Hämeenlinnassa.

Oma Häme on ottanut ikäihmisten hoivakodin tarkempaan valvontaan Riihimäellä - Oma Häme

UUTINEN / 12.08.2026

Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta. 

Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.

Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.

Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.

– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.

Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen 

Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.

– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.

Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.

– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

UUTINEN / 12.08.2026

Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.

Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.

Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.

Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä

Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.

Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.

Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.

Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.

Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

UUTINEN / 12.08.2026

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa

Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.  

Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.   

Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua. 

Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.   

–  Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen. 

Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä.  Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys. 

–  On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.  

Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.  

 Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: 
– nukkuuko nuori riittävästi 
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana 
– jääkö lepoon riittävästi aikaa 
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin 

Tutustu perhekeskuspalveluihimme 

Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta

UUTINEN / 11.08.2026

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi maanantaina 10. elokuuta Hausjärvellä. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa hankintasuunnitelman täydentäminen sekä tietohallinnon toiminnan muutokset. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta. 

Aluehallitus hyväksyi täydennykset Oma Hämeen hankintasuunnitelmaan, johon lisättiin täsmennyksiä erityisesti uuden hankintalain muutosten edellyttämien kilpailutusten vuoksi. Lisäksi suunnitelmaa tarkennettiin ikäihmisten palveluiden hankintojen osalta, sillä palvelutarpeen kehitys ja palveluiden järjestämistavat ovat täsmentäneet tulevia hankintatarpeita.

Hankintasuunnitelmaa täydennettiin edellisen kerran toukokuussa. Tuolloin joidenkin hankintojen ennakoitu arvo oli vielä selvityksessä. Nyt hyväksytyssä täydennyksessä myös nämä ennakoidut arvot on lisätty suunnitelmaan. Aluehallitus päättää jatkossakin erikseen niistä hankinnoista, joita se haluaa seurata tai käsitellä tarkemmin.

IT-sovellustuen siirtäminen omaksi toiminnaksi etenee

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös tietohallintoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosta ja päätti perustaa kaksi uutta ICT-palvelupäällikön virkaa.

Aluehallitus päätti maaliskuussa, että Oma Häme vähentää palveluostoja 2M-IT:ltä ja tulee siirtämään IT-sovellustuen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Toimintamuutoksen vuoksi tietohallinnossa käytiin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, koska uudelleenjärjestelyjen arvioitiin vaikuttavan muun muassa henkilöstön tehtäviin, työnkuviin, palvelussuhteen ehtoihin, työyhteisöihin ja esihenkilöjärjestelyihin. Neuvottelujen tavoitteena ei ollut henkilöstön vähentäminen, vaan tietohallinnon rakenteen ja tehtävien uudistaminen niin, että sovellustuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueen omana toimintana.

Muutoksella tavoitellaan sovellustuen parempaa ohjattavuutta ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Samalla tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointialueen omaa ICT-osaamista sekä käyttäjien ja prosessien tuntemusta ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.

Nyt perustetut ICT-palvelupäälliköiden virat liittyvät muutokseen. Palvelupäälliköt vastaavat järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksien ohjauksesta, palvelutuotannon johtamisesta, toimittajahallinnasta, hankintoihin liittyvästä valmistelusta sekä muutosten hallinnasta.

Aluehallitus käsitteli lisäksi valtuustoaloitteita ja siirsi ne vastattavaksi toimialoille sekä muutamien aloitteiden vastauksia edelleen käsittelyyn aluevaltuustolle.

Lisäksi aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialueen ohjeen, joka koskee vieraanvaraisuutta, edustamista ja lahjoja. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 24. elokuuta.

Aluehallituksen 10.8.2026 kokouksen esityslista 

UUTINEN / 11.08.2026

Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta

Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.

Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä

Tilaisuuden aiheet:

• vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
• millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
• järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin

Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.

UUTINEN / 10.08.2026

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut perjantaina 14. elokuuta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yhtiön hallitus päätti neuvottelujen käynnistämisestä 5. elokuuta. Neuvottelujen piirissä on noin 41 työntekijää ateria- ja puhtauspalveluissa. Neuvotteluista on tiedotettu yhtiön henkilöstöä maanantaina 10. elokuuta.

Suunnitellut muutokset liittyvät erityisesti Forssan seudun ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämiseen. Forssan ateriakohteet siirtyvät tukipalveluyhtiön hoidettaviksi nykyisen palveluntuottajan Loikun (Loimijoen kuntapalvelut Oy) sopimuksen päättyessä vuoden 2026 lopussa. Ateriatuotantoa suunnitellaan keskitettäväksi Forssan sairaalaan perustettavaan valmistuskeittiöön. Samassa yhteydessä suunnitellaan lopetettavan kolmen pienemmän keittiön ateriatuotanto alueelta.

Neuvotteluissa tarkastellaan ateria- ja puhtauspalvelujen tehtäviä, työnjakoa, sijoittumista ja esihenkilörakennetta laajemminkin yhtiön toiminta-alueella. Muutokset voivat koskea muun muassa työntekijöiden työn sisältöjä, tehtävänimikkeitä ja työskentelykohteita.

Neuvottelujen ensisijaisena tavoitteena ei ole henkilöstön vähentäminen, vaan nykyisen henkilöstön hyödyntäminen toiminnan muutoksissa. Ratkaisuja pyritään löytämään muun muassa tehtävien sisältöjä ja työssäkäyntialueita muuttamalla sekä hyödyntämällä eläköitymisten, irtisanoutumisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisen tuomia mahdollisuuksia. Irtisanomiset ovat kuitenkin mahdollisia, jos muuta työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei ota tarjottua tehtävää vastaan.

Oma Hämeen tukipalvelut Oy:ssä on ollut 6. elokuuta alkaen toistaiseksi voimassa rekrytointikielto muutosneuvottelujen piirissä olevissa tehtävissä.

Muutosneuvottelujen etenemisestä tiedotetaan henkilöstölle neuvotteluprosessin aikana. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen 11.9.2026 mennessä.

ARTIKKELI / 31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.

– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.

Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.

– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.

Kahden maailman rajalla

Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.

– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.

Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.

– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.

Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.

– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.

Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.

– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.

Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.

– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.

Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.

Palapeli, joka ei saa hajota

Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.

– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.

Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.

– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.

Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.

– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.

Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.

Viimeinen ilta

Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.

– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.

– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.

Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.

Hetki, jolloin kaikki loksahti

Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.

– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.

Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.

– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.

Kaaos, joka kantoi

Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.

– Kaaos.

Toinen sanoo:

– Extreme run.

Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.

– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.

UUTINEN / 31.07.2026

Oma Hämeen yksikköön liittyvä somekirjoittelu

Sosiaalisen median kanavissa on julkaistu viime aikoina useita tekstejä ja video liittyen Riihimäellä sijaitsevaan Oma Hämeen yksikköön. Julkaisuissa tuodaan esiin väitteitä liittyen Oma Hämeen asumisyksikön toimintaan. 

Oma Hämeen yksiköiden toimintaa ohjaa lait ja ohjeet, joiden mukaan kaikissa yksiköissä toimitaan. Epäkohtailmoitukset, muistutukset ja yksiköiden saama palaute käsitellään hyvinvointialueen prosessien mukaisesti.  

Asiakkaan ja potilaan oikeudet - Oma Häme

Hyvinvointialue ei voi kommentoida yksittäisiä tapahtumia tai asiakkaaseen liittyviä asioita, joita koskevat yksityisyyden suoja ja salassapitosäännökset. 

ARTIKKELI / 30.07.2026

Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton

Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.

Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.

– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.

Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.

– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.

Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.

Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.

Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.

– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.

Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.

– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.

– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.

Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.

– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.

Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.

– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.

Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.

– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.

UUTINEN / 29.07.2026

Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan

Miksi yhä useampi perhe valitsee synnytyspaikakseen Hämeenlinnan Ahveniston sairaalan eli Assin?

Tule mukaan Instagram-liveen keskiviikkona 26.8. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @synnyta_hameelinnassa.

Livessä pääset:
• tutustumaan uusiin synnytystiloihin
• kuulemaan synnytyksen käytännöistä ja palveluista
• kysymään suoraan kätilöiltä kaikesta, mikä mietityttää tai jännittää
• kuulemaan, millaista synnyttäminen ja perheen ensipäivät Assissa ovat

Assissa synnytät turvallisesti luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Jokainen perhe saa käyttöönsä oman perhehuoneen ensimmäisiä yhteisiä hetkiä varten. Tavoitteenamme on olla maailman inhimillisin sairaala, jossa jokainen synnyttäjä ja perhe kohdataan lämpimästi ja yksilöllisesti.

Myös Kanta-Hämeen ulkopuolelta tulevat perheet ovat tervetulleita synnyttämään Hämeenlinnaan.
Huomioithan, että emme vastaa livessä henkilökohtaisiin terveys- tai potilastietoihin liittyviin kysymyksiin.

Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @synnyta_hameelinnassa. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.

Lisätietoja: Synnytä Hämeenlinnassa - Oma Häme

UUTINEN / 27.07.2026

Muutoksia Viipurintien terveysaseman kuvantamispalveluihin elokuun lopusta alkaen

Kuvantamispalvelut siirretään Viipurintien terveysasemalta Oma Hämeen muihin toimipisteisiin elokuun lopussa. Röntgentutkimuksia tehdään Viipurintiellä perjantaihin 28.8. saakka - ultraäänitutkimuksia loppuvat jo tiistaina 25.8. Hammaskuvaukset jatkuvat normaalisti Viipurintiellä osana suun terveydenhuollon palveluja.

Syyskuun alusta Oma Hämeen kuvantamisyksiköt toimivat uudessa Ahveniston sairaalassa eli Assissa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa. Sote-keskukset toimivat sairaaloiden tiloissa: Forssassa osoitteessa Urheilukentänkatu 9 ja Riihimäellä Kontiontie 77. 

Asiakas saa ajanvarauskirjeessä aina tiedon toimipisteestä, jossa tutkimus tehdään sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että lähetämme kutsukirjeitä myös Suomi.fi-viesteinä niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Omat ajat voi tarkistaa myös Oma Häme -sovelluksesta. Kuvantamistutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

Oma Häme käyttää kaikkia kuvantamisen toimipisteitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. Tämän vuoksi asiakas saattaa saada ajan kuvantamistutkimukseen johonkin muuhun yksikköön, jossa asiakas muuten asioi. Tutkimuspaikka määräytyy aina hoidon tarpeen, tutkimuksen kiireellisyyden, tutkimuslaitteiden saatavuuden sekä hoidon sujuvuuden perusteella. Kaikkia tutkimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samassa toimipisteessä, eikä kaikkiin tutkimuksiin liity päivystyksellistä tarvetta.

Apua Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelusta

Ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ottaa yhteyttä Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun puhelimitse tai chatin kautta. Ota yhteyttä asiakaspalveluun myös silloin, kun kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu terveysasemalla.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu on avoinna ma-pe klo 07.30 – 16.30. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 03 629 6262 – chat-asiointi onnistuu kirjautumalla asiointipalveluun joko Oma Häme -sovelluksessa tai verkkosivuilla.

Hattulalaisille muistutuksena, että Parolan terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Terveystalo Oy, minkä vuoksi röntgentutkimukset tehdään Hämeenlinnassa, kauppakeskus Goodmanin toimipisteessä. Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä Parolan terveysasemalle.

Kuvantamisen muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Kuvantamisen henkilöstö Viipurintieltä siirtyy työskentelemään Oma Hämeen muihin toimipisteisiin.

Uutista muokattu: Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla yhteydessä Parolan terveysasemalle, ei Terveystaloon.

UUTINEN / 24.07.2026

Tekoälyä hyödyntävä toimintamalli tukee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä

Oma Häme on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeen mielenterveyspalveluille ja tuelle aiempaa varhemmin. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rahoittamassa MieliReitti-hankkeessa kehitetty malli kokoaa eri tietolähteistä saatavaa tietoa ammattilaisten työn tueksi ja muodostaa aiempaa paremman kokonaiskuvan lapsen tai nuoren tilanteesta.

Tekoäly ei tee päätöksiä lapsen tai nuoren palveluista, vaan auttaa ammattilaista tunnistamaan tilanteita, joissa tuen tarvetta voi olla syytä selvittää tarkemmin. Lopullisen arvion tekee aina ammattilainen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina. Tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä voi olla vaikea havaita ajoissa, koska tietoa on hajallaan eri järjestelmissä.

Oma Häme panostaa tekoälyn hyödyntämiseen 

MieliReitti-hankkeessa kehitettiin tekoälypohjaisen analyysin lisäksi toimintatapaa, jossa eri toimijat tukevat lasta, nuorta ja perhettä yhdessä. Auttamisverkostoon voivat kuulua kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syvenemistä mahdollisimman varhain. 

MieliReitti on yksi neljästä Sitran rahoittamasta hyvinvointialueiden kokeilusta, joissa kehitetään dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ennakoivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oma Hämeessä ratkaisu on edennyt kehittämisestä käytännön testaukseen perhekeskuspalveluissa ja syksyllä käynnistyy varsinainen pilotti. Ratkaisu on suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla.

MieliReitti on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pitkäjänteistä työtä tekoälyn hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oma Häme on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sote-kirjaamisen tukena. Lisäksi tekoälyä pilotoidaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa. 

– Oma Häme haluaa olla suunnannäyttäjä siinä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuullisesti ja vaikuttavasti. MieliReitti osoittaa, että data, tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää tavalla, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tekoäly hyödyntää tutkimustietoa ja hyvinvointialueen dataa

Kesäkuussa 2025 käynnistyneen hankkeen sovelluskehitystyöstä vastasivat Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisten teknologiakumppaneiden kanssa. Tekoälymallin pohjana hyödynnettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

MieliReitti kokoaa tietoa väestötietojärjestelmästä sekä hyvinvointialueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Malli tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä varhaisia signaaleja, kuten pitkittyneitä koulupoissaoloja, kiusaamista, yksinäisyyttä tai kuormittavia elämäntilanteita.

Lisäksi malli huomioi lähipiiriin liittyviä tekijöitä, joiden tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huostaanotto, vanhemman päihdeongelma tai läheisen vakava sairastuminen.

Kun useita huolta herättäviä tekijöitä kertyy samanaikaisesti, tekoälymalli antaa ammattilaiselle herätteen. Sen perusteella ammattilainen voi selvittää lapsen tai nuoren tilannetta tarkemmin. Heräte ei käynnistä automaattisesti toimenpiteitä, vaan tilanne arvioidaan aina yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Ratkaisu on toteutettu tietosuoja huomioiden. Arkaluonteisia tietoja käsitellään turvallisesti, eikä tekoäly tee automaattisia päätöksiä. Tietoja näytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille vain heidän käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Tavoitteena oikea-aikainen tuki

MieliReitti ei keskity pelkästään varhaisten huolenaiheiden tunnistamiseen, vaan ennen kaikkea lasta ja nuorta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus, harrastukset, koulun ja varhaiskasvatuksen tuki sekä yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa toimintamallia.

– Vaikuttava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustuvat siihen, että elämäntilanne tunnistetaan riittävän varhain ja suojaavia tekijöitä vahvistetaan jo ennen oireilun alkamista. Kun lapsen tai nuoren tilanteessa tarvitaan useamman toimijan tukea, hänen ympärilleen voidaan Oma Hämeessä koota monialainen Omatiimi. Verkostolle tulee luoda yhteiset toimintatavat ja suunnitelma, jonka toteutumista sekä tuen vaikuttavuutta on seurattava yhdessä, kertoo Antikainen.

MieliReitti tukee Oma Hämeessä käyttöön otettua Omatiimi-toimintamallia. Omatiimiin voi kuulua hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita. Tiimi kootaan aina asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on tarjota lapselle, nuorelle ja perheelle sujuvaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea sen sijaan, että perhe joutuisi asioimaan erikseen useiden toimijoiden kanssa.

Pilotointi tehdään arkityössä

Hankkeessa kehitetty ratkaisu on tulossa käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa. Ensimmäisiä testauksia herätteistä on tehty perhekeskuksen Ensilinjassa. Syksyllä alkavaan pilotointiin osallistuu myös kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisia. 

Pilotoinnissa arvioidaan tekoälypohjaisen mallin antamien herätteiden oikea-aikaisuutta ja käytettävyyttä sekä sitä, miten ne tukevat ammattilaisten päivittäistä työtä. Tulosten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen, ja sen käyttöä voidaan jatkossa laajentaa myös muihin palveluihin ja asiakasryhmiin.

Tavoitteena vähentää raskaampien palvelujen tarvetta

MieliReitti on osa Sitran valtakunnallista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Neljä hyvinvointialueilla toteutettua kokeilua päättyivät kesäkuussa 2026.

Oma Hämeessä MieliReitti on ollut päänavaus tekoälyn ja tiedon hyödyntämiselle ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa tarkasteltiin Kanta-Hämeen 0–23-vuotiasta väestöä ja keskityttiin erityisesti noin 48 000:een alle 18-vuotiaaseen. Mallin perusteella noin 15 prosentilla havaittiin kohonnut tuen tarve tai tarve selvittää tilannetta tarkemmin. Kyse ei kuitenkaan ole diagnoosista eikä automaattisesta palvelutarpeen arviosta.

Toimintamallin varsinaista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden tunnetta, koulunkäyntiä, työllisyyttä, elämänhallintaa ja mielenterveyden oireilua. Lisäksi voidaan seurata muutoksia koulupoissaoloissa, kiusaamiskokemuksissa ja lastensuojelun tarpeessa. 

Hyvinvointialueen näkökulmasta keskeinen kysymys on, vähentääkö ennaltaehkäisevä toiminta raskaampien palvelujen tarvetta. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyttö, päivystyskäynnit, lastensuojelun sijoitukset ja pitkäkestoisten sosiaalipalvelujen tarve.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: lisääkö toiminta hyvinvointia, vahvistaako se suojaavia tekijöitä ja vähentääkö se korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin? Tätä seuraamme nyt, kun pohdimme mallin laajentamista muille asiakasryhmille ja muihin palveluihin, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Antikainen.

Lue aiempi uutinen: Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

UUTINEN / 23.07.2026

Jukolan hammashoitolan remontti etenee – osa vastaanotoista siirtyy syksyllä väliaikaistiloihin Hämeenlinnassa

Jukolan hammashoitolan remontti etenee syksyllä vaiheeseen, joka vaikuttaa laajemmin suun terveydenhuollon vastaanottoihin Hämeenlinnassa. Syyskuun puolivälistä alkaen hammashoitolassa on käytössä vain kaksi hoitohuonetta, minkä vuoksi osa vastaanotoista järjestetään väliaikaisesti muissa Hämeenlinnan hammashoitoloissa.

Osa asiakkaista saa tämän vuoksi vastaanottoajan eri toimipisteeseen kuin mihin alkuperäisessä ajanvarauksessa on kutsuttu. Asiakkaille ilmoitetaan hoitopaikan muutoksesta henkilökohtaisesti tekstiviestillä.

Jos et pääse vastaanotolle, muista perua tai siirtää aikasi

Voit perua tai siirtää tiettyjä suun terveydenhuollon vastaanottoaikoja digitaalisessa asiointipalvelussa. Palvelu löytyy Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Palvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.

Voit myös perua ajan jättämällä ääniviestin suun terveydenhuollon kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numeroon 03 629 6301. Puhelinvastaaja toimii viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Kerro viestissä nimesi, syntymäaikasi sekä vastaanottoaika, jonka haluat perua tai siirtää.

Ajan voi perua tai siirtää myös Terveys-chatissa arkisin klo 8–14 valitsemalla Suun terveydenhuollon ajan siirron tai peruutuksen.

Peru tai siirrä vastaanottoaikasi viimeistään 24 tuntia ennen varattua aikaa. Käyttämättä jätetystä ajasta peritään maksu 18 vuotta täyttäneiltä.

Vastaanottoja järjestetään väliaikaisesti useissa toimipisteissä

Jukolan kiinteistössä on ollut käynnissä remontti keväästä lähtien, mutta hammashoitolan toiminta on jatkunut koko ajan normaalisti. Asiakkaiden ei kannata säikähtää työmaa-aluetta tai pihalla olevia rakennustarvikkeita, hoitola on kuitenkin avoinna.

Syksyllä hammashoitolan nykyiset tilat remontoidaan kuntokartoituksen suositusten mukaisesti. Tämän vuoksi käytössä on tilapäisesti vain kaksi hoitohuonetta. Jukolan piha-alueelle sijoitetaan lisäksi siirrettävä hammashoitoyksikkö tukemaan vastaanottotoimintaa.

Kaikille Jukolan hammashoitolan työntekijöille on järjestetty remontin ajaksi (viikot 39-50) väistötilat Hämeenlinnan kantakaupungin alueelta. Loppuvuoden aikana vastaanottoja pidetään Hätilän hammashoitolassa sekä Viipurintien sote-keskuksen E- ja G-rakennusten hammashoitoloissa.

Hammashoitoloiden ajanvarauskirjat ovat avoinna vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Siksi osa asiakkaista on saanut vastaanottoajan Jukolaan jo ennen remontin tarkemman aikataulun varmistumista. Tämän vuoksi osa vastaanotoista siirretään toiseen toimipisteeseen remontin aikana.

Palveluverkon uudistaminen etenee Hämeenlinnassa

Jukolan remontti on osa Oma Hämeen palveluverkon uudistamista Hämeenlinnassa. Jukolaan valmistuu 12 uutta hoitohuonetta, joihin siirtyvät vaiheittain loppuvuoden aikana Kalvolan, Lammin ja Hattulan hammashoitoloiden palvelut.

Suun terveydenhuollon palveluja kootaan vaiheittain Hämeenlinnan kantakaupungin alueelle, kun lisätiloja valmistuu myös Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskukseen. Myös Assi-sairaalaan valmistui uusia suun terveydenhuollon tiloja keväällä 2026.

Palvelujen siirtyminen toteutetaan nykyisen suunnitelman mukaan vähintään kahdessa vaiheessa: ensimmäiset muutot tehdään syyskuussa ja loput vuoden vaihteessa.

Kaikki Oma Hämeen hammashoitolat ovat hyvinvointialueen asiakkaiden käytettävissä. Vastaanottoajan voi varata siihen hammashoitolaan, josta sopiva aika on saatavilla nopeimmin tai jonka sijainti on asiakkaalle paras.

Lue lisää: Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palveluja – tavoitteena entistä sujuvampi hammashoito

Hämeenlinnan Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8. alkaen

Hämeenlinnan perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8.2026 alkaen.

Noppa eli ajanvaraukseton vastaanotto palvelee jatkossa arkisin klo 8–9 osoitteessa Viipurintie 1–3, D-rakennus, 3. kerros. Aiemmin vastaanotto on ollut avoinna arkisin klo 9–12.
Noppa on ajanvaraukseton vastaanotto mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Vastaanotolla asiakkaat palvellaan vuoronumerojärjestyksessä. Palvelussa arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan asiakas oikean palvelun piiriin.

Jos olet hakeutumassa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, ole ensisijaisesti yhteydessä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinjaan puhelimitse tai chatin kautta.
Muutos koskee Hämeenlinnan mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä Hattulan päihdepalveluihin hakeutuvia asiakkaita. Nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään. Muutos ei vaikuta yksikön muihin vastaanottoihin.

Muutoksen tavoitteena on turvata asiakkaiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy koko hyvinvointialueella sekä parantaa hoidon saatavuutta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja
Puhelin: 03 629 69571
Puhelinpalvelu arkisin klo 9–12
Chat arkisin klo 9–15

UUTINEN / 16.07.2026

Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa

Oma Häme uudistaa kotihoidon palvelusetelisääntökirjat 1.9.2026 alkaen. Muutokset koskevat sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä. Aluehallitus hyväksyi uudistetut palvelusetelisääntökirjat huhtikuussa 2026. Muutos koskettaa noin 300 sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakasta.

Nykyisille palveluseteliasiakkaille on tiedotettu muutoksista heinäkuun alussa. Tiedote on lähetetty asiakkaalle joko kirjeenä tai Suomi.fi-viestinä sen mukaan, onko asiakkaalla Suomi.fi-palvelu käytössä.

Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?

Muutoksen vuoksi nykyisille asiakkaille laaditaan uudet palvelusetelipäätökset ennen muutosten voimaantuloa. Useimmilla asiakkailla palvelu jatkuu normaalisti, eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos muutokset edellyttävät asiakkaalta toimenpiteitä tai vaikuttavat palvelun järjestämiseen, asiakkaaseen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin arvon jatkossakin. Säännöllisessä kotihoidossa palveluseteli säilyy tulosidonnaisena, mutta palvelusetelin arvo on jatkossa sama koko hyvinvointialueella, eikä taajama- ja haja-asutusalueita enää erotella.

Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo jakautuu jatkossa kolmeen eri hintaluokkaan palvelun toteuttamisajankohdan mukaan:

• arkipäivisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 34 €/tunti
• arki-iltaisin klo 18–22 sekä lauantaisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 41 €/tunti
• lauantai-iltaisin, arkipyhien aattoina, sunnuntaisin, arkipyhinä sekä yöaikaan klo 22–7: palvelusetelin enimmäisarvo 68 €/tunti

Tilapäisessä kotihoidossa palvelusetelin arvo on 30 euroa tunnilta.

Tilapäinen kotihoito myönnetään pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palveluseteli kattaa asiakkaan luona toteutettavan palveluajan, ja vähimmäislaskutusaika on 15 minuuttia.

Jos asiakkaan hoito edellyttää kahden työntekijän samanaikaista käyntiä, tarve arvioidaan palveluohjauksessa ja huomioidaan palvelusetelissä etukäteen. Tällöin käynti voidaan laskuttaa kahden työntekijän mukaisesti.

Asiakas voi edelleen valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Mikäli nykyinen palveluntuottaja ei jatka palvelusetelituottajana uusien sääntöjen mukaisesti, asiakkaalle annetaan aikaa ja tukea uuden palveluntuottajan valintaan.

Muutoksia myös palveluntuottajien hyväksymiseen

Uusissa sääntökirjoissa täsmennetään kotihoidon palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia.
Palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun rekisteröinnin lisäksi terveydenhuollon rekisteröinti kotisairaanhoidon osalta.

Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla valmius tuottaa kotihoidon kokonaisuutta, sillä pelkkä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ilman mahdollisuutta vastata kotihoidon tarpeisiin ei ole riittävä peruste palvelusetelituottajaksi hyväksymiselle. Myös alihankkijoiden tulee olla asianmukaisesti rekisteröityjä tuotettavien palvelujen osalta.

Lisätietoja: Ikääntyneiden ensilinja puh. 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15)

Säännöllisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen

UUTINEN / 08.07.2026

Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen

Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.

Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.

Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.

Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön. 

Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.

Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560

UUTINEN / 07.07.2026

Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa

Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.

Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.

Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
 
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin. 

UUTINEN / 02.07.2026

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.

Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. 
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme

Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.

– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.

– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.

Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.

Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.

Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

UUTINEN / 01.07.2026

Kanta-Häme saattoi kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi – Lupa- ja valvontavirasto päättää valvonnan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on onnistunut saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lain edellyttämälle tasolle. Lupa- ja valvontavirasto (LVV) päättää hyvinvointialueen valvonnan todettuaan, että määräys on täytetty asetettuun määräaikaan mennessä.

Lupa- ja valvontavirasto määräsi syksyllä 2025 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhdessä useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä. Määräystä tehostettiin uhkasakolla. Viraston 1.7.2026 julkaistun päätöksen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue on täyttänyt määräyksen, minkä vuoksi alueen valvonta päättyy eikä uhkasakkoa tuomita maksettavaksi. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on lisäksi hakenut muutosta Valviran syksyllä 2025 antamaan alkuperäiseen uhkasakkopäätökseen, joten tuolloinen päätös ei ollut lainvoimainen.

LVV toteaa päätöksessään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimet kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn saamiseksi lainmukaiseksi ovat olleet asianmukaisia. Viraston mukaan hyvinvointialue on noudattanut pääosin aiemmin annettua määräystä.

Päätös on osoitus siitä, että hyvinvointialueella tehty pitkäjänteinen työ hoitojonojen lyhentämiseksi on tuottanut tulosta myös poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä.

– Onnistuminen perustuu henkilöstön erinomaiseen työhön sekä siihen, että hoitoon pääsyn kehittäminen nostettiin koko erikoissairaanhoidon yhteiseksi operatiiviseksi tavoitteeksi. Näin pystyimme saavuttamaan hoitotakuun vaatimukset samaan aikaan, kun toteutimme uuden Assi-sairaalan varustelun, muuton ja käyttöönoton, sanoo erikoissairaanhoidon tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen.

– Erikoissairaanhoitomme henkilöstö on tehnyt valtavan hienoa työtä tässä tiukassa tilanteessa. Sairaalan muuttaminen lisäsi haastetta merkittävästi, mutta kaikki on olosuhteisiin nähden onnistunut todella hyvin keväällä, hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen sanoo.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä on parannettu määrätietoisesti kehittämällä toimintatapoja, lisäämällä hoitokapasiteettia ja kohdentamalla resursseja sinne, missä tarve on ollut suurin. Samanaikaisesti hyvinvointialue toteutti uuden Assi-sairaalan käyttöönoton, joka oli yksi Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävimmistä käyttöönottoprojekteista.

LVV nostaa päätöksessään esiin useita hyvinvointialueen toteuttamia kehittämistoimia. Hoitoon pääsyä on parannettu muun muassa kehittämällä polikliinistä kirurgiaa, tiivistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä Forssan ja Riihimäen yksiköissä sekä hyödyntämällä palveluseteleitä ja ostopalveluja kriittisillä erikoisaloilla. Lisäksi leikkaustoimintaa on lisätty, kliinistä lisätyötä kohdennettu sinne, missä tarve on ollut suurin, tiedolla johtamista vahvistettu ja henkilöstöä lisätty leikkaustoimintaan ja kirurgian vuodeosastolle.

Kehityksen tuloksena kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli kuusi kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden 2025 elokuun yli tuhannesta potilaasta 25 potilaaseen huhtikuun 2026 loppuun mennessä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue pitää myönteisenä sitä, että Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa hyvinvointialueiden onnistumisen hoitojonojen purkamisessa.

– Arvostamme sitä, että Lupa- ja valvontavirasto näkee hyvinvointialueiden todella lyhentäneen koronapandemian aikana syntyneitä hoitojonoja merkittävästi valtavasta talouspaineesta huolimatta, Naukkarinen toteaa.

Vaikka valvonta päättyy, työ hoitoon pääsyn sujuvuuden varmistamiseksi jatkuu.

– Suhtaudumme vakavasti jokaisen lakisääteisen velvoitteen täyttämiseen. Korjattavaa meilläkin oli, ja kuten tästä huomaa, halusimme jonon purkaa. Tavoitteemme on pitää odotusajat jatkossa riittävän selvästi lakisääteisen enimmäisajan alapuolella, jotta yksittäiset muutostilanteet eivät enää johda määräaikojen ylittymiseen, Naukkarinen sanoo.

LVV toteaa päätöksessään seuraavansa kiireettömän erikoissairaanhoidon tilannetta myös jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatietojen perusteella.

Lue aiempi uutinen aiheesta: Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä - Oma Häme

UUTINEN / 30.06.2026

Tuttu rakennus, uudet palvelut – Parantolankadulla palvellaan edelleen joka arki päivä

Parantolankadun rakennus on monelle hämeenlinnalaiselle tuttu entisenä Kanta-Hämeen keskussairaalana. Nykyään siellä toimii laaja joukko Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka sairaalapalvelut ovat siirtyneet Assi-sairaalaan.
 
Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema sijaitsee vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa osoitteessa Parantolankatu 6. Rakennuksessa asioidaan päivittäin esimerkiksi terveysaseman vastaanotoilla, neuvolassa, kuntoutuspalveluissa, terveyssosiaalityössä ja kotisairaalan palveluissa.
 
– Parantolankadun rakennus on edelleen tärkeä osa Oma Hämeen palveluverkkoa. Siellä työskentelee suuri joukko ammattilaisia, jotka palvelevat asiakkaita perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja ikääntyneiden palveluissa joka arkipäivä, mutta palvelut ovat muuttuneet asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, sanoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.
 
Rakennus on monelle tuttu vuosikymmenten ajalta, mutta sen käyttötarkoitus on muuttunut.
 
– Moni tunnistaa rakennuksen edelleen keskussairaalana, mikä on täysin luonnollista. Haluamme muistuttaa, että täällä toimii edelleen paljon Oma Hämeen palveluja. Terveysaseman vastaanottojen lisäksi täällä toimivat esimerkiksi neuvola, kuntoutuspalvelut ja kotisairaala. Rakennus on edelleen vilkas asiointipaikka, mutta nykyään painopiste on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluissa, palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen kertoo.

Ennen vastaanotolle saapumista kannattaa tarkistaa toimipisteen osoite ajanvarauskirjeestä tai Oma Hämeen verkkosivuilta. Näin löydät helposti oikeaan paikkaan.

Assi-sairaala vai Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema?

Assi-sairaala, Sairaalakatu 3

Assi-sairaalassa toimivat muun muassa:

• erikoissairaanhoidon vastaanotot
• ympärivuorokautinen päivystys
• synnytykset
• leikkaustoiminta
• kuvantaminen
• laboratorio
• muut sairaalapalvelut.

Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema, Parantolankatu 6

Parantolankadulla toimivat muun muassa:

• terveysasema
• neuvolapalvelut
• kuntoutuspalvelut
• terveyssosiaalityö
• kotisairaala
• muita perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluja.

Parantolankadulla palvellaan edelleen joka arkipäivä. Rakennuksessa toimii nykyisin laaja joukko Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluja, joten asiakkaan kannattaa aina tarkistaa vastaanoton osoite ajanvarauskirjeestä ennen asiointia.

UUTINEN / 29.06.2026

Kehitämme hoitotarvikejakelua – toimitusajat lyhenevät vaiheittain

Hoitotarvikejakelun yhteydenottojen käsittely ruuhkautui alkuvuodesta Riihimäen seudulla henkilöstövajeen vuoksi.

Tilanteen korjaamiseksi olemme kehittäneet toimintaa ja lisänneet henkilöstöä. Palvelu on jo parantunut merkittävästi, mutta emme ole vielä tavoitetasolla. Tavoitteenamme on, että otamme asiakkaaseen yhteyttä palvelulupauksen mukaisesti viiden arkipäivän kuluessa.

Puheluiden käsittely keskitetty – palveluruuhkaa saatu purettua

Pystymme vastaamaan puheluihin aiempaa paremmin koko hyvinvointialueella, sillä käsittelemme yhteydenottoja toimipisteestä riippumatta. Hämeenlinnan ja Forssan hoitotarvikejakelut osallistuvat nyt myös Janakkalan ja Riihimäen seudun puheluiden käsittelyyn, mikä auttaa purkamaan ruuhkaa ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Koko hyvinvointialueelle tulossa yhteinen sähköinen tilauskanava

Janakkalan ja Riihimäen seudulla käytössä ollut sähköinen tilauslomake on suljettu elokuun 2026 loppuun saakka, jotta voimme purkaa aiemmin syntynyttä palveluruuhkaa ja varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisen palvelun. Muilla alueilla sähköistä tilauslomaketta ei ole ollut käytössä.

Hyvinvointialueella valmistellaan parhaillaan koko alueen yhteistä sähköistä tilauskanavaa, joka otetaan käyttöön myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Palvelua on kehitetty toimitusten osalta – tavoitteena laajentaa toimitukset pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin koko hyvinvointialueella

Olemme uudistaneet hoitotarvikkeiden toimituksia Riihimäen ja Janakkalan seuduilla sekä Rengossa. Hoitotarvikkeet toimitetaan nyt suoraan keskusvarastolta Postin noutopisteisiin ja pakettiautomaatteihin.

Muutoksen ansiosta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet aiempaa nopeammin. Toimintamalli laajennetaan myöhemmin koko hyvinvointialueelle.

Jos toimituksesta puuttuu tuotteita tai paketissa on vääriä tarvikkeita, asiakkaan tulee ottaa suoraan Tuomi Logistiikan asiakaspalveluun, puh. 03 567 8100.

Asiakas, muista tehdä tilaus neljä viikkoa ennen tarvikkeiden loppumista

Asiakkaita muistutetaan tekemään hoitotarviketilaus neljä viikkoa ennen tarvikkeiden loppumista, jotta tarvikkeet riittävät seuraavaan toimitukseen asti.

Tee tilaus soittamalla hoitotarvikejakelun numeroon 03 629 6230. Työntekijät soittavat sinulle takaisin.

Asiointi hoitotarvikejakelun toimipisteissä on myös aina mahdollista

Hoitotarvikejakelun toimipisteet jatkavat toimintaansa toistaiseksi. Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat tulla suoraan toimipisteeseen. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta. Kesällä aukioloajoissa on joitakin poikkeuksia.

Katso hoitotarvikejakelun aukioloajat täältä

ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  

Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi. 

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 

Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

UUTINEN / 25.06.2026

Yksi yhteydenotto riittää

Ota yhteyttä samasta asiasta vain yhden kerran ja yhtä yhteydenottotapaa käyttäen. Voit esimerkiksi soittaa, hoitaa asian digitaalisen ajanvarauksen kautta tai käyttää chattia.
 
Jos esimerkiksi olet jo siirtänyt tai perunut ajan digitaalisesti, älä ota yhteyttä uudelleen samasta asiasta soittamalla tai chatin kautta.
 
Käsittelemme kaikki yhteydenotot. Kun vältät saman asian ilmoittamista useaan kertaan, palvelu toimii nopeammin kaikille asiakkaille.

UUTINEN / 23.06.2026

Sosiaalinen raportointi nostaa esiin huolen mielenterveydestä, toimeentulosta ja asumisen turvattomuudesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuonna 2025 kerätty sosiaalinen raportointi nostaa esiin alueen asukkaiden ja ammattilaisten havaintoja hyvinvoinnin haasteista sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Raportoinnin perusteella erityistä huolta aiheuttavat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, taloudellisen haavoittuvuuden lisääntyminen, ikääntyneiden yksinäisyys sekä asumiseen liittyvät palvelukatveet.

Vuoden aikana sosiaalisen raportoinnin ilmoituksia kertyi yhteensä 108. Havaintoja tehtiin koko hyvinvointialueelta, eniten Hämeenlinnasta. Ilmoittajina oli asukkaita, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä järjestöjen edustajia.

Sosiaalinen raportointi on osa rakenteellista sosiaalityötä. Sen tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallisia ilmiöitä, eriarvoisuutta ja palvelujärjestelmän puutteita sekä välittää tietoa päätöksenteon tueksi. Sosiaalihuoltolain mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee varmistaa, että tieto sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista välittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaaville toimijoille ja päättäjille.

– Tavoitteenamme on tehdä sosiaalisen raportoinnin mahdollisuutta nykyistä tunnetummaksi, jotta yhä useampi asukas löytäisi väylän tuoda esiin arjessaan kohtaamiaan epäkohtia. Näin saamme tärkeää tietoa palvelujen kehittämisen ja uudistamisen tueksi, sanoo sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutanen.

Huoli palvelujen saavutettavuudesta korostui

Raportoinnissa nousi vahvasti esiin huoli palvelujen saavutettavuudesta. Ilmoituksissa kuvattiin pitkiä odotusaikoja, palvelujen pirstaleisuutta sekä tilanteita, joissa asiakkaan toimintakyky ei riitä palvelujen hakemiseen ilman tukea. Erityisen haastavaksi koettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus.

Havaintojen mukaan mielenterveyden haasteet näkyvät erityisesti nuorten pahoinvointina, koulupoissaoloina, ahdistuneisuutena ja kriisitilanteiden vaikeutumisena. Ilmoituksissa kuvattiin tilanteita, joissa apua ei saada riittävän ajoissa ja ongelmat ehtivät vakavoitua ennen tuen saamista.

Taloudellinen epävarmuus näkyy arjessa

Raportoinnin perusteella myös taloudellinen haavoittuvuus on lisääntynyt. Asiakasmaksujen korotusten, etuusmuutosten ja yleisen kustannusten nousun arvioitiin heikentävän erityisesti pienituloisten, paljon palveluja tarvitsevien sekä ikääntyneiden ihmisten toimeentuloa.

Havaintojen mukaan palvelumaksujen nousu ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset voivat yhdessä johtaa asiakkaiden maksuvaikeuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Asumisen ongelmat ja ikääntyneiden yksinäisyys huolestuttavat

Asumiseen liittyvissä havainnoissa nousivat esiin kriisimajoituksen puutteet, asunnottomille suunnattujen palvelujen hajanaisuus sekä huoli turvattomista asuinympäristöistä. Erityisen haastavaksi kuvattiin päihteitä käyttävien henkilöiden mahdollisuudet saada tilapäistä majoitusta.

Ikääntyneiden hyvinvointia koskevissa ilmoituksissa korostuivat yksinäisyys, toimintakyvyn heikkeneminen ja huoli hoitopaikkojen riittävyydestä. Havainnoissa kuvattiin myös tilanteita, joissa ikääntyneitä joudutaan sijoittamaan kauas läheisistään.

Havainnot ohjaavat palvelujen kehittämistä

Sosiaalisen raportoinnin perusteella on tunnistettu useita kehittämistarpeita, kuten palvelujen saavutettavuuden parantaminen, matalan kynnyksen tuen vahvistaminen sekä asumispalvelujen selkeyttäminen.

Havainnoista laaditut kehittämisehdotukset käsitellään hyvinvointialueen toimialajohdossa. Laajemmat, päätöksentekoa edellyttävät kokonaisuudet viedään tarvittaessa luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Osa esiin nousseista kehittämiskohteista voidaan ratkaista myös palvelu- tai tulosalueilla osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

– Sosiaalinen raportointi on vielä suhteellisen uusi toimintatapa, jota kehitämme jatkuvasti. Tavoitteena on kuulla palautetta entistä vahvemmin ja hyödyntää sitä rohkeasti palvelujen ja toimintatapojen uudistamisessa aina, kun se on mahdollista, Mutanen kertoo.

Raportoinnissa tunnistettiin myös myönteisiä kehityssuuntia. Näitä olivat muun muassa yhteinen tahtotila osallisuustyön kehittämiseen, perhekeskusten monialaiset tiimit sekä sähköisten palvelujen ja etäasioinnin helpottama asiointi lapsiperheissä.

Yhteistyötä yli hyvinvointialuerajojen

Kanta-Hämeessä sosiaalisen raportoinnin havaintoja kerättiin vuosina 2024–2025 alueen omalla lomakkeella. Vuoden 2026 alusta lähtien raportointi on toteutettu Sisä-Suomen hyvinvointialueiden yhteisellä lomakkeella.

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyössä on koottu myös havaintoja sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksista ja välitetty niitä kansanedustajille päätöksenteon tueksi.

Lisäksi hyvinvointialueet valmistautuvat sosiaalihuoltolain uudistukseen ja suunnittelevat yhteistä sosiaalihuollon tiekarttaa, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen visio tulevaisuuden eettisesti kestävästä sosiaalihuollosta.

UUTINEN / 22.06.2026

Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palveluja – tavoitteena entistä sujuvampi hammashoito

Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palvelujaan, jotta ne vastaavat paremmin asukkaiden tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto linjasi keväällä 2024 palveluverkkopäätöksessään, että suun terveydenhuollon palveluja voidaan vuoteen 2030 mennessä koota kolmeen palvelukeskukseen. Tavoitteena on turvata laadukkaat ja sujuvat palvelut koko hyvinvointialueella sekä vahvistaa ammattilaisten yhteistyötä.

Palveluverkkopäätöksen mukaiset muutokset etenevät vaiheittain. Ensimmäiset muutokset kohdistuvat Hämeenlinnan seudulle vuoden 2026 aikana, minkä jälkeen muutoksia suunnitellaan Forssan seudulle vuonna 2027. Riihimäen seudun mahdolliset muutokset ajoittuvat tätä myöhempään vaiheeseen.

Hämeenlinnan seudulla palveluja kootaan vaiheittain Hämeenlinnan kantakaupungin alueelle, kun Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskukseen sekä Jukolan hammashoitolaan avautuu lisätiloja. Näihin tiloihin muuttavat vaiheittain Hätilän, Hauhon, Lammin, Parolan sekä Kalvolan hammashoitoloiden palvelut. Myös Assiin on jo maaliskuussa saatu uusia tiloja suun terveydenhuollon käyttöön. Toimintojen on suunniteltu muuttavan vähintään kahdessa vaiheessa, ensin syyskuussa ja sitten vuoden vaihteessa.  

Forssan seudulla suunnitellaan palvelujen vaiheittaista siirtämistä Forssan terveysasemalle. Muutostyöt alkavat tämän vuoden lopussa, jolloin palvelujen siirtyminen alkaa vaiheittain vuoden 2027 alusta. Näiden muutosten osalta suunnittelu on vielä kesken, joten tarkempaa aikataulua vielä odotetaan. 

Janakkalassa hammashoidon palvelut jatkuvat toistaiseksi nykyisissä tiloissa Turengissa. Lopen, Hausjärven ja Tervakosken palveluja tarkastellaan osana Riihimäen seudun palveluverkkosuunnittelua. Riihimäen muutokset ovat sidoksissa suunnitteilla olevaan Riihimäen uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen. 

Liikkuvat palvelut kehittyvät ja ennaltaehkäisyä painotetaan

Samaan aikaan suun terveydenhuollon palveluja kehitetään. Oma Häme on kilpailuttanut siirrettävän hammashoitoyksikön, jossa voidaan tehdä tavanomaisia hammashoidon toimenpiteitä esimerkiksi koulujen läheisyydessä. Lisäksi liikkuvia palveluja viedään pitkäaikaiseen palveluasumiseen. Niiden asiakkaille sekä koululaisille voidaan paikan päällä antaa omahoidon ohjausta, tehdä hoidon tarpeen arviointia ja toteuttaa pieniä toimenpiteitä.

Omahoidon ohjauksessa voidaan hyödyntää myös etävastaanottoja. Niitä on jo käytössä ensimmäistä lasta odottaville perheille sekä pian tulossa 1-vuotiaiden lasten suun terveystarkastuksiin. Digitaalisia palveluja kehitetään koko ajan eteenpäin.

Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että palvelut pysyvät laadukkaina ja saatavilla myös tulevaisuudessa. Kun palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin, ammattilaisten yhteistyö vahvistuu ja erityisosaaminen on paremmin asiakkaiden käytettävissä. Samalla kalliita laiteinvestointeja voidaan hyödyntää tehokkaammin.

Suuremmat yksiköt tukevat myös palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Henkilöstön yhteistyö helpottuu, sijaistaminen ja vastaanottojen järjestäminen sujuvoituvat, ja asiakkaiden tarvitsemia käyntejä voidaan vähentää kehittämällä toimintaa kohti niin sanottua "kerralla enemmän" -mallia.

Kuten koko hyvinvointialueen olemassaolon aikana, kaikki hammashoidon palvelut ovat kaikkien alueen asukkaiden käytettävissä. Suun terveydenhuollossa ei ole erillistä hoitopaikan valintaa hyvinvointialueen sisällä, vaan hoitoon voi hakeutua esimerkiksi siihen hammashoitolaan, johon nopeimmin saa vastaanotolle ajan tai sinne, mihin on lyhin matka työpaikalta.

Entistä enemmän palveluissa painotetaan jatkossa suun ja hampaiden ongelmien ennaltaehkäisyä ja tavoitteena on esimerkiksi tuoda varhainen hoito takaisin kouluille osaksi lasten arkea. Osana muuta hoitoa asiakkaiden kanssa käydään myös huolellisesti läpi suun ja hampaiden omahoito-ohjeistukset kotiin vietäväksi. On hyvä muistaa, että hammaslääkärin tekemä suun tutkimus tai hampaan reiän paikkaaminen ei hoida hammaskariesta tai ikenien tulehdusta. Tutkimukset voivat tuoda esille suussa olevan sairauden tai hoitaa sen aiheuttamaa oiretta. Varsinainen ikenien tulehduksen tai hammaskarieksen hoitaminen tapahtuu jokaisen omassa kodissa päivittäisen hammashoidon keinoin.

Lue myös: Palveluverkkomuutosten kulisseissa tehdään valtava määrä yhteistyötä - Oma Häme

UUTINEN / 17.06.2026

Oma Häme panostaa varhaiseen tukeen – tavoitteena sujuvammat palvelut asukkaille

Aluevaltuusto on hyväksynyt Oma Hämeen strategian vuosille 2026–2030 sekä palvelustrategian, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä tulevina vuosina.

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla strategia, joka määrittää toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu lainsäädäntö puolestaan edellyttää palvelustrategian laatimista. Palvelustrategia kuvaa, miten palvelut järjestetään ja miten strategian tavoitteita toteutetaan käytännössä.

Strategia ja palvelustrategia muodostavat yhtenäisen strategiakokonaisuuden, jolla vastataan hyvinvointialueita kaikkialla Suomessa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla asukkaat odottavat palveluilta entistä parempaa saavutettavuutta, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tavoitteena on varmistaa, että kantahämäläiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti myös tulevaisuudessa.

Strategia antaa suunnan tuleville vuosille

Oma Hämeen strategiassa määritellään hyvinvointialueen yhteinen suunta vuosille 2026–2030.

Toimintaa ohjataan neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta käytettävissä olevilla resursseilla.

Palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista lähtien

Palveluja kehitetään asiakkaan näkökulmasta niin, että ne muodostavat nykyistä sujuvampia kokonaisuuksia ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen ja eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi.

Tavoitteena on, että asukkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä palvelusta apu löytyy tai olla yhteydessä useaan eri paikkaan saman asian hoitamiseksi.

Samalla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omissa palveluissaan ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän

Painopistettä siirretään aiempaa enemmän ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukemista, terveellisten elintapojen vahvistamista, aivoterveyden riskien tunnistamista sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista.

Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin ja tarjota tukea ennen kuin ongelmat kasvavat tai palveluntarve lisääntyy.

Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja järjestöjen kanssa vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.

Yritysten kanssa yhteistyötä kehitetään niin, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asukkaiden saama hyöty paranevat. Tavoitteena on rakentaa palveluketjuja, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti.

Palveluja uudistetaan kestävällä tavalla

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään entistä enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelujen vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.

Myös digitalisaation, automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, tukea ammattilaisten työtä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Teknologian avulla voidaan tukea palvelutarpeiden varhaista tunnistamista, tiedon hyödyntämistä ja palveluprosessien kehittämistä.

– Tavoitteena on, että palveluja kehitetään tulevina vuosina yhä vahvemmin niiden vaikuttavuuden perusteella. Haluamme kohdentaa voimavarat sinne, missä niillä voidaan tuottaa kantahämäläisille mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.

UUTINEN / 17.06.2026

Diabeetikko: jatkossa kutsu silmänpohjakuvaukseen tulee Terveystalolta

Jos sinulla on diabetes ja käyt säännöllisesti silmänpohjakuvauksissa, saat jatkossa kutsun kuvaukseen Terveystalolta. Kuvauspaikat säilyvät ennallaan Hämeenlinnan Viipurintiellä, Forssassa, Riihimäellä ja Janakkalassa.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaalle?

• Saat kutsun silmänpohjakuvaukseen jatkossa Terveystalolta.
• Kuvauspaikat eivät muutu, vaan kuvaukset jatkuvat tuttuun tapaan Hämeenlinnassa Viipurintiellä sekä Forssassa, Riihimäellä ja Janakkalassa.
• Sinun ei tarvitse tehdä mitään muutoksen vuoksi.
• Seuraavan kuvauksen ajankohta voi siirtymävaiheessa olla hieman aiemmin tai myöhemmin kuin sinulle on aiemmin arvioitu.

Miksi kutsu tulee jatkossa Terveystalolta?

Oma Hämeen diabeetikoiden silmänpohjakuvausseulonnat siirtyvät vaiheittain Terveystalon toteutettaviksi vuosien 2026–2027 aikana. Muutoksen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytännöt silmänpohjakuvausseulontojen osalta, jotta ammattilaisten on helpompi ohjata potilasta palveluissa saumattomasti.

Silmänpohjakuvaukset ovat tärkeä osa diabeteksen seurantaa. Niiden avulla voidaan havaita diabeteksen aiheuttamia muutoksia silmissä varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muutoksella ei ole vaikutusta siihen, kenelle silmänpohjakuvauksia tarjotaan tai miksi niitä tehdään. Kuvaukset jatkuvat normaalisti osana diabeteksen seurantaa.

UUTINEN / 16.06.2026

Aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportit ja käsitteli palvelutuottajien valintaa

Maanantaina 15.6.2026 kokoontunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportin sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvityksen vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta. 

Lue lisää: Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista – aluehallitus käsittelee vuosiraportteja - Oma Häme 

Aluehallitus päätti myös käynnistää Koivikkokoti säätiö sr:n kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä. Nykyinen, vuonna 2021 tehty sopimus ei enää vastaa hyvinvointialueen ja Koivikko-kodin tarpeita, koska Oma Hämeen organisaatio ja palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi.

Lue lisää: Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa - Oma Häme 

Kokouksessa hyväksyttiin Oma Hämeen henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Strategiaan pohjautuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhdenvertaista, turvallista ja arvostavaa työyhteisöä koko organisaatiossa.

Oma Hämeen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa arjen tekoja - Oma Häme

Palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi valmistuu loppuvuodesta 

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysin valmistelutilanne. Hallitus käsitteli maaliskuussa Parolan terveysaseman mahdollista siirtämistä Hämeenlinnaan Parantolan sosiaali- ja terveysasemalle. Asia päätettiin kuitenkin palauttaa valmisteluun ja päättää asiasta vasta vuoden 2027 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Samalla päätettiin, että vuoden 2026 aikana tehdään perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi, jossa tarkastellaan palvelujen järjestämisen kokonaisuutta, siihen liittyviä haasteita ja toimintaympäristöä yhdeksällä palvelupisteellä. 

Analyysin on tarkoitus valmistua marraskuussa ja sen toteuttamisessa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijaa. Aluehallitus lisäsi kokouksessa päätökseen, että se edellyttää jatkovalmistelussa ottamaan huomioon asukkaiden hoidontarpeen, palveluiden saavutettavuuden, hoidon jatkuvuuden ja toteutuneen henkilöstöresurssin. 

Aluehallitus käsitteli myös palveluntuottajien valintaa kilpailutusten perusteella. Hallitus päätti valita palveluntuottajia:  

• päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntouttavaan laitoshoitoon, katkaisu- ja vieroitushoitoon ja avomuotoiseen kuntoutukseen sekä 

• Mielenterveystyön ja päihde- ja riippuvuustyön erityispalvelujen asumispalveluihin 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen lakisääteisten henkilökuljetusten, kiireettömien potilaskuljetusten ja kiireellisten tavarakuljetusten hankinnan käynnistämisen niin, että hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä ja vertailuperusteena tarjoushintaa.  

Se myös päätti hylätä Esperi Caren oikaisuvaatimuksen, joka koski palvelusetelin arvon korotusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 

Seuraava aluehallituksen kokous on 10. elokuuta. 

Aluehallituksen esityslista

UUTINEN / 16.06.2026

Oma Hämeen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa arjen tekoja

Aluehallitus on hyväksynyt 15.6.2026 Oma Hämeen henkilöstön uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Strategiaan pohjautuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhdenvertaista, turvallista ja arvostavaa työyhteisöä koko organisaatiossa. Suunnitelma valmistui kevään 2026 aikana. Valmistelutyötä tehtiin työpajoissa, joihin osallistui luottamusedustajia, työsuojeluvaltuutettuja ja työntekijöitä eri puolilta organisaatiota.  

– Suunnitelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä. Henkilöstöjohtajana minua ilahduttaa suunnitelman konkreettisuus ja yhteys sujuvaan, turvalliseen ja hyvään työarkeen. Suunnitelma ei ole paperinmakuinen, sanoo Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työpaikalla sekä ehkäistä syrjintää, ja näiden toimien edistämiseksi tulee tehdä suunnitelma.   

Tavoitteena turvallinen ja yhdenvertainen työpaikka 

Suunnitelman ydinajatuksena on se, että Oma Häme haluaa olla työpaikka, jossa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät arjen teoissa. Tavoitteena on turvallinen ja monimuotoinen työyhteisö, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja kokee olevansa arvostettu. Keskeisiä tavoitteita ovat epätasa-arvon ja epäasiallisen toiminnan ennaltaehkäisy, työntekijöiden arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen, henkilöstön osallistaminen muutostilanteissa sekä monimuotoisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa. 

– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ei ole pelkkä paperi, vaan toimii yhteisenä lupauksena arjesta. Meillä on vahva tahtotila sekä selkeä suunta ja keinot edetä. Kun viemme tätä työtä eteenpäin yhdessä, askel kerrallaan, rakennamme työyhteisöä, jossa jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, toteaa suunnitelman uudistamista luotsannut HR-päällikkö Kati Koppinen. 

Suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut, joiden avulla työtä viedään eteenpäin tulevina vuosina. 

Uusi suunnitelma rakentuu Oma Hämeen strategisten painopisteiden ympärille: 

Työntekijäkokemus keskiössä 

Tavoitteena on vahvistaa arvostavaa keskustelu- ja kohtaamiskulttuuria sekä puuttua epäasialliseen käytökseen, syrjintään ja epätasa-arvoon. Työyhteisöjen monimuotoisuutta halutaan tukea entistä paremmin, ja työn tekemistä pyritään sujuvoittamaan erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa. 

Kestävä uudistaminen 

Suunnitelmassa korostuvat johtamisen kehittäminen, muutoksissa tukeminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Lisäksi palkkauksen yhdenvertaisuutta vahvistetaan uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotolla. 

Strategisten kumppanuuksien kehittäminen 

Yhteistyötä vahvistetaan niin organisaation sisällä kuin ulkoisten kumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään saavutettavaan ja selkeään viestintään sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa. 

Ennaltaehkäisyssä onnistuminen 

Työyhteisöjen voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja muutosvalmiutta vahvistetaan ennakoivasti. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen ja vaikuttaa oman työnsä sekä työyhteisönsä kehittämiseen matalalla kynnyksellä. 

UUTINEN / 15.06.2026

Palveluverkkomuutosten kulisseissa tehdään valtava määrä yhteistyötä

Oma Hämeen palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain eri puolilla Kanta-Hämettä. Hämeenlinnassa ensimmäinen suuri, sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttoaalto saatiin keväällä onnistuneesti päätökseen. Samaan aikaan katseet ovat jo seuraavissa vaiheissa, erityisesti Forssan seudulla. Muutosten toteutuksesta ja aikatauluista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Palveluverkkomuutosten ensimmäinen vaihe takana Hämeenlinnassa - Forssan tilasuunnittelu on hyvässä vauhdissa

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on koota sosiaali- ja terveyspalveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä integroida palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Muutokset vaikuttavat joidenkin palveluiden sijaintiin, mutta samalla rakennetaan uusia, monialaisia palvelukokonaisuuksia.

– Vaikka näkyvin osa muutosta on itse muutto, todellinen työ tehdään pitkälti kulisseissa. Oma Hämeen tilapalvelut ja kiinteistöpalvelut ovat kantaneet suuren vastuun siitä, että tilat valmistuvat, muutot onnistuvat ja palvelut voivat jatkua keskeytyksettä. Heidän panoksensa on ollut korvaamaton, sanoo projektijohtaja Tanja Kaarna Oma Hämeestä.

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024, mutta niiden toimeenpano on alkanut laajemmin tänä vuonna. Palveluverkkomuutoksien toteuttaminen on edennyt rivakasti suhteessa muutosten määrään ja laajuuteen. Kulissien takana kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jonka onnistuminen perustuu satojen ammattilaisten yhteistyöhön, huolelliseen suunnitteluun ja yhteiseen tahtoon rakentaa toimivampia palveluita.

– Muutot eivät ole koskaan vain tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen. Jokaisen tilaratkaisun, työpisteen, kulkureitin ja toimintatavan taustalla on valtava määrä suunnittelua, yhteensovittamista ja päätöksiä, kertoo Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio.

Sweco toimii palveluverkkomuutoksissa toiminnallisen tilasuunnittelun tukena Oma Hämeelle. Narvion mukaan esimerkiksi Forssan muutosten kokonaisuus on poikkeuksellisen vaativa, koska useita palveluja sijoitetaan uudelleen samalla kertaa ja muutokset on suunniteltava niin, että asiakkaiden palvelut jatkuvat keskeytyksettä.

– Sote-palveluiden muutot eivät koskaan ole "mappi ja kaktus kainaloon" -tyyppisiä muuttoja. Vastaanottoaikoja on varattu kuukausia eteenpäin, ja asiakkaan täytyy tietää, missä hänen palvelunsa sijaitsee. Siksi muutot ovat tarkasti käsikirjoitettuja kokonaisuuksia, Narvio kuvailee.

Yhteistyö alkoi jo ennen muuttoa

Palveluverkkomuutoksissa ratkaisevaa ei ole pelkästään se, missä palvelut sijaitsevat, vaan myös se, miten eri ammattilaiset tulevaisuudessa työskentelevät yhdessä. Siksi muutoksia on valmistelu tiiviisti sen henkilöstön kanssa, jota muutokset koskevat. Yksiköt ovat perustaneet yhteisiä talotoimikuntia, joissa käydään yhdessä läpi tilasuunnittelua ja muuttoaikatauluja. Talotoimikunnissa myös suunnitellaan yhteisiä toimintamalleja ja luodaan me-henkeä yli toimiala- ja tulosaluerajojen.

Hämeenlinnassa Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman uusiin tiloihin muutti ensimmäisenä kotisairaala maaliskuussa. Kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen kertoo olleensa mukana muuton valmistelussa sen ensimmäisistä vaiheista lähtien.

– Työskentely yhdessä uusien toimijoiden kanssa on ollut antoisaa ja hedelmällistä. Olemme ratkoneet ongelmia yhdessä keskustellen ja ajatuksia vaihtaen. Palveluverkkomuutoksen vetäjiltä olemme saaneet hyvää tukea koko matkan ajan, Valaja-Jokinen sanoo.

Parantolankadun sote-asema sijaitsee vanhan keskussairaalan päivystyksen tiloissa, jotka vapautuivat uuteen käyttöön Ahveniston sairaalan eli Assin toiminnan käynnistyttyä keväällä. Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun on tärkeää erityisesti silloin, kun uusia tiloja sovitetaan käytännön työn tarpeisiin.

– Kun meille oli osoitettu paikka uusissa tiloissa, pääsimme osallistumaan kalustesuunnitteluun. Näin pystyimme huomioimaan esimerkiksi liikkuvan työn erityistarpeet ja varmistamaan, että arjen työ sujuu mahdollisimman hyvin myös uusissa tiloissa.

Valaja-Jokinen pitää merkittävänä sitä, että palveluverkkomuutoksessa on onnistuttu huomioimaan myös toiminnan erityisvaatimukset, kotisairaalan tapauksessa työntekijöiden liikkuva työ.

– Uusissa tiloissa kotisairaalan autot saatiin hieman säältä suojaan ja ne ovat lähempänä toimistoa. Taloushan asettaa remonteille reunaehtoja, mutta samalla on ollut hienoa nähdä, että esimerkiksi hyväkuntoisia kalusteita kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen. Se on sekä vastuullista että järkevää, palvelupäällikkö pohtii.

Yhteiset tilat luovat uusia mahdollisuuksia

Forssassa valmistellaan parhaillaan pääterveysaseman muutostöitä, kun lasten, nuorten ja perheiden palveluja kootaan saman katon alle uuteen Perhekeskukseen.

Neuvolapalveluissa työskentelevä Anne Palm näkee muutoksessa paljon mahdollisuuksia.

– On kiinnostavaa ja innostavaa saada lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät toimijat samoihin tiloihin. Aiemmin ihmiset ovat olleet hajallaan eri puolilla, mutta nyt yhteistyölle syntyy aivan uudenlaiset edellytykset, Palm sanoo.

Hänen mukaansa Forssan seudulta on pitkään puuttunut konkreettinen perhekeskus.

–Toivon, että eri ammattilaisten välinen yhteistyö helpottuu, kun työskentelemme lähekkäin samoissa tiloissa. Yhteistyötä ei kuitenkaan synny ilman puhetta. Muutos on suuri, mutta sen laatuun voimme vaikuttaa itse, Palm painottaa.

Palveluverkkomuutoksia suunniteltaessa tarkastellaan myös sitä, miten tilat voivat tukea palvelujen käyttöä entistä paremmin. Forssassa yksi konkreettinen esimerkki on neuvolan uusi sijoittuminen pääterveysaseman ensimmäiseen kerrokseen.

– Neuvola sijaitsi aiemmin toisessa kerroksessa, mikä tarkoitti lastenvaunujen kanssa aina hissin käyttöä. Käyttäjien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa neuvola sijoitetaan lähelle pääsisäänkäyntiä. Se helpottaa lapsiperheiden asiointia merkittävästi, Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio kertoo.

Muutos jatkuu

Vaikka ensimmäisiä onnistuneita etappeja on jo saavutettu, työ jatkuu edelleen. Forssassa käynnistyvät tarvittavat remontit syksyllä, minkä jälkeen muutot voidaan käynnistää vaiheittain. alkuvuodesta 2027. 

Kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen on siirtynyt Hämeenlinnan muutosten jälkeen mukaan seuraavaan projektiin Forssassa.

– Toivon, että Hämeenlinnassa syntynyt hyvä yhteishenki siirtyy myös uusiin kohteisiin. Kun ihmiset tekevät yhdessä töitä yhteisen tavoitteen eteen, syntyy parhaat ratkaisut.

Samaa korostaa myös terveydenhoitaja Anne Palm.

– Näen tässä valtavan potentiaalin, mutta se vaatii yhdessä tekemistä yhteisen hyvän eteen.

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on rakentaa palvelukokonaisuuksia, joissa asiakkaan on helpompi löytää tarvitsemansa palvelut ja ammattilaisten on helpompi tehdä yhteistyötä.

Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Lisäksi muutoksista on koottu tietoa omalle sivulleen omahame.fi-sivustolle. Koostesivulla kerromme tärkeimmistä palveluiden ja yksiköiden muutoksista, jotka vaikuttavat asiakkaiden palveluihin. Hallinnollisia muutoksia ei sivulla kuvata. Tutustu palveluverkkomuutoksiin 

UUTINEN / 12.06.2026

Terveysasemien ajanvarauksia voi nyt perua verkossa

Terveysasemille varattuja vastaanottoaikoja voi nyt perua verkossa. Peruminen koskee seuraavia vastaanottoaikoja:

• lääkärin vastaanotto
• sairaanhoitajan vastaanotto
• fysioterapia (huom! ei Parolan terveysasema)
• toimintaterapia
• jalkaterapia
• ryhmäkäynnit.

Aika tulee perua viimeistään 24 tuntia ennen vastaanottoa.

Huomioi, että Parolan terveysaseman fysioterapia-aikoja ei voi siirtää tai perua verkossa. Jos asut Hattulassa ja haluat siirtää tai perua aikasi, soita Parolan terveysasemalle numeroon 03 629 6601. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–15.00.

Näin perut ajan verkossa

Voit hallita ajanvarauksiasi Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Kirjautumisen jälkeen löydät ajanvarauksesi kohdasta ”tulevat ajanvaraukset”.

Osan kuntoutusajoista voi myös siirtää

Osan terveysasemille varatuista kuntoutuksen vastaanottoajoista voi myös siirtää uuteen ajankohtaan. Jos siirtomahdollisuus on tarjolla, suosittelemme käyttämään sitä ajan perumisen sijaan. Näin saat uuden ajan nopeasti ilman erillistä yhteydenottoa.

Huomioi, että digitaalinen ajan siirto koskee vain terveysasemille varattuja kuntoutuksen vastaanottoaikoja. Erikoissairaanhoidon kuntoutuksen aikoja ei voi siirtää tai perua sovelluksessa.

Entä jos en pysty asioimaan verkossa?

Jos digitaalinen asiointi ei onnistu, ota yhteyttä:

• lääkärille tai sairaanhoitajalle varatun ajan osalta oman terveysasemasi tiiminumeroon, Katso terveysasemien tiiminumerot täältä
• kuntoutuksen ajan osalta Kuntoutuksen Ensilinjaan, puh. 03 629 6680.

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat voivat perua ajan tekstiviestillä.

Katso tekstiviestinumerot täältä

Katso, missä palveluissa voit jo varata, perua tai siirtää aikojasi digitaalisesti

UUTINEN / 12.06.2026

Yhdessä kohti viihtyisämpiä asumisyksiköitä – asiakkaat mukana suunnittelemassa tulevaisuuden tiloja

Millainen toiminta tukee hyvää arkea lyhytaikaisessa palveluasumisessa? Entä miten tilat kannustavat asukkaita liikkumaan asumisyksikössä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Janakkalan Tapailakodissa järjestetyssä työpajassa touko- ja kesäkuussa. Oma Hämeen ammattilaiset keräsivät asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön kokemuksia ja ideoita tulevaisuuden ikäihmisten asumispalveluyksiköiden suunnittelua varten.

Työpajat liittyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkon uudistamiseen sekä asiakasosallisuuden lisäämiseen ikäihmisten asumispalveluiden tilojen suunnittelussa. Ensimmäisenä saatuja tietoja hyödynnetään Turengin terveyskeskuksen entisissä osastotiloissa, jonne syksyllä 2026 siirtyy Turengin Tapailakodin toiminta. 

Kokemustieto suunnittelun keskiössä

Työpajoihin osallistui henkilöitä, joilla oli kokemusta asumisyksiköistä asukkaina, läheisinä tai työntekijöinä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve luoda ympäristöjä, jotka tuntuvat kodilta ja tukevat asukkaiden osallisuutta sekä toimintakykyä.

– Se, että on omat huoneet ja että asiakas kuuluu ja näkyy, tekee paikasta kodikkaan, kuvaili työpajaan osallistunut Maila.

Oma Hämeessä Tilapalvelut vastaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Työpajojen tavoitteena oli varmistaa, että tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa huomioidaan aidosti asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön tarpeet.

– Tämän työpajakokonaisuuden tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät asumisyksiköissä kodinomaisuutta ja vähentävät laitosmaisuutta. Työpaja onnistui erinomaisesti, ja saimme paljon arvokkaita näkemyksiä niin tiloihin kuin toimintaankin liittyen, kertoo suunnitteluasiantuntija Maarit Valkeejärvi.

Värit, kulttuuri ja yhteisöllisyys tärkeinä hyvinvoinnin rakentajina

Työpajasarja toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja toiveitaan, joiden pohjalta arkkitehti ja suunnitteluasiantuntijat laativat alustavat suunnitelmat. Toisessa työpajassa osallistujat arvioivat ja tarkensivat ehdotuksia sekä pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi tilojen värimaailmaan ja materiaalivalintoihin.

– Värimaailma on kaiken perusta. Värit vaikuttavat moniin asioihin, kuten ruokahaluun, totesi osallistuja Anne.

Keskusteluissa korostettiin myös kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen toiminnan merkitystä ikäihmisten arjessa.

– On tärkeää, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus eri taidemuotoihin – esimerkiksi vaihtuviin taidenäyttelyihin, esiintyjiin tai mahdollisuuteen maalata, piirtää tai laulaa, Anne kertoi.

Pienryhmissä keskusteltiin muun muassa yhteistiloista, kuntoutumista tukevista ratkaisuista, ulkoiluympäristöistä sekä siitä, mitkä tekijät houkuttelevat asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen ideointiin. Osallistujat kokivat työskentelyn myönteisenä ja merkityksellisenä.

– Oli yllättävän positiivinen kokemus ja paljon tärkeitä asioita, Maila kuvasi.

Myös työpajojen käytännön toteutus sai kiitosta.

– Järjestelyt olivat hyvät ja aikataulusta pidettiin kiinni. Vetäjät huolehtivat, että keskustelu meni eteenpäin, Anne totesi.

Tulokset hyödyttävät koko hyvinvointialuetta

Työpajoissa esiin nousseita näkemyksiä ja kehittämisideoita hyödynnetään tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteiskehittämisen avulla voidaan varmistaa, että tilat tukevat asukkaiden arkea, hyvinvointia ja osallisuutta mahdollisimman hyvin.

Työpajojen vaikutukset eivät rajoitu vain rakennusten suunnitteluun, vaan niiden kautta tunnistettiin myös uusia näkökulmia asiakkaiden aktiivisen arjen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen.

– Itse koin työpajat onnistuneeksi ja inspiroivaksi tavaksi tehdä asumispalveluiden kehittämistyötä. Tilojen suunnittelun lisäksi saimme näkökulmia myös asiakkaiden arjen aktivointiin ja hyvinvointiin, joita voimme jatkotyöstää edelleen henkilökunnan ja asiakkaidemme kanssa, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Marika Peltonen.

Työpajojen kokemukset osoittavat, että asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön osallistaminen tuo suunnitteluun arvokasta tietoa, jota ei voida saada pelkästään piirustuspöydällä. Yhteiskehittämistä tullaan hyödyntämään myös tulevissa asumispalveluiden kehittämishankkeissa.

Osallistujat toivovatkin, että vastaavanlaista yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa.

– Ehdottomasti tätä tietoa pitää hyödyntää, ja olisi hienoa päästä myöhemmin vierailemaan tällaisissa paikoissa, Anne sanoo.

Kiinnostus osallistua kehittämistyöhön myös jatkossa oli vahvaa.

– Miksi ei – ei ole rasittanut!, Maila toteaa hymyillen. 

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta laadun ja omavalvonnan vuosiraporttia sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvitystä vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset laadukkaat ja turvalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Omavalvonnalla seurataan palvelujen toteutumista ja varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2025 omavalvontaraportin mukaan monissa palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy toteutui lähes kaikissa tapauksissa määräajassa. Pelastustoimen toimintavalmiusajat pysyivät pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisina, ja ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstömitoitus toteutui aiempaa useammassa yksikössä.

Laadun ja omavalvonnan raportin tilastointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin, tulosalueiden tuottamiin tietoihin sekä Oma Hämeen tietoportaalista saatavaan aineistoon.

Raportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutarpeen arvioinnit eivät toteudu täysimääräisesti määräajoissa, samoin joissakin terveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy ei toteudu tavoiteajassa. Omavalvonnan perusteella käynnistettyjä kehittämistoimia jatketaan palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vuonna 2025 hyvinvointialueella tehtiin yli 13 600 asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusta. Ilmoitusten avulla tunnistetaan riskejä ja kehitetään toimintaa entistä turvallisemmaksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus vahvistuivat

Vuonna 2025 Oma Häme kehitti edelleen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja palautetiedon hyödyntämistä. Hyvinvointialueen suositteluindeksi (NPS) oli 83,8, mikä perustui yli 84 000 asiakaskyselyvastaukseen. Lisäksi hyvinvointialue sai vuoden aikana yli 2 500 vapaamuotoista asiakaspalautetta.

Asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen vahvistettiin muun muassa asiakasraatien, asukaspoolin ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asukaspoolissa oli vuoden lopussa 70 jäsentä ja kehittäjäasiakasrekisterissä 50 henkilöä. Asiakaspalautetiedon hyödyntämiselle luotiin yhtenäinen toimintamalli, ja osallisuusohjelman toimenpiteitä vietiin käytäntöön eri palveluissa.

Raportin mukaan myös yhdenvertaisuuden edistäminen eteni suunnitellusti. Hyvinvointialueella määriteltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteet vastuuhenkilöineen sekä kuvattiin kokemusosaajatoiminnan toimintamalli ja eettiset periaatteet. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden näkemykset huomioidaan palvelujen kehittämisessä entistä systemaattisemmin.

Raportin mukaan omavalvonnan rakenteita ja käytäntöjä on vahvistettu vuoden 2025 aikana. Valviran omavalvontamääräyksen vaatimuksia on toimeenpantu palveluiden omavalvontasuunnitelmissa, riskienhallintaa on kehitetty järjestelmällisesti ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu yhtenäistämällä toimintatapoja. Lisäksi hyvinvointialue on vähentänyt palvelujen alueellisia eroja, mikä edistää asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin.

Potilas- ja asiakasasiavastaaville yli 2 000 yhteydenottoa

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvityksestä käy ilmi, että Oma Hämettä koskevien kanteluiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta, mutta muistutusten määrä on pysynyt ennallaan.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat vastaanottivat vuoden 2025 aikana vajaat 2 300 yhteydenottoa. Asiakkaat ja potilaat ottivat yhteyttä erityisesti palvelujen toteuttamiseen, hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, päätöksiin sekä tiedonsaantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalihuollossa suurin osa yhteydenottajista on asiakkaan läheisiä tai laillisia edustajia. Terveydenhoidon asiakkaat ottavat selvästi yleisimmin itse yhteyttä.

Terveydenhuollossa yhteydenotot liittyivät usein hoidon laatuun, hoitoon pääsyyn ja potilasvahinkoepäilyihin. Sosiaalihuollossa korostuivat palvelujen toteuttamiseen, päätöksentekoon sekä tietosuojaan ja tiedollisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Selvityksen mukaan asiakkaat ja omaiset kaipaavat erityisesti selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä sekä tietoa siitä, miten palveluprosessit etenevät. Terveydenhuollossa palautteissa korostui tarve avoimeen vuorovaikutukseen ja oikea-aikaiseen informointiin. Asiakasmaksuihin ja palveluseteleihin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät aiemmasta.

Sosiaalihuollossa yhteydenottojen määrä kasvoi erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Ikääntyneiden palveluissa yhteydenotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuspalveluissa ensihoidon asiakkaat ottivat yhteyttä eniten kuljettamatta jättämisen vuoksi sekä hätäkeskuksen ja Kanta-Hämeen päivystysavun ohjaukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Raportit julkaistaan avoimesti

Omavalvontaohjelman raportointi sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys perustuvat lainsäädäntöön, jonka mukaan hyvinvointialueiden on julkaistava säännöllisesti tiedot omavalvonnan havainnoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Raporttien tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea palvelujen jatkuvaa kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Omavalvonnan vuosiraportti sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta esitystä, jonka mukaan Oma Häme käynnistäisi yhdessä Koivikkosäätiö sr kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Koivikkosäätiö ylläpitää Hämeenlinnassa toimivaa Koivikko-kotia, joka on osa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon palveluketjua Kanta-Hämeessä. Koivikko-koti toimii Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen keskuksen saattohoitokotina sekä erityistason saattohoitopalvelun tuottajana hyvinvointialueella. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä palliatiivisen kotisairaalan kanssa. Vuonna 2025 Koivikko-koti tuotti palveluja reilulle 300 asiakkaalle.

Hyvinvointialueen ja Koivikkosäätiön välinen nykyinen yhteistyösopimus on tehty vuonna 2021. Sen jälkeen sekä hyvinvointialueen organisaatio että palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi, ja yhteistyö Koivikkosäätiön kanssa palliatiivisten potilaiden hoitopolulla on tiivistynyt. Nykyinen sopimus ei vastaa enää hyvinvointialueen eikä Koivikko-kodin tarpeisiin.

Selvityksen tavoitteena olisi arvioida yhteistyön nykytilaa, Koivikkosäätiön asemaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuudessa sekä mahdollisuuksia vahvistaa erityistason saattohoitoa ja palliatiivisen hoidon palveluja tulevaisuudessa. Tarkastelussa huomioitaisiin myös Koivikkosäätiön valmisteilla oleva uudisrakennus, joka voi avata uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Esityksen mukaan selvitys toteutettaisiin yhteistyössä Koivikkosäätiön kanssa, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Kanta-Hämeen lionsklubit loivat Assi-sairaalan lasten ja nuorten yksikköön leijonanpesän

Yhteistyö tuotti hedelmää tälläkin kertaa, kun 12 kantahämäläistä lionsklubia yhdisti voimansa ja lahjoitti Ahveniston sairaalan eli Assin lasten ja nuorten yksikköön vanhemmille tarkoitetun rentoutumistilan – leijonanpesän – sisustuksen.

Lions Club Hämeenlinna Linnattarien ja huoneen suunnitteluryhmän jäsen Sinikka Uolan mukaan sisustuksen lähtökohtana oli, että tilasta saadaan kodinomainen.

- Lopputuloksena saatiin aikaan rauhallinen paikka, jossa voi vaikka keitellä kahvia, kuunnella musiikkia ja nautiskella hierontatuolissa. Siellä saa levollisen hetken, Uola kertoo.

- Usein vanhemmat eivät halua odotella esimerkiksi lapsensa leikkausta sairaalan kahviossa tai muissakaan yleisissä tiloissa, sillä heidän ajatuksensa ovat niin vahvasti lapsen luona, lasten ja nuorten yksikön osastonhoitaja Mari Kesälä sanoo.

- Huone on erinomainen paikka vanhemmille rauhoittua ajatuksineen, hän jatkaa.

Leijonaperhe yhdessä, isä vartioi

Leijonanpesä on ehtinyt kerätä jo paljon positiivista palautetta. Sen ensimmäisiin asukkaisiin kuulunut äiti tiivistää ajatuksiaan huoneen vieraskirjassa:

- Joskus sekunnit tuntuvat pitkiltä. Huoneen jokainen sentti tulee tutuksi. Ihanaa, kun on paikka, jossa voi hetken hengähtää. Juoda kupin teetä ja kohta olla taas valmis lohduttamaan, rohkaisemaan ja kanssaelämään lapsen sen hetkistä todellisuutta. Hierontatuoli – IHANA, äiti kirjoittaa.

Leijonanpesään astuessa yksi asia kiinnittää heti huomion – sen seinällä komeileva maalaus leijonaperheestä. Kyseessä on taitelija Saga Järvisen akrylliteos. Järvinen kuvailee teosta rauhalliseksi ja lempeäksi.

- Teos tuo turvaa. Pennut ovat perheen lähellä ja isä vartioi, Järvinen kertoo.

Minuuttiaikataululla

Assin lasten ja nuorten yksikkö hoitaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lapsia.

- Meillä hoidetaan kaikkia erikoissairaanhoitoa tarvitsevia 0–16-vuotiaita. Osastohoitoa sekä päiväsairaala- ja poliklinikkatoimintaa, Mari Kesälä luettelee.

Uuteen Assi-sairaalaan yksikön muutto sujui maaliskuussa ongelmitta.

- Muutto sujui erinomaisesti, koska se oli niin hyvin suunniteltu etukäteen. Minuuttiaikataululla, Kesälä naurahtaa.

- Muuttoa sujuvoitti myös hyvä onni, sillä meillä oli muuton aikaan ainoastaan yksi lapsi osastolla.

Yksikkö on toiminut Assissa nyt noin kolme kuukautta, ja kaikki on mennyt pääasiassa hyvin.

- Jos jossain kohtaa esimerkiksi jokin järjestelmä ei ole toiminut niin kuin pitää, niin siihenkin on tilanteen mukaan henkilökunta sopeutunut.

ARTIKKELI / 10.06.2026

Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?

Kuluvan vuoden aikana on noussut näkemyksiä siitä, miten sotea pitäisi korjata (pelastustoimi on ilmeisesti kunnossa, kun siitä puhutaan hyvin vähän). Nämä ajatukset ovat näkyneet myös arviointiryhmien esityksissä niillä alueilla, jotka ovat arviointimenettelyssä. Arviointiryhmien työssä erikoissairaanhoidon keskittäminen on ollut yksi keskeisimmistä – ellei jopa näkyvin – teema.

Lapissa tämä on näkynyt keskusteluna Meri-Lapin palvelurakenteesta, ja Keski-Suomessa on esitetty tiettyjen erikoisalojen keskittämistä Pohjois-Savoon. Keskittämisen lisäksi alueita on pyydetty lisäämään yhteistyötä ja monissa yhteyksissä on melko suoraan esitetty, että alueiden määrää tulisi vähentää, jotta syntyisi "isommat hartiat". Nämä suorat esitykset perustuvat nimenomaan talouslukuihin, mutta välillä tuntuu siltä, että meillä on tässä valtakunnassa käytössä erilaisia taskulaskimia. En nimittäin ymmärrä, miten nämä kaksi tekijää yksinään ratkaisisivat soten keskeiset ongelmat.

On totta, että erikoissairaanhoito yksittäisenä kokonaisuutena on merkittävä menoerä hyvinvointialueiden budjeteissa, se muodostaa noin kolmanneksen kokonaiskustannuksista. Kyse on kuitenkin hoidoista ja palveluista, joita ei käytännössä voida lopettaa. Tai voidaan, mutta seuraukset olisivat potilaille kohtalokkaita. Jos palveluita ei lopeteta, miten toiminnan siirtäminen alueelta A alueelle B sitten säästäisi merkittävästi rahaa? Jonkin verran säästöjä voi syntyä palveluiden kokoamisesta yhteen hallinnollisesta näkökulmasta (hyvin pieni säästö), mutta saman hoidon tai vastaanottokäynnin potilas tarvitsee riippumatta siitä, tapahtuuko se alueella A vai alueella B.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna etäisyydet kasvavat ja välilliset kustannukset lisääntyvät. Ihmiset joutuvat olemaan pidempään poissa töistä, matkakulut kasvavat ja palveluiden saavutettavuus heikkenee. Sitten tulee vaikein kysymys: jos toiminta X siirretään alueelta A alueelle B, on hyvin todennäköistä, että alueelle A jää vajaakäytöllä olevia tiloja ja alueella B tarvitaan lisää kapasiteettia. Jos siirtyvä toiminta olisi esimerkiksi osa leikkaustoiminnasta, seurauksena voisi olla, että toisaalla leikkaussaleja jää tyhjiksi ja toisaalla rakennetaan uusia tai laajennetaan olemassa olevia tiloja. Toinen keskustelussa usein unohtuva näkökulma on toiminnallinen kokonaisuus. Ei ole sattumaa, että sairaala ja sen päivystys rakentuvat tiettyjen erikoisalojen ympärille. Ei tuolikaan pysy kunnolla pystyssä, jos siitä katkaisee yhden jalan – ja satulatuoli taitaa romahtaa.

Puretaan väliin vielä yksi myytti: isompi yksikkö ei tarkoita sitä, että toiminta olisi laadukkaampaa. Terveydenhuollossa tärkeintä on, että hoito on laadukasta ja potilasturvallista. Jos sairaala ei pysty tuottamaan laadukasta hoitoa, toimintaa ei pidä jatkaa sellaisenaan, sanoi eräs johtajaylilääkärikin aikoinaan. Se pitää korjata tai tarvittaessa siirtää toiseen sairaalaan. Eli keskittäminen ei itsessään ole laadun tae, eikä suurempi yksikkö ole automaattisesti parempi kuin pienempi.

Kurkataanpa sitten kustannuspuolta, sillä se näyttää olevan esitysten ytimessä. Toimin aikoinaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtajana, ja yksi tehtävistäni oli optimoida palvelutuotannon kustannusrakennetta. Kävimme läpi useita erikoisaloja siitä näkökulmasta, olisiko palvelu järkevää tuottaa itse vai ostaa toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä toimijalta. Joka kerta, kun arvioimme kokonaiskustannuksia, olivat ostopalveluiden kustannukset joko samalla tasolla tai korkeammat kuin omassa tuotannossa. Lisäksi tunnistimme välillisiä kustannusriskejä, koska erikoissairaanhoito on toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi ortopedi saattaa tarvita neurologin konsultaatiota osana hoitoprosessia. Jos neurologia olisi keskitetty alueelle X, jokainen konsultaatio muodostaisi uuden laskutettavan kustannuserän, eikä yhteistyö olisi samanlaista kuin oman talon sisällä tehty. Ammattilaiset eivät ole robotteja, vaan ihmisiä, jotka toimivat työyhteisössä. Tästä näkökulmasta en ymmärrä, mistä todellinen säästö syntyisi, jos erikoissairaanhoitoa siirretään paikasta toiseen.

Ymmärrän kyllä, että erittäin pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 15–20 vuoden perspektiivissä, säästöjä voi syntyä. Siihen mennessä palvelut, teknologia ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin todennäköisesti muuttuneet merkittävästi. Tällöin tämän päivän keskittämisratkaisut voivat osoittautua tarpeettomiksi tai jopa kustannuksia lisääviksi ja laatua heikentäviksi. Voimme loputtomasti väitellä erikoissairaanhoidon työnjaosta, mutta todelliset säästöt syntyvät tarveperusteisesta yhteistyöstä, ei valtakunnallisesti ohjatusta yhteistyöstä.

Sisä-Suomen YTA-alueella, johon kuuluvat Kanta-Hämeen lisäksi Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, yhteistyötä tehdään jo monilla osa-alueilla. Meillä on muun muassa Sydänsairaala, Coxa, Fimlab ja Tuomi Logistiikka. Nämä yhteistyökokonaisuudet eivät ole syntyneet siksi, että meitä olisi ohjattu tekemään yhteistyötä. Ne ovat syntyneet alueiden omasta tahtotilasta sekä yhteisesti tunnistetusta tarpeesta. Voisi olla, että meillä olisi yhteinen Tähtisairaala, jos se olisi sopinut hallitusohjelmaan, mutta ei sopinut Sipilän kaudella. Epäilenkin, että valtion "informaatio-ohjaus" pikemminkin syventää poteroita kuin avaa uusia yhteistyökanavia.

Onko alueiden yhdistäminen sitten se paljon puhuttu hopealuoti? Jokainen hyvinvointialueiden talouslukuja tarkastellut näkee melko nopeasti, ettei ole. Rakenteiden muuttaminen tässä hetkessä aiheuttaisi vain uuden käänteen, joka pysäyttäisi kehittämistyön pitkäksi aikaa. Hyvinvointialueiden yhdistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että seuraavat 2–3 vuotta käytettäisiin taas organisaatio- ja johtamisrakenteiden rakentamiseen sekä toiminnan vakauttamiseen. Lisäksi syntyisi huomattava määrä kustannuksia tietojärjestelmien yhteensovittamisen, palveluiden yhdistämisen ja toiminnan harmonisoinnin kautta.

Käytännössä moni asia alkaisi jälleen alusta, samalla tavalla kuin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuonna 2023. Onko siis järkevää esittää, että koko soten uudistusrumba käynnistetään uudelleen ja kesken nykyisen järjestelmän vakiinnuttamisen? Saa olla aikamoinen taikuri, joka taikoo kahdesta tai kolmesta köyhästä alueesta rikkaan alueen pelkästään hallintoa vähentämällä, koska samat palvelut on joka tapauksessa tuotettava väestölle.

Yksi alueiden yhdistämiseen liittyvä näkökulma jää kuitenkin vähälle huomiolle: poliittinen järjestelmä. Alueiden yhdistyminen voisi muuttaa vaalipiirejä, poliittisia voimasuhteita ja päätöksenteon painopisteitä sekä siirtää päätöksentekoa kauemmas osasta asukkaita. En sukella tähän teemaan tämän syvemmin. Totean kuitenkin sen, että virkamiehen näkökulmasta päätöksentekokykyinen poliittinen rakenne on ratkaisevan tärkeä asia. Kanta-Hämeessä meillä on ollut päätöksentekokykyä, siitä iso kiitos poliittisille päättäjille.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että rahoitusjärjestelmällä ajetaan alueita vähitellen taloudelliseen ahdinkoon, jotta alueiden määrän vähentämisestä tulisi poliittisesti helpompi vaihtoehto. On erikoista, että valtakunnallisesti käydään hyvin vähän keskustelua siitä, että rahoitusjärjestelmän ns. tekniset tarkistukset leikkasivat hyvinvointialueilta muutamassa kuukaudessa noin 695 miljoonaa euroa. Samalla meillä on useita alueita, joiden pitäisi nopeasti ikääntyvän väestön keskellä tuottaa sote- ja pelastuspalvelut käytännössä rahoituksen nollakasvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sopimusten mukaiset palkankorotukset, inflaation vaikutukset ja muut kustannusten nousut on katettava täysimääräisesti toiminnasta säästämällä.

Jotain on todella pahasti pielessä, jos järjestelmä toimii näin. Jos kuntien valtionosuusjärjestelmästä leikattaisiin vuositarkistuksen yhteydessä 695 miljoonaa euroa, keskustelu olisi todennäköisesti huomattavasti äänekkäämpää. Nyt asia jäi yllättävän vähälle huomiolle, vaikka vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin ovat erittäin merkittäviä.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 10.06.2026

Sosiaalihuollon järjestelmäuudistus aiheuttaa viiveitä maksuihin

Oma Häme on päivittänyt sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiään, ja uuden järjestelmän käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Käyttöönoton yhteydessä osa asiakkaiden tiedoista joudutaan siirtämään uuteen järjestelmään käsin. Tästä johtuen joidenkin asiakkaiden maksujen käsittely ja maksaminen voivat viivästyä.

Viiveet koskevat erityisesti lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaissosiaalityön kautta maksettavia tukia, korvauksia ja muita maksuja.

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tilanteen vuoksi. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi olla yhteydessä oman palvelunsa Ensilinjaan.

Yhteystiedot kiireellisissä tilanteissa:

Aikuissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6566
Palveluaika: ma–pe klo 9–11
Sähköposti: taloudellinentuki@omahame.fi

Vammaissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6578
Tekstiviestinumero: 040 629 6255
Palveluaika: ma–pe klo 9–12
Sähköposti: vammaissosiaalityo.ensilinja@omahame.fi

Perhekeskuksen Ensilinja
Puhelin: 03 629 6200
Palveluaika: ma ja ke-to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12. 
Yhteyttä voi ottaa myös Perhekeskus-chatin kautta samoina palveluaikoina.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä järjestelmäuudistuksen käyttöönoton aikana.

Järjestelmäpäivitys aiheuttaa viiveitä myös täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyyn. Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä

UUTINEN / 09.06.2026

Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen

Aluevaltuusto oli koolla Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta ennen kesätaukoaan. Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.

Sen mukaan vuosi 2025 oli Oma Hämeelle myönteisen kehityksen vuosi. Hyvinvointialue teki ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, kun tilikauden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden paraneminen kertoo onnistuneista sopeutustoimista, toiminnan tehostamisesta sekä henkilöstön ja johdon sitoutumisesta muutoksiin. Vaikka talouden suunta on oikea, hyvinvointialueella on edelleen noin 85 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä, jonka kattaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia tulevina vuosina. 

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialue on onnistunut turvaamaan lakisääteiset palvelut talouden sopeutuksesta huolimatta. Hoitoon pääsy, palvelujen saatavuus ja asiakaskokemus ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla. Lautakunta nostaa kehityskohteiksi kuitenkin palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen ja asiakastiedon hyödyntämisen. 
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin myös uuden Ahveniston sairaalan onnistunut toteutus. Hanke valmistui etuajassa ja alittaa budjetin. 

Tarkastuslautakunta on arvioinut erityisesti sosiaalipalveluja, perhekeskuksen palveluja ja lastensuojelua. Palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita, esimerkiksi henkilöstön kuormituksen hallinnassa. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan viivästymiseen ja siihen liittyviin riskeihin.

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esittää aluehallitukselle neljä kysymystä, jotka koskevat henkilöstön onnistumiskeskusteluja, konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän tilannetta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjakoa ja resurssien riittävyyttä kouluterveydenhuollossa. Aluehallituksen tulee antaa vastauksensa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä. 

Valtuutetut käyttivät arviointikertomuksesta puheenvuoroja, jossa nostettiin esille muun muassa Omavoima-palvelun rooli nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa sekä huoli lastensuojelussa työskentelevien työn kuormittavuudesta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä. 

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään laissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa arviointitietoa aluevaltuustolle, valvoa sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden toteutumista, valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat aluevaltuuston päätettäväksi sekä valvoa tilintarkastajan työn toteutumista.

Aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 tilintarkastuskertomuksen. Aluevaltuusto myös myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja viranhaltijoille. Tilinpäätös osoittaa 23,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Tulos oli selvästi muutettua talousarviota parempi toimintatuottojen kasvun ja toimintakulujen ennakoitua pienemmän toteuman ansiosta. Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä on kuitenkin edelleen 85,3 miljoonaa euroa. 

Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Uusi laki alijäämien kattamisesta astui voimaan 1. kesäkuuta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi raportin hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta vuonna 2025. Raportointi koskee kahta talouden tasapainottamisohjelmaa, palveluverkkomuutoksia sekä käyttötalouden sopeuttamistoimia. Ohjelmien tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, saavuttaa merkittäviä säästöjä ja kattaa hyvinvointialueen alijäämät. Tasapainottamistoimien toteutumista seurataan säännöllisesti aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Palveluverkkomuutosten toimeenpano on käynnistynyt suunnitellusti. Muutosten taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle säännöllisesti ohjelman edetessä.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Raportti perustuu alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 tavoitteisiin ja sisältää myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannan, sosiaalisen raportoinnin yhteenvedon sekä ikääntyneiden asumisen kehittämistä koskevan suunnitelman. 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Lue lisää hyvinvointiraportista: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Aluevaltuuston 9.6.2026 kokouksen esityslista

Katso kokouksen tallenne
 

UUTINEN / 09.06.2026

Kesän yleisimmät terveyshuolet – katso kotikonstit ja milloin pitää hakeutua hoitoon

Kesällä nautitaan lämmöstä, luonnosta ja lomailusta – mutta samalla vastaan voi tulla myös erilaisia terveyshuolia. Kokosimme yhteen kesän yleisimpiä vaivoja sekä vinkkejä niiden ehkäisyyn, itsehoitoon ja hoitoon hakeutumiseen.

Kesän yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi:

• hyönteisten pistojen aiheuttama kutina ja turvotus
• punkin puremat
• kausiallergian oireet
• lämpöuupumus ja auringonpistos
• virtsatietulehduksen oireet
• seksitautiepäilyt.

Katso vinkit kesän terveyshuolien ehkäisyyn, itsehoito-ohjeita sekä ohjeet hoitoon hakeutumiseen

Huolehdi itsestäsi helteellä

Kuuma sää rasittaa elimistöä nopeasti. Riittävä juominen, kevyt vaatetus ja tauot auringosta auttavat ehkäisemään lämpöuupumusta. Erityisesti lasten, ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden vointia kannattaa seurata hellepäivinä tavallista tarkemmin.

Lue, miten huolehdit itsestäsi helteellä

Tarvittaessa saat ammattilaisen apua myös kesällä

Usein kesän terveyshuolet helpottavat kotikonstein. Jos itsehoito ei kuitenkaan riitä tai oireet huolestuttavat, saat yhteyden ammattilaiseen helposti Terveys-chatin kautta arkipäivisin klo 8–20. Terveys-chat palvelee Oma Häme -sovelluksessa ja verkkosivujen Aloita chat -painikkeen kautta – myös mökiltä tai matkan päältä.

Jos et voi asioida digitaalisesti tai chat on suljettu, soita kiireellisissä terveysasioissa numeroon 116117. Päivystysapu, kiireellisen hoidon Ensilinja palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Hätätilanteessa soita aina numeroon 112.

UUTINEN / 09.06.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja palvelusetelisääntökirjoja

Maanantaina 8. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli useita talouteen sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi–huhtikuulta 2026. Neljän ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen tulos oli 14,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat samaan aikaan kuitenkin kasvaneet verrattuna viime vuoteen muun muassa henkilöstömenojen, ostopalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten nousun vuoksi.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvioraamin, suunnittelukehyksen ja talousarvion laadintaohjeet. Hyvinvointialueen on edelleen tasapainotettava talouttaan kattaakseen aiempina vuosina syntyneet alijäämät. Taloussuunnitelmaan sisältyy vuosille 2027–2029 yhteensä reilun 68 miljoonan euron tasapainottamistoimet, joista lähes 15 miljoonaa euroa kohdistuu vuoteen 2027.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen ensimmäisen vuosineljänneksen raportin. Raportissa käsiteltiin muun muassa sairaalan käyttöönottoon liittyviä kalustus- ja varusteluvaiheita, muuttojen toteutusta, riskienhallintaa sekä kustannusseurantaa.

Palvelusetelisääntökirjoihin päivityksiä

Aluehallitus hyväksyi uuden sääntökirjan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon. Uudistus laajentaa palvelusetelin käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muihin vammaisryhmiin, mahdollistaa lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisen palvelusetelillä ja päivittää palvelusetelien arvot vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Samassa yhteydessä hyväksyttiin uudistettu henkilökohtaisen avun ja muun kotiin annettavan palvelun palvelusetelisääntökirja. Muutoksella palveluseteliä voidaan käyttää nykyistä laajemmin myös muun lyhytaikaisen huolenpidon järjestämiseen kuin vain omaishoitajan vapaan ajaksi. Lisäksi sunnuntai- ja pyhäkorvausten tasoa muutetaan kustannusten hillitsemiseksi. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Hammashoitoloiden siirroista äänestys

Aluehallitus käsitteli myös suun terveydenhuoltoon kaavailluista muutoksista jätettyä oikaisuvaatimusta. Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry ovat vaatineet, että aluehallitus peruu Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden palveluiden siirtymisen Jukolan ja Viipurintien terveysasemille tai lykkää palveluiden siirtymistä.

Muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen, jonka mukaan hammashoitoa voidaan koota isompiin yksiköihin. Oma Häme on suunnitellut muutoksia, koska suuremmissa yksiköissä hammashoidossa voidaan saavuttaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä muun muassa laitteiden tehokkaammalla käytöllä, tukipalvelujen keskittämisellä sekä uusien toimintamallien käyttöönotolla. Terveydenhuollon toimialajohtaja teki viranhaltijapäätöksen Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden siirtymisestä huhtikuussa. Muutokset on tarkoitus toteuttaa loppuvuonna.

Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry perustelivat oikaisuvaatimustaan muun muassa sillä, että säästöjen syntyminen siirroista on epävarmaa. Yhdistysten mukaan tehokas toiminta on mahdollista myös pienemmissä yksiköissä.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin, koska aluevaltuuston vuonna 2024 tekemä palveluverkkopäätös on mahdollistava, eikä velvoita siirtoihin. Häggmanin muutosesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä, ja aluehallitus päätti äänin 11-2 hylätä oikaisuvaatimuksen.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. kesäkuuta. Aluevaltuusto on koolla jo tiistaina 9. kesäkuuta - kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 8.6.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 08.06.2026

Tekoäly keventää hoitotyön johtajien aivokuormaa – uusi opinnäytetyö nostaa esiin konkreettiset hyödyt

Hoitotyön johtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvassa ja kuormittavassa työympäristössä, jossa henkilöstöpula, kasvavat vaatimukset ja tiedon määrä lisäävät kognitiivista kuormaa. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkintoa suorittavat Mari Koivuranta (kuvassa vasemmalla) ja Vera Paalanen tutkivat opinnäytetyössään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tekoälyä hyödyntämällä hoitotyön johtaja voi kohdistaa oman kognitiivisen työpanoksensa tehokkaammin sitä vaativiin tehtäviin.

Tekoäly hoitotyön johtajan tukena

Opinnäytetyön tuloksissa tekoälylle kuvattiin mahdollisuuksia informaatiotyöskentelyn tueksi sekä paremman tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Tekoäly toimii johtajan päätöksenteon tukena analysoimalla suuria tietomääriä, tunnistamalla datasta trendejä sekä tuottamalla ennakoivaa tietoa. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen voi edistää työhyvinvointia automatisoimalla rutiinitehtäviä, mikä vähentää kiireen tunnetta ja työn keskeytyksiä. Tulokset osoittivat myös, että tekoäly voi tehostaa työn tekemistä nopeuttamalla esimerkiksi raportointia, tiedonhakua ja dokumentointia.

Keskeinen löydös on, että tekoäly vapauttaa johtajien aikaa vaativaan aivotyöhön, kuten henkilöstön kohtaamiseen, kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Lisäksi tekoäly voi tukea resurssien kohdentamista ja helpottaa viestintää.

Tulevaisuudessa tekoälyä toivotaan hyödynnettävän entistä tehokkaammin tiedolla johtamisen tukena, esimerkiksi RAI-mittarin tulosten hyödyntämisessä nähtiin useita mahdollisuuksia. Ennakoiva johtaminen on merkityksellistä, sillä hyvinvointialueen väestön tarpeet muuttuvat väestörakenteen kehityksen mukaan. Huoltosuhteen muutos muokkaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja jatkuva taloudellinen paine vaatii kehittämään uusia tapoja tehdä työtä vaikuttavasti.

Tekoäly hoitotyön johtamisen tukena on niukasti tutkittu aihealue

Opinnäytetyö toteutettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aihe-ehdotuksen pohjalta. Tarkoituksena työssä oli selvittää tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten tekoälyä voi hyödyntää päivittäistyön tukena ja luoda kehittämissuositukset hyvinvointialueen hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö tukee Oma Hämeen vahvaa digitaalista kehitystä ja edelläkävijyyttä aiheen parissa, ja tämä on mainittu myös hyvinvointialueen tuottamassa toimintaympäristöanalyysissä.

Opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla luotiin analysoitu näkemys jo tehdystä tutkimuksesta sekä havaittiin useita tutkimusaukkoja, joita tulee jatkossa tutkia laajemman tuntemuksen saavuttamiseksi. Opinnäytetyön kehittämisosuus toteutettiin osallistavana aivoriihityöskentelynä ikäihmisten asumispalveluiden toimialan teknologiatyöryhmän kanssa keväällä 2026. Tekoälyä ja hoitotyön johtamista yhdessä on tutkittu niukasti, joten jatkossa olisi mielekästä tarkastella tätä näkökulmaa syvemmin.

Aivoriihen tulokset vahvistivat kirjallisuuskatsauksen havaintoja ja toivat esiin uusia käytännön ideoita, kuten tekoälyn hyödyntämisen tiedolla johtamisessa, raportoinnin automatisoinnissa ja ennakoivassa suunnittelussa.

Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin toimeksiantajalle selkeä huoneentaulu, joka kokoaa konkreettiset kehittämissuositukset hoitotyön johtajien arjen tueksi. Suositukset on suunniteltu niin, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa ja sovellettavissa eri yksiköissä. Keskeisiä suosituksia ovat: tekoälyavusteinen raportointi ja tiedonhaku, rutiinitehtävien automatisointi, ennakoivan analytiikan hyödyntäminen johtamisessa, tekoälypohjaiset työkalut esihenkilöiden ajanhallinnan tueksi ja henkilöstön kouluttaminen tekoälyn turvalliseen käyttöön.

Tekoälyn hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa on ajankohtainen ja nopeasti kehittyvä alue. Tulokset osoittavat, että onnistunut käyttöönotto edellyttää eettistä harkintaa, henkilöstön koulutusta ja vahvaa johtamista. Tulokset osoittavat, että tekoäly ei korvaa hoitotyön johtajia, vaan toimii heidän työnsä tukena. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta tekoälyn vaikutuksista johtajien työhyvinvointiin ja kehittämissuositusten käytännön vaikuttavuuteen. Oma Häme voi hyödyntää tuloksia suoraan osana johtamisen kehittämistä ja tekoälyn käyttöönottoa.

Valmis opinnäytetyö on luettavissa Theseus-palvelussa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818171

UUTINEN / 08.06.2026

Oma Häme osallistuu 9.6. Hämeenlinnassa pidettävään moniviranomaisharjoitukseen

Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoululla järjestetään tiistaina 9. kesäkuuta moniviranomaisharjoitus, jossa Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki ja poliisi harjoittelevat yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa. Harjoitukseen osallistuvat myös Suomen Punainen Risti ja seurakunta.

Tiistaina klo 7-16 välisenä aikana voi koulun alueella näkyä viranomaistoimintaa, joka liittyy valmiusharjoitukseen. Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa ja kerätä kokemuksia yhteistoiminnan kehittämiseen.

UUTINEN / 02.06.2026

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistus vaikuttaa hakemusten käsittelyaikoihin. Täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyssä on käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. Katko koskee ensisijaisesti Hämeenlinnan seutua. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.  

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi 

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Viivästys johtuu siitä, että sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistuksen yhteydessä. 

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen.  

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Lue myös: Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa - Oma Häme

ARTIKKELI / 02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on perinteisesti ehkäisty Suomessa korostamalla turvallisuusviranomaisten roolia. Niiden työtä tukemaan on kehitetty erityisesti kolmannen sektorin Exit-työn malleja. Viime vuosina on alettu myös yhä enemmän ymmärtää, miten tärkeä ennaltaehkäisevä rooli on sosiaali- ja terveydenhuollolla.

Euroopan komissio korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä the whole-of-society -näkökulmaa. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ehkäisytyöhön osallistuvat niin päättäjät, tutkijat kuin käytännön työn tekijät kaikilla aloilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Perinteisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat lähestyneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä ikään kuin puhtaasti turvallisuus-, valmius- ja varautumiskysymyksenä, joka kuuluu poliisiviranomaisten tehtävään tai jota toteutetaan lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kun sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat olleet mukana, kyse on ollut lähinnä uhrien ja tekijöiden auttamisesta silloin, kun jotain on jo tapahtunut.

Turvallisuusnäkökulma

Turvallisuusnäkökulmassa korostuvat perinteisesti sellaiset seikat kuten lainvalvonta, kontrolli, ilmoitusvelvollisuudet, tiedonvaihto, seuranta, uhka-arviot ja väkivaltatekoihin puuttuminen, valmius ja varautuminen sekä reagointi poikkeus- ja häiriötilanteissa. Nämä näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet laativat turvallisuus-, valmius- ja varautumissuunnitelmiaan, ja kun ilmoitusvelvollisuuskynnys ylittyy, tai monialaista yhteistyötä tarvitaan.

Turvallisuusnäkökulma ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysviranomaisten on lähdettävä liikkeelle ensisijaisesti niiden lakisääteisistä ja eettisistä omista tavoitteistaan.

Sosiaalihuoltolain avulla edistetään väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi sosiaalihuoltolain avulla vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on myös turvata yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tehdään monialaista yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain avulla edistetään puolestaan ennen kaikkea väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yhteistyötä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Samalla tehdään yhteistyötä myös perheiden, läheisten ja yhteisöjen kanssa sekä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on pitkälti kohtaamistyöstä

Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä riittävän pitkäjänteinen työskentely synnyttävät luottamusta, ja ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Edistetään suojaavia tekijöitä, kuten lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, hyvän vanhemmuuden taitoja, koulutusta ja työllistymistä, osallisuutta, tunnetaitoja, resilienssiä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joiden kautta syntyy rakentava suhde ympäristöön. Tuetaan ihmisten kasvua ja kehitystä kohti myönteisiä ja rakentavia ihmissuhteita. Oli kyse sitten uhreista, tekijöistä tai sivullisista, nämä sosiaali- ja terveystyön lähtökohdat luovat työlle perustan. 

Julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden tuleekin luoda toimivat rakenteet, prosessit ja toimintamallit ehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä oman tehtävänsä mukaisessa roolissa. Toiminnan on ulotuttava organisaatioiden kaikille tasoille, eli kattavasti myös käytännön työntekijöiden tasolle.

Turvallisuus-, varautumis- ja valmiussuunnittelussa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy tulee ottaa huomioon. Lisäksi, ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystyössä on luotava käytännöt, joilla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä puuttumalla siihen moniammatillisesti että ottamalla asiat puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, kun huoli vasta orastaa.

Tarvitaan myös uutta osaamista. Tarvitaan ilmiötasoista ymmärrystä, kykyä tunnistaa ilmiötä, kykyä kohdata asiakkaat ja potilaat ensisijaisesti ainutkertaisina ihmisinä myös tämän ilmiön yhteydessä, ottaa huoli puheeksi sekä tehdä työtä pitkäjänteisesti. Tarvitaan vaikuttavia keinoja ja menetelmiä ilmiön ja yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa haasteiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Tiina Hofström
Erityisasiantuntija
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

UUTINEN / 29.05.2026

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

Oma Hämeen Taloudellisen tuen yksikön puhelinasiointi yhdistyy Aikuissosiaalityön Ensilinjaan 1.6.2026 alkaen. Jatkossa talouteen liittyvissä kysymyksissä asiakkaita palvellaan Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerosta 03 629 6566.

Talouteen liittyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

• arjen raha-asiat askarruttavat
• oman talouden hoidossa on ongelmia 
• rahat eivät tunnu riittävän. 

Yhdistymisen myötä kahden puhelinpalvelun voimavarat yhdistetään, jotta asiakkaita voidaan palvella aiempaa laajemmilla palveluajoilla. Talouteen liittyvissä asioissa asiakkaat ovat aiemmin ottaneet yhteyttä molempiin puhelinpalveluihin, joten yhteinen palvelukanava selkeyttää asiointia.
 
Puhelinpalvelu on avoinna arkipäivisin klo 9–12.
 
Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaat voivat asioida myös Aikuissosiaalityön chatissa arkipäivisin klo 9–15.
 
Asiakaslaskutuksella on edelleen oma erillinen puhelinpalvelunsa.

Katso asiakaslaskutuksen yhteystiedot

UUTINEN / 29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen. 

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 

Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn. 

Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen. 

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin 

9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina. 

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 29.05.2026

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

Riihimäen sairaalan perusterveydenhuollon avopalveluiden potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.2026 alkaen. Lisäksi elokuun alussa muutoksia tulee Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen palveluaikoihin.

Muutokset eivät vaikuta vastaanottojen toimintaan tai ajanvaraukseen. Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Riihimäen sairaalan potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.

15.6.2026 alkaen Riihimäen sairaalan potilastoimisto palvelee asiakkaita

• ma–pe klo 8.00–9.30 ja klo 12.30–14.00

12.6.2026 saakka potilastoimisto on avoinna normaalisti ma–pe klo 8–14.

Potilastoimisto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa osoitteessa Kontiontie 77. 

Muutoksia myös Lopen ja Hausjärven lähiasemilla

Elokuun 2026 alusta myös Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen aukioloajat muuttuvat.

Jatkossa potilastoimistot ovat avoinna kerran viikossa klo 8–12:

• Lopen potilastoimisto keskiviikkoisin
• Hausjärven Oitin lähiaseman potilastoimisto torstaisin

Kun potilastoimistot ovat kiinni, saat yhteyden oman tiimisi tai Ensilinjan kautta.

Katso tiimien ja Ensilinjojen puhelinnumerot täältä

UUTINEN / 28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon on valittu neljä uutta jäsentä vapaille paikoille kaudelle 2026–2029. Valituiksi tulivat Benjamin Mpale, Maisa Into, Veera Hirn ja Aada Roine. Jokaiselle valittiin myös henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniksi valittiin Valo Kiemunki, Joona Kallio, Aatos Kauppinen ja Aino Koskinen.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa toimii 22 kuntien nimeämää jäsentä – kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt käyttöön otettujen vapaiden paikkojen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia entisestään.

Hakijoita vapaille paikoille oli tällä kertaa yli kolminkertainen määrä aiempaan kauteen verrattuna. Kasvanut kiinnostus kertoo nuorten vahvasta halusta osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

– Nuorten osallistuminen ei ole itsestäänselvyys – siksi kasvava kiinnostus on erityisen hieno signaali, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro sanoo.

Valinnat tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa painotettiin erityisesti hakijoiden aiempaa kokemusta, motivaatiota ja sitoutuneisuutta nuorisovaltuustotyöhön sekä halua vaikuttaa koko Kanta-Hämeen nuorten asioihin. Vapaat paikat olivat haettavana huhtikuussa - nuorisovaltuusto teki valinnat anonymisoidun hakijavertailun pohjalta yksimielisesti.

Kokemusta ja uusia näkökulmia

Valituissa on mukana sekä kokeneita että täysin uusia toimijoita. Noin puolella valituista on aiempaa kokemusta nuorisovaltuustotyöstä, kun taas toisille toiminta on uutta.

– Meille oli tärkeää valita joukko, jossa kokemus tuo varmuutta ja rohkeus vie asioita eteenpäin, Aro kertoo.

Valitut nuoret ovat syntyneet vuosina 2006–2011. Uudet jäsenet kutsutaan mukaan nuorisovaltuuston seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 10. syyskuuta Riihimäellä.

– Meillä on aivan huippuporukka, jonka kanssa tulemme tekemään vaikuttavaa työtä nuorten asioiden eteen koko Kanta-Hämeessä, Aro sanoo.

Hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa sekä niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka voisivat muuten jäädä heikommin kuulluiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa myös kuluneen kevään aikana. Se antoi lausunnon aluevaltuuston 19.5. hyväksymästä palvelustrategiasta. Lausunnossa nostettiin esiin muun muassa lasten ja nuorten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lisäksi nuorisovaltuuston sisälle on perustettu ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka tekee yhteistyötä Oma Hämeen ammattilaisten kanssa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti yhteistyössä myös vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa sekä on mukana aluevaltuustossa, turvallisuus- ja elämänkaarilautakunnassa sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa.

UUTINEN / 28.05.2026

Väestönsuojelun ansiomitaleja myönnettiin väestönsuojelun hyväksi tehdystä työstä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijät pelastusjohtaja Petri Talikka, palotarkastaja Kristiina Mattila-Nousiainen ja valmiussuunnittelija Aleksi Myllymäki ovat saaneet väestönsuojelun ansiomitalit.

Sisäministerin myöntämä väestönsuojelumitali on tunnustus henkilölle, joka on pitkäjänteisesti ja merkittävästi edistänyt väestönsuojelua – joko käytännön toiminnan, kehittämisen, koulutuksen tai johtamisen kautta. Käytännön tekijä huolehtii esim. suojelurakenteiden, välineiden ja valmiuden kunnosta. Kehittäjä tai kouluttaja puolestaan vie varautumisen osaamista eteenpäin organisaatiossa ja yhteistyöverkostoissa. Johtamisella mahdollistetaan väestönsuojelun integrointi osaksi laajempaa turvallisuusajattelua.

Palkitut huomauttavat, että väestönsuojelu ei ole vain viranomaisten asia.

– Toivomme, että ihmiset näkisivät väestönsuojelun osana arkea, ei vain kriisitilanteiden varalta tehtynä erityistoimena. Tärkeää olisi myös tunnistaa, että oma yksilötason varautuminen on osa laajempaa väestönsuojelua, Mattila-Nousiainen sanoo.

– Väestönsuojelumitali on tehdyn työn huomiointia, mutta samalla muistutus tehtävän jatkuvuudesta. Maailma ja riskit muuttuvat, mutta tarve varautumiselle ei katoa, pelastusjohtaja Talikka huomauttaa.

ARTIKKELI / 28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.

Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.

Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.

Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.

Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi. 

Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla. 

Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.

Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu. 

Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.

Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Oma Häme muistuttaa huijausviesteistä – toimi näin, jos epäilet huijausta

Oma Hämeen nimissä voidaan lähettää huijausviestejä. Huijaukset voivat liittyä esimerkiksi ajanvarauksen perumiseen tai muihin Oma Hämeen palveluihin. Viesteissä saatetaan pyytää avaamaan linkki, soittamaan annettuun numeroon tai luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja.

Oma Häme kehottaa asiakkaita tarkistamaan aina viestin lähettäjän ja suhtautumaan epäilyttäviin viesteihin varovaisesti.

Tunnistat Oma Hämeen viralliset viestintäkanavat seuraavista tiedoista:

• Oma Hämeen sähköpostiosoitteet päättyvät muotoon @omahame.fi 
• Oma Hämeen verkkosivun osoite on omahame.fi 
• Ajanvarauksiin liittyvät tekstiviestit tulevat lähettäjältä OmaHame 

Oma Häme ei lähetä laskuihin liittyviä viestejä tekstiviestillä. Jos haluat laskusta kopion tai haluat tiedustella maksuista, ota yhteyttä Provician sähköiseen asiakaspalveluun.

Katso Provincian sähköisen asiakaspalvelun yhteystiedot

Jos epäilet huijausta

• Älä soita viestissä tai puhelussa annettuun numeroon. 
• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä. 
• Älä anna henkilötietojasi, yhteystietojasi tai pankkitunnuksiasi. 
• Poista epäilyttävä viesti.

Jos epäilet, että olet joutunut huijauksen kohteeksi, katso ohjeet Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta. Sivuilta saat neuvoja turvalliseen toimintaan.

Katso Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaohjeet

UUTINEN / 27.05.2026

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

Kanta-Hämeessä jatketaan vakavia tai toistuvia rikoksia tehneiden nuorten auttamista. Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä (NERO) -hankkeelle, jota toteutetaan Oma Hämeessä yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Uusi hankekausi alkaa lokakuussa 2026 nykyisen hankkeen päättyessä. Rahoitus ulottuu kevääseen 2028 asti. Rahoitusta on myönnetty omaan toimintaan 140 000 euroa ja Asenne ry:lle 80 000 euroa. 

Jatkohankkeessa kehitetään erityisesti kokemustaustaista vertaisohjausta osaksi nuorten palveluita yhteistyössä forssalaisen Asenne ry:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa vertaisohjaus tukee viranomais- ja sosiaalihuollon työtä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

– Ammatillisesti erityisen innostavaa on mahdollisuus kehittää vertaisohjaajien käyttöä osana sosiaalihuollon prosesseja. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa, hankkeen päättymisen jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluista. 

NERO-malli vahvistaa ammattilaisten osaamista 

Vuonna 2024 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista tilanteissa, joissa nuori oireilee rikoksilla tai on vaarassa ajautua rikoskierteeseen. 

Hankkeessa on kehitetty NERO-toimintamalli, joka perustuu tutkittuun tietoon, luottamussuhteen rakentamiseen sekä nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. 

Tähän mennessä Oma Hämeessä on koulutettu noin 30 NERO-osaajaa, jotka työskentelevät eri tehtävissä - niissä paikoissa, joissa nuoria voi kohdata. He tukevat omia työyhteisöjään rikoksilla oireilevien nuorten kohtaamisessa ja työskentelyssä. 

–  Valmennus on herättänyt kiinnostusta myös hyvinvointialueen ulkopuolisissa toimijoissa. Uusi rahoitus mahdollistaa NERO-verkoston laajentamisen samalla kun vertaisohjaaja-toimintaa kehitetään, Yrjölä sanoo. 

Asenne ry tuo hankkeeseen kokemustietoa ja yhteisöllistä tukea 

Forssassa toimiva Asenne ry on ollut mukana hankkeessa tuottamassa kokemustietoa ja osallistumassa valmennuksiin yhteistyökumppanina. 

Jatkohankkeessa yhdistys vastaa kokemustaustaisesta vertaisohjauksesta ja tarjoaa nuorille yhteisöllistä tukea sekä rikos- ja päihdeongelmien parissa tehtävää työskentelyä. Vertaisohjaus voi tarjota nuorelle samaistumispintaa, rinnalla kulkemista ja kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. 

– Moni nuori avautuu helpommin ihmiselle, jonka kokee aidosti ymmärtävän hänen maailmansa ilman pelkoa leimaamisesta tai tuomituksi tulemisesta. Parhaimmillaan vertaisohjaaja toimii sillanrakentajana nuoren ja viranomaisverkoston välillä. Ajattelemme, että kaikkein vaikuttavin tuki syntyy silloin, kun ammatillinen osaaminen ja kokemustaustainen vertaistyö täydentävät toisiaan, sanoo Paula Vigilant Asenne ry:stä. 

Oikeusministeriö toteaa rahoituspäätöksessään, että hankkeella on hyvä potentiaali vakiintua osaksi hyvinvointialueen toimintaa, koska työ rakentuu olemassa oleviin rakenteisiin ja ammattilaisten perustehtäviin.  

Tietoja hankkeesta: 

• NERO = Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä  

• Toteuttaja: Oma Häme  

• Rahoittaja: Oikeusministeriö  

• Avustuksesta 140 000 euroa kohdistuu Oma Hämeen omaan toimintaan ja 80 000 euroa siirronsaajana toimivalle Asenne ry:lle 

• Hankekausi: 1.10.2026–31.5.2028  

• Keskeiset yhteistyötahot: poliisi, Rikosseuraamuslaitos, kunnat, Asenne ry ja Oma Hämeen palvelut 

Lue myös:

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät - Oma Häme

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä - Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Lastenyksikön Assirallissa tutustuttiin uuden sairaalan arkeen

Uuden Ahveniston sairaalan käyttöönottoon valmistauduttiin yksiköissä monin eri tavoin. Varsinaisten perehdytysten rinnalla henkilöstöä tutustutettiin uusiin tiloihin, toimintamalleihin ja kulkureitteihin myös käytännönläheisten harjoitusten avulla, jotta oma työympäristö olisi mahdollisimman tuttu jo ennen muuttoa. Yksiköissä järjestettiin muun muassa toiminnallisia kierroksia, simulaatioita ja arjen tilanteita mukailevia harjoituksia, joissa uuden sairaalan toimintaa päästiin hahmottamaan konkreettisesti oman työn näkökulmasta.

Lastenyksikössä uuden sairaalan tiloihin tutustuttiin keväällä leikkimielisen Assirallin merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä suunnistuksellisessa harjoituksessa henkilöstö kulki pisteeltä toiselle vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin. Nyt muutosta on kulunut jo pari kuukautta ja toiminta uusissa tiloissa on käynnistynyt, mutta Assiralli jäi monen mieleen käytännönläheisenä tapana ottaa uusi työympäristö haltuun ennen muuttoa.

“Seuraava vihje johdattaa sinut paikkaan, jossa lapsipotilas saattaa aloittaa hoitopolkunsa.”

Lappuun kirjoitettu ohje saa ryhmän katsomaan ympärilleen ja pohtimaan hetken. Sitten suunta löytyy – opasteiden avulla matka jatkuu käytävää pitkin kohti seuraavaa etappia.

Uuden Ahveniston sairaalan tiloissa järjestetty Lastenyksikön Assiralli toi henkilöstön tutustumaan tulevaan työympäristöön leikkimielisen suunnistuksen merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä rallissa kuljettiin pisteeltä toiselle sanallisten vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin.

Rallin reitti rakentui tarinallisesti lapsiasiakkaan mahdollisen hoitopolun ympärille. Matkan varrella henkilöstö tutustui tiloihin ja kulkureitteihin, eli siihen, mistä eri toiminnot löytyvät ja miten talossa liikutaan.

– Halusimme löytää tavan, jolla uusi sairaala tulisi henkilöstölle tutuksi mahdollisimman käytännönläheisesti. Tarinallinen suunnistus tuntui siihen luontevalta ja samalla myös hauskemmalta tavalta oppia, kertoo tapahtuman järjestelyissä mukana ollut osastonhoitaja Mari Kesälä.

Idea ralli-konseptiin syntyi henkilöstön tutustumiskäynnillä Majakkasairaalaan, jossa vastaavanlainen tapa hahmottaa uuden sairaalan tiloja herätti kiinnostusta. Assirallin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ylilääkäri Riikka Turunen, apulaisylilääkäri Johanna Lehtomäki ja osastonhoitaja Mari Kesälä.

Rallissa huomioitiin eri ammattiryhmien arki. Hoitajilla ja lääkäreillä oli omat reittinsä, jotka kulkivat niiden tilojen kautta, joissa he työskentelevät osana lapsipotilaan hoitoketjua.

Lasten sairaanhoitajien työ liikkuu monessa paikassa. He työskentelevät esimerkiksi päivystyksessä sekä E4- ja O4-kerroksissa ja saattavat lapsipotilaita vanhempineen tutkimuksiin eri puolille sairaalaa, kuten kuvantamisen tiloihin, endoskopiayksikköön tai leikkaus- ja anestesiayksikköön.

– Kun kulkee näitä reittejä itse, alkaa heti hahmottaa paremmin, miten potilaan kanssa liikutaan talossa ja mistä mikäkin löytyy, kertoo sairaanhoitaja Päivi Salo.

Myös lastenlääkärin työpäivä voi kulkea usean eri pisteen kautta. Päivystysaikaan talossa on usein vain yksi lastenlääkäri, jonka täytyy pystyä siirtymään nopeasti paikasta toiseen. Lääkäreiden Assiralli rakennettiin siksi päivystystarinan ympärille tilanteisiin, joissa lääkärin on löydettävä mahdollisimman suorat ja nopeat kulkureitit esimerkiksi päivystyksestä synnytyssalin vastasyntyneen virvoittelutiloihin.

– Päivystystilanteissa aikaa ei ole hukattavaksi. Siksi on tärkeää, että kulkureitit tulevat jo etukäteen tutuiksi, sanoo Riikka Turunen.

Kierroksella mukana ollut sairaanhoitaja Niina Sulin-Saaristo koki rallin hyödylliseksi tavaksi tutustua uusiin tiloihin.

– Tästä oli kyllä hyötyä. Uusi talo on iso ja alussa reitit voivat olla ammattilaisellekin hetken hakusessa. Arjessa ne tulevat varmasti nopeasti tutuiksi, mutta tällainen kierros auttaa hahmottamaan kokonaisuutta jo etukäteen, hän kertoo.

Leikkimielisen rallin tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä uudesta sairaalasta tuttu. Kaikki henkilökunnan jäsenet eivät voineet osallistua ralliin, sillä lasten yksikössä työskennellään kolmivuorotyössä ja potilaita hoidetaan ympäri vuorokauden. Lastenyksikön Assiralleja jatketaan nyt myös muuton jälkeen, esimerkiksi osana uuden henkilöstön perehdytystä. Kun tiloja kiertää opasteita seuraten ja arjen tilanteita mukaillen, uusi sairaala alkaa vähitellen tuntua tutulta työympäristöltä.

UUTINEN / 26.05.2026

Oma Häme siirtää toimintonsa pois Virastokeskus Veturista Riihimäellä

Oma Häme siirtää Virastokeskus Veturissa toimineet palvelunsa väistötiloihin Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus on käyttökiellossa toistaiseksi. 

Suurin osa Oma Hämeen toiminnoista siirtyy Riihimäen sairaalan tiloihin (Kontiontie 77), myös asiakasposti siirretään sinne. Veturissa aiemmin hoidetut asiakastapaamiset hoidetaan tarpeen mukaan eri tiloissa. Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta. Oma Häme etsii lisäksi pysyvämpiä väistötiloja palveluilleen. 

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

Veturissa on toiminut muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

UUTINEN / 26.05.2026

Vielä ehtii mukaan: ilmoittautuminen ateria- ja kauppakassipalveluiden toimittajaksi on yhä auki

Kanta-Hämeen hyvinvointialue etsii edelleen palveluntuottajia sekä kotiin annettavien aterioiden että kauppakassipalvelun toimittajaksi ikäihmisille. 

Keräämme nettisivuillemme listaa eri palveluntuottajista, jotta voimme antaa asiakkaille ja heidän läheisilleen laajasti tietoa eri vaihtoehdoista. Mikäli asiakas haluaa säännöllisesti kotiin toimitettuja valmiita aterioita tai apua kaupassakäyntiin, hän voi hankkia palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.  

Jos olet ateriapalveluntuottaja, voit ilmoittautua mukaan tästä: Ilmoittaudu kotiin annettavien aterioiden toimittajaksi: Webropolilla luotu kysely 

Kauppapalvelun toimittajaksi voi puolestaan ilmoittautua täällä: Ilmoittaudu kauppakassi-palvelun toimittajaksi: Webropolilla luotu kysely 

Oma Häme toteuttaa tarvittaessa tilapäistä ateriapalvelua kriittisessä tilanteessa oleville asiakkaille kuten sairaalasta kotiutumisen yhteydessä.  

Lisätietoja säännöllisestä ja tilapäisestä ateriapalvelusta sekä kauppapalvelun järjestämisestä voit kysyä Ikäihmisten Ensilinjasta: 

p. 03 629 6620 arkisin kello 9-15 

ensilinja.ikaihmiset(at)omahame.fi 

Lisää palveluista ja palveluntuottajaluettelo: 

Ateriapalvelut - Oma Häme 

Asiointi- ja kauppapalvelu - Oma Häme 

UUTINEN / 26.05.2026

Aluehallitus hyväksyi kuntien kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen kuntien, Hämeen liiton ja hyvinvointialueen strategisen yhteistyösopimuksen sekä esittää sen hyväksymistä myös alueen kunnille ja Hämeen liitolle. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, osallisuuden ja elinvoiman edistämisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa hyvinvointia tukevan asumisen, turvallisuuden, varautumisen ja yhteisen tietojohtamisen teemoissa.

Sopimuksella tuetaan ennaltaehkäisevää työtä, yhteistä tilannekuvaa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Sopimus tulee voimaan kaikkien osapuolten hyväksynnän jälkeen.

Aluehallitus hyväksyi myös vuoden 2026 ensimmäisen muutoskäyttösuunnitelman, joka päivittää talousarvion vastaamaan aluevaltuuston hyväksymää muutostalousarviota. Aluevaltuusto hyväksyi viime viikolla muutostalousarvion, minkä käyttösuunnitelman aluehallitus nyt hyväksyi. Muutokset liittyvät erityisesti organisaatiorakenteen uudistuksiin sekä määrärahojen siirtoihin toimialojen välillä.

Muutoskäyttösuunnitelmaan sisältyy lisäksi teknisiä määrärahasiirtoja sekä 1,7 miljoonan euron lisäys hyvinvointialueen valtionrahoitukseen. Muutoksilla ei ole vaikutusta vuoden 2026 tilikauden yli- tai alijäämään. Tavoitteena on varmistaa organisaation toiminnan sujuvuus ja talouden ajantasainen kohdentuminen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perustietotekniikan palveluihin kilpailutus

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös perustietotekniikan palveluiden kilpailutusta. Hankinta koskee hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden ja tietojärjestelmien perusinfrastruktuuria, kuten työasemapalveluita, käyttöpalveluita ja tukipalveluita. Hankinnan tavoitteena on parantaa palveluiden laatua, kustannusten ennakoitavuutta ja ICT-palveluiden ohjattavuutta sekä vähentää perustietotekniikkaan liittyviä häiriöitä henkilöstön arjessa.

Kilpailutus toteutetaan neuvottelumenettelyllä, jonka tavoitteena on varmistaa kustannustehokas, toimintavarma ja turvallinen palvelukokonaisuus nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lopullinen hankintapäätös on tarkoitus tehdä syksyllä 2026.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen hyvinvointiraportin vuodelta 2025 sekä siihen liittyvät muut raportit. Aluevaltuusto käsittelee raporttia vielä kesäkuussa. Hyvinvointiraporttiin on koottu tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä vuonna 2025. Raportti toimii sekä alueellisena tilannekuvana että suunnannäyttäjänä tuleville vuosille. Raportista on kerrottu laajasti tässä erillisessä tiedotteessa: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. kesäkuuta.

Aluehallituksen 25.5.2026 kokouksen esityslista

Aluehallitus hyväksyi lausunnon sosiaalihuoltolain uudistuksesta 

Lisäksi aluehallitus käsitteli kahta lausuntoa, joita sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lakimuutoksista. Toinen koskee sosiaalihuoltolain uudistusta, jossa suunnitellaan muutoksia muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja kirjaamiseen. Esityksessä ehdotetaan myös korotettavaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen laitoshoidon ja säännöllisen kotona annettavan palvelun asiakasmaksuja. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme kertoo pitävänsä uudistuksen tavoitteita pääosin oikeansuuntaisina, sillä ne vahvistavat sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ydintehtäviä sekä painottavat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja rinnalla kulkevaa tukea. Samalla nähdäään, että uudistuksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä, koska resurssit ja rahoitus vähenevät samalla, kun asiakastyön vaatimukset kasvavat.

Kanta-Hämeen lausunnossa korostetaan erityisesti lapsiperheiden palveluiden, hyvinvoinnin edistämisen sekä sosiaalityön asiantuntijaroolin vahvistamisen tärkeyttä. Hyvinvointialue pitää kannatettavana myös kirjaamisvelvoitteiden keventämistä ja mahdollisuutta kohdentaa enemmän työaikaa suoraan asiakastyöhön. Kanta-Häme painottaa, että hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus järjestää palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti - sosiaalihuollon palveluiden tulee jatkossakin perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja oikea-aikaisen tuen varmistamiseen. Aluehallitus teki lausuntoon lisäyksen, jonka mukaan mahdolliset asiakasmaksukorotukset eivät saa vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta.

Aluehallitus hyväksyi lausunnon apteekkitoiminnan uudistuksesta

Toinen sosiaali- ja terveysministeriölle laadittu lausunto koskee apteekkitoiminnan lainsäädäntöuudistusta. Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme korostaa kattavan apteekkiverkoston ja riittävien aukioloaikojen merkitystä erityisesti kiirevastaanottojen ja yhteispäivystysten läheisyydessä. Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että itsehoitolääkkeiden myynti säilyy apteekeissa, joissa asiakkaat saavat lääkeneuvontaa ja ohjausta turvalliseen lääkehoitoon.

Oma Häme kannattaa apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön vahvistamista. Keskeisenä kehittämiskohteena nähdään tiedonkulun parantaminen ja apteekkien mahdollisuus saada ajantasaista tietoa potilaan lääkehoidosta turvallisen lääkeohjauksen varmistamiseksi. 

UUTINEN / 26.05.2026

Palveluverkkomuutosten ensimmäinen vaihe takana Hämeenlinnassa – Forssan tilasuunnittelu hyvässä vauhdissa

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat palveluverkkomuutokset näkyvät asiakkaille jo Hämeenlinnassa ja pian myös muualla Kanta-Hämeessä. Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024, mutta niiden toimeenpano on alkanut laajemmin vasta tänä vuonna Hämeenlinnassa. Forssassa muutokset alkavat näkyä ensi vuonna ja Riihimäellä vasta vuonna 2030. 

Palveluverkkomuutoksien toteuttaminen on edennyt rivakasti suhteessa muutosten määrään ja laajuuteen. Muutosten läpivienti edellyttää sekä palvelutuotannolta että projektiorganisaatiolta valtavan määrän valmistelevaa työtä. Suunnittelua ja toteutusta on tehty tiiviillä asiantuntijajoukolla. Työ on edellyttänyt osallistujilta vahvaa osaamista, sitoutumista sekä joustavuutta.

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Muutosten lähtökohtana ovat väestön palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Pelastuspalveluihin ei ole tulossa suuria muutoksia, niistä on linjattu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä.

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on koota sosiaali- ja terveyspalveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä integroida palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Samalla rakennetaan uusia, monialaisia palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Forssaan tuleva perhekeskus tai Parantolankadun sote-asema Hämeenlinnassa.

Uusi koostesivu avattu

Muutoksia on valmistelu tiiviisti sen henkilöstön kanssa, jota muutokset koskevat. Yksiköt ovat perustaneet yhteisiä talotoimikuntia, joissa käydään yhdessä läpi tilasuunnittelua ja muuttoaikatauluja. Talotoimikunnissa myös suunnitellaan yhteisiä toimintamalleja ja luodaan me-henkeä yli toimiala- ja tulosaluerajojen. 

Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Lisäksi muutoksista on koottu tietoa omalle sivulleen omahame.fi-sivustolle. Koostesivulla kerromme tärkeimmistä palveluiden ja yksiköiden muutoksista, jotka vaikuttavat asiakkaiden palveluihin. Hallinnollisia muutoksia ei sivulla kuvata. Tutustu palveluverkkomuutoksiin

Koostesivun lisäksi tiedot palvelumuutoksista päivitetään aina myös palveluiden omille sivuille ja yhteystietoihin. Asiakkaat saavat ajanvaraustensa yhteydessä aina täsmälliset tiedot vastaanottopaikasta sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että kutsukirjeesi voi tulla myös Suomi.fi-viestinä. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Riihimäen uuden sote-keskuksen kohtalo ratkeaa loppuvuonna 

Hämeenlinnassa palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet ensimmäisenä ja ovat myös maakunnan laajimpia. Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä Oma Hämeen palveluja on muuttanut sairaalalta vapautuneisiin tiloihin Ahvenistonmäelle. Vanhan keskussairaalan alueelle on koottu muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluja, ikäihmisten asiakasohjausta, kotihoitoa sekä hallinnon ja tukipalvelujen toimintoja. Lisäksi alueella on aloittanut toimintansa uusi Apparan nuorisokoti. 

Lisäksi Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema on aloittanut toimintansa vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa, niin sanotussa E5-rakennuksessa. Uudessa toimipisteessä toimivat Jukolan terveysasema eli perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot, kuntoutus, Ahveniston neuvola ja perhesuunnittelu sekä kotisairaala. 

Hämeenlinnassa sote-palveluja kootaan myös Viipurintien terveysasemalle ja Uppsala-taloon, jossa palvelut säilyvät ennallaan. Viipurintien terveysaseman suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyllä 2026. Viipurintielle kootaan perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, hammashoitoa, kuntoutusta, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä sosiaalipalvelujen asiakasvastaanottoja. Samalla Ojoisten ja Idänpään terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintielle.

Forssan muutosten osalta viimeistellään parhaillaan tilasuunnittelua sekä tehdään muutosten käytännön valmisteluja. Forssassa palveluja tiivistetään pääterveysasemalle, sairaalan tiloihin sekä Korkeavahan kiinteistöön. Syksyllä käynnistyvät tarvittavat remontit, minkä jälkeen muutot voidaan käynnistää vaiheittain. Varsinaiset tilamuutokset on alustavasti aikataulutettu vuodelle 2027. 

Riihimäellä on meneillään uuden sote-keskuksen hankesuunnitelman laatiminen. Hankesuunnitelma valmistuu syys–lokakuussa 2026, ja päätös investoinnista on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana. Hanketta valmistellaan yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. 

Forssan ja Riihimäen muutoksista viestitään myöhemmin vielä tarkemmin. Forssan palvelumuutosten suunnitelmiin voi tutustua palveluverkkomuutosten koostesivuilla. 

Muutosten tavoitteet ja taustat

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Palvelujen kokoamisella pyritään parantamaan eri palveluiden yhteistyötä, sujuvoittamaan asiakkaiden palvelupolkuja sekä hyödyntämään nykyisiä tiloja tehokkaammin. Muutos nähdään myös mahdollisuutena kehittää uusia yhteistyömuotoja Oma Hämeessä. Yhteisen suunnittelun kautta voidaan parantaa työskentelyolosuhteita, yhdistää työkulttuureja ja rakentaa uusia yhteisiä toimintamalleja.

Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillakin toimialoilla ja tulosalueilla muutokset voivat kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, mikäli työnkuviin tai työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia.

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

UUTINEN / 25.05.2026

Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Kanta-Hämeessä näkyy samanaikaisesti sekä myönteisiä että huolestuttavia muutoksia asukkaiden hyvinvoinnissa. Tuore hyvinvointiraportti kertoo, että nuorten kokemus omasta terveydentilasta ja tyttöjen tyytyväisyys elämään on parantunut, raittiiden nuorten määrä on kasvanut. Samaan aikaan alueen nuorten hyvinvointia heikentävät edelleen ylipaino ja mielenterveyshaasteet.

Oma Häme on julkaissut uuden hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä vuonna 2025. Raportti toimii sekä alueellisena tilannekuvana että suunnannäyttäjänä tuleville vuosille.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointiraportin kokouksessaan maanantaina 25. toukokuuta. Aluevaltuusto käsittelee hyvinvointiraporttia vielä kesäkuussa.

Kanta-Hämeessä merkittävä ylipainohaaste 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Vuodesta 2025 kertovan raportin mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkyy aiempaa enemmän myönteisiä signaaleja. Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn perusteella tyttöjen tyytyväisyys elämään ja etenkin nuorten kokemus omasta terveydestä ovat parantuneet kaikissa nuorten vastaajaryhmissä. Myös raittiiden nuorten osuus on kasvanut edelleen.

Samaan aikaan nuorten hyvinvoinnissa näkyy kuitenkin myös vakavia haasteita. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus ei ole vähentynyt, ja oppimisvaikeuksia kokee noin 45 prosenttia nuorista. Lisäksi kouluruokailun ja aamupalan väliin jättäminen on edelleen yleistä.

Raportti nostaa esiin myös alueen merkittävän ylipainohaasteen. Lihavuus koskettaa edelleen noin kolmasosaa 24–64-vuotiaista kantahämäläisistä. Vaikka liikkuminen on osin lisääntynyt, liian vähäinen liikunta on edelleen yleistä kaikenikäisillä. Aikuisten tupakointi on vähentynyt, mutta alkoholia liikaa käyttävien osuus (25 prosenttia) on edelleen iso.

Hyvinvointialue on vastannut tilanteeseen kehittämällä uusia, ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Vuonna 2025 käyttöön otettiin aikuisten ylipainon porrasteinen hoitopolku, jonka tavoitteena on tarjota yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen tuki painonhallintaan koko alueella. Vastaavaa hoitopolkua valmistellaan seuraavaksi lapsille ja nuorille.

Liikkumisen lisäämiseksi hyvinvointialue on vakiinnuttanut liikuntalähete-toimintamallin yhteistyössä kuntien kanssa. Vuoden aikana hyvinvointialueelta tehtiin aikuisille yli 300 liikuntalähetettä kuntien liikuntaneuvontaan. Liikuntalähete on liitetty osaksi esimerkiksi ylipainon ja raskausdiabeteksen hoitopolkuja.

Alkoholin käyttö otetaan puheeksi sote-palveluissa

Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys. Hyvinvointialueella on kehitetty alkoholin käytön puheeksiottoa ja mini-interventioita eri sote-palveluissa. Ammattilaisten päihdeosaamista on vahvistettu koulutuksilla, ja alueella on edistetty yhdessä kuntien kanssa Pakka-toimintamallia, jonka tavoitteena on ehkäistä päihdehaittoja ja vahvistaa turvallista toimintaympäristöä.

Asukkaiden arjen turvallisuuden vahvistaminen näkyy raportissa laajasti. Kanta-Hämeessä on esimerkiksi kehitetty lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä: koulutettu yli 800 ammattilaista väkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottoon sekä rakennettu uusia yhteistyömalleja viranomaisten ja järjestöjen välille. Nuorten turvallisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn on kehitetty myös NERO-toimintamallia, joka vahvistaa vakavasti tai toistuvasti rikoksilla oireilevien nuorten palveluja ja ammattilaisten osaamista.

Hyvinvointiraportissa näkyy vahvasti myös osallisuuden vahvistaminen. Asukkaiden ääntä on huomioitu palvelustrategiatyössä, vaikuttamistoimielimissä, asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakastoiminnassa. Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa näkyy raportissa aiempaa vahvemmin. Vuonna 2025 käyttöön otettu Hyvinvointisi tueksi -sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevia palveluja ja sisältöjä eri toimijoilta. Sivustoa kehitetään jatkuvasti yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Ennaltaehkäisy näkyy pitkällä aikavälillä

Raportissa nostetaan esiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on panostanut HYTE-kertoimen prosessi-indikaattoreihin, jotka vaikuttavat myös hyvinvointialueen rahoitukseen. Työtä on tehty erityisesti riskien tunnistamisessa, puheeksiotossa, elintapaohjauksessa sekä palvelujen ja niihin liittyvän kirjaamisen yhdenmukaistamisessa.

Hyvinvointialueella nähdään, että ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa että palvelujärjestelmän toimivuudessa. Raportin mukaan kantahämäläisten hyvinvointi on monelta osin kehittynyt myönteisesti, mutta alueelliset erot ja hyvinvointihaasteet vaativat edelleen pitkäjänteistä yhteistyötä.

– Hyvinvointia rakennetaan Kanta-Hämeessä yhdessä. Raportti osoittaa, että ennaltaehkäisevä työ ja asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä myös tulevina vuosina. Ne edellyttävät jatkossakin monen eri toimijan työtä yhdessä, sanoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija Tuula Salminen.

Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti vuodesta 2025 (pdf-tiedosto)

UUTINEN / 25.05.2026

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin - tiedot poikkeusaukioloajoista on koottu samalle sivulle

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu omalle sivulleen, jota päivitetään tarpeen mukaan. Poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Tiedot poikkeusaukioloajoista on päivitetty myös palveluiden omille sivuille. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys. 

Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Erikoissairaanhoidossa poliklinikkatoiminta on supistettua sydänkesällä useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Myös kuvantamistoiminnassa on osittaisia supistuksia heinä-elokuussa. 

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen neuvolaan. 

Ikäihmisten päivätoiminta on suljettuna neljä viikkoa juhannuksesta alkaen, sulku koskee myös etäpäivätoimintaa. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.

UUTINEN / 25.05.2026

Assin aistihuone tuo rauhaa, elämyksiä ja uusia mahdollisuuksia potilastyöhön

Ahveniston sairaalaan, Assiin, on rakennettu uusi aistihuone, joka tarjoaa potilaille ja henkilökunnalle mahdollisuuden rauhoittumiseen, kuntoutukseen ja virtuaalisiin elämyksiin. Aistihuone on tarkoituksella suunniteltu tila, jossa erilaiset aistiärsykkeet, kuten valo, ääni, kuva ja ympäristön tunnelma, tukevat hyvinvointia ja hoitoa.

Aistihuone on fyysisesti ja kognitiivisesti esteetön tila, jossa aististimulaatiota voidaan säädellä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tilassa hyödynnetään muun muassa videokuvaa, äänimaisemia ja erilaisia rentoutumiseen sopivia kalusteita.

Aistihuoneeseen voidaan ohjata potilaita esimerkiksi rentoutumisharjoituksiin, tunteiden käsittelyyn tai erilaisiin virtuaalisiin kokemuksiin. Huoneeseen tehdään aina ajanvaraus, ja potilas tulee sinne hoitajan kanssa.

Tilassa voi kokea virtuaalisesti erilaisia ympäristöjä, kuten koulun, kodin, ostoskeskuksen, kahvilan tai huvipuiston. Näitä ympäristöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteiden harjoittelussa ja tunteiden käsittelyssä. Lisäksi huoneessa voi vierailla luontomaisemissa eri vuodenaikoina – tuntureilla, meren rannalla tai jopa avaruudessa.

– Aistien avulla voidaan tukea ihmisen hyvinvointia monella tavalla. Esimerkiksi mindfulness-harjoituksissa hyödynnetään aistihavaintoja, joiden avulla mieli rauhoittuu ja stressi voi lievittyä, kertoo tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Interaktiivinen tila reagoi käyttäjään

Assin aistihuoneessa on kolme seinää, joille heijastetaan videokuvaa. Osa sisällöistä on interaktiivisia: kuvapinta ja äänimaailma voivat muuttua käyttäjän käden liikkeen mukaan. Lisäksi huoneessa on kolmiulotteinen äänijärjestelmä ja erilaisia tuoleja rentoutumista varten.

Potilas voi myös itse vaikuttaa tilan tunnelmaan valitsemalla esimerkiksi videon ja valaistuksen.
Tulevaisuudessa aistihuoneeseen suunnitellaan lisää virtuaalisia sisältöjä, kuten harjoituksia tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Tilaa voidaan käyttää myös erilaisiin virtuaalisiin aktiviteetteihin eri-ikäisille potilaille.

Ympäristö vaikuttaa toipumiseen

Uudessa sairaalassa ympäristöön on panostettu monin tavoin. Tutkimusten mukaan luontomaiseman katselu voi vähentää stressiä ja alentaa esimerkiksi verenpainetta, pulssia ja hengitystiheyttä. Luonnon elementtejä on tuotu Assiin suurten ikkunoiden, luonnonläheisen värimaailman ja seinäkuvien kautta.
Myös yhden hengen potilashuoneet tukevat potilaan hyvinvointia, sillä ne lisäävät yksityisyyttä ja mahdollisuutta hallita omaa tilaa.

Aistihuone laajentaa hoidon mahdollisuuksia

Aistihuoneita on rakennettu viime vuosina moniin uusiin psykiatrisiin sairaaloihin. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, ja tiloista on tullut nopeasti suosittuja sekä potilaiden että henkilökunnan keskuudessa.

Assissa aistihuoneen toivotaan tuovan potilaille rauhoittumisen, rentoutumisen ja jopa haltioitumisen kokemuksia. Jatkossa tilaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi siedätysharjoituksissa tilanteisiin, jotka potilas kokee vaikeiksi.

– Aistihuone laajentaa palveluvalikoimaamme ja vastaa potilaiden erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että tila tukee sekä potilaiden hyvinvointia että henkilökunnan työtä, kertoo Paula.
 

UUTINEN / 22.05.2026

Kolme hyvinvointialuetta kehittää muuttovalmennusta osana TIE-hanketta – tavoitteena turvallisempi siirtymä omaan kotiin

Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueet kehittävät muuttovalmennusta osana TIE – Tukea itsenäiseen elämään (ESR+) -hanketta. Yhteisen kehittämistyön tavoitteena on auttaa vammaisia henkilöitä valmistautumaan muuttoon ja itsenäisempään elämään tavalla, joka vahvistaa osallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan arkeen. 

Muutto omaan kotiin on suuri elämänmuutos. Asiakkaalle se voi tarkoittaa innostuksen lisäksi epävarmuutta, kysymyksiä omista taidoista, tuen tarpeesta ja siitä, millainen asuminen tuntuu omalta. Muuttovalmennuksen avulla muutosta tehdään ymmärrettävämpi ja hallittavampi. Asiakas saa aikaa pohtia omia toiveitaan, harjoitella arjen tilanteita ja rakentaa siirtymää kohti uutta kotia yhdessä työntekijöiden ja läheisten kanssa.

Yhteinen tavoite, alueelliset ratkaisut

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella muuttovalmennusta on pilotoitu asiakkaan omassa arkiympäristössä. Valmennuksessa on pysähdytty asiakkaalle tärkeiden kysymysten äärelle:

• mitä hän toivoo tulevalta kodiltaan

• missä asioissa hän tarvitsee tukea

• miten uusi elämäntilanne saadaan tuntumaan turvalliselta.

Kokemusten mukaan valmennus on auttanut tekemään asiakkaan omat tavoitteet ja tuen tarpeet näkyviksi sekä vahvistanut sitoutumista tulevaan asumisratkaisuun.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehittämistyö rakentuu aiemmin luodun itsenäistymisen tuen toimintamallin pohjalle. Siinä itsenäistymistä tarkastellaan vaiheittaisena prosessina varhaislapsuudesta aikuisuuteen, ja työntekijöitä ohjataan tukemaan arjen taitoja, päätöksentekoa, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta entistä systemaattisemmin. Toimintamallin tueksi laadittu käytännönläheinen käsikirja auttaa sekä työntekijöitä että perheitä tukemaan nuorta oikea-aikaisesti kohti itsenäisempää asumista ja elämää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella muuttovalmennuksen toimintamallia kehitetään moniammatillisesti yhdessä eri palvelujen työntekijöiden kanssa. Kehittämistyössä on rakennettu sisältöjä ja materiaaleja yksilö-, ryhmä- ja läheisten muuttovalmennukseen. Yksilömuuttovalmennuksesta on jo saatu kokemuksia, ja seuraavaksi valmennusta pilotoidaan myös ryhmämuotoisena sekä uusissa asumisen ympäristöissä. Tavoitteena on, että asiakkaalle löytyy hänen tarpeisiinsa sopiva tapa valmistautua muuttoon ja saada tukea myös muutoksen jälkeen.

Asiakkaalle enemmän varmuutta, osallisuutta ja oikea-aikaista tukea

Muuttovalmennuksen tärkein arvo syntyy asiakkaan näkökulmasta. Kun muuttoon liittyviä toiveita, huolia ja käytännön kysymyksiä käsitellään ajoissa, asiakas ei jää yksin suuren muutoksen keskelle. Valmennus voi vahvistaa tunnetta siitä, että oma elämä on omissa käsissä, ja auttaa löytämään juuri sopivan tuen oikeaan aikaan. Samalla myös läheiset ja ammattilaiset saavat yhteisen käsityksen siitä, miten asiakkaan siirtymää voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

TIE-hankkeessa tehtävä kehittämistyö kokoaa eri hyvinvointialueiden kokemuksia ja käytäntöjä yhteen. Yhteinen suunta on selvä: muuttovalmennuksella halutaan rakentaa polkuja, joiden avulla vammainen henkilö voi siirtyä kohti omaa kotia turvallisemmin, yksilöllisemmin ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kun palveluja kehitetään asiakkaan arjesta käsin, syntyy ratkaisuja, joilla on merkitystä sekä muuttohetkessä että itsenäisen elämän alussa.

Hanke alkoi vuonna 2025 ja jatkuu vuoteen 2027 asti.

UUTINEN / 22.05.2026

Terveysasemille uusi farmaseutin vastaanottotoiminta – tukea lääkehoidon kokonaisuuteen

Monen pitkäaikaissairaan arjessa käytössä voi olla suuri määrä lääkkeitä, joiden kokonaisuutta ei aina ehditä käydä rauhassa läpi. Oma Hämeessä käynnistyy uusi farmaseutin vastaanottotoiminta, jossa asiakkaan lääkityksen kokonaisuutta tarkastellaan ennen lääkärikäyntiä yhdessä asiakkaan kanssa.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa käyttöön otettava toimintamalli tukee perusterveydenhuollon avopalveluissa asioivia asiakkaita. Farmaseutin vastaanotolla käydään läpi asiakkaan käytössä oleva lääkitys, kartoitetaan mahdollisia lääkehoitoon liittyviä riskejä sekä keskustellaan lääkkeiden käytöstä arjessa.

Farmaseutti tukee asiakasta lääkehoidon toteuttamisessa ja kokoaa tarvittaessa keskeiset havainnot lääkärin arvioinnin tueksi. Varsinaisista lääkehoitoa koskevista päätöksistä vastaa aina lääkäri.
Toiminnan tavoitteena on tunnistaa lääkitykseen liittyviä haasteita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa lääkehoidon turvallisuutta.

– Lääkityksessä löytyy usein asioita, joita voidaan korjata ajoissa ennen kuin ne johtavat esimerkiksi ylimääräisiin sairaala- tai päivystyskäynteihin. Haluamme hyödyntää farmaseuttista osaamista entistä vahvemmin osana asiakkaan hoitoa ja lääkärin työn tukena, sanoo sairaala-apteekkari Ercan Celikkayalar.

Farmaseutin vastaanotto toteutetaan puhelin- ja lähivastaanottona. Lähivastaanotto toimii Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskuksessa Hämeenlinnassa, mutta puhelinvastaanotto palvelee koko hyvinvointialueella.

Toiminta käynnistyy vaiheittain toukokuun lopusta alkaen ja sitä pilotoidaan alkuvaiheessa pienemmällä vastaanottomäärällä. Vastaanottoaikoja lisätään kokemusten perusteella.
Osastofarmaseutti Päivi Hettulan mukaan toiminnan keskiössä on asiakkaan arjen tukeminen.

– Joskus lääkitys on suunniteltu hyvin, mutta lääkkeiden käyttö arjessa voi olla asiakkaalle haastavaa. Vastaanotolla käydään yhdessä läpi, miksi lääkettä käytetään, mitä hyötyä siitä on ja miten lääkehoito toteutuisi mahdollisimman turvallisesti asiakkaan arjessa, Hettula kertoo.

Toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa farmaseutin osaaminen tuodaan osaksi asiakkaan hoidon kokonaisuutta.

– Yhdessä päästään usein parempaan lopputulokseen. Tärkeää on, että joku pysähtyy katsomaan asiakkaan lääkityksen kokonaisuutta rauhassa, Hettula sanoo.

Keskeinen tieto asiakkaalle

Farmaseutin vastaanotolle ei voi varata aikaa itse eikä siihen voi hakeutua suoraan. Vastaanotolle ohjataan terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella sovittujen kriteerien mukaisesti.

UUTINEN / 22.05.2026

Taide, ympäristö ja pienet hengähdyshetket tukevat mielen hyvinvointia myös sairaalassa

Ahveniston sairaalassa vietetään tällä viikolla valtakunnallista Mental Health Art Weekia nostamalla esiin taiteen, ympäristön ja arjen pienten hetkien merkitystä hyvinvoinnille.

Assin tiloissa on runsaasti taidetta, joka muodostuu sekä uusista teoksista että vanhasta sairaalasta kunnostetuista ja säilytetyistä teoksista. Taide näkyy sairaalan arjessa potilaille, läheisille, henkilöstölle ja vierailijoille osana ympäristöä ja kohtaamisia.

Mielenterveysviikon aikana Oma Häme haluaa muistuttaa, että hyvinvointi rakentuu usein pienistä asioista: hetkestä pysähtyä, luonnon näkymästä, kohtaamisesta tai ympäristöstä, joka tuntuu turvalliselta ja rauhoittavalta.

– Sairaalaympäristö ei ole vain hoitoa ja teknologiaa. Myös tiloilla, taiteella, väreillä ja ympäristöllä on merkitystä siihen, miltä ihmisestä tuntuu. Parhaimmillaan ne voivat tuoda rauhaa, turvallisuutta ja pieniä hengähdyshetkiä vaikeissakin tilanteissa, sanoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Mental Health Art Weekia vietetään Suomessa 18.–24.5.2026 teemalla “Näen sinut, kuulen sinut”. Viikon tavoitteena on nostaa esiin kulttuurin, taiteen ja kohtaamisten merkitystä mielen hyvinvoinnille.

UUTINEN / 22.05.2026

Oma Hämeen sairaalafyysikko kehitti uuden menetelmän aivojen yhteyksien tutkimiseen

Aivotutkijat ovat jo pitkään tienneet, mitkä alueet aivoissa toimivat yhdessä. Mutta selvää ei ole ollut se, mitä reittejä viestit eri aivoalueiden välillä kulkevat. Oma Hämeessä työskentelevä sairaalafyysikko Viljami Sairanen on kehittänyt uuden menetelmän, joka auttaa ymmärtämään aiempaa tarkemmin, miten aivojen eri alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2026 kansainvälisessä Network Neuroscience -tiedelehdessä.

Sairasen kehittämä matemaattinen malli yhdistää kaksi erilaista aivokuvantamisen tapaa: ensimmäinen kuvaa aivojen toimintaa ja toinen niiden rakennetta. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä hermorataverkostoja pitkin aivojen toiminnalliset yhteydet voivat rakenteellisesti välittyä.

– Nykyiset menetelmät kertovat, mitkä aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa, mutta eivät tarkasti sitä, mitä reittejä pitkin yhteys voi kulkea. Kehittämäni menetelmä auttaa täyttämään tätä aukkoa, Sairanen kertoo.

Ajatus tutkimukseen syntyi jo kuusi vuotta sitten Italiassa osana Sairasen väitöskirjan jälkeistä tutkimusprojektia. Menetelmää testattiin sekä simuloiduilla aineistoilla että yli 200 ihmisen aivokuvantamisaineistolla. Tulokset olivat toistettavia ja anatomisesti uskottavia.

Tutkimuksesta hyötyä terveydenhuollolle?

Kyseessä on vielä teoreettinen esitys uudeksi aivotutkimusmenetelmäksi, eikä menetelmä ole lähivuosina tulossa suoraan kliiniseen käyttöön. Ennen mahdollista sairaalakäyttöä tarvitaan jatkotutkimuksia ja menetelmän toimivuuden varmistamista eri tutkijoiden ja laitteistojen avulla.

Tutkimuksella voi kuitenkin olla välillistä hyötyä terveydenhuollolle jo aiemmin.

– Tutkimuspuolelta saatava uusi tieto aivosairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa voi vaikuttaa myös meidän hyvinvointialueemme toimintaan jo lähivuosina, Sairanen arvioi.

Tulevaisuudessa menetelmää voitaisiin hyödyntää esimerkiksi neurologisten sairauksien tutkimuksessa, aivoleikkausten suunnittelussa ja kuntoutuksen tukena. Menetelmä voisi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi sitä, miten paikalliset vauriot vaikuttavat laajempiin aivoverkostoihin MS-taudissa.

Tutkimuksessa menetelmää sovellettiin magneettikuvantamiseen (MRI), mutta teoriassa sitä voidaan käyttää myös muiden mittausmenetelmien, kuten EEG:n (elektroenkefalografia mittaa aivojen sähköistä toimintaa) ja MEG:n (magnetoenkefalografia mittaa aivojen magneettikenttiä) kanssa.

Sovelluksia myös logistiikkaan ja verkostoihin

Sairasen mukaan menetelmä ei rajoitu vain aivotutkimukseen, vaan sitä voisi hyödyntää myös muiden verkostojen analysoinnissa, esimerkiksi liikenne- ja logistiikkaverkostojen optimoinnissa.

– Graafiteoreettisena menetelmänä tämä on sovellettavissa moniin erilaisiin verkostoihin. Menetelmä mahdollistaa esimerkiksi eri reittien laskennan useiden toimipisteiden välillä huomioiden reaaliaikaisesti liikennetilanteet, tietyöt ja muut rajoitteet, Sairanen kertoo.

Menetelmän etuna on lisäksi se, ettei se perustu koneoppimiseen.

– Sen käyttö ei vaadi massiivista laskentakapasiteettia eikä suuria aineistoja mallin opettamiseen. Samalla tällä voisi vähentää hyvinvointialueen riippuvuutta kansainvälisistä tietotekniikkajättiläisistä, kuten Googlesta, ja siten varmistaa kestävyyttä kriisitilanteissa, Sairanen pohtii.

Tutkimus linkittyy myös sairaalafyysikon työhön

Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo ennen hyvinvointialuetta. Hän työskentelee erikoissairaanhoidossa osastonylifyysikkona – työ liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

– Työni hyvinvointialueella liittyy tähän tutkimukseen siten, että vastaan magneettikuvauksien turvallisuudesta, optimoinnista ja kehityksestä. Sivutoimisena tutkijana teen erilaisia tutkimusprojekteja pääosin vapaa-ajallani, hän kertoo.

Lääketieteellisen fysiikan dosenttina Sairanen tekee myös muita tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka voivat tulevaisuudessa hyödyttää hyvinvointialueen toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi henkilökunnan säteilysuojeluun liittyvät säteilysirontakartat sekä kuvantamislaitteiden automatisoitu laadunvalvonta.

UUTINEN / 19.05.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.  

Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne

Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin 

Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.  

Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029. 

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä. 

Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.  

Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös. 

Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.  

Valtuusto päätti: selviämisasemaa ei perusteta 

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset. 

Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä. 

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon. 

Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. 

Strategia hyväksyttiin yksimielisesti 

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro. 

Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.  

Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.

Aluevaltuuston 19.5.2026 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 18.05.2026

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa

Oma Häme ottaa käyttöön uuden kanavan asiakasviestintäänsä: sähköpostiin tilattavan uutiskirjeen. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden arkea kokoamalla yhteen paikkaan tietoa hyvinvointialueen palveluista ja niiden kehittämisestä – niin, että ne ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti luettavassa muodossa. Ensimmäinen uutiskirje julkaistaan toukokuun lopussa.

Uutiskirjeeseen nostetaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistua ajankohtaista tietoa, kuten uusimpia uutisia sekä tietoa palveluiden muutoksista ja tehdyistä päätöksistä. Uutiskirjeen voi tilata kuka vain liittymällä sähköpostilistalle.

Tilaa uutiskirje täältä 

Oma Häme satsaa jatkossakin monikanavaiseen asiakasviestintään. Uutiskirje ei korvaa muita kanavia, eikä nouse ensisijaiseksi viestintäkanavaksi, vaan täydentää kokonaisuutta.

Uutiskirjeessä on mukana lyhennetty versio, joka on helppo tulostaa luettavaksi. Oma Hämeen yksiköiden lisäksi tulostetta voivat hyödyntää esimerkiksi järjestöt, seurakunnat tai kirjastot. Näin uutiskirje palvelee myös niitä asiakkaita, jotka eivät seuraa digitaalisia kanavia. Julkaistut uutiskirjeet kootaan myös pdf-tiedostoina Oma Hämeen verkkosivuille.

Uutiskirjeen toimivuutta testataan alkuvaiheessa. Asiakkaiden kokemusten ja palautteiden perusteella tehdään suunnitelmat uutiskirjeen jatkuvuudesta ja julkaisurytmistä. Uutiskirjeestä vastaa Oma Hämeen viestintäyksikkö. 

ARTIKKELI / 15.05.2026

Aimo auttaa löytämään sopivan avun – Karoliina Kärkkäinen kehittää digipalveluita asiakkaiden arjen tueksi

Miten varmistetaan, että asiakas löytää sopivan palvelun silloin, kun sitä tarvitsee? Oma Hämeessä tätä kysymystä ratkotaan määrätietoisesti digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki siitä on Aimo-tekoälyapuri.

Verkkosivujen projektipäällikkö Karoliina Kärkkäinen on ollut mukana rakentamassa Aimoa alusta asti. Hänen työnsä yhdistää verkkopalvelut, sisällöt, asiakasohjauksen ja teknologian kehittämisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Työskentelen digipalveluiden, tiedonhallinnan ja asiakasohjauksen parissa. Käytännössä työni liittyy verkkosivuihin, intraan ja ohjepankkiin sekä näiden kokonaisuuksien ja kehittämisprojektien koordinointiin, Karoliina kertoo.

Kehittämistyötä asiakkaiden tarpeista

Ajatus Aimosta syntyi käytännön arjesta ja asiakkaiden todellisista tarpeista.

– Huomasimme, että ihmiset etsivät tietoa verkosta, mutta eivät aina löydä oikeaa vastausta tai ymmärrä, mihin palveluun heidän kannattaisi olla yhteydessä. Sisältöä on paljon, ja kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa, Karoliina sanoo.

Aimon kehittämisessä tavoitteena ei ollut rakentaa pelkkää teknologista ratkaisua, vaan aidosti asiakkaiden asiointia helpottava palvelu. Karoliinan rooli kehitystyössä on ollut toimia siltana sisällön, palveluiden ja teknologian välillä.

– Olen ollut mukana määrittelemässä, mitä Aimon pitää osata ja mistä se saa vastauksensa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hyvä tekoäly perustuu hyvään, selkeään, rajattuun ja ajantasaiseen verkkosisältöön.

Asiakas voi kysyä omilla sanoillaan

Ennen Aimoa asiakkaat saattoivat joutua etsimään tietoa pitkältäkin verkkosivupolulta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden termit, palvelurakenteet ja yhteydenottokanavat eivät aina olleet helposti hahmotettavia.

– Ongelma ei ollut asiakkaan digitaidoissa, vaan siinä, että tietoa on paljon ja ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita. Asiakkaan voi olla vaikea tietää, millä hakusanalla omaa asiaa pitäisi lähteä etsimään.

Aimo tuo tähän uudenlaisen tavan asioida: asiakkaan ei tarvitse tuntea palveluiden nimiä tai organisaation rakennetta.

– Asiakas voi kysyä asiansa omilla sanoillaan. Aimo auttaa erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ei tiedä, mistä lähtisi etsimään vastausta tai mihin hänen kannattaisi olla yhteydessä.

Karoliinan mukaan suurin hyöty asiakkaalle on asioinnin helppous ja matala kynnys.

– Aimo ei kiirehdi, ei moiti eikä oleta osaamista. Se vastaa sillä kielellä, jolla kysymys esitetään, ja on käytettävissä ajasta riippumatta.

Vastuullisuus ohjaa kehittämistä

Tekoälyratkaisujen kehittämisessä turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskeisessä roolissa. Tämä on ollut lähtökohta myös Aimon rakentamisessa.

– Aimo ei tee diagnooseja eikä hoitopäätöksiä. Sillä ei ole pääsyä järjestelmiin, vaan se hyödyntää ainoastaan Oma Hämeen virallista, hyväksyttyä ja julkista verkkosisältöä.

Karoliina korostaa, että palvelu on suunniteltu tukemaan asiakasta turvallisesti.

– Aimo ei kerää henkilötietoja eikä muista käyttäjiä. Jos tilanne vaatii ihmiskontaktia, Aimo ohjaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Kehitystyössä käyttäjäpalautteilla on suuri merkitys

Aimo ei ole valmis palvelu, vaan jatkuvasti kehittyvä osa Oma Hämeen digipalveluita. Kehitystyössä käyttäjäpalautteella on suuri merkitys.

– Seuraamme aktiivisesti palautetta ja sitä, millaisia kysymyksiä Aimolle esitetään. Usein palautteet kertovat myös siitä, miten verkkosivujen sisältöjä voidaan kehittää entistä selkeämmiksi.

Kehittämistyössä yhdistyvätkin teknologia ja sisällöntuotanto.

– Aimo kehittyy juuri tämän kautta: sisältö tarkentuu, vastaukset selkeytyvät ja ohjaus paranee. Ilman palautetta kehittäminen olisi vaikeaa.

“Oikea tieto oikeaan aikaan voi helpottaa arkea paljon”

Karoliinaa motivoi työssä erityisesti se, että digipalveluilla voidaan aidosti helpottaa ihmisten arkea.

– Jokainen selkeä ohje, löydetty palvelu tai vältetty turha yhteydenotto on pieni mutta merkityksellinen asia.

Häntä kiinnostaa erityisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.

– Kun oikea tieto löytyy oikeaan aikaan, se voi tukea ihmisen arkea ja prosessia yllättävän paljon palvelun rinnalla.

Työn vastapainoksi Karoliinan arki täyttyy luonnosta ja eläimistä.

– Minulla on neljä koiraa, joiden kanssa harrastan muun muassa paimennusta. Lisäksi kesälampaat ovat taas tulossa laitumelle, ja kotona on myös muutama matelija. Kulttuuri on tärkeä vastapaino. Käyn keikoilla ja festareilla ja katson mielelläni elokuvia.

Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla

Karoliina haluaa myös rohkaista niitä, joille digipalvelut tai tekoäly tuntuvat vierailta.

– Tunne on täysin ymmärrettävä. Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla.

Digipalvelut eivät korvaa muita kanavia, mutta ne voivat tarjota monelle helpon ja matalan kynnyksen tavan hoitaa asioita silloin, kun se tuntuu itselle luontevalta.

Juuri tähän tarpeeseen myös Aimo on rakennettu.

– Aimo on matalan kynnyksen apuri, jolta voi kysyä omilla sanoillaan asioita silloin kun se itselle sopii.

Kokeile Aimoa Oma Hämeen verkkosivujen etusivulla

UUTINEN / 13.05.2026

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksuttomaksi 1.6. alkaen

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksuttomaksi 1.6.2026. Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa tekemään päätökseen.

Lapsiperheiden kotipalvelu oli maksullista syyskuusta 2025 lähtien aluevaltuuston joulukuussa 2024 tekemän päätöksen perusteella. Maksullisuuden aikana kotipalvelua käyttävien asiakkaiden määrä laski ja tuotto jäi vähäiseksi suhteessa asiakasmaksujen hallinnollisiin kustannuksiin. Aluevaltuuston päätöksellä lapsiperheiden kotipalvelu on jatkossa maksutonta kaikille asiakkaille, jotka täyttävät palvelun myöntämisen perusteet.

– Kotipalvelun asiakasmaksu näytti vaikuttavan jonkin verran palvelun vastaanottamiseen. Nyt voimme paremmin varmistaa, että tuesta hyötyvät perheet ottavat sitä vastaan, toteaa perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä.

Lapsiperheiden kotipalvelu on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, jonka tarkoituksena on tukea perheen arjessa jaksamista tilapäisissä tai pidempiaikaisissa kuormittavissa elämäntilanteissa. Kotipalvelu on määräaikaista ja tavoitteellista tukea, jota toteutetaan yhdessä perheen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kotipalvelua voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun vanhemman toimintakyky on alentunut sairauden, synnytyksen tai uupumuksen vuoksi tai arjen hallinta tarvitsee vahvistamista. Kotipalvelua voidaan tarvita myös monikkovauvojen vuoksi tai äkillisen elämäntilanteen muutoksen vuoksi, kuten eron tai vakavan sairastumisen takia. Perheen saama tuki voi olla apua lasten hoidossa, arjen askareissa ja vanhemmuuden tukemisessa.

Kotipalvelua ei kuitenkaan myönnetä esimerkiksi pelkkään siivoukseen, vanhemman harrastusten mahdollistamiseen, parisuhdeaikaan, kuljetuspalveluksi tai tilanteisiin, joissa lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen vanhemman työn tai opiskelun perusteella.

Palveluun hakeudutaan ottamalla yhteyttä Perhekeskuksen Ensilinjaan tai Perhekeskus-chattiin. Jos perheellä on jo oma työntekijä, yhteydenotto tehdään ensisijaisesti hänelle. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona arkipäivisin.

Lisätietoa palvelusta, tarkemmat myöntämisen perusteet ja yhteystiedot löydät: Lapsiperheiden kotipalvelu

UUTINEN / 13.05.2026

Kanta-Hämeeseen hankitaan uudenlaista kalustoa rauniopelastuksen kehittämiseen

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteishanke on saanut EU:n ISF-rahoitusta. Kalustohankinnalla pyritään varautumaan paremmin maailmanpoliittisen tilanteen tuomiin muutoksiin.

Kuva on vuonna 2023 järjestetystä viranomaisten yhteisestä Valpas2023-harjoituksesta. Harjoituksen kalustoa on hankittu pelastuslaitoksen käyttöön, mutta tuoreen hankkeen myötä kalustoa saadaan huomattavasti lisää. 

UUTINEN / 13.05.2026

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä

Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus pidetään käyttökiellossa ainakin 26.5.2026 asti. Tuolloin tilannetta arvioidaan uudelleen, ja kaupunki kertoo asiasta lisää.

Veturissa sjainneet Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa. Veturiin suunnitellut asiakastapaamiset on siirretty muualle – Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta.

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4. Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

Tiedotamme mahdollisista muutoksista tilanteen tarkentuessa.

Uutista päivitetty 19.5. klo 16.30. Lisätty tieto, että käyttökielto jatkuu 26.5. asti.

ARTIKKELI / 13.05.2026

Blogi: Kilistä kohtuudella kevään ja kesän juhlissa – tunnista riskit

Kesä on monille vuoden odotetuinta aikaa. Valoisat illat, loma, juhlat ja lämmin sää houkuttelevat irrottautumaan arjesta. Kesään sijoittuu myös paljon juhlia ja yhteisiä hetkiä: valmistujaisia, häitä, festareita ja mökkireissuja. Monelle kesään liittyvä vapaus ja yhteiset juhlahetket saavat aikaan sen, että alkoholinkäyttö lisääntyy - jopa aivan huomaamatta. Alkoholista ei ole pakko pidättäytyä, mutta kohtuullisuuteen on hyvä pyrkiä. 

Kohtuukäyttö tukee hyvinvointia 

Alkoholin kohtuukäyttö tarkoittaa juomista niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa terveydelle. Alkoholi haittaa erityisesti sisäelimiä ja sydäntä. Alkoholinkäyttöön liittyviin terveysriskejä on mahdollista minimoida sillä, että juodaan vain pieniä määriä kerralla, pitämällä juomiskerrat harvoina ja välttämällä humalahakuista juomista. Kesän vapaudesta huolimatta oma hyvinvointi on hyvä pitää mielessä. 

Kevään ja kesän juhliin liittyviä riskejä 

Juhlissa alkoholin määrä voi huomaamatta kasvaa. Riskit lisääntyvät erityisesti, jos: 

• juominen tapahtuu useana päivänä peräkkäin (esimerkiksi lomalla tai festareilla) 
• alkoholia käytetään helteen tai saunomisen yhteydessä 
• juominen liittyy stressiin, rentoutumiseen tai sosiaaliseen paineeseen 
• juominen vaikuttaa uneen, mielialaan tai palautumiseen 
• alkoholia käytetään yhdessä lääkkeiden kanssa 

Alkoholi lisää tapaturmien, riitojen ja loukkaantumisten riskiä sekä voi heikentää toimintakykyä tilanteissa, joissa tarvitaan tarkkaavaisuutta. Jos tietää joutuvansa samana päivänä ajamaan autoa, polkupyörää, sähköpotkulautaa tai venettä, on parempi jättää juomatta. Alkoholin palamisaika elimistössä vaihtelee paljon ihmisen mukaan, ja sitä on vaikea laskea itse. Voit käydä laskemassa arvion siitä, kuinka kauan kuluu ennen kuin käyttämäsi alkoholimäärä on palanut elimistöstäsi Alkoholilaskuri - THL. 

Nuorten juhliminen vanhempien vastuulla  

Kesä tuo vapautta myös nuorille: lomat, festarit ja kaveriporukat lisäävät tilanteita, joissa alkoholi voi tulla vastaan. Vanhemmilla on tärkeä rooli nuoren turvallisuuden tukemisessa. 

Avoin keskustelu on usein tehokkain keino. Nuoren kanssa kannattaa puhua etukäteen alkoholiin liittyvistä riskeistä, omista odotuksista ja yhteisistä pelisäännöistä. Selkeät rajat ja kiinnostus nuoren tekemisiin lisäävät turvallisuutta, vaikka nuori hakisikin itsenäisyyttä. Nuoren kanssa on hyvä konkreettisesti sopia, missä nuori saa liikkua, miten nuori pääsee turvallisesti kotiin ja miten toimitaan, jos tulee ongelmatilanne. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmille voi aina soittaa omasta tai kaverin tilanteesta ilman pelkoa rangaistuksesta, jos tilanne menee hankalaksi.  

Vanhemman oma esimerkki vaikuttaa myös paljon. Kohtuullinen suhtautuminen alkoholiin ja vastuullinen juhliminen välittävät nuorelle mallia siitä, miten alkoholia käytetään turvallisesti – tai että sitä voi olla käyttämättäkin. 

Nauti kesästä fiksusti 

Kohtuullisuus ei tarkoita, että juhlista pitäisi luopua. Hauskat hetket eivät vaadi alkoholia – usein ne jäävät paremmin mieleen ilman sitä. Voit myös tasapainottaa juhlintaa pitämällä osan tilaisuuksista alkoholittomina tai valitsemalla välillä alkoholittomia juomia, kuten mocktaileja. Muista myös juoda vettä. 

Juhlien jälkeen kannattaa kuunnella omaa kehoa. Krapula on merkki siitä, että alkoholia on tullut liikaa. Jos huomaat juomisen vaikuttavan uneen, mielialaan tai arkeen, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa käyttöä ja tarvittaessa vähentää sitä. 

Pohditko omaa tai läheisen alkoholinkäyttöä?

Hyvinvointisi tueksi -sivulta löydät lisää tietoa, itsearviointia ja tukea: Päihteet - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

UUTINEN / 12.05.2026

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli pitkässä kokouksessaan paljon talousasioita sekä hyvinvointialueen uutta strategiaa. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Samalla aluehallitus hyväksyi alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion, joka myös etenee valtuuston päätettäväksi.

Voimassa olevassa talousarviossa tavoitellaan tälle vuodelle jopa 95,5 miljoonan euron ylijäämää, jotta vuosina 2023 ja 2024 kertyneet, mittavat alijäämät saataisiin katettua määräajassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole realistista nykyisessä toimintaympäristössä. Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen, mutta lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan päätöksen siitä tekee valtiovarainministeriö. Mahdollinen lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tarvetta tasapainottaa taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Muutostalousarvioesitys sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttaisivat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Esityksen mukaan nämä muutokset astuisivat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Muussa tapauksessa ne raukeaisivat ja niitä tarkasteltaisiin uudelleen myöhemmin.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta 19. toukokuuta

Muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla pyrittäisiin turvaamaan palvelut ja vähentämään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuisivat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja valmisteltaisiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostettaisiin 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmisteltaisiin vuosille 2027–2029.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti, johon aluehallitus teki joitakin tekstimuutoksia. Samalla aluehallitus hyväksyi lisäajan hakemiseen liittyvän suunnitelman alijäämien kattamisesta. Suunnitelman toimenpiteitä täsmennetään ja arvioidaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on esitetty noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät automaation hyödyntämiseen, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamiseen sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämiseen. Lisäksi kehittämiskohteiksi on listattu organisaatiorakenne, ICT- ja tukipalvelujen uudistaminen sekä oman palvelutuotannon lisääminen esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollosta esille on nostettu esimerkiksi Assi-sairaalan vetovoiman kasvattaminen ja muiden hyvinvointialueiden palvelujen käytön vähentäminen.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta ja lisäajan hakemisesta 19. toukokuuta. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta.

Strategia ja palvelustrategia etenivät valtuustoon

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös hyvinvointialueen uuden strategian toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030 ja esittää niitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi.

Palvelustrategiaan lisättiin aluehallituksen yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Erillistä selviämisasemaa ei perusteta Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös päihdepalvelujen järjestämistä ja päätti esittää aluevaltuustolle, ettei Kanta-Hämeeseen perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.

Aluehallituksen hyväksymän esityksen mukaan päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostaisivat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjottaisiin Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.

Aluehallitus kuitenkin edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Erityisasuntosäätiön palvelut hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi?

Aluehallitus linjasi tavoitteeksi, että Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto siirtyisi hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta alkaen. Samalla käynnistetään jatkovalmistelu, jossa arvioidaan säätiön kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja investointeihin liittyviä vaihtoehtoja. Valmistelua jatketaan yhteistyössä säätiön johdon, henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus ja asukkaiden asuminen siirtymävaiheen aikana.

Aluehallitus ilmoitti ennakkokantanaan, ettei hyvinvointialue hyväksyisi järjestelyä, jossa säätiön palveluliiketoiminta luovutettaisiin ulkopuoliselle toimijalle pitkäaikaisilla käyttö- tai vuokrasopimuksilla tavalla, joka rajoittaisi hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien raportoinnin vuodelta 2025 sekä alkuvuoden 2026 kvartaaliraportin. Pykälä 196 poistettiin kokouksen esityslistalta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu 19. toukokuuta ja aluehallitus seuraavan kerran 25. toukokuuta.

Aluehallituksen 11.5.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 08.05.2026

Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin

Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat toistaiseksi siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä. Veturi on asetettu käyttökieltoon perjantaista 8.5.2026 klo 16 alkaen. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

Käyttökielto tarkoittaa, ettei rakennusta saa käyttää ennen kuin tarvittavat lisäselvitykset on tehty ja käyttökiellon poistamisesta on päätetty. Kulku rakennukseen on estetty.

Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Käyttökielto perustuu perjantaina 8. toukokuuta tehtyihin mittauksiin, joissa havaittiin rakennuksen vierustalla maan painumista ja perustuspaaluissa liikettä. Lue lisää Riihimäen kaupungin tiedotteesta

Kiinteistössä työskenteleviä Oma Hämeen työntekijöitä on informoitu tilanteesta. Hyvinvointialue on aloittanut kartoittamaan korvaavia tiloja palveluilleen. 

Oma Häme tiedottaa palveluiden muutoksista maanantaina 11. toukokuuta tai myöhemmin, kun lisätietoja on saatavilla. 

Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. Lisäksi tiloissa työskentelee muuta ikäihmisten palveluiden ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden henkilöstöä.

UUTINEN / 08.05.2026

Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella alkuvuonna 2026, ja useissa palveluissa on saavutettu lakisääteiset tavoiteajat. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa kehitys on ollut selvästi myönteistä. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy toteutuu kokonaisuutena hyvin, ja aikuisväestön osalta tavoiteajat saavutetaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Myös monissa sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa on päästy hyvälle tasolle tai kehitys on ollut oikeansuuntaista.

Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Samalla tarkentunut tieto osoittaa, että kaikissa palveluissa lakisääteiset tavoitteet eivät vielä täysin täyty ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti.

Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti. Seuranta kattaa muun muassa palveluihin pääsyn, käsittelyajat, tavoittamisajat ja henkilöstömitoituksen. Tilannekuvaa verrataan hyvinvointialueen aloitusvaiheeseen ja aiempiin raportointijaksoihin.

Tammikuussa palveluihin pääsystä kerrottiin näin: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa - Oma Häme

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

Parannusta erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on säilynyt aikuisväestön osalta erinomaisella tasolla: 100 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon kolmen kuukauden määräajassa. Alle 23-vuotiailla tilanne on pysynyt melko lailla ennallaan. Lääkärivastaanotoille pääsy parani 82 prosentista 83 prosenttiin ja hoitajavastaanotoille pääsy tippui 98 prosentista 95 prosenttiin. Vertailussa ovat loppuvuoden 2025 luvut ja tammi-maaliskuun luvut.

Yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon kiireettömässä hoidossa on heikentynyt, kun verrataan vuoden 2025 lukuja alkuvuoden lukuihin. Samana päivänä toteutuneiden yhteydenottojen osuus laski 99,1 prosentista 89 prosenttiin.

Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on taas parantunut, kun verrataan viime vuoden lopun lukuja tämän vuoden ensimmäisen neljännekseen. Tammi-maalikuussa yli 23-vuotiaiden osalta hoitoon pääsi 99 prosenttia asiakkaista (Q4/2025: 97 %) ja alle 23-vuotiaiden osalta 94 prosenttia (Q4/2025: 89 %). Fysioterapiassa kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu edelleen kolmessa kuukaudessa täysimääräisesti (100 %).

Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut paikoin erittäin myönteistä. Kuulokeskuksessa hoitoon pääsy parani merkittävästi: vuoden 2025 alussa 68 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 180 vuorokauden määräajassa, kun alkuvuonna 2026 vastaava osuus oli 100 prosenttia. Lähetteet pystytään edelleen käsittelemään vaaditussa 21 vuorokauden määräajoissa kaikilla erityisaloilla.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitoon pääsy toteutui lakisääteisissä määräajoissa sataprosenttisesti niin nuorilla kuin aikuisillakin.

Sosiaalipalveluissa kehitys vaihtelevaa

Sosiaalipalvelujen käsittelyajoissa kehitys on ollut kaksijakoista: aikuisten palveluissa käsittelyajat ovat hiukan pidentyneet, kun taas lapsiperheiden palveluissa ne ovat lyhentyneet.

Toimeentulotukihakemuksista 91,2 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän määräajassa (Q1/2025: 94,9 %), ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi toteutui kolmen kuukauden määräajassa 90,1 prosentissa tapauksista (Q1/2025: 93,2 %). Lapsiperheiden palveluissa kehitys on ollut myönteistä: palvelutarpeen arviointi tehtiin kolmen kuukauden kuluessa 83,1 prosentille asiakkaista – viime vuoden lopulla se tehtiin määräajassa 81,4 prosentille.

Vammaispalveluissa hakemusten käsittely 7 arkipäivässä onnistui 82,6 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa käsittely määräajassa onnistui vain 75,6 prosentille. Palvelutarpeen arviointi on sen sijaan hidastunut: nyt alkuvuonna kolmen kuukauden määräaika toteutuu 81,4 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa luku oli 92,7 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosentti vaaditussa 7 vuorokauden ajassa on pysynyt ennallaan noin 82 prosentissa.

Käsittelyaikoihin vaikuttaa edelleen kahden asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö, joka hidastaa prosesseja.

Oppilashuollon psykologimitoitus on parantunut merkittävästi: nyt alkuvuonna yhtä psykologia kohden oli 760 oppilasta (vaade max 780), kun vielä loppuvuonna 2025 oppilasmäärä oli 847 yhtä psykologia kohden. Sen sijaan kuraattorimitoitus on aavistuksen heikentynyt, ja oppilasmäärä kuraattoria kohden ylittää lakisääteisen rajan (670 oppilasta/kuraattori).

Lastensuojelussa henkilöstömitoitus on pysynyt lain rajoissa, mutta lasten määrä työntekijää kohden on kasvanut hieman sekä avo- että sijaishuollossa.

Ikäihmisten palveluissa vahva taso ja parannusta

Ikäihmisten palveluissa tilanne on pääosin hyvä. Omaishoidon tuen hakemukset on saatu käsiteltyä määräajassa (kriteerit täyttävälle hakemuskuukauden alusta) sataprosenttisesti, samoin ikäihmisten palvelutarpeen arviointi toteutuu kaikille kolmen kuukauden määräajassa. Kotihoito ja tukipalvelut käynnistyvät edelleen pääsääntöisesti seitsemän vuorokauden sisällä ja kiireellisissä tilanteissa välittömästi.

Asumispalveluissa henkilöstömitoitus parani 86,7 prosentista 93,9 prosenttiin, mutta ei vielä täysin saavuta lakisääteistä tasoa.

Yhteisölliseen asumiseen pääsyä odotti tammi-maalikuussa yli 90 vuorokautta noin 13 prosenttia asiakkaista. Pitkä odotusaika liittyi kuitenkin useimmiten asiakkaiden omiin valintoihin, eikä palvelujen saatavuuteen.

Pelastus- ja ensihoitopalveluissa kehitys pääosin myönteistä

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen.

Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet verrattuna alkuvuoteen 2025, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 21 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 16 min 22 sek (vaade 15 min). Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alkuvuosi painottuu talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat haastavammat kuin kesäkaudella.

Tilannekuva tarkentunut – kehittämistyö jatkuu

Lakisääteisten palveluiden toteutumisen seuranta tuo aiempaa tarkemmin esiin palvelujen väliset erot sekä niiden taustalla olevat syyt. Haasteita aiheuttavat muun muassa henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus sekä ruuhkahuiput palveluissa.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Tammi-maaliskuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi 83,7. Myös Ensilinjapalveluiden NPS oli korkea samalla aikajaksolla ollen 77,5. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Useilla osa-alueilla kehitys on ollut selvästi myönteistä, ja hyvinvointialue jatkaa toimenpiteitä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa palveluissa.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tammi-maalikuu 2026

UUTINEN / 08.05.2026

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa

Aluehallitus kokoontui torstaina 7. toukokuuta seminaariin Riihimäelle. Päivän aikana aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, muutostalousarviota sekä strategian toimeenpanoa tulevaa päätöksentekoa varten.

Seminaarin tavoitteena oli muodostaa aluehallitukselle yhteinen tilannekuva hyvinvointialueen taloudesta, strategiatyöstä ja valmisteltavista asioista.

– Päivä avasi yhteistä ymmärrystä ja antoi aluehallitukselle yhteisen tilannekuvan strategian valmistelusta ja siirtymisestä päätöksentekoon. Keskustelu oli erittäin tärkeää talouden tilanteesta ja muutostalousarviosta. Käsittelyn avulla muodostui yhteinen käsitys myös lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen ja prosessin etenemisestä, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) toteaa.

Seminaarissa myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusedustajat antoivat katsauksensa henkilöstön ajankohtaisiin asioihin. Pääluottamusedustajat korostivat poikkeuksellisen hyvää yhteistyötään työnantajan kanssa sekä jatkuvasti käytävää yhteistä vuoropuhelua. Esillä keskusteluissa ovat jatkuvien muutosten vaikutukset henkilöstöön, kuten esim. palkkausjärjestelmän kehittäminen, työvuorosuunnittelu, Assi-sairaalan käyttöönotto sekä toiminnan uudelleenorganisointi.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli aluehallitukselle hyvinvointialueiden rahoitusennusteiden suuria muutoksia kevään aikana sekä niiden vaikutuksia talouden suunnitteluun. Seminaarissa käytiin keskustelua myös valtiovarainministeriölle valmisteltavasta lisäaikahakemuksesta alijäämien kattamiseen kestävällä tavalla.

Seminaarissa käsiteltiin lisäksi toimialojen suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa palvelurakenteen kehittäminen, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen, palveluiden tuotantotapojen tarkastelu sekä henkilöstöresurssien joustava käyttö.

Talousjohtaja Sampo Salo esitteli muutostalousarvion valmistelua. Muutostalousarvio ja siihen liittyvät talouden tasapainottamistoimet etenevät aluehallituksen päätöksentekoon maanantaina 11. toukokuuta.

Iltapäivän strategiaosuudessa aluehallitus käsitteli strategian ja palvelustrategian valmistelun etenemistä sekä toimeenpanon tiekarttaa. Strategiakokonaisuus etenee niin ikään aluehallituksen päätöksentekoon 11. toukokuuta.

– Seminaarin tavoite on, että päätöksenteko helpottuu, kun taustavalmistelusta on voitu keskustella yhdessä ennen varsinaisia päätöksiä. Päivä antoi aluehallitukselle hyvät valmiudet tulevaan päätöksentekoon, Lepola sanoo.

UUTINEN / 07.05.2026

Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui strategiaseminaariin Hämeenlinnaan 24. huhtikuuta pohjustamaan uuden strategian päätöksentekoa. Keskusteluissa nousi esiin laaja yhteinen näkemys siitä, että tulevien vuosien keskeisiä ratkaisuja ovat asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä talouden kestävä tasapaino.

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030. Tavoitteena on rakentaa ennakoiva, yhdenvertainen ja vaikuttava hyvinvointialue, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Aluevaltuusto hyväksyi jo lokakuussa hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet, ja palvelustrategia on tulossa valtuuston käsittelyyn toukokuussa.

Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat arvot – vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys – näkyivät vahvasti myös seminaarikeskusteluissa. Strategian painopisteet kiteytyvät siihen, että palvelut järjestetään vaikuttavasti, asiakkaita ohjataan sujuville palvelupoluille, toimintaa ennakoidaan ja luottamusta vahvistetaan.

Seminaarissa valtuutetut kuulivat virkajohdon katsaukset taloustilanteesta ja strategiavalmistelun etenemisestä. Sen jälkeen valtuutetut pohtivat työryhmiin jaettuina palvelustrategian sisältöjä ja tavoitteita.

Valmistelun taustalla vaikuttavat samanaikaisesti useat haasteet: tiukka taloustilanne, väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet. Näihin vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että toimintatapojen uudistamista.

Asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy yhdistävät päättäjiä

Valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan onnistumisen ytimessä on palveluiden rakentaminen aidosti asukkaiden tarpeista.

– Meidän pitää rakentaa aidosti asiakaslähtöiset palvelupolut ja onnistua ennaltaehkäisyssä. Samalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen.

Hänen mukaansa kehityssuunta on jo nyt monin mittarein oikea, ja parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta.

SDP:n Kaisa Lepola painottaa muutoksen pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.

– Tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä muutostyötä. Asiakkaan pitää olla keskiössä kaikessa tekemisessä, aluehallituksen puheenjohtaja painottaa.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Soinikoski nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja yhteistyön merkityksen – ne ovat tärkeitä, jos halutaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

– Meidän on päästävä eroon siiloista ja rakennettava moniammatillista yhteistyötä.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heini Ristavaara korostaa tiedolla johtamista ja palveluiden saatavuutta.

– On tärkeää, että pystymme hyödyntämään tietoa monipuolisesti ja varmistamaan palveluiden saatavuuden tasavertaisesti. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tässä keskeisiä. Palvelut tulisi järjestää asiakasvirtojen mukaisesti ja tuotantotapoja pitäisi arvioida jatkuvasti osana toimintaa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Lartama muistuttaa talouden reunaehdoista.

– Meidän on selvittävä tiukasta taloustilanteesta ja alijäämien kattamisesta. Se edellyttää palvelurakenteiden uudistamista niin, että asiakkaat ja asukkaat huomioidaan aidosti.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima painottaa myös asukkaiden osallistamista ja käytännön toteutusta.

– Muutoksia on tehtävä kuunnellen ammattilaisia ja asukkaita. Strategia onnistuu vain, jos se perustuu ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Elise Oikari puolestaan nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.

– Inhimillinen kohtaaminen ja asiakkaista välittäminen ovat keskiössä. Samalla tarvitaan huolellista taloudenpitoa ja ennakointia.

Onnistuminen mitataan arjessa – strategian on näytettävä palveluissa

Puheenjohtajat ovat pohtineet myös sitä, miten strategian onnistumista arvioidaan. Keskeisiksi mittareiksi koetaan palveluiden saatavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä talouden tasapaino.

– Onnistumme, jos asiakas kokee saavansa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee, Kokoomuksen Lehkonen sanoo.

Hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti pidetään tärkeänä.

– Onnistumisen mittarina tulisi pitää sitä, saammeko säilytettyä erityisesti peruspalveluiden saavutettavuuden hyvällä tasolla, kehitymmekö innovatiivisissa ratkaisuissa tarkasta taloudenpidosta huolimatta, kokeeko henkilöstö onnistumista ja iloa työssään sekä toteutuuko välittäminen asiakastyössä, Oikari (kd.) listaa.

– Palveluiden järjestäminen suuremmissa yksiköissä voi tarjota asukkaille yhdenvertaisemmat ja laadukkaammat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintatapojen ravistelu on voinut tuntua kovaltakin, mutta toivottavasti hoitopolkujen yhtenäistäminen parantaa hoitoon pääsyä toiminnan tehostumisen lisäksi, jatkaa Lartama (ps.).

Useat puheenjohtajat korostavat, että strategian arvo ratkaistaan sen toimeenpanossa.

– Strategia ei saa jäädä paperiksi, vaan sen pitää näkyä arjessa. Lisäksi keskustelua palveluista täytyisi käydä aidosti vuoropuheluna eri tahojen kanssa ja asiakkaita täytyisi aidosti kuunnella, tiivistää Ristavaara (kesk.).

– Seuratkaa niitä päättäjiä, jotka ovat saaneet päätösvaltaa äänillänne vaaleissa. Strategia on pelkkää paperia ja kauniita lupauksia, elleivät päättäjät huolehdi myös niiden toimeenpanosta, muistuttaa Reima (vas.).

Valtuustoryhmien viesti kantahämäläisille on varovaisen luottavainen. Sosialidemokraattien Lepolan mukaan strategia antaa yhteisen suunnan:

– Strategia linjaa yhdessä tekemisen suunnan ja se on tehty hyvin osallistaen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella annetaan asukkaiden tarpeista käsin palveluita nykyaikaisesti. Hyvinvointialueen asemaa puolustetaan ja tavoitteemme on säilyttää itsenäinen hyvinvointialue myös jatkossa, Lepola muistuttaa.

– Vaikka talouden hallinta ei ole täysin meidän käsissämme, ja meitä painostetaan jatkuvasti leikkaamaan valtion taholta, me huolehdimme, että jokainen ihminen ja perhe saa apua. Hädässä autetaan nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vierellä kulkien, lisää Soinikoski (vihr.).

Aluevaltuusto päättää strategiakokonaisuudesta toukokuussa.

UUTINEN / 06.05.2026

Oma Hämeelle valtakunnallinen tunnustus osteoporoosin hoidon kehittämisestä

​

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut Vuoden 2026 Luustoteko -palkinnon. Luustoliitto myönsi tunnustuksen alueella kehitetystä osteoporoosia sairastavien palvelupolusta, joka parantaa hoidon yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta.

Sote-uudistuksen myötä tarve kehittää laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja on kasvanut. Erityisesti pitkäaikaissairauksien hoito perusterveydenhuollossa on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Oma Hämeessä tähän haasteeseen on vastattu rakentamalla koko Kanta-Hämeen kattava palvelupolku osteoporoosia sairastaville.

Palvelupolun keskeinen osa on murtumien systemaattinen seulonta. Sen avulla osteoporoosia sairastavat voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja ohjata hoitoon ajoissa. Tavoitteena on ehkäistä vakavia ja kalliita lonkkamurtumia sekä tukea ikääntyvän väestön toimintakykyä.

– Kanta-Hämeessä on ymmärretty osteoporoosin hoidon laadun kehittämisen merkitys ja rakennettu hyvinvointialueelle toimiva palvelupolku. Moni hyvinvointialue voisi ottaa tästä mallia, Luustoliiton puheenjohtaja Timo Strandberg toteaa.

Strandberg korostaa osteoporoosin hoidon kehittämisen merkitystä:

– Luustoliiton viime vuoden potilaskyselyn tulosten mukaan keskeisen kansansairauden osteoporoosin hoito on toteutunut maassamme heikosti. Jos hoitopolku on yleensä ollut, sille pääsy on perustunut sattumaan, eikä sairastava ole saanut välttämättä lainkaan hoidon ohjausta, vaikka se on hoidon toteutumisen avaintekijä.

Osteoporoosi altistaa murtumille

Osteoporoosi on merkittävä kansansairaus: sitä sairastaa arviolta 400 000 suomalaista, ja se on vuosittain noin 45 000 murtuman taustalla. Hoidon kehittäminen tukee paitsi yksilöiden hyvinvointia myös hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Vuoden 2026 Luustoteko -palkinto luovutettiin Oma Hämeelle Assi-sairaalassa järjestetyssä tilaisuudessa ennen vappua. Paikalla luovutustilaisuudessa oli hyvinvointialueen johtoa ja polkua kehittäneitä alueen ammattilaisia sekä Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen ja Luustoliiton edustajat.

Osteoporoosipolku on syntynyt sujuvassa, moniammatillisessa yhteistyössä hyvinvointialueen työntekijöiden, Luustoliiton ja Kanta-Hämeen luustoyhdistyksen kanssa. Palveluketjussa on yhteistyön aikana tunnistettu kehittämiskohteita ja tuotettu niihin ratkaisuja.

– Mukana on myös vahva asiakasnäkökulma, sillä polun kuvauksia on täydennetty ja muokattu yhdessä osteoporoosia sairastavien kanssa, kertoo työryhmää vetänyt erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Hyvinvointialueen edustajana toiminut terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen korosti puheenvuorossaan osteoporoosin hyvän hoidon ja yhteistyön merkitystä:

– Osteoporoosipolun kehittäminen aloitti myös monta muuta kehittämistehtävää alueella. Esimerkiksi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisyn toimintamallin kuvaus on käynnissä ja se tulee myös täydentämään osteoporoosipolkua. Lisäksi suunnitelma luustohoitajien kouluttamiseksi alueelle on hyväksytty.

Työn edistämistä ja kehittämistä vauhdittaa myös HYTE-kerroin, jonka kautta hyvinvointialueen on mahdollista saada rahoitusta omaan toimintaansa. 

– Osteoporoosipolkua seurataan ja kehitetään sekä viedään johtamisen kautta eteenpäin. Tämän palkinnon saaminen kannustaa osaltamme myös meitä ja auttaa panostamaan asiaan, Lappalainen kiitti. 

UUTINEN / 06.05.2026

1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastukset toteutetaan kesällä – varaa aika digitaalisesti

Tänäkin vuonna 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastukset toteutetaan pääosin kesäaikaan ennen koulujen alkua. Käynnillä keskustellaan lapsen ja perheen terveystottumuksista sekä koko perheen hyvinvoinnista. Lisäksi tehdään tarvittavia mittauksia ja täydennetään rokotussuojaa tarpeen mukaan.

Terveystarkastukset koskevat: 

• 1. luokan aloittavia (samana vuonna 7 vuotta täyttäviä)
• 7. luokan aloittavia (samana vuonna 13 vuotta täyttäviä)

Ajan voivat varata huoltajat lapsensa puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Valitse omista tiedoistasi, että asioit lapsesi puolesta.
 
Ajan voi siirtää tai perua digitaalisesti viimeistään 24 tuntia ennen varattua aikaa. Varatut ajat löytyvät kohdasta ”tulevat ajanvaraukset”.
 
Jos ajan varaaminen digitaalisesti ei onnistu, ole yhteydessä koulun terveydenhoitajaan.
 
Oma Häme kehittää digitaalista ajanvarausta jatkuvasti, ja jatkossa palvelu laajenee kattamaan myös muita kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia.
 
Katso kouluterveydenhuollon yhteystiedot
Lue lisää digitaalisista ajanvarauksista

UUTINEN / 06.05.2026

Kehittäjäasiakaspaja toi ideoita ja näkökulmia Älylinja-hankkeen kehittämiseen

Oma Häme jatkaa digitaalisten palvelujen kehittämistä ja hyödyntää siinä aktiivisesti käyttäjien ja asiakkaiden kokemuksia. Älylinja-hanke järjesti huhtikuun puolivälissä Hämeenlinnassa kehittäjäasiakaspajan, jossa asiakkaat pääsivät testaamaan ja arvioimaan uusia ratkaisuja aidoissa käyttötilanteissa.

Työpajassa kerättiin runsaasti kehittämisideoita erityisesti puheohjauksen jatkokehittämiseen ja tekoälyratkaisuista viestimiseen. Osallistujat pitivät mahdollisuutta osallistua konkreettiseen kehittämistyöhön innostavana ja hyödyllisenä.

Kehittäjäasiakkaat korostivat, että viestinnässä on tärkeää tuoda selkeästi esiin, miten asiakas hyötyy uusista palveluista ja muutoksista. Lisäksi asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää, että asiointiin tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Keskeistä on, että palvelu – myös tekoälyä hyödyntävä – kohdistuu oikein asiakkaalle ja ratkaisu saadaan mahdollisimman suoraviivaisesti.

Pajaan ja käytettävyystestaukseen osallistuivat kehittäjäasiakkaat Jukka Jokinen, Elisa Saukko ja Antti Penttinen. Työpajaa vetivät Oma Hämeen Reetta Mathier ja Tiina Nikkanen yhdessä JST Healthcare Solutionsin asiantuntijoiden kanssa.

Testauksessa tekoälyä aidoissa tilanteissa

Työpajassa hyödynnettiin JST:n ydintuotteen uusia tekoälypohjaisia-lisäratkaisuja aidoissa käyttötilanteissa. Asiakkaiden kanssa testattiin hoidon tarpeen arviointia sekä chat-keskustelussa kirjoittamalla että puheohjatusti eli keskustelemalla ääneen tekoälyavusteisen ratkaisun kanssa.

Testauksessa arvioitiin erityisesti käytettävyyttä, asiakaskokemusta ja turvallisuutta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten kanssa testattiin puheohjattua hoidon tarpeen arviota sekä tekoälyn tukemaa potilaskirjausta, jotka sujuvoittavat arjen työtä ja parantavat tiedon laatua. 

 – Itse testaus sujui erinomaisesti ja saimme runsaasti arvokkaita havaintoja ja jatkokehitysehdotuksia sekä asiakkailta, että ammattilaisilta. Lämmin kiitos kaikille testaajille sekä Oma Hämeen edustajille avoimesta ja rakentavasta yhteistyöstä, kiittävät JST:n testausta toteuttaneet asiantuntijat Laura Lang ja Fanny Salo. 

JST Healthcare Solutionsin toimitusjohtaja Rosa Tengvall iloitsee yhteistyöstä: 

– Valmistajalle on aina erityisen arvokasta päästä tekemään käytettävyystestausta yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Juuri tällainen tiivis yhteistyö varmistaa, että ratkaisumme ovat paitsi teknologisesti edistyksellisiä ja vahvoja, myös aidosti turvallisia, helppokäyttöisiä ja toimivia ja siten tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa. 

Älylinja-hanke on osa Sitran Ennakoiva terveys ja hyvinvointi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ennakoivien menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyödyntää uusia teknologioita palvelujen kehittämisessä.

Hankkeessa Oma Häme uudistaa ensilinjan puhelinpalveluja tekoälyn avulla. Tavoitteena on parantaa asiakasohjausta, palvelujen laatua ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa ennakoivaa työotetta. Hanke käynnistyi vuonna 2026 ja sitä rahoittaa Sitra, joka kattaa noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.

Lue lisää: Oma Hämeen Älylinja-hanke sai rahoitusta Sitralta - Oma Häme

UUTINEN / 05.05.2026

Vesivahinko siirsi ensihoidon päivystyksen Tuuloksen paloasemalta

Tuuloksen paloasemalla on havaittu vesivahinko sekä muita tiloihin liittyviä puutteita, minkä vuoksi tilojen turvallinen käyttö ensihoidon päivystykseen ei ole mahdollista.

Alkuselvityksessä on ilmennyt, että vuoto aiheutunut astianpesukoneen heikosta liitoksesta. Aiemmin luultiin, että vesivuoto on peräisin katosta. Korjaustoimet keittiössä aloitetaan viikolla 20. 

5. toukokuuta tehdyssä arviossa todettiin, että tilojen käyttöön liittyy merkittävä riski kosteuden ja vesivahingon vuoksi. 

- Hoidamme Tuuloksen ympäristön ensihoitotehtävät nyt jonkin aikaa muilta asemilta käsin, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Tilojen käyttökelpoisuus arvioidaan uudelleen, kun tarvittavat korjaus- ja selvitystoimet on toteutettu ja käytettävissä on ajantasainen tieto tilanteesta.

Uutista päivitetty 7.5. klo 12.20 tiedoilla vuotolähteestä ja korjauksesta

UUTINEN / 05.05.2026

Oma Hämeen ensihoito mukana kehittämässä ikäystävällistä työelämää

Oma Hämeen ensihoito osallistuu Metropolia Ammattikorkeakoulun SAFE-hankkeen pilotointiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä, erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla.

Kanta-Hämeessä pilotoinnin kohderyhmänä ovat ensihoitoesimiehet ja kenttäjohtajat.

- Pilotissa tarkastellaan erityisesti esihenkilötyötä, työn kuormitusta olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Oppiminen ja työhyvinvointi tukevat työssä jaksamista

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen tukevat työkykyä ja lisäävät hyvinvointia. Nykyisessä työelämässä tarvitaan entistä enemmän avointa keskustelua ja käytännön tekoja, jotta voidaan rakentaa monimuotoisia ja osallistavia työyhteisöjä.

SAFE-hankkeessa kehitetään työympäristöjä, joissa eri-ikäiset työntekijät huomioidaan tasavertaisesti. Kyse ei ole yksittäisestä projektista, vaan pitkäjänteisestä työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön kehittämisestä.

- Tavoitteena on tukea henkilöstön jaksamista ja auttaa työuria kestämään pidempään muuttuvassa toimintaympäristössä, Rinta-Valkama sanoo.

Kysely tukee ensihoidon esihenkilötyön kehittämistä

Kehitystyö alkaa henkilöstökyselyllä, jonka tuloksia hyödynnetään arvioitaessa, miten ensihoidon esihenkilötyötä voitaisiin kehittää. Tarkastelussa ovat muun muassa vertaisoppimisen ja mentoroinnin mahdollisuudet, digiosaamiseen liittyvät kehittämistarpeet ja nykyisten koulutusten hyödyntäminen.

Lisäksi arvioidaan, onko dialogista keskustelukulttuuria tarvetta vahvistaa ja miten toimintatavat tukevat osallisuutta ja luottamusta erityisesti kuormittavissa ja muuttuvissa tilanteissa.

Pilotointi ei muuta ensihoidon perustehtävää tai työaikoja. Toiminnan keskiössä säilyy laadukas ja turvallinen ensihoitopalvelu.

UUTINEN / 05.05.2026

Yhteistyö vauhdittaa vanhan keskussairaalan tilojen tyhjennystä – irtaimistoa uusiokäyttöön ja avuksi Ukrainaan

Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistuneiden tilojen tyhjennys on käynnistynyt ja etenee vaiheittain kevään ja kesän aikana. Työ liittyy palveluiden siirtymiseen uusiin tiloihin ja kiinteistön tulevaan käyttöön.

Tyhjennys on laaja kokonaisuus, jossa käsitellään merkittävä määrä kalusteita ja laitteita. Osa irtaimistosta siirtyy hyvinvointialueen omien yksiköiden käyttöön, osa ohjataan lahjoituksiin ja osa myyntiin jatkokäyttöä varten.

Keskussairaalan tyhjennystä toteutetaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Mukana ovat Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki sekä Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Seurakunnan kautta koordinoidaan vapaaehtoistyötä, jonka merkitys korostuu erityisesti lahjoitettavan materiaalin käsittelyssä.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kiittelee sujuvaa yhteistyötä projektissa ja iloitsee siitä, että hyödyllistä irtaimistoa voidaan ohjata humanitaarisena avustuksena Ukrainaan. Kaupunki osallistuu esimerkiksi kuljetuskustannuksiin.

– Pidän erinomaisena sitä, että osa vanhan keskussairaalan irtaimistosta saadaan nyt hyödynnettyä alueella, jossa avun tarve on merkittävä. Yhteistyö Oma Hämeen, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ja kaupungin välillä on sujuvaa, Parviainen toteaa.

Työ etenee rakennusosittain ja vaiheittain. Kevään aikana keskitytään materiaalin kartoitukseen, keräilyyn ja dokumentointiin. Kesällä edetään kuljetuksiin ja jatkokäsittelyyn. Tavoitteena on, että käyttökelpoinen irtaimisto saadaan ohjattua hallitusti eteenpäin ja tilat vapautuvat suunnitellussa aikataulussa. Kokonaisuus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja tarkkaa koordinointia.

– Kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa. On tärkeää, että työ etenee suunnitelmallisesti ja turvallisesti, jotta tilat saadaan tyhjennettyä aikataulussa ja käyttökelpoinen irtaimisto hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, sanoo Oma Hämeen tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Keskussairaalan tilojen tyhjennys jatkuu kesän 2026 ajan.

UUTINEN / 04.05.2026

Hyvä ruoka, hyvä minä – ravitsemushanke tukee nuoria Oma Hämeen lastensuojelulaitoksissa

Oma Hämeen lastensuojelulaitoksissa on toteutettu Hyvä ruoka, hyvä minä -ravitsemushanketta, joka vahvistaa nuorten arjen ruokataitoja, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeeseen ovat osallistuneet Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä ja Pollentien nuorisokoti Hämeenlinnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hanketta toteuttavat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Maa- ja kotitalousnaiset MKN Etelä-Suomi. Tavoitteena on lisätä nuorten valmiuksia tehdä terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja sekä kehittää heidän taitojaan valmistaa ravitsevaa ja edullista ruokaa. Samalla tuetaan myönteistä suhtautumista omaan kehoon ja syömiseen sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Hanke lisää myös ammattilaisten osaamista ruokakasvatuksessa. Oma Häme on ollut mukana hankkeessa vuosina 2024–2026.

Lastensuojelulaitoksissa kohdataan nuoria hyvin erilaisista taustoista. Syömiseen liittyvät haasteet, kuten syömishäiriöt ja erilaiset erityisruokavaliot, ovat yleistyneet. Siksi terveellisiin elämäntapoihin ja ruokailutottumuksiin ohjaaminen on keskeinen osa arkea. Ruuanlaittotaitojen merkitys korostuu erityisesti nuorten itsenäistymisen vaiheessa.

Yhteinen ruuanlaitto lisää osallisuutta

Hankkeen ryhmät kokoontuivat Mäkikujalla ja Pollentiellä keväällä ja syksyllä 2024 sekä uudelleen keväällä 2026. Toiminta jatkuu suunnitelmien mukaan vielä syksyllä 2026.

Nuorten kokemukset yhteisestä ruuanlaitosta ovat olleet myönteisiä. Toiminta on lisännyt yhteisöllisyyden tunnetta ja tarjonnut mahdollisuuksia osallistua matalalla kynnyksellä.

Pollentien nuorisokodin lähijohtaja Essi Valtanen kertoo, että osa nuorista odotti ryhmiä innolla ja osallistui aktiivisesti ruuanlaittoon ja keskusteluun. Myös ne nuoret, jotka eivät osallistuneet kokkailuun, pääsivät maistamaan valmistettuja ruokia.

Koulutus vahvisti ammattilaisten osaamista

Huhtikuussa 2026 osa Oma Hämeen lastensuojelulaitosten ohjaajista osallistui hankkeen koulutuspäivään ( yllä kuvassa). Päivä tarjosi ajankohtaista tietoa ravitsemuksesta, syömishäiriöistä ja niiden tunnistamisesta sekä antoi käytännön työkaluja ruokakasvatukseen.

Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa riittävää ja terveellistä syömistä, ammattilaisten roolia esimerkkinä sekä omaa suhdetta ruokaan. Harjoitteissa keskityttiin pitkälti omiin ruokailuun liittyviin vahvuuksiin, ammattilaisten omaan ruokasuhteeseen sekä syömiseen ja ruokailuun liittyviin ”sääntöihin” ja niiden hyödyllisyyteen.

Vahvan osaamisensa päivään toi Syömishäiriöliiton aluekoordinaattori Elisa Vettenranta, joka puhui syömisen pulmatilanteista ja syömishäiriöiden tunnistamisesta sekä niiden hoidosta.

Uusia makuja ja tukea arkeen

Mäkikujan perhetukikeskuksen vastaava ohjaaja Satu Nevajärvi kertoo, että hanke on tukenut yksikön tavoitteita vahvistaa nuorten yhteisöllisyyttä ja itsenäistymisvalmiuksia.

– On tärkeää, että nuoret saavat kokemuksia myös muiden aikuisten kanssa toimimisesta, Nevajärvi toteaa.

Vaikka toiminta herätti ajoittain myös vastustusta, suurin osa nuorista osallistui siihen. Nuoret pääsivät tutustumaan uusiin makuihin ja harjoittelemaan monipuolisen ja ravitsevan ruoan valmistamista.

Yhteinen ruoanlaitto on osa yksiköiden arkea, mutta hanke toi siihen uutta näkökulmaa ja lisäresursseja. Toiminnassa huomioitiin myös nuorten yksilölliset tarpeet, kuten mahdollinen ahdistus yhteisiä ruokailutilanteita kohtaan.

UUTINEN / 04.05.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta

Erikoissairaanhoidon keskitetty asiakaspalvelu aloittaa toimintansa keskiviikkona 6. toukokuuta. Uusi palvelu sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja tukee erikoissairaanhoidon yksiköitä keskittämällä asiakasyhteydenottoja yhteen palvelukanavaan. Ensivaiheessa muutos koskee kuvantamista, tutkimusyksikköjä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa (pois lukien lapsettomuuspoliklinikka, Sydänsairaala, psykiatria, kuntoutus).

Uuden asiakaspalvelun tehtävänä on hoitaa muun muassa ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyviä yhteydenottoja. Tavoitteenamme on, että hoidamme yhteydenotot saman päivän aikana. Aiemmin asiakkaalle on soitettu seuraavalla vapaalla soittoajalla, joka voi olla vasta seuraavien päivien aikana. 

– Keskitetty asiakaspalvelu tuo selkeyttä ja nopeutta asiointiin. Tarjoamme laajennetut aukioloajat, sekä uutena ominaisuutena erikoissairaanhoidon chatin. Jahka saamme polkaistua toiminnan hyvin alkuun, muutoksen pitäisi tuoda positiivisia vaikutuksia niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, kertoo projektipäällikkö Jenni Ylisaari.

Palvelukanavina puhelin ja chat

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu palvelee numerossa 03 629 6262 arkisin klo 7.30–16.30. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä myös chatin kautta, joka on käytettävissä samoina aukioloaikoina.

Asiakkaita kannustetaan käyttämään erityisesti chat-palvelua, jossa jonottaminen on maksutonta ja ruuhkat usein pienempiä. Palveluun kirjaudutaan vahvasti tunnistautumalla joko Oma Häme -sovelluksen kautta tai verkkosivuilla Kirjaudu-toiminnon kautta.

Jos asiointi chatin kautta tai soittamalla ei ole mahdollista, on käytössä tekstiviestinumero  040 629 6390 (kuulovammaiset ja tulkin tarpeessa olevat).

Mitä asioita asiakaspalvelu hoitaa?

Asiakaspalvelu käsittelee muun muassa:
•    ajan siirtoja ja peruutuksia (vaativammat muutokset ohjataan yksiköihin) 
•    hoito-ohjeiden tarkennuksia 
•    jono- ja lähetetiedusteluja 

Ota yhteyttä suoraan hoitavaan yksikköön, jos sinua on niin ohjeistettu tai kyse on:
•    uusista oireista 
•    voinnin heikkenemisestä 
•    komplikaatioista 

UUTINEN / 30.04.2026

Tervakosken terveysaseman toiminta palautuu normaaliksi syksyllä – lääkärivastaanotto laajenee 1.9. alkaen

Lääkäri- ja hoitajavastaanotot laajenevat syksyllä Tervakosken terveysasemalla. 1. syyskuuta alkaen terveysasema on avoinna viitenä päivänä viikossa. Toiminnan laajennus on mahdollista onnistuneiden lääkärirekrytointien ansiosta.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden toiminta on ollut supistettua Tervakoskella elokuusta 2025 lähtien haastavan lääkäritilanteen vuoksi. Tänä aikana terveysasemalla on tarjottu kiireettömiä vastaanottopalveluja tiistaisin ja torstaisin.

Syyskuun alusta vastaanottopalveluihin sisältyy sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa. Terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–15.30 ja perjantaisin klo 8–15. Tervakosken terveysaseman tiimin puhelinnumero on 03 629 6604. Kiireettömän hoidon Ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6630.

Jos sinulla on hoitosuhde ja nimetty omahoitaja tai omalääkäri, niin soita tiiminumeroon. Jos olet yhteydessä ensimmäistä kertaa tai asiasi on muuten uusi, niin ota yhteys Kiireettömän hoidon Ensilinjaan.

UUTINEN / 29.04.2026

Noin tuhat ikäihmisten omaishoidon ja vammaispalvelujen asiakasta kutsutaan pilottiin kevääseen 2027 mennessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on käynnistämässä pilottia, jossa testataan uudenlaista tapaa kerätä asiakkailta tekoälyavusteisesti ennakkotietoa jo ennen palvelu- tai sosiaaliohjaajan tapaamista.

Uutta toimintatapaa testataan alkuvaiheessa ikäihmisten omaishoidossa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevissa palveluissa. Testiin kutsutaan noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille omaishoidon seurantakäynti ja liikkumisen tuen arviointi on ajankohtaista.  

Oma Häme alkaa kutsua asiakkaita pilottiin toukokuussa. Kutsuminen tapahtuu henkilökohtaisesti. Kutsun mukana on tarkat ohjeet, miten pilottiin voi osallistua. Pilottiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. 

Osallistumalla asiakas pääsee ensimmäisten joukossa kokeilemaan uudenlaista toimintamallia, jonka tarkoitus on paitsi helpottaa ammattilaisten työtä, myös tuoda asiakkaan oma näkökulma entistä kattavammin ja aiemmin osaksi palvelutarpeen arviointia. Pilotti toteutetaan yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa. Pilotti kestää vuoden 2027 kevääseen. 

Voit lukea tarkemmin pilotista täältä: Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta - Oma Häme

UUTINEN / 28.04.2026

Oma Häme on mukana järjestämässä valtakunnallista TerveSos-tapahtumaa

TerveSos-tapahtuma on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suurin sidosryhmätapahtuma ja se tunnetaan paikkana tavata alan tärkeimmät asiantuntijat ja toimijat. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa 5.-6.5. ja Oma Häme on vahvasti mukana!

Verkatehtaalle odotetaan yli 600 kävijää. Osallistujat ovat asiantuntijoita, kehittäjiä, johtajia ja päättäjiä. Tapahtuman ohjelmassa on 12 seminaaria, iltajuhla, eri yhteistyökumppaneiden toimintaa esittelevä näyttely. Tapahtuman teemana on Yhteisessä arjessa – viisaita ratkaisuja asiakkaan parhaaksi. Osaseminaarien aiheina on muun muassa tietojohtaminen, henkinen kriisinkestävyys, HYTE-kerroin, kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö sekä kokonaisturvallisuus. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen osallistuu seminaarin avausohjelmaan, lisäksi Oma Hämettä keskusteluissa edustavat pelastusjohtaja Petri Talikka, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja Paula Turunen, tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko. Seminaaripäivien ohjelmaan kuuluu myös vierailu uudessa Ahveniston sairaalassa, Assissa. 

TerveSos -tapahtuman omat sivut

UUTINEN / 28.04.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja ikäihmisten palvelusääntökirjoja

Maanantaina koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi muutostalousarvion sekä alijäämien kattamisaikataulun muutoksen valmistelutilanteen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Parhaillaan on kuitenkin valmisteilla lakimuutos, joka mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen enintään vuoteen 2029. Oma Häme on valmistellut hakemustaan aikataulun pidentämiseksi. Esityksen mukaan hyvinvointialue ei saisi automaattisesti määräajan pidennystä sitä hakiessaan, vaan arvion uudesta määräajasta tekisi valtiovarainministeriö. 

Lakimuutoksen mahdollisen voimaantulon lisäksi epäselvää on vielä valtion ensi vuoden rahoitus. Valtiovarainministeriö julkaisee vuoden 2027 ennakollisen rahoituslaskelman ja rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2030 vasta 30.4.2026. Tämä on haastanut talouden suunnittelun valmistelua merkittävästi. Talouden saattaminen tasapainoon edellyttää Oma Hämeeltä joka tapauksessa merkittäviä sopeutustoimia, joita on valmisteltu osana kuluvan vuoden muutostalousarviota. Muutostalousarvio on tulossa aluevaltuuston päätettäväksi toukokuussa.

Ikäihmisten palveluseteleihin uudistuksia

Lisäksi aluehallitus maanantaina kokouksessaan hyväksyi ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirjan uudistamisen. Uudistuksessa palvelusetelin enimmäisarvo nousee 155 eurosta 165 euroon, ja palvelun sisältöä on yhtenäistetty vastaamaan ostopalveluiden palvelukuvausta. Uusi sääntökirja tulee voimaan syyskuun alussa. Palvelusetelin käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä, ja sitä hyödyntää vain pieni osa asumispalveluiden asiakkaista.

Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirjojen uudistaminen. Uudistuksessa luovutaan aluekohtaisesta hinnoittelusta ja siirrytään ajankohdan mukaiseen hinnoitteluun. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvot vaihtelevat jatkossa vuorokaudenajan mukaan. Uudistusten tavoitteena on selkeyttää hinnoittelua ja tukea monituottajamallia. Myös nämä muutokset tulevat voimaan 1. syyskuuta 2026.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 11. toukokuuta.

Aluehallituksen 27.4.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 28.04.2026

Kanta-Hämeen ensihoito järjestää Instagram-liven – vinkkejä kesän tilanteisiin ja vastauksia kysymyksiin

Kanta-Hämeen ensihoito järjestää Instagram-liven maanantaina 11.5. klo 18–19. Livessä ovat mukana ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama, ensihoitajat Laura Lahti ja Laura Lappalainen sekä tilannekeskuspäivystäjä Karoliina Kallioportti. Lähetyksessä tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä kesän tyypillisiin ensihoitoa vaativiin tilanteisiin ja vastataan yleisön kysymyksiin.

Koulujen päättäjäiset ja vilkas kesätapahtumien kausi ovat aivan nurkan takana. Instagram-liven tavoitteena on lisätä ihmisten valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja madaltaa kynnystä auttaa.

– Haluamme antaa ihmisille varmuutta toimia arjessa ja turvallisuutta nauttia kesästä. Pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys, kertoo ensihoitaja Laura Lappalainen.

Livessä vinkataan muun muassa

• mitä ensiaputarvikkeita autossa tai mökillä olisi hyvä olla
• miten hoitaa kesän yleisiä, lieviä vaivoja kotikonstein
• milloin hakeutua hoitoon ja milloin soittaa hätänumeroon 112.

Esimerkiksi eläimen puremat ja likaiset haavat on hyvä käydä puhdistuttamassa kiirevastaanotolla, ja jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo kannattaa tarkistaa. 

Pienemmissä murtumaepäilyissä, esimerkiksi rannemurtumaa epäiltäessä voi hakeutua päivystykseen omin avuin. Vakavissa tilanteissa, kuten tajuttomuudessa, hengitysvaikeuksissa, rintakivussa, aivohalvauksen oireissa tai suurissa vammoissa ja liikkumisen estävässä kivussa, tulee soittaa hätänumeroon 112 ja aloittaa ensitoimet.

Kaveria ei saa jättää yksin ja apua pitää uskaltaa soittaa

Kesäkaudella ensihoidossa korostuvat erityisesti päihteisiin liittyvät tilanteet ja tapaturmat. Koulujen päättäjäisten aikaan ensihoito kohtaa vuosittain nuoriin liittyviä hälytystehtäviä, kuten alkoholimyrkytyksiä ja toisinaan myös huumausaineiden käyttöön liittyviä tilanteita.

Ensihoito kannustaa nuoria ja vanhempia avoimeen keskusteluun sekä vastuullisuuteen.

– Nuorten on tärkeää kertoa, missä ja kenen kanssa iltaa vietetään. Samalla vanhempien olisi hyvä olla tietoisia nuorten liikkumisesta. Kaveria ei saa jättää yksin, ja apua pitää uskaltaa soittaa matalalla kynnyksellä. Olemme täällä auttamassa, emme tuomitsemassa.

– Kannustamme kaikkia myös 112-sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen, ensihoitaja Laura Lahti muistuttaa lopuksi.

Instagram-livessä vastataan ensisijaisesti etukäteen lähetettyihin kysymyksiin, mutta myös liven aikana voi esittää kysymyksiä. Kysymyksiä voi lähettää ennakkoon Instagramin yksityisviestillä.

Instagram-live on katsottavissa Kanta-Hämeen ensihoidon tilillä @ensihoitokh maanantaina 11.5. klo 18–19.

Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun!

Ota ensihoidon Instagram-tili seurantaan

ARTIKKELI / 28.04.2026

Blogi: ”Voiko kuolla, jos juo neljä tölkkiä energiajuomaa päivässä?"

Energiajuomatölkki tulee nykyään bongattua yhä useamman nuoren kädestä. Tätä havaintoa vahvistaa myös syksyllä 2025 Jyväskylän yliopistossa valmistuneen Maija Puupposen väitöskirjatutkimus, jonka mukaan energiajuomien käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt selvästi vuosien 2014–2022 aikana.

Tutkimus pohjautuu laajoihin Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksiin, jotka on toteutettu 11-, 13- ja 15-vuotiaille vuosina 2014, 2018 ja 2022. Tutkimusten mukaan kasvua on tapahtunut erityisesti energiajuomia useita kertoja viikossa käyttävien määrissä. 11-vuotiaista joka kymmenes käyttää energiajuomia viikoittain, 15-vuotiaista jo lähes puolet. Aiemmin energiajuomien käyttö oli selvästi yleisempää pojilla, mutta tytöillä käyttö on lisääntynyt voimakkaammin ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet.  

Tutkimuksessa havaittiin, että suosituksiin nähden liian vähän nukkuvat lapset ja nuoret käyttävät energiajuomia muita useammin. Yhteys voi olla kaksisuuntainen: energiajuomilla voidaan pyrkiä taklaamaan univajeesta johtuvaa väsymystä ja toisaalta niiden sisältämä kofeiini sekä muut piristävät ainesosat voivat heikentää unta entisestään. Energiajuomien viikoittainen käyttö oli myös yleisempää nuorilla, jotka kokivat vanhempiensa tai huoltajiensa tietävän vähemmän heidän vapaa-ajan vietostaan, sosiaalisista suhteistaan ja rahan käytöstään.

Vuoden 2022 kyselyssä lisäksi hieman yllättäen havaittiin, että energiajuomien käyttö oli yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Energiajuomien entistä laajempi markkinointi on vaikuttanut kyselyiden mukaan myös niiden käytön lisääntymiseen, kun mainontaa on myös some-alustoilla ja siinä hyödyntävät niin julkisuuden henkilöitä kuin myös hyvinvoinnin, liikkumisen ja opiskelun teemoja. 

Energiajuomat houkuttavat, mutta myös mietityttävät nuoria 

Fressis-sivustolla on kysymyspalsta, johon nuoret voivat jättää nimettömänä eri teemoihin liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat. Kysymyspalstalta selviää, että nuoria mietityttää etenkin sopiva energiajuomien määrä päivässä ja käytöstä koituvat haittavaikutukset. Energiajuomien houkuttelevuus näkyy: nuoret ovat muun muassa kysyneet, miten energiajuomien käyttöön voisi totutella ja miten niitä voisi nauttia ilman haittavaikutuksia.  

Nuoret ovat miettineet myös, voiko energiajuomiin kuolla, jos niitä juo paljon. Yksi nuorien jättämistä kysymyksistä on jutun otsikon mukainen. Kofeiinin yliannostuksesta johtuvia kuolemia ei ole raportoitu Suomessa, mutta ulkomailla kyllä. Muita terveyshaittoja on paljon ja niistä kerrottaan tarkemmin tällä videolla, joka sopii niin nuorten kuin vanhempienkin katsottavaksi. 

Yhdessä kohti vähäisempää kofeiinin käyttöä  

Liiallisesta kofeiininkäytöstä on haittaa myös aikuisille. Päivittäiseen kahvin juomiseen jää helposti koukkuun – toistuvista kahvihetkistä työpäivän aikana muodostuu tapa, jossa kofeiinia tulee nautittua liiankin kanssa. Rytmihäiriöt ja heikot yöunet ovat myös aikuisille tyypillisiä kofeiinin liikakäytön vaikutuksia. Toki iällä on merkitystä – lapset ja nuoret ovat pienikokoisempia kuin aikuiset, jolloin kofeiinin haittavaikutukset tulevat herkemmin ja pienemmistä määristä. Lisäksi energiajuomissa on mukana myös paljon muita terveydelle haitallisia aineita, kuten sokeria ja tauriinia. 

Maija Puupponen toteaa väitöskirjassaan, että nykyiset suositukset ja toimet eivät ole riittäneet hillitsemään energiajuomien käytön kasvua. Energiajuomien käyttö tulisikin ottaa herkemmin puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Erityisesti tärkeää keskustelu on silloin, kun nuorella on univaikeuksia, väsymystä tai psykosomaattista oireilua. Lisäksi tutkijat peräänkuuluttavat suositusten päivittämistä ja tehokkaampia keinoja suojella lapsia ja nuoria energiajuomien haitoilta. WHO on lisäksi kehottanut rajoittamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa energiajuomien markkinointia. 

Ongelman laajuuden vuoksi energiajuomat olisikin hyvä nostaa keskustelunaiheeksi kaikkialla: kotona, kouluissa, palveluissa ja harrastuksissa. Hyviä konkreettisia esimerkkejä ovat mm. 

• Tehdä kotona yhteinen haaste: nuori vähentää energiajuomia, vanhempi kahvin juontia – sopikaa yhteisestä, motivoivasta palkinnosta 
• Teettää energiajuomista koituva kustannustehtävä terveystiedon tai matematiikan tunnilla tämän Maistuva koulu-esimerkin pohjalta 
• Kieltää energiajuomien käyttö harrastusten aikana ja laittaa tarjolle esim. maustettua kivennäisvettä 
• Järjestöjen tarjoamissa nuorten kohtaamispaikoissa nostetaan aihe avoimeen keskusteluun nuorten kanssa 
• Linjaukset koulun järjestyssäännöissä energiajuomien käytöstä koulupäivän aikana ja energiajuomien käyttöön puuttuminen ovat tärkeitä viestejä lapsille ja nuorille 

Suvi Pitkänen, terveydenhoitaja, TtM-opiskelija 

Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen asiantuntija 
 

UUTINEN / 27.04.2026

Hyvinvointialuejohtajien verkosto: Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon

Päättynyt kehysriihi toi uusia asiakasmaksukorotuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat huolissaan valtion ylioptimistisista asiakasmaksukorotuksista, joissa korotusten vaikutukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset toistuvasti yliarvioidaan.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty useampia merkittäviä korotuksia viime vuosina, ja maksut ovat Suomessa jo merkittäviä. Aiemmin tehtyjen korotuspäätösten toteutumisesta ei ole tehty vaikutusarviota tai seurantaa, vaikka hyvinvointialueiden rahoitusta on leikattu jo etukäteen.  

Asiakasmaksut kasvattavat luottotappiota

Käytännössä hyvinvointialueille ei kerry asiakasmaksutuloa arvioituja määriä, koska yhä useamman asiakkaan kohdalla vuosittainen maksukatto täyttyy. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun saakka.  

Edellisten vuosien merkittävät asiakasmaksukorotukset tulevat heijastumaan hyvinvointialueille myös kasvavina luottotappioina. Yhä enemmän asiakasmaksuja jää käytännössä perimättä. Joillain hyvinvointialueilla on jo nyt käytössä asiakasmaksujen huojennuksia esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaille. 

Vaikutustenarviointi puuttuu 

Tällä hetkellä hyvinvointialueille on epäselvää, miten asiakasmaksukorotusten tuottoarviot on laadittu. Hyvinvointijohtajien verkosto ja Hyvil peräänkuuluttavat valtiolta vaikutustenarviointia jo tehdyistä leikkauksista ja asiakasmaksuista. Alueilla ei ole nyt käytössään päätösten taustalaskelmia, eikä vaikutusarvioita.  

Marko Korhonen
H23-verkoston puheenjohtaja
hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111

Minna Korkiakoski-Västi 
toimitusjohtaja
p. 050 325 5600
minna.korkiakoski-vasti@hyvil.fi

UUTINEN / 27.04.2026

Ahvenistonmäen pysäköintiä lasketaan droonien avulla 29. huhtikuuta

Pysäköintipaikkojen riittävyyttä vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa seurataan kevään aikana. Ahvenistonmäellä lasketaan pysäköivien autojen määrä kolmena keskiviikkona maalis-huhtikuun aikana. Viimeinen laskentapäivä on 29. huhtikuuta, jolloin laskenta tehdään kahdessa erässä, aamupäivällä klo 9–10 ja iltapäivällä klo 14–15.

Laskennan tekevät HAMK:n liikennealan opettajat ja opiskelijat, jotka käyttävät apuna drooneja ja autoon asennettua kamerajärjestelmää. Lentoonlähtöpaikkoja voi olla useita, ja ne valitaan paikan päällä tilanteen mukaan. Lennätyksessä noudatetaan erityistä varovaisuutta, ja droonit pidetään turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja ajoneuvoista.

Kuvauksessa huomioidaan tarkasti alueella asioivien yksityisyys ja tietosuoja. Aineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä, ja autojen rekisterinumerot sumennetaan. Aineisto käsitellään turvallisesti, eikä sitä siirretä verkkoon. Tulosten avulla hyvinvointialue arvioi pysäköintipaikkojen riittävyyttä sekä maksullisilla että maksuttomilla alueilla.

Henkilöstön ja asiakkaiden pysäköinti on muuttunut maksulliseksi Assi-sairaalassa maaliskuun alussa ja vanhan keskussairaalan alueen pysäköintialueilla huhtikuun alussa. Lisätietoa maksullisesta pysäköinnistä

UUTINEN / 27.04.2026

Kohti yläkoulua -messut järjestetään jo neljättä kertaa Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kuudesluokkalaisille suunnatut Kohti yläkoulua -messut järjestetään tänä vuonna jo neljättä kertaa. Tapahtuma pidetään perjantaina 8. toukokuuta kello 9–12 Loimua Areenalla.

Messujen tavoitteena on tukea oppilaita tärkeässä siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun. Päivän aikana kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan tuleviin yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin sekä erilaisiin tukipalveluihin.

Yläkouluun siirtyminen on monelle nuorelle suuri muutos, johon voi liittyä myös jännitystä tai epävarmuutta. Messuilla halutaan madaltaa kynnystä avun pyytämiseen tekemällä palveluita ja niiden parissa työskenteleviä aikuisia tutuiksi jo etukäteen. Samalla tapahtuma tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen hetken uuden elämänvaiheen kynnyksellä.

Tapahtumassa on mukana laaja joukko hyvinvointialueen ja kunnan palveluita, yhdistyksiä sekä harrastustoimijoita. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin yläkoulut esittäytyvät oppilaille messupisteillä.

Messuja juontavat Miikka J. Anttila ja Milla Huovinen. Tapahtumassa esiintyy Marko Simi.

Messupisteillä on esillä muun muassa:

• Harrastus ihan lähellä -toiminta ja Urheiluakatemia
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos
• Hämeenlinnan kaupunki / Lapsiystävällinen kunta / nuorisovaltuusto
• Kino Tavast
• alueen urheiluseuroja
• Kulttuurikeskus ARX
• Pelitila Bunkkeri
• Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nuorisotyö
• Hämeenlinnan kaupungin yläkoulut

Kohti yläkoulua -messujen järjestäjinä toimivat hyvinvointialueen oppilashuolto sekä Hämeenlinnan kaupunki.

UUTINEN / 27.04.2026

Suun terveydenhuollon kiireellinen ajanvaraus keskitetään yhteen numeroon 7.5.2026 alkaen

7.5. alkaen kaikki kiireellinen hammashoidon ajanvaraus hoituu Suun terveydenhuollon kiireellisen Ensilinjan numerossa 03 629 6300. Samalla ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksen ajanvarausnumero 040 620 5664 poistuu käytöstä.
 
Ensilinja palvelee kiireellisissä suun terveyden asioissa joka päivä klo 8–21. Vanhaan numeroon soitettaessa kuuluu siirtymäajan nauhoite, jossa kerrotaan muutoksesta ja ohjataan uuteen numeroon.
 
Suun terveydenhuollon ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystys sijaitsee Ahveniston sairaalassa eli Assissa Hämeenlinnassa, ja sinne tulee aina varata aika etukäteen. Arkipyhinä ja viikonloppuisin yhteyden saa parhaiten klo 8–9 välillä.
 
Lue lisää suun terveydenhuollon palveluista

UUTINEN / 27.04.2026

Lammin terveysasemakiinteistön käyttö jatkuu normaalisti

Lammin terveysasemaa ei olla purkamassa. Hämeenlinnan kaupunki ylläpitää tiloja vuokrasopimuksen mukaisesti niin kauan kuin hyvinvointialue on vuokralaisena.

Hämeenlinnan kaupunki on tarkistanut omistamiensa kiinteistöjen luokitusta osana kiinteistöjen pitkäjänteistä hallintaa. Tässä yhteydessä Lammin terveysasema on siirretty niin sanottuun C-salkkuun. Muutos on herättänyt kysymyksiä rakennuksen tulevaisuudesta, ja kaupunki haluaa selventää tilannetta.

C-salkku tarkoittaa, että rakennukselle ei ole kaupungin omassa palveluverkossa tunnistettua pitkäaikaista käyttöä ja että kohteesta voidaan luopua jollakin aikavälillä. Luokitus ei kuitenkaan tarkoita välitöntä tiloista luopumista tai käytön päättymistä. Rakennus säilyy terveysaseman käytössä, niin kauan kuin Oma Häme jatkaa tilojen vuokraamista ja tarvitsee niitä palvelutuotannossaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevia vuokrasopimuksia noudatetaan normaalisti. Kaupunki huolehtii rakennuksen turvallisuudesta ja tekee välttämättömät ylläpito- ja korjaustyöt, jotta tilat pysyvät asianmukaisessa kunnossa koko vuokrasuhteen ajan. Kaupungilla ei ole intressiä edistää terveysaseman purku- tai myyntisuunnitelmia, niin kauan kuin hyvinvointialue käyttää rakennusta.

Lammin terveysasema on osa hyvinvointialueen palveluverkkoa ja toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, eikä  kaupungin salkkumuutos vaikuta arjen toimintaan tai palvelujen tuottamiseen.

UUTINEN / 27.04.2026

Kriisit koettelevat mieltä ja yhteiskuntaa – varautumisen seminaari nosti esiin yksilön roolin

Kestävä mieli, kestävä yhteiskunta oli teemana Oma Hämeen varautumisen seminaarissa tänä vuonna. Toista kertaa järjestetty tapahtuma kokosi varautumisen ja valmiusasioiden parissa työskenteleviä ja aiheista kiinnostuneita keskustelemaan yhteiskunnan kriisinkestävyydestä ja yhteistyöstä. HAMKin kampuksella Hämeenlinnassa 22. huhtikuuta pidettyyn seminaariin osallistui noin 100 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen kriisikestävyyteen, kriisiviestintään sekä yksilön resilienssin vahvistamiseen.

Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esiin viranomaisyhteistyön, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhteistyötä ja varautumista ylipäänsä on kehitettävä vastaamaan nopeasti muuttuvaa maailmantilannetta.

– Varautuminen ei riitä, jos sitä ei harjoitella. Organisaatio ei ole aidosti varautunut, ellei sen toimintamalleja ja -suunnitelmia ole testattu käytännössä, Pulkkinen totesi avauspuheenvuorossaan.

Hän painotti myös yksilön roolia osana kokonaisturvallisuutta. Yksilöiden kriisinkestävyys muodostaa perustan organisaation, ja esimerkiksi hyvinvointialueen, kriisinkestävyydelle.

– Tämän vuoksi ei voi pitää vain johtoryhmän valmiusharjoituksia. Myös niiden pitää harjoitella, jotka sen kriisin oikeasti kohtaisivat ja jotka sen keskellä joutuisivat toimimaan, sanoo Pulkkinen.

Seminaarissa pohdittiin sosiaalihuollon merkitystä kriisitilanteissa. Aiheesta puhuivat Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen valmiuspäällikkö Sini Hyvönen sekä psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattori Nina Vahtera Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Sosiaalihuolto vastaa muun muassa psykososiaalisen tuen koordinoinnista ja väestön toimintakyvyn tukemisesta pitkäkestoisissa häiriötilanteissa.

– Sosiaalihuollon tukeva rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa kriisi koskettaa laajasti väestöä ja sen vaikutukset kestävät pitkään, Hyvönen kuvasi.

Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala nosti esiin yhteiskunnan kriisinkestävyyteen vaikuttavia muutostekijöitä, kuten digitalisaation, informaatiovaikuttamisen ja ilmastonmuutoksen. Hänen mukaansa luottamus, avoin keskustelukulttuuri ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä kriisinkestävyyden rakentamisessa.

– Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä ylläpitää arjen rakenteita, luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös vaikeissa tilanteissa. Demokraattinen ja avoin yhteiskunta voi olla haavoittuva, mutta se on lopulta hyvin kestävä järjestelmä, Ojala toteaa.

Mielen vahvuutta voi treenata

Seminaarissa käsiteltiin myös yksilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä kriisitilanteissa. Puolustusvoimien erikoisjoukkojen vanhin aliupseeri Enrico Annus (viereisessä kuvassa) korosti valmistautuneen mielen merkitystä ja yksilön motivaation taustalla olevaa miksi-ajattelua.

– Hyvin monelle olennaista tai kiinnostavaa ei ole se, mitä tekee, vaan se, miksi tekee sitä, mitä tekee. Itsetuntemus lisää merkityksellisyyden tunnetta elämässä ja henkisen kriisinkestävyyden kannalta olennaista on omien ajattelutapojen kehittäminen, Annus selittää.

Annuksen mukaan toimiva yhteiskunta tarvitsee toimintakykyisiä yksilöitä. Ja mitä vaativammiksi olosuhteet muuttuvat, sitä enemmän yksilön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys joutuvat koetukselle. Valtioneuvoston hyväksymässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa henkinen kriisinkestävyys onkin nostettu yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi.

Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevä komisario ja kasvatustieteiden tohtori Juha-Matti Huhta puolestaan puhui stressin vaikutuksesta yksilön päätöksentekoon. Hänen mukaansa kyky tunnistaa ja säädellä omaa psykofysiologista tilaa on keskeinen taito erityisesti kuormittavissa ammateissa työskenteleville, kuten lääkäreille, hoitajille, sosiaali- ja kriisityöntekijöille, ensihoitajille ja pelastajille.

– Stressitilanteessa ihmisen kyky tehdä harkittuja päätöksiä heikkenee. Siksi oman tilan hallinta on kriittinen osa toimintakykyä, Huhta painotti.

Huhdan mukaan stressiin ei voi siedättyä, koska keholle ei tule siihen immuniteettia. Olosuhteisiin voi totuttautua, mutta sekin pitää tehdä hallitusti.

– Jos edessä on vaativa työtilanne, ja siihen menee stressaantuneena tai ylivirittyneenä, voi tehdä virheitä tai virhearviointeja. Omaa psykofysiologista tilaa voi säädellä ja itsensä voi opetella rauhoittamaan vaativissakin olosuhteissa. Siitä taidosta on hyötyä arkielämässäkin ja siitä olisi hyötyä ihan kaikille, vinkkaa Huhta.

Päivän aikana pohdittiin myös kriisiviestinnän haasteita monimuotoisessa mediaympäristössä. Onnistunut kriisiviestintä rakentaa luottamusta henkilöstön kesken sekä suhteessa asiakkaisiin, kertoivat puheenvuorossaan HAMKin tutkijayliopettaja Kirsi Hipp sekä Oma Hämeen viestintäpäällikkö Suvi Turunen.

Viimeaikaisten droonitapausten myötä seminaarissa nostettiin esille myös viranomaisviestinnän kasvanut rooli – kansalaisten huoli tulisi kohdata avoimesti ja sitä vähättelemättä. Seminaarin osallistujat nostivat lisäksi keskusteluun kolmannen ja neljännen sektorin merkityksen yhteisöllisessä varautumisessa ja kriisien hoitamisessa – esillä oli erityisesti lisääntynyt vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja Kylävara-hanke.

Seminaarissa palkittiin myös ensimmäistä kertaa Oma Hämeen Vuoden varautuja. Henkilöstö ehdotti ja äänesti palkinnon saajaa keskuudestaan. Palkituksi tuli sairaanhoitaja Jutta Angelma, joka työskentelee tiimikoordinaattorina Koivukodossa, ikäihmisten asumispalveluyksikössä Hauholla. Angelma äänestettiin palkittavaksi, koska hänen toimintansa osoittaa sitoutumista varautumiseen, ennakointiin ja turvalliseen hoitotyöhön. 

UUTINEN / 24.04.2026

Neuvoloiden ja perhekeskuspalveluiden puhelinnumeroihin tulee muutoksia 4.5. alkaen – myös chat uudistuu

Oma Häme uudistaa neuvoloiden ja perhekeskuspalveluiden yhteydenottokanavia 4. toukokuuta alkaen. Muutoksella halutaan selkeyttää ja helpottaa yhteydenottoa sekä varmistaa, että asiakkaat ohjautuvat nopeasti oikean ammattilaisen luo. Muutos koskee Ensilinjan puhelinnumeroita ja chat-palvelua. 

Samalla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkkosivut uudistuvat. Sivuille tulee uusi ilme ja sisältöjä kehitetään entistä selkeämmiksi. Esimerkiksi neuvolan digitaalinen ajanvaraus löytyy jatkossa perhekeskuksen verkkosivujen kautta. 

Uudistuksen yhteydessä perhekeskuspalveluiden verkkosivuille avataan uusi avunpyyntökanava: Pyydä apua -nappi. Se on matalan kynnyksen, sähköinen avunpyyntötapa, jonka kautta asiakas voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen, keskustella tilanteestaan ja saada ohjausta sopiviin palveluihin. Pyydä apua -napin kautta lapsi, nuori tai vanhempi voi kertoa huolestaan tai avuntarpeestaan sekä jättää omat yhteystietonsa. Ammattilainen soittaa asiakkaalle 1-3 arkipäivän kuluessa. 

Yhteinen Ensilinjan numero käyttöön 

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonnan, äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhekeskuksen palveluohjauksen ja neuvonnan puhelinnumerot yhdistyvät yhdeksi numeroksi. Perhekeskuspalveluiden Ensilinja palvelee 4. toukokuuta alkaen numerossa 03 629 6200. 

Vanhoihin numeroihin soittavat kuulevat nauhoitetun tiedotteen uudesta numerosta. 

Perhekeskuksen Ensilinjassa työskentelee yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten terveydenhoitajia ja sosiaaliohjaajia. Puhelinnumerossa on käytössä valikko, jossa on kolme valintaa. Valinnan perusteella asiakas ohjautuu suoraan oikealle ammattilaiselle oman asiansa mukaisesti. 

Perhekeskuksen Ensilinja on avoinna ma, ke ja to klo 8–15, ti ja pe klo 8–12. 

Tekstiviestinumerot säilyvät ennallaan: 

• Äitiys- ja lastenneuvola 040 629 6200 (vastaanottoajan peruutukset)
• Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonta 040 629 6201 (vastaanottoajan peruutukset)
• Perhekeskuksen palveluohjaus ja neuvonta 040 629 6252 (puhe- ja kuulovammaisille, sekä tulkkipalvelua tarvitseville asiakkaille) 

Chat uudistuu perhekeskuksen chatiksi 

Toukokuun alussa neuvola-chat muuttuu Perhekeskuksen chatiksi. Chatissa vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten neuvola- ja kouluterveydenhoitajat, sosiaaliohjaajat sekä kätilöt erikseen sovittuna aikana (ma ja to klo 12–14). 

Chatissa voi asioida kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvissä asioissa. Perhekeskuksen chat on avoinna ma, ke ja to klo 8–15, ti ja pe klo 8–12. Voit käyttää chatia Oma Häme -sovelluksen kautta tai avata keskustelun verkkosivuillamme klikkaamalla chat-ikkunaa oikeasta alakulmasta. 

UUTINEN / 24.04.2026

Kesätyöpaikat houkuttelivat hakijoita – Oma Häme palkkaa lähes 150 nuorta kesäpestiin

Kesä tuo jälleen nuoret osaksi Oma Hämeen työyhteisöjä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo neljättä vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17-vuotiaille nuorille.

Tänä kesänä kesätöihin palkataan ennätysmäärä eli yhteensä noin 150 nuorta. Hakijoita oli yli 300. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa. Moni nuori saa kesätyön kautta ensikosketuksen työelämään ja samalla mahdollisuuden pohtia omia tulevaisuudensuunnitelmiaan.

Suurin osa palkatuista nuorista suuntaa ikäihmisten asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin päivätoimintaan ja asumisyksiköihin. Lisäksi tarjolla on yksittäisiä paikkoja esimerkiksi sihteerityön yksikössä, tilapalveluissa ja työpajatoiminnassa eri puolilla Kanta-Hämettä.

Nuorten työtehtävät sisältävät esimerkiksi ulkoilua ja keskustelua asiakkaiden kanssa sekä avustamista ruokailuissa ja erilaisissa virkistystoiminnoissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu. Työssä korostuvat oma-aloitteisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot. Samalla karttuu muitakin tärkeitä valmiuksia tulevaa työelämää varten.

Kesätyöhaku toteutettiin Kuntarekryssä, ja tänä vuonna paikat arvottiin hakukriteerit täyttävien hakijoiden kesken. Kesänuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen iloitsee nuorten aktiivisuudesta:

– Tänä vuonna toimimme eri tavalla emmekä haastatelleet hakijoita, mutta hakemuksista näki selvästi, että niihin oli silti panostettu ja niitä oli tehty ajatuksella.

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Nuoret pääsevät kehittämään työelämässä tarvittavia taitoja turvallisessa ympäristössä sekä näkemään läheltä sosiaali- ja terveysalan arkea.

– On hienoa, että voimme tarjota kesätöitä näinkin isolle joukolle nuoria. Olemme saaneet kesätöistä aiempina vuosina paljon positiivista palautetta, ja osa nuorista on löytänyt näiden kokemusten kautta suunnan omille opinnoilleen, Wilen kertoo.

UUTINEN / 23.04.2026

Oma Häme edelläkävijänä: tekoälyassistentti sujuvoittaa kirjaamista ja vapauttaa aikaa kohtaamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen tueksi. Tekoälyassistentin käyttö käynnistyi Oma Hämeessä marraskuussa 2025, ja muutamassa kuukaudessa käyttö on laajentunut yli 300 ammattilaiseen. Ratkaisua hyödynnetään jo laajasti eri palveluissa perusterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin, kuntoutuksesta ikäihmisten palveluihin sekä sosiaalipalveluihin.

Kirjaaminen on yksi sote-työn kuormittavimmista osa-alueista. Oma Hämeessä tehtyjen mittausten mukaan kirjaamiseen voi kulua jopa enemmän aikaa kuin itse asiakaskohtaamisiin. Ikäihmisten asiakasohjaus on yksi esimerkki työstä, jossa kirjaamisen osuus korostuu. Yhden asiakkaan palvelutarpeen arviointiin voi kulua useita tunteja, joista merkittävä osa muodostuu kirjaamisesta eri järjestelmiin.

Tekoälyassistentin käyttöönoton myötä kirjaaminen siirtyy osaksi asiakaskohtaamista. Tekoälyassistentti muodostaa kirjausluonnoksen heti kohtaamisen päätteeksi, jolloin ammattilaisen tehtäväksi jää sen tarkistaminen ja viimeistely.

Ikäihmisten asiakasohjauksessa kirjausluonnoksen viimeistelyyn kuluu keskimäärin noin 16–17 minuuttia. Kaikkien käyttäjien osalta kirjauksen viimeistelyaika on keskimäärin noin kaksi minuuttia.

Tandem Healthin kehittämä tekoälyassistentti kuuntelee vastaanotolla käydyn keskustelun ja muodostaa sen pohjalta kirjausluonnoksen, jonka ammattilainen tarkistaa ja tallentaa asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Ratkaisu tarjoaa ammattilaiselle esimerkiksi diagnoosi- ja oirekoodeja ja kehittyy kohti laajempaa päätöksenteon tukea. Kyse ei ole perinteisestä puheentunnistusratkaisusta, vaan työkalusta, joka on suunniteltu eri ammattiryhmien käyttöön ja tukemaan kirjaamista laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Vaikutukset näkyvät nopeasti. Kirjaamiseen käytetty aika vähenee, työpäivän kuormitus kevenee ja työn hallinnan tunne vahvistuu.

– Tavoitteena on vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä työssä on olennaisinta – asiakkaan kohtaamiseen. Samalla pystymme toimimaan tehokkaammin ja vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin, sanoo tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Sairaanhoitaja Minna Belik kuvaa muutosta omassa työssään suoraan.

– Meillä on ollut monia erilaisia tietoteknisiä välineitä, ja tämä on ainoa, mistä koen saaneeni sataprosenttisen hyödyn minun työhöni.

– Vastaanotolla asiakkaan tilanne ei tule aina suoraviivaisesti esiin, vaan se polveilee. Oleellisten asioiden poimiminen on välillä työlästä. Tämän avulla kuorma on vähentynyt merkittävästi sekä ajankäytön että aivokapasiteetin osalta. Ennen kirjaaminen oli inhokkihomma, nyt se on suosikkihomma.

Myös lääkärin työssä muutos näkyy kohtaamisessa.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti siihen, että voin käyttää enemmän aikaa heihin eikä aikaa kulu yhtä paljon kirjaamiseen. Tilanteesta saa paremman kokonaiskuvan, kertoo lääkäri Aleksei Derevlev.

Palveluohjauksessa vaikutus näkyy samalla tavalla.

– Pystyn kotikäynneillä keskittymään paremmin asiakkaisiin ja omaisiin. Minun ei tarvitse koko aikaa kirjoittaa muistiinpanoja tai katsoa tietokonetta, vaan voin olla aidosti läsnä kohtaamisissa, kertoo palveluohjaaja Matilda Laakso.

– Kirjaukset ovat aiempaa tarkempia ja selkeämpiä, ja kirjaamiseen kuluva aika on vähentynyt. Asiakaskäynnit ovat rennompia, kun voi keskittyä keskusteluun, kuvaa palveluohjaaja Niina Ahokas.

Käyttäjäkokemukset ovat olleet poikkeuksellisen myönteisiä, ja kiinnostus työkalua kohtaan kasvaa jatkuvasti.

– Tätä on odotettu. Ohjelma revitään melkein käsistä – kaikki haluavat sen käyttöönsä, kertoo projektipäällikkö Mervi Kettunen.

Käyttöönottoa on rakennettu vaiheittain ja tuettu aktiivisesti.

– Olemme mitanneet kirjaamiseen käytettyä aikaa ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen. Tulokset osoittavat selkeää ajansäästöä ja työn sujuvoitumista. Ammattilaisia tuetaan myös säännöllisillä tukiklinikoilla, joissa työkalun käyttöä kehitetään yhdessä, kertoo projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Ratkaisua kehitetään yhteistyössä palveluntuottajan kanssa, ja käyttökokemukset ohjaavat sen jatkokehitystä. Kanta-Hämeessä tekoälyassistentin käyttöönotto nähdään osana pitkäjänteistä kehittämistä, jossa teknologiaa hyödynnetään arjen työn tukena.

Kirjaamisen ajankäyttö (esimerkki ikäihmisten asiakasohjauksesta)

Ennen tekoälyassistenttia
– Kirjaamiseen voi kulua enemmän aikaa kuin asiakaskohtaamisiin
– Yhden asiakkaan kirjaamiseen keskimäärin jopa 2 h 35 min
– Palvelutarpeen arviointiin kokonaisuudessaan jopa noin 5 tuntia
– Kirjaaminen hajautuu useisiin järjestelmiin ja työvaiheisiin

Tekoälyassistentin kanssa
– Kirjaus syntyy pääosin asiakaskohtaamisen aikana
– Kirjauksen viimeistelyyn kuluu keskimäärin alle 17 minuuttia

Kaikki käyttäjät yhteensä
– Keskimääräinen kirjauksen viimeistelyaika noin 2 minuuttia

VIDEO: Ammattilaiset kertovat Tandem-tekoälyassistentin käytöstä omassa työssään.

UUTINEN / 21.04.2026

Aluevaltuusto päätti lapsiperheiden kotipalvelun maksuttomuudesta

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu jälleen maksuttomaksi aluevaltuuston tiistaina tekemän päätöksen mukaan. Kotipalvelu oli maksullista syyskuusta 2025 alkaen aluevaltuuston joulukuussa 2024 tekemän linjauksen perusteella. 

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksun perimisestä on perusteltua luopua palvelun saavutettavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kotipalvelua käyttävien asiakkaiden määrä on laskenut maksullisuuden myötä merkittävästi. Lisäksi kertynyt maksutuotto on ollut vähäinen verrattuna hallinnollisiin kuluihin. Aluevaltuuston päätöksellä lapsiperheiden kotipalvelu on jatkossa maksutonta kaikille palvelun myöntämisen perusteet täyttäville asiakkaille. Muutoksesta viestitään vielä erikseen asiakkaille.

Lapsiperheen kotipalvelu on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, jonka tehtävänä on tukea perheen jaksamista joko tilapäisissä tai pidempiaikaisissa kuormittavissa elämän tilanteissa. Kotipalvelu on määräaikaista ja tavoitteellista yhdessä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. 

Aluevaltuuston Forssan kaupungintalolla pidetyssä kokouksessa oli vain kaksi päätettävää asiaa. Aluevaltuusto hyväksyi Sisä-Suomen YTA-alueen yhteistyösopimuksen päivittämisen. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueet.

Päivitetyt asiat liittyvät valmiuteen ja varautumiseen sekä horisontaaliseen yhteistyöhön. Horisontaalinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluja yhdessä ilman, että yhteistyötä pidetään hankintalain mukaisena palveluostona. EU-lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sallivat tällaisen yhteistyön silloin, kun julkiset toimijat hoitavat yhdessä yhteistä julkista palvelutehtävää, eikä toiminta tuota kilpailuetua yksityisille toimijoille.

Kevätkauden kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta pidettiin aluevaltuuston kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla valtuutettujen kysymykset koskivat alkoholitarjoilua hyvinvointialueen tilaisuuksissa, järjestöjen tukemista, työttömien terveystarkastuksia ja infektioiden torjuntaa asumispalveluyksiköissä. Lisäksi käsittelyssä oli sosiaalihuollon lakiuudistus ja sen tuomiin muutoksiin valmistautuminen, hoitoon pääsyn kynnykset, kotihoidon resurssit ja henkilöstön kuormitus, tuotantotapa-analyysit ja niiden hyödyntäminen hyvinvointialueen palvelujen kehittämisessä. 

Katso valtuustokokouksen ja kyselytunnin tallenne

Aluevaltuuston 21.4.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.04.2026

Aluehallitus käsitteli palvelustrategiaa ja säätiöiden tuottamia palveluja

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Aluehallitus merkitsi tiedoksi palvelustrategian luonnoksesta saapuneet lausunnot sekä lautakuntien tekemät ennakkovaikutusten arvioinnit ja asukkailta Ota kantaa -palvelun kautta kerätyn palautteen. Palvelustrategia ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä tulevina vuosina. Aluevaltuusto käsittelee palvelustrategiaa toukokuussa. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen varsinaista strategiaa – se luo yhteisen suunnan, periaatteet ja reunaehdot sote-palveluiden järjestämiselle. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli Oma Hämeen yhteistyötä Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa. Aiemmin on kerrottu, että hyvinvointialue on irtisanonut sen kunnilta perimät puitesopimukset Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa. Säätiöiden toimintaa ja palveluiden järjestämistapoja on arvioitu laajassa selvityksessä, jossa on tarkasteltu palvelujen järjestämistä, vaikuttavuutta ja kustannusten hallintaa. Arvioinnin mukaan palvelujen tuottaminen saman organisaation sisällä parantaisi niiden ohjattavuutta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia kehittää palveluja osana hyvinvointialueen kokonaisuutta.

Selvityksen perusteella aluehallitus päätti siirtää Työvalmennussäätiö Luotsin palvelutuotannon hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hämeenlinnan erityisasuntosäätiötä koskeva asia sen sijaan palautettiin jatkovalmisteluun.

Aluehallituksen päätöksen perusteella tavoitteena on, että Luotsin palvelut siirtyvät Oma Hämeen omaksi toiminnaksi 1.1.2027 alkaen. Siirtyminen omaan tuotantoon mahdollistaa yhtenäiset toimintamallit, sujuvammat palveluketjut sekä paremman reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin. Luotsin henkilöstön osaamista pidetään vahvuutena, ja tavoitteena on hyödyntää sitä  osana hyvinvointialueen omaa toimintaa myös jatkossa.

Työvalmennussäätiö Luotsi tuottaa muun muassa vammaisten työ- ja päivätoimintaa, mielenterveyskuntoutujien työtoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa sekä työllistymistä tukevia valmennuspalveluja.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kilpailutus käynnistyy

Lisäksi maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi mielenterveystyön sekä päihde- ja riippuvuustyön asumis- ja kuntoutuspalvelujen sekä katkaisu- ja vieroitushoidon hankinnan käynnistämisen. Kilpailutus toteutetaan kahtena erillisenä hankintana, joissa painottuu vaikuttavuusperustainen hankintamalli. Nykyiset sopimukset päättyvät vuoden 2026 lopussa, ja uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan viimeistään vuoden 2027 alusta. Palvelujen vuosikustannukset ovat noin 13,4 miljoonaa euroa.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi yhteistyösopimuksen Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa. Sopimuksen mukaan Vaalijalan osaamis- ja tukikeskukselta hankitaan vaativan moniammatillisen tuen laitospalveluja vammaispalveluihin. Sopimus kattaa muun muassa vaativan laitospalvelun, Vaalijalan vastaanottopalvelun sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut.

Aluehallitus päätti myös vahvistaa lautakuntien roolia yli 10 miljoonan euron hankintojen valmistelussa. Linjaus koskee ikäihmisten palveluiden, pelastuspalveluiden, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden sekä terveydenhuollon palveluiden hankintaa. Jatkossa elämänkaarilautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta tai turvallisuuslautakunta hyväksyy osaltaan hankinnan keskeiset periaatteet ja suuntaviivat ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että merkittävät hankinnat ovat linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa ja päätöksenteko on läpinäkyvää.

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. huhtikuuta. Aluevaltuusto on puolestaan koolla 21. huhtikuuta – voit seurata kokousta suorana. 

Aluehallituksen 20.4.2026 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 20.04.2026

Oma Häme on ottanut ikäihmisten hoivakodin tarkempaan valvontaan Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue (Oma Häme) on ottanut Riihimäellä sijaitsevan ikäihmisten hoivakodin (Elämäntaival) tarkempaan valvontaan. Osana valvontaa hyvinvointialue on nimittänyt hoivakodille uuden lähijohtajan.

Valvonta on aloitettu, koska hoivakodin toiminnassa on havaittu epäkohtia, joihin hyvinvointialueen oli puututtava. Yksikössä on tehty tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja hyvinvointialue on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Poliisi vastaa jatkossa asian tiedottamisesta.

Asuminen hoivakodissa jatkuu normaalisti ja on turvallista. Asiakkaille ja omaisille on lähetetty aiheesta ensitietoa maanantaina. 

Elämäntaival on yksityinen palveluntuottaja, jolta Oma Häme ostaa palveluita. Vastuu asiakkaiden turvallisuudesta, hoivasta ja huolenpidosta on hyvinvointialueella.   

Lisätietoja:

Raila Lahtinen   
Tulosaluejohtaja  
050 370 4754  
raila.lahtinen@omahame.fi 

Tiia Helen
Palvelupäällikkö
050 538 8027
tiia.helen@omahame.fi

UUTINEN / 20.04.2026

Himmee hetki -kampanja tarjoaa tukea lasten ja nuorten arjen rauhoittamiseen

Kanta-Hämeessä on käynnistynyt Himmee hetki -kampanja, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarjota konkreettisia keinoja arjen rauhoittamiseen.

Keväällä 2025 seudullisissa perhekeskustyöryhmissä tunnistettiin, että lasten ja nuorten levottomuus on lisääntynyt useissa Kanta-Hämeen kunnissa. Tähän tarpeeseen on vastattu Kirjo-hankkeessa kokoamalla laaja nepsy-ammattilaisten verkosto ja hyödyntämällä yhteisövaikuttavuuden menetelmää.

Verkostossa on ollut mukana ammattilaisia kouluista, varhaiskasvatuksesta, seurakunnista, nuorisotoimesta sekä Oma Hämeestä. Yhteistyötä on tehty Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Työskentelyssä on tarkasteltu lasten ja nuorten arkiympäristöjä sekä tunnistettu keskeisiä sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä.

Kampanjamateriaalit jaettu kouluihin ja päiväkoteihin

Yhteisen työn tuloksena on koottu materiaalikokonaisuus, joka tukee arjen käytännön työtä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja perhetyössä. Materiaali auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ja tarjoaa konkreettisia keinoja toimintatapojen kehittämiseen lasten ja nuorten arjessa. Tarjolla on esimerkiksi hengitys- ja rentoutumisharjoituksia sekä erilaisia vinkkejä kehon vireystilan säätelyyn.

Himmee hetki -kampanja täydentää tätä kokonaisuutta. Kampanja kannustaa “himmaamaan” arkea ja harjoittelemaan rauhoittumisen taitoja. Kuntien yksiköille on laadittu kampanjan tueksi materiaalipaketti, joka sisältää jokaiselle viikonpäivälle oman rauhoittumisharjoituksen. Harjoituksissa on huomioitu myös kodin rooli, jotta hyvinvointia voidaan tukea sekä arjen toimintaympäristöissä että perheissä.

Materiaalit on toimitettu sähköisesti kaikkiin Kanta-Hämeen kouluihin ja päiväkoteihin, ja ne ovat levinneet laajasti myös yhteistyöverkoston kautta.

Vaikka kampanja on suunnattu ensisijaisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, sen viesti on laajempi: rauhoittumisen taidot ja arjen kuormituksen säätely ovat hyödyllisiä kaikenikäisille. Myös aikuiset voivat löytää materiaaleista keinoja oman hyvinvointinsa tukemiseen.

Löydät kampanjan materiaalit Hyvinvointisi tueksi -sivuilta, josta voit myös tulostaa niitä omaan käyttöösi. 

Uusia toimintamalleja kokeillaan myös henkilöstön hyvinvoinnin tukena. Hämeenlinnan perhekeskuksen Uppsala-talon yksikössä kuormitusta käsittelevää materiaalia hyödynnetään henkilöstön omien kuormitustekijöiden vähentämiseksi, ja Himmee hetki -harjoituksia otetaan käyttöön myös asiakastapaamisissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on keväällä 2025 alkanut Kirjo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluita entistä sujuvammiksi ja saavutettavammiksi. Hanke on osa valtakunnallista projektia, jota rahoittaa Kansaneläkelaitos (Kela). 

Lue lisää: Kirjo-hanke selkeyttää ja parantaa neurokirjon lasten ja nuorten palveluita – ammattilaisia kaivataan vielä mukaan

Oma Häme yhtenäistää lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien palveluja

UUTINEN / 16.04.2026

Paranna hyvinvointiasi ilmaisilla verkkovalmennuksilla – tarjolla tietoa ja vinkkejä pysyviin elintapamuutoksiin

Oma Häme on ottanut käyttöön hyvinvointia edistävät valmennukset, joihin voi nyt tutustua Hyvinvointisi tueksi-sivustolla. Toukokuusta eteenpäin ne ovat löydettävissä myös Oma Häme -sovelluksen Omahoito-osiosta.

Valmennukset ovat itsenäisesti suoritettavia ohjelmia, jotka voi tilata itselleen verkkosivujen kautta. Tilauksen jälkeen sähköpostiin tulee viikoittain viesti, joka sisältää tietoa, käytännön vinkkejä ja harjoituksia pysyvien arjen muutosten tueksi.  

Helposti ja maksutta 

Sivustolta löytyvät valmennukset ovat maksuttomia ja niihin osallistumiseen tarvitaan vain sähköpostiosoite. Valmennukset kestävät 2–4 kuukautta. 

Valmennukset tehdään itsenäisesti: tilaajan sähköpostiin tulee viikoittain valmennusviesti, joka sisältää tietoa valmennuksen aiheesta sekä harjoitteita, jotka ohjaavat tekemään muutoksia omiin elintapoihin ja edistävät siten hyvinvointia. 

Valmennuksia on tarjolla useista eri teemoista, kuten päihteiden käytön vähentämisestä, ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, unesta sekä mielen hyvinvoinnista. Tällä hetkellä voit valita näistä valmennuksista: 

• Alkoholin käytön vähentäminen  
• Aloittelijan liikunta  
• Terveyttä edistävä ravinto  
• Miten syön terveellisesti  
• Painonhallinta  
• Parempi vuorovaikutus lapsiperheessä  
• Valmistaudu tupakoinnin lopettamiseen  
• Tupakoinnin lopettaminen  
• Uni  
• Arjen harmituksen vähentäminen 

Verkkosivuilla julkaistaan myöhemmin kevään aikana kolme muuta valmennusta, jotka ovat: 

• Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa  
• Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa  
• Henkisten voimavarojen vahvistaminen 

Miten pääset mukaan? 

Voit tutustua valmennuksiin Hyvinvointisi tueksi -sivustolla. Etsi itseäsi kiinnostava aihe Elintavat ja mielen hyvinvointi -sivun vasemman reunan valikosta. Valmennukset löytyvät sivulta sinisestä linkkilaatikosta. Sivustolla on tarjolla myös muita omahoito-ohjelmia, mutta Duodecimin valmennukset ovat niitä, jotka saa tilattua sähköpostiisi. Katso esimerkkikuva alta.

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa

Oma Hämeen henkilöstöpäivät järjestettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 13.-14. huhtikuuta  järjestetty tapahtuma kokosi yhteen noin 1 300 hyvinvointialueen työntekijää eri puolilta Kanta-Hämettä.

Henkilöstöpäivät ovat hyvinvointialueen vuosittainen henkilöstötapahtuma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa, jakaa osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Kahden päivän toteutuksella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella työntekijällä on mahdollisuus osallistua työn ja vuorojen puitteissa.

Tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) korosti puheessaan yhdessä onnistumista.

– Työyhteisö, luottamus ja toisten tukeminen ovat keskeisiä työssä jaksamiselle. Kun voimme itse hyvin, pystymme kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joita autamme päivittäin.

Lepolan mukaan Oma Hämeessä on onnistuttu haastavassa toimintaympäristössä.

– Olemme puurtajaorganisaatio. Olemme hoitaneet velvollisuutemme hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut vaikea. On tärkeää pysähtyä myös iloitsemaan siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet, painotti Lepola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tarkasteli puheenvuorossaan palveluiden vaikuttavuutta ja Oma Hämeen tulevaisuuden näkymiä, lähinnä mahdollisten rahoitusmuutosten näkökulmasta. Hän nosti esiin tarpeen kohdentaa palveluja entistä paremmin.

– Pieni joukko asiakkaista käyttää suuren osan palveluista. Meidän on löydettävä keinoja vastata heidän tarpeisiinsa paremmin ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Tapahtuman keynote-puhujana kuultiin Janne Lehtosta, joka tunnetaan muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelmasta. Lehtonen työskentelee nykyisin palomies-ensihoitajana ja liikunta-alan yrittäjänä. Hän puhui Verkatehtaalla rohkeudesta, luottamuksesta ja palautekulttuurista käyttäen esimerkkeinä omia kokemuksiaan kansainvälisistä sotilasoperaatioista.

Merivoimien erikoisjoukkojen sotilas kertoi, että heidän vaativassa työssään tärkein arvo oli “ihminen ensin”.  Käytännössä se tarkoitti, että jokainen teki kaikkensa varmistaakseen, että sekä itse että kaveri palaavat turvallisesti kotiin. Ihmishenkiä ei saanut koskaan vaarantaa operaatioissa, ja tapahtumien purkuun haettiin tarvittaessa ammattilaisapua.

– Luottamus on tiimityön tärkein arvo. Se ansaitaan pienillä teoilla joka päivä, painotti Lehtonen.

Henkilöstöpäivien ohjelma rakentui hyvinvointialueen strategian ja ajankohtaisten teemojen ympärille. Yhteisissä osuuksissa käsiteltiin muun muassa asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, yhteistyötä ja muutoksissa toimimista. Iltapäivien rinnakkaissessioissa osallistujat pääsivät syventymään omaa työtä tukeviin aiheisiin, kuten etäpalveluihin, tekoälyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Ohjelmaan kuului myös työhyvinvointia konkreettisesti tukevaa toimintaa. Ennakkoilmoittautuneille oli tarjolla oli mindfulnessia, äänimaljarentoutusta ja joogaa – hyvinvointihetkien ohjaajina toimivat Oma Hämeen omat työntekijät. 

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen Sydämet on jälleen palkittu – kiitos asiakkaille äänistä