UUTINEN / 16.03.2026

Aluehallitus valitsi Palmia Oy:n ateria- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajaksi

Aluehallitus päätti kokouksessaan 16. maaliskuuta valita Palmia Oy:n ateria-ja laitoshuoltopalveluiden palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Yhtiön tarjous arvioitiin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Samalla aluehallitus merkitsi tiedoksi markkinaoikeuden marraskuussa 2025 antaman päätöksen sekä korkeimman hallinto-oikeuden helmikuussa 2026 tekemän päätöksen. Näiden päätösten jälkeen ateria-ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta tehtiin uusi tarjousvertailu markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti. Tämän vertailun perusteella valituksi tuli Palmia.

Taustalla on joulukuussa 2024 tehty hankintapäätös, josta valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 Oma Hämeen päätöksen, jolla palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille oli valittu Fodbar Oy -ryhmittymä. Markkinaoikeuden mukaan Palmia Oy:n tarjousta ei olisi saanut sulkea tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Oma Häme valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta KHO päätti 18. helmikuuta 2026 äänestyksen jälkeen olla myöntämättä asiassa valituslupaa.

Fodbar on vastannut Hämeenlinnan ja Riihimäen alueiden ateria- ja laitoshuoltopalveluista väliaikaisella sopimusjärjestelyllä keväästä 2025 lähtien. Palvelujen käyttöönoton aikataulusta sovitaan erikseen Palmian kanssa ja käytännön muutoksista viestitään myöhemmin henkilöstölle ja asiakkaille.

Maksuttoman pysäköinnin kriteereistä päätös

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan maksuttoman pysäköinnin kriteerit Assi-sairaalan sekä Hämeenlinnan vanhan keskussairaalan alueelle. Maksullinen asiakas- ja henkilöstöpysäköinti alkoi Assissa 1. maaliskuuta. Vanhan keskussairaalan alueella pysäköinti muuttuu maksulliseksi 1. huhtikuuta alkaen. Pysäköintijärjestelyjen tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys erityisesti sairaalan asiakkaille.

Aluehallitus päätti, että dialyysiasiakkailla on oikeus maksuttomaan pysäköintiin. Lisäksi aluehallitus päätti, että liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen omaaville asiakkaille voidaan myöntää hakemuksesta maksuton pysäköinti. Asiakasohjeet maksuttomasta pysäköinnistä päivitetään Oma Hämeen verkkosivuille myöhemmin tällä viikolla, kun käytännöistä on sovittu pysäköintioperaattorin kanssa. Pysäköinti - Oma Häme

Aluehallitus jätti pöydälle Koivikkosäätiö sr:n hallituksen jäsenten nimeämistä koskevan asian. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous pidetään 30. maaliskuuta.

Aluehallituksen 16.3.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 16.03.2026

Päivystys on ruuhkautunut – Assin päivystys avautuu 17.3.2026 klo 8.00

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä on tällä hetkellä ruuhkaa, ja odotusajat voivat olla tavallista pidempiä. Pyydämme asiakkaita hakeutumaan päivystykseen vain silloin, kun hoidon tarve on kiireellinen.

Päivystyksessä kaikkien potilaiden hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan. Potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan, joten osa potilaista voi joutua odottamaan pidempään, vaikka olisi saapunut päivystykseen aikaisemmin.

Kiireettömissä terveysasioissa suosittelemme ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan tai hyödyntämään digitaalisia palveluja. Äkillisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa voi saada hoito-ohjeita myös Päivystysavusta numerosta 116 117.

Päivystyksen toiminta siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan (Sairaalatie 3 A) tiistaina 17.3.2026.
Uudessa sairaalassa päivystys avautuu kello 8.00.

Nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen (Parantolankatu 6) toiminta päättyy samana aamuna kello 7.59.

Siirtymän jälkeen kaikki päivystyspotilaat hoidetaan Assin päivystyksessä. Henkilökunta ja opasteet ohjaavat potilaita uuteen päivystykseen.

Kiitämme asiakkaita kärsivällisyydestä ruuhkatilanteessa. Teemme parhaamme, jotta jokainen potilas saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

UUTINEN / 16.03.2026

Aluevaltuusto kokoontuu tiistaina vuoden ensimmäiseen kokoukseensa - seuraa suorana

Aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Hämeenlinnaan vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Klo 17 alkavaa kokousta voi seurata verkon kautta. 

Aluevaltuusto käsittelee muun muassa Ahveniston sairaala -hankkeen vuosiraporttia, jalkautuvaa neuvolamallia, omaishoidon tuen hoitopalkkioita sekä useampia valtuustoaloitteita. 

Tutustu 17.3.2026 kokouksen esityslistaan

UUTINEN / 16.03.2026

Kerro mielipiteesi tulevaisuuden sote-palveluista – vastaa kyselyyn Ota kantaa -verkkopalvelussa

Kanta‑Hämeen hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelustrategiaa, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä tulevina vuosina. Palvelustrategiaa on laadittu yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, ja nyt luonnos on lausuntokierroksella.

Haluamme kuulla luonnoksesta myös asukkaiden näkemyksiä, joita kerätään Ota kantaa -verkkopalvelussa. Vastaamalla kyselyyn voit kommentoida palvelustrategian luonnosta. Hyvinvointialueen omille toimielimille ja eri sidosryhmille on lähetetty oma lausuntopyyntö, tämä kysely on asukkaita varten.

Otakantaa.fi on oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mistä haluamme kuulla?

Kyselyssä kerätään näkemyksiä siitä,
• millainen on onnistunut palvelukokemus,
• miten hyvinvointia ja terveyttä parhaiten edistetään,
• millaista tukea ihmiset tarvitsevat omaan hyvinvointiinsa,
• miten yhteistyö sidosryhmien kanssa toimii,
• ja miten asukkaat haluavat osallistua palvelujen kehittämiseen.

Vastaa kyselyymme Ota kantaa -verkkopalvelussa – vastausaikaa on 10. huhtikuuta saakka.

Kyselyn lopussa voit jättää myös vapaamuotoisesti ajatuksiasi strategian valmistelijoille.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelustrategian valmistelussa ja sen toimenpanossa. 

Pääset tutustumaan palvelustrategian luonnokseen tästä linkistä. 

UUTINEN / 12.03.2026

Assiin muuttaa 16.3.2026 useita erikoissairaanhoidon yksiköitä

16.3.2026 Assiin muuttavat yksiköt

Kirurgian osastot

Muuttopäivä: 16.3.2026.
Osaston toiminta alkaa Assissa heti muuton yhteydessä.

Sijainti: O-talon 3. kerros.

Osastolla hoidetaan kirurgisia potilaita, jotka saapuvat osastolle pääasiassa päivystyspoliklinikan tai leikkausyksikön kautta. Joissakin tilanteissa potilaat voivat tulla osastolle myös suoraan kotoa sovitulle hoitojaksolle.

Muutto ei aiheuta katkoksia osaston toimintaan, ja potilaiden hoito jatkuu suunnitellusti myös muuttopäivänä.

– Osaston toiminta käynnistyy Assissa heti muuton jälkeen. Potilaiden hoito jatkuu normaalisti myös siirtymävaiheen aikana, kertoo osastonhoitaja Kati Kaihovirta.

Muuttopäivänä osastolla voi olla tavallista enemmän toimintaa potilassiirtojen vuoksi. Mikäli mahdollista, omaisia pyydetään suunnittelemaan vierailut sunnuntaille 15.3. tai tiistaista 17.3. alkaen, jos potilaan tilanne sen sallii.

– Muuttopäivänä potilaita siirtyy uusiin tiloihin vaiheittain, emmekä pysty tarkasti arvioimaan yksittäisen potilaan siirtymisen ajankohtaa. Toivomme omaisilta ymmärrystä muuttopäivän järjestelyissä, Kaihovirta kertoo.

Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palvelut 

Muuttopäivä: 16.3.2026.

Muutto koskee seuraavia yksiköitä:

• Lasten ja nuorten poliklinikka
• Lasten neurologinen poliklinikka
• Lasten ja nuorten vuodeosasto
• Lasten päiväsairaala

Toiminnan aloituspäivä:
Polikliininen toiminta 18.3.2026
Lasten kirurgia 17.3.2026

Yksiköt sijaitsevat Assissa E-talossa ja O-talossa 4. kerroksessa.

Lasten ja nuorten poliklinikoille tullaan tavalliseen tapaan lähetteellä tai päivystyksen kautta. Vastaanottoajat ilmoitetaan potilaille normaalisti kutsukirjeellä tai sähköisesti.

Muuton vuoksi polikliinisessä toiminnassa on lyhyt katkos. Poliklinikoiden puhelin- ja viestipalveluissa on muuton vuoksi käyttökatko 13.–17.3.2026, eikä yksiköihin voida tuona aikana vastaanottaa hoidollisia puheluita tai tekstiviestejä. Puhelinpalvelu palaa normaaliin toimintaan 18.3.2026 alkaen.

Lasten kirurgian toiminnassa on muuton vuoksi katkos 17.3.2026 asti, ja polikliininen toiminta käynnistyy uusissa tiloissa 18.3.2026.

Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan edelleen myös Forssassa lasten poliklinikalla, ja lasten päivystyspotilaita hoidetaan päivystysklinikassa.

– Muutto Assiin kokoaa lasten erikoissairaanhoidon palveluja uusiin tiloihin. Muuttopäivinä toiminnassa voi olla hetkellisiä muutoksia, mutta tavoitteena on, että perheiden asiointi jatkuu mahdollisimman sujuvasti myös siirtymävaiheessa, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.

ARTIKKELI / 13.03.2026

Johanna Romu valittiin Vuoden päihdesairaanhoitajaksi

Oma Hämeen Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä sairaanhoitaja Johanna Romu on valittu vuoden 2026 päihdesairaanhoitajaksi. Valinta julkistettiin 5. maaliskuuta Päihdelääketieteen päivillä. Romu kertoo yllättyneensä tunnustuksesta.

– Menin ihan sanattomaksi, enkä oikein osannut ensin sanoa mitään. Enkä oikein ehkä vieläkään, Romu kuvailee ensireaktiotaan.

Hän pitää valtakunnallista tunnustusta suurena luottamuksen osoituksena.

– Arvostan tunnustusta todella korkealle. On hienoa, että pitkäjänteinen työ päihdetyön kentällä huomioidaan näin merkittävällä tavalla.

Vuoden päihdelääkäri ja Vuoden päihdesairaanhoitaja -palkinnot ovat Päihdelääketieteenyhdistyksen tunnustuksia. Päihdelääketieteenyhdistys perustelee Romun valintaa hänen pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla työllään päihdehoitotyön kentällä. Hänen työssään yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen, inhimillinen kohtaaminen ja tinkimätön potilaslähtöisyys.

Romu on ollut aktiivinen myös päihdehoitotyön kehittäjänä valtakunnallisella tasolla. Hänen YAMK-opinnäytetyönsä (2024) käsitteli psykososiaalisen tuen kehittämistä opioidikorvaushoidossa asiakasnäkökulmasta. Lisäksi Romu on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijana ja osallistunut Päihdelääketieteen yhdistyksen opioidikorvaushoitosuosituksen laatimiseen vuonna 2023.

Pitkä kokemus päihdetyöstä

Johanna Romu on työskennellyt Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä jo yli 18 vuoden ajan. Työura päihdepalveluissa alkoi aikanaan A-klinikalta, ja vuosien varrella työ on kehittynyt integroiduksi mielenterveys- ja päihdetyöksi.

– Aina olemme hoitaneet myös mielenterveysongelmia päihdeongelmien rinnalla, mutta nykyään myös itsenäisinä haasteina, Romu kertoo.

Pitkän uran aikana työnantaja on hänen mukaansa mahdollistanut työn kehittämisen ja ammatillisen kasvun.

– Olen pystynyt kehittämään osaamistani, ja työ on pysynyt mielekkäänä läpi urani.

Romu sai tunnustusta myös aiemmin, kun hänet valittiin vuonna 2023 vuoden etelähämäläiseksi sairaanhoitajaksi.

– Molemmat tunnustukset ovat minulle hyvin merkittäviä ja isoja luottamuksen osoituksia. Niissä korostuu ihmisen kohtaaminen ja asiakkaan asialla oleminen.

Luottamuksellinen hoitosuhde keskiössä

Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Työryhmään kuuluu kuusi sairaanhoitajaa, psykologi ja osastonhoitaja sekä säännöllisesti yksikössä työskentelevä päihdelääkäri ja riippuvuuspalvelujen palveluohjaaja.

– Yksikössä on hyvä yhteishenki, työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Työkaveria autetaan ja tuetaan raskaassa työssä, Romu kertoo.

Johanna toimii yksikössä vastuusairaanhoitajana. Työhön kuuluu muun muassa arjen hoitotyön organisointi, henkilöstön koulutuksen suunnittelu sekä opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Työssä kohdataan asiakkaita, joilla on mielenterveys-, päihde- ja muita riippuvuusongelmia. Hoito perustuu ajanvaraukseen, ja toisinaan vastaanotolle tulee myös asiakkaiden läheisiä. 

– Asiakkaan kanssa luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on kaiken lähtökohta, painottaa Romu.

Sairaanhoitajan mukaan päihde- ja mielenterveystyöhön liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä.

– Saatetaan ajatella, että päihde- tai mielenterveysongelma johtuu huonosta itsekurista. Todellisuudessa taustalla on usein monien tekijöiden yhdistelmä.

Hänen mukaansa päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Toipuminen on usein pitkä prosessi, joka etenee pienin askelin ja voi sisältää myös retkahduksia.
Romu muistuttaa, että päihdetyö on paljon muutakin kuin käytön lopettamista.

– Se on arjen tukemista, sosiaalisten suhteiden vahvistamista sekä esimerkiksi asumisen ja työn tukemista.

Onnistumiset palkitsevat

Romu kertoo viihtyneensä työssään pitkään erityisesti siksi, että työ on merkityksellistä ja asiakkaiden edistyminen palkitsee.

– Palkitsevinta työssäni on asiakkaiden kohtaaminen ja onnistuneet asiakastapaukset. Joskus asiakkaat ottavat vuosienkin jälkeen yhteyttä ja kertovat, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Forssan seudulla mielenterveys- ja päihdepalveluille on hänen mukaansa jatkuvaa tarvetta. 

– Toivon, että tähän työhön liittyvä stigma vähenee ja että työlle on jatkossakin riittävät resurssit, sanoo Romu.

Työhön kuuluu toisinaan myös haastavia tilanteita, esimerkiksi tilanteita, joissa asiakkaan toivoma hoito ei ole lääketieteellisesti perusteltu.

Vapaa-ajalla koripalloa ja sieniretkiä

Työn vastapainoksi Romu viettää vapaa-aikaa läheisten kanssa. Hän kuvailee elävänsä mielekästä "tätielämää" sisarensa lasten kanssa.

Koripallo on ollut hänelle tärkeä harrastus: Romu toimi 13 vuotta liigatason koripallojoukkueen joukkueenjohtajana.

– Nykyään seuraan koripalloa aktiivisesti penkkiurheilijana.

Syksyisin Romu viihtyy myös metsässä sienestämässä. Lisäksi hyvä ruoka on hänelle tärkeä harrastus – niin kotikeittiössä kuin ravintoloissa.

Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus on tärkeä arvostuksen osoitus myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehtävälle päihde- ja mielenterveystyölle.

UUTINEN / 13.03.2026

Kokeile Aimoa ja kerro kokemuksesi!

Aimo on Oma Hämeen verkkosivuilla oleva uusi tekoälyavustaja. Se auttaa löytämään tietoa sivustolta.

Aimo ei kerää tietoa käytöstä tai käyttäjistä, vaan kehitämme sitä ainoastaan käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Siksi asiakkaiden kokemukset ovat meille erittäin tärkeitä.
 
Voit kokeilla Aimoa omaan tahtiin kevään aikana.

Näin pääset mukaan

• Mene osoitteeseen omahame.fi
• Etsi Aimo etusivulta Palvelut-valikon alta
• Kokeile Aimoa ja kysy siltä erilaisia asioita. Kysy myös eri kielillä – Aimo vastaa samalla kielellä.
• Jätä palautetta Aimon yhteydessä olevalla lomakkeella. Kaikki palaute on meille arvokasta. Kerrothan myös, jos palvelu toimii hyvin.

Keräämme palautetta kevään aikana. Jos emme saa riittävästi palautetta käyttäjiltä, Aimon käyttöä ei valitettavasti pystytä jatkamaan syksyllä.
 
Kiitos, että autat meitä kehittämään Oma Hämeen digipalveluja.

UUTINEN / 12.03.2026

Synnytystoiminta siirtyy Assi-sairaalaan 18.3.2026

Synnytystoiminta ja raskauspäivystys siirtyvät uusiin tiloihin keskiviikkona 18.3.2026 klo 8.00.

Äitiyspoliklinikka siirtyi Assiin jo perjantaina 6.3.2026 klo 8.00. Äitiyspoliklinikalle saavutaan pääovesta E1, ja toiminta sijaitsee 4. kerroksessa ajanvarauksella. Äitiyspoliklinikan puhelinnumero on 03 629 2103.

Synnytyssali ja raskauspäivystys 18.3. alkaen

Synnyttämään ja raskauspäivystykseen saavutaan 18.3. alkaen päivystyksen ovesta K1. Synnytyssali ja raskauspäivystys sijaitsevat 4. kerroksessa.

Muuttopäivänä 18.3. toiminta järjestetään rinnakkain molemmissa sairaaloissa. Assissa synnytykset käynnistyvät klo 8.00, ja tämän jälkeen synnyttäjät ohjataan Assiin. Vanhan sairaalan tiloissa jo olevat synnyttäjät hoidetaan loppuun siellä tai siirretään päivän aikana Assiin, mikäli se on tilanteen mukaan mahdollista.

– Synnytystoiminta jatkuu keskeytyksettä muuton aikana. Siirtymä on suunniteltu huolellisesti, jotta perheet voivat tulla synnyttämään turvallisin mielin myös muuttopäivänä, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.

Uusissa tiloissa on huomioitu entistä paremmin synnyttäjän ja tukihenkilön tarpeet. Synnytyssalit ja potilashuoneet tarjoavat modernit ja viihtyisät puitteet perheille.

– Meille on tärkeää, että perheet kokevat olonsa turvalliseksi heti ovesta astuessaan. Uusissa tiloissa olemme voineet huomioida entistä paremmin synnyttäjän ja tukihenkilön tarpeet, Karhu sanoo.
Ennen muuttoa uusissa tiloissa järjestetään 13.3. opastetut tutustumiskierrokset muuton aikaan synnyttäville perheille. Ryhmät ovat täynnä.

Muuttopäivänä 18.3. pyydämme aina soittamaan synnytyssaliin ennen sairaalaan saapumista. Näin varmistamme sujuvan ja turvallisen ohjauksen oikeaan paikkaan. Synnytyssalin puhelinnumero on 03 629 2108.

Saapuminen ja pysäköinti

Saattoliikenne tapahtuu päivystyksen eteen. Synnyttäjä suositellaan tuomaan ensin ovelle, ja auton voi siirtää parkkihalliin tilanteen sen salliessa.

Mitä mukaan?

Mukana otettaviin tavaroihin ei tule muutoksia. Neuvolakortti on tärkeää ottaa mukaan sairaalaan.
Neuvoloita on informoitu muutosta.

Seuraa muuttoon liittyvää viestintää somekanavistamme:

Instagram: @synnyta_hameenlinnassa
Facebook: Synnytä Hämeenlinnassa

Yhteystiedot: Raskaus ja synnytys - Oma Häme

Tervetuloa uuteen Assi-sairaalaan.

Lue lisää Assi-sairaalasta

UUTINEN / 12.03.2026

Kanta-Hämeen keskussairaalaan päivystys siirtyy Assi-sairaalaan 17.3.2026

Kanta-Hämeen keskussairaalaan päivystys siirtyy uuteen Ahveniston Assi-sairaalaan tiistaina 17. maaliskuuta 2026. Uusissa tiloissa potilaita otetaan vastaan kello 8 alkaen.

Nykyisessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä potilaita otetaan vastaan vielä klo 7.59 asti, ja siellä hoidossa olevat potilaat hoidetaan loppuun vanhoissa tiloissa. Päivystyksen toiminta jatkuu muuton aikana keskeytyksettä.

– Päivystyksen käyttöön liittyvät perusohjeet eivät muutu muuton myötä. Kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa otetaan edelleen yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116117 ennen sairaalaan hakeutumista, päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg muistuttaa.

Assi-sairaalassa päivystys sijaitsee K-rakennuksessa toisessa kerroksessa. Käyntiosoite on Sairaalakatu 3 A, Hämeenlinna.

Päivystys auttaa tilanteissa, joissa sairastut äkillisesti sellaisiin oireisiin, joiden tutkiminen ja hoito eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi sydänperäiseksi tulkittava rintakipu, vaikea hengenahdistus tai äkillinen toispuolihalvaus.

Jos tilanteesi ei edellytä välitöntä päivystyshoitoa, sinut voidaan hoidontarpeen arvion perusteella ohjata esimerkiksi kotiin, omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään kansallisia hoidontarpeen arvioinnin perusteita. Päivystyksessä ei uusita reseptejä eikä kirjoiteta sairauslomatodistuksia.

Ennen päivystykseen hakeutumista otetaan yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116117. Päivystysapu on kiireellisen hoidon ensilinjan palvelu, josta saa puhelimessa ohjeita ja tarvittaessa arvion siitä, onko päivystykseen hakeutuminen tarpeen. Jos puhelinpalvelu on ruuhkautunut, takaisinsoitto tulee mahdollisimman pian. Hätätilanteessa tulee aina soittaa numeroon 112.

Päivystyksen toiminnassa ei ole katkosta muuton aikana. Muuttovaiheessa palveluissa voi kuitenkin esiintyä hetkellisiä viiveitä, kun toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ja henkilöstö ottaa käyttöön uuden sairaalan tilat ja toimintaympäristön.

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee maaliskuussa vaiheittain, kun eri yksiköt siirtyvät uusiin tiloihin porrastetusti. Päivystyksen siirtyminen uusiin tiloihin on yksi käyttöönoton näkyvimmistä vaiheista, sillä päivystys palvelee ympärivuorokautisesti koko Kanta-Hämeen aluetta.

Yhteystiedot: Päivystykset - Oma Häme

Lue lisää Assi-sairaalasta

UUTINEN / 12.03.2026

Turvaa sikiön kehitykselle – uusi alkuraskauden verikoe käyttöön Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on käynnistynyt yhteinen pilottihanke, jonka tavoitteena on tukea raskaana olevan hyvinvointia ja mahdollistaa sikiön kehittyminen turvallisessa ja päihteettömässä ympäristössä. Hankkeessa arvioidaan, soveltuuko uusi tavanomaista herkempi PEth-verikoe alkuraskauden alkoholikäytön rutiiniseulontamenetelmäksi. 

Herkkä PEth-verikoe (B-hsPEth) kertoo satunnaisestakin alkoholin käytöstä näytteenottoa edeltävän noin 2–4 viikon ajalta. Se on luotettavampi kuin raskauden aikaisen alkoholinkäytön itsearviointimenetelmät ja mittaa tarkasti myös matalampia veren PEth-pitoisuuksia kuin terveydenhuollossa jo käytössä oleva tavanomainen PEth-tutkimus. Tavanomaista PEth-tutkimusta käytetään muiden kuin raskaana olevien henkilöiden pitkäaikaisen, kohtuukäyttöä suuremman alkoholinkäytön osoittamiseen.

Herkkä PEth-verikoe otetaan muiden alkuraskauden verikokeiden yhteydessä keskimäärin raskausviikolla 9–12. Kanta-Hämeessä näytteiden otto alkaa maaliskuussa. Odottavia äitejä informoidaan uudesta kokeesta ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. 

Herkän PEth-verikokeen tulokset käsitellään täysin luottamuksellisesti osana normaalia neuvolaseurantaa. Jos tulos viittaa alkoholinkäyttöön, otetaan uusi verikoe kolmen viikon kuluttua. Jos myös toinen tulos on positiivinen, tehdään tarkempi tilannekartoitus ja tarjotaan odottajalle tukea päihteettömyyteen. 

Pilottihanke toteutetaan osana Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa, ja sen tuloksia hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä valtakunnallisesti. 

UUTINEN / 12.03.2026

Aluehallitus käsittelee uudelleen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa

Aluehallitus käsittelee maanantaina 16. maaliskuuta ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Esityksenä on, että palveluntuottajaksi valitaan Palmia Oy, jonka tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Joulukuussa 2024 tehdystä hankinnasta tehdään nyt uusi päätös valitusprosessin päätyttyä. 

Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 hyvinvointialueen hankintapäätöksen, jolla oli valittu Fodbar Oy -ryhmittymä palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Markkinaoikeus katsoi, ettei Palmia Oy:n tarjousta olisi saanut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Oma Häme valitti markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti helmikuussa äänestyksen jälkeen, ettei se myönnä valituslupaa asiassa. 

Hankinnasta on tehty nyt markkinaoikeuden päätöksen mukainen uusi tarjousvertailu. Jos aluehallitus päättää valita palveluntuottajaksi Palmia Oy:n, sovitaan yhtiön kanssa erikseen, millä aikataululla palvelujen haltuunotto tapahtuu.

Fodbar on vastannut Hämeenlinnan ja Riihimäen alueiden ateria- ja laitoshuoltopalveluista väliaikaisella sopimusjärjestelyllä keväästä 2025 lähtien. 

UUTINEN / 10.03.2026

Oma Häme uudistaa Hämeenlinnan neuvolapalveluja toukokuussa

Hämeenlinnan kantakaupungin neuvolapalvelut uudistuvat toukokuussa. Nykyiset neuvolat yhdistetään kahteen toimipisteeseen: Viipurintien neuvolaan ja Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle (vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennus).

Uudistuksen tavoitteena on tarjota perheille sujuvammat, tasapuolisemmat ja laadukkaammat neuvolapalvelut sekä varmistaa, että henkilöstön työmäärä pysyy kohtuullisena. Kun palvelut keskitetään kahteen toimipisteeseen, asiakkaat saavat palvelua tasaisemmin ja neuvoloiden toiminta on entistä sujuvampaa.

Asiakkaat ohjataan kahteen neuvolaan asuinpaikan mukaan

Uudistuksen jälkeen asiakkaat ohjataan neuvolaan asuinpaikan perusteella:

• moottoritien (vt3) länsi- ja lounaispuolella asuvat (Ahveniston suunta) kuuluvat jatkossa Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman neuvolaan
• moottoritien (vt3) itä- ja koillispuolella asuvat (keskustan suunta) kuuluvat Viipurintien neuvolaan

Tällä jaolla pyritään selkeyttämään palvelua ja varmistamaan, että neuvoloiden asiakasmäärät jakautuvat tasaisesti

Muutoksen myötä toiminta Ruununmyllyn, Ojoisten, Läntisen ja Rengon neuvoloissa päättyy toukokuussa.

Tieto omasta neuvolasta keväällä

Muutoksen yhteydessä osalla perheistä terveydenhoitaja vaihtuu. Asiakas voi toivoa tiettyä terveydenhoitajaa, ja toive toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon muun muassa henkilöstön työkuorma ja palvelujen organisointi. Tietyn terveydenhoitajan valinta ei ole ehdoton lakisääteinen oikeus. 

Kaikkia hyvinvointialueen asiakkaita kohdellaan asiassa yhdenvertaisesti, mutta kaikille ei toivottua terveydenhoitajaa voida taata. Hyvinvointialue varmistaa, että jokainen perhe saa lakisääteisten oikeuksiensa mukaisen laadukkaan palvelun ja tuen.

Oma neuvola ilmoitetaan perheelle ajanvarauksen yhteydessä joko sähköisessä ajanvarauksessa tai Perhekeskuksen ensilinjan kautta tehdyssä ajanvarauksessa.

Ajankohtaiset tiedot päivitetään myös neuvoloiden ilmoitustauluille ja neuvoloiden yhteystietoihin omahame.fi -sivustolle. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut - Oma Häme

Päätös perustuu palveluverkkouudistukseen

Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027.

Neuvolapalvelujen uudistuksella vastataan alueen muuttuvaan palvelutarpeeseen ja varmistetaan, että neuvola- ja perhekeskuspalvelut palvelevat perheitä mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa.

UUTINEN / 09.03.2026

Parolan terveysaseman toiminta jatkuu Hattulassa – aluehallitus päätti jatkaa sopimusta Terveystalon kanssa

Aluehallitus päätti jatkaa vuodella ostopalvelusopimusta Parolan terveysasemasta Terveystalon kanssa. Päätöksen myötä terveysaseman toiminta jatkuu Hattulassa kesäkuun 2027 loppuun saakka.

Lisäksi aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen palauttaa Parolan terveysaseman siirtoa koskevan asian takaisin valmisteluun. Aluehallitukselle esitettiin Parolan terveysaseman toiminnan siirtämistä Hämeenlinnaan Parantolan sosiaali- ja terveysasemalle 1.7.2027 mennessä. Jos aluehallitus olisi puoltanut siirtoa, olisi asia edennyt aluevaltuustoon.

Maanantain kokouksessa Johanna Häggman (kesk.) esitti, että aluevaltuustolle esitettäisiin Parolan terveysaseman toiminnan jatkumista hyvinvointialueen omana tuotantona 1.7.2027 alkaen. Helena Lehkonen (kok.) puolestaan esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun ja Parolan palvelupisteen jatkosta päätetään vasta vuoden 2027 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Aluehallitus päätti palauttaa asian valmisteltavaksi äänin 10-3. Hattulan palvelupisteen jatko ratkaistaan osana vuoden 2027 talousarviokäsittelyä. Vuoden 2026 aikana tehdään perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi. Mahdollisesta siirrosta päättää aluevaltuusto, jolle asia tulee käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Koska Parolan terveysaseman toiminnan siirto palautui valmisteluun, oli aluehallituksen mahdollista päättää Terveystalon sopimuksen jatko-option käytöstä jo nyt. Sopimus jatkuu 30.6.2027 saakka.

Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa on tuottanut Terveystalo vuodesta 2020 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024 ja kattaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalvelut, ehkäisevän päihdetyön palvelut, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonnan ja terveystarkastukset.

Maanantaina koolla ollut aluehallitus myös hyväksyi hyvinvointialueen tekoälypolitiikan. Se määrittää yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä vastuut tekoälyn käytölle hyvinvointialueella.

Aluehallitus jätti pöydälle Koivikkosäätiö sr:n hallituksen jäsenten nimeämistä koskevan asian. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. maaliskuuta.

Aluehallituksen 9.3.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.03.2026

Oma Häme lisää matalan kynnyksen keskusteluapua perheille ja aikuisille

Oma Häme lisää matalan kynnyksen keskustelu- ja ohjausapua lapsiperheille ja aikuisille. Perhe- ja sosiaalipalvelujen pika-ajoilla asiakkaat voivat keskustella ammattilaisen kanssa arjen huolista ja saada nopeasti neuvoja tilanteeseensa.

Pika-ajat ovat kertaluonteisia keskusteluaikoja, jotka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa huoli tai pulma voi ratketa lyhyellä neuvonnalla ja ohjauksella. Palvelu on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille. Tapaamiset hoidetaan etäyhteydellä videovastaanottona tai puhelimitse.

Perhekeskuspalveluista on jo aiemmin voinut varata kertaluonteisen pika-ajan lapsiperheen pulmiin. Palvelu jatkuu edelleen, samoin kouluterveydenhoitajan ja Arjen kesyttämön pika-ajat. 

Arjen kesyttämöstä vanhemmat saavat ammattilaisen ohjausta erilaisiin kasvatuskysymyksiin ja konkreettisia materiaaleja ja ratkaisukeinoja lapsiperheen arjen haasteisiin. Kesyttämössä vieraillaan paikan päällä, sen pika-aikoja ei tarjota etänä.

Uusia pika-aikoja isille ja aikuisille

Maaliskuussa palveluvalikoimaa laajennetaan uusilla pika-ajoilla.

Isyyden tuen pika-ajalla voi keskustella esimerkiksi isyyteen liittyvistä kysymyksistä, arjen haasteista tai siitä, mistä perhe voi saada apua. Keskustelu käydään luottamuksellisesti samaa sukupuolta olevan ammattilaisen kanssa.

Aikuisten pika-ajoilla voi keskustella esimerkiksi raha-asioista, arjen hallinnasta tai asumiseen liittyvistä huolista. Keskustelu käydään sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa, joka auttaa hahmottamaan tilannetta ja löytämään seuraavan askeleen.

Pika-ajat ovat maksutonta keskusteluapua, eivätkä ne käynnistä asiakkuutta hyvinvointialueen palveluissa. Tapaamisista ei myöskään tehdä kirjauksia asiakas- tai potilastietojärjestelmiin.

Uusi ajanvarauskalenteri käyttöön

Perhe- ja sosiaalipalvelujen pika-aikojen ajanvaraus siirtyy maaliskuussa uuteen ajanvarauskalenteriin. Uusi ajanvarauskalenteri on julkaistu Oma Hämeen verkkosivuilla. Samalla avautuvat varattavaksi pika-ajat 16. maaliskuuta alkaen.

Nykyinen ajanvarauskalenteri poistuu käytöstä 15.3.2026. Jos asiakas on kuitenkin varannut ajan vanhan ajanvarauskalenterin kautta 16.3. jälkeen, varaus on edelleen voimassa eikä sitä tarvitse tehdä uudelleen.

Lue lisää: Pika-ajat keskustelutukeen

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia. 

Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus. 

FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä 

FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen. 

Mistä FINGER-mallissa on kyse?

Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta: 

• Terveellinen ravitsemus 
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta 
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi 
• Sosiaalinen aktiivisuus 
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta 

Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL

Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän. 

Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä 

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.  

Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin. 

Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.  

Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti 

Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä: 

Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään. 

Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin. 

Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa. 

Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi! 

Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa: 

• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn 
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen 
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen 
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen 

Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)

Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään! 

Tutustu myös Aivoviikon tapahtumiin Kanta-Hämeessä: Anna aivoillesi hetki – löydä uutta Aivoviikon tapahtumista! - Oma Häme

Leena Onttonen 
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 

UUTINEN / 12.03.2026

Sydänsairaalan toiminta siirtyy vaiheittain Assiin maaliskuussa

Kanta-Hämeen Sydänsairaalan toiminta siirtyy vaiheittain uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026. Muutto koskee sydänpoliklinikkaa, toimenpidesalia ja seurantayksikköä sekä sydänosasto 3C:tä.
Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta muuttavat Assiin torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy yksiköissä 18.3.2026.

Sijainti Assissa

Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta sijaitsevat Assissa K-talossa, 3. kerroksessa.
Sydänosasto 3C sijaitsee Assissa O-talon 3. kerroksessa, C-siivessä (Sairaalakatu 1–3).

Muuton aikaiset järjestelyt

Muuton vuoksi kiireettömässä poliklinikka- ja salitoiminnassa on katkos 12.–17.3.2026.
Tänä aikana päivystykselliset sydäntoimenpiteet tehdään väliaikaisesti Tampereen Sydänsairaalassa.

Miten asiakkaaksi tullaan

Sydänsairaalan palveluihin tullaan lähetteellä. Lähetteen käsittelyn jälkeen potilaalle annetaan aika sydänsairaalaan sähköisen määräyksen perusteella.

Hoito jatkuu uusissa tiloissa

– Kanta-Hämeen sydänpotilaiden erikoissairaanhoito jatkuu Assissa vastaavilla palveluilla kuin ennenkin. Haluamme toimia jatkossakin Sydänsairaalan strategian mukaisesti ja olla valituin, vaikuttavin ja vastuullisin sydänpotilaan hoitopaikka, sanoo toiminto- ja palvelupäällikkö Satu Eerola.

UUTINEN / 06.03.2026

Assi-sairaalan käyttöönotto jatkuu – useita yksiköitä muuttaa 9.–15.3.2026

Ahveniston sairaalan vaiheittainen käyttöönotto etenee maaliskuun toisella viikolla.
9.–15.3.2026 aikana useita tutkimus-, toimenpide- ja erikoissairaanhoidon yksiköitä siirtyy uusiin tiloihin.

Muutot toteutetaan hallitusti yksikkö kerrallaan. Osassa palveluista on lyhyitä sulkuja tai muutoksia puhelinpalveluissa muuton aikana.

9.3.2026 muuttavat yksiköt

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys

Toiminta käynnistyy Assissa: 9.3.2026

3.3.2026 asti
Suun terveydenhuollon päivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Parantolankatu 6, 13530 Hämeenlinna

4.–8.3.2026
Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään Jukolan hammashoitolassa
Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna
Sisäänkäynti klo 15–21 ovikelloa soittamalla.

9.3.2026 alkaen
Suun terveydenhuollon päivystys siirtyy ASSI-sairaalaan
Sairaalakatu 3B (pääovet)
Sairaalakatu 3A (Ensiavun sisäänkäynti pääovien ollessa suljettu)

Suun terveydenhuollon päivystys palvelee arki-iltaisin klo 15–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8–21. Päivystykseen tulee aina varata aika puhelimitse.

Suun terveydenhuollon päivystys sijaitsee Assissa pääsisäänkäynnin kautta (Sairaalakatu 3B). Pääovien ollessa suljettuna sisäänkäynti tapahtuu ensiavun ovesta (Sairaalakatu 3A).

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy ASSI-sairaalaan 9.3.2026 - Oma Häme

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kiireellinen hammashoito ja päivystys - Oma Häme

Leikkaus- ja anestesiayksikkö

Ensimmäinen muuttopäivä on 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa porrastetusti 16.3. alkaen.
Ensimmäiset elektiiviset leikkaukset tehdään Assissa 18.3.

Sijainti: K-talo, 4. kerros.

Elektiivistä toimintaa supistetaan muuton ajaksi, mutta päivystystoiminnassa ei ole katkosta.

Siirtymävaiheen aikana, viikoilla 11 ja 12, toimintaa on vielä vanhassa sairaalassa 18.3. asti. Muutto etenee vaiheittain, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa hallitusti.

Elektiivistä toimintaa supistetaan muuton ajaksi. Päivystystoimintaan ei tule katkosta missään vaiheessa, vaan se jatkuu keskeytyksettä muuton aikana.

– Muutto toteutetaan vaiheittain, jotta potilaiden hoito voidaan turvata koko siirtymän ajan. Vaikka toiminta jakautuu hetkellisesti kahteen rakennukseen, potilasturvallisuus ja hoidon laatu säilyvät ennallaan, sanoo sairaanhoitaja Elina Laitinen.

Suunniteltuun leikkaukseen tulevat potilaat saavat etukäteen ohjeet saapumisesta sekä leikkaukseen valmistautumisesta. Leikkausaika ilmoitetaan erillisellä kutsulla tekstiviestillä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Leikkaus- ja anestesiapalvelut - Oma Häme

Laboratorio (Fimlab)

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 11.3.2026.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Kanta-Hämeen keskussairaalan poliklinikkalaboratorio on avoinna viimeistä päivää 6.3.2026.

Laboratorion muuton aikana 9.–10.3. vanhoissa tiloissa palvellaan ainoastaan päivystyspotilaita. Kiireettömät asioinnit ohjataan näinä päivinä Fimlabin muihin avoinna oleviin palvelupisteisiin.

Uudessa laboratoriossa on useita asiointia helpottavia ratkaisuja, kuten Nopsa-pikaverinäytteenotto sekä näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Laboratoriopalvelut - Oma Häme

Kuntoutuspalvelut (kuntoutus / kuntoutusohjaus)

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy 11.3.2026 (50 %) ja 16.3.2026 (100 %).

Sijainti: E-talo, 4. kerros.

Palveluun tullaan palvelupyynnöllä tai ottamalla yhteyttä takaisinsoittopalveluun.

– Toiminta jatkuu Assissa sisällöllisesti ennallaan. Muutto vaikuttaa ainoastaan sijaintiin, kertoo hengityssairaiden kuntoutusohjaaja Teija Ahonen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuntoutusohjaus - Oma Häme

Fysiatrian poliklinikka sekä fysio- ja toimintaterapia

Muuttopäivä: 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 10.3.2026.

Muuttopäivänä 9.3.2026 palveluissa on katkos, joka koskee kiireellisiä porrastesti- ja käsikirurgialähetteitä.

Sijainti Asissa:
Fysiatrian poliklinikan lääkärivastaanotot sijaitsevat E-talossa, 2. kerroksessa.
Fysio- ja toimintaterapia sijaitsevat E-talossa, 4. kerroksessa.

– Fysiatria sekä fysio- ja toimintaterapia tukevat potilaan toimintakykyä ja kuntoutumista. Assin uusissa tiloissa pystymme toteuttamaan tutkimuksia ja kuntoutusta sujuvasti saman kokonaisuuden sisällä, kertoo fysiatrian yksikön muuttovastaava, fysioterapeutti Milla Lusa-Mäenpää.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Fysioterapia - Oma Häme

Kuvantaminen

Muuttopäivät:
Elektiivinen kuvantaminen  9.3.2026.
Päivystyskuvantaminen 17.3.2026.

Sijainti: K-talo 1. ja 2. kerroksessa.

Kuvantamispalveluja tuotetaan Assin lisäksi myös Riihimäellä ja Forssassa virka-aikana.

Kuvantamisen kokonaistoimintaan ei tule katkoksia muuton aikana.
Maaliskuussa yksittäisissä tutkimuslaitteissa voi kuitenkin olla tilapäisiä sulkuja käyttöönottoon liittyvien järjestelyjen vuoksi.

– Uusien kuvantamislaitteiden käyttöönotto on iso muutos ja voi alkuvaiheessa aiheuttaa pieniä viiveitä toiminnassa. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että tutkimukset voidaan tehdä uusissa tiloissa mahdollisimman sujuvasti, kertoo röntgenhoitaja Päivi Koukkari.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuvantaminen - Oma Häme

Kirurgian poliklinikka

Muuttopäivä: 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa: 11.3.2026.

Kirurgian poliklinikka: E-talo ja K-talo, 3. kerros.
Polikliinisen kirurgian yksikkö: K-talo, 3. kerros.

Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.
Radiologisia tutkimuksia, kuten röntgen-, TT- ja magneettikuvauksia, tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäellä ja Forssassa.

– Muutto tuo kirurgian poliklinikan palvelut uusiin tiloihin, mutta potilaiden asiointitapa säilyy pääosin ennallaan. Ilmoittautumisautomaatin tulosteen tiedot auttaa asiakkaita löytämään oikeaan vastaanottopisteeseen, kertoo muuttovastaava Merita Salminen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kirurgia - Oma Häme

Kliinisen neurofysiologian yksikkö

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy vaiheittain 12.3. alkaen.

Lähes kaikki ajanvaraustutkimukset ovat tauolla 3.–11.3.2026 muuton vuoksi. EEG- ja suppeat yöpolygrafiatutkimukset käynnistyvät 12.3., ja ENMG-tutkimukset alkavat 16.3.
Muuton aikana, viikoilla 11 ja 12, tehdään tarvittaessa päivystystutkimuksia myös vanhan sairaalan eri osastoilla ja yksiköissä.

Sijainti: K-talo, 2. kerros.

– Uusien tilojen ja laitteiden käyttöönotto toteutetaan hallitusti. Toiminta käynnistyy vaiheittain ja tutkimusmääriä lisätään kevään aikana, kertoo osastonhoitaja Susanna Harviainen.

Kliinisen neurofysiologian tutkimuksiin tullaan erikoissairaanhoidon lähetteellä. Rannekanavan (canalis carpi) tutkimukseen voidaan tulla myös perusterveydenhuollon lähetteellä. Hoitava yksikkö varaa tutkimusajan, tai perusterveydenhuollon potilas voi olla yhteydessä ensilinjaan ajan sopimiseksi.

– Potilaiden tutkimukset järjestetään muutosta huolimatta suunnitellusti, ja kiireelliset tutkimukset toteutetaan myös siirtymävaiheessa, sanoo ylilääkäri Matti Hiltunen.

10.3.2026 muuttavat yksiköt

Tähystysyksikkö – Viipurintie

Muuttopäivä 10.3.2026. 
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 12.3. yksikkö on suljettu.

Riihimäellä tähystystoiminta jatkuu arkipäivisin entiseen tapaan.

– Muutolla varmistamme, että tähystystoiminta käynnistyy sujuvasti uusissa tiloissa. Potilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt säilyvät ennallaan, sanoo sairaanhoitaja Anita Tyvijärvi.

Tähystysyksikköön tullaan lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Ajanvaraus tapahtuu lähetteen perusteella.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Tähystykset - Oma Häme

Kuntoutusosasto

Muuttopäivä 10.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 10.3.2026.

Sijainti: E-talo, 4. kerros.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuntoutus - Oma Häme

Janakkalan sairaalan osasto

Muuttopäivä 10.3.2026.
Toiminta käynnistyy heti samana päivänä.

Sijainti: O-talo, 5. kerros

Vierailuja toivotaan vältettävän muuttopäivänä Janakkalan sairaalassa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Osastohoito - Oma Häme

11.3.2026 muuttavat yksiköt

Ortopedian poliklinikka, murtumapoliklinikka ja kipsaustoiminta

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 11.3.2026.

SIjainti: E-talo, 2. kerros.

Radiologisia tutkimuksia tehdään Assin lisäksi myös Riihimäellä ja Forssassa.

12.3.2026 muuttavat yksiköt

Silmäyksikkö (Silmäkeskus Assissa)

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 12.3. yksikkö on suljettu.

Silmäyksikkö ottaa päivystyspotilaita vastaan keskiviikkona 11.3. klo 12.00 asti ja seuraavan kerran perjantaina 13.3. klo 8.00 alkaen. Tänä väliaikana päivystyspotilaat hoidetaan vanhan sairaalan päivystyksessä tai tarvittaessa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti heti seuraavana päivänä. Potilaiden hoito jatkuu Assissa normaalisti 13.3. alkaen, sanoo apulaisosastonhoitaja Marjaana Tegelberg.

Silmätautien poliklinikalle ohjaudutaan silmätautien erikoislääkärin tai lääkärin lähetteellä. Kun lähete on käsitelty ja sen kiireellisyys arvioitu silmäyksikössä, potilaalle lähetetään ajanvarausilmoitus.

Silmäyksikössä hoidetaan virka-aikana myös päivystyslähetteellä tulevat silmäpotilaat sekä ilman lähetettä vakavat silmävammat ja tietyt tulehduspotilaat. Virka-ajan ulkopuolella päivystykselliset silmäpotilaat hoidetaan sairaalan päivystyspoliklinikalla.

Jo hoidon piirissä olevien asiakkaiden hoito jatkuu suunnitellusti, eikä heidän tarvitse hakea uutta lähetettä muuton vuoksi.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Silmätaudit - Oma Häme

Dialyysi

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Yksikkö on suljettu muuttopäivänä 12.3., mutta puhelimitse tavoitettavissa muuton aikana klo 7.30-16 (20). Akuuteissa tilanteissa potilaita ohjataan ottamaan yhteyttä päivystysyksikköön.

Muutosta johtuvat poikkeavat hoitovuorot on suunniteltu yksikön toimesta kokonaisuus huomioiden, ja niistä on tiedotettu potilaille etukäteen. Dialyysin puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta potilaiden hoidot jatkuvat turvallisesti myös siirtymän aikana. Hoitovuorot on järjestelty niin, että kokonaisuus toimii mahdollisimman sujuvasti, kertovat osastonhoitaja Jenna Järvinen ja sairaanhoitaja Eveliina Puhakka.

Dialyysiin tullaan nefrologin lähetteellä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Dialyysi ja munuaistaudit - Oma Häme

Munuaispoliklinikka

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 16.3.2026.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Vastaanotot ja hoitajan takaisinsoitto suljettu 9.–15.3.

Ajanvarausasioissa sihteeri on tavoitettavissa 9.–11.3. Ajanvarauspuheluiden takaisinsoitossa on sulku 12.–13.3.2026.

Munuaispoliklinikalle tullaan lähetteellä, ja yksikkö lähettää vastaanottoajat hoitosuunnitelman mukaisesti. Ajanvarausmuutokset hoidetaan puhelimitse takaisinsoittonumeron kautta.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Dialyysi ja munuaistaudit - Oma Häme

Erikoissairaanhoidon tähystysyksikkö

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 16.3.2026.

Tähystysyksikkö sijaitsee Assissa K-talossa, 3. kerroksessa.

Erikoissairaanhoidon tähystysyksikkö muuttaa torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy Assissa maanantaina 16.3.2026.

Sijainti K-talo, 3. kerros.

Tähystystutkimuksia tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäen tähystysyksikössä (Kontiontie 77, Riihimäki).

Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Tähystykset - Oma Häme

13.3.2026 muuttavat yksiköt

Päiväsairaala Hämeenlinna

Muuttopäivä 13.3.2026.
Toiminta käynnistyy 17.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros

12.–16.3. lääkehoidoissa, tutkimuksissa ja toimenpiteissä on suunniteltu sulku.

– Muutto voi aiheuttaa hetkellisesti ruuhkaa Hämeenlinnan palveluissa, mutta potilailla on mahdollisuus asioida myös Forssan ja Riihimäen päiväsairaaloissa, kertoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Päiväsairaala - Oma Häme

ECT-poliklinikka

Muuttopäivä 13.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 23.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Poliklinikalle saapuessa ilmoittaudutaan itseilmoittautumisautomaatilla, joka ohjaa oikeaan odotustilaan (nro 43). Hoitaja hakee potilaan odotustilasta toimenpiteeseen.

Huomioithan, että nivelalueen aulasta pääsee odotustiloihin klo 7.30 alkaen.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa turvallisesti ja suunnitellusti. Potilaiden hoito jatkuu Assissa aikataulun mukaisesti 23.3. alkaen, kertoo sairaanhoitaja Olli Karlsson.

ECT-poliklinikan puhelinnumero on 040 638 0311.
Puhelinpalvelu on avoinna ma–to klo 7–14 ja pe klo 7–13.

Yleistä asioinnista

Potilaita pyydetään tarkistamaan oma kutsukirjeensä, jossa on merkitty vastaanottopaikka ja tarkemmat ohjeet. Vastaanotolle tullessaan asiakkaat ilmoittautuvat itseilmoittautumisautomaatilla tai palveluneuvontaan.

Assi ei ole vielä avoinna yleisölle tutustumiskäynteihin. Vastaanottopäivänä kannattaa varata riittävästi aikaa perille löytämiseen. Pysäköinti Assissa on maksullista.

UUTINEN / 06.03.2026

Assi-sairaalan käyttöönotto etenee sujuvasti – muutot edenneet aikataulua nopeammin

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä eri yksiköiden välillä. Toisen muuttoviikon aikana useita erikoissairaanhoidon yksiköitä on siirtynyt uusiin tiloihin, ja muutot ovat sujuneet erittäin hyvin.

Osassa muuttopäivistä muutot ovat valmistuneet jopa ennakoitua nopeammin. Tämä on mahdollistanut sen, että seuraavan päivän yksiköiden varustemuuttoja on voitu aloittaa jo etukäteen.
– Muuttojen sujuvuus kertoo siitä, kuinka huolellisesti yksiköt ovat valmistautuneet tähän vaiheeseen. Kun valmistelut on tehty hyvin, itse muuttopäivä etenee rauhallisesti ja hallitusti, kertoo muuttokoordinaattori Nina Vesterinen.

Assin käyttöönotto toteutetaan vaiheittain maaliskuun aikana. Muuttojen aikana keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että potilaiden hoito jatkuu keskeytyksettä.

– On hienoa nähdä, miten eri yksiköt ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. Muutto on suuri logistinen kokonaisuus, mutta hyvä yhteistyö ja ennakointi näkyvät nyt konkreettisesti onnistuneina muuttopäivinä, sanoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Myös viestinnän näkökulmasta muuttojen eteneminen on ollut rohkaisevaa.

– Muuttojen onnistuminen kertoo vahvasta yhteistyöstä koko organisaatiossa. Kun tieto kulkee ja valmistautuminen on tehty huolella, suuri kokonaisuus pysyy hallittuna ja potilaiden palvelut turvataan koko siirtymän ajan, toteaa viestintäpäällikkö Elina Savolainen.

Assi-sairaalan käyttöönotto jatkuu vaiheittain maaliskuun aikana, ja uusia yksiköitä siirtyy tiloihin viikoittain.
 

ARTIKKELI / 06.03.2026

Psykiatrian muutto Assi-sairaalaan – suuri askel kohti modernia hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian palvelut ovat siirtyneet uuteen Assi-sairaalaan Ahvenistolle. Muutto on merkittävä virstanpylväs psykiatrian toiminnalle ja samalla tärkeä askel koko erikoissairaanhoidon kehityksessä.

Uudessa sairaalassa psykiatria toimii tiiviinä osana muuta erikoissairaanhoitoa. Aiemman erillisen sijainnin sijaan psykiatrian palvelut sijoittuvat nyt samaan sairaalakokonaisuuteen muiden erikoisalojen kanssa.

– Psykiatria ei ole enää erillinen sivurakennus, vaan olemme osa samaa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Uudet tilat mahdollistavat myös modernimmat toimintatavat ja tukevat potilaiden hoitoa aivan eri tavalla kuin aiemmin, kertoo osastonhoitaja Petra
 Vuorinen.

Muuttoa valmisteltiin vuoden ajan

Psykiatrian muuttoa uuteen sairaalaan alettiin valmistella keväällä 2025. Muuton suunnitteluun osallistuivat psykiatrian muuttovastaavat sekä lähijohtajat, jotka tapasivat säännöllisesti lähes vuoden ajan.

Muutossa keskeistä oli potilaiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Poliklinikat olivat muuton aikana valmiudessa tukemaan vuodeosastoja potilashoidossa ja potilassiirroissa.

Muuton koordinoinnissa keskeisessä roolissa oli suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen, joka ohjasi ja tuki muuton valmistelua yhdessä yksiköiden kanssa.

– Muutto on ollut paljon yhteistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaa vuoropuhelua yksiköiden välillä. Kun valmisteluun käytettiin aikaa ja ihmiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun, muuttopäivä sujui rauhallisesti ja hyvässä hengessä, kertoo osastonhoitaja Minka  Virta.

Psykiatrian palvelut saman katon alle

Assi-sairaalaan siirtyvät psykiatrian vuodeosastot, psykiatrian poliklinikka, tehostettu avohoito, ECT-yksikkö, nuorisopsykiatrian poliklinikka Jopo, nuorisopsykiatrian osasto sekä lastenpsykiatrian poliklinikka.

Psykiatrian toiminnot sijoittuvat pääosin osastotaloon ja elektiiviseen taloon. ECT-yksikkö toimii kuuman sairaalan puolella. Psykiatrian vuodeosastot sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsevat osastotalossa, kun taas psykiatrian ja lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat elektiivisessä talossa samoissa tiloissa somaattisten erikoisalojen kanssa.

Uudet tilat tukevat potilaiden toipumista

Psykiatrisessa hoidossa hoitoympäristöllä on suuri merkitys. Assissa tilat on suunniteltu tukemaan potilaiden toipumista, turvallisuuden tunnetta ja rauhallista hoitoilmapiiriä.

Vuodeosastoilla on pääosin yhden hengen potilashuoneet omilla kylpyhuoneilla, mikä lisää potilaiden yksityisyyttä ja rauhaa. Jokaiselta vuodeosastolta on myös pääsy suljetulle ulkoilupihalle. Psykiatrialla on lisäksi omat tilat turvasolulle, jota käytetään psykiatrisessa tehohoidossa.

Poliklinikoilla käytössä ovat yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet sekä yhteiset tiimi- ja taukotilat somaattisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi psykiatrian käytössä on muun muassa kuntosali, liikuntatila, sauna ja aistihuone.

– Yhden hengen potilashuoneet ja rauhallinen ympäristö lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä potilaille että henkilökunnalle. Myös mahdollisuus ulkoiluun ja tilojen viihtyisyys tukevat potilaiden toipumista, kertoo osastonhoitaja Mikko Paimela.

Potilaan näkökulmasta rauhallisempi hoitoympäristö

Potilaan näkökulmasta uusi sairaala näkyy ennen kaikkea modernimpina ja rauhallisempina tiloina. Oma huone lisää yksityisyyttä ja mahdollistaa levollisemman hoitojakson. Potilailla on myös mahdollisuus ulkoiluun vuodeosastoilla.

Saman rakennuksen sisältä löytyvät kahvila, R-kioski sekä muiden erikoisalojen palvelut. Lasten palveluissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä helpottuu, kun esimerkiksi neurologian ja lastenpsykiatrian vastaanottoja voidaan toteuttaa vierekkäisissä huoneissa samalla kerroksella.

Assi tuo erikoissairaanhoidon toimintoja lähemmäs toisiaan. Psykiatria toimii nyt samassa rakennuksessa somaattisten erikoisalojen kanssa, mikä helpottaa yhteistyötä eri erikoisalojen välillä ja vahvistaa yhteistä hoitokokonaisuutta.

Psykiatrian muutto on ollut laaja yhteinen prosessi, jossa keskeistä on ollut avoin viestintä, suunnitelmallisuus ja yhteistyö yli yksikkörajojen. Muutoksen onnistumisen taustalla ovat luottamus ja yhdessä tekeminen.

ARTIKKELI / 05.03.2026

Ensimmäinen yö Assissa – uusi arki alkaa

Vanajaveden osasto 3:n toiminta siirtyi Assiin. Päivän aikana 17 potilasta muutti Viipurintieltä Ahveniston uuteen sairaalaan. Illan hämärtyessä alkoi ensimmäinen yö uudessa ympäristössä.
Sairaanhoitaja Outi Lehtinen kuvaa lähtötunnelmaa rauhalliseksi, vaikka mukana oli myös uuden alun jännitystä.

– Oma olo oli yövuoroon lähtiessä jotain innostuneen ja sopivasti jännittyneen väliltä. Mutta mieli oli levollinen, kun tiesi, että Marian kanssa kyllä selviämme.

Työparina oli lähihoitaja Maria Vahtera. Uusi sairaala, mutta tuttu työpari ja tuttu ammattitaito.

Huolellinen valmistelu kantoi

Potilaiden siirto sujui suunnitelmien mukaisesti. Lähettävä osasto Viipurintiellä ja vastaanottava tiimi Assissa toimivat rinnakkain.

– Kaikki oli tarkasti suunniteltu. Oman osaston väki oli lähettämässä potilaita ja samoin vastaanottamassa Assissa. Käsittääkseni kaikki potilaat olivat jo lounasaikaan siirtyneet.
Jokaisella oli oma tehtävänsä, ja kokonaisuus pysyi hallittuna. Hyvä valmistelu näkyi siinä, että siirtymä tuntui järjestelmälliseltä – ei kiireiseltä.

Ensiaskeleet uudessa sairaalassa

Yövuoroon saapuessa arjen käytännöt oli tehty helpoiksi.

– Oma varustelijamme oli meitä vastassa. Ei tarvinnut stressata avaimista, työvaatteista, pukukopista tai osastolle löytämisestä.

Osastolla vastassa olivat kollegat, jotka opastivat uusissa tiloissa. Tunnelma oli Outin mukaan rauhallinen.

Ensimmäinen yö sujui levollisesti. Potilaita oli vielä normaalia vähemmän, mikä antoi aikaa tutustua tiloihin ja hahmottaa uutta ympäristöä.

– Oli aikaa katsella, mistä mitäkin löytyy tarvittaessa.

Uudet yhden hengen huoneet näkyivät heti potilaiden voinnissa.

– Potilaat nukkuivat rauhallisemmin yhden hengen huoneissa.

Hallittu alku

Ensimmäinen yö Assissa eteni rauhallisesti. Se kertoi ennen kaikkea siitä, että valmistelu, yhteistyö ja henkilöstön kokemus kantoivat muutoksen yli.

Uusi sairaala ei näyttäytynyt suurena hetkenä, vaan arkisena työnä: potilaiden siirtymisenä turvallisesti, kollegoiden tukena toisilleen ja yönä, jonka aikana uusi ympäristö alkoi tulla tutuksi.

Siitä uusi arki alkaa.

UUTINEN / 04.03.2026

Näin saavut Ahveniston sairaalaan

Ahveniston sairaala eli Assi avautuu vaiheittain keväällä 2026, ja samalla asiointi uudessa sairaalaympäristössä muuttuu. 

Ahveniston sairaala sijaitsee Hämeenlinnassa luonnonläheisellä Ahveniston alueella. Uusi sairaala kokoaa yhteen Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksiköiden toimintoja sekä Vanajaveden ja Janakkalan sairaalan osastoja vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Sairaalaan saavutaan sen mukaan, mihin palveluun asiakas on tulossa.

Sisäänkäynnit sairaalaan

Pääsisäänkäynti: Sairaalakatu 3B

Päivystys ja synnytykset: Sairaalakatu 3A

Julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen saapuvat: Ahvenistontie 24 (E2)

Kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä.

Pysäköinti

Sairaalan pysäköinti perustuu rekisteritunnistukseen. Maksaminen onnistuu mobiilisovelluksilla tai maksuautomaatilla kortilla.

• Pysäköinti on maksullista päivittäin klo 8–20
• Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia
• Vuorokausimaksu on enintään 9 euroa

Saapuminen ajanvarauksella

Ahveniston sairaalaan tullaan pääsääntöisesti ajanvarauksella. Vastaanoton sijainti kannattaa tarkistaa etukäteen ajanvarauskirjeestä tai Oma Hämeen palveluista. Ilmoittautuminen tapahtuu joko automaatilla aulassa tai palveluneuvonnassa.

Sairaalan kartta helpottaa perille löytämistä

Oma Häme on julkaissut Ahveniston sairaala-alueen kartan, jonka avulla asiakkaat voivat suunnitella saapumisensa etukäteen.

AssiBussi helpottaa liikkumista sairaaloiden välillä

Nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja uuden Ahveniston sairaalan välillä kulkee AssiBussi, joka palvelee asiakkaita ja henkilöstöä arkisin klo 8–15. Kuljetus lähtee keskussairaalan pääovelta ja saapuu Ahveniston sairaalan pääsisäänkäynnille.

AssiBussin tarkoituksena on tehdä asioinnista mahdollisimman sujuvaa muuton aikana ja helpottaa siirtymistä toimipisteiden välillä.

Kartan ja lisätiedot löydät myös: Ahveniston sairaala - Oma Häme

UUTINEN / 04.03.2026

Assin ensimmäinen asiakas: "Valoisa ja kodinomainen tunne tuli heti"

Leila Tuori-Laukkonen saapui Assin kuvantamispalveluihin mietteliäin ja odottavin tunnelmin. Hän ei tiennyt vielä tullessaan, että olisi aivan ensimmäinen asiakas uudessa sairaalassa.

– Lähinnä mietin, että mitähän täällä tulee vastaan, hän kertoo.

Ensimmäisten päivien tunnelma näkyi myös käytävillä. Henkilöstön perehdytysryhmiä kiersi tiloissa, ja ilmassa oli uuden alun tuntua – vielä hieman epätietoisuuttakin.

– Kun tulin sisälle, ajattelin että onpas hienoa. Tosi avaraa, valoisaa ja hygieenistä. Mukavat väritykset. Tuli heti miellyttävä olo.

Siirtyminen vanhalta sairaalalta uuteen sujui hänen mukaansa helposti. Sairaanhoitaja soitti etukäteen ja kysyi, voiko hän tulla tutkimukseen Assiin. Samalla hän sai tarkat ohjeet Assi-bussin aikatauluista ja kulkureitistä pääaulaan.

– Oli selkeää ja kiva opastus. Positiivinen kokemus, että pääsi näin helposti sairaaloiden välillä.

Henkilökohtainen ohjaus auttoi

Pääaulassa Leilalle konkretisoitui uuden sairaalan käytännöt ja pieni alkukankeus.  

– Ilmoittautuminen onnistui itseilmoittautumisautomaatilla, mutta lappua ei tulostunut. Otin näytöstä kuvan ja sain sen jälkeen henkilökohtaisen ohjauksen oikeaan paikkaan. Alussa oli hetken verran epätietoisuutta siitä, minne pitäisi mennä, ja pääaulassa henkilöstö ei vielä tarkasti tiennyt aikataulujen alkamisesta. Mutta sain heti apua, se oli tärkeää. 

Leilan mielestä hyvää opastusta kannattaa jatkaa erityisesti siksi, että uusi ympäristö voi jännittää monia, etenkin iäkkäämpiä asiakkaita. Kuvantamisen tiloissa tunnelma oli kuitenkin rauhallinen. Vastassa oli neljä ammattilaista. 

– Otettiin sisälle ja selitettiin toimenpide. Yleensä olen tottunut, että ohjeet tulevat kuulokkeista, mutta nyt ohjeistus olikin selkeästi monitorissa kuvitusten kanssa.

Modernit laitteet, puhtaat tilat ja ammattimainen henkilökunta tekivät vaikutuksen. Kodinomaista tunnelmaa lisäsi kiireettömät kohtaamiset. 

Erityiskiitoksen Leila antaa lähihoitajaopiskelijalle, joka opasti häntä oikeaan paikkaan ja jäi juttelemaan. 

– Hän oli todella ystävällinen. Se oli tosi kiva juttu.

"Perille kyllä löytää"

Kun Leila vertaa kokemusta vanhaan sairaalaan, ero on selvä. 

– Vanhassa oli pienet osastot. Täällä on enemmän tilaa, avaraa ja valoisaa. Yksityisyyttä on enemmän. On kivempi tulla.

Käynnistä jäi hyvä ja positiivinen olo. 

– Kaikki oli uutta ja valoisaa. Täällä oli mukava käydä. Voi tulla uudestaankin. 

Arjen sujuvuuskin yllätti. 

– Kuvittelin olevani ainakin tunnin, mutta pääsin viidessä minuutissa sisään. Tällainen on helppo sovittaa arkeen, voi käydä vaikka töiden välillä.

Ja mitä hän sanoisi seuraavalle tulijalle?

– Kiva ja valoisa sairaala. Hyvät kulkuyhteydet. Ihmiset otetaan positiivisesti vastaan, ja perille kyllä löytää.

Lue lisää Assista: Ahveniston sairaala - Oma Häme

UUTINEN / 04.03.2026

Kevennä nyt vähän -kampanja alkaa – pienet teot ratkaisevat painonhallinnassa

Painonhallinta koskettaa yhä useampaa, myös Kanta-Hämeessä, jossa ylipaino on yleistyvä ongelma. Moni on kokeillut painonhallinnassa erilaisia kuureja ja dieettejä – usein täysin ymmärrettävästi, haluten nopeaa helpotusta tilanteeseen.

Tiukat kuurit ja äkilliset suuret muutokset elintavoissa ovat kuitenkin harvoin pysyviä. Kun säännöt ovat liian ankaria, ne eivät kanna arjessa, ja lopputuloksena palataan helposti vanhoihin tapoihin ja päädytään joskus jopa lähtötilannetta heikompaan tilanteeseen. Sen sijaan pienet, realistiset muutokset ovat osoittautuneet kaikkein toimivimmiksi.  

Juuri tähän ajatukseen pohjautuu Kevennä nyt vähän -kampanja, jota vietetään 9.–15. maaliskuuta. Kampanjan tavoitteena on kannustaa tekemään vähän kerrallaan, kuten lisäämään yksi hyvä asia aterialle, tekemään 10 minuutin kävely joka päivä tai aikaistamaan vähän nukkumaanmenoa. Pienet teot johtavat useammin pysyvään muutokseen, joka tukee myös painonhallintaa.  

Kampanjaviikon teemat näkyvät sosiaalisessa mediassa muun muassa asiantuntijavideoina ja onnistumistarinoina. Myös Oma Hämeen terveyspalveluiden johtajat lähtevät kampanjaan mukaan. Lisäksi kampanjaviikon aikana hyvinvointialueen ammattilaiset ottavat vastaanotoilla elintavat puheeksi asiakkaiden kanssa tehostetusti. 

Kunnat ja yhdistykset ovat aktiivisesti mukana kampanjassa järjestämällä muun muassa kehonkoostumusmittauksia, aloittelijoiden kuntosaliopastuksia ja nostamalla esiin teemaan sopivaa kirjallisuutta kirjastoissa. Kampanjaviikolla alkaa myös elintapamuutoksen etäryhmä, ja osa kunnista järjestää tilan, johon etäryhmää pääsee seuraamaan muiden kanssa paikan päällä.  

Lue lisää kampanjasta ja lähde itse mukaan toteuttamaan pieniä tekoja: Painonhallinta - Hyvinvointisi tueksi

UUTINEN / 03.03.2026

Useita erikoissairaanhoidon yksiköitä siirtyy Assiin 4.–6.3.2026

Päivittyvä uutinen.

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee vaiheittain maaliskuussa.
4.–6.3.2026 aikana useita erikoissairaanhoidon poliklinikoita ja yksiköitä siirtyy uusiin tiloihin.

Muuttojen yhteydessä osassa palveluista on lyhyitä sulku- tai katkosjaksoja, erityisesti puhelin- ja ajanvarauspalveluissa. Päivystyksellinen hoito turvataan kaikissa tilanteissa.

4.3. muuttavat yksiköt

Katkaisu- ja vieroitusyksikkö

Muuttopäivä: 4.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 4.3.2026.

Sijainti: O-talo, 1. kerros.

Saapuminen tapahtuu saattoliikenteen kautta ovesta O1 (Sairaalakatu 3A, Hämeenlinna).

Aiemmin yksikkö toimi Viipurintien terveysaseman tiloissa. Kahdeksanpaikkainen katkaisu- ja vieroitusyksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Yksikköön hakeudutaan lääkärin tai päihdetyöntekijän lähetteellä.

Toiminta ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Muuttopäivänä osaston toiminta jatkuu normaalisti, eikä hoitoon tule katkosta.

– Muutto mahdollistaa toiminnan jatkumisen uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Hoito ja palvelut jatkuvat keskeytyksettä myös siirtymän aikana, sanoo palvelualuepäällikkö Tuulikki Forssén.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Päihde- ja riippuvuuspalvelut - Oma Häme

Psykiatrin yksiköt

Psykiatrian yksiköiden muutosta on oma tiedote, jonka voit lukea täältä.

Suusairauksien poliklinikka

3.3.2026 asti
Suun terveydenhuollon päivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Parantolankatu 6, 13530 Hämeenlinna

4.–8.3.2026
Päivystys järjestetään Jukolan hammashoitolassa
Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna
Sisäänkäynti klo 15–21 ovikelloa soittamalla.

9.3.2026 alkaen
Päivystys siirtyy Assiin
Sairaalakatu 3B (pääovet)
Sairaalakatu 3A (Ensiavun sisäänkäynti pääovien ollessa suljettu)

Lue tarkemmat ohjeet Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy ASSI-sairaalaan 9.3.2026 - Oma Häme

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kiireellinen hammashoito ja päivystys - Oma Häme

5.3. muuttavat yksiköt

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka
(KNK-poliklinikka)

Muuttopäivä 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 9.3.2026.

5.–6.3. poliklinikan ajanvaraustoiminnassa on katkos. KNK-päivystys toimii katkon aikana vanhan K-HKS:n päivystyksessä.

Sijainti: E-talo, 1. kerros.

Poliklinikan ajanvaraustoiminnassa on muuton vuoksi katkos 5.–6.3. Katkos koskee poliklinikan ajanvarausta. KNK-päivystys toimii katkon aikana normaalisti vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

18.3. alkaen KNK-päivystys sijaitsee Assin ensiavussa. Siirtymäaikana 2.–17.3. KNK-päivystys toimii vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että KNK-poliklinikan toiminta jatkuu sujuvasti uusissa tiloissa. Potilaan kannalta hoitokäytännöt säilyvät ennallaan, sanoo ylilääkäri Heikki Teppo.

KNK-poliklinikka on lähetepoliklinikka. Vastaanotolle tarvitaan lähete, ja aika annetaan lähetteiden perusteella poliklinikalta. Aikaa ei voi varata itse. Jo hoidossa oleville potilaille takaisinsoittojärjestelmä numerossa 03 629 2900 toimii jatkossakin entiseen tapaan.

–  Korva-, nenä- ja kurkkutautien  päivystyksen siirtymisessä on tärkeää huomioida ajankohta: 18.3. alkaen KNK-päivystys toimii Assin päivystyksessä. Siirtymäaikana KNK-päivystys on vielä vanhan keskussairaalan päivystyksessä, Teppo muistuttaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Oma Häme

Kuulokeskus

Kuulokeskus muuttaa Assiin 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy viimeistään 10.3.2026.

Sijainti Assissa: E-talo, 1. kerros.

Lisäksi kuulokeskuksella on 17.3. alkaen toinen toimipiste apuvälinekeskuksen tiloissa Ahvenistonmäellä C-talossa (Parantolankatu 6).

Kuulokeskuksen vastaanotto ja esimerkiksi kuulokojeiden sovitus tapahtuvat molemmissa toimipisteissä. 

Kuulokojeiden huolto tapahtuu jatkossa apuvälinekeskuksen tiloissa vanhan keskussairaalan alueella C-talossa (Parantolankatu 6). Kuulokojeiden pikahuolto tapahtuu ainoastaan C-talossa, ja siihen tulee varata aika etukäteen. Kuulokojeen voi myös jättää korjaukseen C-taloon ilman ajanvarausta. Tällöin laitteen mukaan tulee liittää käyttäjän yhteystiedot.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että kuulokeskuksen palvelut jatkuvat sujuvasti uusissa tiloissa. Vaikka toiminta jakautuu kahteen toimipisteeseen, palvelun sisältö säilyy ennallaan, kuntoutuksen palvelupäällikkö Päivi Kallio.

Muuton ja laitteistojen asennuksen aikana kuulokeskus ei pysty vastaanottamaan puheluita eikä lukemaan tekstiviestejä 4.-6.3.2026 välisenä aikana. Maanantaista 9.3. alkaen kuulokeskus on jälleen tavoitettavissa puhelimitse ja viestein. Sama aikaväli koskee myös lasten ja aikuisten kuulonkuntoutusohjaajien puhelinnumeroita.

– Asiakkaan kannattaa tarkistaa kutsukirjeestä oikea toimipiste ja varata vastaanottopäivänä riittävästi aikaa perille löytämiseen. Näin asiointi sujuu mahdollisimman vaivattomasti myös muutoksen keskellä, vastuuaudionomi Maija Kämäri.

Kuulokeskuksen asiakkaaksi tullaan lähetteellä, joka tehdään tarvittaessa terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärivastaanotolla. Kuulokeskuksella on käytössään tekstiviestinumero sekä takaisinsoittojärjestelmä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuulokeskus - Oma Häme

Naistentautien poliklinikka ja lapsettomuuspoliklinikka

Muuttopäivä 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 6.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Naistentautien päiväaikainen päivystys (arkisin klo 9–14) on siirtynyt 2.3. alkaen vanhan sairaalan äitiyspoliklinikan tiloihin. Päivystystoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Assiin 17.3. klo 8.00. Ilta- ja yöaikainen päivystys toimii siihen saakka nykyisissä ensiavun tiloissa.

Toiminnassa ei ole katkoksia muuton aikana.

– Muutto toteutetaan vaiheittain, jotta potilaiden hoito jatkuu keskeytyksettä koko siirtymän ajan. Ajanvarausvastaanotot käynnistyvät Assissa 6.3., ja päivystystoiminta siirtyy uusiin tiloihin 17.3., sanoo apulaisylilääkäri Sanna Hänninen.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Vastaanottoajat lähetetään e-kirjeenä tai kirjeitse, ja kiireellisistä ajoista ilmoitetaan puhelimitse. Ilmoittautuminen tapahtuu pääaulassa tai 3. kerroksen aulassa.

– Asiakkaille tärkeintä on huomioida päivystystoiminnan väliaikaiset järjestelyt sekä 17.3. Tapahtuva päivystystoiminnan siirtyminen Assiin. Muutoin palvelu jatkuu normaalisti, Hänninen toteaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Naistentaudit - Oma Häme

Äitiyspoliklinikka

Muuttopäivä 5.3.2026
Toiminta käynnistyy Assissa 6.3.2026 ajanvarauspoliklinikkana.

Sijainti: K-talo, 4. kerros

Raskaus- ja synnytyspäivystys siirtyy Assiin 18.3.2026 klo 8.00.  

Äitiyspoliklinikalle tullaan ajanvarauksella. Vastaanottoajat ilmoitetaan potilaalle kutsukirjeellä tai sähköisesti. Ajanvarauksia ja vastaanottoaikoja annetaan myös puhelimitse. Ilmoittautuminen tapahtuu pääaulassa tai 4. kerroksen aulassa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Raskaus ja synnytys - Oma Häme

6.3. muuttavat yksiköt

Keuhkosairauksien poliklinikka ja infektiopoliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 10.3.2026.

5.–9.3. Hämeenlinnan yksikkö on suljettu, myös puhelinpalvelu.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Riihimäen ja Forssan yksiköiden toiminta jatkuu normaalisti.
– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta poliklinikoiden toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti. Katkoksen jälkeen palvelu jatkuu Assissa normaalisti, sanoo sairaanhoitaja Emmi Järvinen.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Ajanvaraus toimii puhelimitse numerosta 03 629 3025.

– Asiakkaille tärkeintä on huomioida muuton aikainen sulku sekä uusi sijainti Assissa. Riihimäen ja Forssan toimipisteet palvelevat normaalisti koko muuton ajan, Järvinen muistuttaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Keuhkosairaudet - Oma Häme

Kipupoliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy asteittain 10.3. alkaen.

Takaisinsoittopalvelu on suljettu 5.–11.3.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta poliklinikan toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti. Toiminta laajenee asteittain normaalille tasolle, sanoo asiantuntijasairaanhoitaja Outi Tonteri.

Kipupoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, ja hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. 

– Muutoksen aikana tärkeintä on huomioida takaisinsoittopalvelun katkos sekä uusi sijainti Assissa. Muutoin potilaiden hoito jatkuu suunnitellusti, Tonteri kertoo.

Sisätautien poliklinikka ja Diabeteskeskus

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 16.3.2026.

6.3. yksiköt ovat suljettuina.
4.–15.3. toiminta on osittain supistettua.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Polikliininen toiminta jatkuu Assissa nykyiseen tapaan. Pyydämme potilaita seuraamaan omaa kutsukirjettään ja varaamaan riittävästi aikaa asiointiin, sanoo osastonhoitaja Auli Elo.

Reumapoliklinikka toimii normaalisti Riihimäellä ja Forssassa. Diabeteskeskus toimii normaalisti Viipurintiellä Hämeenlinnassa sekä Riihimäellä, Forssassa ja Janakkalassa.
– Assissa toiminta jatkuu nykyiseen tapaan, kertoo osastonhoitaja Auli Elo.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Vastaanottoaika ilmoitetaan potilaalle ensisijaisesti Suomi.fi-palvelun kautta.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Sisätaudit - Oma Häme

Neurologian poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Vastaanottotoiminta alkaa viikolla 12.

5.–15.3. vastaanottotoiminnassa on sulku tai supistus.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Viikolla 11 potilas asioita käsitellään kirje- ja soittoajoilla. Vastaanottokäynnit käynnistyvät viikolla 12.

Poliklinikan TeliaACE-puhelinpalvelu on käytössä 5.3. klo 10 asti ja uudelleen 9.3. klo 8 alkaen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Poliklinikka varaa ja ilmoittaa vastaanottoajat potilaille. Botox-hoitoa saavat potilaat varaavat aikansa pääsääntöisesti itse olemalla yhteydessä poliklinikkaan.

– Muuttopäivinä keskitymme toiminnan käynnistämiseen uusissa tiloissa. Potilaat saavat tarkemmat ohjeet omalta poliklinikaltaan, kertoo sairaanhoitaja Emmi Riuttala.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Neurologia - Oma Häme

Ortopedian poliklinikka, murtumapoliklinikka ja kipsaustoiminta

Muuttopäivä: 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 11.3.2026.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Poliklinikoille tullaan ajanvarauksella. Vastaanottoajat on lähetetty asiakkaille e-kirjeellä. Saapuessaan sairaalaan asiakkaat ilmoittautuvat automaatilla, joka ohjaa oikeaan odotusaulaan.
Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.

Radiologisia tutkimuksia, kuten röntgen-, TT- ja magneettikuvauksia, tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäellä ja Forssassa.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että ortopedian poliklinikan toiminta käynnistyy sujuvasti uusissa tiloissa. Asiakkaiden kannalta asiointi jatkuu pääosin entiseen tapaan ajanvarauksen mukaisesti, kertoo muuttovastaava Merita Salminen.

Lisätietoa palvelusta:  Tervetuloa leikkaukseen! - Oma Häme

Iho- ja allergiapoliklinikka

Muuttopäivä: 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 9.3.2026.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 6.3. poliklinikka on suljettuna. Toiminta käynnistyy Assissa 9.3. supistetusti.
Iho- ja allergiapoliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanottoaika ilmoitetaan potilaalle ensisijaisesti Suomi.fi-palvelun kautta.

Iho- ja allergiapoliklinikan toimintaa on myös muualla Kanta-Hämeen alueella. Valohoitoa annetaan Riihimäellä ja Forssassa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Polikliinistä lääkärivastaanottoa järjestetään Forssassa kahtena päivänä viikossa.

– Polikliininen toiminta jatkuu Assissa potilaiden näkökulmasta pääosin entiseen tapaan, kertovat ylilääkäri Katja Vähävihu ja osastonhoitaja Auli Elo.

Syöpätautien poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy 11.3.2026.

Poliklinikalla ei ole ajanvaraustoimintaa muuton aikana 6.–10.3.2026. Myös takaisinsoittopalvelu on suljettuna 6.-9.3.26.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Hoidon jatkuvuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Muutto on aikataulutettu niin, että hoito jatkuu suunnitelmien mukaisesti heti sulkujakson jälkeen, kertoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Äkillisissä tilanteissa potilaan tulee olla yhteydessä päivystysapuun numeroon 116117.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Syöpätaudit - Oma Häme

Palliatiivinen poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy 10.3.2026.

6.–9.3. sulku, myös ajanvaraustoiminta ja takaisinsoittopalvelu suljettuna.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Palliatiivisessa hoidossa korostuu jatkuvuus ja saavutettavuus. Muuttopäivien järjestelyt on suunniteltu niin, että potilaat ja läheiset saavat tarvitsemansa tuen myös siirtymävaiheessa, sanoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Äkillisissä tilanteissa potilaan tulee olla yhteydessä päivystysapuun numeroon 116117.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Palliatiivinen hoito - Oma Häme

Yleistä asioinnista

Assi ei ole vielä avoinna yleisölle, joten sairaalan tiloihin tai parkkihalliin ei voi tulla tutustumaan etukäteen. Saapuessaan sairaalaan asiakkaat ilmoittautuvat pääaulan itseilmoittautumisautomaatilla. Ilmoittautumiseen tarvitaan henkilökortti, ajokortti tai Kela-kortti. Vastaanottopäivänä kannattaa varata riittävästi aikaa perille löytämiseen. Pysäköinti Assissa muuttui maksulliseksi 1.3. alkaen. Lue lisätietoa ja tarkemmat ohjeet maksullisesta pysäköinnistä. 

UUTINEN / 03.03.2026

Psykiatrian palvelut muuttavat Assiin 4.3.2026

Psykiatrian osastot ja poliklinikat siirtyvät uusiin tiloihin Ahveniston Assi-sairaalaan keskiviikkona 4.3.2026. Toiminta käynnistyy yksiköittäin 4.–5.3.2026.

Yksiköt sijaitsevat Assissa O- ja E-talossa.

Muuttopäivänä osassa poliklinikoita on sulku tai supistettu toiminta, mutta akuuttitoiminta järjestetään tarvittaessa. Vanhat asiakkuudet jatkuvat uusissa tiloissa.

Aikuispsykiatrian päivystysosasto 2B

Muuttopäivä 4.3.2026. Toiminta jatkuu uusissa tiloissa samana päivänä.

Sijainti: O-talo, 2. kerros

Toiminnassa ei ole katkosta. Osastolle tullaan lääkärin lähetteellä.

– Muutossa tärkeintä on hoidon jatkuvuus ja turvallinen siirtymä uusiin tiloihin. Potilaiden hoito toteutuu Assissa kuten ennenkin, sanoo apulaisosastonhoitaja Sari Vainio.

Psykiatrian osasto T2 – turvasolu

Muuttopäivä 4.3.2026. Toiminta jatkuu uusissa tiloissa samana päivänä.

Sijainti: O-talo, 2. kerros.

Toiminnassa ei ole katkosta. Turvasolu palvelee psykiatrian osastohoidossa olevia potilaita.

– Muutolla varmistetaan, että turvasolutoiminta jatkuu turvallisesti myös uusissa tiloissa, sanoo sairaanhoitaja Reetta Härkönen.

Psykiatrian poliklinikka

Psykiatrian poliklinikka muuttaa Assiin 4.3.2026.

Poliklinikka on suljettu muuttopäivänä akuuttitoimintaa lukuun ottamatta. Vastaanottotoiminta jatkuu 5.3.2026.

Sijainti: E-talo, 1. kerros.

Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanotot toimivat ajanvarauksella.
Ensikäyntiaika lähetetään postitse tai ilmoitetaan puhelimitse.
Jatkokäynnit sovitaan vastaanotolla.

Vanhat asiakkuudet jatkuvat uusissa tiloissa.

Ilmoittautuminen tapahtuu vastaanotolle saapuessa itseilmoittautumisautomaatilla.

– Asiakkuudet siirtyvät sellaisenaan uusiin tiloihin. Tarvittaessa asiakkaat voivat olla yhteydessä omaan työntekijäänsä, kertoo sairaanhoitaja Emmi Jaakonsaari.

Nuorisopsykiatrian poliklinikan JOPO-työryhmä

Nuorisopsykiatrian poliklinikan JOPO-työryhmä muuttaa Assiin 4.3.2026. Vastaanottotoiminta alkaa uusissa tiloissa 5.3.2026.

Sijainti: O-talo, 2. kerros, Aula 15.

Keinusaaren, Riihimäen ja Forssan poliklinikat toimivat normaalisti.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanottoaika ilmoitetaan asiakkaalle puhelimitse tai kirjeellä.

– Vastaanottotoiminta jatkuu normaalisti muuton jälkeen. Asiakkaiden hoito ja sovitut käynnit toteutuvat uusissa tiloissa suunnitellusti, sanoo sairaanhoitaja Marjo Jäppinen.

Lastenpsykiatrian poliklinikka Hämeenlinna

Muuttopäivä 4.3.2026. Toiminta alkaa asteittain 5.3.2026.

4.3. poliklinikka on suljettu.
5.–6.3. toiminta on supistettua.

Sijainti: O- ja E-taloissa, 4. kerros (O4B ja E4).

Poliklinikka sijaitsee Assissa O-talossa, 4. kerroksessa (O4B ja E4). Toimintaan kuuluu myös koti- ja koulukäyntejä.

Poliklinikka on suljettu muuttopäivänä 4.3. Vastaanottotoiminta on supistettua 5.–6.3., minkä jälkeen toiminta jatkuu normaalisti.

Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Ensikäyntiaika lähetetään postitse tai siitä ilmoitetaan puhelimitse. Jatkokäynnit sovitaan vastaanotolla.
Takaisinsoittopalvelu on avoinna ympäri vuorokauden, ja puheluita käsitellään aukioloaikoina. Sihteeri on tavoitettavissa myös 4.3., vaikka vastaanottopalvelut ovat suljettuina. – Muuton aikana tärkeintä on varmistaa, että perheiden hoito jatkuu sujuvasti. Vaikka toiminta käynnistyy asteittain, asiakkaiden palvelu turvataan koko siirtymän ajan, sanoo osastonhoitaja Petra Vuorinen

Nuorisopsykiatrian osasto 2C

Muuttopäivä 4.3.2026. Toiminta jatkuu uusissa tiloissa samana päivänä klo 10.00 alkaen.

Sijainti: O-rakennus, 2. kerros. (Nuorisopsykiatrian osasto 2C). 

Osaston muutto ajoittuu aamupäivään klo 8.30–10.00. Assissa on henkilökuntaa paikalla heti aamusta, mikäli potilas saapuu päivystyksellisesti. Muuton aikana toiminta voi hetkellisesti olla tavallista hitaampaa.

– Muutto toteutetaan hallitusti, ja osaston toiminta jatkuu Assissa normaalisti samana päivänä. Potilaiden hoidon jatkuvuus turvataan koko siirtymän ajan, sanoo sairaanhoitaja Robert Hurskainen.

Nuorisopsykiatrian osastolle tullaan lääkärin lähetteellä poliklinikalta tai päivystyksestä.

Psykiatrian yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Psykiatria - Oma Häme

Yleistä asioinnista

Assi ei ole vielä avoinna yleisölle, joten sairaalan tiloihin tai parkkihalliin ei voi tulla tutustumaan etukäteen. Vastaanottopäivänä kannattaa varata riittävästi aikaa perille löytämiseen. Pysäköinti Assissa muuttui maksulliseksi 1.3. alkaen. Lue lisätietoa ja tarkemmat ohjeet maksullisesta pysäköinnistä. 

UUTINEN / 03.03.2026

Aluehallitus päätti organisaatiomuutoksesta – ikäihmisten asiakasohjaus ja vammaissosiaalityö yhdistyvät

Maanantaina koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen vuoden 2025 vuosiraportin ja päätti toimittaa sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Vuosiraporttiin on koottu kattavasti hankkeen eteneminen, kustannukset, hankinnat sekä riskienhallinta. Hankkeen etenemisestä on raportoitu säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle osana hankkeen ohjausta ja talouden seurantaa.

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen organisaatiorakennetta. Aluehallitus päätti lakkauttaa ikäihmisten palveluista asiakasohjauksen tulosalueen sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluista vammaispalveluiden tulosalueen – muutos astuu voimaan 31. maaliskuuta. Samalla päätettiin perustaa 1. huhtikuuta alkaen uusi ikäihmisten asiakasohjauksen ja vammaissosiaalityön tulosalue, joka sijoittuu perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalle. Aluehallitus päätti myös perustaa uudelle tulosalueelle tulosaluejohtajan viran.

Uuteen tulosalueeseen siirtyy ikäihmisten asiakasohjaus, gerontologinen sosiaalityö, vammaissosiaalityö, henkilökohtaisen avun palvelut, omais- ja perhehoito sekä muita tukipalveluita asiakkaille. Toimialoilla on yhteisiä asiakkaita esimerkiksi vammaispalveluissa ja kotihoidossa, joten yhdistämisellä voidaan sujuvoittaa palveluprosesseja ja parantaa toiminnan tuottavuutta. Omaishoidon, perhehoidon ja liikkumista tukevien palveluiden kohdalla toimintamallit voidaan yhdenmukaistaa asiakasryhmästä riippumatta.

Vammaispalveluiden asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä asumiseen liittyvät ostopalvelut siirtyvät osaksi ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluetta. Henkilöstö on mukana käytännön muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Palvelustrategian luonnos lähtee lausuttavaksi

Lisäksi aluehallitus päätti lähettää hyvinvointialueen uuden palvelustrategian luonnoksen lausuntokierrokselle. Luonnos toimitetaan lausuttavaksi hyvinvointialueen lautakunnille, integraatiovaliokunnalle, vaikuttamistoimielimille sekä keskeisille sidosryhmille. Asukkailta tullaan keräämään näkemyksiä Ota kantaa -verkkopalvelun kautta.

Palvelustrategian valmistelu käynnistyi alkuvuonna 2025 aiemman strategian arvioinnilla ja toimintaympäristöanalyysillä. Aluevaltuusto linjasi lokakuussa 2025 hyvinvointialueen arvot, merkityksen ja strategiset painopisteet, jotka muodostavat perustan palvelustrategialle. Nyt lausunnoille lähtevä luonnos täsmentää pitkän aikavälin tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle sekä periaatteita, joilla palvelut tuotetaan asukkaiden tarpeet, saavutettavuus ja kustannusvaikuttavuus huomioiden.

Palvelustrategian valmistelua jatketaan lausuntokierroksen aikana sekä sen jälkeen saadun palautteen perusteella. Aluevaltuusto käsittelee palvelustrategian luonnosta huhtikuun lopussa seminaarissaan ja päättää siitä toukokuussa.

Aluehallitus myös täsmensi Oma Hämeen hankintaprosessia. Jatkossa konserni- ja tukipalveluja sekä strategia ja integraatio -toimialaa koskevista yli 10 miljoonan euron arvoisista hankinnoista tulee laatia erillinen esitys aluehallitukselle ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Muutoksella halutaan vahvistaa aluehallituksen roolia hankintaprosessissa, parantaa ennakoivaa päätöksentekoa sekä varmistaa merkittävien hankintojen johdonmukaisuus hyvinvointialueen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa.

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 9. maaliskuuta.

Aluehallituksen 2.3.2026 esityslista

UUTINEN / 02.03.2026

Pekka Palén – ensimmäisten joukossa Assiin

– Mahdottoman hyvältä tuntui kuulla, että muutto Assiin on tulossa. 85-vuotias Pekka Palén ei epäröi hetkeäkään, kun häneltä kysyy, miltä tieto uudesta sairaalasta tuntui. Äänessä on edelleen sama varmuus kuin silloin, kun muutosta kerrottiin ensimmäisen kerran. Odotus ei ollut huolta tai epätietoisuutta, päinvastoin. Se oli myönteinen, jopa innostunut. Vanajaveden sairaalasta Assiin siirtyminen sujui juuri niin kuin oli luvattu. – Hyvin aikataulutettuna ja suunniteltuna. Ei mitään katkoksia hoidossa tai ruoan saannissa.  Oikeastaan vain 15 minuutin aikana seinät vaihtuivat.

Potilaalle muutos ei näyttäytynyt sekavana siirtymänä, vaan hallittuna kokonaisuutena. Erityisen merkityksellistä oli se, että tutut hoitajat olivat vastassa uudessa sairaalassa. – Lähettävät ihmiset Vanajavedeltä olivat täällä vastassa. Turvallinen olo tuli  heti. Turvallisuus ei syntynyt pelkästään uusista tiloista, vaan jatkuvuudesta – siitä, että ihmiset pysyivät samoina, vaikka ympäristö vaihtui.

Kun Pekka saapui Assiin, yksi asia nousi heti esiin. – Valoisuus. Ja taulut. Ne pistivät silmään. Avara aula ja seinille ripustettu taide loivat ensivaikutelman, joka jäi mieleen. Pekka ei kuitenkaan ollut täysin ensikertalainen – hän oli ehtinyt tutustua Assiin  jo aiemmin kuvantamisen palveluissa. – Olen jo pioneerikävijä, hän naurahtaa. Ensimmäisten joukossa siirtyminen tuntuu hänestä enemmän kunnia-asialta.

Uudessa sairaalassa oma huone merkitsee paljon. – Ei puutu mitään. On oma vessa ja kaikki. Näköala on mieletön ja mahtava – vain lainehtiva vesi puuttuu. Ikkunasta avautuva maisema tuo tilaan avaruutta. Pekan huumori pilkahtelee puheessa. – Omassa huoneessa saa olla kuin Ellun kanat orrella. Hyvä on olla. Vain intialainen käsin kudottu matto vielä puuttuu. Huone ei ole vain hoitotila, vaan paikka, jossa voi olla omassa rauhassa. Se tuo arvokkuutta tilanteeseen, jossa moni muu asia elämässä on muutoksessa. – Assi  on ainakin yhtä hyvä kuin muutkin sairaalat, ja ympäristö on viihtyisä. Paras mahdollinen paikka. Elämä ei täällä pysähdy, vaan koko ajan elämää siirtyy.

Muutto, joka ei tuntunut muutolta

Vaikka suuri sairaalamuutto on mittava operaatio, Pekan arki jatkui koko ajan sujuvasti ja turvallisesti. – Ei näkynyt mitenkään. Kaikki toimi koko ajan. Hoidon jatkuvuus säilyi, ruokailut sujuivat, aikataulut pitivät. Muutto oli logistinen operaatio, mutta  potilaan näkökulmasta se oli lähes huomaamaton. Tunnelma oli odottava ja iloinen. – Kaikilla oli hyvä mieli muutosta. Arki jatkuu uudessa ympäristössä. Vierailijoita on jo käynyt, ja lisää on tulossa. – Soitin ystävällekin, että olen muuttamassa. 

Hoitohenkilökuntaa Pekka kiittelee lämpimästi. – Palvelualtista, iloista ja avuliasta väkeä. Ammattilaisten käsissä on turvallinen ja huoleton olo. Turvallisuus ei ole pelkkä tunne, vaan kokemus siitä, että asiat hoituvat ja apua saa. Silti tilanteessa on myös  haikeutta. – Koditon tässä tavallaan on, kun vanhaan kotiin ei voi palata. Ehkä intervallihoitoon.

Terveiset tuleville potilaille ja henkilökunnalle

Pekalla on selkeä viesti niille, jotka tulevat hänen jälkeensä Assiin. – Tule avoimin mielin ja kerro toiveesi hoitajille. Täällä autetaan ja saat parhaan mahdollisen avun ja tuloksen. Ja henkilökunnalle: – Jatketaan samalla tavalla. Hyvin menee.

Ensimmäisten joukossa siirtynyt Pekka Palén tiivistää kokemuksensa yksinkertaisesti: muutos voi olla hallittu, turvallinen ja jopa odotettu. Kun ympärillä on ammattilaisia ja tilat tukevat arkea, seinien vaihtuminen ei katkaise elämää – se vain jatkuu uudessa  paikassa.

UUTINEN / 02.03.2026

Omatiimi-toimintamalli käyttöön Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Oma Häme on ottanut helmikuussa vaiheittain käyttöön monialaisen verkostotyön Omatiimi-toimintamallin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tarjota perheille entistä sujuvampaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea.

Omatiimi-toimintamalli on kehitetty yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa malli otetaan käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa sekä lasten ja nuorten puhe- ja toimintaterapiapalveluissa.

Kanta-Hämeen kunnista Forssa, Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki ja Tammela ovat nimenneet ensimmäiset koulut ja varhaiskasvatusyksiköt, jotka koulutetaan Omatiimi-toimintamalliin. Lisäksi mallissa ovat mukana Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry sekä Hämeenlinna–Vanajan seurakunta.

Omatiimi voidaan koota minkä tahansa perhekeskuspalvelujen asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan useamman toimijan tukea. Mukana Omatiimissä voi olla hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita – aina asiakkaan suostumuksella.

– Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää monialaisen verkostotyön käytäntöjä koko Kanta-Hämeen alueella sekä parantaa verkostotyön vaikuttavuutta. Selkeät ja yhteiset toimintatavat vähentävät päällekkäistä työtä ja epäselvyyksiä sekä tukevat perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kertoo asiantuntija Milla Mäkikomsi.

Näin Omatiimi toimii

Omatiimi kootaan nopeasti, kun verkoston tarve tunnistetaan. Perhekeskuspalvelujen ammattilaisilla on varattu aikaa ensimmäisiä verkostotapaamisia varten keskiviikkoiltapäiviin, mikä mahdollistaa verkoston kokoamisen joustavasti.  

Omatiimin koollekutsuminen tapahtuu täyttämällä lomake Oma Hämeen verkkosivuilla yhdessä asiakkaan kanssa. Lomakkeen voi täyttää ammattilainen missä tahansa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen tai seurakuntien palveluissa.

Lue lisää: Lapsiperheiden Omatiimi - Oma Häme

Lomakkeella pohditaan, mihin kysymyksiin tukea tarvitaan ja ketkä toimijat on tarkoituksenmukaista kutsua mukaan. Mukaan voidaan kutsua toimijoita mistä tahansa palvelusta tai organisaatiosta, jossa asiakkaalla on asiakkuus, vaikkei heillä olisi käytössä Omatiimi-mallia. Mukaan voidaan kutsua myös esimerkiksi asiakkaan läheisiä. Kutsutuille lähtee kutsun mukana ohjeet toimintamallista.

Verkostotapaamisissa noudatetaan vaikuttavan verkostotyön periaatteisiin perustuvaa kokousrakennetta. Tapaamisissa keskitytään asiakkaalle ajankohtaisiin kysymyksiin, sovitaan konkreettisista toimenpiteistä ja laaditaan yhteinen monialainen suunnitelma. Jokaiselle Omatiimille nimetään koordinoiva työntekijä, joka tukee perhettä kokonaisuuden hallinnassa.

Asiakkaalta kerätään palautetta Omatiimi-tapaamisten jälkeen, ja toimintaa kehitetään palautteen perusteella. Näin varmistetaan, että verkostotyö vastaa perheiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin. 

UUTINEN / 02.03.2026

Assin ensimmäinen muuttoviikko takana

Ahveniston sairaalan eli Assin käyttöönotto etenee suunnitellusti vahvistetun muuttoaikataulun mukaisesti. Ensimmäinen muuttoviikko on nyt takana, ja Assiin on siirtynyt kokonaisuudessaan Vanajaveden osastot 1, 2 ja 3.

Vanajaveden osastot muuttivat uusiin tiloihin vaiheittain viikon aikana. Muutot toteutettiin hallitusti ja potilasturvallisuus varmistaen, jotta hoito jatkui keskeytyksettä koko siirtymän ajan. Jokaisen muuttavan asiakkaan omaiset tai läheiset kontaktoitiin henkilökohtaisesti puhelimitse ennen muuttoa, ja heille kerrottiin siirtymisestä edeltävänä päivänä. Näin varmistettiin, että myös läheiset pysyivät ajan tasalla ja siirtymä koettiin turvallisena.

– Ensimmäinen muuttoviikko on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miten hallitusti ja turvallisesti siirtyminen on toteutunut. Henkilöstö on tehnyt upeaa työtä, ja potilaiden hoito on jatkunut keskeytyksettä jokaisella osastolla, osastopalvelujen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa toteaa.

– Potilaiden näkökulmasta arki on jatkunut normaalisti heti muuttopäivästä lähtien. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on ollut saumatonta, palvelupäällikkö Susanna Hurme täydentää.

Assin käyttöönotto on käynnistynyt jo aiemmin. Kuvantamisen palveluita on ollut toiminnassa Assissa jo jonkin aikaa, ja osa tutkimuksista tehdään jo uusissa, moderneissa tiloissa. Muuton aikana osa palveluista toimii vielä rinnakkain vanhoissa tiloissa, joten potilaita muistutetaan tarkistamaan ajanvarauskirjeestä oikea asiointipaikka.

Assiin siirtyminen on merkittävä askel kohti tulevaisuuden sairaalaa, jossa tilaratkaisut, teknologia ja toimintamallit tukevat sujuvaa hoitoa ja hyvää potilaskokemusta.

Lisätietoa Assista ja muuttoaikataulusta

UUTINEN / 02.03.2026

Hoitojonojen purku edistyy hyvin erikoissairaanhoidossa – Oma Häme jatkaa määrätietoista työtään

Oma Häme jatkaa määrätietoista työtään hoitoon pääsyn parantamiseksi erikoissairaanhoidossa. Tuoreimmat tiedot osoittavat, että hoitojonot ovat lyhentyneet talven aikana useilla erikoisaloilla. Parannusta on saatu aikaan sekä ostopalvelujen että oman henkilöstön lisätyön avulla. Myös toiminnan sujuvoittaminen poliklinikoilla näkyy myönteisenä kehityksenä. 

Tammikuussa kaikki erikoissairaanhoidon lähetteet on käsitelty lain vaatimassa ajassa eli 21 vuorokauden sisällä. Alkuvuoden aikana yli kolme kuukautta ensikäyntiä odottaneiden määrä on kuitenkin kääntynyt lievään kasvuun. Helmikuun puolivälissä yli 90 vuorokautta odottaneita oli 161, kun joulukuussa vastaava luku oli 114. Jonojen purku on kuitenkin edistynyt merkittävästi viime kuukausina. Ensikäyntien osalta suurin haaste on urologialla liittyen lääkäripulaan. 

Helmikuun puolivälissä erikoissairaanhoidon hoidon saatavuustilastossa yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita potilaita oli 87. Näistä oli ortopedian erikoisalalla 32 potilasta, silmätautien erikoisalalla 11 potilasta, urologiassa 13 potilasta ja verisuonikirurgialla 12. Vielä elokuussa 2025 yli 180 vuorokautta odottaneita oli jonossa yli tuhat. 

Vuonna 2025 hoidettiin yhteensä 620 kiireetöntä leikkausta enemmän kuin vuonna 2024, mikä kertoo hoitotoiminnan volyymin kasvusta ja hoitoon pääsyn parantumisesta. Tulosalueylilääkäri Kati Kortelainen korostaa, että hoidon saatavuuden parantaminen on vaatinut paljon työtä. 

– Olemme selvittäneet tarkemmin hoidon saatavuuden kirjaamisiin liittyviä juurisyitä, ohjeistaneet ja kouluttaneet moniammatillisesti lähetteiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Nyt seuraamme systemaattisesti ohjeiden noudattamista, Kortelainen sanoo. 

Assin kapasiteetti parantaa tilannetta 

Ahveniston sairaalan käyttöönotto vahvistaa hoitokapasiteettia entisestään sekä kiireettömässä että kiireellisessä erikoissairaanhoidossa. Assin toiminnan käynnistyminen voi kevään aikana väliaikaisesti vaikuttaa toiminnan rytmiin ja resursseihin, mutta pitkällä aikavälillä se tukee hoitoon pääsyn paranemista. 

Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy on parantunut Oma Hämeessä nopeasti ja johdonmukaisesti. Kehityksen taustalla ovat täsmälliset ja seurannalla varmistetut toimintatavat, henkilöstön määrän ja osaamisen vahvistuminen, leikkaussalimäärien lisäys, palvelusetelien ja ostopalvelujen kohdentaminen, tiedolla johtamisen vahvistuminen sekä tiivis moniammatillinen yhteistyö. Tämä kokonaisuus on kääntänyt tilanteen siihen suuntaan, että potilaat ovat päässeet hoitoon aiempaa nopeammin ja sujuvammin. 

Lokakuussa 2025 sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen saattamaan erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn lainmukaiseksi huhtikuun 2026 loppuun mennessä uhkasakon tehostamana. Hyvinvointialue on valittanut määräyksestä hallinto-oikeuteen. 

Valituksesta riippumatta Oma Häme jatkaa hoitoon pääsyn kehittämistä ja seurannan tiivistämistä. Tavoitteena on varmistaa, että kiireetön hoito toteutuu lakisääteisten määräaikojen puitteissa ja että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman sujuvasti. 

UUTINEN / 26.02.2026

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy ASSI-sairaalaan 9.3.2026

Kanta-Hämeen suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy uuteen ASSI-sairaalaan maanantaina 9.3.2026. Ennen siirtymää päivystys toimii tilapäisesti Jukolan hammashoitolassa 4.–8.3.2026.

Kiireellinen suun terveydenhuollon päivystys palvelee arki-iltaisin klo 15–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8–21. Päivystykseen tulee aina varata aika puhelimitse.

Ajanvarausnumero: 040 620 5664

Puhelinajanvaraus on avoinna arkena klo 15–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8–9. Puhelimeen vastataan mahdollisuuksien mukaan koko päivystyksen ajan.

Toimipisteet ja aikataulu

3.3.2026 asti
Suun terveydenhuollon päivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Parantolankatu 6, 13530 Hämeenlinna

4.–8.3.2026
Päivystys järjestetään Jukolan hammashoitolassa
Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna
Sisäänkäynti klo 15–21 ovikelloa soittamalla.

9.3.2026 alkaen
Päivystys siirtyy ASSI-sairaalaan
Sairaalakatu 3B (pääovet)
Sairaalakatu 3A (Ensiavun sisäänkäynti pääovien ollessa suljettu)

Poikkeusjärjestely ASSI-sairaalassa 9.–16.3.2026

Ensiavun ovi on lukittu 9.–16.3.2026 välisenä aikana. Sisään pääsee ovikelloa soittamalla, jolloin vartija avaa oven.

Mikäli ovea ei avata, potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä hammaspäivystyksen numeroon 040 620 5664, jolloin suun terveydenhuollon ammattilainen tulee avaamaan oven.

Tiistaista 17.3.2026 alkaen ensiavun ovet avautuvat automaattisesti ja kulku hammaspäivystykseen toimii normaalisti.

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys palvelee koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaita.

UUTINEN / 26.02.2026

Hyvinvointialue katsoi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi – valitusprosessi päättynyt

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei 18.2.2026 antamallaan päätöksellä myöntänyt valituslupaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. Ratkaisu ei ollut yksimielinen. Yksi oikeusneuvos olisi myöntänyt valitusluvan. KHO ei siten anna ratkaisua varsinaiseen valitukseen, ja markkinaoikeuden 27.11.2025 antama päätös jää voimaan.

KHO arvioi valitusluvan myöntämisen edellytyksiä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden enemmistön mielestä asiassa ei ollut perusteita valitusluvan myöntämiselle. 

Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemän hankintapäätöksen. Päätöksellä Fodbar Oy -ryhmittymä oli valittu palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Markkinaoikeus katsoi, ettei Palmia Oy:n tarjousta olisi saanut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa. Markkinaoikeus ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen.

Hyvinvointialue arvioi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi

Hyvinvointialue katsoi alkuperäisessä hankintapäätöksessään, että Palmia Oy:n sairaala-aterioiden hinnoittelu oli poikkeuksellisen alhainen suhteessa tarjouspyynnössä edellytettyyn palvelukokonaisuuteen. Tämä herätti kysymyksiä siitä, kattaako hinnoittelu kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt tehtävät ja kustannukset.

– Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan tarjouksessa ilmoitettujen sairaala-aterioiden täysin poikkeuksellinen hinnoittelumalli oli ongelmallinen suhteessa tarjouspyynnössä määriteltyyn palvelukokonaisuuteen. On tärkeää varmistaa, että tarjottu hinta kattaa kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt tehtävät ja kustannukset sekä mahdollistaa palvelun kestävän toteuttamisen koko sopimuskauden ajan. Tarjouksen selkeä alihinnoittelu voi vääristää kilpailua ja muodostaa hankintayksikölle toiminnallisen riskin. Lisäksi julkisten varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tarjoukset ovat sekä hinnaltaan että sisällöltään kestäviä, läpinäkyviä ja tarjouspyynnön mukaisia, sanoo toimialajohtaja Jussi Savola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan asiassa oli kyse vastuullisen toiminnan varmistamisesta hyvinvointialueella.

– Pidän tätä ratkaisua erikoisena. Jotain asian vaikeudesta kertoo se, että korkein hallinto-oikeus on äänestänyt valitusluvan myöntämisestä. Kilpailutuksessa toimittaja on ilmoittanut yksikköhinnat liike- ja ammattisalaisuuksiksi. Esimerkinomaisesti voin kuitenkin todeta, että muun muassa sairaala-aterioiden hinnoittelu oli tasolla, joka herätti vakavia kysymyksiä kustannusten kattamisesta. Olemme hyvinvointialueella leikanneet menoja kaikesta mahdollisesta. Ei ole mitään syytä olla valitsematta halvinta tarjousta, ellei hintataso ole merkittävällä tavalla poikkeava, Naukkarinen sanoo.

Palvelut turvataan keskeytyksettä

Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti tarjoukset on vertailtava uudelleen ja asiassa on tehtävä uusi hankintapäätös, mikäli hankinta toteutetaan alkuperäisen tarjouskilpailun perusteella. Alkuperäistä hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön markkinaoikeuden asettaman kiellon vuoksi. 

Ateria- ja laitoshuoltopalveluiden koskevat sopimukset on siirretty Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Välttämättömät palvelut on turvattu väliaikaisella sopimusjärjestelyllä.

Hyvinvointialue ja Oma Hämeen tukipalvelut Oy arvioivat lähiviikkoina seuraavat toimenpiteet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen. 

UUTINEN / 26.02.2026

Assiin muutto puhutti Kumppanuustalolla – arki ja palvelukokemus keskustelussa

Ahveniston sairaalan tulevaan Assi-sairaalaan siirtyminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ajatuksia. Näihin teemoihin pureuduttiin Kumppanuustalolla järjestetyssä Pysäkkihetkessä, jossa Oma Hämeen edustajat vierailivat kertomassa muutoksesta ja sen vaikutuksista asiakkaiden arkeen.

Tilaisuudessa olivat mukana erikoissairaanhoidon tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen, kehittämispäällikkö Lilli Väisänen sekä viestintäpäällikkö Elina Savolainen. Keskustelun keskiössä olivat Assiin muuton konkreettiset vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen, asioinnin sujuvuuteen ja potilaskokemukseen – erityisesti siitä näkökulmasta, miltä muutos tuntuu tavallisen asiakkaan arjessa.

– Assia on suunniteltu pitkälti käyttäjälähtöisesti. Tilojen, toimintamallien ja palveluiden tavoitteena on tehdä asioinnista mahdollisimman selkeää, turvallista ja sujuvaa, Mirja Ottman-Salminen kertoo.

Pysäkkihetki tarjosi matalan kynnyksen mahdollisuuden kysyä, kuulla ja keskustella. Osallistujia kiinnosti erityisesti se, miten uudet tilat ja digitaaliset ratkaisut näkyvät käytännössä ja millaista tukea on tarjolla muutoksen aikana.

– Kohtaamiset ja vuoropuhelu ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun muutoksesta puhutaan avoimesti ja ymmärrettävästi, se lisää luottamusta ja vähentää epävarmuutta, sanoo kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.

Viestintäpäällikkö Elina Savolaisen mukaan tällaiset tilaisuudet ovat tärkeä osa Assin asiakasviestintää.
– Haluamme kuulla, mitkä asiat askarruttavat ja vastata niihin ajoissa. Muutos ei ole vain rakennus tai uusi sairaala, vaan ennen kaikkea ihmisten arkea koskeva asia.

Assi-sairaalaan siirtyminen tapahtuu vaiheittain, ja Oma Häme jatkaa aktiivista vuoropuhelua eri kohderyhmien kanssa muutoksen edetessä.

UUTINEN / 25.02.2026

Assin asiakasopastukseen noin 40 vapaaehtoista – opastajan tunnistaa Assi-asusta

Ahveniston uusi sairaala Assi saa tuekseen noin 40 vapaaehtoista eri yhdistysten kautta. Vapaaehtoiset ovat perehtyneet tiloihin materiaalin ja tutustumiskäynnin aikana, jonka jälkeen he toimivat Assissa asiakkaiden opastuksen ja ohjauksen tukena.

Vapaaehtoisten rooli on tärkeä osa uuden sairaalan asiakaskokemusta. He auttavat asiakkaita löytämään oikeat tilat, opastavat sairaalaympäristössä tarjoten näin tarvittaessa inhimillistä tukea tilanteissa, joissa uusi ympäristö voi tuntua jännittävältä tai kuormittavalta.

Opastajan tunnistaa valkoisesta liivistä tai lilasta huivista, jossa on Assin logo. Asu tekee vapaaehtoisista helposti lähestyttäviä ja selkeästi tunnistettavia sairaalan aulatiloissa. – Haluamme, että Assiin on helppo tulla. Vapaaehtoiset ovat mukana varmistamassa, että jokainen asiakas saa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja lämpimän vastaanoton, kertoo Sanna Mäkynen.

Vapaaehtoiset tulevat mukaan useiden eri yhdistysten kautta. Yhteistyö vahvistaa alueellista kumppanuutta ja tuo sairaalaan arvokasta yhteisöllisyyttä.

Vapaaehtoiset eivät osallistu hoitotyöhön tai palveluneuvontaan, vaan heidän tehtävänsä keskittyy asiakkaiden opastamiseen ja arjen sujuvoittamiseen sairaalaympäristössä. – Uusi sairaala on monelle iso ja vieras kokonaisuus. Ystävällinen opastus heti ovella voi tehdä koko käynnistä rauhallisemman, Sanna Mäkynen sanoo.

Opastustoiminnan käynnistymisvaiheessa myös kehittämispalvelujen asiantuntijat ovat mukana tukemassa opastusta viikoilla 10 ja 11.

Yhteisöllisyys osana Assin toimintaa

Assissa halutaan rakentaa sairaalaa, jossa inhimillisyys ja sujuvuus kulkevat rinnakkain. Vapaaehtoistoiminta on yksi konkreettinen tapa vahvistaa tätä tavoitetta. Yhdistysten ja vapaaehtoisten mukanaolo kertoo vahvasta alueellisesta sitoutumisesta ja halusta olla mukana rakentamassa uutta sairaalaa yhdessä.

UUTINEN / 25.02.2026

Liukkaat kelit ja Assin muutto koettelevat päivystystä – varovaisuudella ehkäistään ruuhkia

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on käynnissä Assi-sairaalan muuttoon liittyvä mittava kokonaisuus, joka vaikuttaa vaiheittain myös päivystyksen toimintaan. Muuttojärjestelyt saattavat tilapäisesti hidastaa potilasvirtojen sujuvuutta ja pidentää odotusaikoja.

Samanaikaisesti sääennuste lupaa lähiviikoille vaihtelevia kelejä: päivälämpötilat nousevat plussan puolelle ja öisin pakastuu. Tällaiset olosuhteet lisäävät merkittävästi liukastumis- ja kaatumistapaturmien riskiä. Lähes joka talvi on 1–2 päivää, jolloin on päivystys ruuhkautuu liukastumisten vuoksi. Viime vuosien pahin ruuhka koettiin vuonna 2017, kun yhtenä kevättalven päivänä päivystyksessä hoidettiin vuorokauden aikana 260 potilasta, joista kaatumisista aiheutuneita traumapotilaita oli 153. Murtumia löydettiin noin 80 potilaalta. Vertailun vuoksi normaalipäivänä on keskivertopotilasmäärä noin puolet .

Toivomme alueen asukkailta erityistä varovaisuutta liukkailla keleillä:

• Käytä liukuesteitä tai kitka-/nastakenkiä.
• Keskity ja tarkkaile ympäristöä varsinkin liukkaissa paikoissa (älä katsele puhelinta kävellessä).
• Varaa riittävästi aikaa liikkumiseen.
• Huolehdi pihojen ja kulkuväylien hiekoituksesta.
• Tue iäkkäitä läheisiä turvallisessa liikkumisessa.

Turvallisella liikkumisella voimme yhdessä vähentää tapaturmia ja varmistaa, että päivystyksen resurssit riittävät niitä eniten tarvitseville myös Assin muuton keskellä.

Päivystys palvelee kiireellisissä tilanteissa normaalisti ympäri vuorokauden. Kiireettömissä asioissa kehotamme olemaan ensisijaisesti yhteydessä omaan terveysasemaan tai hyödyntämään Oma Hämeen digipalveluja.

UUTINEN / 25.02.2026

Keltaiset hupparit varmistavat sujuvan alun – Assin ICT-tuki mukana sairaalan muutossa

Ahveniston uusi sairaala Assi on käyttöönoton kynnyksellä, ja muutto tuo mukanaan uusia tiloja, teknologiaa ja toimintatapoja. Muutoksen sujuvuutta varmistaa paikan päällä työskentelevä ASSI ICT -tukitiimi, jonka tunnistaa kirkkaankeltaisista huppareista.

ICT-tukihenkilöt liikkuvat yksiköissä muuton aikana ja auttavat henkilöstöä arjen teknisissä kysymyksissä. Heidät saa kirjaimellisesti ottaa hihasta kiinni.

ASSI ICT -tiimi ei ole yhden organisaation ponnistus. Käyttöönottoa tukee laaja asiantuntijaverkosto, jossa ovat mukana Oma Häme, 2M-IT, Tietokeskus ja NHG. Yhteistyöllä varmistetaan, että teknologia ja järjestelmät toimivat saumattomasti muuton aikana ja uuden sairaalan käynnistyessä.

– Kuten kaikissa moderneissa terveydenhuollon toimipisteissä, myös Assissa toiminta hyödyntää laajasti uusia teknologisia ratkaisuja, joiden toimintavarmuus on pystyttävä takaamaan. Muuton aikana laajennetulla ICT-tuella halutaan varmistaa ammattilaisten mahdollisuus keskittyä ydintehtäväänsä ja potilasturvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa, kertoo 2M-IT:n ohjelmapäällikkö Toni Oja.

Teknologia keskeisessä roolissa sairaalan arjessa

Uudessa sairaalassa teknologia on kiinteä osa hoitotyötä ja potilasturvallisuutta. Työasemat, kirjautumisratkaisut, laitteistot ja digitaaliset palvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka on toimittava heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

– IT-henkilöstön ja toimittajien osalta muuttoon on valmistauduttu jo kuukausia varmistamalla riittävä resursointi ja toimintamallit, jotka mahdollistavat ongelmatilanteiden nopean ratkaisun toimintaa kuormittamatta, sanoo ICT-projektipäällikkö Harri Halinen.

Yhteinen ponnistus sujuvan alun varmistamiseksi

ASSI ICT -tiimin tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö voi keskittyä omaan perustehtäväänsä ilman tarpeetonta teknistä huolta. Paikan päällä annettava tuki täydentää normaaleja tukikanavia ja on tärkeä osa sairaalan turvallista käyttöönottoa.

Keltaiset hupparit näkyvät Assin käytävillä koko muuton ajan – merkkinä siitä, että apu on lähellä.

UUTINEN / 24.02.2026

Fimlabin näytteenotto Assissa alkaa 11. maaliskuuta

Ahveniston sairaalan poliklinikkalaboratorio Fimlab Assi avaa ovensa asiakkaille keskiviikkona 11.3.2026 klo 8. 

Fimlab Assi on moderni näytteenoton palvelupiste, jossa on kattavat laboratoriopalvelut ja sujuvan palvelun mahdollistavat tilat. Laboratorio sijaitsee Assi-sairaalan E-talossa 2. kerroksessa (Sairaalankatu 1–3). 

Fimlab Assiin on suunniteltu useita asiakaspalvelua parantavia uudistuksia. Esimerkiksi Nopsa-pikaverinäytteenottoon, johon ei tarvita ajanvarausta tai vuoronumeroa, on merkitty oma selkeä jonotusalueensa.  

Fimlab Assissa palvelua nopeuttaa myös näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti, joka on tarkoitettu asiakkaille, jotka noutavat tai palauttavat tiettyjen virtsa- ja ulostenäytteiden näyteastioita. 

Hämeenlinnan keskussairaalan poliklinikkalaboratorio (Fimlab Hämeenlinnan keskussairaala) on avoinna viimeistä päivää 6.3.2026. Laboratorion muuton aikana 9.–10.3. vanhoissa tiloissa palvellaan ainoastaan päivystyspotilaita. Kiireettömät asioinnit ohjataan muuttopäivinä 9.–10.3. Fimlabin muihin avoinna oleviin palvelupisteisiin.  

11.3. alkaen Fimlab Assi on avoinna arkisin ma–pe klo 8–14.30 (Nopsa klo 8–11.30). Ajantasaiset aukiolotiedot voi tarkistaa osoitteesta Palvelupisteet ja aukioloajat – Fimlab. 

ARTIKKELI / 23.02.2026

Sairaalan muutto on ainutlaatuinen ponnistus

Sairaalan muutto on mittava ja monivaiheinen tehtävä, jonka aikana sairaalan palvelut on pidettävä käynnissä ilman katkoksia. Se on suuri voimanponnistus, jossa tärkeintä on varmistaa asiakkaiden hoitoon pääsy ja henkilöstön turvallinen työympäristö.

Assi-sairaalaan muuttavat ensimmäisinä tukipalvelut ja peruspalvelut, joiden avulla testataan uusia järjestelmiä ja varmistetaan toimivuus ennen kriittisten yksiköiden muuttoa. Päivystyspoliklinikka, teho- ja valvontayksikkö sekä leikkaustoiminta muuttavat viimeisinä – näin voimme varmistua siitä, että sairaalan kokonaisuus toimii kaikilta osin ennen kaikkein tärkeimpien palveluiden siirtymistä.

Olen valmistautunut muuttoon jo yli kahden vuoden ajan. Ensimmäisenä tehtävänäni oli inventoida Kanta-sairaalan ja Vanajaveden sairaalan irtokalusteet yhdessä yksiköiden kanssa. Sen jälkeen olen saanut olla ohjaamassa yksiköitä muuton suunnittelussa ja valmistautumisessa. Työ on laajaa ja yksityiskohtaista, mutta samalla innostavaa – yhdessä suunnittelemme tulevaisuutta.

Suunnitteluun osallistui lähes 80 yksikön henkilöstö. Jokaisesta yksiköstä on nimetty muuttovastaavat, jotka tuntevat oman toimintansa erityispiirteet ja osaavat nostaa esiin tärkeät näkökulmat. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen ja rohkeus tuoda esille omia tarpeitaan on ollut hienoa. Erityisesti asiakkaiden turvallisuus ja hoidon sujuvuus ovat nousseet suunnittelun keskiöön.

Muuton lukuja:

• Muuttavan henkilöstön määrä: 2100
• Muuttavat neliöt: 113 784,5 brm
• Muuttovastaavia: 130
• Muutettavia lääkintälaitteita: 2100
• Muutettavia irtokalusteita: 1800

Moni palvelu jatkuu muuton ajan kahdessa sairaalassa yhtä aikaa. Tämä edellyttää henkilöstöltä venymistä – joissain yksiköissä työntekijämäärä jopa tuplataan muuton ajaksi. Uudet tilat ja toimintatavat vaativat henkilöstöltä perehdytystä, ja asiakkaille viestitään hyvissä ajoin, missä heidän palvelunsa sijaitsevat muuton keskellä. Hyvä suunnittelu ja varautuminen korostuvat erityisesti kriittisissä toiminnoissa, joissa palvelut eivät voi pysähtyä hetkeksikään.

Olemme pilkkoneet muuton isoista kokonaisuuksista pienempiin osiin ja varautuneet erilaisiin skenaarioihin. Tarvittaessa pystymme muuttamaan suunnitelmia lennosta. Olemme myös tutustuneet muiden sairaaloiden muuttoihin, mikä on vahvistanut, että olemme oikealla tiellä.

Muuton keskeiset kokonaisuudet

• Palveluiden turvaaminen muuton aikana
• Henkilöstösuunnittelu
• Viestintä asiakkaille, henkilöstölle ja kumppaneille
• Potilaiden siirrot
• Tavara- ja laitemuutot

Muutto herättää odotusta ja jännitystä, välillä myös huolta. Yksiköt eivät kuitenkaan ole tässä yksin: tukena on työryhmiä, kumppaneita ja ennen kaikkea toisemme. On ollut rohkaisevaa nähdä, miten yksiköt ovat löytäneet yhdessä ratkaisuja ja tukeneet toisiaan matkan varrella.

Tämä muutto on ainutlaatuinen kokemus, ja sen jälkeen haluan, että jokainen Assiin muuttava voi olla ylpeä siitä, mitä on tehnyt. Kyse ei ole vain rakennuksen vaihtamisesta – kyse on siitä, että kantahämäläiset saavat turvallista hoitoa myös muutoksen keskellä. Matka on vaativa, mutta kuljemme sitä yhdessä, osaavien ihmisten voimin, luottavaisin mielin.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen.
Suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen on ollut keskeisessä roolissa valmistelemassa Assin siirtymää kohti toimivaa arkea. Sairaanhoitajataustansa ansiosta hän tarkastelee muuttoa ennen kaikkea käyttäjien ja henkilöstön näkökulmasta – käytännönläheisesti, ratkaisukeskeisesti ja suurella sydämellä. Muutto uuteen sairaalaan on hänelle enemmän kuin logistinen vaihe: se on yhteinen ponnistus kohti parempaa arkea kaikille.

UUTINEN / 20.02.2026

Mäkikujan perhetukikeskuksesta tulee erityistason lastensuojeluyksikkö

Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä muuttuu vuoden 2026 alusta erityistason lastensuojelulaitokseksi. Muutos vahvistaa yksikön osaamista ja mahdollisuuksia tarjota entistä vaativampaa ja moniammatillisempaa tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Asiakaspaikkojen määrä ei muutu, mutta henkilöstöä lisätään ja osaamista syvennetään.

Mäkikuja on lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, jossa tehdään suunnitelmallista ja kuntouttavaa työtä nuorten ja perheiden kanssa. Työ perustuu systeemiseen eli suhdeperustaiseen työotteeseen, jossa keskiössä ovat nuoren tärkeät ihmissuhteet sekä koko perheen tukeminen. Yksikössä toimii kaksi osastoa, vastaanotto- ja arviointiosasto Vanamo sekä nuorten kuntouttava osasto Apila.

Vanamo jatkaa hyvinvointialueen vastaanotto- ja arviointiosastona ja vastaa Kanta-Hämeen alueella kiireellisesti sijoitettujen lasten vastaanotosta ja tilanteen arvioinnista. Osaston tiimiä vahvistetaan muuttamalla yksi ohjaajan tehtävä sairaanhoitajan tehtäväksi sekä lisäämällä yövuoroon lähihoitaja. Näin lasten kokonaistilanteen arviointia voidaan toteuttaa entistä vahvemmin moniammatillisena yhteistyönä. Työssä painottuvat lapsen ja perheen kunnioittava kohtaaminen, arjen läsnäolo sekä lapsen vahvuuksien esiin tuominen.

Nuorten kuntouttava osasto Apila toimii seitsemänpaikkaisena yksikkönä 13–17-vuotiaille nuorille, joilla voi olla esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita, mielenterveyden vaikeuksia, koulunkäyntiin liittyviä ongelmia tai päihdekokeiluja. Aiemmin perustason yksikkönä toiminut Apila siirtyy vuoden 2026 alusta erityistason kuntouttavaksi osastoksi. Tiimiä vahvistetaan sairaanhoitajalla ja ohjaajalla, mikä mahdollistaa entistä vaativamman tuen tarjoamisen alueen nuorille ja perheille. Kuntouttavassa työssä nuorta tuetaan rakentamaan uutta suuntaa elämälle vaiheittain ja yhteistyössä perheen kanssa.

Oma Häme vahvistaa omia palveluitaan

Mäkikujan vahvistuminen on osa Oma Hämeen lastensuojelun omien laitospalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni laitoshoitoa tarvitseva nuori voidaan sijoittaa hyvinvointialueen omaan erityistason yksikköön. Mäkikujan lisäksi Hämeenlinnaan keväällä avattava Apparan nuorisokoti toimii vahvasti resursoituna erityisyksikkönä. Yhdessä nämä yksiköt vahvistavat Kanta-Hämeen lastensuojelun palvelukokonaisuutta.

Henkilöstö on ollut mukana suunnittelemassa Mäkikujan toiminnan muutosta vuoden 2025 aikana. Yksikössä työhyvinvointia tuetaan säännöllisellä työnohjauksella, koulutuksilla ja tiiviillä yhteistyöllä muiden lastensuojeluyksiköiden kanssa. Muutoksen tavoitteena on varmistaa laadukas, vaikuttava ja ihmisläheinen sijaishuolto alueen lapsille ja nuorille myös tulevaisuudessa.

ARTIKKELI / 20.02.2026

Ikä Iloiten -hanke jalkautui miesten pariin Janakkalassa – kohtaamisista arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseen

Hanke pyrkii tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia iäkkäitä ihmisiä siellä, missä he ovat. THL pitää lähestymistapaa raikkaana ja merkityksellisenä. 
 

Janakkalan Ahilammen kodalle saapui kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä viitisentoista iäkästä miestä - suurin osa toisilleen ennestään tuttuja paikallisten huoltoaseman ja kahvilan pöydistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Ikä Iloiten –hanke oli kutsunut yhteiseen iltapäivään tärkeän kohderyhmänsä: ikääntyvät miehet, jotka voivat helposti jäädä palvelujen ulkopuolelle. 

Päivän tavoitteena oli tuoda miehet ja yhteistyökumppanit yhteen. Oma Hämeen lisäksi paikalla oli edustajia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, SPR:n paikallisosastolta ja Kyläturva-hankkeesta HAMK:sta Kirsi Hipp. 

Yhteisöllisyyttä ja tukiverkkoja kahvipöydistä 

Makkaranpaiston lomassa käytiin keskustelua ikääntymisestä ja siihen liittyvistä tarpeista. Turvallisuus ja yksinäisyys nousivat esiin suurina huolenaiheina. Vaikka kodalle kokoontuneet miehet eivät ole juurikaan järjestettyihin verkostoihin ja tapahtumiin osallistuneet, he ovat muodostaneet omat verkostonsa kahvipöytiin huoltoasemille ja kahviloihin. Niihin kokoonnutaan säännöllisesti. 

– Joka päivä sinne on lähdettävä, potkaistava itsensä ulos, muuten jää kotiin. Saatamme kokoontua helposti jopa kolme tuntia ja keskustella päivän polttavista asioista. Se lisää myös turvallisuutta: on hyvä, että on porukka, joka katsoo perään ja josta voi aina kysyä apua. Huomaamme aina, jos joku puuttuu porukasta, miehet kuvailevat yksissä tuumin. 

He kokevat, että omaehtoinen kokoontuminen on tuonut paljon yhteisöllisyyttä ja turvaverkkoa työelämän jälkeen - harvalla on ollut vakiintuneita porukoita töissä käydessä. Mukaan otetaan – tai jopa houkutellaan – uusia ihmisiä avoimin mielin. Porukoiden ikähaitari on yli 20 vuotta: nuorimmat ovat juuri eläkkeelle jääneet ja vanhimmat jo lähes 90-vuotiaita. 

– Kaikki mahtuu mukaan, harjoittelujaksolle voi tulla nuorempiakin. Paikalla ei varsinaisesti ole merkitystä. Eiköhän näitä kokoontumisia ole joka pitäjällä. Naisilla on omat harrastusryhmänsä, meillä nämä, naurahtaa yksi miehistä, Kari Koskela. 

Aidosti kohtaavaa kuuntelua 

Vuonna 2025 alkaneen Ikä Iloiten -hankkeen tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden aktiivisuutta ja toimintakykyä sekä tavoittaa erityisesti ne, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle. Hankkeessa keskitytään erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön. 

Hanketyöntekijät Christa Ahonen (kuvassa oikealla) ja Anuliisa Salovaara ovat syksyn aikana tutustuneet Janakkalassa omaehtoisesti kokoontuviin porukoihin. Toisin kuin perinteisesti, ihmisiä ei ole kutsuttu järjestettyihin tapahtumiin, vaan tietoa ja tukea on viety sinne, missä kohderyhmä jo on. 

– Olemme keskustelleet miesten kanssa siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja millaista tarvetta heillä on palveluille. Olemme halunneet tarjota aidosti kohtaavaa kuuntelua. Jos haluaa huomioida jotain ryhmää, heitä täytyy kuunnella. Nämä miehet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Olemme halunneet nostaa heidän arvoaan. Se vaatii myös tekijöiltä ammattiroolin riisumista, Ahonen ja Salovaara kertovat. 

Tiiviit miesporukat ovat ottaneet hanketyöntekijät uteliaisuudella vastaan – vaikka alkuun jalkautuminen pieneen kuntaan herättikin ihmetystä.  

– Onhan se ollut sellainen piristysruiske, että tänne tullaan. Eikä väkisin ole tuppauduttu mukaan, vaan kysytty kohteliaasti, miehet tuumaavat. 

Hankkeessa toivotaan, että jalkautumisen malli voisi laajentua myös muille alueille ja kuntiin. 

Lähestymistapa herättää kiinnostusta myös valtakunnallisesti 

Makkaranpaistotapahtumassa mukana ollut THL:n kehittämispäällikkö Mari Luonsinen pitää hankkeen lähestymistapaa raikkaana. Hän näkee tärkeänä, että palveluiden kohderyhmät tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi koko kehittämisen ajan – ei vain suunnitteluvaiheessa, vaan myös toteutuksessa ja arvioinnissa. 

– Tässä lähestymistavassa on jotain hyvin luontevaa ja samalla raikasta. Sen sijaan, että perustettaisiin uusia ryhmiä tai odotettaisiin ihmisten ottavan itse yhteyttä, mennään sinne, missä ihmiset jo valmiiksi kokoontuvat ja viettävät aikaa. Miesten kokemukset ja näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen suuntaamiseen. Näitä oivalluksia voisi hyödyntää esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintojen suunnittelussa ja vahvistamisessa. 

Luonsinen näkee, että sote-alalla kannattaisi muutenkin rohkeasti kokeilla erilaisia tapoja tavoittaa ihmisiä – erityisesti niitä iäkkäitä, joita voi muuten olla vaikea tavoittaa ja joilla saattaa olla riski toimintakyvyn heikkenemiseen. 

– Jos voimme mennä heidän luokseen ja rakentaa luottamusta siellä, missä he jo ovat, se voi olla merkittävä askel kohti oikea-aikaisempaa tukea. 

Kuva: Timo Martola.

Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin -hanke (2025–2027) 

• STM:n rahoittama terveyden edistämisen hanke 

• Mukana kuusi kuntaa ja useita järjestöjä 

• Kohderyhmänä yli 65-vuotiaat 

• Painopiste: ehkäisevä päihdetyö, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 

• Tavoitteena pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli kuntien käyttöön 

UUTINEN / 19.02.2026

Puhtaiden käyttövälineiden vaihtopaikka Hämeenlinnassa on siirtynyt Päivätuvalle

Koulukadun terveysneuvontapisteen toiminta käyttövälineiden vaihtopisteenä on päättynyt Hämeenlinnassa. Jatkossa suonensisäisesti huumeita käyttävät saavat puhtaita käyttövälineitä Päivätuvalta (Matti Alangon katu 1). Päivätupa on avoinna ma ja pe klo 9-15 ja ke klo 12-18. 

Päivätuvalla annetaan myös palveluohjausta ja terveysneuvontaa huumausaineita käyttäville henkilöille. Jaossa on puhtaita huumeidenkäyttövälineitä: muun muassa ruiskuja, neuloja, desinfektio/kuivalappuja sekä kondomeja ja liukuvoiteita. Palvelu on ilmainen ja voit tulla paikalle anonyymisti ilman ajanvarausta. Sinun ei tarvitse olla päihteetön, että voit saada palvelua.

Lisätietoa: Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalvelut - Oma Häme

Päivätupa on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kantahämäläisille, yli 18-vuotiaille asunnottomille, päihderiippuvaisille ja palveluiden ulkopuolella oleville henkilöille. Päihteiden käyttö on sisätiloissa kiellettyä, mutta Päivätupaan voi tulla päihtyneenä. 

Päivätupa tarjoaa sisältöä arkeen, sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä. Päivätuvan kävijöille tarjotaan kahvia ja syötävää sekä mahdollisuutta lepoon, peseytymiseen ja pyykinpesuun. Asiakkaiden käytössä on myös tietokone ja riippuvuuspalvelujen sosiaalityön palvelut. 

UUTINEN / 18.02.2026

Ahveniston sairaala vihittiin käyttöön – uusi aikakausi Kanta-Hämeen historiassa

Lähes kymmenen vuoden suunnittelu, päätöksenteko, rakentaminen ja sitkeä työ huipentuivat tiistaina 17.2.2026 hetkeen, jolloin Ahveniston sairaala – tuttavallisemmin Assi – vihittiin käyttöön Hämeenlinnassa. Valo täytti aulan, musiikki soi ja juhlavieraiden joukossa näkyi ylpeyttä, kiitollisuutta ja luottamusta tulevaan. Assi ei ole vain uusi rakennus, vaan uuden aikakauden alku Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo kuvasi hetkeä historialliseksi.– Assi on merkittävä uusi luku Kanta-Hämeen historiassa. Isosuon mukaan uusi sairaala rakentuu alueen vahvan hoitoperinteen ja osaamisen varaan, mutta vastaa tämän ajan ja tulevaisuuden tarpeisiin. Se ei katkaise historiaa, vaan jatkaa sitä uudessa mittakaavassa.

Tulevaisuuden sairaala – integraatio käytännössä

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen nosti puheessaan esiin Assin valtakunnallisen merkityksen. – Assi on suunniteltu tulevaisuuden sairaalaksi. Assin katon alla on paljon sitä mitä sotessa on puhuttu, se tekee soteintegraatiota todeksi. Ministeri korosti, että sairaalan toteutuminen on ollut kaikkien toimijoiden yhteisen tahdon tulos – pitkäjänteinen sitoutuminen näkyy nyt valmiina kokonaisuutena.

Ahveniston sairaalaan siirtyy vaiheittain sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimintoja. Käyttöönotto on edennyt tammikuusta alkaen ja jatkuu maaliskuun puoliväliin saakka. Muutot on suunniteltu siten, että potilaiden hoito jatkuu turvallisesti koko siirtymän ajan, ja osa yksiköistä toimii muuton aikana rinnakkain kahdessa kiinteistössä. Assin tiloihin siirtyvät muun muassa poliklinikkatoiminta laajasti eri erikoisaloilta, leikkaus- ja anestesiatoiminta, teho- ja valvontayksikkö, synnytysosasto ja vastasyntyneiden teho, päivystyspoliklinikka, laboratorio ja kuvantaminen sekä psykiatrian palvelut. Lisäksi sairaalan yhteyteen sijoittuu perusterveydenhuollon palveluja, mikä vahvistaa hoitoketjujen sujuvuutta ja moniammatillista yhteistyötä.

Ministerin mukaan sairaalan ytimessä on ihminen. – Assia tehdään ihmistä varten. Assi on osa huoltovarmuuttamme. Hän totesi sairaalan olevan rakennettu tulevaisuuden lapsille ja kiitti alueen toimijoita sitoutumisesta ja yhteistyöstä ihmisiä varten.

Pitkä matka potilas edellä

Ahveniston sairaalan suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2015. Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen muistutti, että alusta alkaen hanketta ohjasi yksi keskeinen periaate. 
– Tärkein periaatteemme koko hankkeen ajan on ollut potilas ensin. Periaate näkyi tilaratkaisuissa, avohoidon vahvistamisessa, energiatehokkuudessa ja tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Hanketta toteutettiin poikkeuksellisessa yhteistyömallissa, jossa ratkaisuja haettiin ja löydettiin yhdessä myös haastavissa tilanteissa. Matkan varrella koettiin tonttimuutos, pandemia, kustannuspaineita ja organisaatiomuutos hyvinvointialueeksi. – Pitkän hankkeen vahvuus on ollut yhteistyö ja kyky ratkaista haasteet yhdessä. Tavoitteena ei ollut ainoastaan uusi rakennus, vaan toiminnallisesti ja tilatehokkuudeltaan kestävä kokonaisuus, joka parantaa tuottavuutta ja tukee sujuvaa arkea pitkälle tulevaisuuteen.

Toimiva, inhimillinen – ja maailman inhimillisin

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kuvasi hankkeen mittakaavaa ja sitkeyttä. – Kymmenen vuoden odotus on nyt ohi ja Assi on täällä. Monelle tämänkokoiselle hankkeelle poliittinen turbulenssi soteuudistuksen ympärillä, pandemia tai Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttama rakennusmateriaalien kustannusnousu olisi ollut liikaa. 
Naukkarinen painotti, että sairaala on rakennettu taloudellisesti vastuullisesti. – Assi ei pröystäile suurilla auloilla tai leveillä käytävillä. Talo on tehty viisaan kitsaasti. Hän totesi myös, että uudistusten myötä erikoissairaanhoidon kustannukset ovat laskeneet ja hoitojonot lyhentyneet merkittävästi jo ennen täysimittaista käyttöönottoa.

Puheensa lopussa hän kuvasi kolmen tason kautta Assin vision. Toimiva sairaala on paikka, jossa hoito on sujuvaa ja lääketieteellisesti korkeatasoista. Siellä toisen kerran samassa kuussa portaissa kaatuneen silmäkulma tikataan lyhyellä odotuksella mahdollisimman pieni arpi jättäen. Inhimillinen sairaala on paikka, jossa pysähdytään ihmisen äärelle. – Inhimillisessä sairaalassa katsotaan silmiin antamatta kiireen näkyä ja kysytään haluatko kertoa onko kaikki kotona kunnossa. 
Maailman inhimillisin sairaala – Assin lupaus – on paikka, jossa hoito ei pääty toimenpiteeseen, vaan vaikuttaa ihmisen elämään laajemmin. – Maailman inhimillisimmässä sairaalassa käynti käynnistää toimet jotka johtavat siihen, ettei portaissa enää koskaan kaaduta.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola muistutti, että tämän lupauksen toteuttavat ihmiset. – Assin tärkein voimavara on sen osaava ja kohtaava henkilöstö. Kiireessäkin ihminen on ihminen. Työ tehdään aina ammattitaidolla – mutta sydän mukana. Lepola kertoi, että viikkoa aiemmin henkilöstön avajaisjuhlassa Kantiksen sydämellinen henki vapautettiin symbolisesti uuteen sairaalaan. Keskussairaalan käytäviltä kuparipannuun kerätty hyvä henki päästettiin kulkemaan Assin tiloihin – luottamuksen, potilaskeskeisyyden ja yhteishengen muistutuksena.

Vihkiäisissä tunnelmaa loivat Sorelle-kuoro ja Henry’s Club -yhtye. Ahveniston sairaala on vihitty käyttöön, ja käyttöönotto etenee vaiheittain kevään aikana.

Maailman inhimillisin sairaala alkaa nyt elää arkeaan – ihmistä varten ja ihmisten voimin.

UUTINEN / 18.02.2026

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaaminen ilman tehtävien keventämistä voi vaarantaa alueiden toimintamahdollisuudet 

Hyvinvointialueiden rahoitus tiukentuu merkittävästi, kun hallitus uusimman lakiehdotuksen mukaan leikkaa alueiden valtionrahoitusta 390 miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.

Hyvinvointialueiden johtajat pitävät leikkausta kohtuuttomana ja näkevät, että kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle. Rahoituksen leikkauksen pitäisi olla mahdollista vain hyvinvointialueiden tehtävien muutosten seurauksena, kuten rahoituslaissa säädetään. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sisältää jo nyt lukuisia rahoituksen kasvua hillitseviä muita elementtejä. Rahoituksen ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla tasapainossa ja ennustettavia.

– Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään. Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, painottaa H23-verkoston puheenjohtaja Marko Korhonen.
 
Hallitus muun muassa vähentää osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia.

Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.

Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä erittäin matalaksi. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan nettokustannukset kasvoivat vain 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä on edellyttänyt merkittäviä muutoksia palveluihin. Vastaava kehitys ei kuitenkaan voi jatkua vuodesta toiseen ilman tehtävien keventämistä, kun väestön palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. 

– Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, toteaa Korhonen.
 
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä. Mahdollistavampi sääntely tukee palveluiden uudistamista ja väestön palvelutarpeisiin vastaamista eri puolilla Suomea. 

Oma Häme on mukana hyvinvointialuejohtajien kannanotossa.

Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Lisätietoja:

H23-verkoston puheenjohtaja                                           
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen                         
Pohjois-Savon hyvinvointialue                                           
p. 044 717 4111   

Toimitusjohtaja                 
Minna Korkiakoski-Västi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
p. 050 325 5600

UUTINEN / 18.02.2026

Yhteistoimintaneuvottelujen ratkaisu tuo muutoksia 143 työntekijälle - pääosin hallinto- ja asiantuntijatehtäviin

Oma Hämeen johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtäviä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. Joulukuun alussa käynnistyneet neuvottelut koskivat myös toimisto- ja muissa tukipalvelutehtävissä työskenteleviä - yhteensä noin 800 työntekijää. Neuvottelujen ulkopuolelle jätettiin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, kuten lääkärit, hoitajat, pelastajat ja sosiaalityöntekijät. Tavoitteena oli noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset säästöt. 
 
Neuvotteluissa arvioitiin organisaatio- ja johtamisrakenteita sekä käsiteltiin henkilöstön palvelussuhteisiin liittyviä ehtoja ja henkilöstöetuja. Osapuolet kokoontuivat yksitoista kertaa.
 
Pääsopijajärjestöjen luottamusedustajien mukaan henkilöstön näkemyksiä kuultiin prosessin aikana:

– Esiin nostetuista asioista käytiin asiallista keskustelua. Henkilöstöltä nousseita asioita käsiteltiin pieteetillä. Henkilöstön vähentämistä koskevissa kohdissa jäimme kuitenkin erimielisiksi, toteavat pääsopijajärjestöjen edustajat.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsenin mukaan neuvottelut ovat olleet henkisesti raskaat myös työnantajapuolen edustajille.

Neuvottelutarve perustui hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin. 

– Tämä on surullista, mutta välttämätöntä. Hyvinvointialueiden rahoitus on säädetty siten, että meidän on voimakkaasti hillittävä menokasvua. Rahoituksen niukka kehitys pakottaa meidät käytännössä supistamaan menoja, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vaikutukset henkilöstöön

Neuvotteluratkaisun mukaiset toimenpiteet koskevat 143 henkilöä eri toimialoilla. Irtisanomisuhan alla on 69 henkilöä. Heistä 29 henkilölle voidaan tarjota korvaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Osa henkilöstövähennyksistä toteutuu myös tehtäväjärjestelyin, määräaikaisuuksien päättyessä, eläköitymisten sekä avoimien tehtävien täyttämättä jättämisen kautta. Irtisanomisuhan alla olevat henkilöt sijoittuvat useille toimialoille. Muutokset kohdistuvat pääosin hallinto- ja asiantuntijatehtäviin, mutta mukana on myös toimisto- ja tukipalvelutehtävissä työskenteleviä. 

Neuvotteluratkaisulla saavutettavista säästöistä palkkakustannusten osuus on noin 4,9 miljoonaa euroa ja muiden kustannusten osuus noin miljoona euroa. Säästöjä haetaan muun muassa karsimalla ostopalveluja, ICT-laitteita ja leasing-kustannuksia, pienentämällä koko henkilöstön ePassi-etua ja poistamalla koko henkilöstön lounasedun.
 
– On valitettavaa, että ePassi-etuun jouduttiin tekemään muutoksia. Toisaalta ehdotuksia siitä tuli neuvottelujen aikana henkilöstöltä työnantajalle, kertoo henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen.
 
Lisäksi organisaatiorakennetta tiivistetään, palvelualueita yhdistetään ja johtamisrakennetta kevennetään. Sihteerityötä organisoidaan uudelleen tiimimalliin ja asiakaspalvelua keskitetään. Tavoitteena on selkeyttää rakenteita, parantaa resurssien kohdentamista ja vahvistaa toiminnan kustannustehokkuutta.

Toimeenpano ja henkilöstön tukitoimet

Aluehallitus käsitteli neuvottelutulosta kokouksessaan 16. helmikuuta. Neuvotteluratkaisun toimeenpano käynnistyy välittömästi, ja toimialat tiedottavat omaa henkilöstöään tarkemmista aikatauluista.

Muutostilanteessa henkilöstölle tarjotaan tukea useilla tavoilla. Lähijohtajat vastaavat ensisijaisesti työntekijöiden tukemisesta omissa yksiköissään. HR-asiantuntijat tukevat irtisanomisprosessissa, työterveyshuollon kautta on mahdollisuus saada ammattilaisten apua sekä matalan kynnyksen keskustelutukea.

Pääsopijajärjestöjen luottamusedustajat korostavat tuen merkitystä muutostilanteessa:
 
– Niihin yksiköihin ja yhteisöihin, joita yt-neuvottelujen tulokset koskettavat, edellytämme linjajohdolta vahvaa ja läsnä olevaa tukea. Työhyvinvointiyksikön, työsuojeluvaltuutettujen, luottamusedustajien sekä työterveyshuollon rooli on tässä tilanteessa erittäin tärkeä.

Luottamusedustajat muistuttavat olevansa kaikkien tukena ja jatkavansa työtä sen eteen, että muutos toteutetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja turvallisesti koko työyhteisön näkökulmasta.
 
– Pidämme tärkeänä, että neuvottelutuloksen vaikutuksia henkilöstöön seurataan tarkasti.

UUTINEN / 17.02.2026

Aluehallitus hyväksyi sisäisen tarkastuksen ohjeen ja nuorisovaltuuston toimintasäännön

Maanantaina 16. helmikuuta koolla ollut aluehallitus päätti, että Assin, Ahveniston ja Viipurintien pysäköintialueilla maksuton pysäköinti turvataan niille asiakasryhmille, joille pysäköintimaksu muodostaisi tosiasiallisen esteen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaiselle saavutettavuudelle. 

Aluehallitus päätti yksimielisesti, että aluehallitus itse päättää maksuttomaan pysäköintiin oikeuttavista kriteereistä. Tarkemmat kriteerit päätetään hallituksen seuraavassa kokouksessa 2. maaliskuuta.

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toimintasäännön. Toimintasäännössä määritellään nuorisovaltuuston tehtävät ja kokouskäytännöt. Nuorisovaltuusto kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa pääsääntöisesti lähikokouksina. Vierailijat ja esittelijät voivat osallistua kokouksiin etäyhteydellä, ja kokouspaikkana voidaan käyttää kaikkia alueen kuntia, ellei nuorisovaltuusto yksimielisesti toisin päätä.

Nuorisovaltuuston tehtävänä on tuoda nuorten näkemykset aktiivisesti mukaan hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja seuraa niiden etenemistä sekä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien nuorisovaltuustojen ja hyvinvointialueen päätöksentekoelinten kanssa. Lisäksi nuorisovaltuusto osallistuu muun muassa alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun sekä edistää vuoropuhelua nuorten ja päätöksentekijöiden välillä.

Ryhmärahan käyttöön ohjeita

Aluehallitus hyväksyi myös sisäisen tarkastuksen päivitetyn toimintaohjeen sekä pitkän aikavälin suunnitelman vuosille 2026–2029. Hyvinvointialuelain mukaan aluehallituksen tulee järjestää riippumaton sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus arvioi hyvinvointialueen toiminnan, talouden ja hallinnon asianmukaisuutta sekä riskienhallintaa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi ohjeen ryhmärahan käytöstä. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. Aluehallitus päätti täsmentää ohjetta vielä niin, että kuulemisen, tilaisuuksien ja viestinnän tulee koskea hyvinvointialueen päätöksentekoon liittyviä, esimerkiksi valmistelussa tai täytäntöönpanossa olevia asioita.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeisiin tehdyt tarkennukset ja päivitykset.

Aluehallitus hyväksyi myös päivitykset Oma Hämeen palkkaharmonisointisuunnitelmaan ja merkitsi tiedoksi juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulokset. Hyvinvointialue käynnisti joulukuussa yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämistä varten. Neuvotteluesitys perustui hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin. Noin 800 työntekijää koskeneet neuvottelut on saatu päätökseen. Tuloksista kerrotaan erikseen keskiviikkona 18. helmikuuta.

Esityslistalta poistettiin pykälät 74 ja 78. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 2. maaliskuuta.

Aluehallituksen 16.2.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 17.02.2026

Oma Häme tarjoaa kesätöitä nuorille eri puolilla Kanta-Hämettä – haku on auki

Oma Häme tarjoaa jälleen tulevana kesänä nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja sosiaali- ja terveysalaan. Tarjolla on noin 150 kesätyöpaikkaa vuosina 2009–2011 syntyneille nuorille. Kesätyöt sijoittuvat eri puolille Kanta-Hämettä.

Kesätyö antaa nuorille arvokasta työkokemusta ja mahdollisuuden tutustua sote-alan arkeen. Työtehtävät ovat avustavia, ja niitä on tarjolla esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluissa, kotihoidossa, vammaispalveluiden yksiköissä sekä perusterveydenhuollon sairaalatehtävissä.

Työpaikkoja on tarjolla laajasti koko maakunnan alueella Hämeenlinnasta Forssan seudulle. Hakijoita kannustetaan hakemaan rohkeasti myös kantakaupungin ulkopuolelle, sillä kesätyöpaikkoja on hyvin tarjolla useilla paikkakunnilla.

Kesätyöjakso kestää kaksi viikkoa ja sisältää kymmenen työpäivää. Jakso ajoittuu kesä–heinäkuulle ja työtä tehdään arkipäivisin päiväsaikaan, 30 tuntia viikossa. Palkka kahden viikon työstä on 420 euroa. Työjakso toteutetaan yhtenäisenä.

Kesätyöpaikkojen haku tapahtuu Kuntarekryn kautta. Hakijoille ilmoitetaan valinnoista hakuajan päätyttyä. Oma Häme kannustaa aikuisia vinkkaamaan mahdollisuudesta myös nuorille, jotka etsivät kesäksi ensimmäistä työkokemustaan. Kesätöiden haku on käynnissä ja se päättyy 2. maaliskuuta 3.2026 klo 15.

Lisätiedot ja hakuohjeet: Nuorten kesätyöt - Oma Häme

UUTINEN / 17.02.2026

Assin taidehankinnat julkistettu – taide osana inhimillistä sairaalakokemusta

Kanta-Hämeen uuden Ahveniston sairaalan, eli Assin, taidehankinnat on julkistettu. Vuonna 2019 laaditun taideohjelman Inhimillisen kohtaamisen hetki tavoitteena oli tukea hankkeen visiota maailman inhimillisimmän sairaalan rakentamisesta ja tehdä sitä näkyväksi visuaalisin keinoin.
Teokset on integroitu osaksi rakennuksen arkkitehtuuria ja potilaan kulkua sairaalassa. Taide ei ole irrallinen lisä, vaan osa tilojen kokemuksellista kokonaisuutta.

Taide syntyi kuuntelemalla sairaalan arkea

Taideohjelman valmistelu käynnistyi pysähtymällä peruskysymyksen äärelle: mitä taide voi merkitä sairaalassa? Ohjelmaa valmisteltiin työpajoissa yhdessä suunnittelijoiden, hoitajien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Keskusteluissa kuultiin arjen kokemuksia – miltä odottaminen tuntuu, missä kohdataan surua, missä tarvitaan keveyttä ja missä rauhaa.

Taidekoordinaattori Kirsi Pitkäsen mukaan lähtökohtana oli ihmisen kokemus. –Sairaala on paikka, jossa kohdataan suuria tunteita – helpotusta, pelkoa, odotusta, surua ja toivoa, joskus saman päivän aikana. Taiteen tehtävä tällaisessa ympäristössä ei ole vain esteettinen. Se on tilan, kokemuksen ja ihmisen välinen dialogi, Pitkänen kuvaa.

Työpajojen pohjalta tunnistettiin kuusi sairaalassa toistuvaa hetkeä: vastaanottamisen, odottamisen ja hoitotoimenpiteen hetket, hiljentymisen ja virkistäytymisen hetket sekä odottamattomat tilanteet. Teokset on suunniteltu kulkemaan potilaan rinnalla näissä vaiheissa saapumisesta tutkimuksiin ja hoitoon sekä hiljaisiin pysähtymisen hetkiin.

Taide eri näkökulmista – katosta pihoihin

Pääaulassa Teija & Pekka Isorättyän yhteisöllisesti toteutettu Baby Whale toivottaa tulijat tervetulleiksi ja tuo suuren rakennusmassan rinnalle inhimillisen mittakaavan.

Lasten yksiköissä Jarno Vesalan videoteos Yläkerrassa avaa mielikuvituksellisen kerroksen arjen ylle. Teos tarjoaa mahdollisuuden siirtää ajatukset hetkeksi muualle myös jännittävien toimenpiteiden aikana.

Monissa tilanteissa potilas viettää aikaa makuulla sairaalasängyssä. Tähän näkökulmaan vastataan kattoon sijoitetuilla teoksilla. Päivystyksen ja eristyshuoneiden sekä kuvantamisen lepohuoneiden alakattoihin toteutetut Kati Immosen Tyynypilvet tuovat tiloihin keveyttä. Aimo Katajamäen teossarja – Pääskyt, Lumpeet, Karpit, Mustikat ja Kukkaniitty – puolestaan tuo kuvantamisen tutkimustiloihin luonnon elementtejä ja visuaalisen kiintopisteen. Ultraääni- ja mammografiahuoneiden hämärissä ympäristöissä teokset lisäävät valoa ja yllätyksellisyyttä.

–Kun ihminen makaa sairaalasängyssä ja katsoo kattoon, aika voi tuntua pitkältä. Halusimme pysähtyä juuri tähän näkökulmaan: mitä ihminen näkee silloin, kun hän ei voi liikkua? Mitä tapahtuu, kun teknisen pinnan sijaan kattoon ilmestyy jotakin, joka tuo väriä ja ajateltavaa, Pitkänen sanoo.

Kappelin ja hiljaisen tilan yhteydessä Simo Ripatin Sanaton luo tilaa pysähtymiselle tilanteissa, joissa sanat eivät aina riitä. Psykiatrisen osaston ulkoilupihoille sijoitettu Kari Vehosalon Näkemisestä ja kuulemisesta puolestaan tuo suljettuun ympäristöön katsottavaa ja koettavaa.

Investointi osaamiseen ja kulttuuriperintöön

Taidehankintojen kokonaisbudjetti oli 800 000 euroa, noin 0,2 prosenttia rakentamisen kokonaisbudjetista. Osuus on rakennushankkeen mittakaavassa pieni, mutta vaikutus näkyy tilojen päivittäisessä käytössä. Hankinnat työllistivät suunnittelun, tuotannon ja toteutuksen eri vaiheissa sekä vahvistivat luovan alan ja teknisten toimialojen yhteistyötä. Samalla investoitiin paikalliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen.

Uuteen sairaalaan sijoitettiin myös lähes 300 teosta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen noin 440 teoksen kokoelmasta. Työ sisälsi teosten läpikäynnin, puhdistuksen, kunnostuksen ja kehystämisen sekä niiden sijoittamisen uuteen ympäristöön. Näin vuosikymmenten aikana karttunut kokoelma sai uuden kontekstin ja uuden yleisön.

Pitkäsen mukaan lopulta kyse ei ole yksittäisistä teoksista. –Kysymys on siitä, millaisessa ympäristössä ihminen kohdataan silloin, kun hän tarvitsee hoitoa, tukea tai rauhaa. Inhimillisen kohtaamisen hetki on valinta – ja se näkyy näissä tiloissa joka päivä.

Assin taidevideokoosteen voit katsoa tästä.

UUTINEN / 16.02.2026

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut 23. helmikuuta. Neuvottelut käydään yhteistoimintalain mukaisesti ja niiden perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Taustalla ovat talouden tasapainottamisen ja toiminnan uudelleenjärjestämisen tarpeet sekä hyvinvointialueen suunnittelemat palvelurakennemuutokset.

Yhtiön hallitus päätti neuvottelujen käynnistämisestä 13. helmikuuta ja henkilöstölle on pidetty info maanantaina 16. helmikuuta 2026.

Tukipalveluyhtiön muutosneuvotteluiden piirissä on noin 40 työntekijää puhtaus- ja ateriapalveluissa hyvinvointialueen ikäihmisten asumispalveluissa ja terveyspalveluiden yksiköissä. Suunnitellut toimenpiteet tai mahdollinen vähennystarve voivat koskea enintään 16 työntekijää.

Ensisijaisesti ratkaisuja pyritään löytämään tehtävien sisällöllisillä muutoksilla, työssäkäyntialueiden laajentamisella sekä jättämällä tehtäviä täyttämättä eläköitymisten ja irtisanoutumisten yhteydessä. Lisäksi tarkastellaan määräaikaisia palvelussuhteita. Neuvottelujen kohteena oleville henkilöille pyritään myös tarjoamaan heidän työsopimuksensa mukaista tarjolla olevaa työtä yhtiön muissa toimipisteissä.

Oma Hämeen oma tukipalveluyhtiö aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa. Yhtiö tuottaa hyvinvointialueelle ateria-, puhtaus-, kiinteistöhuolto- ja laitehuoltopalveluita ja sillä on noin 300 työntekijää.

Tukipalveluyhtiön muutosneuvottelut ovat oma, erillinen prosessinsa, eivätkä ne liity Oma Hämeessä juuri päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Niistä tiedotetaan erikseen keskiviikkona 18. helmikuuta.

UUTINEN / 16.02.2026

Varo hammashoitoon liittyviä huijausviestejä ja -puheluita

Oma Hämeen tietoon on tullut hammashoitoon liittyviä huijausyrityksiä. Huijarit ovat lähestyneet kohteita soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin. Puhelussa ja viestissä on tarjottu Oma Hämeen nimissä ilmaisia hammashoidon palveluita yritysjohtajille.
 
Kyseessä on huijaus. Oma Häme ei markkinoi ilmaisia hammashoidon palveluita.

Toimi näin

• Älä soita viestissä tai puhelussa annettuun numeroon.
• Älä avaa linkkiä, jos viestissä on sellainen.
• Älä anna henkilötietojasi, yhteystietojasi tai pankkitunnuksiasi.

Jos epäilet joutuneesi huijatuksi, katso toimintaohjeet Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta. Sieltä saat ohjeet, miten toimia turvallisesti.

Katso Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaohjeet

UUTINEN / 16.02.2026

Ahveniston sairaala avautuu vaiheittain 24.2.2026 alkaen

Kanta-Hämeen keskussairaala muuttaa keväällä 2026 uuteen Ahveniston sairaalaan, tuttavallisemmin Assiin. Uusi sairaala otetaan käyttöön vaiheittain 24.2.2026 alkaen, ja suurimmat muutot tapahtuvat 23.2.–18.3.2026 välisenä aikana.

Tällä hetkellä Ahveniston sairaalassa on käynnissä kalustus- ja testausvaihe, jossa varmistetaan uusien tilojen, laitteiden ja toimintojen käyttöönotto potilasturvallisesti ja henkilöstön työtä tukien.

Uuteen sairaalaan saa tulla vain ajanvarauksella

Ahveniston sairaalaan ei saa tulla ilman ajanvarausta. Sairaala otetaan käyttöön portaittain sitä mukaa, kun yksiköt muuttavat uusiin tiloihin.

Assissa ei vielä ole täysimittaista sairaalatoimintaa, eikä sairaalaan voi tulla tutustumaan etukäteen.

Asiakkaan tulee saapua Ahveniston sairaalaan vain, jos hänelle on nimenomaisesti osoitettu sinne ajanvaraus. Muissa tapauksissa asiointi tapahtuu edelleen nykyisessä toimipisteessä.

Uusi keskussairaala on rakennettu potilaita ja henkilöstöä varten. Tilat ovat valoisat, esteettömät ja modernit, ja niiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota potilasturvallisuuteen, sujuviin hoitopolkuihin ja kohtaamisen laatuun. Erikoissairaanhoidon palvelut Assissa tuottaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme.

Muutto tapahtuu porrastetusti

Yksiköt siirtyvät uuteen sairaalaan helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin 2026. Muutto on alkanut isotooppitutkimuksilla 12.2.2026 ja etenee vaiheittain eri osastoihin ja poliklinikoihin. Päivystyspoliklinikka siirtyy 17.3.2026 ja synnytysosasto sekä vastasyntyneiden teho-osasto 18.3.2026.

Nykyisen keskussairaalan ja Assin välillä liikennöi hetkellisesti AssiBussi arkisin klo 8–15 noin 15 minuutin välein helpottamaan asiakkaiden ja henkilöstön siirtymistä toimipisteiden välillä.

Kuvantamisen palvelut kahdessa sijaintipaikassa

Kuvantamisen palveluja on jo käytössä Assissa, mutta osa palveluista toimii edelleen myös nykyisessä keskussairaalassa muuton aikana.

Asiakkaita pyydetään tarkistamaan ajanvarauskirjeestä, kummassa toimipisteessä tutkimus tehdään.

Jos vastaanoton paikka muuttuu, yksikkö ottaa asiakkaaseen suoraan yhteyttä.

Asiakkaita pyydetään saapumaan hyvissä ajoin ja varaamaan riittävästi aikaa mahdolliseen siirtymiseen toimipisteiden välillä.

Pysäköinti ja saapuminen

Ahveniston sairaalan pysäköinti muuttuu maksulliseksi 1.3.2026 alkaen. Pysäköinti on maksullista päivittäin klo 8–20, ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia ja vuorokausimaksu on enintään 9 euroa. Pysäköinti perustuu rekisteritunnistukseen, ja maksaminen onnistuu sovelluksilla tai maksuautomaatilla kortilla.

Sairaalan pääsisäänkäynti sijaitsee osoitteessa Sairaalakatu 3B. Päivystyksen ja synnytysten sisäänkäynti on osoitteessa Sairaalakatu 3A. Julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen saapuvien sisäänkäynti on Ahvenistontie 24 (E2). Kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä.

Potilaille tärkeää

Palvelut toimivat nykyisissä tiloissa siihen saakka, kunnes oma yksikkö siirtyy Assiin. Potilaita pyydetään tarkistamaan ajanvarauskirjeestä vastaanoton sijainti. Hoitava yksikkö vastaa tarkemmasta muuttoon liittyvästä viestinnästä potilaille ja heidän läheisilleen.

Ajantasaista tietoa muuton vaiheista ja sairaalan käyttöönotosta julkaistaan Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa www.omahame.fi/ahveniston-sairaala sekä osoitteessa omahame.fi/sairaalapalvelut ja Oma Häme -sovelluksessa.

ARTIKKELI / 12.02.2026

Chat tuo avun lähemmäksi arkea – näin saat digipalveluista parhaan hyödyn

Chat-asiointi on nopea ja vaivaton tapa hoitaa monia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita. Kun tiedät, mihin chattia voi käyttää ja täytät esitiedot huolellisesti, saat apua turvallisesti ja sujuvasti ilman ajanvarausta.

Terveys-chat

Terveys-chatissa voit keskustella oireistasi tai muusta terveyshuolestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arkisin klo 8–20. Ota rohkeasti yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Vinkki suun terveydenhuollon asiakkaille:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarausasioita, useimpien suun terveydenhuollon aikojen siirto ja peruutus onnistuu jo digitaalisesti joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Hyvin täytetyt esitiedot nopeuttavat asiointia Terveys-chatissa

Chat-asiointi alkaa esitietokyselyllä. Huolellisesti täytetyt esitiedot:

• nopeuttavat asiointia ja vähentävät lisäkysymyksiä
• varmistavat ohjautumisen oikealle ammattilaiselle
• parantavat hoidon turvallisuutta ja laatua
• auttavat ammattilaista hahmottamaan kokonaistilanteesi
• auttavat sinua itseäsi jäsentämään tilanteesi

Täyttämällä esitiedot huolella autat sekä itseäsi että ammattilaista – ja asiasi etenee sujuvammin.

Näin lähetät kuvan Terveys-chatissa

Jos ammattilainen pyytää sinua lähettämään kuvan tai liitteen:

1. Klikkaa ”Liitä tiedosto”.
2. Noudata näkyviin tulevia ohjeita ja sallitut tiedostotyypit.
3. Valitse ja tuplaklikkaa lähetettävä tiedosto.
4. Voit vielä vaihtaa tai poistaa kuvan ennen lähetystä.
5. Paina Lähetä.

Lähetetty kuva näkyy keskustelussa ja tukee hoidon tai tilanteen arviointia.

Neuvola-chat

Neuvola-chatissa voit asioida terveydenhoitajan kanssa lapsiperhe-elämään, raskauteen, ehkäisyyn, perhesuunnitteluun, lapsettomuuteen sekä raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. 
Lisäksi saat tarvittaessa apua lapsiperheiden sosiaaliohjaajalta neuvola-chatin aukioloaikojen mukaisesti. Sairaalan kätilöt ovat mukana chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14.

Vinkki neuvolan ajanvarausasioihin liittyen:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarauksiin ja peruutuksiin liittyviä asioita, monet neuvolan määräaikaistarkastukset ja ajat voit jo varata helposti Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Aikuissosiaalityön chat

Aikuissosiaalityön chatissa voit keskustella sosiaaliohjaajan kanssa elämän erilaisista haasteista, kuten arjessa selviytymisestä, elämänhallinnasta ja sosiaalipalveluista. 

Usein kysymykset liittyvät taloudellisiin huoliin. Tutustu ensin Oma Hämeen verkkosivuihin taloudellisista tuista. Jos kaipaat lisää ohjausta ja neuvontaa, ota yhteyttä chatin kautta.

Tukea taloudellisiin ongelmiin

Infon chat

Infon chatista saat neuvontaa esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin, sijainteihin tai yleisiin toimintaohjeisiin liittyen. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja eikä ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita. Chatissa ei myöskään anneta ohjausta tai neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen. Jos haluat keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ota yhteys joko Terveys-, Neuvola- tai Aikuissosiaalityön chatin kautta.

Chat-asiointi lapsen tai muun läheisen puolesta

Voit asioida chatissa myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsesi puolesta, jos sinulla on siihen valtuutus. Henkilö, jonka puolesta haluat asioida, valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Mistä chatit löytyvät?

Löydät chatit sivustomme alakulman ”Aloita chat” -painikkeesta sekä Oma Häme -sovelluksesta.

UUTINEN / 12.02.2026

Yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämisestä on saatu päätökseen

Oma Häme käynnisti joulukuussa yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämistä varten. Neuvotteluesitys perustui hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin. Neuvottelut on saatu päätökseen ja tulosta esitellään aluehallitukselle maanantaina 16. helmikuuta.

Neuvottelujen piirissä on ollut noin 800 henkilöä ja tavoitteena on ollut saavuttaa noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Neuvotteluiden ulkopuolelle jätettiin pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, kuten lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat ja pelastajat.

Neuvotteluiden osapuolet ovat kokoontuneet yksitoista kertaa. Tapaamisissa on käsitelty yhteensä 111 asiakohtaa eri toimialoilta ja tulosalueilta. Neuvotteluissa on käyty läpi työnantajan esitysten perusteita, vaikutuksia henkilöstöön ja palveluihin sekä mahdollisia riskejä.

Pääsopijajärjestöjen henkilöstöedustajien mukaan neuvottelut on käyty hyvässä hengessä, vaikka käsitellyt asiat ovat vaikeita. Henkilöstön edustajat kiittävät aitoa ja perusteellista neuvotteluprosessia, joka kesti kymmenen viikkoa, selvästi pidempään kuin lakisääteinen vähimmäisaika edellyttäisi. Edustajien mukaan työnantaja on toimittanut pyydettyjä lisätietoja kattavasti.

Neuvottelujen tuloksesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin aluehallituksen käsittelyn jälkeen, ensin henkilöstölle ja sitten julkisuuteen. Tiedottaminen tapahtuu näillä näkymin 18. helmikuuta. 

Talouden haasteet ja neuvotteluiden tarve

Vaikka vuoden 2025 tilinpäätösennuste osoittaa, että alueella on tehty erinomaista työtä ja taloustilanne on parantunut, on tuotannollistaloudellisten neuvotteluiden käyminen ollut silti tarpeen. Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina. Jotta talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, on jouduttu turvautumaan tuotannollistaloudellisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Neuvotteluissa on ensisijaisesti haettu ratkaisuja aluehallituksen päätöksen mukaisesti tehtävien täyttämättä jättämisellä, eläköitymisillä, määräaikaisuuksien päättymisillä tai tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla. Toissijaisesti on myös esitetty henkilöstön irtisanomisia. Lisäksi on tarkasteltu organisaatiorakenteita ja tehty näihin liittyviä esityksiä.

UUTINEN / 11.02.2026

Oma Häme -sovelluksen tuki päättyy 11.3.2026 käyttöjärjestelmäversioille, jotka ovat vanhempia kuin Android 13 ja iOS 17

Huom! Uutista on päivitetty 13.2. klo 14.25. Päivämäärä on vaihdettu päivämääräksi 11.3.

Oma Häme -sovelluksen tuki päättyy 11.3.2026 käyttöjärjestelmäversioille, jotka ovat vanhempia kuin Android 13 ja iOS 17. Muutos varmistaa turvapäivitysten saatavuuden ja sovelluksen suorituskyvyn.

Mikä Oma Häme -sovellus?

Oma Häme -sovellus on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jonka avulla pidät hyvinvointialueen digipalvelut kätevästi mukanasi.

Voit ladata Oma Häme -sovelluksen sovelluskaupastasi. Jos haluat käyttää palvelua tietokoneella, voit kirjautua asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella. 

Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta
Lue lisää Oma Hämeen digitaalisista palveluista

UUTINEN / 11.02.2026

Heikki Teppo valittiin Vuoden korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Heikki Teppo on valittu Vuoden 2026 korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi. Valinta julkistettiin torstaina 5. helmikuuta valtakunnallisilla korvalääkäripäivillä.

Valinnan teki Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n (ORL-yhdistys) hallitus jäseniltään saamiensa ehdotusten perusteella. Vuoden korvalääkäri -tunnustus myönnetään ansioituneelle alan asiantuntijalle, joka on työssään edistänyt potilaiden hoitoa, erikoisalan kehittymistä sekä kollegiaalista yhteistyötä. Tunnustus on merkittävä huomionosoitus suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.

– Arvostan kollegoilta saamaani tunnustusta hyvin korkealle. Näen sen osoituksena arvonannosta työlle keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa, joissa monet tekevät pitkiäkin uria vähän sivussa yliopiston kirkkaista parrasvaloista, toteaa Teppo. 

Teppo toimii ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä. Hän on työskennellyt ylilääkärinä vuodesta 2012 lähtien. Teppo valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2003. Dosentin arvon hän sai vuonna 2009.

– Kolmessakymmenessä vuodessa sairaalatyö on muuttunut merkittävästi. Lääkärien ja hoitajien työpanosta käytetään vähemmän potilastyöhön ja vuosi vuodelta suurempi osuus kuluu hallinnon ja tietojärjestelmien tarpeiden tyydyttämiseen. Se turhauttaa, koska se ei olisi välttämätöntä, harmittelee palkittu lääkäri.

– Toisaalta hoidon laatu parantuu koko ajan: tekemältämme työltä vaaditaan vaikuttavuutta ja näyttöön perustuvaa tietoa tehosta. Urani alkuvaiheessa hoitoja toteutettiin hyvin paljon vanhan perinteen ohjaamina, muistuttaa Teppo.

Lääketiede pienoiskoossa erikoisalalla

Valintaperusteluissa korostetaan Tepon merkittävää valtakunnallista vaikuttamistyötä ORL-yhdistyksen hallituksessa sekä hänen panostaan pään ja kaulan alueen syöpiä koskevassa tutkimuksessa. Hän on ollut aktiivinen ja arvostettu väitöskirjojen esitarkastaja ja vastaväittäjä sekä pitänyt yhdistyksen hallitustyössä esillä keskussairaaloiden näkökulmaa.

Tepolla on pitkä ura Kanta-Hämeen keskussairaalassa, ja nyt edessä on muutto Assi-sairaalaan. Tehtävät ja vastuu ovat kasvaneet luonnollisesti kokemuksen kehittyessä. Tänä päivänä ylilääkäri esimerkiksi ohjaa erikoistuvia lääkäreitä korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla ja kannustaa nuoria valitsemaan tämän erikoisalan.

– Täällä meillä on oikeastaan koko lääketiede pienoiskoossa - kaikki ikä- ja tautiryhmät pienellä, rajatulla alueella. Toisaalta ala tarjoaa mahdollisuuden hyvin monenlaiseen työhön, siististä ajatustyöstä hyvinkin vaikeaan kirurgiaan.

Alaistensa keskuudessa Teppo tunnetaan oikeudenmukaisena ja tasapuolisena johtajana. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat ovat lähellä miehen sydäntä. Teppo tunnetaan myös huumoristaan: hänellä on kyky keventää työyhteisön tunnelmaa lakonisilla kommenteillaan.

Oma Häme onnittelee lämpimästi Heikki Teppoa tunnustuksesta.

UUTINEN / 10.02.2026

Opi tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja keinot auttaa – Oma Häme järjestää keväällä koulutuksia ammattilaisille

Mediassa on viime aikoina ollut esillä vakavia lähisuhdeväkivaltatapauksia, joiden yhteydessä on pohdittu, miksi väkivallan kierrettä ei ole saatu katkaistua ajoissa. Keskusteluissa on korostunut yksi tärkeä näkökulma: vastuu ei voi olla vain uhrilla. 

Viranomaisilla, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä esimerkiksi muilla perheiden kanssa työskentelevillä on keskeinen rooli lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Yksittäisen ammattilaisen ei tarvitse osata kaikkea yksin, vaan meillä on mahdollisuus vahvistaa osaamistamme väkivaltailmiöstä ja hyödyntää tuki- ja konsultaatiorakenteita arjen työn tukena. Kun saa lisätietoa puheeksioton tavoista ja paikallisista toimintaohjeista, valmiudet väkivaltaan puuttumiseen vahvistuvat. 

Oma Häme tekee pitkäjänteistä ja systemaattista työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Työtä koordinoi Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, joka tukee sekä asiakkaita että ammattilaisia. Toimintaan kuuluu muun muassa: 

• ammattilaisten konsultaatio- ja asiantuntijatuki sekä asiakastyö 
• työskentely väkivaltaa lähisuhteessaan käyttäneiden tai sen käyttöä pelkäävien kanssa 
• lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen kehittäminen 
• monialaisen riskinarviointityöskentelyn (ent. MARAK) koordinointi 
• yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa 
• alueellisten toimintamallien yhtenäistäminen 

Kevään 2026 maksuttomat koulutukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne tarjoavat käytännönläheistä tietoa ja työkaluja, jotka tukevat ammattilaisia arjen työssä ja vahvistavat yhteistä toimintatapaa Kanta-Hämeessä.

Koulutukset ovat maksuttomia ja ne toteutetaan Teams-yhteydellä. Ammattilainen voi halutessaan osallistua vain yhteen tilaisuuteen tai koko koulutussarjaan: 

• Tunnista & Toimi: Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, puheeksiotto ja puuttuminen 19. maaliskuuta klo 9-11.00  
• Tunnista & Toimi: Vakavan lähisuhdeväkivallan riskinarviointi 15. huhtikuuta klo 9-10 
• Tunnista & Toimi: Ikäihmiset ja lähisuhdeväkivalta 29. huhtikuuta klo 9-10.30 

Löydät lisätietoa koulutusten sisällöistä ja suorat liittymislinkit koulutustilaisuuksiin täältä: Täydennyskoulutus. Oma Hämeen työntekijöille lisätiedot löytyvät intrasta ja Talentista.
 
Lisätietoa: Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista 

UUTINEN / 10.02.2026

Aluehallitus ei vielä tehnyt päätöstä Parolan terveysasemasta

Maanantaina 9. helmikuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevia muutoksia. Palveluverkkopäätösten yhteydessä huhtikuussa 2024 suunniteltiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin kahta uutta yksikköä: selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä.

Tilannetta on arvioitu tulosalueella uudelleen: erillisiä yksiköitä tarvita, koska palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia. Aluehallitus hyväksyi esityksen siitä, ettei asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä nyt perusteta. Sen sijaan selviämisaseman perustamista koskevan asian aluehallitus palautti uudelleen valmisteltavaksi. Selviämishoidon ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi osaltaan myös neuvolatoimintaan liittyvän muutoksen, joka myös liittyy aiempiin palveluverkkopäätöksiin. Oma Häme on selvittänyt jalkautuvan neuvolatoiminnan toimivuutta ja tarvetta osana perhekeskuspalveluja. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että neuvolapalvelut järjestetään pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Jalkautuvaa neuvolapalvelua on kokeiltu, jotta sen tarvetta on voitu arvioida.

Aluehallitus päätti, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. Lisäksi aluehallitus päätti, että päätös viedään palveluverkkoon liittyvänä asiana kuitenkin aluevaltuustolle tiedoksi. Jalkautuvasta neuvolatoiminnasta kerrotaan tässä tiedotteessa.

Parolan terveysasemasta ei vielä päätöstä

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös esitystä Parolan terveysaseman siirtämisestä Hattulasta Hämeenlinnaan. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä asia palautettiin uudelleen valmisteluun, koska päätöksenteon tueksi tarvitaan lisäselvityksiä.

Suunnitelman mukaan Parolan terveysaseman toiminta siirrettäisiin Ahveniston palvelukeskukseen 1.7.2027 mennessä. Koska kyseessä on palveluverkkoon liittyvä asia, päättää aluevaltuusto asiasta.

Parolan terveysaseman palvelut tuottaa tällä hetkellä Terveystalo, jonka kanssa nykyinen sopimus päättyy 30.6.2026. Aluehallitus merkitsi myös tiedoksi Terveystalon sopimukseen liittyvän valmistelun. Aluehallitus käsittelee sopimusasiaa sen jälkeen, kun aluevaltuusto on päättänyt toimipisteen sijainnista. Lue lisää Parolan terveyspalveluihin liittyvistä suunnitelmista.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Oma Hämeen tilinpäätösarvion. Varsinainen tilinpäätös valmistuu maaliskuussa, tilinpäätösarviosta on kerrottu tässä tiedotteessa. Lisäksi aluehallitus hyväksyi Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa tehtävän palvelusopimuksen.

Aikapulan vuoksi aluehallitus siirsi joukon asioita käsiteltäviksi seuraavaan kokoukseensa 16. helmikuuta, silloin käsitellään 9.2. kokouksesta siirtyvät pykälät 48-63.

Aluehallituksen 9.2.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 10.02.2026

Järjestöavustuksia haettiin vilkkaasti – avustusten kohdentamisesta päätetään helmikuussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2026 on ollut vilkas. Toiminta-avustuksia haettiin yhteensä 55 hakemuksella, ja haettu summa oli 526 020 euroa.

Kumppanuusavustuksia haettiin 12 hakemuksella, yhteissumman ollessa 428 854 euroa.

Kaikkiaan järjestöt hakivat avustuksia lähes 955 000 euron edestä. Vuoden 2026 avustusmääräraha on kuitenkin 330 000 euroa.

Järjestöavustusten hakemusmäärät kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Haettujen avustussummien määrä on noussut merkittävästi: vuonna 2023 avustuksia haettiin yhteensä 340 000 eurolla, kun taas vuonna 2026 haettu summa on jo 954 874 euroa. Avustuksiin myönnetty määräraha on pysynyt samana vuosina 2025 ja 2026, eli 330 000 euroa.

On hyvä huomioida, että tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä avustusprosessi on muuttunut vuosien aikana, eikä kaikkia tietoja ole saatavilla.

Järjestöavustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Lue lisää: Järjestöavustukset

Järjestöjen työn merkitys hyvinvointialueen kumppanina

Jokainen avustuksia hakenut järjestö tekee arvokasta ja merkityksellistä työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hakemuksissa näkyi myös vahva kytkeytyminen hyvinvointisuunnitelman painopisteisiin: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja turvalliseen arkeen.

Järjestöjen kuvaamassa toiminnassa näkyi monipuolisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen teemoja. Avustuksia hakevat järjestöt tukevat esimerkiksi yhteisöllisyyttä, mielenterveyttä ja kriisinkestävyyttä sekä edistävät ja vahvistavat toimintaan osallistuvien toimintakykyä, digitaitoja sekä arjen turvallisuutta. Lisäksi järjestöt tarjoavat tietoa ja tukea monille erityisryhmille. Esimerkiksi potilasyhdistystoiminta on aktiivista ja hakijoiden määrä kasvanut.

Avustusten kohdentaminen ja päätöksenteko

Vaikka hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, myös uusia toimijoita on voitu tukea. Harkinnassa on kuitenkin arvioitu uuden toiminnan aloittamisen tarkoituksenmukaisuutta ja sitä, voisiko myönnettävällä avustussummalla käynnistää uutta toimintaa. Avustusmääriä on tarkastettu, ja niihin on tässä talouden tilanteessa jouduttu tekemään vähennyksiä – joillekin toimijoille on myönnetty pieniä korotuksia toiminnan laajenemisen vuoksi.

Päätösehdotuksessa on huomioitu alueellinen kattavuus sekä toimintamuotojen ja kohderyhmien monipuolisuus. Hakemuksissa esiintyy edelleen kustannuseriä, joita avustusohje ei hyväksy, kuten merkkipäivien juhlallisuudet ja tilojen kunnostukset. Haetut summat eivät siis aina vastaa todellista avustettavan toiminnan kustannustasoa. Avustusta ei myöskään voida myöntää toimintaan, joka ei täytä hyvinvointialueen avustusperiaatteita.

Päätöksentekoaikataulu

Päätökset järjestöavustuksista tehdään kolmessa lautakunnassa seuraavan aikataulun mukaisesti

• 10.2.2026: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
• 18.2.2026: Elämänkaarilautakunta
• 19.2.2026: Turvallisuuslautakunta

Hyvinvointialueen järjestöavustuskokonaisuudesta tiedotetaan heti, kun kaikki lautakunnat ovat tehneet päätöksensä. Avustussopimukset laaditaan ja maksatukset toimeenpannaan mahdollisimman pian tämän jälkeen.

UUTINEN / 09.02.2026

Ensihoidon toimintavalmiutta vahvistettu Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoidossa on viime kuukausina tehty toimia, joilla on vahvistettu palvelua ja valmisteltu toimintaa tarpeiden mukaiseksi.

Toimet ovat koskeneet ambulanssien sijaintien muutoksia sekä uuden Kejo-järjestelmän käyttöönottoa. Näillä ratkaisuilla on pyritty parantamaan ensihoidon toimintavalmiutta ja tukemaan sujuvaa arjen toimintaa koko alueella.

– Muutokset on valmisteltu huolellisesti pitkän seurannan pohjalta. Olemme hyödyntäneet tietoa tehtävämääristä, siirtymäajoista, tavoittamisajoista ja henkilöstön omista havainnoista siitä, missä kohtaa palvelua on ollut tarvetta vahvistaa, kertoo ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Uusia ambulansseja Hämeenlinnaan ja vahvistusta Forssan seudulle

Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosassa toimintavalmius vahvistui, kun Ahveniston sairaalan yhteyteen avattiin uusi pelastusasema ja alueelle saatiin lisää ambulansseja. Juuri tällä alueella on esiintynyt aiemmin ajoittain viivettä avun saapumisessa, ja yksiköiden liikkumisessa on ollut katveita erityisesti vilkkaimpina aikoina.

– Forssan seudun valmiutta vahvistettiin samasta syystä. Seutu on laaja ja tehtävämäärät vaihtelevat merkittävästi, mikä on aiheuttanut ajoittain pitkiä siirtymiä, Rinta-Valkama sanoo.

Ambulanssien uusien sijaintien vaikutuksia seurataan ahkerasti ja tarvittaessa tehdään tarkennuksia, jotta tavoitteet palvelun saatavuuden ja vasteaikojen osalta toteutuvat.

Kejo-järjestelmä tehostaa tiedonkulkua ensihoidossa

Ensihoito on myös ottanut käyttöön kansallisen Kejo-järjestelmän, joka kokoaa tehtävään liittyvän tiedon samaan näkymään ja helpottaa sen jakamista eri viranomaisten kesken. Muutos tehtiin, koska Kejo tukee kenttäjohtamista ja päätöksentekoa erityisesti kiireellisissä tilanteissa, joissa ajantasainen tieto on ratkaisevaa.

– Käyttöönoton tavoitteena on ollut sujuvampi tiedonkulku ja yhdenmukaisempi toimintatapa koko hyvinvointialueen ensihoidossa, ensihoitopäällikkö Rinta-Valkama toteaa.

UUTINEN / 09.02.2026

Oma Hämeen Älylinja-hanke sai rahoitusta Sitralta

Oma Häme on saanut Sitralta eli Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta rahoitusta uuden Älylinja-hankkeen käynnistämiseen. 

Älylinja-hanke on osa Sitran Ennakoiva terveys ja hyvinvointi ‑ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ennakoivien menetelmien käyttöönottoa sekä hyödyntää uusia teknologioita palvelujen kehittämisessä. Rahoitus kattaa 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.  

Älylinja-hankkeessa Oma Häme kehittää puhelimitse tapahtuvaa asiakasohjausta Ensilinjassa ja siihen liittyvää tiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on vahvistaa ennakoivaa työotetta ja parantaa palveluiden laatua sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyyn perustuvia analysointiratkaisuja ja Oma Hämeen henkilökeskeistä tietomallia. Hankkeessa testataan myös puheohjausta älykkään hoidon tarpeen arvion tekemisessä, jolloin asiakas voi vastata puhelimessa etukäteiskysymyksiin keskustelemalla.  Ratkaisujen avulla pyritään tukemaan ammattilaisia heidän työssään ja tarjoamaan asiakkaille entistä sujuvampia palveluita.  

Hankkeen myötä Oma Häme toteuttaa laajemman analyysin Ensilinjan puhelinpalveluista sekä vahvistaa datan hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Samalla rakennetaan edellytyksiä uudenlaisille toimintamalleille, jotka tukevat ennakoivaa, asiakaslähtöistä ja resurssitehokasta palvelutuotantoa. Hankkeen tuloksena pyritään myös tuottamaan käytäntöjä ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää jatkossa laajemminkin hyvinvointialueiden palveluissa. Hankkeen toteutukseen osallistuvat palveluntuottajina ja uusimman tekoälyteknologian asiantuntijoina Aivot Labs Oy ja JST Healthcare Solutions Oy. 

Rahoituksen avulla Oma Häme pääsee vahvistamaan alueen edelläkävijyyttä digitalisaatiossa ja tuottamaan uudenlaisia toimintamalleja ja tietoa, jotka tukevat hyvinvointialueen strategisia ja asiakaslähtöisiä tavoitteita. Älylinja-hankkeen toivotaan tuottavan myös kansallista hyötyä tarjoamalla monistettavia ratkaisuja puhelinpalvelujen ja asiakasohjauksen kehittämiseen, helpottamaan tulevaa ammattilaisvajetta, parantamaan palvelujen laatua ja sekä luomalla valmiuksia suomalaisen terveysteknologian ratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen. 

Hankeaika on 5.1.2025-31.1.2027. Hankkeesta tullaan viestimään tarkemmin sen edetessä.

Lue lisää Sitran uutisesta: https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-rahoitushaun-valinnat-julki-viisi-uutta-hanketta-vauhdittaa-ennakoivien-menetelmien-kayttoa-sotepalveluissa/  

UUTINEN / 06.02.2026

Hämeenlinnan paloasemalla avoimet ovet 112-päivänä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos avaa tuttuun tapaan ovensa yleisölle, kun se järjestää 112-päivän tapahtuman Hämeenlinnan paloasemalla keskiviikkona 11.2. klo 10– 18, osoitteessa Kutalantie 1.

Tapahtumassa pääsee tutustumaan viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kalustoon, työhön ja arkeen, kun pelastuslaitos, poliisi, ensihoito, puolustusvoimat ja muut alueellisen turvallisuuden organisaatiot esittelevät toimintaansa! Tarjolla on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Päivän tapahtuma on myös oiva mahdollisuus kysyä vinkkejä turvallisuuteen ja turvallisempaan arkeen.

112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa halutaan kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Vuoden 2026 teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret miehet.

Lue lisää 112-päivästä: Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta

UUTINEN / 06.02.2026

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää reilusti sosiaalihuoltolain mukaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja ikäihmisille tulevina vuosina. Vuonna 2025 käynnistetty yhteisöllisen asumisen hankintakilpailutus päättyi tammikuussa 2026, ja siihen jätettiin runsaasti tarjouksia.  Kilpailutuksen myötä hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Ensimmäiset uudet yksiköt saadaan käyttöön jo tänä vuonna, suurin osa vuonna 2027-2028. Mukana on myös uudisrakennuskohteita.

Tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukaisessa yhteisöllisen asumisen piirissä on Oma Hämeessä 170 asiakasta, joista suurin osa saa palvelua ostopalvelun kautta. Yhteisöllisen asumisen kilpailutus ei vaikuta nykyisiin asukkaisiin tai heidän asuinpaikkoihinsa. Hyvinvointialue järjestää asumisyksiköt pääosin ostopalveluina, mutta lisää omaa tuotantoa niille seuduille, joilla ostopalveluja ei ole saatavilla. 

– Tarjousten määrä ylitti odotuksemme, mikä osoittaa kiinnostuksen yhteisölliseen asumiseen sekä sen, että kilpailutuksemme onnistui rakenteellisesti. Myös tarjousten sisältö on odotustemme mukainen. Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että alueellemme on tulossa kokonaan uusia yksiköitä, jotka on suunniteltu juuri yhteisöllisen asumisen tarpeisiin, ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen sanoo.  

Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on kokonaisuudessaan eniten 40 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä. 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?  

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Yhteisöllinen asuminen on Suomessa vielä varsin uutta, mutta se kehittyy jatkuvasti ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. 

– Tällaiselle asumisratkaisulle on selkeästi kasvavaa kysyntää. Kun yhteisöllistä asumista pystytään tarjoamaan oikea-aikaisesti ja riittävässä määrin, tarve ympärivuorokautiselle palveluasumiselle vähenee. Tavoitteena on, että useimmat yhteisöllisen asumisen asukkaat voisivat elää tässä asumismuodossa riittävien palveluiden turvin loppuun saakka, kertoo Haapanen. 

Tällä hetkellä Oma Hämeessä on jonossa pitkäaikaiseen yhteisölliseen asumiseen 15 henkilöä. Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  

UUTINEN / 05.02.2026

Jalkautuvaa neuvolamallia ei kannata laajentaa – yksilölliset ratkaisut palvelevat paremmin perheitä

Oma Häme on arvioinut jalkautuvan neuvolamallin toimivuutta ja tarvetta osana perhekeskuspalveluita. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että neuvolatoiminta järjestetään pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Jalkautuvan neuvolapalvelun tarjoamista on kokeiltu, koska sen tarve on haluttu selvittää.

Aluehallitus käsittelee jalkautuvaa neuvolatoimintaa kokouksessaan 9. helmikuuta. Aluehallitukselle esitetään, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. 

Neuvola oli mukana lähipalvelumallin pilotissa Tammelassa keväällä 2025. Kokeilujaksolla neuvola-aikoja tarjottiin ensisijaisesti asiakkaille Forssaan. Tammelassa aikoja oli tarjolla rajatusti. Neuvola-aikoja käytettiin suhteessa tarjontaan enemmän kuin muita pilotissa mukana olleita palveluja Tammelassa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat valitsevansa Forssan neuvolan, mikäli neuvola-aikaa joutuisi odottamaan Tammelassa pidempään. Saadun palautteen perusteella Forssaan kulkeminen ei aiheuttanut merkittäviä esteitä neuvolaan pääsylle.

Tammelan pilotin ja muiden perhekeskuspalveluissa saatujen kokemusten perusteella jalkautuvaa neuvolamallia ei ole tarpeen laajentaa siten, että neuvolavastaanottoja järjestettäisiin säännöllisesti kunnissa, joissa ei ole omaa neuvolaa. Jatkossa neuvolapalveluja tarjotaan pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä, joissa toiminta on resurssitehokasta ja turvallista. Kaikkia neuvolakäynnin sisältöjä ei voida toteuttaa asiakkaan kotona, ja hajautettu toiminta vaikeuttaisi palvelun sujuvaa järjestämistä.

Tarpeenmukainen jalkautuminen on riittävä tapa turvata neuvolapalvelujen saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kanssa sovitaan tapauskohtaisesti käynnistä, jos pääsy neuvolaan on vaikeutunut merkittävästi. Käynti voidaan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi jalkautumalla, ilta-aikaa hyödyntäen tai moniammatillisena lisäkäyntinä. THL:n ohjeistuksen mukaiset neuvolan kotikäynnit toteutuvat jatkossa kuten tähänkin asti.

– Jos perheelle tulee tilanne, että on vaikea jostain syystä päästä neuvolaan, kannattaa jutella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tällöin siihen voidaan etsiä yhdessä ratkaisua, kannustaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.

UUTINEN / 05.02.2026

Aluehallitus käsittelee esitystä Parolan terveysaseman siirrosta

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta aluevaltuustolle menevää esitystä Parolan terveysaseman siirrosta Hämeenlinnaan.

Aluehallitukselle esitetään, että Parolan terveysaseman toiminta siirtyisi Hattulasta Ahveniston palvelukeskukseen 1.7.2027 mennessä. Kyseessä on palveluverkkoon liittyvä päätös, jonka tekee lopullisesti aluevaltuusto. Siirron jälkeen Ahveniston palvelukeskus vastaisi noin 30 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen palveluverkosta huhtikuussa 2024. Päätöksen mukaan Oma Hämeen palvelurakenne perustuu kolmeen sote-palvelukeskuksen, sote-palvelupisteisiin sekä liikkuviin palveluihin. Päätökseen on kirjattu Parolan sopimustilanne ja sen tarkastelu vuonna 2026. Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa tuottaa Terveystalo. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026.

Parolan terveyskeskuksen toiminnan siirron valmistelussa on arvioitu vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen. Asiakkaiden näkökulmasta palvelujen kokoaminen Hämeenlinnaan mahdollistaisi laajemman palvelukokonaisuuden, jossa samalla alueella on tarjolla kuvantamisen ja muun diagnostiikan palvelut sekä hoidolliset tukipalvelut.

– Tutkittuani tilannetta olen tullut siihen johtopäätökseen, että tämä on selkeästi lähimpänä aiemmin päätettyjä palveluverkon määritysperiaatteita. Eli se on hyvinvointialueen väestölle yhdenvertainen, johdonmukainen ja palvelut väestölle parhaiten turvaava esitys, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hattulassa turvattaisiin palvelut lähipalvelumallin mukaisesti niille asiakasryhmille, joiden palvelujen saanti voisi muutoin vaarantua esimerkiksi etäisyyksien tai liikenneyhteyksien vuoksi. Hoidon jatkuvuus turvattaisiin varmistamalla hoitotiimien jatkuvuus siirtymävaiheessa. Lisäksi hattulalaisten käytössä olisivat tarvittaessa myös muut hyvinvointialueen palvelukeskukset  (Viipurintie) ja palvelupisteet (Hauho ja Iittala). Näin ollen palvelujen saavutettavuus olisi riittävä verrattuna palveluverkkopäätökseen.

Sopimuksen jatkosta Terveystalon kanssa päätetään myöhemmin

Oma Häme on valmistellut mahdollisuutta ostopalvelusopimuksen jatkamiseen vuodella Terveystalon kanssa. Aluehallitus päättää sopimuksen mahdollisesta jatkamista vasta maaliskuussa, koska ennen sen käsittelyä on aluevaltuuston päätettävä toimipisteen sijainnista.

– Riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että muutoksen läpiviennissä olisi siirtymäaika, mikä turvaa palveluiden häiriöttömän jatkumisen, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Nykyisen sopimuskauden aikana hyvinvointialueelle on kertynyt luotettavaa tietoa Parolan terveysaseman palvelutarpeesta, potilasmääristä ja erityisesti diagnostiikkapalvelujen käytöstä. Näiden tietojen perusteella on arvioitu, että osa palveluista voidaan siirtää hyvinvointialueen omaan tuotantoon hallitusti vuoden optiokauden aikana ilman, että palvelujen saatavuus tai laatu heikkenee. Suunnitellun siirron tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja ja saavuttaa arviolta 800 000–900 000 euron vuotuiset kustannussäästöt.

Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa on tuottanut Terveystalo vuodesta 2020 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024 ja kattaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalvelut, ehkäisevän päihdetyön palvelut, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonnan ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 05.02.2026

Esitys aluehallitukselle: mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään nykyisessä palvelurakenteessa ilman uusia yksiköitä

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta palveluverkkopäätösten päivityksiä, jotka koskevat mielenterveys- ja päihdepalveluja. Muutokset etenevät vielä aluevaltuuston käsittelyyn.

Aluehallitukselle esitetään, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin aiemmin suunniteltuja erillisiä yksiköitä – selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä – ei tässä vaiheessa perusteta. Aluevaltuusto on päättänyt yksiköiden perustamisesta osana palveluverkkopäätöksiä huhtikuussa 2024.

Muutosesitykset liittyvät palveluverkkosuunnitelman toteutustavan tarkentamiseen. Taustalla on palvelujen uudelleenarviointi, jonka mukaan kyseisiin yksiköihin suunnitellut palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia.

Selviämishoidosta tehtiin pilotti

Palveluverkkoa suunniteltaessa tavoitteena oli selviämisaseman perustaminen vieroitus- ja katkaisuhoidon yhteyteen. Ahveniston sairaalassa ei kuitenkaan ole selviämisasemalle soveltuvia tiloja, eikä erillisen yksikön perustaminen ole mahdollista nykyisessä rahoitustilanteessa. 

Selviämisaseman toimintaa testattiin hankerahoituksen turvin Hämeenlinnassa talvella 2024-2025. Selviämisasema toimi pilotin aikana poliisin tiloissa. Kokeilun perusteella todettiin, että erillisen selviämisaseman sijaan selviämishoito on tarkoituksenmukaisinta järjestää osana olemassa olevia terveydenhuollon palveluja.

Esityksen mukaan selviämishoitoa järjestettäisiin jatkossakin osana nykyisiä palveluita. Kevyempää selviämishoitoa voidaan antaa Tiilikadun asumisyksikössä Riihimäellä ja myrkytystilanteissa potilaat hoidetaaan keskussairaalan päivystyksessä, kuten tähänkin asti. Molemmissa yksiköissä on terveydenhuollon henkilöstö paikalla ympäri vuorokauden, ja järjestely voidaan toteuttaa olemassa olevin määrärahoin.

Palvelutarpeen arviointi sujuvasti ilman erillistä rakennetta

Aluehallitukselle esitetään myös, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin aiemmin suunniteltua arviointi- ja kuntoutusyksikköä ei tässä vaiheessa perusteta.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueella nähdään, että asiakkaiden palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa osana nykyisiä palveluja. Arviointi voidaan tehdä rinnakkain psykiatrisen hoidon kanssa potilaan ollessa osasto- tai avohoidossa perus- tai erikoissairaanhoidossa. Arviointia voidaan tehdä myös Oma Hämeen omissa asumispalveluyksiköissä.

Ratkaisun arvioidaan turvaavan asiakkaiden palvelut vähintään nykyisellä tasolla ja joissain tapauksissa jopa parantavan niitä, kun palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa sujuvammin ilman erillisiä rakenteita. Samalla ratkaisu tukee henkilöstön osaamisen integroitumista ja palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa toiminnan toteuttamisen talousarvion puitteissa.

Mikäli myöhemmin ilmenee, etteivät nykyiset palvelut ja toimintamallit vastaa asiakkaiden tarpeisiin, erillisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tarvetta voidaan arvioida uudelleen.

Palveluverkkopäätösten päivitykseen sisältyy lisäksi Parolan terveysasemaa koskeva asia, josta on tehty oma tiedotteensa.

UUTINEN / 04.02.2026

Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta

Tekoälyä hyödyntävää toimintamallia testataan ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa vuoden 2026 aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue testaa keväästä 2026 alkaen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on tehdä omaishoidon seurantakäynneistä ja palvelupäätösten uusimisesta sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää. Pilotti koskee ikäihmisten omaishoitoa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevia palveluja, kuten kuljetuspalveluja. Mukana testauksessa on noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille omaishoidon seurantakäynti on ajankohtaista. Pilotissa mukana olevia asiakkaita ohjeistetaan asiasta.

Pilotissa asiakkaalla tai hänen omaisellaan on uudenlainen mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja tuen tarpeistaan digitaalisesti jo ennen palveluohjaajan ja sosiaaliohjaajan tapaamista. Toimintamallin yksi keskeinen tavoite on, että asiakkaan oma näkökulma on kattavasti ja aidosti isona osana ammattilaisen tekemää palvelutarpeen arviointia.

Tällä hetkellä asiakas pääsee kertomaan oman näkemyksensä vasta palveluohjaajan tai sosiaaliohjaajan tapaamisessa. Ammattilaiset keräävät asiakkaan ennakkotietoja järjestelmistä ja muilta ammattilaisilta. Kerääminen ja tiedon kirjaaminen vie paljon työaikaa ja voi vaihdella laadultaan, mikä saattaa hidastaa päätöksentekoa.  

Oma Häme toteuttaa pilotin yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa, joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tekoälyä hyödyntävää palvelua asiakkaan ennakkotiedon keräämiseen.

Mitä pilotti tarkoittaa asiakkaalle?

Ennen palvelupäätöksen uusintaa ja arviointia asiakas tai omainen saa hyvinvointialueelta selkeät toimintaohjeet järjestelmän käyttöön. Käyttäjä tunnistautuu järjestelmään joko kirjoittamalla tai puhumalla ja vastaa järjestelmässä oleviin kysymyksiin. Keskustelu tapahtuu tekoälyavustajan kanssa. Palvelu sijaitsee Oma Hämeen tietoteknisessä ympäristössä ja sen käyttäminen on täysin turvallista.

Järjestelmä koostaa vastauksista yhteenvedon tekoälyavusteisesti. Käyttäjä näkee yhteenvedon ja voi tarvittaessa muokata sitä haluamallaan tavalla. Lopuksi käyttäjä hyväksyy yhteenvedon, joka menee tiedoksi hyvinvointialueen ammattilaiselle. Hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tapaamisen sopimiseksi.  

Asiakkaan oikeudet tai palvelujen myöntämisperusteet eivät muutu. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätökset tekee edelleen aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tekoälypohjainen palvelu toimii ainoastaan apuna tiedon keräämisessä.  

Asiakkaan kannalta pilotti tarkoittaa:

• Omat näkemykset ja kokemukset tulevat paremmin kuulluiksi

• Tiedot voi antaa itselle sopivina aikoina ja vaikka useammalla kertaa, jolloin kohtaaminen ammattilaisen kanssa on kiireettömämpi

• Palveluprosessi etenee nopeammin

• Päätökset perustuvat ajantasaisempaan ja kattavampaan tietoon

Pilotin taustalla tarve kehittää palveluja kestävästi

Pilotin tavoitteena on löytää uusia ja kestäviä tapoja palveluiden tuottamiseen hyvinvointialueen tiukentuneilla resursseilla.

Ennakkotiedon kerääminen digitaalisesti vähentää palvelutarpeen arviointiin kuluvaa aikaa. Se vähentää manuaalista työtä, tekee työstä suunnitellumpaa, yhdenmukaistaa tietoa ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaan kohtaamiseen.  

- Asiakas hyötyy mahdollisuudesta kertoa tilanteestaan rauhassa omaan tahtiin, mikä lisää kokemusta kuulluksi tulemisesta ja sujuvoittaa koko arviointiprosessia. Ammattilaiselle tämä tuo enemmän aikaa kohtaamiseen, arviointiin ja päätöksentekoon, kun taas asiakkaalle prosessi kevenee, nopeutuu ja tarjoaa tasalaatuisemman palvelukokemuksen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjaksen kehittämisen projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Flion Oy:n toimitusjohtaja Johanna Mätäsaho uskoo, että tekoälyn mahdollistamilla toimintamalleilla on sosiaalihuollossa valtava potentiaali.

- Tähän mennessä koko sote-toimialalla tekoälyn mahdollisuuksista on realisoitunut vasta ripaus. Meille tärkeä näkökulma on konkreettisen arvon tuottaminen sekä asiakkaille että hyvinvointialueelle. Pilotti on onnistunut, jos asiakkaat kokevat osallisuutensa omien asioiden äärellä vahvistuneen ja ammattilaiset eivät halua palata entiseen toimintamalliin.

Oma Hämeen pilottiin osallistuu noin 600 ikäihmisten palveluiden asiakasta (omaishoito) ja 400 vammaispalveluiden asiakasta (liikkumisen tuki). Pilotti kestää helmikuusta vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen arvioidaan sen jatkoa ja mahdollista laajentamista muihin palveluihin.

UUTINEN / 04.02.2026

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi Assissa ja vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Assi-sairaalassa, vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla sekä Viipurintien terveysaseman alueella Hämeenlinnassa.

• Assi-sairaalassa maksullinen pysäköinti alkaa 1. maaliskuuta
• vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla maksullinen pysäköinti alkaa 1. huhtikuuta
• Viipurintien terveysaseman alueella muutos tulee voimaan syksyn 2026 aikana, myöhemmin ilmoitettavana aikana

Assin ja vanhan keskussairaalan alueen asiakaspysäköintiä koskevat ohjeet on koottu Oma Hämeen verkkosivuille: Pysäköinti - Oma Häme. Viipurintien pysäköintiä koskevat ohjeet julkaistaan myöhemmin.

Pysäköinti on maksullista Assissa ja vanhan keskussairaalan alueilla joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Vanhan keskussairaalan alueella on maksuton pysäköintialue nykyisen päivystyksen läheisyydessä. Tällä niin kutsutulla E5-pysäköintialueella on asiakaspaikoilla neljän tunnin aikarajoitus. 

Pysäköinti voi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyvillä erityisryhmillä, kuten esimerkiksi dialyysipotilailla. Aluehallitus käsittelee näitä käytäntöjä sekä mahdollisia muita maksuhuojennuksia 9. helmikuuta. Niistä ja myös esimerkiksi liikuntaesteisten pysäköinnistä viestitään myöhemmin erikseen. 

Pysäköintimaksut perustuvat rekisterinumeron tunnistukseen

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Operaattorina toimii suomalainen teknologia- ja palveluyritys 6Sense Innovations. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä.

Assin pääoven edustalla sijaitsevalla P2-pysäköintialueella on asiakkaiden käytössä 10 sähköautojen pikalatauspaikkaa. Lataus maksetaan erikseen eparking.fi -sovelluksella.

Pysäköintiin liittyvissä lisäkysymyksissä asiakkaat voivat olla yhteydessä suoraan pysäköintioperaattoriin sähköpostitse: omahame(at)parkki-info.fi.

Aluehallitus päätti marraskuussa 2025 siirtymisestä maksulliseen pysäköintiin. Monissa muissa Suomen sairaaloissa maksulliseen asiakaspysäköintiin on siirrytty jo aiemmin. Pysäköintikäytäntöjen tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys erityisesti sairaalan asiakkaille.

– Pysäköinnin sujuvuus on tärkeä osa asiakkaiden asiointia. Maksullisuus auttaa varmistamaan, että pysäköintipaikat ovat niitä tarvitsevien käytettävissä ja että alueen liikenne toimii turvallisesti ja hallitusti, kommentoi projektijohtaja Tanja Kaarna Oma Hämeestä.

–  Aloitimme yhteistyön vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa Seinäjoen keskussairaalassa. Tunnistamme, että sairaala-alueet asettavat pysäköinnille erityisiä vaatimuksia sujuvuuden ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden osalta. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman sujuva pysäköintikokemus sekä sairaalan asiakkaille että henkilökunnalle, sanoo toimitusjohtaja Roni Westerling 6sense Innovationsilta.

Henkilöstön on mahdollista tehdä kuukausisopimus pysäköintioperaattorin kanssa. Henkilöstölle on viestitty muutoksesta ja jaettu omat ohjeet jo aiemmin.

Verkkosivujen pysäköintiohjeita täydennetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Pysäköintiasioita käsitellään myös asiakkaille torstaina 5. helmikuuta järjestettävässä väestöinfossa, johon voi osallistua paikan päällä Wetterhoffin auditoriossa Hämeenlinnassa tai verkkolähetyksenä kautta klo 16.30 alkaen. Lue lisää: Assin väestöinfo 5.2.2026- Käyttöönotto ja muutto

UUTINEN / 03.02.2026

Hoitoon pääsy paranee Forssassa – lääkäriaikoja lisätään arkipäiviin kiirevastaanotolla

Lääkärien vastaanottoaikoja lisätään arkipäiviin Forssan sairaalan kiirevastaanotolla. Muutos tapahtuu vaiheittain helmikuun lopusta alkaen. Tarkoituksena on vastata entistä paremmin asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Kiireellisen hoidon kysyntä Forssassa painottuu selvästi arkipäivien virka-aikaan, minkä vuoksi lääkäreiden vuoroihin tehdään helmi- ja maaliskuussa muutoksia. Myös laboratorio- ja röntgentutkimusten saatavuus on arkipäivisin parempi.

Kiirevastaanoton aukioloajat säilyvät ennallaan ja hoidontarpeen arviointi tapahtuu kuten aiemminkin. Jos sairastut ja tarvitset hoitoa, ensisijainen yhteydenottopaikkasi on oma terveysasemasi.

Mikäli sinulla on välittömän tai kiireellisen hoidon tarve, ota yhteyttä Päivystysapuun, kiireellisen hoidon Ensilinjaan. Numeroon 116 117 vastataan 24/7. Sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa tarvittaessa ajan kiirevastaanotolle tai antaa hoito- ja seurantaohjeet. Tarvittaessa potilas ohjataan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Hätätilanteessa soita 112.

Välitöntä ja kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Forssan sairaalan kiirevastaanotolla maanantaista sunnuntaihin kello 8–22, ja potilaita otetaan vastaan kello 21 asti. Yöpäivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa.

Kiirevastaanoton käyntimaksu arkipäivisin virka-aikaan on sama kuin terveysaseman käyntimaksu eli 30,20 e. Korkeampi päivystysmaksu 41,40 e peritään iltaisin kello 20–8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Lue lisää ja katso tarkemmat yteystiedot: Kiireellinen hoito terveysasemilla 

UUTINEN / 03.02.2026

Useimpien hammashoidon aikojen siirto ja peruminen onnistuu nyt digitaalisesti

Oma Häme helpottaa suun terveydenhuollon aikojen siirtämistä ja perumista tarjoamalla digitaaliset asiointimahdollisuudet useimmissa tilanteissa.

Täysi-ikäisten asiakkaiden ajat

Ajan siirto ja peruminen onnistuu viimeistään 24 tuntia ennen vastaanottoa digitaalisesti.

Ajan siirron ja peruutuksen voi tehdä menemällä omiin ajanvarauksiin joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan tunnistautumalla joko mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.

Alaikäisten asiakkaiden ajat

Ajan siirto onnistuu digitaalisesti viimeistään 1 tunti ennen vastaanottoa. Ajan voi siirtää enintään 2 kertaa.
 
Ajan siirron voi tehdä menemällä omiin ajanvarauksiin joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan tunnistautumalla joko mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.
 
Aika perutaan joko

• soittamalla Suun terveydenhuollon kiireettömään Ensilinjaan 03 629 6301, ma–pe klo 8–15
• jättämällä ääniviesti kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numerossa 03 629 6301, avoinna ympäri vuorokauden tai
• asioimalla Terveys-chatissa ma–pe klo 8–14.

Näissä tilanteissa ota aina yhteyttä Ensilinjaan

Päivystys-, röntgen-, erikoishammaslääkärin ja oikomishoidon aikojen siirrot ja perumiset hoidetaan ainoastaan joko

• soittamalla Suun terveydenhuollon Ensilinjaan 03 629 6301, ma–pe klo 8–15
• jättämällä ääniviesti kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numerossa 03 629 6301, avoinna ympäri vuorokauden tai 
• asioimalla Terveys-chatissa ma–pe klo 8–14.

Toisen puolesta asiointi

Aikoja voi siirtää ja perua myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsen puolesta, jos asiakkaalla on siihen valtuutus.

Henkilö, jonka puolesta asiakas haluaa asioida, valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.
 
Lue lisää toisen puolesta asioinnista

UUTINEN / 02.02.2026

Ikäihmisten asumispalveluiden muutokset näkyvät asiakkaille tänä vuonna

Oma Häme käynnistää helmikuussa asumispalveluita koskevat yt-neuvottelut. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkopäätösten toimeenpano alkaa näkyä konkreettisesti asiakkaille vuonna 2026. Myös ikäihmisten asumispalveluissa muutoksia on tulossa vuoden aikana muutamiin yksiköihin. Palvelumuutokset näkyvät konkreettisesti asiakkaille myöhemmin tänä vuonna.  

Tässä vaiheessa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkopäätöksiin liittyviä sisäisiä järjestelyjä. Hyvinvointialue käynnistää ikäihmisten asumispalveluita koskevat yhteistoimintaneuvottelut 11.2.2026. Neuvotteluiden piirissä on noin 75 henkilöä. 

Neuvottelujen tavoitteena ei ole työvoiman vähentäminen, vaan olemassa olevan työvoiman uudelleenjärjestely. Neuvottelujen kohteena oleville henkilöille pyritään tarjoamaan ensisijaisesti heidän työsopimuksensa mukaista tarjolla olevaa työtä asumispalveluiden tulosalueella. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen maaliskuun aikana. Neuvotteluiden lopputulos tulee voimaan vuoden 2026 aikana. 

Asiakkaita koskevat muutokset toteutetaan vaiheittain ja niiden toimeenpanossa kuullaan asiakkaita, omaisia ja henkilöstöä. Helmikuusta lähtien asumisyksiköissä järjestetään infotilaisuuksia ja asiakkaille toimitetaan myös tiedote muutoksista. Ympärivuorokautisten pitkäaikaisten hoivan asiakkaiden sekä omaisten kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut.  

Palveluverkkopäätösten tavoitteena on varmistaa laadukkaat palvelut ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö.  

Vuoden 2026 aikana ikäihmisten asumisyksiköissä tapahtuu seuraavia muutoksia: 

Janakkala, Hämeenlinna ja Riihimäki:  

• Hämeenlinnan Ilveskodin toiminta ja Janakkalan Tapailakodin toiminta siirtyvät uusiin tiloihin Janakkalaan ja Riihimäelle vuoden 2026 aikana.  

• Molemmat yksiköt tarjoavat jatkossa lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Suunnitelmien mukaan Tapailakodissa olevien omaishoidettavien jaksot jatkuisivat tulevaisuudessakin Janakkalassa. Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoivassa oleville asiakkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Oma Häme luopuu samalla Tapailakodin kiinteistöstä ja vuokrasopimuksesta, mikä tuo arviolta jatkossa tulevina vuosina 0,5 miljoonan euron vuosisäästöt.  

• Ilveskodissa on tällä hetkellä 18 asiakaspaikkaa ja Tapailakodissa 44. 

Hämeenlinna (Tuulos):  

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen yksiköksi. 

• Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikainen yhteisöllisen asuminen tarkoittaa kodinomaista asumista henkilöille, jotka eivät pärjää kotihoidon turvin, mutta eivät myöskään tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Vanha toiminta jatkuu yksikössä vielä hetken aikaa samanaikaisesti.  

• Oma Hämeen asiakasohjaus tekee jokaiselle asiakkaalle yksilöllisen suunnitelman jatkosta. Asukkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Birgittakodissa on tällä hetkellä 14 asiakaspaikkaa. 

UUTINEN / 02.02.2026

Kuka on Oma Hämeen Sydän? Asiakkaat voivat jälleen äänestää sydämiin jääneitä ammattilaisia

Oma Häme kutsuu jälleen asiakkaansa kertomaan hyvistä ja mieleenpainuvista palvelukokemuksistaan. Viime vuonna ensimmäistä kertaa toteutettu Oma Hämeen Sydän -äänestys järjestetään nyt uudelleen helmikuussa. Sen tavoitteena on nostaa esiin työntekijöitä, työpareja ja yksiköitä, jotka ovat jättäneet asiakkaiden sydämiin erityisen jäljen.
 
Äänestykseen voivat osallistua kaikki Oma Hämeen asiakkaat. Äänen voi antaa joko sähköisesti lomakkeella tai kirjallisesti toimittamalla sen hyvinvointialueen kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet löytyvät tämän tiedotteen lopusta. 
 
– Haluamme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla haluamme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilöstön panosta ja sitoutumista asiakaskokemuksen parantamiseen, kertoo kampanjaa ideoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Äänestysaikaa on helmikuun loppuun

Viime vuonna Oma Hämeen Sydän -ääniä sai yhteensä noin 130 työntekijää, noin 30 työparia ja 60 eri yksikköä. Näiden joukosta Oma Hämeen raati valitsi kuusi palkittavaa, jotka huomioitiin hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä huhtikuussa 2025. Myös tänä vuonna äänestyksessä menestyviä palkitaan huhtikuun henkilöstöpäivillä.
 
Positiivinen palaute omasta työstä on tärkeää kaikille, mutta erityisen merkityksellistä se on sosiaali-, terveys- ja pelastualan ammattilaisille, jotka tekevät vaativaa työtä usein kovan paineen alla. Asiakkaiden antama kiitos ja tunnustus voi vahvistaa työn merkityksellisyyden kokemusta ja jaksamista arjessa.
 
Viime vuotiset palkitut edustivat hyvin erilaisia hyvinvointialueen tehtäviä. Erityisesti kiitosta saivat ammattilaiset, joiden työ liittyy elämän suuriin käännekohtiin, kuten syntymään tai kkriisitilanteisiin: esimerkiksi kätilöt sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät.
 
Oma Hämeen Sydän -äänestys on avoinna 28.2.2026 saakka, ja äänen voi antaa useammalle henkilölle, työparille tai yksikölle.

Anna äänesi täyttämällä tämä lomake

Voit toimittaa äänesi perusteluineen myös Oma Hämeen kirjaamoon. Merkitse kuoreen otsikoksi "Oma Hämeen Sydän -ääni"

Käyntiosoite: Oma Hämeen kirjaamo, Viipurintie 1-3, 13200 Hämeenlinna

Postiosoite: Oma Hämeen kirjaamo, PL 39, 13100 Hämeenlinna

Lue viimevuotisista palkituista: Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

Who is the Heart of Oma Häme?

Have you, as a customer of Oma Häme, received such a positive experience that it has left a permanent mark in your heart?

Tell us through this form  who or what this customer experience was related to.

Give your “Heart of Oma Häme” vote to a special person, an excellent pair of co-workers, or even an entire unit. Your justifications are valuable to us and to the recipient of the feedback.

We will reward our professionals based on the nominations at the Oma Häme staff day in April.

The form will be open throughout February 2026. By reopening the form, you can also vote for several people, pair of co-workers or units.

UUTINEN / 30.01.2026

Oma Hämeen sähköinen asiakaspostitus Suomi.fi-palvelun kautta laajenee helmikuun alussa

Oma Häme laajentaa 2. helmikuuta alkaen Suomi.fi-viestien käyttöä asiakasviestinnässään. Jatkossa kaikki terveyspalveluiden ajanvarauskirjeet ja niiden liitteet lähetetään Suomi.fi-palvelussa niille, joilla se on käytössä. Muutos ei koske asiakkaita, jotka eivät käytä digipalveluita. He saavat ajanvarauskirjeensä edelleen paperipostina.

Sähköiseen postitukseen siirtyvät myös kaikki palvelusetelit, kuten:
•    ikäihmisten kotihoito
•    ympärivuorokautinen palveluasuminen
•    lapsiperheiden palvelut
•    alle 23-vuotiaiden lyhytterapia
•    vammaispalvelut
•    erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelusetelit

Helmikuun 2026 aikana Suomi.fi-viesteihin tulevat lisäksi useat kuntoutuksen päätökset ja kirjeet, kuten apuvälineitä koskevat maksusitoumukset, lainaussopimukset sekä apuvälineiden palautuspyynnöt.

Sähköinen viestintä ensisijaiseksi

Tavoitteena on, että kaikki asiakkaalle lähtevä posti toimitetaan Oma Hämeestä ensisijaisesti sähköisesti niille asiakkaille, jotka ovat ottaneet Suomi.fi-viestit käyttöön. Asiakkaat, jotka eivät käytä Oma Hämeen digipalveluita tai Suomi.fi-palvelua muiden viranomaisten kanssa, saavat viestit paperipostina.

Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos velvoittaa viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Kyseessä on valtakunnallinen muutos, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille nopeampi, turvallisempi ja luotettavampi tapa vastaanottaa viranomaispostia.

Oma Häme aloitti Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään 1. joulukuuta. Ensimmäisinä palvelua käyttävät sisätautien poliklinikka, Sydänsairaala ja muistipoliklinikka. Myös palvelusetelipäätöksiä on jo toimitettu sähköisesti. 

Mikäli asioit sähköisesti ja tunnistautuneena jossain viranomaispalvelussa (esim. OmaVero, OmaKela tai Oma Häme-sovellus), niin Suomi.fi-viestit ovat jo käytössäsi. Silloin Oma Hämeen ajanvarausilmoitukset ja liitteet näkyvät siellä.

Jos et halua vastaanottaa viranomaisviestejä sähköisesti, voit itse muuttaa asetuksesi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Sote-ammattilaiset eivät pysty tekemään muutosta asiakkaan asetuksiin. Tarvittaessa teknistä tukea saa Digi- ja väestövirastosta.

Valinta koskee kaikkea viranomaispostia, eikä yksittäisiä viestejä voi valita erikseen.

Tärkeää: seuraa viestejäsi

Huomioithan, että käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu. Vastaanottokutsu voi tulla Suomi.fi-viestinä, joten viestien säännöllinen seuraaminen on erittäin tärkeää.

Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön.

Omat vastaanottoajat ja käynnit näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa. Jos sinulla on sovellus käytössä ja ilmoitukset päällä, saat muistutuksen tulevasta ajasta kaksi päivää etukäteen.

Näin käytät Suomi.fi-viestejä turvallisesti
•    Tarkista Suomi.fi-viestisi säännöllisesti.
•    Ota käyttöön Suomi.fi-mobiilisovellus ja sähköposti-ilmoitukset.
•    Älä koskaan siirry Suomi.fi-viesteihin sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta.
•    Kirjoita osoite selaimen osoiteriville itse: suomi.fi/viestit.
•    Vältä hakukoneiden linkkejä ja epäilyttäviä sivustoja.

Suomi.fi-valtuuksilla voit myös lukea toisen henkilön viestejä, jos hoidat hänen asioitaan.

Lisätietoa Suomi.fi-viestien käytöstä Oma Hämeessä ja tarkemmat ohjeet löydät verkkosivuiltamme: Suomi.fi -viestit

UUTINEN / 30.01.2026

TV-kanavamuunnin siirretään nykysairaalasta Assiin perjantaina 30.1.2026

TV-kanavamuunnin siirretään nykysairaalasta Assiin perjantaina 30.1.2026. Tämän seurauksena televisiokanavat poistuvat käytöstä nykysairaalan aulan ja päivystyksen tiloista.

Muutos on pysyvä ja liittyy sairaalatoiminnan siirtymiseen Assiin, jonne TV-järjestelmän yhteys jatkossa keskitetään. Nykysairaalan aulan ja päivystyksen televisiot eivät siirron jälkeen enää näytä televisiokanavia.

Osana Assiin siirtyvien järjestelmien käyttöönottoa ja testausta nykysairaalalla käytössä olleita näyttöjä siirretään helmikuun aikana uuteen sairaalaan. Siirrot toteutetaan ensisijaisesti siten, etteivät ne vaikuta merkittävästi päivittäistoimintaan.

Kiitämme ymmärryksestä muutoksen keskellä.

UUTINEN / 29.01.2026

Tavoitat suun terveydenhuollon Terveys-chatista 2.2. alkaen

Suun terveydenhuollon chat palvelee jatkossa osana Oma Hämeen Terveys-chattia. Muutos astuu voimaan maanantaina 2. helmikuuta. Kun terveyteen liittyvä asiointi alkaa yhdestä paikasta, avun löytäminen helpottuu ja nopeutuu. Useat asiat hoituvat kätevästi ilman vastaanottokäyntiä.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset tavoitettavissa arkisin

Voit aloittaa Terveys-chatin Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Aloita chat -painike löytyy verkkosivujen oikeasta alakulmasta.

Asiointi Terveys-chatissa alkaa oirekyselyn täyttämisellä. Oirekysely ohjaa suoraan oikean terveydenhuollon ammattilaisen luo – myös suun terveyteen liittyvissä asioissa.

Chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20. Ammattilaisten tavoitettavuus vaihtelee palveluittain:

• Sairaanhoitaja ja lääkäri: ma–pe klo 8–20
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut: ma–pe klo 9–15
• Fysioterapia: ma–pe klo 8–15
• Suun terveydenhuolto: ma–pe klo 8–14

Jos asioit suun terveydenhuollon ammattilaisen paikallaoloajan ulkopuolella, kiireellinen asiasi ohjautuu sairaanhoitajalle. Kiireettömissä asioissa voit tallentaa oirekyselyn ja palata chattiin myöhemmin.

Katso tarkemmat ohjeet asiointiin Terveys-chatissa

Asioi myös toisen puolesta

Voit asioida chatissa myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsesi puolesta, jos sinulla on siihen valtuutus. Puolesta asioitava henkilö valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Terveys-chat on osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta

Terveys-chat ja muut Oma Hämeen chat-palvelut – neuvola-chat, aikuissosiaalityön chat ja info-chat – ovat osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta.

Digipalvelut eivät korvaa perinteisiä palveluita, vaan täydentävät niitä tarjoamalla helpon ja sujuvan väylän laadukkaiden palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueen digipalvelut ovat kätevimmin käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivustolla osoitteessa omahame.fi. Chatin voi aloittaa myös jokaiselta Oma Hämeen verkkosivun sivulta.

UUTINEN / 29.01.2026

Palvelustrategiaseminaari kokosi lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet rakentamaan Oma Hämeen palveluiden tulevaisuutta

Oma Häme järjesti 19. tammikuuta palvelustrategiaseminaarin, jossa hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet osallistuivat palvelustrategian valmisteluun. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa palveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Palvelustrategia luo yhteisen suunnan, periaatteet ja reunaehdot palveluiden järjestämiselle. Seminaarin tavoitteena oli tuoda laajasti eri toimielinten näkemykset osaksi strategiatyötä ja kirkastaa palvelustrategian keskeisiä periaatteita.

Palvelustrategia nojaa aluevaltuuston lokakuussa 2025 hyväksymiin strategisiin painopisteisiin. Hyvinvointialueen merkitys ja arvot ovat tulevassa strategiassa samat kuin vielä voimassa olevassa strategiassa. Seminaarityöskentelyä alustivat hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, strategia ja integraatio -toimialan toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, asiakkuusjohtaja Heli Aalto sekä strategia- ja integraatiopäällikkö Teija Suorsa-Salonen. Alustuksissa käytiin läpi palvelustrategian roolia osana hyvinvointialueen strategista kokonaisuutta, valmistelun aikataulua sekä keskeisiä sisältöjä.

Seminaarin ryhmätyöskentelyssä kolmen lautakunnan, integraatiovaliokunnan ja vaikuttamistoimielinten edustajat tarkastelivat strategian painopisteitä omista näkökulmistaan. Keskusteluissa korostuivat asiakaslähtöisyys, palvelujen yhdenvertaisuus, ennaltaehkäisy sekä strategisten kumppanuuksien merkitys.

Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys tärkeää

Hyvinvointialueella kuuluu olla lain mukaan kolme erilaista vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto​, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka muutoin voisivat tulla heikosti kuulluksi ja huomioiduiksi. Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.

Nuorisovaltuuston keskustelussa painottuivat lasten ja nuorten yhdenvertaiset palvelut sekä ammattilaisten työn kohdentaminen asiakastyöhön.

– Palvelustrategian on turvattava lasten ja nuorten palvelut asuinpaikasta riippumatta. Asiantuntijoiden aikaa tulee vapauttaa asiakastyöhön hallinnollisen kuorman sijaan, ja uusia teknologioita on hyödynnettävä järkevästi, toteavat nuorisovaltuuston edustajat Alpert Aro (pj.) ja Juho Rintakoski (vpj.).

Vammaisneuvostossa korostui asiakasryhmien moninaisuus ja yksilöllisten ratkaisujen tarve.

– Vammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan palveluiden on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakas on nähtävä kokonaisuutena, ja palvelujen alueellinen yhdenvertaisuus on turvattava. Lisäksi palvelujen saavutettavuuteen ja tilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityinen huomio niitä kehitettäessä, painottaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr.

Vanhusneuvoston keskusteluissa painotettiin strategian näkyvyyttä arjessa sekä ennaltaehkäisyn ja osaamisen varmistamisen merkitystä.

– Strategian on näyttävä käytännön työssä. Ennaltaehkäisy, palvelujen saavutettavuus ja strategiset kumppanuudet ovat ikäihmisten palveluiden kannalta keskeisiä. Henkilöstölle tulee taata mahdollisuus osaamisen kehittämiseen muuttuvia palvelu- ja osaamistarpeita vastaavaksi, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Soila Nordström.

Kumppanuuksista voimaa

Oma Hämeellä on lakisääteisten lautakuntien lisäksi kolme palveluihin liittyvää lautakuntaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tehtävänä on käsitellä, päättää ja linjata terveydenhuollon toimialan asioista. Elämänkaarilautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden asioita. Turvallisuuslautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata pelastuspalveluiden asioista. Määräaikainen integraatiovaliokunta seuraa hyvinvointialueen palveluintegraatiota, asukas- ja asiakaspalautetta sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta.

Elämänkaarilautakunnassa palvelustrategiaa tarkasteltiin sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Palveluiden saatavuus, ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä. Kumppanuudet kuntien ja työllisyysalueiden kanssa nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta, toteaa elämänkaarilautakunnan puheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.).

Integraatiovaliokunnassa korostuivat eheät palvelupolut ja kumppanuuksien vahvistaminen.

– Asiakaslähtöiset ja yhtenäiset palvelupolut edellyttävät pitkäjänteistä integraatiotyötä. Nyt on oikea aika vahvistaa kumppanuuksia kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa, sanoo integraatiovaliokunnan puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan näkemyksissä painottuivat kokonaisvaltainen asiakaslähtöisyys ja yhteistyön uudistaminen.

– Palvelustrategian ytimessä on asiakkaan kuuleminen ja eri toimijoiden yhteinen työ. Kumppanuuksia on rakennettava uudella tavalla, jotta koko alueen potentiaali saadaan käyttöön, toteaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.).

Turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.) korostaa turvallisuuden läpileikkaavaa roolia palvelustrategiassa.

– Asiakasturvallisuus ja yhdenvertaiset, selkeät palveluprosessit varmistuvat yhtenäisillä toimintatavoilla sekä henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja riittävyyden kautta. Lisäksi asiakkaan aktiivista roolia omassa turvallisuudessaan tulee vahvistaa.

Wiisakin mukaan turvallisuus ja varautuminen rakentuvat monialaisen ja pitkäjänteisen kumppanuusverkostotyön pohjalle.

Toimintaympäristön muutokset ohjaavat strategiatyötä

Strategiatyön tausta-aineistona hyödynnetään aluevaltuuston hyväksymää toimintaympäristöanalyysia. Oma Hämeen omana asiantuntijatyönä laadittu analyysi nostaa esiin lähivuosien keskeiset muutokset ja haasteet, joihin hyvinvointialueen on toimintaansa kehittämällä vastattava.

Analyysin mukaan Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle. Samalla teknologian kehitys ja yhteistyön vahvistaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia palveluiden uudistamiseen.

Palvelustrategian valmistelu jatkuu kevään aikana viranhaltijatyönä ja toimielinkäsittelyinä. Seminaarissa esiin nousseet näkemykset hyödynnetään palvelustrategialuonnoksen jatkotyössä ennen sen etenemistä päätöksentekoon.

UUTINEN / 28.01.2026

Ikääntyneiden perhehoidon asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan uudistuksen myötä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita (15.12.2025). Perhehoitopalvelujen myöntämisen perusteita on täsmennetty ja uudistettu, ja samalla perhehoidon toimintaohjeisiin on tehty päivityksiä. Perhehoitopalveluihin kuuluu asiakkaan kotona tapahtuva perhehoito sekä perhehoitajan kotona tapahtuva lyhytaikainen, osavuorokautinen tai pitkäaikainen perhehoito. 

Muutoksen myötä perhehoidon asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan uudelleen. Oma Hämeen palveluohjaajat ovat yhteydessä kaikkiin kyseistä palvelua saaviin asiakkaisiin, ja heille on myös lähetetty asiaa koskeva tiedote postilla. Perhehoitajille on toimitettu asiaan liittyen oma tiedotteensa ja heille pidetään muutoksista tarkempi info- ja keskustelutilaisuus. 

Mikäli asiakkaan palveluihin tehdään arvioinnin perusteella muutoksia, palveluohjaajat auttavat asiakkaita pohtimaan, millaista tukea hän tarvitsee arkeensa jatkossa. Mikäli asiakkaan palveluihin tulee uudelleenarvioinnin jälkeen muutoksia tai ne päättyvät, asiakkaalle tehdään tästä erillinen päätös. Nykyiset palvelut ovat asiakkaan käytössä uudessa päätöksessä mainittuun päivämäärään asti. 

Oma Hämeellä perhehoitopalveluita on eriasteisiin tarpeisiin. Esimerkiksi pitkäaikainen perhehoito on sekä asiakkaan jokapäiväisen hoidon ja huolenpidon että asumisen muodostama kokonaisuus eikä siihen tehdä muutoksia kuin erityisistä syistä. 

Myöntämisperusteiden uudistuksessa on mm. jokaiseen perhehoitopalvelumuotoon täsmennetty omat myöntämisperusteensa, kun tähän asti ne ovat olleet yhteiset. Kaikkiin palveluihin on myös määritelty RAI-mittaristoon liittyviä perusteita sanallisten kuvausten lisäksi. 

UUTINEN / 27.01.2026

Lääkeautomaattien erillisvuokraus päättyy Oma Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei myönnä enää jatkossa lääkeautomaattia asiakkaiden käyttöön erillisellä kuukausivuokralla. Lääkejakelu hoidetaan jatkossa esimerkiksi säännöllisen kotihoidon kautta. 

Kotihoidossa on ollut käytössä toimintamalli, jossa asiakkaille on voitu tukipalveluna myöntää lääkeautomaatti käyttöön kuukausivuokran suuruisella maksulla. Mikäli automaatin lisäksi asiakas on tarvinnut lisäapua lääkehoitonsa toteuttamiseen, kotihoito on tehnyt sitä tilapäisinä kotihoidon käynteinä. Aluehallitus on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita kokouksessaan 15.12.2025. Uusien palvelun myöntämisperusteiden mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ei myönnetä jatkossa lääkeautomaattia asiakkaiden käyttöön kuukausivuokraisella periaatteella tilapäisen kotihoidon tuella. 

Mikä muuttuu? 

Mikäli asiakas tarvitsee jatkossa laajempaa apua lääkehoidon toteuttamiseen, Oma Häme myöntää hänelle säännöllistä kotihoitoa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että lääkeautomaatti on edelleen asiakkaan käytössä, mutta siitä ei veloiteta erikseen vuokraa, vaan asiakkaalle määritellään säännöllisen kotihoidon maksu, joka sisältää mahdollisen lääkkeiden koneellisen annosjakelun ja lääkeautomaattipalvelun sekä kotihoidon käynnit. 

Mikäli asiakas tarvitsee lääkkeidenjakoon teknistä apua, mutta muutoin lääkehoitoon liittyvät asiat hoituvat itsenäisesti tai läheisten avulla, Oma Hämeen palveluohjaajien kanssa voi suunnitella muita vaihtoehtoja avun organisoimiseen.  

Muutoksen myötä Oma Hämeen palveluohjaajat ovat yhteydessä kaikkiin kyseistä palvelua saaviin asiakkaisiin, ja heille on myös lähetetty asiaa koskeva tiedote postilla. Palveluohjaajat tarkastelevat asiakkaan kanssa, miten lääkehoito järjestetään jatkossa. Muutos voi laskea tai nostaa asiakasmaksuja. 

Yhteisen keskustelun ja arvioinnin myötä palvelun päättymisestä ja mahdollisista jatkopalveluista tehdään uudet päätökset asiakkaille. Nykyiset palvelut ovat asiakkaan käytössä uudessa päätöksessä mainittuun päivämäärään asti.  

UUTINEN / 27.01.2026

Varo hammashoitoajasta muistuttavia huijaustekstiviestejä

Oma Häme on saanut asiakkailta viime päivinä kyselyjä oudoista tekstiviesteistä. Asiakkaat ovat saaneet tekstiviestejä, joissa viitataan tulevaan käyntiin hammashoidossa. Viestissä on mukana linkki, jolla kalastellaan vastaanottajan henkilötietoja tai pankkitunnuksia. 

Viestit eivät ole Oma Hämeen lähettämiä. Jos saat tällaisen viestin, jätä se huomiotta. Älä avaa linkkiä tai syötä tietojasi millekään sivustolle.

Oma Häme lähettää muistutuksia tulevasta hammashoitokäynnistä tekstiviestillä, mutta niissä ei ole linkkejä mukana, ja lähettäjänä on Oma Häme.

Huijausviesteistä on raportoitu laajalti valtakunnallisesti – huijausviestit eivät kohdistu yksinomaan Oma Hämeeseen.

UUTINEN / 23.01.2026

Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta – Oma Hämeen talous on kääntynyt ylijäämäiseksi

Oma Hämeen taloustilanne on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tulos on 26,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on hyvin lähellä alkuperäistä, joulukuussa 2024 hyväksyttyä talousarviota. Alkuperäinen talousarvio sisälsi 28,3 miljoonan euron ylijäämätavoitteen, jota pidettiin erittäin vaikeana saavuttaa. Nyt näyttää siltä, että tavoite toteutuu lähes kokonaisuudessaan.

– Tämä on ennennäkemätön käänne julkisessa sote-taloudessa. Talouden suunta on saatu käännettyä johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työllä tilanteessa, jossa toimintaympäristö on ollut erityisen haastava, toteaa Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Tilinpäätösennuste tarkentuu vielä, ja siihen liittyy noin viiden miljoonan euron edestä epävarmuustekijöitä. Myös kertaluonteisten erien lopullinen kohdentuminen voi vielä muuttua ennen lopullista tilinpäätöstä, joka valmistuu maaliskuun alussa.

Lähtötilanne vuoteen 2026 aiempaa vahvempi

Kokonaisuutena ennuste on kuitenkin 13,8 miljoonaa euroa parempi kuin se lähtötaso, jota käytettiin vuoden 2026 talousarvion pohjana. Oma Hämeen kustannuskehitys on ollut viimeiset kaksi vuotta poikkeuksellista koko julkisella sote-alalla. Vuonna 2024 toimintakate kasvoi vain 1 prosentin, mikä sijoitti Oma Hämeen valtakunnallisesti parhaiden joukkoon. Vuoden 2025 tilinpäätösennusteessa toimintakate supistui 1 prosentin, mikä on harvinaista.

– On hyvä, että toimialat ennustavat varovaisesti, mutta uskalsin vähän odottaa että tulos paranee. Vuoden 2026 talousarvio sisältää 30 miljoonaa säästöjä tarkennettavaksi muutostalousarvioon - tämä lohkaisee tarpeesta 13 miljoonaa, ja jos saamme valtiota hiukan lisäaikaa, niin voimme jaksottaa loput toteutettavaksi vähän hallittavammin. Olemme edelleen suunnitellulla uralla, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Talouden myönteisestä kehityksestä huolimatta Oma Hämeen on jatkettava tiukkaa taloudenpitoa. Hyvinvointialueen taseessa on edelleen noin 83 miljoonaa euroa alijäämää, joka nykyisen lainsäädännön mukaan on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. 

Valtiovarainministeriössä valmistellaan mahdollisuutta myöntää hyvinvointialueille kahden vuoden lisäaika alijäämien kattamiseen, mutta päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Tarkkaa taloudenpitoa ja toiminnan tehostamista on jatkettava ja alijäämät on katettava. Mahdollinen lisäaika auttaisi kustannustehokkuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelussa, ajoittamisessa ja niiden vaikutusten hallinnassa.

Henkilöstökulut ja toiminnan tehokkuus parantuneet

Henkilöstökulut ovat nousseet vuoden 2025 tilinpäätösennusteessa selvästi voimaan tulleita palkankorotuksia vähemmän. Erityisesti sairaspoissaolojen määrässä, lisä- ja ylitöissä, hälytyskorvauksissa sekä vuokratyövoiman käytössä on saatu aikaan selkeää säästöä. Tilinpäätösarvion mukaan henkilöstökulut ovat noin 8 miljoonaa euroa palkankorotustasoa pienemmät.

Tulosta on saavutettu pitkäjänteisellä työllä. Sairauspoissaoloja on pyritty vähentämään, työvuorosuunnittelua on kehitetty ja työtä on järjestetty aiempaa järkevämmin. Tarkempi analyysi valmistuu, kun lopulliset tilinpäätösluvut ovat käytettävissä.

Vuonna 2025 Oma Hämeen toimintatulot kasvoivat 2,2 prosenttia, samalla kun toimintakulut pienenivät 0,5 prosenttia. Asiakasmaksutuotot kasvoivat noin 10 prosenttia, vaikka kasvu jäi hieman alkuperäistä talousarviota pienemmäksi.

Talouden kehitys kertoo siitä, että toimintaa on onnistuttu tehostamaan merkittävästi. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen ohjaa edelleen vahvasti talouden suunnittelua.

Tilinpäätösennustetta käsitellään aluehallituksessa 9. helmikuuta, jolloin kokonaiskuva tarkentuu edelleen. Mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin kevään aikana muutostalousarvion yhteydessä.

Onnistumisia talouden tasapainottamisen rinnalla

Oma Hämeen talouden suunnan kääntymistä tukevat myös toiminnalliset tulokset. Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut on pystytty järjestämään pääosin vaatimusten mukaisesti, vaikka toimintaa on samaan aikaan tehostettu ja sopeutettu. Lue lisää: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä

Asiakaskokemusta mitataan säännöllisesti NPS-mittarilla, ja tulosten perusteella asiakkaat ovat valmiita suosittelemaan Oma Hämeen palveluja. Tämä kertoo arjessa toimivista ja luottamusta herättävistä palveluista. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimus 2025 osoittaa, että Oma Hämeen henkilöstö kokee työnsä pääosin mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Työyhteisöjen toimivuus ja esihenkilötyö arvioitiin myönteisesti, ja vastausaktiivisuus oli valtakunnallista tasoa selvästi korkeampi. Lue lisää: Työhyvinvointikysely 2025: Oma Hämeen tulokset myönteisiä

Lisäksi Oma Häme sai viime vuonna valtakunnallista tunnustusta kehittämistyöstään, kun hyvinvointialue palkittiin Kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa vuoden innostavimpana hyvinvointialueena. Lue lisää: Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! 

Nämä tulokset osoittavat, että Oma Häme on onnistunut yhdistämään talouden tasapainottamisen, palvelujen turvaamisen ja henkilöstön sekä asiakkaiden näkökulman. Tämän pohjalta on hyvä jatkaa aktiivista kehitystyötä. 

UUTINEN / 22.01.2026

Oma Hämeen palveluseteleitä toimitetaan jo Suomi.fi-palvelun kautta

Oma Hämeeltä lähetettäviä palveluseteleitä toimitetaan asiakkaille uudella tavalla. Palvelusetelipäätöksiä liitteineen on toimitettu 7.1.2026 lähtien Suomi.fi-viestinä niille asiakkaille, joilla on Suomi.fi-palvelu käytössä.  Asia koskee ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen, lapsiperheiden palvelujen, alle 23-vuotiaiden lyhytterapian, vammaispalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluseteleitä. Jos asiakas ei käytä Suomi.fi -palvelua lainkaan, saa hän edelleen päätökset paperipostina.   

Osa kuntoutuksen asiakkaista on voinut saada palveluseteleitä testitarkoituksessa Suomi.fi-palvelun kautta jo joulukuun alusta alkaen. Ennen vuotta 2026 tehdyt palvelusetelipäätökset on lähetetty kirjeitse. Ne voivat sisältää tietoja, jotka asiakkaan tulee antaa edelleen palvelusetelituottajalle. 

Kevään 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään.

Toimi näin

Jos asiakkaalla on käytössään Suomi.fi-palvelu, on tärkeää muistaa käydä katsomassa omat Suomi.fi-viestit, koska asiasta ei enää lähetetä erillistä paperikirjettä. Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena. 

Kaikki eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.  

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen postit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska kevään 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. Kun lakimuutos on tullut voimaan, Suomi.fi-viestit tulevat automaattisesti käyttöön, kun henkilö tunnistautuu järjestelmän. Siihen asti kirjautuessa järjestelmä kysyy suostumusta. 

Omista Suomi.fi-asetuksistaan henkilö voi valita, mikäli haluaa jatkossakin postinsa paperisena. Jos käyttäjä ei koskaan kirjaudu pankkitunnuksillaan mihinkään viranomaispalveluun, hän pysyy paperipostiasiakkaana, eikä valintaa tarvitse omista tiedoistaan käydä erikseen tekemässä. 

Jos asiakas haluaa palata paperipostiin, on hänen tehtävä muutos itse Suomi.fi-palvelussa.  Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos asiakas kirjautuu vahvasti jonkun viranomaisen palveluun Suomi.fi -palvelussa. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Asiakas ei voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti. 

Oma Häme aloitti joulukuun alussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta.  Viranomaisten viestintä siirtyy vaiheittain ensisijaisesti Suomi.fi-viestien kautta tapahtuvaksi.

Lue lisää: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 22.01.2026

Kuvantamispalvelut koko Kanta-Hämeen alueella – neljä toimipistettä, yksi hoitopolku

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kuvantamispalveluja tuotetaan tällä hetkellä neljässä toimipisteessä: Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa sekä Viipurintien terveyskeskuksessa. Kaikkia toimipisteitä käytetään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat  saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. –Kuvantamistutkimuksen paikka määräytyy aina hoidon sujuvuuden ja hoitotakuun näkökulmasta. Kun koko alueen toimipisteitä käytetään yhdessä, tutkimuksiin päästään oikea-aikaisesti  eikä hoito viivästy.

Viipurintien terveyskeskuksen röntgenissä tehdään tavallisia röntgentutkimuksia, ja se on käytössä syyskuuhun 2026 asti. Muut kuvantamistutkimukset toteutetaan Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan toimipisteissä tutkimuksen sisällön ja kiireellisyyden mukaan.

Kuvantamistutkimuksen paikka voi joskus olla eri kuin se yksikkö, jossa potilas muuten asioi. Tämä voi herättää kysymyksiä, mutta taustalla on aina hoidon kokonaisuuden ja sujuvuuden varmistaminen koko hyvinvointialueella. Kaikki potilaat eivät ole päivystyspotilaita,  ja moniin tutkimuksiin voidaan tarjota aikaa myös toisesta toimipisteestä.

Kaikissa toimipisteissä tutkimukset tehdään samoilla periaatteilla ja samoilla laatukriteereillä. –Riihimäellä, Forssassa ja Hämeenlinnassa tutkimukset tehdään samoilla laatukriteereillä ja ammattitaitoisen henkilöstön toimesta. Potilaan hoito on yhtä laadukasta riippumatta siitä, missä toimipisteessä tutkimus tehdään.

Jos potilas kieltäytyy tarjotusta tutkimusajasta toisessa toimipisteessä ilman lääketieteellistä estettä, tutkimuksen toteutuminen voi siirtyä ja hoitotakuun toteutuminen vaarantua. Tästä syystä potilaita kannustetaan hyödyntämään koko alueen palveluja, jotta  hoito etenee suunnitellusti.

Hämeenlinnassa valmistaudutaan parhaillaan uuteen Ahveniston sairaalaan. Muutto ja uusien laitteiden käyttöönotto ovat iso kokonaisuus, joka vaatii henkilöstöltä perehtymistä ja uuden teknologian haltuunottoa. –Uuteen Ahveniston sairaalaan siirtyminen on  iso kokonaisuus, ja muuton aikana osa tutkimuksista ohjautuu tavallista useammin muille paikkakunnille. Näin varmistamme potilasturvallisuuden ja sujuvan hoidon myös muutoksen keskellä. Jos kuvantamisaika on varattu Kanta-Hämeen keskussairaalaan, tutkimuksen sisällöstä riippuen kuvantaminen voidaan toteuttaa joko uudessa Ahveniston sairaalassa tai nykyisessä keskussairaalassa. Tämän vuoksi asiakkaan on hyvä varata tutkimuskäynnille normaalia enemmän aikaa ja saapua paikalle hyvissä ajoin, sillä toimipisteiden välinen siirtyminen voi olla tarpeen.

Tammikuussa käynnistyi AssiBussi, joka palvelee asiakkaita ja henkilöstöä kuljettaen arkisin klo 8–15 nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja uuden Ahveniston sairaalan välillä. Kuljetus lähtee keskussairaalan pääovelta ja saapuu Ahveniston sairaalan pääsisäänkäynnille.

AssiBussin tarkoituksena on tehdä asioinnista mahdollisimman sujuvaa muuton aikana ja helpottaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tarkemmista käytännöistä ja aikatauluista kerrotaan myöhemmin lisää.

Tavoitteena on aina potilaan sujuva, turvallinen ja laadukas hoito – koko Kanta-Hämeen alueella.

UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)

UUTINEN / 21.01.2026

Hoitotarvikejakelun ruuhkaa puretaan Riihimäellä

Hoitotarvikejakelu on ruuhkautunut syksyn 2025 aikana erityisesti Riihimäen seudulla. Ruuhkia ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen suuri henkilöstövaje sekä noutolokerikkojen poistuminen Riihimäen, Oitin ja Lopen jakelupisteistä. 

Jakeluun on saatu lisäväkeä vastaanotoilta, mutta siitä huolimatta puheluiden ja sähköisten tilauslomakkeiden käsittelyajat ovat pitkittyneet yli palvelulupauksen (5 arkipäivää).

Pahoittelemme puhelinpalvelussa ilmenneitä viivästyksiä ja teemme parhaamme puhelinpalvelun sekä tilausruuhkan nopeaksi purkamiseksi.

Hoitotarvikejakeluun on rekrytoitu lisää työntekijöitä joulukuussa. Uudet hoitajat aloittavat työnsä tammi–helmikuun vaihteessa, minkä jälkeen ruuhka alkaa helpottua. Riihimäellä jakeluaikoja tullaan alkuvuoden aikana vielä lisäämään. 

Lisäksi joidenkin hoitotarvikkeiden toimitusvaikeudet ovat ajoittain hidastaneet tuotteiden saantia ja rajoittaneet kerralla jaettavia määriä. Esimerkiksi diabeteshoidossa käytettäviä sensoreita on asiakkaiden hoidon turvaamiseksi jouduttu jakamaan normaalia pienempiä määriä kerrallaan.

Jakelukäytäntö uudistuu

Kevään aikana hoitotarvikkeiden jakeluprosessia uudistetaan vaiheittain. Tavoitteena on, että sähköinen tilauslomake otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella. Samalla hoitotarvikkeiden noutopisteitä lisätään niin, että asiakas voi valita itselleen sopivimman ja läheisimmän.

Hoitotarvikkeiden toimitus voi Oma Hämeestä riippumattomista syistä kestää joskus 2–4 viikkoa,  mikä on harvinaista. Pitkäaikaissairaiden on kuitenkin syytä tehdä tilauksensa riittävän ajoissa, jopa kuukautta ennen niiden loppumista. Hoitotarvikkeita jaetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden tarpeeseen.

Kiireellisissä tapauksissa asiakkaat voivat asioida myös muissa hoitotarvikejakelun toimipisteissä niiden aukioloaikojen mukaisesti. Hoitotarvikejakelu palvelee numerossa 03 629 6230.

Löydät toimipisteiden aukioloajat täältä: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

UUTINEN / 21.01.2026

Aluehallitus hyväksyi talouden käyttösuunnitelman vuodelle 2026

Maanantaina 19. tammikuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi talouden käyttösuunnitelman vuodelle 2026. Samalla aluehallitus päätti toimittaa käyttösuunnitelman tiedoksi turvallisuuslautakuntaan, elämänkaarilautakuntaan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan sekä integraatiovaliokuntaan.

Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Se on talousarviota yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen suunnitelma toimialojen tehtävistä ja määrärahoista. Käyttösuunnitelman tulo- ja menoerissä on huomioitu olennaiset toimialojen ja tulosalueiden väliset sekä sisäiset muutokset, jotka on toteutettu aluevaltuuston asettamien talousarvion sitovuustasojen puitteissa.

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteitä, jotka on määritelty toimialatasoisesti talousarviovalmistelun yhteydessä. Aluevaltuuston antaman valtuuden mukaisesti aluehallitus voi kohdentaa vuoden 2026 tasapainottamistoimia tulosalueille käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä siltä osin kuin toimenpiteet on määritelty toimialakohtaisesti talousarviossa.

Lisäksi aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan muuttaa edellisessä kokouksessa tekemäänsä päätöstä, joka koski aluehallituksen edustajien nimeämistä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Aluehallituksen edustaja nuorisovaltuustoon vaihdettiin: Sari Salmisen (kesk.) tilalle nimettiin Vilma Aho (kesk.).

Aluehallituksen seuraava kokous pidetään 26. tammikuuta 2026. 

Aluehallituksen 19.1.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 16.01.2026

Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?

Kun Assi vastaanotettiin syksyllä, se oli kuin hieno, uusi talo, joka odotti muuttajia: valoisa, avara ja täynnä mahdollisuuksia – mutta vielä tyhjä. Nyt elämme vaihetta, jossa tuo talo täytetään kaikella sillä, mitä siellä asuminen ja eläminen vaatii. Sairaala on vain monimutkaisempi kokonaisuus kuin omakotitalo. Kalustamisen ja varustamisen myötä Assi alkaa päivä päivältä muuttua rakennuksesta toimivaksi sairaalaksi. Jokainen tuoli, jokainen näyttö ja jokainen hoitotarvike vie meitä lähemmäs hetkeä, jolloin ensimmäiset asiakkaat kävelevät ovista sisään.

Miksi tämä vaihe on niin merkittävä?

Satojen ammattilaisten pitkä suunnittelutyö alkaa nyt konkretisoitua. Olen saanut olla mukana Assi-hankkeessa lähes yhdeksän vuotta, ja tuntuu samaan aikaan uskomattomalta ja liikuttavalta nähdä, kuinka kauaskantoiset tavoitteet, tarpeet ja suunnitelmat muuttuvat kalusteiksi, laitteiksi ja toimiviksi tiloiksi. Olen ylpeä tiimistämme ja siitä, miten hyvässä hengessä töitä tehdään. Usein olen miettinyt, että tällä porukalla menisimme vaikka kuuhun – ja ehkä se on omalla tavallaan tehtykin, kun yksi upea sairaala on saatu aikaiseksi.

Kulissien takana tapahtuu paljon

Sairaala vastaanotettiin allianssilta muutaman kuukauden etuajassa, mikä oli huikea suoritus. Vastaanoton jälkeen aloitimme saman tien kalustamisen, joka kestää vuoden loppuun asti. Kun vuodenvaihde tulee, alkaa varustamisvaihe ja yksiköt ottavat päävastuun omista tiloistaan. Työ koskettaa yhteensä 2747 toiminnallista tilaa ja käytäviä, joten kyse ei ole mistään pienestä kokonaisuudesta. Samaan aikaan tiloihin tehdään IT-asennuksia, lääkinnälliset laitteet otetaan vastaan ja tarkastetaan, erilaiset järjestelmät asennetaan ja testataan, tilat ja toiminnot validoidaan ja perehdytykset valmistellaan. Pitkän hankkeen aikana on syntynyt myös pieniä korjaustarpeita, jotka liittyvät toiminnan muutoksiin tai hankintoihin. Hyvä suunnittelu ja muutosprosessi ovat pitäneet nämä maltillisina ja hallittavina.

Tätä kaikkea tekee huikea joukko ammattilaisia: yksiköiden superkäyttäjiä, tila- ja kiinteistöpalveluiden asiantuntijoita, ICT-osaajia, lääkintätekniikan väkeä, puhtaus- ja ruokapalveluiden ammattilaisia, laboratorion henkilöstöä ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä. Yhteistyö ja hyvä fiilis ovat tämän vaiheen sydän.

Kalustaminen

Kalustamisen ja varustamisen kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun katsoo kokonaisuutta kappalemäärien kautta. Uudishankintoja tulee Assiin useita kymmeniä tuhansia. Jokainen hankittu tuote – olipa se sitten tuoli, hoitotarvike tai monitori – täytyy vastaanottaa, tarkistaa, rekisteröidä järjestelmiin ja viedä oikeaan paikkaansa. Pelkästään irtokalusteita tulee lähes 11 000 kappaletta. Jokainen niistä asennetaan, tarkastetaan ja kirjataan järjestelmään.  Uudishankintojen lisäksi muutamme kalusteita -oikeastaan kaiken mahdollisen, jotta saamme hankintakuluja kohtuullisemmiksi.

Olin varautunut siihen, että kalustaminen olisi haastavaa ja hidasta, mutta on ollut suuri ilo huomata, kuinka sulavasti kaikki on edennyt. Taustalla on tarkkaan rakennettu prosessi, viikkotasoinen aikataulutus ja jatkuva tilannekuva, joka varmistaa, että pysymme kartalla niin tehtävien etenemisestä kuin mahdollisista riskeistäkin. Lisäksi benchmarkkasimme muiden hyvinvointialueiden vastaavia vaiheita, mikä auttoi luomaan meille toimivan mallin. Assi alkaa jo nyt näyttää oikealta sairaalalta, sellaiselta, joka odottaa pääsevänsä tekemään sitä, mihin se on rakennettu.

Testaus – kaikki testataan, koska kaikki on tärkeää

Sairaalaympäristössä mikään ei saa jäädä sattuman varaan. Siksi testausvaiheessa käydään läpi käytännössä kaikki: teknologian toimivuus, potilaan kulkureitit, laitteiden toiminta, hätätilanteiden toimintamallit, järjestelmät ja turvallisuuden eri tasot. Osa näistä testeistä on lakisääteisiä, osa syntynyt hyvistä käytännöistä ja kokemuksesta, mutta kaikki ovat tärkeitä. On parempi testata rauhassa etukäteen kuin havahtua kiireessä siihen, että jonkin olisi pitänyt olla toisin. Testaukseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia terveydenhuollon henkilöstöstä IT:hen ja lääkintätekniikasta turvallisuusväkeen, puhtauspalveluihin ja logistiikkaan. Juuri tämä moniammatillisuus tekee meistä vahvoja ja varmistaa, että Assin arki tulee toimimaan kitkattomasti.

Superkäyttäjät – arjen sankarit

Superkäyttäjät ovat tämän vaiheen avainhenkilöitä. Heitä on 26, ja he toimivat yksiköidensä vastuuhenkilöinä, koordinoivat kalustamista ja varustamista sekä varmistavat, että yksiköiden toiminta pystyy käynnistymään uusissa tiloissa muuton jälkeen. He tekevät työtä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyön merkitys korostuu jokaisena päivänä. Ilmapiirissä on jännitystä, ylpeyttä ja oppimisen iloa. Tiimi on hitsautunut hienosti yhteen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on superkäyttäjien oma ehdotus viikoittaisesta Assin Superjumpasta. Toteutimme sen, ja siitä on tullut ihastuttava osa yhteistä matkaa. Se kertoo sitoutumisesta ja siitä, miten arvokasta yhdessä tekeminen on.

Miltä Assi näyttää juuri nyt?

Assilla alkaa olla oma ilme. Liikkuessani tiloissa tuntuu, että se on enää pienen matkan päässä siitä elämästä, jota varten se on rakennettu. Päivä päivältä on helpompaa irrottaa otteensa sairaalasta ja antaa sen hiljalleen siirtyä omistajiensa – yksiköiden ja henkilöstön – käsiin. Myönnän, että ajattelen Assia välillä hahmona. Sen kanssa on koettu niin paljon, ettei sitä voi enää ajatella pelkkänä rakennuksena. Kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat aulaan, istun varmasti katsomassa. Se tulee olemaan tunteikas hetki.

Mitä seuraavaksi?

Alkuvuodesta Assi siirtyy seuraavaan etappiin, kun yksiköt alkavat vastata varustelusta. Me tuemme heitä tarpeen mukaan, mutta hiljalleen astumme takavasemmalle. Kun kuulen yksiköiden väen kertovan tiloistaan omistajuuden tunteella, sydämeni läikähtää. Monta vuotta Assi nojasi meihin, mutta nyt se alkaa olla valmis seisomaan omilla jaloillaan. Tulevaisuuden sairaala on todella jo käsin kosketeltavissa, ja se on upeaa.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Soili Hietasola-Husu.
Soili Hietasola-Husu on pitkän linjan suunnitteluasiantuntija, joka yhdistää tarkkuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja sydämellisen työotteen ainutlaatuisella tavalla. Hän on ollut mukana Assin suunnittelussa alusta asti ja tuntee sairaalan kuin oman taskunsa – ei pelkkänä rakennuksena, vaan elävänä kokonaisuutena. Soilissa yhdistyy rauhallinen jämäkkyys, empaattinen ote ja vahva yhteistyön voiman ymmärrys.

UUTINEN / 15.01.2026

Aikuisten ADHD-alkuarviointia tarkennettu

Oma Hämeessä otettiin kevään 2025 aikana käyttöön koko hyvinvointialueen yhteinen aikuisikäisten ADHD-alkuarviointiprosessi ensimmäistä kertaa aikuisikäisenä ADHD-epäilyn vuoksi hoitoon hakeutuville.

Nyt aikuisikäisten ADHD-alkuarviointia on hieman tarkennettu. Jatkossa ADHD-alkuselvittely painottuu yli 18-vuotiailla perusterveydenhuollossa ensisijaisesti nuoriin aikuisiin, joilla on haasteita esimerkiksi opintojen etenemisessä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa useita kertoja, tai joilla on huomattavia vaikeuksia työelämään pääsyssä tai arjessa selviytymisessä.

Yli 30-vuotiaiden osalta ADHD-alkuselvittelyt toteutuvat usein muun mielenterveydenhäiriön tai päihdehäiriön hoidon yhteydessä, kun liitännäisoireet ovat lieventyneet tai niiden hoidosta ei ole saatu merkittävää tukea, ja oireilun voidaan arvioida selittyvän neurokehityksellisillä piirteillä.

Jatkossa apua aikuisikäisten arjen keskittymisvaikeuksiin saa myös keskittymisvaikeuksien ohjatun omahoidon etäryhmästä sekä kehitteillä olevasta keskittymisvaikeuksien digipolusta. Lisää tietoa etäryhmästä saat oman alueesi Mielenterveys- ja päihdeyksiköstä ja Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjasta.

UUTINEN / 14.01.2026

Talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa rahahuoliin

Joulun aikaan rahaa kuluu lahjoihin, ruokaan ja juhlintaan. Lisäksi alkuvuosi tuo usein mukanaan erilaisia laskuja sekä hintojen korotuksia. Jos arjen raha-asiat huolettavat, on apua saatavilla helposti.

Talousneuvolan toiminta jatkuu tammikuussa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Talousneuvolassa voit keskustella arjen raha-asioistasi ja saada neuvoja juuri omaan tilanteeseesi eri alojen asiantuntijoilta. Talousneuvola on kaikenikäisille tarkoitettu, maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Halutessasi voit asioida myös nimettömänä. Ajanvarausta ei tarvita.

Talousneuvola on auki Hämeenlinnassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 13-15 Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna) 

• 12. tammikuuta
• 2. helmikuuta
• 2. maaliskuuta
• 13. huhtikuuta (poikkeusaika pääsiäisen vuoksi)
• 4. toukokuuta

Talousneuvola on auki Riihimäellä joka kuukauden kolmas keskiviikko kello 12-15 Riksulassa (Antonin talo, Öllerinkatu 3, Riihimäki)

• 21. tammikuuta
• 18. helmikuuta
• 18. maaliskuuta
• 15. huhtikuuta
• 13. toukokuuta (poikkeuksellisesti kuukauden toinen keskiviikko)

Talousneuvolassa voit tavata Oma Hämeen aikuissosiaalityön ammattilaisten lisäksi talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen, Kelan sekä alueen seurakuntien edustajia. Talousneuvolapalvelu - Oma Häme

Talousneuvolan tarkoituksena on auttaa asukkaita arjen taloudenhallintaan liittyvissä haasteissa sekä talous- ja velkaongelmien ratkaisemisessa. Talous- ja velkaongelmilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kun talous saadaan tasapainoon, vapautuu voimavaroja myös muiden tärkeiden asioiden, kuten työllistymisen tai terveydentilan, edistämiseen.

Voit tulla Talousneuvolaan matalalla kynnyksellä. Kysymyksesi voi liittyä esimerkiksi laskujen maksamiseen, velkaantumiseen, ulosottoon, talouden suunnitteluun tai huoleen omasta tai läheisen taloudellisesta tilanteesta. Autamme sinua budjetoinnista aina velkatilanteen selvittelyyn asti.

Forssassa ei toistaiseksi Talousneuvolaa

Talousneuvolatoiminta ei toistaiseksi jatku Forssassa, koska sinne ei ole ohjautunut asiakkaita. Talousohjauksen ja neuvonnan tarjoamista mietitään toteutettavaksi Forssan seudulla muulla tavoin yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvonta on kaikkien asukkaiden käytössä edelleen. 

Taloudellisen tuen yksikön puhelinpalvelu on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12 p. 03 629 6570. Apua ja tukea on tarjolla myös aikuissosiaalityön chatissa ma-pe klo 9-15. Chat- ja etävastaanottopalvelut - Oma Häme

UUTINEN / 13.01.2026

Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin

Tervakosken terveysaseman kiireetön vastaanottotoiminta jatkuu supistettuna Janakkalassa. Elokuun 2026 loppuun saakka asema on auki kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Toiminnan supistus alkoi elokuussa 2025 – syynä on lääkärivaje, joka johtuu rekrytointivaikeuksista. 

Supistetun toiminnan aikana Tervakoskella työskentelevät yksi lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja diabeteshoitaja. Vastaanotot ovat ennalta suunniteltuja kiireettömiä aikoja. Tervakosken terveysasemalla on ennestään laboratoriopalveluja tiistaisin ja torstaisin, joten aukiolojen keskittäminen tukee myös laboratoriotoimintaa.

Toiminnan supistamisen aikana asiakkaat saavat yhteyden terveysasemalle kuitenkin tuttuun tapaan puhelimitse joka arkipäivä:

• Janakkalan alueen terveysasemien kiireetön Ensilinja, p. 03 629 6630 (ma–pe klo 10–14)
• Tervakosken terveysaseman tiiminumero, p. 03 629 6604 (ma–pe klo 8–14)

Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.

UUTINEN / 13.01.2026

Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti pyynnöstä antaa ennakkokantansa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiölle sen myyntiin liittyvästä valmistelusta. Aluehallituksen mukaan säätiön ei kannata edistää mahdolliseen omaisuuden tai toiminnan myyntiin liittyvää valmisteluaan ennen kuin hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja koskeva tarkastelu valmistuu maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Säätiön pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen. Aiheesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa

Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset ikäihmisten perhehoidon palkkioihin. Ne sisältävät indeksikorotukset sekä kiertävän perhehoidon palkkioiden perusteisiin liittyvän muutoksen. Palkkiot tulevat voimaan uusien toimeksiantosopimusten osalta 1.1.2026 alkaen. Olemassa olevat sopimukset on tehtävä uudelleen, ennen kuin muutokset astuvat voimaan.

Aluehallitus käsitteli myös korotusta omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärään. Sen korottamista hallituksen esityksen mukaiseen määrään esitetään aluevaltuustolle. Aluehallitus hyväksyi täydennykset omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin 65 vuotta täyttäneitä koskien 1.2.2026 alkaen.

Aluehallitus myös valitsi edustajansa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Kunnat ovat nimenneet omat edustajansa vanhus- ja vammaisneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoon. Aluehallituksen edustajiksi nimettiin vanhusneuvostoon Sari Kykyri (ps.), Kylli Kylliäinen (sd.) ja Hannele Saari (kd.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Salla Fagerström (sd.), Satu Heinonen (vihr.) ja Eija Aittola (kok.). Nuorisovaltuustoon puolestaan valittiin Sari Salminen (kesk.), Ville Mustonen (kok.) ja Satu Viksten (vas.). Lisäksi aluehallitus hyväksyi vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasäännöt. Nuorisovaltuuston toimintasääntö tuodaan aluehallitukselle erikseen hyväksyttäväksi myöhemmin.

Aluehallitus hyväksyi alle 23-vuotiaiden lyhytpsykoterapian palvelusetelisääntökirjan. Se koskee terapiatakuun piiriin kuuluvaa lyhytpsykoterapiaa. Toukokuussa 2025 voimaan tulleen terapiatakuun mukaan alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa siitä, kun tällaisen palvelun tarve on todettu.

Talouden tämän vuoden käyttösuunnitelman aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteluun. Jäsenen nimeämisen Työvalmennussäätiö Luotsi sr:n hallitukseen aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 19. tammikuuta.

Aluehallituksen 12.1.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 13.01.2026

Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain 

Oma Häme käynnistää Ilveskodissa vaiheittain uusia palveluja kevään 2026 aikana. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Ilveskodissa tarjotaan kevään aikana sekä ikäihmisten palveluja että vammaispalveluja. Kun ikäihmisten palvelut myöhemmin siirtyvät toisiin toimitiloihin, toimii Ilveskodissa jatkossa vain vammaispalvelut.

Nykyisten asukkaiden hoito ja arki turvataan muutoksen ajan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä asuu edelleen yksi sotainvalidi, jonka palvelut on huomioitu toiminnan suunnittelussa.

Ilveskoti on Oma Hämeen omistama kiinteistö. Tilojen kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen palveluverkon linjaukset ja oma palvelutuotanto. Ilveskotia remontoitiin viime vuonna vammaispalvelujen tarpeisiin vastaavaksi. Kunnostustöissä on panostettu erityisesti asiakaslähtöisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.

Tilat tukevat erilaisia tarpeita

Ilveskodissa käynnistyvät erityisen tuen asumispalveluyksikkö, lyhytaikaishoidon yksikkö sekä kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta. Osa Hämeenlinnassa sijaitsevien Matinkulmakotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin keväällä 2026. Erityisen tuen asumisyksikkö ja lyhytaikaishoidon yksikkö ovat uusia toimintoja. Hämeenlinnan Perttulassa aiemmin toiminut päivätoimintayksikkö on siirtynyt Ilveskotiin vuodenvaihteessa.

Ilveskodin tilat on suunniteltu tukemaan erilaisten asiakasryhmien arkea. Laajemmat ryhmä- ja toimintatilat mahdollistavat ryhmätoiminnan, ja pienemmät tilat tarjoavat rauhallisia ympäristöjä yksilölliseen tekemiseen ja lepohetkiin. Erityisen tuen asumispalveluyksikön asukashuoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja niissä on omat WC- ja kylpyhuonetilat. Palvelu on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille, joilla on vaativan tuen tarve. Päivätoiminnan asiakkailla on käytössään aiempaa avarammat tilat sekä mahdollisuus hyödyntää muun muassa liikuntasalia, saunatiloja ja aistihuonetta.

Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti. Asiakkaat pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin ja henkilökuntaan etukäteen yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Henkilökunta ohjaa omaisia käytännön asioissa ja huolehtii tarvittaessa kulkujärjestelyistä, jotta siirtyminen uuteen asumiseen on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.

ARTIKKELI / 12.01.2026

Blogi: Seinistä palveluihin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.

Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.  

Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.

On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.

Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu

Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.

Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.

Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.

Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.

Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

UUTINEN / 12.01.2026

FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin

Kanta-Hämeessä vanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolapalveluihin. Neuvolatyötä pidettiin asiantuntevana ja asiakaslähtöisenä, ja kokonaistyytyväisyys neuvolapalveluihin oli useilla osa-alueilla hieman koko maan tasoa korkeampaa. 

– Tämä on hieno tulos, mutta ei yllätä. Meillä neuvoloihin on työntekijöiksi valikoitunut joukko taitavia ja empaattisia ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lasta odottavien perheiden ja lasten hyvinvoinnista, kommentoi Oma Hämeen perhekeskusylilääkäri Anu Mähönen.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta FinLapset24-tutkimuksesta. Kanta-Hämeessä tutkimukseen vastasi 467 äitiä ja 437 isää tai toista vanhempaa. Vastausaktiivisuus oli hieman maan keskiarvoa korkeampi. Valtakunnallisesti Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa. THL:n tutkimus tarjoaa ajantasaista ja kattavaa tietoa vauva- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä sote-palvelujen käytöstä ja kokemuksista.

Myös synnytyskokemukset olivat Kanta-Hämeessä pääosin myönteisiä. Ensisynnyttäjät raportoivat saaneensa selkeät ohjeet siitä, milloin synnytykseen tulee lähteä. 98 prosenttia synnyttäjistä koki saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.

THL:n tiedote: Luottamus tulevaisuuteen lisää perheiden lapsitoiveita – esikoisen saaneista neljäsosa kuitenkin epäröi asiaa

Perhevalmennus kiinnostaisi etänä

Perhe- ja synnytysvalmennukseen osallistuttiin Kanta-Hämeessä aktiivisesti, ja tyytyväisyys valmennusten sisältöihin oli monin osin koko maata yleisempää. Kanta-Hämeessä suurin osa kyselyyn vastanneista äideistä oli tyytyväisiä siihen, miten synnytysvalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen valmistautumista, synnytyspelkoa ja vauvan hoitoa. Tyytyväisyys näissä osa-alueissa oli selkeästi suurempaa kuin maassa keskimäärin. Lisäkäsittelyä kyselyyn vastanneet äidit olisivat kaivanneet parisuhdeasioihin ja synnytyksen jälkeiseen seksiin.

Vuonna 2024 tehty tutkimus osoittaa, että osa vanhemmista – erityisesti ensisynnyttäjistä – olisi kaivannut enemmän mahdollisuuksia etä- tai lähivalmennukseen, mutta tarjonta ei aina vastannut kysyntää tai tieto ei ollut tavoittanut perheitä. Tähän tarpeeseen Oma Häme on jo vastannut, koska viime vuonna on aloitettu monialainen perhevalmennus, joka toteutetaan etänä. Etävalmennukseen voi osallistua sekä ensi- että uudelleen synnyttäjät. Etävalmennus on saavuttanut hyvin odottavat perheet. Lisäksi keskussairaalassa tarjotaan odottaville perheille synnytysvalmennusta läsnäolovalmennuksena.

Kokonaistyytyväisyys äitiysneuvolapalveluihin Kanta-Hämeessä on tutkimuksen mukaan hieman koko maata suurempaa. Kyselyyn vastanneet kokivat, että raskautta seurattiin asiantuntevasti, neuvolassa tuli kuulluksi ja siellä selvitettiin perheen asioita kokonaisvaltaisesti.

Myös lastenneuvolapalveluihin kokonaistyytyväisyys oli Kanta-Hämeessä yleisempää kuin koko maassa. Suuri osa kyselyyn vastanneista kantahämäläisistä vanhemmista koki, että vauvan terveyttä on seurattu asiantuntevasti, he ovat saaneet riittävästi tietoa rokotuksista ja neuvolassa on voinut puhua rehellisesti. Lähisuhdeväkivallasta oli kysytty Kanta-Hämeessä yleisemmin kuin maassa keskimäärin. Neuvoloiden terveydenhoitajille järjestetään Oma Hämeessä käytännönläheinen koulutus lähisuhdeväkivallan puheeksi otosta. Asian käsittelyyn on saatavilla myös lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijoiden apua. 

Vauva-arjen kuormitus nousee esiin myös Kanta-Hämeessä

Tutkimuksen mukaan suurin osa kantahämäläisistä vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Samalla esiin nousee vanhempien henkinen kuormittuneisuus ja tuen tarve erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Neuvoloissa on myös lisätty perheiden varhaista tukemista esimerkiksi vauvan uniongelmissa tai itkuisuudessa.

FinLapset-tutkimus tuottaa säännöllistä seurantatietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujen käytöstä ja kokemuksista. Kanta-Hämeen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa neuvola- ja perhepalvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisevien tukimuotojen vahvistamiseen, jotta perheiden hyvinvointiin voidaan vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa. 

– Suurin osa perheistä on onnellisia lapsistaan. Pikkulapsiperheiden arki on kuitenkin paitsi palkitsevaa, myös usein kuormittavaa aikaa. Tutkimustulokset kertovat, että yli satavuotias neuvolatoiminta on pysynyt hyvin yhteiskunnan kehityksessä mukana. Pystymme tukemaan nykypäivän perheitä hyvin tämän ajan haasteissa, iloitsee perhekeskusylilääkäri Mähönen.

FinLapset-tutkimuksen sivu THL:n sivustolla

UUTINEN / 08.01.2026

Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa

Aluehallitus käsittelee maanantaina 12. tammikuuta ennakkokantaa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr:n esittämään pyyntöön. Pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen, koska säätiön kuuluu Oma Hämeen konserniin.

Säätiö on pyytänyt hyvinvointialueelta ennakkokantaa omaisuuden tai toiminnan mahdolliseen myyntiin liittyvään valmisteluun. Myynnin valmisteluaie liittyy säätiön taloudelliseen tilanteeseen sekä meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin hyvinvointialueen kanssa.

Aluehallitus päätti joulukuussa 2025 käynnistää laajemman tarkastelun, joka koskee sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja.

Aluehallitus päätti 15.12.2025 irtisanoa Erityisasuntosäätiön puitesopimuksen, jotta siihen voidaan jatkossa tehdä muutoksia, jos se on tarpeen. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun. Irtisanominen on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään.

Päätösesityksen mukaan Oma Häme vastaisi säätiölle, että sen on perusteltua jäädä odottamaan hyvinvointialueen tarkastelun valmistumista. Sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia koskevan tarkastelun on määrä valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä. 

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr on vuonna 1986 perustettu säätiö, joka tuottaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.

UUTINEN / 08.01.2026

Oma Häme ottaa uuden tekoälyavustajan Aimon käyttöön verkkosivuilla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ottanut tänään 8.1. verkkosivuillaan käyttöön uudenlaisen tekoälyavustajan, Aimon. Aimo auttaa asiakkaita ja omahame.fi-verkkosivuilla vierailijoita löytämään tietoa ja palveluita entistä sujuvammin – olipa kyseessä ajanvaraukseen liittyvät yhteystiedot, palveluohjeet tai yleiset kysymykset hyvinvointialueen toiminnasta.

Tekoälyavustaja Aimo on otettu käyttöön, jotta asiakkaiden asiointi Oma Hämeen verkkosivuilla olisi entistä helpompaa ja nopeampaa.

Aimo tarjoaa suoran vastauksen tiedonhakuun ilman, että käyttäjän tarvitsee selata sivuja itse. Tämä säästää asiakkaan aikaa ja tekee palveluiden löytämisestä sujuvampaa. Lisäksi Aimo osaa palvella useilla eri kielillä, mikä parantaa saavutettavuutta ja helpottaa asiointia monikielisessä ympäristössä.

Aimo on vielä kokeiluversio ja kehittyy jatkuvasti palautteen perusteella. Oma Häme kannustaa kaikkia kokeilemaan keskustelua Aimon kanssa, mutta muistuttaa, että Aimo on tekoäly, jonka kanssa keskustelu ei koskaan korvaa ammattilaisen arviota tai henkilökohtaista palvelua. Aimon tehtävänä on auttaa löytämään tietoa Oma Hämeen verkkosivuilta. 

Antakaa Aimolle alkuun armoa – hän vasta opettelee!

Löydät Aimon Oma Hämeen verkkosivujen etusivulta

UUTINEN / 08.01.2026

Haluatko voida paremmin? Se onnistuu myös kotisohvalta käsin

Oma Häme tukee asukkaitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tarjoamalla monipuolisia etäryhmiä. Ryhmissä saat ammattilaisten ohjausta, tietoa ja vertaistukea eri elämäntilanteisiin – helposti ja turvallisesti omalta kotisohvalta käsin. Suurin osa ryhmistä on maksuttomia.
 
Etäryhmiin osallistuminen on vaivatonta. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai puhelimen, toimivan verkkoyhteyden sekä verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen vahvaa tunnistautumista varten. Ryhmissä osallistutaan anonyymisti, joten oma nimi ei näy muille.

Etäryhmiä eri teemoilla ja eri elämäntilanteisiin

Elintapamuutoksen etäryhmä

Ryhmä on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille kantahämäläisille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen. Viiden tapaamisen kokonaisuudessa käsitellään elintapamuutokseen liittyviä teemoja ja edetään pienin, kannustavin askelin.
 
Ryhmä alkaa keskiviikkona 14.1.2026 klo 16.30.
 
”Kannustettiin pienin askelin eteenpäin joka osa-alueella.”
– palaute Elintapamuutoksen etäryhmään osallistuneelta

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta

Ryhmä on suunnattu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville tyypin 2 diabetesta sairastaville. Kolmen tapaamisen aikana saat luotettavaa tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä tukea arkeen.
 
Ryhmä alkaa keskiviikkona 28.1.2026 klo 16.30.

Pienet askeleet vievät pitkälle

Juuri nyt on hyvä hetki ottaa askel kohti parempaa hyvinvointia. Etäryhmissä kohtaat samassa tilanteessa olevia ja saat ammattilaisten apua muutoksen tueksi.
 
Katso kaikkien ryhmien aikataulut ja liittymislinkit klikkaamalla ryhmän nimeä täällä
 
Hyvinvointiryhmien lisäksi Oma Häme tarjoaa myös muita etäryhmiä, esimerkiksi perhevalmennusta ja lapsiperheiden teemailtoja.

Katso kaikki etäryhmät täältä

UUTINEN / 05.01.2026

Ikäihmisten asiakaslaskutus liittyy Oma Hämeen asiakaslaskutuksen neuvontanumeroon

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutuksen puhelinasiointi yhdistetään 12.1.2026 alkaen Oma Hämeen asiakaslaskutuksen neuvontanumeroon 03 629 3179. Yhdistymisen myötä vanha numero 03 629 6540 poistuu käytöstä.  

Asiakaslaskutuksen neuvontanumero palvelee ma–pe klo 9.00–14.00. Soittaessasi valitse valikosta joko: 

1. Terveydenhuollon, hammashoidon ja osastohoidon asiakasmaksut ja laskut 
2. Ikäihmisten palveluiden, lapsiperheiden kotipalvelun, mielenterveys- ja päihdeasumispalvelun tai vammaispalvelun asiakasmaksut ja laskut 

Puheluihin pyritään vastaamaan suoraan, mutta voit tarvittaessa valita takaisinsoiton. Numero on tarkoitettu ohjaukseen ja neuvontaan laskuihin tai asiakasmaksuihin liittyvissä asioissa.

• Mikäli haluat laskullesi maksuaikaa tai tiedustella laskujesi tilaa, ole yhteydessä Provincian asiakaspalveluun. Yhteystiedot löydät laskusta.
• Jos olet saanut muistutus- tai perintälaskun Revireltä, ole yhteydessä Reviren asiakaspalveluun. Reviren yhteystiedot löydät maksumuistutuksesta. Perintään liittyvät asiat voit sopia suoraan perintätoimiston kanssa.  

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen asiakasmaksut(at)omahame.fi mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sähköposteihin vastataan seuraavien arkipäivien aikana. Ethän lähetä sähköpostissa henkilötietojasi.  

Tulemme tiedustelemaan keväällä 2026 asiakaslaskutuksen puhelinasiointien jälkeen tekstiviestillä palautetta asiakkailta asiointiin liittyen. Palautekyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Asiakaspalautteesta ei tunnisteta asiakasta.  

Lisätietoja ja ohjeita: Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme

UUTINEN / 05.01.2026

Oma Häme sujuvoittaa raskaudenkeskeytysten palvelupolkua 12.1. alkaen

Oma Häme uudistaa raskaudenkeskeytysten palvelupolkua 12.1.2026 alkaen. Jatkossa kaikki raskaudenkeskeytykset hoidetaan keskitetysti suoraan Kanta-Hämeen keskussairaalan Naistentautien poliklinikalla.

Aiemmin potilas otti ensin yhteyttä perusterveydenhuoltoon, kuten neuvolaan, terveysasemalle tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa hoitaja haastatteli potilaan ja teki lähetteen Naistentautien poliklinikalle.

Uuden toimintamallin myötä potilaat ottavat suoraan yhteyttä Naistentautien poliklinikan ajanvaraukseen numeroon 03 629 2855. Ajanvarauksessa tehdään lyhyt alkuhaastattelu, jonka perusteella potilaalle varataan aika joko hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Vähemmän käyntejä alle 10 raskausviikon keskeytyksissä

Syksyllä 2024 julkaistun Käypä hoito -suosituksen mukaan enintään 10 raskausviikon keskeytyksissä ultraäänitutkimusta ei tarvita, jos potilaalla ei ole oireita, jotka viittaavat esimerkiksi kohdunulkoiseen raskauteen.

Tämän myötä raskaudenkeskeytyksen ohjaus ja lääkitys voidaan toteuttaa turvallisesti hoitajan vastaanotolla. Hoitaja tekee huolellisen haastattelun, jossa kartoitetaan mahdolliset riskioireet.

Alle 10 raskausviikon keskeytyksissä potilas asioi nyt pääsääntöisesti vain yhden ammattilaisen kanssa aiemman kolmen sijaan.

Potilastyytyväisyys etusijalla

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan hoitajavetoinen ja keskitetty toimintamalli on turvallinen ja tehokas. Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on potilastyytyväisyyden parantaminen.

– Toiminnan muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa raskaudenkeskeytyksen hoitopolkua, jolloin usein vaikean päätöksen äärellä oleva potilas saa tarvitsemansa tuen ja hoidon yhdestä paikasta ilman ylimääräisiä välipysähdyksiä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Liina Vehkaohja Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Tavoitteena on myös toiminnan sujuvoittaminen ja lääkäriresurssin vapauttaminen sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Syyskuussa 2024 voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa alle 12 raskausviikon keskeytyksen potilaan pyynnöstä ilman tarkempia perusteluja, ja yhden lääkärin allekirjoitus riittää. 

UUTINEN / 02.01.2026

Diabeteskeskuksen toiminta alkaa – diabeetikoiden hoitopolku selkeytyy ja yhdenvertaistuu

Oma Häme on perustanut diabeteskeskuksen, jonka toiminta alkoi 1.1.2026. Keskus kokoaa vaativan diabeteksen hoidon yhteen, selkeyttää hoitopolkuja ja parantaa diabetesta sairastavien yhdenvertaista ja oikea-aikaista hoitoa maakunnassa.

Diabeteskeskus palvelee Kanta-Hämeessä asuvia yli 16-vuotiaita tyypin 1 diabetesta sekä vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia. Toiminnan tavoitteena on tarjota saavutettavaa, ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hoitoa sekä vahvistaa omahoidon tukea.

Kanta-Hämeessä vaativan diabeteksen hoito on ollut pirstaleista, ja toimintatavat ovat vaihdelleet kuntien ja toimintayksiköiden välillä. Diabetesliiton asiantuntijaryhmä suositti vaativan diabeteksen hoidon keskittämistä jo vuonna 2014.

Myös THL:n diabetesrekisterin tiedot osoittavat kehittämistarpeen. Tyypin 1 diabetesta sairastavista vain 22 prosenttia on hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c alle 53 mmol/mol). Tyypin 2 diabetesta sairastavista hyvässä hoitotasapainossa on 69 prosenttia.

Lisäksi muissa selvityksissä on lisäksi tunnistettu tarve perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistamiselle ja toimintamallien selkeyttämiselle.

Mikä muuttuu?

Diabeteskeskus on oma hallinnollinen yksikkönsä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon diabetesammattilaiset työskentelevät tiiviisti yhdessä. Henkilöstö koostuu alueen nykyisistä diabetesalan ammattilaisista.

Keskuksen vastaanotot ovat Forssan sairaalassa, Riihimäen sairaalassa sekä Assi-sairaalassa Hämeenlinnassa, jossa toiminta alkaa maaliskuussa 2026. Keskuksen keskeinen tehtävä on yhtenäistää vaativan diabeteksen hoitolinjat koko hyvinvointialueella, kehittää diabeteksen hoitoa systemaattisesti ja vastata alueen diabeteskoulutuksesta.

Diabeteskeskus hoitaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vastaanotoilla muun muassa aikuisia tyypin 1 diabetesta sairastavia ja vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia, kuten monipistoshoitoisia. Myös insuliinipumppua käyttävät, raskaana olevat diabeetikot sekä moniammatillista diabeteksen hoitoa tarvitsevat kuuluvat diabeteskeskuksen hoidettaviksi. Alle 16-vuotiaat diabeetikot hoidetaan lasten diabetespoliklinikalla Hämeenlinnassa tai Forssassa. 

Toimi näin:

Jos olet saanut aiemmin kutsun diabetesvastaanotolle, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Jos sairastat tyypin 1 diabetesta, etkä tiedä, missä hoitosi on, ota yhteyttä oman alueesi diabeteskeskuksen diabeteshoitajaan. Löydät yhteystiedot täältä: Diabeteksen hoito

Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, etkä tiedä, missä hoitosi on, ota yhteyttä perusterveydenhuollon kiireettömään ensilinjaan. Kiireetön hoito terveysasemilla

Diabeteskeskuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas löytää oikeaan hoitopaikkaan ja saa tarvitsemansa tuen.

Asiakasmaksut

Diabeteskeskuksen asiakasmaksut määräytyvät sen mukaan, toteutuuko palvelu perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon vastaanotolla. 

Jako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanottojen välillä määräytyy palvelun sisällön, hoidon ja seurannan tarpeen mukaan.  Näin varmistamme, että maksut ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat palvelun laajuutta. Lue tarkemmin: Diabeteksen hoito

Perusterveydenhuollon asiakasmaksut:

30,20 € / lääkärikäynti tai hoitopuhelu, maksu peritään enintään kolmelta (3) kerralta / kalenterivuosi
19,90 € / sarjahoidon käynti, peritään enintään 45 kertaa / kalenterivuosi
9,95 €/ryhmäkäynti 

Hoitajien käynnit ja etävastaanotot, kuten hoitopuhelut ovat maksuttomia.

Erikoissairaanhoidon asiakasmaksut: 

71,30 € / lääkärikäynti tai hoitopuhelu
71,30 € / hoitajakäynti tai hoitopuhelu
71,30 € / jalkojenhoitajan käynti
19,90 € / sarjahoidon käynti, peritään enintään 45 kertaa/kalenterivuosi
9,95 €/ryhmäkäynti 

Muista maksuista ja esimerkiksi maksukatosta kerrotaan tarkemmin Asiakasmaksut-sivulla. Oma Hämeen asiakasmaksut muuttuvat vuodenvaihteessa, mistä kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Muista myös Suomi.fi -viestit 

Oma Häme on aloittanut vuoden 2025 lopussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta. 

Kaikki asiakkaat eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun. 

Jos et muista tarkistaa Suomi.fi-viestejäsi, kutsu tulevalle vastaanotolle voi jäädä huomaamatta. Käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu, joten viestien seuraaminen on erityisen tärkeää. Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena.

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska vuoden 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. Lue lisää Suomi.fi -viesteistä

UUTINEN / 31.12.2025

Etäpäivätoiminta on mahdollistanut jonojen lyhentämisen – ikäihmisten ryhmät täyttyivät nopeasti

Oma Hämeessä on keväällä 2025 aloitettu ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan järjestäminen lähtökohtaisesti etäpalveluna kotihoidon tapaan. Kotihoidosta on saatu jo hyviä kokemuksia etälaitteiden käytön kanssa.  

Ensimmäiset kuntouttavan päivätoiminnan etäryhmät alkoivat huhtikuussa, ja niistä on jo saatu hyviä kokemuksia. Ryhmät täyttyivät heti ja suurin osa asiakkaista halusi jatkaa myös toiselle neljän kuukauden jaksolle kesän jälkeen. Kuntouttavaan etäpäivätoimintaan asiakkaat ohjautuvat myöntämiskriteereiden mukaan.

Tällä hetkellä asiakkaita on kuntouttavassa etäpäivätoiminnassa 31 ja uusia ryhmiä perustetaan, kun asiakkaita ohjautuu palvelun piiriin.   

– Läsnä tapahtuvassa kuntouttavassa päivätoiminnassa on lähes 400 asiakasta, ja jonossa muutamia kymmeniä. Etäpäivätoiminta sekä muuttuneet myöntämisen kriteerit ovat mahdollistanut sen, että jonoja on saatu purettua tänä vuonna viime vuotta paremmin, sanoo kuntouttavan päivätoiminnan vs. lähijohtaja Maria Luoto.   

Päivätoiminnan järjestäminen ei ole hyvinvointialueelle lakisääteinen tehtävä, mutta Kanta-Hämeessä palvelua haluaan tarjota ikäihmisille.  

Kokemus yhteisestä kahvipöydästä

Kuntouttavaan etäpäivätoimintaan osallistuminen mahdollistaa asiakkaalle kerran viikossa tuttuun ryhmään osallistumisen. Osallistuminen tapahtuu tablet-laitteen välityksellä. Kuntouttavan etäpäivätoiminnan ohjaustuokiot kestävät 75 minuuttia, ja niihin voi kuulua esimerkiksi: keskustelua eri aihepiireistä, aivojumppaa tai fyysisen toimintakyvyn harjoitteita esimerkiksi tuolijumpan muodossa. 

– Ryhmissä käytävät keskustelut sisältävät muun muassa lapsuusmuistoja, mielipiteitä ja asiakkaiden omia aiheita kuten harrastuksia tai valokuvia. Ryhmän edetessä keskusteluosiossa voidaan painottaa itseohjautuvuutta. Tuolijumppa on taas tehokasta ja kokonaisvaltaista kehon harjoittelua, jossa huomioidaan asiakkaan toimintakykyä yksiköllisesti, Luoto kuvailee.  

Asiakkailta saadun palautteen perusteella kuntouttavan etäpäivätoiminnan sisältö on koettu mielekkääksi, ja myös hinta (8 e / kerta) koetaan kohtuulliseksi. Hintaan kuuluu kuntouttavan etätoiminnan lisäksi tablet-laite, jonka käyttö on koettu helpoksi. Suuri osa etäpäivätoiminnan asiakkaista on aikaisemmin ollut läsnä tapahtuvassa kuntouttavassa päivätoiminnassa. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen palautetta on tullut laidasta laitaan, mutta toiminta koetaan kuitenkin pääasiassa positiivisena.  

– Koska kuntouttava etäpäivätoiminta toteutetaan teknologiaa hyödyntäen, kokemukset jakautuvat hyvin yksilöllisesti. Toiset eivät koe videopuheluita omakseen, mutta toisaalta moni on sanonut saavansa vaihtelua arkeensa tai että etälaitteen kautta tapaaminen on ihan kuin olisi istunut yhteisessä kahvipöydässä, ohjaaja Sini Yli-Opas muotoilee.  

Oma Hämeen tavoitteena on lisätä kuntouttavan etäpäivätoiminnan palvelua ensi vuonna ja toiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan asiakastarpeisiin jatkossakin. Kehitystyötä on hyvä jatkaa tänä vuonna saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.  

Lue lisää: Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta

UUTINEN / 31.12.2025

Influenssa leviää Kanta-Hämeessä – Oma Häme muistuttaa ennaltaehkäisyn tärkeydestä

Influenssa on levinnyt koko maahan itsenäisyyspäivän jälkeen, ja tautitilanne on vilkas myös Oma Hämeen alueella. Joulun aikana tartunnat ovat lisääntyneet edelleen, ja osa potilaista on tarvinnut sairaalahoitoa.

Oma Häme muistuttaa tartuntojen ehkäisyn tärkeydestä. Hyvä käsihygienia, hihaan yskiminen ja hengityssuojaimen käyttö vähentävät influenssan leviämistä.

Influenssa tarttuu herkimmin taudin alkuvaiheessa. Sairaana on tärkeää pysyä kotona, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet. Jos kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä, maskin käyttö on suositeltavaa. Sairaana ei tule vierailla sairaaloissa tai hoivapaikoissa.

Influenssa paranee useimmiten itsestään. Oireita voi lievittää kuumetta alentavalla lääkkeellä ja juomalla riittävästi. Jos henkilöllä on perussairauksia tai oireet pitkittyvät tai muuttuvat vakaviksi, tulee ottaa yhteyttä Päivystysapuun, kiireellisen hoidon Ensilinjaan numeroon 116 117. 

Influenssarokotteita on edelleen saatavilla riskiryhmiin kuuluville

Rokotusaika kannattaa varata mahdollisimman pian, sillä rokotussuojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa.

Tarkista ennen ajan varaamista, kuulutko riskiryhmään
Katso rokotusajanvarausnumerot

Jos et kuulu riskiryhmään, voit tiedustella rokotetta työterveyshuollosta, yksityisiltä terveysasemilta tai apteekeista.

Taudin aiheuttajaa voi halutessaan selvittää tekemällä influenssa- tai Covid-kotitestin.

UUTINEN / 30.12.2025

Oma Hämeen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Ota yhteyttä Ensilinja-numeroihin, jos sinä tai joku läheisistäsi tarvitsette apua. 

Hannes-myrsky on aiheuttanut runsaasti vahinkoja ja sähkökatkoja Kanta-Hämeen alueella. Maakunnassa on edelleen runsaasti sähköttömiä kotitalouksia, mutta tilanne on rauhallinen ja korjaustyöt ovat käynnissä. Sähköyhtiö Elenia jatkaa sähkökatkojen korjaamista myös tulevina päivinä ja keskittyy ensisijaisesti vakituisissa asunnoissa oleviin vikoihin. 

Sähkökatkoista huolimatta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti. 

Apua on saatavilla 

Jos tarvitset apua tai olet huolissasi läheisesi pärjäämisestä, ota häneen yhteyttä ja varmista tilanne. Tarvittaessa voit olla yhteydessä Oma Hämeen Ensilinja-numeroihin: 

• Ikäihmisten Ensilinja: 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15) 

• Aikuissosiaalityön Ensilinja: 03 629 6566 (ma–pe klo 9–11) 

• Vammaispalveluiden Ensilinja: 03 629 6578 (ma–pe klo 9–12) 

• Lapsiperheiden Ensilinja: 03 629 6565 (ma–to klo 9–12) 

• Sosiaali- ja kriisipäivystys (24/7): 03 629 6560 

Kaatuneet puut ja sähköturvallisuus 

Sähkölinjoihin ei saa koskea. Sähkölinjoille kaatuneita puita tai oksia ei tule poistaa omatoimisesti, sillä maassa olevat johdot voivat aiheuttaa hengenvaarallisen sähköiskun ja kaatuvien puiden alle voi herkästi jäädä. Pidä vähintään 20 metrin turvaväli linjoilla roikkuviin puihin tai oksiin. 

Vioista voi ilmoittaa Elenian maksuttomaan vikapalvelunumeroon 0800 100 100. 

Kiinteistön varavoimajärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton saa tehdä ainoastaan luvanvarainen sähköasennusyritys. Pienempiä varavoimakoneita voi käyttää yksittäisten sähkölaitteiden syöttämiseen, mutta niitä ei saa koskaan kytkeä kiinteistön sähköjärjestelmään. Pelastuslaitos muistuttaa, että myöskään itse rakennettuja virityksiä ei tule käyttää, koska niistä puuttuvat tarvittavat suojakytkimet ja ovat siten vaarallisia. 

Hämeenlinnassa kaatuneen puun tai muun myrskyn aiheuttaman vahingon voi ilmoittaa Hämeenlinna.fi-palautepalvelun kautta. 

Lue myös: 

Sähköverkon korjaustyöt jatkuvat – kovat tuulet hidastaneet korjausta - Elenia 

Hannes-myrskyn jälkiä siivotaan ja korjataan edelleen - Hämeenlinna 

Sähkökatkokartta 

UUTINEN / 29.12.2025

Oma Häme jatkaa poikkeuksellisesti järjestöavustusten hakuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päättänyt jatkaa järjestöavustusten hakuaikaa poikkeuksellisesti vielä viikolla. Alun perin avustukset olivat haussa marras-joulukuussa. Haku avataan uudelleen 30.12.2025-7.1.2026. Hakemusten on oltava perillä 7. tammikuuta kello 12 mennessä. Haku on tarkoitettu Kanta-Hämeessä toimiville järjestöille. Järjestöavustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia. 

Hakuaikaa pidennetään, koska järjestöavustusten periaatteiden päivitys on aiheuttanut sekaannusta ja epätietoisuutta järjestöissä. Oma Häme päivitti järjestöavustusten periaatteet syksyllä 2025. Päivitysten myötä myös avustuksen hakuaika aikaistui verrattuna edellisiin vuosiin. Haun avaamisella uudelleen Oma Häme haluaa varmistaa, että kaikilla alueella toimivilla järjestöillä on mahdollisuus hakea hyvinvointialueen järjestöavustuksia. 

Avustushakemukset, jotka on jätetty alkuperäiseen määräaikaan mennessä, otetaan huomioon avustuspäätöksissä, eikä avustusta tarvitse hakea uudelleen. Hakuajan jatkaminen ei muuta haettujen avustusten käsittelyä. Kaikilla avustushakemuksen jättäneillä järjestöillä on halutessaan mahdollisuus täydentää vielä hakemustaan.  

Hyvinvointialueen järjestöavustusten myöntämisen kriteerinä on, että järjestö on kuvannut toimintansa joko lähellä.fi-palveluun tai Palvelutietovarantoon (PTV). Mikäli pidennetyn hakuajan päättyessä hakijan tietoja ei ole lisätty jompaankumpaan palveluun, avustushakemus hylätään. 

Vuoden 2025 avustusten käytön raportointiaika päättyy 31.12.2025. klo 23:59. Avustusten myöntämisen kriteerinä on, että järjestö on raportoinut edellisen vuoden avustuksen käytöstä määräaikaan mennessä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue myöntää järjestöille toiminta-avustuksia ja kumppanuusavustuksia. Toiminta-avustus kattaa järjestön jatkuvan ja suunnitelmallisen toiminnan sekä kertaluonteiset toimenpiteet, kun taas kumppanuusavustus kohdistuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja edellyttää myös muuta rahoitusta. 

Kumppanuusavustuksen hakulomake: https://link.webropolsurveys.com/S/EC27A7211CB7F5CF

Toiminta-avustuksen hakulomake: https://link.webropolsurveys.com/S/D4A7FAB76ECF67E9

Lisätietoja avustusten kriteereistä ja hakuprosessista sekä hakulomakkeen löydät Järjestöavustukset-sivulta. 

UUTINEN / 29.12.2025

Muista tarkistaa Suomi.fi-viestisi, ettei vastaanottokäyntisi mene vahingossa ohi

Oma Häme on aloittanut joulukuun alussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta. 

Huolena on, että osa asiakkaista ei muista tarkistaa Suomi.fi-viestejään tai ei ole ottanut palvelua aktiivisesti käyttöön. Tällöin kutsu tulevalle vastaanotolle voi jäädä huomaamatta. Käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu, joten viestien seuraaminen on erityisen tärkeää. 

Kaikki eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun. 

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska vuoden 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. 

Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena. 

Miten toimin? 

Tammikuun 2026 alussa sähköinen postitus laajenee kaikkiin Oma Hämeen ajanvarauskirjeisiin. Myös palveluseteleitä koskevaa postia lähetetään jo Suomi.fi-viesteinä. Tavoitteena on, että jatkossa Oma Häme lähettää kaiken asiakaspostinsa sähköisesti Suomi.fi -viesteillä, jos asiakas on ottanut Suomi.fi -palvelun käyttöön. 

Viranomaisten viestintä siirtyy vaiheittain ensisijaisesti Suomi.fi-viestien kautta tapahtuvaksi. Tämä tarkoittaa, että samasta asiasta ei välttämättä enää lähetetä erillistä paperikirjettä. Muutos koskee henkilöitä, jotka asioivat viranomaisten kanssa sähköisesti vahvan tunnistautumisen kautta. Ne, jotka eivät käytä sähköisiä viranomaispalveluja, saavat edelleen postinsa paperisena. Myös laskut tulevat kevään aikana Suomi.fi-sivun sähköiseen postilaatikkoon. 

Suomi.fi-viestit ilmoittaa käyttäjälle uusista saapuneista viesteistä. Ilmoitukset tulevat joko palveluun lisättyyn sähköpostiosoitteeseen tai Suomi.fi-sovelluksen kautta. Lisäksi viranomaispalveluihin tunnistautumisen yhteydessä käyttäjä saa ilmoituksen lukemattomista Suomi.fi-viesteistä. 

Jos et halua sähköisiä viestejä, voit muuttaa valintasi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Paperiposti toimitetaan Postin kautta. Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos kirjaudut vahvasti viranomaisen palveluun. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Et voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti.  

Käytännön ohjeet Suomi.fi-viestien käyttöön:

• Käy Suomi.fi-viesteissä säännöllisesti, jotta kaikki tärkeät viestit tulevat luetuiksi. 

• Suomi.fi-sovellus ja sähköposti-ilmoitukset auttavat huomaamaan viestit heti. 

• Suomi.fi-sovellus löytyy sovelluskaupoista. 

• Älä koskaan siirry Suomi.fi-viesteihin sähköpostissa, tekstiviestissä tai muualla olevan linkin kautta. 

• Jos käytät Suomi.fi-viestejä tietokoneen tai puhelimen selaimella, kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville: suomi.fi/viestit. 

• Älä käytä hakukoneiden tuloksia tai muita linkkejä, jotka voivat johtaa väärälle sivustolle. 

Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Oma Hämeessä: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

Lue lisää valtakunnallisesta muutoksesta: Viestit - Suomi.fi 

Aiempi uutinen aiheesta: Oma Häme aloittaa Suomi.fi -viestien käytön asiakasviestinnässä 1. joulukuuta alkaen - Oma Häme 

ARTIKKELI / 27.12.2025

Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa

Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.

Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.

Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.

Perinteet rytmittävät joulun odotusta

Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.

Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.

Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.

Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.

Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.

UUTINEN / 26.12.2025

Turvallinen vuodenvaihde syntyy yhteisestä vastuusta

Vuodenvaihde lähestyy ja haluamme yhdessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja Hämeen poliisin kanssa muistuttaa uudenvuoden juhlintaan liittyvistä säännöistä. Vuodenvaihde on juhlan aikaa, mutta siihen liittyy myös riskejä, jotka voidaan välttää ennakoimalla. 

Uudenvuoden juhlintaan liittyy perinteisesti iloinen yhdessäolo, mutta myös runsas alkoholin käyttö. Tutkimusten mukaan vuodenvaihde on yksi vilkkaimmista päivistä alkoholin kulutuksessa, mikä voi johtaa moniin riskeihin aikuisväestössä. Liiallinen päihtymys lisää riskiä tapaturmiin, onnettomuuksiin ja ajattelemattomaan käyttäytymiseen. Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää huomattavasti riskejä uudenvuoden juhlinnassa. 

Ilotulitteiden turvallinen käyttö ehkäisee tapaturmia ja tulipaloja 

Vastuu ilotulitteiden turvallisesta käytöstä on aina sen käyttäjällä. Ilotulitteita saa käyttää vain uuenvuodenaaton kello 18 ja uudenvuodenpäivän 02 välisenä aikana. Ilotulitteet aiheuttavat vuosittain useita vaaratilanteita, tulipaloja ja hoitoa vaativia vammoja. Ilotulitteista aiheutuu tyypillisesti erilaisia silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Joskus vammat ovat vakavia ja elinikäisiä.  

Vammojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää muistaa riittävä turvaetäisyys ihmisiin, rakennuksiin ja ajoneuvoihin. Suojalasit ovat tärkeät myös katsojilla. Ilotulitteita ei tule käsitellä päihtyneenä, eikä niitä saa koskaan suunnata kohti ihmisiä. Sopiva paikka ilotulitteiden käyttämiseen on aukea, joka on riittävän etäisyyden päässä rakennuksista ja ihmisistä. Vallitsevat sääolot on syytä ottaa huomioon, koska esimerkiksi kova tuuli tekee ilotulitteiden käyttämisestä vaarallista.  

Toisinaan käy niin, että ilotulite ei toimikaan odotetusti, vaan räjähtää jo maassa tai yhdellä kertaa. Toimimatonta ilotulitetta ei tule lähestyä ennen kuin savuamisen loppumisesta on kulunut 15 minuuttia. Myös roskien keräämisessä on ennen ilotulitteeseen koskemista syytä varmistua, että se on varmuudella sammunut. 

Ilotulitteiden aiheuttamien riskien pienentämiseksi pelastuslaitos on asettanut ilotulitteiden käyttökieltoalueen Hämeenlinnan keskustaan ja Hämeen historiallisen linnan alueelle. Päätös on tullut voimaan kuluneena syksynä ja on voimassa toistaiseksi, myös tulevina vuoden vaihteina.  

Kohtuullinen juhliminen tukee turvallista vuodenvaihdetta 

Vuoden viimeisenä päivänä usea nuori pyytää vanhempiaan hankkimaan ilotulitteita ja päihteitä. Yhtälö on vaarallinen. Joillekin nuorille vanhemmat ovat hankkineet ilotulitteita, joiden käyttäminen näyttäytyy holtittomana rakettien ja erilaisten räjähteiden ampumisena ihmisjoukoissa.

Ilotulitteiden ostaminen ja luovuttaminen alaikäiselle on lain mukaan kiellettyä. Samat rajoitukset koskevat myös alkoholituotteita. Ilotulitteiden väärinkäyttö voi aiheuttaa mittavia omaisuusvahinkoja mahdollisten henkilövahinkojen lisäksi. Ilotulitteiden säilyttäminen uudenvuoden ulkopuoliselle ajalle näkyy poliisissa ympäri vuoden eriasteisina häiriö- sekä vahingontekoilmoituksina.  

Pidäthän huolen, että aikuisena valvot nuorten ilotulitteiden käyttöä sekä huolehdit, etteivät ne päädy luvattomasti nuorten haltuun. Ilotulitteiden ampuminen on pääasiassa sallittua uudenvuodenyönä klo 18–02 välisenä aikana, joten noudathan tätä sekä mahdollisesti muita alueellesi asetettuja rajoituksia.  

Kanna vastuusi nuorista

Alkoholi ei kuulu alle 18-vuotiaan nuoren elämään, ei vanhempien ostamana, eikä keneltäkään muulta ostettuna. Alkoholin välittäminen on rikos, kuten myös alkoholin hallussapito alle 18-vuotiaana. Päihtyneet nuoret altistavat itsensä päihtymystilan lisäksi muille oheisrikoksille, kuten väkivaltarikoksille. Ei kannata luottaa siihen, että kaverit pitävät huolta, sillä päihtymystila sekä kiinnijäämisen pelko voivat vaikuttaa paikalla olevien toimintaan.   

Toivomme kaikille turvallista uudenvuoden juhlintaa. Nuoret – huolehtikaa toisistanne ja muistakaa, että kaveria ei jätetä. Aikuiset, muistakaa pitää yhteyttä uuttavuotta juhlistaviin nuoriinne ja olkaa kiinnostuneita missä ja kenen seurassa he liikkuvat. Muistakaa myös alkoholin kohtuullinen käyttö.  

Viranomaiset peräänkuuluttavat aikuisten vastuuta omista nuoristaan. Vastaathan tuntemattomaan tai 0295- alkuiseen numeroon, sillä me viranomaiset voimme tavoitella teitä muun muassa lapseenne liittyvässä asiassa.  

Hyvää uutta vuotta kaikille! 

Anna Kenni, ehkäisevä päihdetyö 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Antti Rinta-Valkama, ensihoitopäällikkö
Kanta-Hämeen pelastuslaitos 

Tero Haapala, pelastuspäällikkö,
onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen 
Kanta-Hämeen pelastuslaitos  

Senni Kokko, vanhempi konstaapeli,
somepoliisi, ennalta estävä toiminta,
Hämeen poliisi 

ARTIKKELI / 25.12.2025

Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä. 

Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua 

Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa. 

– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. 

Joulutunnelma syntyy pienistä teoista 

Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä. 

– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo. 

Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen. 

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi 

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna. 

Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana. 

Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista 

Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo. 

– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa. 

Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu. 

ARTIKKELI / 24.12.2025

Turvanasi jouluna – Joulussa on tänä vuonna uuden odottelua synnytys- ja naistentautien yksikössä

Joulu on monelle rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulupyhät kuluvat tärkeän työn äärellä – perheitä kohdaten, hoitaen ja ohjaten, vuorokauden ympäri. 

Tänä jouluna ilmassa on lisäksi jotain erityistä: uuden odottelua. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan, eli Assiin alkaa tuntua jo arjessa. Uusia tiloja odotellaan innolla, ja valmisteluja on tehty pitkäjänteisesti pitkin vuotta. 

– Uusi sairaala on jo mielessä monella tavalla. Valmisteluja on tehty etukäteen ja kevään korvalla pääsemme myös esittelemään uutta asiakkaille, kertoo apulaisosastonhoitaja ja kätilö Veera Karhu. 

Joulu näkyy pieninä asioina – työn ydin pysyy samana 

Vaikka tuleva muutto tuo arkeen odotusta ja suunnittelua, jouluna työ jatkuu tällä hetkellä vielä tutuissa tiloissa ja tutulla varmuudella. 

Yksiköissä joulun taika näkyy pieninä asioina: joulukoristeita on ripoteltu esille ja tunnelma on monelle lämmin, vaikka vuorot rytmittävät päivää kuten muulloinkin. 

– Sitä ei aina tiedä, ovatko joulunpäivät rauhallisia vai kiireisiä. Mutta kaikkeen ollaan moniammatillisesti valmiina – niin kuin aina, Veera kuvaa. 

Turva on läsnä myös jouluna 

Synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailussa ammattilaiset ovat joulunakin tavoitettavissa, vastassa ja valmiina auttamaan. 

Jouluna syntyvät vauvat, perheiden suuret tunteet ja joskus yllättävätkin tilanteet muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään: jotta jokainen perhe saa hoidon, tuen ja turvan silloinkin, kun muu Suomi viettää joulua. 

Yksikön väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille! 

ARTIKKELI / 23.12.2025

Turvanasi jouluna – tonttupolku ja puurojuhla luovat taianomaisia hetkiä ikäihmisille

Monissa Oma Hämeen ikäihmisten asumisyksiköissä joulun valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ja joulutunnelmaa on luotu mitä moninaisimmilla tavoilla. 

Riihikodilla päätettiin tänä vuonna luoda joulun tunnelmaa herättelemällä jouluisia muistoja eri aistien kautta. Riihikodin aulaan on rakennettu jouluinen tila ja aisti-/tonttupolku, joka jatkuu aina sisäpihalle asti. Ulkoilemaan pääsee oikeaan kuusimetsään, jota koristavat jouluiset valot, lyhdyt ja tontut. 

Riihikodin aistipolulla joulu kuuluu, tuoksuu, maistuu ja näkyy; on kellon kilinää, piparin makua, havujen, kanelin ja kardemumman tuoksua sekä jouluinen postikorttiseinä. Ne herättävät muistelemaan, millaisia muistoja asukkailla on omista tärkeistä jouluista vuosien varrelta. Joulutunnelma ja tonttupolku on saanut asukkailta ihastuneen vastaanoton. 

– Me menimme joka joulu reellä kirkkoon, eräs asukas tokaisi, kun kuuli kilisevän joulukellon äänen. 

Aulasta löytyy myös jouluinen valokuvanurkkaus, jossa voi käydä ottamassa valokuvia yhdessä läheisten tai hoitajien kanssa – ja moni asukas onkin hyödyntänyt tilaisuutta. Jouluinen aula on rakennettu Riihikodin virikeohjaajan ohjauksella yhdessä asukkaiden ja Villavan yksikön tettiläisten kanssa. 

– Jouluiseen tonttupolkuun saatiin lahjoituksena joulukoristeita, joulukuusia sekä jouluvaloja riihimäkeläisistä sosiaalisen median ryhmistä. Todella moni Riihimäkeläinen halusi olla mukana ilahduttamassa ja rakentamassa joulun tunnelmaa Riihikodin ikäihmisille. He kokivat auttamisen tuovan joulumieltä itselleenkin, lähijohtaja Tiia Santala kiittelee. 

Lammin puurojuhlalla on vuosien perinteet 

Lammilla Pellavakodin ja Sinipellavan puurojuhlalla on pitkät perinteet - eikä tänäkään vuonna siitä ole tingitty. Jo ennen joulua vietettävät puurojuhlat ovat pidettyjä ja odotettuja tapahtumia sekä asukkaille että heidän omaisilleen. Juhlatila koristellaan jouluiseen tunnelmaan yhdessä asukkaiden kanssa ja puurojuhlassa tarjoillaan perinteistä riisipuuroa, rusinasoppaa sekä glögiä ja pipareita. Ohjelmassa on joululauluja, yhteislaulua ja jouluinen tietovisailu. 

Puurojuhlalla on vuosien perinteet; se oli jo aikaisemmalla vanhainkodilla tärkeä kokoontumisjuhla, jossa saatiin olla yhdessä ja jota arvostettiin paljon. Juhlavieraita oli joka joulu ihastuttamassa joulutunnelman lisäksi joulukuusi, joka koristeltiin yhdessä asukkaiden kanssa.  

Puurojuhlan jälkeen asumisyksiköissä laskeudutaan joulun viettoon. Jouluaatto Sinipellavassa ja Pellavakodilla sujuu rauhallisissa merkeissä joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta nauttien.  

Joulutunnelmaa luo Porkkalan kartanolta lahjoituksina saadut joulukukat, sekä lukuisat joulukoristeet ja kyntteliköt. Ruokasalissa soi aattopäivän ajan klassiset joululaulut ja puolen päivän aikaan asukkaat kuuntelevat perinteisen joulurauhanjulistuksen, nauttivat maukkaan jouluaterian laatikoineen ja kinkkuineen kiireettömästi. Lammin seurakunta käy joka joulu tervehtimässä asukkaita jouluhartauden merkeissä ja toivottamassa kaikille hyvää joulua. 

– Päiväkahvin aikaan asukkaille on tarjolla herkullisia joulutorttuja ja pipareita, ja joulupukkikin vierailee lahjojen kera. Päivällisellä herkuttelemme yhdessä joulupuurolla ja rusinasopalla. Joulupyhien aikaa rauhoitetaan yhdessä ololle ja vietetään aikaa läheisten kanssa, sanoo ohjaaja Virpi Peippola. 

Joulun vieraina Panzo-poni ja joulupukki

Hattulassa Willa Katinalassa jouluun laskeudutaan koristelemalla yksikkö jouluvaloilla ja koristelamalla joulukuusi. Asukkaat pääsevät laulamaan joululauluja ja leipomaan jouluherkkuja.  

Joulun perinteisiin kuuluu vuosittain ensimmäisen adventin Hattulan seurakunnan jouluhartaus sekä Lions Clubin vuosittain lahjoittamat herkulliset täytekakut. 

– Pikkujouluja vietetään kaikissa ryhmäkodeissa, joissa perinteisesti kuullaan Hattulan Pyhän Ristin kuoron esitykset, joulupukki vierailee ja tänä vuonna meillä oli myös meillä usein vieraileva Panzo-poni mukana. Omaiset ja läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuksiin, kertoo lähijohtaja Päivi Luopajärvi. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille lämmintä joulua! 

UUTINEN / 22.12.2025

Turvanasi jouluna – pelastuslaitos on valmiudessa, kun muut juhlivat kotona  

Riihimäen paloaseman 4. vuoro jouluisissa tunnelmissa aattona 2024.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella varaudutaan jouluun aivan kuten kaikkiin muihinkin päiviin. Jouluaatto on usein sekoitus juhlaa ja täysin tavallista työpäivää. Vaikka kalenterissa onkin pyhä, ei työ paloasemilla pysähdy. 

Vaille joulutunnelmaa pelastuslaitos ei jää. Paloaseman taukotiloihin on ripusteltu joulukoristeita ja joulukuusikin löytyy ruokalasta. Aattona palomiehet ja ensihoitajat syövät yhteisen jouluaterian. 

Jos hälytyksiä ei tule aattona paljon, otetaan paloasemilla vähän tavallista työpäivää kevyemmin. Henkilöstö hoitaa pakolliset asiat, mutta rankimmat harjoitukset saavat odottaa joulun yli.  

Aattona hälytystehtävät painottuvat usein arjen onnettomuuksiin ja terveysongelmiin. Tyypillisiä keikkoja ovat esimerkiksi kaatumiset, rintakivut ja päihteisiin liittyvät tehtävät. Myös ruoanlaittoon ja kynttilöihin liittyvät palohälytykset lisääntyvät joulun aikaan. 

Yhteisöllisyys korostuu pyhien työvuoroissa 

Koska moni on poissa perheensä luota, työporukan merkitys kasvaa. Jouluaatto vietetään yhdessä, tukien ja huumorilla keventäen pitkää vuoroa. 

Monelle paloasemalla työskentelevälle jouluaatto on muistutus työn merkityksestä: joku on aina valmiina auttamaan, myös silloin kun muut viettävät juhlaa kotona. 

Vinkkejä turvalliseen jouluun 

• Älä jätä avotulta, kuten kynttilöitä, valvomatta. 

• Varmista, että kodin palovaroittimet toimivat ja että kotoa löytyy vähintään sammutuspeite. 

• Muista kohtuus alkoholin käytössä. 

• Varaa riittävästi aikaa ajomatkoille. 

• Varaa autoon mukaan lämpimiä vaatteita onnettomuuden varalta. 

• Lataa 112 Suomi -sovellus puhelimeen. 

• Muista terve maalaisjärki ja huolehdi ihmisistä ympärilläsi. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökunta toivottaa kaikille rauhallista ja turvallista joulua!

UUTINEN / 22.12.2025

Turvanasi jouluna – päivystyksessä joulu tarkoittaa valmiutta ja kiireellistä hoitoa

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys toimii ympäri vuorokauden myös joulun pyhinä. Jouluna päivystyksen rooli korostuu erityisesti, sillä kiireettömät palvelut eivät ole käytössä ja joulun aikaan edessä on usean päivän mittainen yhtäjaksoinen pyhäjakso. 

Päivystyksessä hoidetaan äkilliset ja välitöntä hoitoa tai arviota vaativat tilanteet, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Joulun aikaan potilasmäärät ovat perinteisesti suuria, ja ruuhkaa on odotettavissa myös tänä vuonna. 

Päivystys toimii jouluna kiireellisyyden periaatteella 

Päivystyksessä potilaat hoidetaan aina lääketieteellisen kiireellisyyden perusteella. Vakavasti sairaat ja välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensin, ja lievemmistä oireista kärsivät saattavat joutua odottamaan pidempään. 

– Jouluna päivystykseen hakeudutaan esimerkiksi vatsakipujen, rintakipujen, äkillisten sairastumisten, tapaturmien sekä yksinäisyyden ja huolen vuoksi. Kaikkia ei kuitenkaan voida hoitaa päivystyksessä, jos kyse ei ole kiireellisestä hoidontarpeesta, päivystyksestä kerrotaan. 

Henkilökunta tekee parhaansa huolehtiakseen potilaista turvallisesti ja ammattitaitoisesti myös ruuhkatilanteissa. 

Oikea paikka ja oikea aika – arviointi ennen hoitoon hakeutumista 

Joulun aikaan korostuu kiireellisen hoidon tarpeen arviointi. Päivystyksen henkilökunta muistuttaa, että ennen hoitoon hakeutumista kannattaa ensisijaisesti soittaa numeroon 116117. 

– Numerossa 116117 tehdään kiireellisen hoidon tarpeen arviointi ja ohjataan oikeaan hoitopaikkaan. Tämä auttaa varmistamaan, että päivystyksessä on mahdollisuus hoitaa ne potilaat, joiden tilanne vaatii välitöntä hoitoa. 

Hätätilanteissa tulee aina soittaa 112. 

Pienet perinteet keskellä vaativaa arkea 

Vaikka joulun aikaan työ on usein kuormittavaa ja kiireistä, päivystyksessä pyritään ylläpitämään hyvää työilmapiiriä. Pienet joulukoristeet ja yhteiset hetket kahvihuoneessa tuovat vastapainoa vaativaan työhön, mutta työn fokus pysyy aina potilasturvallisuudessa ja hoidon laadussa. 

Tänä jouluna päivystys toimii vielä tutussa ympäristössä, mutta katse on jo tulevassa. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan tuo mukanaan muutoksia ja kehittämistä, joiden tavoitteena on entistä sujuvampi ja turvallisempi päivystystoiminta. 

– Tilat ja toimintamallit kehittyvät, mutta päivystyksen perustehtävä säilyy: auttaa silloin, kun hoito ei voi odottaa. 

Jouluna apu on saatavilla – oikeaan tarpeeseen 

Päivystyksen henkilökunta muistuttaa, että joulun aikaan apua on saatavilla, mutta päivystys on tarkoitettu kiireellisiin tilanteisiin. 

– Toivomme, että ihmiset hakeutuvat päivystykseen silloin, kun kyse on äkillisestä ja välitöntä arviota vaativasta tilanteesta. Näin voimme turvata hoidon niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

Oma Hämeen poikkeusaikaoloajat jouluna löytyy täältä.

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Joulu eron jälkeen

Joulu on monelle vuoden kohokohta, johon liittyy paljon odotuksia yhdessäolosta, rentoutumisesta ja levosta. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua kaikelta muulta kuin juhlalta. Miten kestän yksinolon ilman lapsia? Miltä joulu tuntuu ilman puolisoa ja lapsia? Miten voisin viettää joulua myös lasten kanssa?  

Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi olla vaikein. Ikäviä tunteita, kuten ahdistusta, surua ja ikävää, voi kuitenkin herätä vielä vuosia eron jälkeenkin. On tärkeää hyväksyä, että nämä tunteet kuuluvat asiaan. Älä pakota itseäsi iloon, jos tarvitset aikaa toipua parisuhteen päättymisestä ja sopeutumisesta uudenlaiseen joulun aikaan.  

Eroon liittyy menetys, joka juhla-aikana monesti korostuu. Vanhat tavat viettää perhejoulua muuttuvat. Tilalle olisi luotava uudenlaisia joulun viettämisen tapoja, niin yhdessä lasten kanssa kuin erillään lapsista. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua vaikealta, mutta se ei onneksi määritä kaikkia tulevia jouluja ja vuodenvaihteita. 

Älä jää yksin

Jos vietät joulua ilman lapsia, voit luoda uusia perinteitä ja viettää joulunpyhiä oman aikataulun mukaisesti. Millainen joulu tuntuu sinusta joululta, tuo lepoa ja yhteyttä toisiin ihmisiin sen mukaan, mitä tarvitset? Joulupöytään voi valita juuri ne itselle parhaiten maistuvat ruuat. Ota yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Ota kyläilykutsut vastaan.  

Joulua voi viettää myös erilaisin vaihtoehdoin: metsäretkeily, leffamaraton, lautapeli-ilta ystävien kanssa, ruokamaistelut, hotelliyöpyminen, risteily tai reissu uudelle paikkakunnalle. Valitse mielimusiikkia kuunneltavaksi, lukemista, kirjoita kirje läheiselle, tai puuhastele muuta, mistä itse pidät ja nautit. Joulussa oleellista ei ole se, miltä se muiden silmissä näyttää,. Olennaista on se, että se tuntuu sinulle itsellesi sopivalta ja tuo itselle hyvää mieltä ja lepoa. 

Lapsilla joulun viettäminen vanhempien eron jälkeen voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Iloa ja kaipausta rinnakkain. Lapset voivat olla iloisia mahdollisesta kahdesta joulusta, jos joulu valmistellaan molempien vanhempien luo koristeineen, lahjoineen ja ruokineen. Samalla läsnä voivat olla muistot ja kokemukset aiemmista yhtenä perheenä vietetyistä jouluista, ikävä toista vanhempaa kohtaan ja kaipaus aikaan, jolloin vielä oltiin ja elettiin yhdessä. Lapselle on yleensä tärkeää nähdä vanhemmat mukana päiväkodin tai koulun järjestämissä joulun ajan tapahtumissa ja juhlissa. 

Lapsille turvallinen joulu

Parhaimmat lahjan vanhemmat antavat lapsilleen, kun he pyrkivät mahdollistamaan toisen vanhemman luona vietettävää aikaa jouluna tai joulun aikaan tai yhteyden muulla tavoin lapselle. Tämä vaatii vanhemmilta tahtoa tehdä kompromisseja – sen muistamista, ettei lapsi lähtökohtaisesti eroa vanhemmistaan, vaan ero on aikuisten välinen asia. Jos mahdollista, voiko joulupäivän joulupöydän ääressä tai aaton joulupukin vierailussa olla läsnä vanhemmat yhdessä? Voiko aaton ilonhetkiä videoida tai välittää videopuheluna toisaalla asuvalle vanhemmalle?

Lapselle turvallisuutta lisätään sovinnollisuuteen pyrkivällä joulun viettämisellä. Turvallinen joulu lapselle tarkoittaa rauhallista ilmapiiriä ilman riitoja. Tunnetta, että joulu on edelleen juhla, ei taistelukenttä. Kun ilmapiiri on turvallinen, joulu voi olla edelleen ilon aikaa, vaikka sitä vietetäänkin eri lailla kuin aiemmin. 

Muista nämä:

1) Joulun ajankohta 

Jos lapset viettävät osan joulusta toisessa kodissa, muista, ettei joulu ole vain yksi päivä. Voitte juhlia ja viettää joulua myös etukäteen tai jälkikäteen. Tärkeintä on yhdessäolo. 

2) Huolehdi itsestäsi 

Joulu voi korostaa yksinäisyyttä. Sovi tapaamisia ystävien kanssa, lähde joulukonserttiin tai vietä aikaa luonnossa. Jos olo on raskas, puhu läheiselle tai ammattilaiselle.  

3) Suunnittele ja sovi yhdessä 

Jos mahdollista, sovi toisen vanhemman kanssa, miten joulun aikaa lasten kanssa olisi hyvä viettää. Onko mahdollista jakaa joulun ja uuden vuoden pyhät vuosittain tai löytää uusia yhteisiäkin tapoja viettää joulun lasten kanssa? 

4) Luo turvaa lapselle 

Kerro lapselle, miten joulua tänä vuonna vietetään ja missä ja kenen kanssa hän joulun aikaa viettää. Anna lapselle mahdollisuus olla yhteydessä toiseen vanhempaan, isovanhempiin ja muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin. 

Tukea on saatavilla myös joulun aikaan  

Apua eroon -chatistä ja Apua väkivaltaan -chatistä arkipäivisin (paitsi 24.–26.12. 2025 ja 1.1. ja 6.1.2026).

Mieli ry:n Kriisipuhelin 09-2525 011 päivystää 24/7 myös juhla-aikoina. 

Nollalinja 080005005 päivystää 24/ 7 myös juhla-aikoina. Puhelin on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. 

Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta arkipäivisin 

Päivi Hietanen 
Ensi- ja turvakotien liitto 
Ero lapsiperheessä työn asiantuntija 

Minna Ritakorpi 
elintapaohjauksen asiantuntija
Oma Häme 

UUTINEN / 19.12.2025

Ajantasainen lääkelista sujuvoittaa hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta

Kun potilas saapuu vastaanotolle tai päivystykseen, ajantasainen lääkelista on tärkein yksittäinen asia, jonka hän voi ottaa mukaansa. Lääkelista auttaa hoitohenkilökuntaa varmistamaan oikeat hoitopäätökset ja ehkäisemään lääkkeiden yhteisvaikutuksia.

– Ymmärrettävästi potilaat eivät usein muista kaikkia käyttämiään lääkkeitä ulkoa. Kun lääkelista on ajan tasalla, pystymme tekemään hoitopäätöksiä turvallisesti ja nopeasti, kertoo päivystyksen osastonylilääkäri Kirsi Kärkkäinen.

Lääkelista tukee turvallista hoitoa

Ajantasainen lääkelista sisältää kaikki käytössä olevat lääkkeet, annostukset sekä mahdolliset allergiat. Myös itsehoitolääkkeet ja ravintolisät kannattaa merkitä mukaan. Näiden tietojen avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat välttää päällekkäisiä lääkityksiä ja haitallisia yhteisvaikutuksia.

– Jokaisen käytössä olevan lääkkeen nimi, vahvuus ja montako kertaa päivässä lääkettä otetaan, ovat ne tiedot, joita lääkäri tarvitsee joka kerralla. Potilailla on käsitys, että sairauskertomuksissa ne näkyvät selkeästi, mutta näin useimmiten ei ole. Lääkitykseen voi tulla muutoksia eri tahoilta eikä lista aina ole valitettavasti ajan tasalla. Kun potilaalla on ajankohtainen lista mukana, tarkistetaan tämä jokaisella päivystyskäynnillä tai ajanvarausvastaanotolla ajantasaiseksi.

Lääkelistan voi pitää aina mukana

Helpoin ja varmin tapa tarkistaa, että lääkelista on mukana myös hädän hetkellä, on ottaa siitä kuva puhelimeen. Jos lääkitys muuttuu, on helppoa ottaa uusi kuva lääkelistasta.

Vaihtoehtoja lääkelistan ylläpitoon on monia. Lääkitystiedot voi tarkistaa ja täydentää Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla Omiin tietoihin. Myös paperinen lääkelista on hyvä vaihtoehto, kunhan se pidetään ajan tasalla, ja varminta on tosiaan ottaa siitä vielä kuva puhelimeen.

Pieni teko, suuri vaikutus

Ajantasainen lääkelista on yksinkertainen mutta merkittävä keino edistää potilasturvallisuutta. Se auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään nopeita ja oikeita ratkaisuja, ja varmistaa, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan.

– Ajantasainen lääkelista voi parhaimmillaan pelastaa hengen, päivystyksen osastonylilääkäri Kirsi Kärkkäinen summaa.

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Pehmeä budjetti, kovat seuraukset?

Aloitin tänä syksynä väitöskirjaopinnot Tampereen yliopistossa. Aiheenani on hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän ohjaus- ja kannustinvaikutukset. Ensimmäisessä artikkelitutkimuksessani osalta olen perehtynyt erityisesti János Kornain pehmeän budjettirajoitteen teoriaan, joka näyttää toteutuvan vaiheittain myös Suomessa.

Kornai on edesmennyt unkarilainen ekonomisti, joka kehitti taloustieteen käsitteensä kuvaamaan tilannetta, jossa organisaation (kuten hyvinvointialueen) menot ja tulot eivät ole tiukasti sidoksissa toisiinsa, koska ylimääräinen rahoitus (esimerkiksi valtiolta) pehmentää budjettia johtaen alijäämiin tai ylikulutukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä Suomessa on pyritty rakentamaan muodollisesti ”kovaksi”. Alueilla ei ole verotusoikeutta ja rahoitus on yleiskatteellista. Lisäksi alijäämiin liittyy tasapainotusvelvoite sekä mahdollisuus valtion hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten arviointimenettelyihin. Olemme juuri nyt Suomessa vedenjakajalla: onko budjettiohjaus aidosti kova vai toteutuuko Kornain pehmeän budjetoinnin teoria? Oli mielenkiintoista huomata, että Marina Erholan työryhmän raportissakin viitattiin pehmeään budjetointiin.

Kyseisen teorian viitekehyksessä eri tutkijat ovat ottaneet kantaa myös lisärahoitusmekanismeihin. Niissä korostetaan, että lisärahoituksen on oltava kertaluonteista ja ehdollista, jotta pehmeän budjetoinnin teoria ei toteudu. Mikäli lisärahoituksesta muodostuisi toistuva käytäntö, syntyy odotus tulevistakin ”pelastuksista”, ja budjettikurista tulisi varsin pehmeä käsite.

Mielestäni lisärahoitus voisi olla toimiva osaa järjestelmää, mutta ensin meidän pitäisi löytää pehmeän ja kovan budjettirajoitteen rajat. Lisärahoituksesta on nykytilanteessa muodostunut enemmän juridinen prosessi kuin palveluiden turvaamisen prosessi. 

Lisäaika ei tee autuaaksi

Nyt paljon tapetilla ollut lisäaika, jota myönnetään hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen, on samantyyppinen elementti kuin lisärahoitus rahoitusjärjestelmässä. Ajattelen, että lisäaika on tarpeellinen väline juuri tässä hetkessä, mutta kertaluonteisena. Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Nyt hallitus on antamassa noin kymmenelle hyvinvointialueelle lisäaikaa saada taloutensa kuntoon vuoteen 2027 tai 2028 mennessä. Lisäaikaa on haettava erikseen ja sen myöntämisestä päätetään erikseen.

Näen, että lisäajan myöntämisen on oltava selkeästi rajattu ja perusteltu, jotta yhdenvertaisuus alueiden välillä voidaan todentaa. Itseäni hieman pohdituttaa, mitä lakiesitykseen kirjattu harkinta tarkoittaa. Harkinta on sinänsä hyvä asia, mutta harkintavalta voi kääntyä mielivallaksi, jos harkinnan periaatteet eivät ole selkeitä ja ennalta määriteltyjä. On kuitenkin todettava, että lisäaika ei tee autuaaksi, kun tarkastelee rahoitusuran kehitystä eri alueilla.

Kornain teorian mukaan pehmeän budjettirajoitteen riskiä voidaan pienentää vahvistamalla monivuotista talouskehitystä ja ottamalla käyttöön sääntöpohjaisia shokkikomponentteja. Elementtejä, joissa valtio kantaa vain tarkasti määritellyt suurshokit. Riskiä voidaan pienentää myös varmistamalla, että palveluntuottajien korvausmalleissa ylitysvastuu on määritelty selkeästi ja ennakolta. Rahoituksen jälkikäteistarkistusta voi pitää sääntöpohjaisena shokkikomponenttina, joka korjaa yllättäviä kustannusshokkeja. Se kuitenkin tulee ”liian myöhään”, kun 2023 alijäämät huomioidaan vuoden 2025 rahoituksessa.

Kovuus lisäisi selkeyttä 

Kun hyvinvointialueisen nykyistä rahoitustilannetta arvioidaan Kornain teoriaa vasten, niin voidaan todeta, että tehdyt ratkaisut ovat lisänneet pehmeän budjettirajoitteen riskejä. Erityisesti rahoitusuran ennustavuutta ei ole vahvistettu, vaan pikemminkin heikennetty.

Olisi kriittisen tärkeää, että tietäisimme, mitä rahoitusuraa vasten teemme ratkaisuesityksiä hyvinvointialueen päättäjille. Rahoitusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat vieneet kehitystä väärään suuntaan. Tämän syksyn aikana esitetyt muutokset vain lisäävät epävarmuutta ja heikentävät todennäköisesti ennustettavuutta entisestään.

Henkilökohtaisesti kannatan kovia budjettirajoitteita, koska silloin pelisäännöt ovat selkeämmät ja alueiden yhdenvertaisuus voi toteutua paremmin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että rahoitusjärjestelmän ennustettavuutta parannetaan merkittävästi.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
 

UUTINEN / 18.12.2025

Oma Häme on lyhentänyt merkittävästi hoitojonoja erikoissairaanhoidossa

Oma Häme jatkaa määrätietoista työtään hoitoon pääsyn parantamiseksi erikoissairaanhoidossa. Tuoreimmat tiedot osoittavat, että hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi kuluvan vuoden aikana, ja kehitys näkyy konkreettisesti useilla erikoisaloilla.

Tällä hetkellä yli hoitotakuuajan leikkaushoitoa odottavia potilaita on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastossa yhteensä 261, joista 87 potilasta on jo saanut vastaanottoajan. Elokuun lopussa yli 180 vuorokautta odottaneita oli THL:n tilastossa 1 055, joten vähennystä on lähes 700 potilasta.

Oma Hämeen omissa järjestelmissä näkyy, että kuulolaitesovitusten suhteen ollaan päästy hoitotakuuseen jo 19. marraskuuta. Suun terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon jonossa ei ole tällä hetkellä yhtään potilasta, joka olisi odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. Hyvinvointialueen järjestelmissä myös leikkausta odottavien potilaiden määrä on pienempi.

Ensikäyntien osalta kehitys on ollut erityisen myönteistä: yli 90 vuorokautta odottaneiden määrä erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa on laskenut 617:stä 114:ään. Esimerkiksi ortopediassa yli hoitotakuun odottavia on enää kaksi potilasta, ja silmätaudeilla vastaava luku on 11. Silmätautien osalta on kuitenkin huomattava, että hoitokontrollien aikataulut ovat tällä hetkellä viivästyneet.

Hoitoon pääsy kuntoon pysyvästi

Valvira antoi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lokakuussa määräyksen saattaa kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä.
Määräyksen noudattamista tehostetaan miljoonan euron uhkasakolla, ja hyvinvointialueen on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle selvitys toimenpiteistä ja ajantasaiset seurantatiedot 15.5.2026 mennessä.

Oma Häme valitti marraskuussa hallinto-oikeuteen Valviran päätöksestä. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin. Hoitoon pääsyn parantamiseen liittyvä kehittämistyö jatkuu kuitenkin suunnitelmallisesti Oma Hämeessä.

Alkuvuosi tuo omat haasteensa Assi-sairaalaan muuton ja perehdytysten vuoksi. Leikkaussaliaikaa on tilapäisesti käytettävissä aiempaa vähemmän, mikä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua koko organisaatiolta.

Erikoissairaanhoidon hoidon saatavuuden parantaminen on kuitenkin yksi Oma Hämeen keskeisimmistä tavoitteista. Tänä vuonna myönnetty lisärahoitus hoitotakuun toteuttamiseen on vauhdittanut kehittämistyötä. Assin valmistumisen myötä leikkauskapasiteetti asteittain nousee, mikä edesauttaa hoitoon pääsyn paranemista.

UUTINEN / 18.12.2025

Asiakasmaksut muuttuvat 1.1.2026 alkaen

Hyvinvointialueen perimät asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992), ja sitä täydentävään asiakasmaksuista annettuun asetukseen (912/1992). Asiakasmaksun saa periä, jos laissa ei toisin säädetä. Maksuttomista palveluista säädetään laissa erikseen.

Aluevaltuusto hyväksyi 16.12.2025 valtioneuvoston antaman asetuksen mukaiset korotukset asiakasmaksujen enimmäismääriin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. 

Asiakasmaksujen korotukset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen maksuja. 
Uudet asiakasmaksut päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille laajemmin vuodenvaihteessa, mutta uuteen hinnastoon voi jo nyt tutustua: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asiakasmaksut 1.1.2026 alkaen

Terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut

Asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan pääsääntöisesti 6,93 prosenttia.

Esimerkkejä terveydenhuollon palveluiden maksujen muutoksista: 
•    Terveysaseman lääkäripalveluiden maksu 18 vuotta täyttäneille 30,20 euroa/käynti (nykyinen maksu 28,20 euroa/käynti) 
•    Terveysaseman kiirevastaanoton käyntimaksu on 18 vuotta täyttäneille 41,40 euroa/käynti (nykyinen maksu 38,70). Maksu peritään arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei huomioida laskettaessa terveyskeskuksen käyntimaksuja.
•    Päivystyspoliklinikkakäynnin maksu 18 vuotta täyttäneille 71,30 euroa/käynti (nykyinen maksu 66,70) 
•    Suuhygienistin tutkimuksen ja hoidon maksu 14,80 euroa/käynti (nykyinen maksu 13,80)  
•    Hammaslääkärin tutkimuksen ja hoidon maksu 19,10 euroa/käynti (nykyinen maksu 17,90). Lisäksi asiakas maksaa hoito- ja toimenpidekohtaiset maksut / käynti.  
•    Etävastaanotosta peritään asiakkaalta vastaava maksu kuin lähipalveluna tuotetusta vastaanotosta
•    Käyttämättä ja peruuttamatta käytetyn palvelun maksu 73,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 56,70)

Diabeteskeskuksen asiakasmaksut 

Oma Häme perustaa Diabeteskeskuksen, joka kokoaa yhteen diabeteksen hoidon palvelut perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. 1.1.2026 toimintansa aloittava Diabeteskeskus toimii hallinnollisesti yhtenä yksikkönä, mutta asiakkaan palvelut voivat kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiriin.

Asiakasmaksut määräytyvät palvelun sisällön mukaan – eli maksu riippuu siitä, minkä tyyppistä hoitoa tai tutkimusta asiakas saa. Näin varmistamme, että maksut ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat palvelun laajuutta. Diabeteskeskuksen toiminnasta julkaistaan pian oma, erillinen tiedote.

Terveydenhuollon maksukatto ja suoja asiakkaille

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka suojaa asiakkaita liiallisilta maksuilta. Vuoden 2026 alusta maksukatto on 815 euroa kalenterivuodessa. Kun maksukatto täyttyy, maksukattoon kuuluvat palvelut ovat asiakkaalle loppuvuoden ajan maksuttomia.

Maksukattoa kerryttävät muun muassa:
•    terveyskeskuslääkärin käyntimaksut
•    päivystyspoliklinikkakäynnit
•    sairaalan poliklinikkamaksut
•    suun terveydenhuollon käyntimaksut (hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta)
•    fysioterapia ja muut kuntoutuspalvelut

Huom! Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn ajan maksu ei kerrytä maksukattoa.

Maksukaton täyttymisen jälkeen suurin osa palveluista on maksuttomia, mutta lyhytaikaisesta osastohoidosta peritään edelleen ylläpitomaksu 26,80 euroa hoitopäivältä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. 

Tärkeää tietoa Suomi.fi viesteistä:

1.1.2026 alkaen käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta perittävä maksu on 73,70 euroa. Maksu koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita, ja maksu peritään myös palveluista, jotka olisivat muutoin maksuttomia. 

Vuoden 2026 alussa tulee voimaan lakimuutos, joka velvoittaa viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti. Viestit lähetetään Suomi.fi-palvelun kautta, jos asiakas on ottanut palvelun käyttöönsä. Oma Häme ottaa tammikuussa käyttöön Suomi.fi -viestit terveydenhuollon ajanvarauskirjeissä. 

Kyseessä on valtakunnallinen muutos, joka koskee kaikkia hyvinvointialueita. Jos käytät jo Suomi.fi-viestejä muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai verottaja), tulevat myös Oma Hämeen viestit sinulle jatkossa automaattisesti. Jos haluat palata paperipostiin, sinun täytyy tehdä muutos itse Suomi.fi-palvelussa. 

Näin ollen sinulle voi tulla maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta siksi, ettet ole nähnyt ajanvarausta Suomi.fi -viesteistä. Tarkistathan omat Suomi.fi-viestisi säännöllisesti. Helpointa on, jos lisäät palveluun sähköpostiosoitteesi tai käytät Suomi.fi-sovellusta, jolloin saat ilmoitukset uusista viesteistä. Näin varmistat, että saat ajoissa tiedon ajanvarauksista.

Jatkossa Oma Häme lähettää asiakkaille postia ensisijaisesti sähköisesti, jos asiakas on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Asiakkaat, joilla ei ole Suomi.fi-palvelua käytössä, saavat edelleen postinsa paperisena. Lisätietoa: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

Sosiaalihuollon palveluiden ja pelastustoimen asiakasmaksut

Vuonna 2026 sosiaalihuollon palveluiden ja pelastustoimen asiakasmaksuja korotetaan pääsääntöisesti kolme prosenttia. 

Sosiaalihuollon alaisten palveluiden asiakasmaksuihin tulee korotuksia esimerkiksi lyhytaikaisen asumisen palveluihin sekä vammaispalveluiden ylläpitomaksuihin.

Pelastuslain ja kemikaalilain mukaisten valvontatehtävien osalta asiakasmaksujen enimmäismääriin sovelletaan vastaavaa kolmen prosentin korotusta. Ajantasaiset hinnat julkaistaan verkkosivuilla vuodenvaihteessa.

Mahdollisuus alentaa tai jättää perimättä sosiaalihuollon maksu

Sosiaalihuollon asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai perheen toimeentulon tai elatusvelvollisuuden hoitamisen. Maksua voidaan esimerkiksi alentaa tai jättää perimättä määräajaksi työttömyyden, sairausloman tai yllättävän välttämättömän menoerän vuoksi. Päätös tehdään yksilöllisen selvityksen perusteella.

Asiakasmaksuihin ja laskutukseen liittyvät tiedustelut:
sähköposti: asiakasmaksut@omahame.fi
puhelin: 03 629 3179 (ma-pe 9-14)

Lisätietoja: Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme

UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto päätti talousarviosta lukuisten äänestysten jälkeen

Aluevaltuuston 16. joulukuuta pidetyn kokouksen laajimpana asiana oli vuoden 2026 talousarvioesitys. Budjettikeskustelu kesti yli 7 tuntia. Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä. 

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028.  

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu - Oma Häme

Talousarviosta pidettiin valtuustossa pitkiä puheenvuoroja. Kokouksen muut päätökset on koottu tähän tiedotteeseen.

Keskustelun avasi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Hän muistutti, että Oma Häme on onnistunut pitämään asiakkaiden palveluajat ja henkilömitoitukset kunnossa haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa ja yleiskeskustelussa nostettiin esille toisaalta yhteistä ponnistelua alijäämien kattamiseksi, mutta myös huolta taloushaasteiden vaikutuksista asiakkaisiin.

Osa valtuutetuista oli huolissaan asiakkaiden luottamuksen säilymisestä palveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen. Hyvinvointialueille asetettu vaatimus alijäämien kattamisesta ja sen talousarviossa näkyvät seuraukset nousivat esille monissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisten asumisen paikkojen väheneminen sai kritiikkiä.

Muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä

Oma Hämeen talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, myöntääkö valtio Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen tai hakeeko ja saako hyvinvointialue valtiolta lisärahoitusta. Mahdollinen lisäaika voisi pienentää vuonna 2026 tarvittavaa ylijäämää noin 30 miljoonalla eurolla. Talousarvioon on sisällytetty tästä kokonaisuudesta noin puolet. Mikäli laki ei tule voimaan eikä hyvinvointialue saa lisärahoitusta, valmistellaan jäljelle jäävän 15 miljoonan euron kattamiseen tarvittavat toimet huhtikuussa muutostalousarvion yhteydessä.

Vasemmistoliitto esitti kahta tekstimuutosta, joilla olisi pienennetty talousarvion sopeuttamistoimia 30 miljoonalla. Tämä ei olisi ollut nykyisen alijäämien kattamisvelvoitteen mukaista. Esitykset kaatuivat äänestyksessä 53-6, joten keväällä 2026 päätetään lisäsopeutustoimista sen mukaan, mikä tilanne alijäämien kattamisen suhteen silloin on.

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti myös ryhmärahasta ja äänesti siitä kahteen kertaan. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. Perussuomalaiset esittivät ryhmärahasta luopumista, mitä kristillisdemokraatit kannattivat. Vasemmistoliitto esitti ryhmärahan pienentämistä 1 500 euroon vuodessa valtuutettua kohden.

Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksessä, ja jatkossa ryhmärahaa maksetaan aluehallituksen esityksen mukaisesti 500 euroa nykyistä vähemmän eli 4 000 euroa vuodessa valtuutettua kohden.

Talousarvio hyväksyttiin lopulta esityslistan mukaisesti

Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutosesityksiä toimialojen talousarvioihin. Juhani Lehto (vas.) esitti kolmen miljoonaa euron lisäystä terveydenhuollon henkilöstömenoihin, erityisesti omalääkäri-toimintamallin vahvistamiseksi. Satu Viksten (vas.) esitti kahden miljoonan euron lisäystä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, painottuen erityisesti lapsiin ja nuoriin. Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksissä selvin luvuin. 

Myöskään Erja Hirviniemen (vas.) ja Sari Auvisen (vas.) muutosesitykset ikäihmisten palveluiden talousarvioon eivät saaneet äänestyksessä riittävää kannatusta. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin esitettiin lisäystä nuorten, työttömien aikuisten tukemiseen, mutta Tarja Kirkkola-Heleniuksen (vas.) esitys hävisi äänestyksessä. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti lisäystä pelastustoimen budjettiin ja ensihoidon määrärahoihin, mutta se ei saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta.

Aluevaltuusto hyväksyikin talousarvion esityslistan mukaisesti, kuten myös vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman. Aluevaltuusto myönsi lisäksi aluehallitukselle valtuuden kohdentaa vuoden 2026 tasapainottamistoimet tulosalueille käyttösuunnitelman 2026 käsittelyn yhteydessä. 

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto hyväksyi kiinteistökauppoja ja kävi vilkasta keskustelua asiakasmaksuista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui tiistaina 16.12. Hämeenlinnaan vuoden viimeiseen kokoukseensa. Kokouksen tallenteen voi katsoa jälkikäteen täältä. 

Erityisesti asiakasmaksujen korotukset ja vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 aiheuttivat runsaasti keskustelua valtuutettujen parissa. Lue täältä, mitä talousarviosta päätettiin ja keskusteltiin. 

Aluevaltuusto hyväksyi Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat ja niihin myönnettävät määrärahat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoaan ja hallita itse kiinteistöjensä elinkaarta. 

Hämeenlinnan kiinteistökaupoista ja niiden vaikutuksista Oma Hämeen palveluihin ja kustannuksiin käytiin kokouksessa keskustelua. Valtuutetut äänestivät aluehallituksen esityksen sekä Johanna Häggmanin (kesk.) tekemän muutosesityksen välillä. Häggman esitti päätökseen lisäystä, jonka mukaan suun terveydenhuollon palveluiden muutosten kustannusvaikutukset pitäisi selvittää. Oma Häme ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan terveysaseman, jonne rakennetaan lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Aluehallituksen pohjaesitys voitti Häggmanin esityksen äänestyksessä 45-12. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.  

Kauppojen toteutuminen kuntien kanssa edellyttää vielä, että valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit katetaan kassavaroilla, eikä pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Lue aiheesta lisää: Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä - Oma Häme 

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessaan muutokset vuoden 2025 talousarvioon esityksen mukaisesti. Myös investointisuunnitelma vuosille 2027-2030 ja päivitykset hyvinvointialueen palkkiosääntöön hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Valtuusto päätti palauttaa jatkovalmisteluun vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka liittyy ikäihmisten neuvolatoiminnan kehittämiseen. Valtuustoaloitteen on jättänyt keskustan valtuustoryhmä.  

Asiakasmaksut jakoi mielipiteitä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksut vuodelle 2026 herättivät valtuustosalissa vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Puheenvuoroissa tuotiin esiin maksujen korottamisen pakko, joka johtuu hallituksen päätöksestä. Hallitus on antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta sekä esittänyt käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista perittävän enimmäismaksun korottamista.  

Valtuutetut olivat eri mieltä siitä, onko Oma Hämeen nostettava maksuja yhtä paljon. Osa päättäjistä muistutti, että maksujen korotus on välttämätöntä, koska valtion rahoitusta on leikattu samassa suhteessa. Osa valtuutetuista taas vetosi hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeuteen ja näki, että korotukset ovat liikaa pienituloisille asiakkaille ja ne voisivat jopa estää hoitoon hakeutumista.  

Erja Hirviniemi (vas.) esitti, että asiakasmaksuohjeeseen palataan uudelleen keväällä 2026 muutostalousarvion yhteydessä, jolloin olisi mahdollisuus tehdä huojennuksia maksuihin. Aluehallituksen pohjaesitys kuitenkin voitti äänestyksessä Hirviniemen muutosesityksen äänin 41-18.  

Aluevaltuuston päätöksellä asiakasmaksut siis nousevat vuodenvaihteessa. Muutoksista viestitään erikseen tarkemmin asiakkaille.  

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 16.12.2025

Aluehallitus hyväksyi puitesopimusten purkamisen Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa

Maanantaina 15.12. koolla ollut aluehallitus päätti irtisanoa Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi.

Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset on irtisanottava vuoden 2025 puolella, jotta niihin voidaan tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen.

Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja.

Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa. Muutoksesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen hankintasuunnitelman vuodelle 2026. Suunnitelma pitää sisällään palveluhankintoja, rakennushankkeita, ICT-investointeja, sairaalalaitteita ja sairaala kalustoja. Lisäksi suunnitelmassa mainitaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden yhteishankinnat, joihin Oma Häme voi osallistua. Hankintoja tehdään Oma Hämeen hankintatoimen omina kilpailutuksina, yhteishankintayksiköiden yhteishankintoina, suorahankintoina tai sidosyksikköhankintoina sen mukaisesti, mikä kussakin hankinnassa on tarkoituksenmukaisin tapa.

Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn hankintaohjeen, joka on aiempaa laajempi. Sen tavoitteena on avata hankintoihin liittyviä säädöksiä ja menettelytapoja käytännön toimijoita palvelevalla tavalla. Hankintasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää kalenterivuoden aikana. Hankintaohje puolestaan astuu voimaan 1.1.2026.

Markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan päätöksen, jonka mukaan kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön. Aluehallitus päätti, että se pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.

Aluehallitus päätti lisäksi, että Oma Häme hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa markkinaoikeuden ratkaisusta, joka liittyy ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaan. Markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin on tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.

Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta. Aiheesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Ikäihmisten palveluihin uudet myöntämisperusteet

Aluehallitus hyväksyi ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet lisäyksellä, jonka hyvinvointialuejohtaja teki kokouksessa. Lisäyksen mukaan asiakkaan kotona tapahtuvaa perhehoitoa voidaan myöntää toistaiseksesi voimassa olevana vain omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien pitämiseksi tai muistioireiselle henkilölle, jonka kotona asumisen onnistumiseksi perhehoito arvioidaan tärkeäksi tukipalveluksi.

Ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet määrittelevät, millä perusteilla asiakkaalle myönnetään erilaisia palveluja. Myöntämisperusteet on laadittu turvaamaan asiakkaiden tasavertainen kohtelu hyvinvointialueella ja tukemaan palveluihin hakeutumista. Myöntämisperusteet tulevat voimaan 1.1.2026. Muutoksista ja myöntämisperusteista viestitään asiakkaille tarkemmin erikseen.

Aluehallitus hyväksyi myös ikäihmisten perhehoidon uuden toimintaohjeen, joka astuu myös voimaan vuoden 2026 alussa. Aluehallitus päätti, ettei matkakustannusten korvausperustetta muuteta, joten ohjetta päivitetään vielä tältä osin.

Esityslistalta poistettiin perustietotekniikan hankintaan liittyvä asia (pykälä 460). Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava aluehallituksen kokous on 18. joulukuuta.

Aluehallituksen 15.12.2025 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 16.12.2025

Ikäihmisten Ensilinja on ruuhkautunut

Ikäihmisten Ensilinja on ruuhkautunut henkilöstövajeen vuoksi. Pyrimme purkamaan takaisinsoittoja mahdollisimman pian. Pahoittelemme ruuhkasta aiheutuvaa haittaa!

Olemme joulutauolla 24.–28.12., ja vastaamme jälleen puheluihin sekä takaisinsoittoihin 29.12. alkaen.

UUTINEN / 15.12.2025

Oma Hämeen talousarvio ratkeaa tiistaina – palveluja kehitetään tiukasta taloustilanteesta huolimatta

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvioesitys on valmisteltu erittäin haastavassa taloustilanteessa. Menojen kasvu ylittää edelleen valtion rahoituksen kehityksen, ja alijäämän kattamisvelvoite edellyttää tiukkaa kulukuria kaikilla toimialoilla. Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistaina 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Lopullisista lisäsopeutustoimista päätetään keväällä 2026, kun valtion lisärahoitus ja mahdollisen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen selviävät. Talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan ytimenä

Taloushaasteista huolimatta asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä – palveluita kehitetään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. Ikäihmisten palveluissa panostetaan entistä vahvemmin siihen, että asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan. Teknologian käyttöä lisätään erityisesti asiakasohjauksessa palveluprosessien sujuvoittamiseksi ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Lisäksi yhteistyötä lisätään perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden kanssa, ja toimialojen välisistä rajapinnoista pyritään löytämään synergiaetuja, jotka tukevat sekä palvelujen vaikuttavuutta että kustannusten hallintaa.

Vuoden 2026 talousarviossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteeksi on asetettu 5,5 prosenttia, minkä vuoksi ostopalveluja ollaan vähentämässä. Samanaikaisesti kevyempiä ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja etähoivaa vahvistetaan, jotta ikäihmisten kotona asumista voidaan tukea aiempaa pidempään.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa toiminta kehittyy useilla osa-alueilla. Uusi lastensuojeluyksikkö Appara sekä Ilveskodin vammaisten asumisen yksikkö aloittavat toimintansa ensi vuonna. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisen kehittäminen jatkuu: perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Oma Voima -yksiköt vakiinnuttavat asemansa. Palautetietoisen työskentelyn toimintamalli otetaan käyttöön, sen tavoitteena on lisätä palveluiden vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakassuhdeperustaista työskentelyä.

ASSI-sairaala uudistaa terveydenhuollon palveluja

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

ASSI-sairaalan valmistuminen tuo käyttöön uudet ja modernit tilat, joihin sijoittuu erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon osastoja Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduilta. Sairaalaan perustetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen kuntoutusosasto. Leikkauskapasiteetti kasvaa 10–12 saliin ja uusi kirurginen osasto käynnistyy, vaikka osastopaikkojen kokonaismäärä pysyy muutoksessa ennallaan.

Erikoissairaanhoidossa keskeistä on oman palvelutuotannon toimivuuden varmistaminen niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon kohtuullisessa ajassa. Myös kuulolaitesovituksiin liittyvät jonot saadaan paremmin hallintaan uusien tilojen ja lisäkapasiteetin avulla. Perusterveydenhuollossa painopisteenä säilyvät tarpeenmukainen hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus ja palvelujen oikea-aikaisuus.

Pelastustoimessa toimintavalmiuden kehittäminen jatkuu, missä uuden aseman käyttöönotto ASSIssa on merkittävä askel. Pelastustoimen suorituskykyä parannetaan muun muassa sortumapelastamisessa ja CBRNE-uhkiin varautumisessa. Ensihoidossa kehitetään kiireettömien palveluiden puhelinarviointia, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan aiempaa paremmin ja suoremmin oikeisiin palveluihin.

Asiakkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. Tänä vuonna sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi on pysytellyt koko ajan yli 80:ssä – ollen marraskuussa 85,5, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tulosten mukaan Oma Hämeessä työyhteisöä koskevat asiat ovat parantuneet entisestään edellistä tutkimuksesta, vuodesta 2023. Työhön panostaminen nousee selväksi voimavaratekijäksi, kun merkittävä osa työntekijöistä (88,9 %) kertoo panostavansa työhönsä. Työn palkitsevuus on lisääntynyt, ja työ koetaan kautta linjan mielekkääksi (70,7 % vastaajista). 

Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Oma Hämeessä 73 prosenttia työntekijöistä, mikä on selvästi valtakunnallista keskiarvoa (53 %) korkeampi. Laaja vastaajamäärä antaa tuloksille vahvan pohjan. Tutkimukseen osallistui Kanta-Hämeen lisäksi neljä muuta hyvinvointialuetta sekä Oma Hämeen Tukipalveluyhtiö. 

Kaisa Lepola, aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)

UUTINEN / 12.12.2025

Apparan Nuorisokodin valmistelu etenee suunnitellusti – henkilöstön rekrytointi käynnistyy

Oma Häme rakentaa parhaillaan uutta kuntouttavaa erityistason lastensuojeluyksikköä Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskussairaalan kupeeseen. Kiinteistöä remontoidaan nuorisokodin tarpeisiin, ja henkilöstön rekrytointi alkaa joulukuussa. Suunnitelmien mukaan henkilöstön perehdytys alkaisi maaliskuussa ja ensimmäiset nuoret voitaisiin ottaa sisään huhtikuussa porrastetusti.

Uuteen Apparan Nuorisokotiin tulee viisi asiakaspaikkaa 13–17-vuotiaille nuorille, joilla on psyykkisiä, neuropsykiatrisia tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Kuntouttavan työskentelyn tavoitteena on tukea nuoren ikätasoista kasvua ja kehitystä sekä luoda turvallinen ja vakauttava arki.

– Rakennamme yksikköä nuorten tarpeet ja arjen turvallisuus edellä. Haluamme tarjota ympäristön, jossa nuorella on mahdollisuus kasvaa, saada tukea ja tulla kohdatuksi aidosti omana itsenään, kertoo lähijohtaja Maria Iso-Oja.

Yksikköön haetaan erilaisia ammattilaisia: 15.12. avautuu haku sairaanhoitajan ja yövuoropainotteisen lähihoitajan tehtäviin. 29.12. avautuu puolestaan haku, jossa rekrytään seitsemän AMK-tasoista ohjaajaa.

– Etsimme osaavia ja motivoituneita ammattilaisia, jotka haluavat tulla tekemään työtä, jolla on merkitys. Rakennamme tiimin, jossa on monipuolista osaamista, selittää Iso-Oja.

Paikat tulevat hakuun Kuntarekryyn.

Moniammatillinen tuki ja vahva aikuisten läsnäolo keskiössä

Apparan Nuorisokodissa tulee työskentelemään yhdeksän sosiaali- ja terveysalan ammattilaista sekä yksikön johtaja. Työskentelytapa pohjautuu traumatietoiseen ja systeemiseen näkökulmaan sekä tiiviiseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kanssa.

– Nuorten tilanteet voivat olla hyvin erilaisia, joten meillä pitää olla kykyä tarjota sekä struktuuria että lempeää, hyväksyvää vuorovaikutusta. Meidän tehtävämme on olla nuorten arjessa vahvasti läsnä – turvallisina ja johdonmukaisina aikuisina, kuvaa Iso-Oja.

Yksikössä ei hoideta päihdeongelmilla oireilevia nuoria eikä kehitysvammaosaamista vaativia tilanteita. Fokus on erityisesti psyykkisesti oireilevien ja vahvaa arjen tukea tarvitsevien nuorten kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa.

Uusi yksikkö täydentää hyvinvointialueen lastensuojelupalveluja vastaamalla erityistason sijaishuollon palvelutarpeeseen.

–  Lastensuojelu on tärkeä osa hyvinvointialueen toimintaa, ja nyt laitospalveluita ostetaan paljon yksityiseltä. On tärkeää vahvistaa omaa palveluntuotantoa, jolloin pystytään vaikuttamaan kuntoutuksen laatuun ja nuorten sijaishuollon tavoitteiden toteutumiseen, Iso-Oja toteaa.

Hyvinvointialueen arvot näkyvät arjessa

Oma Hämeen arvot – asiakaslähtöisyys ja rohkeus – näkyvät Apparan Nuorisokodin työssä jokaisena päivänä. Nuori kohdataan yksilönä, ja hänen ajatuksensa ja toiveensa otetaan mukaan hoito- ja kasvatustyöhön aina kun mahdollista. Nuorten perheiden kanssa pyritään toimivaan ja avoimeen kasvatuskumppanuuteen.

– Arjessa huomataan ja sanoitetaan nuoren vahvuuksia joka päivä. Meille rohkeutta on kyky keskustella vaikeistakin asioista, tehdä päätöksiä nuoren parhaaksi ja tarvittaessa muuttaa suuntaa, jos jokin toimintatapa ei toimi, painottaa lähijohtaja.

Nuorisokodin suunnittelussa on hyödynnetty nuorten omia kokemuksia RIOT!-kokemusasiantuntijaryhmän kautta – näin varmistetaan, että tilat tuntuvat nuorista turvallisilta, toimivilta ja heidän näköisiltään.

UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Oma Häme aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta markkinaoikeuden päätökseen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään valitusluvan hakemista, koska markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin olisi tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.

Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta.

Tällä perusteella markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen hankintapäätöksen, mutta ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi markkinaoikeus kielsi hankintasopimuksen täytäntöönpanon ja asetti kiellon tehosteeksi kahden miljoonan euron uhkasakon.

Ateria- ja laitoshuoltopalvelut ovat kilpailutettu alun perin Oma Hämeen toimesta, mutta palveluiden järjestämisvastuu on sittemmin siirtynyt Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Myös hankintaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet yhtiölle. Hankinnan kohteena olivat alun perin muun muassa palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä laitoshuollon tehtäviä, kuten siivous-, vuode- ja jätehuolto sekä apuvälinehuolto hyvinvointialueen yksiköissä.

UUTINEN / 11.12.2025

Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen

Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta. Näiden lukujen takana on iso joukko ihmisiä, jotka auttavat hyvinvointialuetta toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä. Vuoden palveluntuottaja -äänestyksellä haluttiin tuoda näkyväksi tätä tärkeää työtä.

Vuoden palveluntuottaja -äänestyksessä Oma Hämeen henkilökunta sai esittää yksittäistä henkilöä tai tiimiä, joka työskentelee yksityisellä palveluntuottajalla. Äänestyksessä tuli perustella miksi juuri nimetty henkilö tai tiimi ansaitsisi Vuoden palveluntuottaja -tittelin annettujen arviointiperusteiden pohjalta.

Arviointiraadin valintaperusteet olivat seuraavat:

• henkilö/tiimi on ylittänyt tilaajan odotukset 
• henkilö/tiimi on toiminnallaan helpottanut ja edesauttanut tavoitteidemme saavuttamista 
• henkilö/tiimi tuottaa toiminnallaan lisäarvoa hyvinvointialueelle.

Valintaraati päätti valita vuoden palveluntuottajaksi Piia Hämäläisen (Koti- ja hoivapalvelu Piia Hämäläinen). Pia tuottaa Hattulan kunnan alueella kauppa- ja siivouspalveluita kotihoidon asiakkaille.

Valintaraati painotti valinnassa sitä, että Piia Hämäläinen on erittäin suosittu ja käytetyin palveluntuottaja asiakkaiden keskuudessa sekä sitä, että hän tarvittaessa ottaa yhteyttä hyvinvointialueen edustajaan, jos hänellä herää huoli asiakkaasta. Piian tekemä työ on osa palveluketjua, joka mahdollistaa asiakkaiden asumisen kotona.

Piia Hämäläinen palkittiin Yritysfoorumi-tilaisuudessa, johon oli kutsuttu paikalle yrittäjiä. Yritysfoorumi järjestetään yhdessä Hämeen Yrittäjien kanssa.

Kunniamainintoja myönnettiin kolmelle palveluntuottajalle

Valintaraati myönsi myös kolme kunniamainintaa. Alla palkitut sekä perustelut.

Kaisa Narvio, Sweco Finland Oy

”Kaisan tiimi on vienyt erittäin ammattitaitoisesti ja rautaisella otteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Hämeenlinnan palveluverkkomuutoksen tilasuunnittelua läpi yhdessä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Kaisan tiimin työskentelyyn ja kokeneet tulleensa kuulluksi. Hyvinvointialueelle erittäin tärkeä projekti on edennyt aikataulussaan. Tähän tiimiin voi aina luottaa tilanteessa kuin tilanteessa!”

Minna Juuri-Oja, Onnikoti Verka, Mehiläinen Oy

”Minnan kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa. Hän on tavoitettavissa ja häneltä saa tukea asiakastilanteissa. Edistää asiakkaiden itsenäistymistä ja tarjoaa palvelua, jonka avulla itsenäistyminen on turvallista ja tavoitteellista. Minna tekee kunnioittavaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden läheisten kanssa.”

Terhi Suorsa, Kaarnakoti Oy

”Terhi hoitaa asiakkaiden asioita kokonaisvaltaisesti. Hänen kanssaan yhteistyö toimii ja hän hoitaa asiat nopeasti ja upeasti. Häneltä saa kattavan näkemyksen asiakkaan tilanteesta, joka edistää asiakkaan hyvinvointia ja mahdollistaa oikeanlaisen hoidon antamisen.”

Onnea kaikille palkituille ja kiitos yhteistyöstä!

UUTINEN / 11.12.2025

Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä

Maanantaina 15. joulukuuta koolla oleva aluehallitus käsittelee Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti 26. marraskuuta esittää aluehallitukselle, että kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön ja että ennen optiokauden alkua neuvotellaan kiinteistökustannusten alentamisesta sekä tarkennetaan sopimuksen operatiivisia käytäntöjä.

Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee lautakunnan päätöksen tiedoksi ja pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.

Sopimuskauden aikana Parolan terveysaseman palvelujen toimivuutta on tarkasteltu taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa asiakasmääriä, kustannuksia, lähetteiden määrää sekä yhteistyön sujuvuutta.

Hoitoon pääsy ollut erinomaisella tasolla

Arvioinnissa on tullut esiin, että hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat olleet Hattulassa erinomaisella tasolla. Yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka toimintatapojen eroavaisuudet ovat aiheuttaneet joitakin haasteita. Kustannusvertailu osoittaa, että Terveystalon toiminta on kustannuksiltaan vertailukelpoista Oma Hämeen omaan tuotantoon.

Oma Hämeen valmistelussa on arvioitu mahdollisuutta siirtää Hattulan alueen palvelut hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi jo varsinaisen sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2026. Arvioinnissa on tunnistettu mahdollisia säästöjä erityisesti vuokra- ja henkilöstökuluissa. Hyötyjä saataisiin myös henkilöstön joustavammasta käytöstä sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisesta hyvinvointialueen sisällä.

Terveystalo on tuottanut Parolan terveysaseman palveluja vuodesta 2019 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024. Sopimukseen sisältyvät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalveluita, ehkäisevän päihdetyön palveluita, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonta ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme tarkastelee yhteistyötään Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa

Maanantaina 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Oma Häme irtisanoo Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin kuuluva työvalmennussäätiö Luotsi toimii Kanta-Hämeen alueella. Se tuottaa työhönvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työtoimintaa ja avotyötä työttömille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulainsäädäntöön sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö puolestaan tarjoaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sen palvelut kattavat ympärivuorokautisen asumisen, yhteisöllisen asumisen sekä kotiin vietävät palvelut.

Muutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin

Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset olisi irtisanottava vielä tänä vuonna, jotta niihin voitaisiin tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen. Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön.

Hyvinvointialue on informoinut sopimuksen irtisanomisaikeesta säätiöitä sekä niiden muita omistajia, Hämeenlinnan kaupunkia ja Luotsin osalta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaa. Palveluiden järjestämistapojen vertailu ja arviointi käynnistyy alkuvuonna, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Yhteistyö säätiöiden kanssa jatkuu tiiviinä koko prosessin ajan.

ARTIKKELI / 10.12.2025

Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala

Assi ei ole vain uusi sairaala. Se on matka, joka alkoi vuosia sitten – asiakkaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden toiveista, tarpeista ja näkemyksistä. Suunnittelupöydille kerättiin kokemuksia arjesta: siitä, mikä toimii, mikä ei, mitä tarvitaan ja mitä toivotaan. Syntyi yhteinen suunta – ei pelkästään tiloista, vaan tavoista kohdata, hoitaa ja olla ihmisen tukena, aidosti ja arvokkaasti.

Olen saanut kulkea tätä matkaa viestinnän ytimessä vuodesta 2020 alkaen – siveltimenä, joka on piirtänyt näkyväksi sitä, mitä yhdessä on tehty. Olen seurannut, miten ideat muuttuvat suunnitelmiksi, suunnitelmat päätöksiksi ja päätökset lopulta konkreettisiksi rakenteiksi, käytännöiksi ja kohtaamisiksi. Työ on ollut kaikkea sitä, mitä muutosviestintä parhaimmillaan on: kuuntelemista, ennakointia, mittaamista, jatkuvaa oppimista ja dialogia palveluiden, henkilöstön ja asiakkaiden välillä. On ollut etuoikeus rakentaa viestintää, joka tukee hanketta – ja ennen kaikkea ihmisiä sen takana.
Assin rakentaminen on ollut kuin sillan rakentamista kahden maailman välille. Toisella puolella on nykyisyys – kaikki hyvä, toimiva ja inhimillinen. Toisella puolella on tulevaisuus – mahdollisuudet, teknologia ja yhteiset uudet ratkaisut. Sillan perustukset on valettu yhteistyöstä. Jokainen tukipilari on rakentunut dialogista, ymmärryksestä ja pitkäjänteisestä työstä.

Tämän sillan ovat rakentaneet ihmiset – osaajat, joiden ammattitaito ja sitoutuminen ovat kannatelleet hanketta vuosien ajan. He ovat purkaneet siiloja, kuunnelleet huolia, ratkoneet solmuja ja rakentaneet uutta yhdessä – kerros kerrokselta, kohtaaminen kohtaamiselta. Olen saanut seurata heidän työtään aivan perustuksista lähtien: valamisesta ja paaluttamisesta aina siihen hienovaraiseen osaamiseen, jolla suuri hanke muuttuu toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yksi suurimmista ilonaiheista on se, että ammattilaisemme saavat nyt uudet, modernit ja toimivat tilat työnsä tueksi. Tiloissa, joissa jokainen yksityiskohta on suunniteltu arkea helpottamaan – ja siksi myös asiakkaalle, potilaalle, omaiselle ja kävijälle Assi tuo jotain uutta ja kaivattua. Selkeyttä, rauhaa, esteettömyyttä, selkeitä kulkureittejä ja viihtyisiä odotustiloja. Kun ammattilainen voi hyvin, potilas voi paremmin. Kun tila tukee hoitoa, hoito vaikuttaa enemmän.

Assi on kohta valmis – ainakin rakentamisen osalta. Todellinen työ alkaa pian: uusien tilojen kalustus ja testaus, toimintatapojen siirtäminen arkeen, uuden opettelu ja opitun soveltaminen. Yhteinen polku jatkuu – nyt vain käytännössä.

Ja kun tämä polku jatkuu kohti seuraavia askeleita, ympärillä on jo joulukuun pehmeä valo. Assissa joulun tunnelmaa on aina rakennettu yhdessä – lämpimin teoin, pienillä yllätyksillä ja omalla joulutiimillämme, joka on vuosittain tuonut toimistolle hivenen taikaa. Tänä vuonna joulun toi Ota lapsi mukaan töihin -päivä: pienet kädet ripustivat koristeita ja sytyttivät valoja. Se muistutti meitä siitä, miksi tätä kaikkea rakennetaan – tulevaisuutta varten.

Assi on enemmän kuin sairaala. Se on lupaus. Ja tänä jouluna se tuntuu erityisen kirkkaalta.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

Kirjoittajana Oma Hämeen viestintäpäällikkö Elina Savolainen.
Elina on Oma Hämeen viestintäpäällikkö ja muutosviestinnän asiantuntija. Hän on vastannut Assi-hankkeen viestinnästä vuodesta 2020 alkaen ja erikoistunut kriisi- ja häiriötilanneviestintään, strategiseen ennakointiin sekä inhimilliseen johtamisviestintään. Työyhteisössä Elinaa kutsutaan viestintäkeijukaiseksi – yhdistelmä raudanlujaa ammattitaitoa, hyvää tahtoa ja ihmisläheistä otetta.

UUTINEN / 10.12.2025

Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa

Uutista päivitetty:

Puhelinpalvelu on palautunut normaaliksi. Telian valtakunnallinen häiriö aiheutti Oma Hämeen puhelinpalveluissa toimintahäiriön. Asiakkaiden puheluihin ei välttämättä pystytty vastaamaan normaalisti, eivätkä puhelut välttämättä kirjautuneet takaisinsoittojärjestelmään. 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Häiriö vaikuttaa myös Päivystysavun ja kiireellisen hoidon Ensilinjan numeroon 116 117. Numero on käytössä ja puheluihin vastataan, mutta häiriön vuoksi takaisinsoittopalvelu ei toimi normaalisti ja palvelussa voi esiintyä tavanomaista enemmän ruuhkaa tai hitautta.

Jos vointisi vaatii kiireellistä päivystyksellistä hoitoa, hakeudu suoraan päivystykseen. Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Kiireellisissä asioissa voi asioida myös Terveys-chatissä, joka on avoinna arkisin klo 8–20.

Löydät chatin Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupasta. Voit aloittaa chatin myös Oma Hämeen verkkosivuilta. Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä tuttuun tapaan omalle terveysasemalle tai sinua hoitavalle poliklinikalle. Kiireettömiä asioita ovat mm. kiireetöntä hoitoa vaativat terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelut, reseptien uusinnat ja pitkittyneet terveysongelmat, jotka eivät ole pahentuneet.

UUTINEN / 09.12.2025

Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli useita laajoja asiakokonaisuuksia, jotka etenevät seuraavaksi aluevaltuuston käsiteltäväksi. Päätökset liittyvät kuntien kanssa tehtäviin kiinteistökauppoihin sekä ensi vuoden talousarvioon.

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Aluehallitus esittää lisäksi, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen on selvillä. Myös mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin muutostalousarvion yhteydessä. 

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisekseen lisäajan myöntämiseen liittyvä lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

Aluehallitus teki kuitenkin talousarviokirjan teksteihin joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä. Lauri Jormanainen (sd.) esitti, että ryhmärahaa pienennetään 500 euroa valtuutettua kohden. Aluehallitus hyväksyi muutoksen yksimielisesti. Myös Tarja Filatovin (sd.) muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sen mukaan ikäihmisille kotiin annettavien palvelujen riittävyys arvioidaan kevään taloustarkastelussa, koska ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Talousarvioesitystä on käsitelty laajemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi hyvinvointialuejohtaja teki lisäysesityksen ikäihmisten perhehoitoon liittyen. Aluehallituksen hyväksymän lisäyksen mukaan ikäihmisten perhehoidon kriteereitä tiukennetaan siten, että vapautuva rahoitus mahdollistaa palvelun tarjoamisen yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Tämän lisäksi arvioidaan vuosina 2023-2025 Janakkalan ja Hämeenlinnan alueella annetun perhehoidon kokonaisvaikuttavuutta ja tarvittavat muutokset tuodaan muutostalousarvion yhteydessä päätettäväksi.

Kiinteistökaupoille siunaus hallitukselta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoa ja hallita itse kiinteistöjen elinkaarta. Omistukseen siirtyminen myös vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Kauppojen toteuttaminen edellyttää, että aluevaltuusto myöntää niille määrärahan ja valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit on tarkoitus kattaa alueen omista kassavaroista, eikä tämänhetkisen ennusteen mukaan pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Hämeenlinnassa Oma Häme on ostamassa Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Jokioisilla hyvinvointialueen omistukseen olisi siirtymässä Intalan kartano, ja Riihimäellä kaupan kohteena on Mäkikujan perhekeskus. Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Oitin Lehtimajan hankinnasta. Kiinteistökaupoista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Asiakasmaksut siirtyvät valtuustokäsittelyyn

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–lokakuulta 2025 ja hyväksyi osaltaan muutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi hallitus päätti tehdä 270 000 euron pääomasijoituksen Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:hyn sekä enintään 200 000 euron pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Riihimäen paloasemaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös alustavan investointisuunnitelman vuosille 2027–2030 hyväksymistä ja toimittamista ministeriöille.

Aluehallitus päätti myös hyvinvointialueen palkkiosääntöön tehtävistä muutoksista. Palkkiosääntöä on päivitetty ansionmenetyskorvausten maksatusaikataulun osalta ja lisäksi täsmennetty joitain ohjeita. Johanna Häggmanin (kesk.) esitti, että matkakorvaukset maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kuukausittain. Häggmanin esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 12-1. 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksuja vuodelle 2026. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2026 asiakasmaksuhinnasto vahvistetaan esityslistan liitteen mukaisena. Asiakasmaksuista viestitään asiakkaille erikseen valtuustopäätöksen jälkeen. Aluehallitus hyväksyi lisäksi vuoden 2026 ulosmyyntihinnaston.

Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun, jotta matkakustannusten korvausperiaatteiden yhdenmukaisuus perhehoidon eri osa-alueilla voidaan varmistaa. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Hallituksella on ylimääräinen kokous 15. joulukuuta. Valtuusto on koolla Hämeenlinnassa 16. joulukuuta. Klo 10 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.    

Aluehallituksen 8.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.12.2025

Oman terveystiimin digipolku otetaan käyttöön vaiheittain Janakkalasta alkaen

Oma Häme ottaa uuden, OmaTerveys-tiimin, digipolun käyttöön vaiheittain 10. joulukuuta alkaen. Kokeilu aloitetaan Janakkalasta. Ensimmäisessä vaiheessa digipolku koskee niitä janakkalalaisia, joille on määritelty oma lääkäri. Janakkalan pilotin jälkeen digipolkua laajennetaan muillekin terveysasemille. 

Digipolun kautta asiakas tavoittaa sujuvasti viestitse oman terveysasemansa ja tiiminsä sekä saa tarvittaessa ammattilaisilta ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyen. Digipolun kautta voi asioida kiireettömissä asioissa. Viesteihin vastataan 3-5 arkipäivän kuluessa. 

Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Digipolku näkyy asiakkaalle Oma Häme -sovelluksessa nimellä OmaTerveys-tiimi.  

Jos asiakas tarvitsee kiireellisemmin vastauksen, hän voi soittaa omalle terveysasemalle omalle tiimilleen. Päivystyksellisissä asioissa on otettava yhteyttä numeroon 116 117 ja hätätilanteessa 112. 

Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. 

UUTINEN / 09.12.2025

Joulun 2025 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat

Joulun ja vuodenvaihteen aikaan osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on viime vuosien tapaan kiinni. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.

Joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat on koottu sivulle omahame.fi/poikkeusaukioloajat. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta. 

Katso tästä kaikki poikkeusaukioloajat 
Tarvitsetko kiireellistä hoitoa? Katso tästä yhteystiedot

UUTINEN / 05.12.2025

RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä – jokaisella kantahämäläisellä pitää olla mahdollisuus voida hyvin ja löytää tukea arjen valintoihin. Hyte-työllä on suuri merkitys ennaltaehkäisyssä, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: enemmän jaksamista, parempaa toimintakykyä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

EU-rahoitteinen RRP2-kehittämishanke on ollut konkreettinen askel kohti näitä tavoitteita. Sen tuloksena asukkaiden palveluja on parannettu, arjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia on lisätty ja ammattilaisille on tarjottu työkaluja, joiden avulla tukea voidaan antaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa on toimittu aktiivisesti hyte-työn edistäjinä, ja tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.

• Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen: Hyvinvointialueen ammattilaisia on tavoitettu koulutusten, tilaisuuksien ja materiaalien avulla. Jokainen kohtaaminen on ollut askel kohti vaikuttavampaa työtä.
• Hyvinvointisi tueksi -sivusto julkaistiin: Sivusto tarjoaa tietoa, palveluita ja tukea arjen valintoihin. Kävijämäärät ovat olleet tasaisessa nousussa, mikä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta.
• Liikuntalähetteet kuntien liikuntaneuvojille: Vuoden aikana on tehty 300 liikuntalähetettä, jotka tukevat asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä.
• Tietopaketit ammattilaisille: Oma Hämeen intraan on koottu kattava tietopaketti ammattilaisten työn tueksi – tieto on nyt helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä. 

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Hyvinvoinnin edistäminen on lopulta kiinni arkisista asioista. Pienet valinnat – liikkuminen, terveelliset elämäntavat, ihmissuhteiden vaaliminen ja osallistuminen yhteisön toimintaan – ovat keskeisiä jokaisen hyvinvoinnille. Tätä viestiä hanke on tuonut esiin kaikessa tekemisessään.

Samalla tulevaisuuden palveluille on rakennettu vahvaa perustaa. Asiakkuusjohtaja Heli Aallon mukaan hankkeen aikana rakennettu työ jatkuu sujuvasti osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
 
– RRP2-hankkeessa on luotu pohjaa rakenteille, joissa kaikki toimijat tietävät roolinsa ja yhteistyö on saumatonta. Haasteet muuttuvat, mutta pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

Aalto visioi hyte-työn tilannetta vuoteen 2030.

– Viiden vuoden päästä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy tuottavat tulosta nuorten mielen hyvinvoinnissa. Olemme myös onnistuneet itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Asukkaat liikkuvat enemmän, ja nyt jo toiminnassa olevan liikuntalähetteen rinnalle on tullut luonto- ja kulttuurilähete. Ylipainon kehityksessäkin nähdään väestötason tuloksia, listaa Aalto tavoitteita.

RRP2-hanke kiittää kaikkia mukana olleita ammattilaisia, järjestöjä, kuntia ja sidosryhmiä. Hyte-työ jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana hyte-tiimin johdolla.  

ARTIKKELI / 05.12.2025

Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä

Uudet kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin tänä syksynä ja ne paljastavat sekä myönteisiä kehityskulkuja että huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa Kanta-Hämeessä. Alueen oppilaiden kokemukset terveydestä, arjen kuormituksesta ja kouluyhteisön ilmapiiristä vaihtelevat. Uudet luvut tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan tulisi huomio seuraavaksi suunnata, kun edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. 

Vuonna 2025 kouluterveyskysely kattoi perusopetuksessa 89 % kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista, 76 % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja lukiolaisista 73 % Kanta-Hämeessä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajaosuus on pienempi, vain 38 %. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. 

Kokemus tuen määrästä kasvussa, mutta ahdistus ei hellitä 

Lasten ja nuorten heikkenevään mielen hyvinvointiin on vuosien saatossa havahduttu ja panostettu, mutta edelleen pitkäjänteistä työtä tarvitaan, sillä moni nuorten mielen hyvinvointia kuvaavan indikaattorin tulos on pysynyt ennallaan. Kanta-Hämeessä tytöillä on ahdistuneisuutta edelleen suhteessa enemmän kuin pojilla. Noin kolmanneksella yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisistä tytöistä on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Osittain varmasti tästä syystä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, eikä muutosta ole kahden vuoden aikana ilmennyt. Korkeaa positiivista mielenterveyttä kokee 8–10 % tytöistä.  

Positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että yhä useampi yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäinen nuori on saanut tukea vanhemmiltaan mielialaan liittyviin huoliin: 8.–9.-luokkalaisilla muutos on suurin, osuus on kasvanut 78 %:sta 86 %:iin. Yhä useampi saa myös tukea opettajilta ja ystäviltä.  

Uni maistuu, mutta koululounas ei 

Riittävä ja laadukas uni on arjessa jaksamisen perusta. Riittävä unenmäärä on monelle 7–9 tuntia yössä, minkä vuoksi kouluterveyskyselyssä selvitetään vähintään 8 tuntia nukkuvien määrää. Kanta-Hämeen lasten ja nuorten unitottumukset eivät poikkea muusta maasta, ja yli puolet nukkuu vähintään 8 tuntia (8.–9. lk. 62 %, lukio 61 %, ammattioppilaitos 50 %). 4.–5.-luokkalaisista 86 % kokee nukkuvansa tarpeeksi. Kaikissa ikäryhmissä nukahtamisvaikeuksista kärsivien ja kesken yöunien heräävien osuudet ovat myös laskusuunnassa.  

Viime vuosina on paljon puhuttu lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta eikä suurta muutosta liikkumista mittaavissa indikaattoreissa ole tullut. Neljännes (25 %) 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaava osuus on 40 %. Muutos siinä, kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan itsenäisesti minkälaista tahansa liikuntaa, vaihtelee ikäryhmäkohtaisesti: Lukiolaisten (79 %) ja ammattikoululaisten (67 %) vapaa-ajalla liikkuvien määrä on kasvussa, kun taas yläkoululaisten osuus on selkeästi laskenut (74 %:sta 70 %:iin.) Onneksi kuitenkin joitakin positiivisia valonpilkahduksia on nähtävillä: 8.–9.-luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut.  

Yhä harvemman lapsen ja nuoren päivään kuuluu koululounas: Yläkouluikäisistä 51 % ja lukioikäisistä 63 % syö koululounaan. Molemmissa ikäryhmissä osuus on merkittävästi laskenut ja on pienempi verrattuna koko Suomeen. Onneksi ammattikoululaiset tekevät tässä poikkeuksen: 59 % syö päivittäin koululounaan, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 51 %. Muutoksia päivän tärkeimmän aterian eli aamupalan syömistottumuksissa ei ole nähtävillä: 4.–5.-luokkalaisista kolmannes syö aamupalan, yläkoulu- ja lukioikäisistä yli puolet. Päivän ravitsevia aterioita saatetaan korvata energiajuomilla: niitä päivittäin juovien osuus on kasvussa.  

Raittiiden nuorten määrä lisääntynyt, nikotiinipussien käyttö nousussa  

Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista raittiita on 65 prosenttia pojista ja 68 prosenttia tytöistä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 36 % on raittiita. Nuorten osuus, jotka ovat tosi humalassa kuukausittain, on vähentynyt vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista. Nikotiinipussien käyttö on nuorilla yleistynyt selvästi verrattuna edelliseen, vuoden 2023 tehtyyn kouluterveyskyselyyn. 20 % ammattiin opiskelevista nuorista käyttää päivittäin nikotiinipusseja. Käyttö on yleistynyt myös yläkouluissa ja lukioissa. Poikien rahapelaaminen on lisääntynyt, yli 10 prosenttia alaikäisistä pojista pelaa viikoittain rahapelejä. 

Nuorten netin käyttö 

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 26 % on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Lukiossa vastaava määrä on 34 % ja 8.–9.-luokkalaista 31 %. Kaikilla kouluasteilla 9–10 % koululaisista ja opiskelijoista kokee netin käyttönsä liiallisena.  

Kanta-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on kaiken kaikkiaan hyvinvoinnissa kaksijakoista kehitystä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, vähäinen koululounaan syöminen ja lisääntynyt nikotiinipussien käyttö ovat huolenaiheina. Alueella on kuitenkin useita positiivisia kehityssuuntia – usean indikaattorin osalta Kanta-Hämeessä tilanne on edistynyt paremmin kuin muualla Suomessa (Kuva). Yhteistyötä tilanteen muuttamiseksi tarvitaan – toimenpiteitä tulee tehdä laaja-alaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa, kodeissa, harrastuksissa, eri palveluissa. Aivan kaikkialla, niin alueellisesti kuin kansallisestikin.  

Anna Kenni, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija 

Minna Ritakorpi, Elintapaohjauksen asiantuntija 

UUTINEN / 05.12.2025

Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2024 käynnistetty Ensilinja-projekti on tuonut merkittäviä parannuksia palveluihin ja asiointiin. Tavoitteena on ollut, että asiakkaat saavat yhteyden helposti ja ratkaisun asiaansa asioinnin aikana – ja tässä olemme Oma Hämeessä onnistuneet melko mukavasti! 

Missä voit huomata muutoksia? 

Helppo yhteydenotto 

Puhelinnumeroja on keskitetty ja vähennetty: 122 aiempaa tärkeää puhelinnumeroa on nyt keskitetty 15 Ensilinja-numeroon. Chat-kanavia on tiivistetty viiteen, ja puhelin- ja chatpalveluiden aukioloaikoja on laajennettu. Oma Hämeen verkkosivut ja mobiilisovellus ohjaavat sinua entistä selkeämmin oikeaan palveluun. 

Ratkaisu asioinnin aikana 

92 % yhteydenotoista ratkeaa heti – joko neuvonnalla, ohjauksella tai ajanvarauksella. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa asiointia sinulle kotoa käsin. 

Parempi palvelukokemus 

Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä puhelin- ja chat-palveluihin. Asiakkaiden antama viimeisin suositteluarvio (NPS) oli 77,3, kun asteikko arvioinnissa on –100 - (+)100 välillä. Kehitämme palvelua jatkuvasti palautteesi perusteella. 

Nopeampi vastaus puheluihin 

Yhä useammin saat vastauksen suoraan puheluusi ilman takaisinsoittoa. Joissakin Ensilinjan palveluissa yli 90 % puheluista vastataan heti.  

Osallistuminen kehittämiseen 

Olemme kuunnelleet asiakkaiden näkemyksiä kyselyillä ja kehittäjäasiakasyhteistyössä – ja hyödynnämme niitä palvelujen parantamisessa. 

Mitä seuraavaksi? 

Jatkamme kehittämistä, jotta asiointisi olisi mahdollisimman helppoa ja ratkaisukeskeistä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja tietää, mitä tapahtuu asioinnin jälkeen. Palautteesi on meille edelleen tärkeää! Kerrothan jatkossakin, miten asiointisi Ensilinjassa sujui. 

ARTIKKELI / 04.12.2025

Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”

Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan. 

Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.

– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa. 

66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.  

– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee. 

Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista 

Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle. 

– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo. 

Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus. 

– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä. 

Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.  

– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa. 

“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista” 

Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo. 

– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä. 

Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta. 

– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo. 

Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua. 

– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli. 

“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria” 

Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä. 

– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.  

Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.  

– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia. 

Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.  

– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen. 

Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon. 

– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa. 

– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.