Navigointivalikko

Uniapneapotilaan polku

Uniapneapotilaan polku

Olet tullut uniapneapotilaan palvelupolulle! Täältä löydät tietoa uniapnean tunnistamisesta, hoitovaihtoehdoista, lääkityksestä ja elintapamuutoksista. Lisäksi saat tietoa tukipalveluista ja hyvinvoinnin tukemisesta uniapnean kanssa.

Epäiletkö uniapneaa?

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeaa toistuvasti. Hoitamattomana se kuormittaa terveyttä ja toimintakykyä. Uniapnea on melko yleinen, ja sitä esiintyy kaikenikäisillä. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla. Ylipaino lisää riskiä, mutta uniapneaa voi olla myös normaalipainoisilla.

Tyypillisiä oireita:

  • Unenaikaiset hengityskatkokset​
  • Äänekäs, katkeileva kuorsaus​
  • Suun kuivuminen nukkuessa ja kurkun karheus​
  • Päiväaikainen väsymys ja mahdollinen torkahtelu​
  • Heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen​
  • Ärtyneisyys, mielialan lasku
  • Yöllinen virtsaamistarve​
  • Yöllinen hikoilu​
  • Aamupäänsärky​
  • Sukupuolinen haluttomuus/kyvyttömyys​
  • Keskittymiskyvyn, vireystilan ja muistin heikkeneminen

Usein puoliso tai läheinen huomaa hengityskatkokset ja kuorsauksen ennen sinua.

Milloin hakeudun tutkimuksiin?

Jos tunnistat yllä olevia oireita, ota yhteys Oma Hämeen Ensilinjaan tai työterveyshuoltoon. Uniapneaepäily voi herätä myös muun lääkärikäynnin yhteydessä. Silloin tutkimuksiin ohjataan tarpeen mukaan. 

Huomio liikenteessä

Uniapnea voi heikentää vireyttä ja liikenneturvallisuutta. Ammattiautoilijoiden ja tarkkaa keskittymistä vaativaa työtä tekevien kannattaa hakeutua arvioon viivyttelemättä. Jos kuulut työterveyteen, varaa aika työkyvyn arviointiin heti, kun epäilet vireystilan laskeneen.

Yhteystiedot:

Lisätietoa:

Vertaisvinkki:

"Jos emäntä sanoo että kuorsaa, ja vaikka et itse meinaa uskoa, niin kannattaa ottaa asiasta selvää. Älä käännä vaan kylkeä ja anna asian olla."

Vastaanotolla

Ennen lääkärin tai hoitajan vastaanottoa voit saada ohjeita valmistautumista varten. Muistathan ottaa mukaasi ennakkoon täyttämäsi kyselylomakkeet ja muut mahdolliset pyydetyt asiakirjat.

Vastaanotolla käydään yhdessä läpi täyttämäsi kyselyiden vastaukset. Lisäksi sinua haastatellaan esimerkiksi työhösi, elämäntapoihisi ja mahdollisiin oireisiisi liittyvistä asioista. Tarvittaessa tarkistetaan myös pituus, paino sekä ajokorttiin liittyvät tiedot.

Tutkimuksiin voi sisältyä sydämen ja keuhkojen kuuntelu, verenpaineen mittaus sekä kaulan, nielun, hampaiston ja purennan tarkastus. Lääkäri tai hoitaja arvioi tutkimusten tulokset ja päättää yhdessä kanssasi mahdollisista jatkotutkimuksista.

Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat palvelut oman työterveyshuoltosi sopimusten mukaisesti.

Jatkotutkimukset

  • Tarvittaessa saat lähetteen laboratoriokokeisiin
  • Voit tarvita myös lisätutkimuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi keuhkosairauksien tai korva­, nenä­ ja kurkkusairauksien erikoislääkärin sekä hammaslääkärin tekemä lisätutkimus.
  • Lääkäri voi epäillä uniapneaa tai haluaa tutkia syitä ja ohjaa silloin sinut kotona tehtävään uniapneatutkimukseen, nk. suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen. Sinulle kerrotaan tutkimuksesta ja täytetään esitietolomakkeita tutkimusta varten. Löydät tarkempaa tietoa polun kohdasta Uniapneatutkimus kotona.

Mitä voisin tehdä jo nyt?

Voit vahvistaa terveyttä ja hyvinvointiasi jaksamisesi mukaan. Jotkin elämäntapamuutokset voivat helpottaa oireitasi. Esimerkiksi ylipaino lisää uniapneaan sairastumisen riskiä. 

Lisätietoa:

Vertaiskokemuksia ja vinkkejä:

"Mainitsin oireista terveyskeskuksen omalääkärille ja ongelma lähti purkautumaan sitä kautta. Lääkäri laittoi tutkimuksiin. Oli kyllä hyvä aloitus hoidolle! "

"Olin "flimmeritarkastuksessa" ja juttelin siellä lääkärin kanssa. Sieltä laittoivat sitten uniapneatutkimuksiin." 

Tutkimus uniapnean toteamiseksi

Uniapnea todetaan yleensä kotona tehtävän yön yli kestävän tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa mitataan muun muassa unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Lähete tutkimukseen eli suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen tehdään, kun uniapneaa epäillään tai kun halutaan varmistaa, ettei sitä esiinny.

Valmistautuminen tutkimukseen

Kun saat lähetteen tutkimukseen, sinulle lähetetään kutsu tai sinuun ollaan yhteydessä ajan sopimiseksi. Laitteen noudon yhteydessä saat ohjauksen sen käyttöön ja tutkimuksen kulkuun. Samalla voidaan käydä läpi uniapneariskiin, torkahdusalttiuteen ja elämäntapoihin liittyviä asioita sekä sairaushistoriaasi.

Laitetta noudettaessa saat mukaasi myös unenseurantakaavakkeen, johon merkitset tutkimusyön aikana esimerkiksi valveillaoloajan ja WC-käynnit. Tutkimusta ei voida tehdä hengitystieinfektion aikana, koska tulos ei olisi luotettava.

Tutkimuksen kulku

Tutkimus tehdään kannettavalla laitteella kotona, eikä se yleensä häiritse normaalia nukkumista.

  • Pue tutkimuslaite illalla ennen nukkumaanmenoa. Valmisteluun menee noin puoli tuntia.
  • Voit liikkua laitteen kanssa lähes normaalisti, kunhan laite ei irtoa eikä kastu.
  • Laite riisutaan seuraavana aamuna kotona ja palautetaan saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Tutkimus kestää yhden yön. Kun palautat laitteen terveysasemalle, sen tallentamat tiedot puretaan lausunnon laatimista varten.

Tulokset ja jatkotoimet

Tutkimustulokset valmistuvat yleensä noin viikon kuluessa. Lääkäri arvioi niiden perusteella mahdolliset jatkotoimet. Voit halutessasi kuulla tulokset vastaanotolla, puhelimitse tai tarkastella niitä Omakanta-palvelussa. Jos sinulla on kysyttävää tutkimuksesta tai haluat varata ajan tulosten läpikäyntiin, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi.

Sairaalasta ohjattu tutkimus

Jos olet erikoissairaanhoidon asiakas, hoitava lääkärisi voi tehdä lähetteen uniapneatutkimukseen sairaalan neurofysiologian yksikköön. Tutkimus tehdään tällöin pääsääntöisesti samalla tavalla kuin perusterveydenhuollossa, mutta ohjaus ja laitteen palautus tapahtuvat sairaalan kautta.

Saat tutkimuslaitteen ja ohjeet yksiköstä noudon yhteydessä. Palauta laite saamiesi ohjeiden mukaisesti sovittuun paikkaan seuraavana aamuna. Saat lisäohjeet ja aikataulun kutsukirjeen mukana.

Yhteystiedot: 

Lisätietoa:

Vertaiskokemus:

"Tutkimus oli helppo homma. Ainoastaan jännitti, pysyvätkö anturit yöllä kiinni, mutta ei siinä ollut mitään ongelmaa."

Tutkimustulokset ja jatkohoito

Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja unipolygrafiatutkimuksen tulokseen. Tutkimustulosten perusteella asetetaan diagnoosi ja arvioidaan uniapnean vaikeusaste ja sinulle parhaiten soveltuva hoito.

  • Jos sinulla todetaan vaikea tai keskivaikea uniapnea, saat lähetteen keuhkosairauksien poliklinikalle ylipainehoitoa eli CPAP-hoitoa varten. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.
  • Jos sinulla todetaan lievä uniapnea, saat tukea hoitoosi elämäntapaohjauksesta sekä sinut ohjataan tarvittaessa varaamaan aika hammaslääkärille uniapneakiskoa varten, joko terveyskeskukseen tai yksityiselle. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.

Kun tutkimustulokset valmistuvat, lääkäri käy ne läpi ja suunnittelee jatkotoimet. Tulokset voit kuulla sovitulla tavalla – vastaanotolla, puhelimitse tai katsomalla OmaKannasta. Voit halutessasi varata itse ajan omalle terveysasemallesi, jos haluat keskustella tuloksista tai hoitosuunnitelmasta. Usein tulosten läpikäyntiin riittää puhelinaika lääkärille.

Jos hoitosi tueksi tarvitaan painonhallinnan ohjausta tai apua tupakoinnin lopettamiseen, voit saada ohjausta oman terveysasemasi aikuisneuvolasta tai terveydenhoitajalta. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata myös suun terveydenhuoltoon, esimerkiksi jos tarvitset uniapneakiskon.

Yhteystiedot:

Lisätietoa:

Hengitysliiton sivuilta löydät tietoa ja verkkoluentoja esimerkiksi uniapnean onnistuneesta omahoidosta. Voit tutustua myös paikallisyhdistyksen toimintaan omalla alueellasi:

Uniapneaan liittyvän elintapaohjauksen tavoitteena on tukea sinua sairauden omahoidossa, auttaa lievittämään sairauden aiheuttamia oireita, tukea työkykyäsi sekä parantaa elämänlaatuasi. Ohjauksen sisältöihin vaikuttaa mm. sairauden vaikeusaste, mahdolliset liitännäissairaudet sekä kokemasi hoidon tarve. Samalla kun vahvistat terveyttä ja hyvinvointia tekemilläsi valinnoilla, hoidat uniapneaasi ja helpotat myös mahdollisten rinnakkaissairauksien oireita ja vaikutuksia.

Elintapaohjaus Oma Hämeessä

Käydessäsi terveysasemalla sinut ohjataan tarvittaessa hoitajan vastaanotolle elintapaohjaukseen. Hoitajan kanssa voit keskustella esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatottumuksistasi kokonaisvaltaisesti ja sinua tuetaan myönteisissä muutoksissa. Voit varata tarvittaessa muutamia seurantakäyntejä tai sopia puhelimitse tapahtuvasta ohjauksesta. Tarjolla on myös elintaparyhmiä, josta voit kysyä lisää omalta terveysasemaltasi

Yhdistysten tarjoamia palveluita

Liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukea on tarjolla erilaisten yhdistysten järjestämänä. Esimerkiksi Hengitysyhdistyksen tarjoama elämäntapamuutokseen tähtäävä pienryhmävalmennus kannatta aloittaa kun laitehoitoa on jo takana muutamia kuukausia. Muuten palveluihin voi tulla ennen diagnoosin saantia, sitä odotellessa tai omahoidon eri vaiheissa.

Omahoito

Uniapneaan on saatavilla erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi uniapneavyö asentohoitoon sekä hammastekninen uniapneakisko. Tutustu myös potilas- ja vertaistoimintaan omalla alueellasi.

Yhteystiedot:

Lisätietoa:

Vertaisvinkki:

"Elämäntapojen muutos on tärkeä osa hoitoa. Tärkeää, että puututaan heti. Itse pitää kuitenkin tehdä niitä muutoksia terveyden eteen. "

Käynti poliklinikalla

Sinut kutsutaan poliklinikalle, josta saat hoitajalta mukaasi uniapnean hoidossa yleisesti käytettävän automaattisen CPAP-laitteen (Continuous Positive Airway Pressure). Hoitaja ohjaa sinua laitteen käytössä sekä sovittaa sinulle sopivan maskin. Ohjauskäynnillä kerrotaan myös uniapnean vaikeusasteesta ja yleisesti uniapneasta. Ohjauksessa käydään läpi CPAP-laitetta ja sen toimintoja.

  • ​Varaa käyntiin aikaa 1,5 - 2 tuntia.
  • Vastaanottokäynnit ovat työikäisille useimmiten ryhmäohjauksia.
  • Yksilöohjausta järjestetään henkilöille, joilla on useimpia eri sairauksia tai heille, jotka eivät selviydy itsenäisesti laitteen käyttöönotosta (esimerkiksi muistisairaat ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat). Sen lisäksi yksilöohjausta tarjotaan henkilöille, joille ryhmätilanne ei sovellu.
  • Maskeja on erilaisia (nenämaski / nenänalustyynymaski / sierainmaski / kokokasvomaski), joista pyritään löytämään sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto.
  • Sopivan maskin löytymiseen vaikuttaa mm. nenän koko ja muoto, leuan muoto, miehillä parta ja tai viikset sekä yöllä käytössä olevat hammasproteesit. Lisäksi maskin valintaan vaikuttaa, nukkuko suu kiinni vai auki.
  • Laitetta ja maskia testataan käytössä 10-20 min ja samalla säädetään painetasot ja vasteet sinulle sopiviksi. ​
  • Lopuksi käydään läpi kirjalliset ohjeet laitehuollosta, nenän hoidosta ja lämminvesikostuttimen käytöstä. Saat kirjalliset ohjeet mukaasi.  
  • Sinua kannustetaan olemaan aktiivisesti yhteydessä hoitavaan yksikköön, jos sinulla nousee kysymyksiä tai ongelmatilanteita sairauteesi tai sen hoitoon liittyen.

Yhteystiedot: 

Lisätietoa:​

Vertaisvinkki:

"Jos on pienikin ongelma, niin soitto hoitajalle. Älä jää ongelman kanssa yksin."

CPAP-hoidon hyödyt

CPAP-laitehoito helpottaa unenaikaista hengittämistä ja näin lievittää sairauden aiheuttamia oireita. Aktiivinen uniapnean hoito tukee sinua mm. työkykysi ylläpitämisessä, parantaa elämänlaatusi sekä ehkäisee ja lievittää rinnakkaissairauksia. Hoito suojaa sydäntä, verenkiertoa ja aivoja happivajeen haitallisilta vaikutuksilta. CPAP-hoito tukee hyvää unta, mm. kuorsaus ja hengityskatkokset vähenevät. Tämä vähentää myös läheisesi huolta terveydestäsi.

CPAP-laitteen käyttö

CPAP-laitteen avulla hengitetään suodatettua huoneilmaa kevyellä ylipaineella, joka estää hengitysteiden ahtautumisen. Automaattinen CPAP laite tunnistaa hengityskatkoksen ja paine muuttuu automaattisesti. Ylipaine pitää hengitystiesi avoimina nukkuessasi, jolloin happi pääsee normaalisti elimistöön.

Käyttöönotto:

  • Kytke laite sähköverkkoon mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Laitteen paikka on yöpöydällä tai tuolilla sängyn vieressä.
  • Voit harjoitella aluksi laitteen käyttöä iltapäivällä tai illalla ennen nukkumaan menoa, jotta yösi sujuisi hyvin.
  • Käytä laitetta nukkuessasi joka yö vähintään neljä tuntia. Laitteen käyttö voi tuntua aluksi hankalalta. Aloita laitteen käyttö esimerkiksi 1-2 tuntia yössä ensimmäisen viikon aikana, ja lisää sitten aktiivisesti laitteen käyttöä.
  • Laitteen käyttö on omalla vastuullasi. Kolmen kuukauden aikana kannattaa harjoitella laitteen käyttöä aktiivisesti joka yö. Jos et käytä laitetta, palauta laite laitteen antaneeseen yksikköön.
  • Laitekohtaisesta seurantaohjelmasta voit itse seurata uniapneahoidon onnistumista, mm. CPAP-laitehoidon kestoa, hengityskatkoksia ja maskin mahdollista vuotoa.
  • CPAP-hoito on useimmiten elinikäistä hoitoa.

Tukea ja tietoa laitteen käyttöön

  • Saat ohjauskäynniltä mukaasi ohjeet laitteen käyttöön ja yhteystiedot ongelmatilanteita varten.
  • Voit seurata nukkumisen aikaisia CPAP-laitteestasi esimerkiksi eri aikajaksojen osalta.
  • Tarkista onko laitteellasi puhelimeen ladattava sovellus, jolla voit arvojasi tarkemmin.
  • Laitehoidon vaikutusta voit seurata mm. AHI-arvoina ja maskivuodon määrinä. Viitteelliset arvot (tarkista aina hoitavalta taholta) AHi-arvo alle 10 on hyvä. Maskivuoto ei saisi olla toistuvasti yli 24 litraa / min. Yksittäisen yön kohdalla suurempi vuotomäärä ei haittaa.
  • Tarvittaessa saat tukea maskin ja laitepaineiden säätöön keuhkosairauksien poliklinikalta.
  • Hengitysliitto ja sen alueelliset yhdistykset  tarjoavat mm. luentoja CPAP-laitteen käyttöön liittyen.

Lisätietoa:

Vertaiskokemukset ja ivinkit:

"CPAP-laitteen kanssa olen päässyt sinuiksi. Ihan selkeästi on nyt virkeämpi olo ja ei tarvitse niin usein päiväunia." 

"Maskin käyttöön vaan päättäväisyyttä. Aluksi se voi tuntua pahalta, niin kyllä se siitä lutviutuu." 

 

Tarvittaessa voit saada tukea hoitoosi ja toipumiseesi esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä sekä eri ammattilaisten antamasta ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvästä ohjauksesta. Sinua hoitava taho arvioi kanssasi erilaisia hoitosi ja kuntoutumisesi kannalta sopivia hoitomuotoja ja ohjaa sinut eteenpäin.

Lisätietoa

Löydät oman asuinalueesi paikallisesta Hengitysyhdistyksen sivuilta tietoa ja tukea esimerkiksi seuraavista palveluista:

  • Pienvalmennusryhmät: elämäntapamuutos
  • Liikuntaryhmät
  • Vertaisryhmät
  • Tuetut lomat

Kanta-Hämeen alueelliset yhdistykset:

Kuntoutusohjaaja opastaa ja neuvoo uniapnean hoidossa. Häneltä saat opastusta ja neuvoja esimerkiksi:

  • Laitteen käyttö ja sen huolto.
  • Kostuttimen käyttö ja sen huolto.
  • Maskin sovitukset, pukeminen ja huolto.
  • Muiden välineiden, kuten ilmaletkun, suodattimen ja kostutinkammion käyttö ja huolto.
  • Jos uniapnealaitteesi menee rikki tai epäkuntoon, kuntoutusohjaajalta saat ongelmatilanteissa tarvittaessa ohjausta ja neuvoja niiden korjaukseen, huoltoon sekä vaihtoon liittyen.
  • Kun kontrollikäyntisi loppuvat keuhkosairauksien poliklinikalla, saat infokirjeen, josta löydät ohjeet mm. hoitotarvikkeiden vaihdosta. Ongelmatilanteissa voit kysyä neuvoa edelleen kuntoutusohjaajalta.
  • Kuntoutusohjaaja kutsuu sinut ensitietopäivään sairaalalle kirjeellä.
  • Kuntoutusohjaajan käynti on ilmainen.

Yhteystiedot:

Uniapneaan ei sinänsä ole omaa ravitsemushoitoa, ja ohjaus ja neuvonta liittyvät yleensä painonhallintaan. Ylipaino voi altistaa uniapnealle ja liitännäissairauksille. Siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota, ja tarvittaessa pyytää tukea. Poliklinikan erikoislääkärin lähetteellä voit saada ohjausta ja tukea elämäntapojen muutokseen terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla tai sairaalassa tiettyjen kriteerien perusteella ravitsemusterapeutilla.

Erikoislääkärin lähetteellä ravitsemusohjaukseen

  • Forssassa poliklinikkakäynnillä sinut ohjataan terveyskeskuksen aikuisneuvonnan terveydenhoitajalle ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvissä asioissa. 
  • ​Ahveniston sairaalan ja Riihimäen poliklinikoilta keuhkosairauksien erikoislääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen sairaalan ravitsemusterapeutille. Ravitsemusterapeutti kartoittaa taustatietojasi, elämäntapojasi ja syömistottumuksiasi. Saat etukäteen  kotona täytettävän ruokapäiväkirjan, jonka avulla ravitsemusterapeutti voi tehdä ravitsemustilastasi ja syömistottumiksistasi arvion. Katsotte, millaisia hyviä sekä kehitettäviä asioita niistä löytyy ja näiden havaintojen pohjalta sovitaan 1-3 muutoskohdetta. Seurantakäyntejä voi olla yksilöllisen harkinnan mukaan.

Lisätietoa:

Sosiaalityöntekijän kanssa sinulla on mahdollisuus keskustella elämäntilanteesta, siihen liittyvistä haasteista ja sairastumisen aiheuttamista muutoksista. Sen lisäksi voit tarvittaessa saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sairaalan sosiaalityöntekijä:

  • antaa ohjausta ja neuvontaa sairauteen liittyvistä sosiaaliturva-etuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet, vammaisetuudet
  • ohjaa perhe- ja sosiaalipalveluiden hakemisessa
  • auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä
  • tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa

Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia.

Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen ja sairastamiseen. Sosiaalityöntekijä on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Hän tekee yhteistyötä moniammatillisen työryhmän ja potilaan läheisten kanssa.

Yhteystiedot:

Hoidon seuranta

Hoitoasi seurataan keuhkosairauksien poliklinikalla keskimäärin 3 kuukauden ajan hoidon aloituksesta. Etäseurannan avulla laitteesi kertoo hoitavalle taholle, miten laitetta on käytetty eli milloin se on ollut päällä, onko maskisi mahdollisesti vuotanut sekä miten laite hoitaa unenaikaiset hengityskatkokset. Hoitaja soittaa tai laittaa tekstiviestin sinulle sovitusti 2-4 viikon kohdalla ja kertoo, miten CPAP-hoitosi on tehonnut. Kolmen kuukauden kuluttua laitehoidon aloittamisesta hoitaja on sinuun yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestitse. Vaihtoehtoisesti sinulle varataan tarvittaessa vastaanottoaika hoitajalle tai lääkärille.

  • Seurannan tarkoituksena on kartoittaa, miten hoito on onnistunut ja onko sinulla ollut esimerkiksi nenäongelmia maskin kanssa. Hoitaja näkee etäseurannalla miten hoitosi tehoaa, kuinka paljon sinulla on ollut katkoksia ja vuotaako maskisi. Tarvittaessa sinulle voidaan varata aika poliklinikalle.
  • Kun hoitosi on vakiintunut, ei tarvita enää seurantakäyntejä. Vaikka seuranta poliklinikalla päättyy, voit ongelmatilanteissa olla sinne yhteydessä. Hoitaja voi silloin tarkistaa hoitoosi liittyvät tiedot laitteen etäseurannan avulla.
  • Laitteen käyttöön saat tarvittaessa tukea edelleen laitteen luovuttaneelta yksiköltä.
  • Kannattaa tutustua myös paikallisten potilasyhdistysten tarjoamiin tuki- ja vertaispalveluihin.
  • Mikäli et pysty käyttämään laitetta tai enää tarvitse ylipainehoitoa, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkosairauksien poliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan laitteen luovuttaneeseen yksikköön tai lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Tarviketäydennykset omakustanteisesti hankitun laitteen yhteydessä

Sinulla on oikeus tarviketäydennyksiin (maski, letku, suodattimet) julkiselta puolelta, vaikka olisit hankkinut CPAP-laitteen omakustanteisesti yksityiseltä palveluntarjoajalta.

  • Pyydä hoidon aloittanutta yksikköä lähettämään tarkat tiedot laitteesta (malli, sarjanumero) ja sen säädöistä lähetteen muodossa Ahveniston sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle.
  • Samalla laitteen Airview-etäseuranta suljetaan lähettävästä yksiköstä ja lähetetietojen tultua aktivoidaan sairaalan etäseurantaan.
  • Saat infokaavakkeen, jossa on ohjeet, mistä voit käydä hakemassa tarviketäydennykset ja mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa.
  • Itse laitetta ei rekisteröidä sairaalan laiterekisteriin; vain Airview-etäseuranta aktivoidaan.

Yhteystiedot:

Hoidon seuranta

Jatkossa voit seurata hoitoasi CPAP-laitteen uniraportista. Jos uniapnean hoito sujuu hyvin ja laitteen käyttö on sinulle ongelmatonta, säännöllisiä kontrolleja keuhkopoliklinikalle ei enää tarvita. Saat infokirjeen, jossa on tarkat ohjeet ongelmatilanteiden ja kysymysten varalta.

Jos tilanteesi muuttuu tai sinulla on ongelmia uniapneaan tai laitteen käyttöön liittyen, ota silloin yhteyttä suoraan keuhkosairauksien poliklinikalle. Uutta lähetettä ei tarvita. 

Hoitotarvikkeet ja välineiden uusiminen

Hoitoon liittyvät välineet – kuten maski, ilmaletku ja suodattimet – vaihdetaan tarvittaessa, aikaisintaan kuitenkin 1–2 vuoden välein. Välineet saat oman kuntasi hoitotarvikejakelusta, josta saat myös neuvoja ja ohjeita. Jos kostutinkammio rikkoutuu tai vuotaa, sen voi uusia samasta paikasta. Ota välineiden vaihdon yhteydessä mukaasi vanhat osat.

Kuntoutusohjaajan apu

Sairaalan kuntoutusohjaaja neuvoo ja tukee uniapnean hoidossa. Häneltä saat apua esimerkiksi:

  • laitteen käyttöön ja huoltoon
  • kostuttimen ja maskin sovitukseen ja huoltoon
  • ilmaletkun, suodattimen ja kostutinkammion vaihtoon
  • laiteongelmien ratkaisuun tai laitevaihtoon

Kuntoutusohjaajalta saat neuvoja myös, jos sinulla on kysyttävää hoitotarvikkeista tai hoidon jatkumisesta. Käynnit kuntoutusohjaajalla ovat maksuttomia ja järjestetään Hämeenlinnassa.

Jos et pysty käyttämään laitetta tai sen käyttö ei ole enää tarpeellista, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkosairauksien poliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai keuhkosairauksien poliklinikalle.

Tukea ja vertaistoimintaa

Voit saada tukea hoidon arkeen myös Hengitysyhdistysten järjestämistä vertaisryhmistä, luennoista ja neuvontapalveluista. Niissä voit jakaa kokemuksia ja saada käytännön vinkkejä muilta uniapneaa sairastavilta.

Yhteystiedot:

Vertaiskokemus:

"Kun olen saanut katkot ja vuodot kuriin, se on kohentanut merkittävästi oloa. Kannattaa todella panostaa."