Aluehallitus käsittelee maanantaina vuoden 2024 tilinpäätöstä, joka kertoo myös selkeästi parantuneesta...
Henkilöstön saatavuus on merkittävästi parantunut Oma Hämeessä – alijäämä jäi tilinpäätöksessä odotettua pienemmäksi
UUTINEN / 27.03.2025
Aluehallitus käsittelee maanantaina vuoden 2024 tilinpäätöstä, joka kertoo myös selkeästi parantuneesta...
UUTINEN / 27.03.2025
Henkilöstön saatavuus on parantunut Oma Hämeessä hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen ja erityisesti viime vuoden aikana. Etenkin asiakas- ja potilastyöhön on saatu lisää henkilöstöä tavoitteiden mukaisesti. Henkilötyövuodet ovat kasvaneet hoitohenkilöstössä (3%) ja lääkäreissä (3 %). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on kahden prosentin kasvu.
Sen sijaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstössä henkilötyövuosien määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Oma Hämeen koko henkilöstön määrä vuoden 2024 lopussa oli 7 138 henkilöä.
– Hakijoiden määrä muun muassa sairaanhoitajan tehtäviin on kasvanut 100 prosenttia ja lähihoitajan tehtäviin 50 prosenttia avoinna olevaa tehtävää kohden. Tällä hetkellä muun muassa sosiaalityöntekijöiden virat ovat 98 prosenttisesti täytettynä. Esimerkiksi lastensuojelussa, jossa on pitkään kärsitty työvoimapulasta, sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät on saatu mitoituksen mukaiselle tasolle. Tässä oli kuntien aikana ollut pitkään haasteita, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.
– Toki työmarkkinatilannekin on muuttunut, mutta samanaikaisesti lukuisat hyvinvointialueen toimenpiteet sekä veto- ja pitovoiman eteen tehty työ näyttävät tuottavan tulosta, iloitsee Bjerregård Madsen.
Vuokratyövoiman käyttöä on Oma Hämeessä vähennetty vahvistamalla hyvinvointialueen omaa vakituista varahenkilöstöä. Myös lääkäripalveluiden ostopalveluja on saatu vähennettyä rekrytoimalla omaa henkilöstöä.
Oma Häme satsaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitoon ja valmentavaan henkilöstöjohtamiseen. Näillä panostuksilla pyritään hyvän henkilöstökokemuksen lisäksi vähentämään sairauspoissaoloja. Henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi on tärkeää myös hyvinvointialueen tuottavuuden näkökulmasta. Henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin panostetaan tulevinakin vuosina.
Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.
Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 31. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla.
Vuoden 2024 tilinpäätöksen tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvioon laskettu, 66,6 miljoonan euron alijäämä.
– Vuotta 2024 leimasi talouden rakenteiden korjaus. Nöyrä kiitos hurjassa muutosvauhdissa olleelle ammattitaitoiselle henkilöstölle, joka on myös joustanut sekä poikkeuksellista päätöksentekokykyä osoittaneelle aluevaltuustolle. Oma Hämeen talous on nyt oikeansuuntaisella uralla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Vielä kesällä vuoden 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää.
Oma Hämeen toimintakatteen kasvu jäi vuonna 2024 historiallisen alhaiseksi. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi, samoin ulkoiset ostot.
– Menojen hallinnan näkökulmasta tilikautta voi pitää onnistuneena. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli 4,15 prosenttia, mutta hyvinvointialueen toimintakatteen kasvu vain reilut yksi prosenttia. Terveydenhuollon toimialan toimintakate pieneni peräti 2,9 prosenttia, jota voi historiallisessa tarkastelussa pitää harvinaisena tapahtumana, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.
Terveydenhuollossa talouden tasapainottamisohjelmien tavoitteet eivät ole kaikin osin toteutuneet, mutta suunta on ollut hyvä. Lääkekuluja ja ostopalveluja on pystytty karsimaan. Loppuvuodesta lisäksi rekrytointeja, ostoja ja hankintoja tarkasteltiin kriittisesti.
– Kiitos hyvästä taloudellisesta tuloksesta kuuluu koko terveydenhuollon toimialalle, henkilökunnalle ja johdolle kaikilla tasoilla. Taloustavoitteisiin pääseminen näytti vaikealta syksyyn saakka. Talouden tasapainottamistoimet alkoivat vaikuttamaan loppuvuonna ja kertaluonteiset tuloerät käänsivät toimintakatetta pienemmäksi, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.
Hoitoon pääsyn turvaaminen, hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja palveluiden oikea kohdentaminen olivat terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2024 ja ovat niitä edelleen.
Menokehitys hallinnossa ja ikäihmisten toimialoilla oli myös hyvin maltillinen. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalla toimintakate kasvoi kuusi prosenttia lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kuitenkin lastensuojelun ostojen vähentämisessä edistyttiin hyvin. Toimialan tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden tukeminen niin, että sijaishuoltoon sijoittaminen vähentyy alle kansallisen keskitason, missä onnistuttiin. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa on saatu kasvatettua tukemalla perhehoitajia tehokkaammin.
Pelastustoimi puolestaan osoittautui Suomen kustannustehokkaimmaksi verrokkialueisiin verrattuna, vaikka ensihoidon valtakunnalliset palkkaratkaisut haastoivatkin talousarviota.
Vaikka viime vuoden alijäämä on odotettua pienempi, on hyvinvointialueen taloudellinen tilanne yhä haastava. Kahden ensimmäisen tilikauden jälkeen alijäämää on kertynyt yhteensä 106,6 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.
Alijäämien kattaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä sekä talousohjelmien toimeenpanon onnistumista. Kuluvaan vuoteen liittyy isona epävarmuustekijänä tulevat työehtosopimusneuvottelut, joiden vaikutuksia henkilöstömenoihin on vaikea arvioida etukäteen.
Oma Häme sai vuonna 2024 valtionrahoitusta 737,4 miljoonaa euroa. Tänä ja ensi vuonna Kanta-Hämeen saama rahoitus nousee tarvekertoimien laskentapohjan korjauksen vuoksi.
Valtiovarainministeriö korjasi laskentapohjaa syksyllä 2024. Tarvekertoimet perustuvat tutkimustietoon, jossa on huomioitu muun muassa alueen väestön määrä, väestörakenne, sairastavuus, asumistiheys sekä koulutus- ja tulotaso. Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut eri puolilla maata.
Aluehallitus käsitteli pitkään talousarvioon liittyviä asioita.
Aluehallitus päätti vammaisten asumispalveluiden hankinnasta sekä perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palvelujen hankinnasta
UUTINEN / 03.12.2024
Aluehallitus käsitteli pitkään talousarvioon liittyviä asioita.
UUTINEN / 03.12.2024
Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti kahdesta isosta hankintakokonaisuudesta. Toinen koskee vammaisten asumispalveluita ja toinen perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita.
Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana toimijoita, jotka tarjoavat erilaisia vammaisten henkilöiden asumiseen liittyviä palveluja, kuten esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista tai tuettua asumista. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan.
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan palvelutuottajien valinnat eri palvelukokonaisuuksiin ja palvelutuottajien etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on nelivuotinen, vuoden 2028 loppuun. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 100 miljoonaa euroa.
Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana myös toimijoita, jotka tarjoavat perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita. Kilpailutus on toteutettu dynaamisella hankintatavalla, jonka kautta muodostetaan palveluntuottajista joustava toimittajarekisteri. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan. Toimittajarekisterissä on neljä luokkaa, johon palveluntuottajat saivat ilmoittautua.
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palveluiden palvelutuottajien valinnat ja etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on kaksivuotinen, vuoden 2026 loppuun, sisältäen yhden vuoden option. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 15 miljoonaa euroa.
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös ensi vuoden talousarviota, josta käytiin perusteellinen ja monipuolinen lähetekeskustelu koko päivän kestäneessä kokouksessa. Aluehallitus päättää osaltaan talousarviosta seuraavassa kokouksessaan, 9. joulukuuta. Talousarvion käsittely on jaettu tarkoituksella useampaan kokoukseen. Ensi vuoden talousarvion valmistelusta ja taloustilanteesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.
Ensi vuoden talousarvioon liittyvät myös Oma Hämeen suunnittelemat muutokset sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan. Aluehallitukselle esiteltiin suunnitelmista tehtyjä selvityksiä, joista on kerrottu näissä tiedotteissa:
Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan
Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin
Aluehallitus merkitsi selvitykset tiedoksi ja päätti, että asiakokonaisuuden varsinainen käsittely on myös seuraavassa kokouksessa 9. joulukuuta.
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Siihen kuuluu, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan väestöryhmittäin ja alueittain. Samoin tulee seurata näihin vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi on velvoite asettaa hyte-työlle tavoitteet ja määritellä ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin tähdätään. Tätä varten laaditaan kerran neljässä vuodessa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella valmistellaan suunnitelmaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa. Asukkailta halutaan tietoa siitä, mitä hyvinvointialueen tulisi erityisesti huomioida tavoitellessaan painopisteitä.
Oma Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman luonnos on ollut liitteineen lausuntokierroksella hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä, integraatiovaliokunnalla ja lautakunnilla. Lisäksi se on lähetetty Kanta-Hämeen kuntien ja muiden alueen hyte-työtä tekevien tahojen lausuttavaksi. Myös Oma Hämeen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.
Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Aluehallitus hyväksyi maanantaina osaltaan hyvinvointisuunnitelman liitteineen ja esittää niitä hyväksyttäväksi aluevaltuustolle.
Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi keväällä pidettyjen yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset. Maaliskuussa aloitettiin yt-neuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Kohteena oli 1 379 henkilöä hallinto-, asiantuntija-, toimisto-, huolto- ja muissa tukipalvelutehtävissä.
Yt-neuvotteluiden toimenpiteiden ja kustannusten vaikutuksia ja toteutumista on seurattu säännöllisesti Oma Hämeessä. Aluehallitukselle kerrottiin, että neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toista tehtävää koulutuksen avulla, jättämällä tehtäviä täyttämättä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä muuttamalla tehtäviä ja toimenkuvia. Yhtenä keinona oli määräaikaisten palvelussuhteiden täyttämättä jättäminen. Neuvottelut johtivat kuitenkin myös irtisanomisiin. Neuvotteluiden tuloksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.
Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 9. joulukuuta.
Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa
Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston sekä ministeriöiden hyväksynnät.
Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa
UUTINEN / 30.05.2024
Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston sekä ministeriöiden hyväksynnät.
30.05.2024
UUTINEN / 30.05.2024
Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon.
Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.
Kaupan kohteiden käypä arvo vastaa arvonmäärityksen marginaalien rajoissa kiinteistöjen aiesopimusvaiheessa arvioituja arvoja. Kauppakirjassa Oma Hämeen omistaman Ahveniston sairaala-alueen myyntihinta on 63 miljoonaa. Hämeenlinnan kaupungin omistamien neljän kohteen myyntihinta on noin 34 miljoonaa euroa. Tällöin Hämeenlinnan kaupunki maksaisi Oma Hämeelle välirahaa vajaat 29 miljoonaa euroa.
Kiinteistökaupan solmimisen jälkeen Oma Häme vuokraisi kaupungilta käyttöönsä kaikki Ahveniston sairaala-alueen rakennukset vuoden 2026 loppuun saakka. Oma Häme maksaisi kaikista tiloista kaupungille vuokraa noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osaan tiloista, kuten Ahvenisto-rakennukseen, ensiavun tiloihin sekä C- ja M-rakennuksiin, Oma Häme jäisi vuokralle vuoden 2045 loppuun saakka. Sen sijaan D-, E- ja F-rakennukset jäisivät pois Oma Hämeen käytöstä vuoden 2026 lopussa.
Kiinteistöjärjestelyn kannattavuus Oma Hämeelle vaihtelee 2020-, 2030– ja 2040-luvuilla. Hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista tilannetta on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädäntöön ja hyvinvointialueille määrättyihin tehtäviin liittyy epävarmuustekijöitä.
Lähivuosina kiinteistöjärjestely on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava Oma Hämeelle. Järjestely on lähivuosina myös kannattavampi kuin keväällä julkistetussa palveluverkkosuunnitelmassa ollut vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan sote-palveluja olisi keskitetty merkittävästi Oma Hämeen omiin tiloihin eli lähinnä Ahvenistolle.
Kiinteistöjärjestely vähentää toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, kun palvelut on hajautettu useampaan toimipisteeseen. Samalla palvelut ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa. Hyvinvointialue ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistöjärjestelyille, mutta Oma Hämeen on säädösten mukaan haettava sille kuitenkin laskennallista lainanottovaltuutta ministeriöltä.
