Onneksi olkoon positiivisesta raskaustestistä!

• Varaa aika terveydenhoitajalle soittamalla neuvolaan tehtyäsi positiivisen raskaustestin. Neuvolasi yhteystiedot löytyvät toimipisteiden alta sivulla: Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme
• Olet tervetullut kumppanisi kanssa, varaattehan aikaa noin 1,5-2 tuntia.
• Mieti ennen yhteydenottoasi neuvolaan, milloin viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet. Sen perusteella määritellään, millä raskausviikolla olet.
• Mainitse aikaa varatessasi, jos sinulla on jokin perussairaus. Näin sinulle osataan varata tarvittavat palvelut heti raskausajan alkuun.
• Tarvittaessa voit olla yhteydessä neuvolaasi, jos sinulle tulee mieleen kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.

Halutessasi voit liittyä aktiiviseen Synnytä Hämeenlinnassa facebook-ryhmään ja ottaa Oma Hämeen Perhekeskuksen tilit seurantaan.

Ohjeita raskausaikaan

• Ellet ole vielä aloittanut, aloita foolihappo (400 mikrogrammaa kerran päivässä) sekä D-vitamiini (10 mikrogrammaa kerran päivässä). Kysy tarvittaessa sopivaa tuotetta apteekista.
• Jos sinulla on tarvetta ottaa kipulääkettä, parasetamolia on turvallista käyttää pakkauksen ohjeen mukaisella annoksella myös raskausaikana.
• Omasta neuvolastasi saat ohjeistuksia raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista ja lisäravinteista. Löydät lisää tietoa ammattilaisten suosittelemien linkkien kautta:  Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
• Mikäli tupakoit, käytät alkoholia tai huumeita, paras aikaa lopettamiseen on nyt. Lopettamalla annat vauvallesi parhaan mahdollisen alun elämälle ja voit estää sikiövaurioiden syntymistä. Neuvolasta saat apua ja tukea savuttomuuteen ja päihteettömyyteen. On tärkeä tietää, että neuvolassa sinua ei arvostella tai tuomita päihteiden käytön vuoksi, me olemme sinun ja vauvasi puolella.

Neuvola-chat

Raskauteen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä neuvolaan chatin kautta. Chat avautuu Oma Hämeen internet-sivuston oikeasta alalaidasta. 

Lisätietoja neuvola-chatista

Ensimmäinen neuvolakäynti ajoittuu yleensä raskausviikoille 7-10. Olet tervetullut neuvolaan kumppanisi kanssa. Varaattehan aikaa noin 1,5-2 tuntia.

Ennen ensikäyntiä

• Selvitä ennen neuvolakäyntiäsi, mitä sairauksia olet sairastanut, ja mitä rokotteita olet saanut. Selvitä myös, onko lähisuvussasi joitain perussairauksia, kuten diabetesta, ja onko vanhemmillasi tai sisaruksillasi ollut laskimotukoksia tai raskausmyrkytystä. Nämä auttavat raskauteen liittyvien terveystietojen kartoittamisessa.
• Omalta terveydenhoitajaltasi saat ohjeet esitietolomakkeen täyttämiseen. 
• Tarvittaessa voit olla yhteydessä neuvolaasi, jos sinulla on kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.

Terveydenhoitajalla käynti

• Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan perheesi esitiedot ja saat oman neuvolakortin.
• Saat tietoa raskaudesta ja siihen liittyvistä asioista koko raskauden ajan. Voit tutustua ammattilaisten suosituksiin. Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
• Sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia kartoitetaan. Käynnillä jutellaan myös perheesi terveystottumuksista, kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja päihteiden käytöstä. Nämä vaikuttavat raskauteen ja tulevan vauvan hyvinvointiin.
• Teiltä kysytään halukkuutta osallistua varhaisraskauden yhdistelmäseulaan tai yleiseen ultraäänitutkimukseen. Yhdistelmäseula sisältää verikokeen ja ultraäänitutkimuksen. Terveydenhoitaja tekee tarvittavat lähetteet verikokeisiin.
• Sikiöseulonnat ovat vapaaehtoisia. Voit käydä tutustumassa asiaan verkkosivuillamme kohdasta Sikiöseulonnat.
• Oma Hämeen alueella synnytyssairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa. Synnytyssairaalamme on vuodesta toiseen saanut synnyttäjiltä erinomaiset arviot toiminnastaan. Voit tutustua Kanta-Hämeen keskussairaalan laajoihin palveluihin: Synnytä Hämeenlinnassa.

Tutkimukset

• Sinulta mitataan käynnillä pituus, paino, verenpaine ja hemoglobiini.
• Sinut ohjataan varaamaan aika alkuraskauden laboratoriotutkimuksiin Fimlabin sivuilta.
• Verikokeet suositellaan otettavaksi  raskausviikolla 10. Voit käydä katsomassa Kanta.fi - sivustolla laboratoriovastauksiasi ja tarvittaessa soittaa neuvolaan ennen sovittua seuraavaa aikaa.
• Mikäli haluatte osallistua sikiöseulontoihin, teidät ohjataan varaamaan aika yhdistelmäseulan tai yleiseen ultraäänitutkimukseen, joka toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
• Sinulta kartoitetaan myös tarvetta sokerirasitustestiin riskiarvion mukaan. Valtaosalle odottajista suositellaan sokerirasitusta 1-2 x odotusaikana. Raskausdiabeteksen diagnosointi ja hoito varhaisessa vaiheessa on tärkeää raskaana olevan ja vauvan kannalta.
• Tarvittaessa sinua ohjataan varaamaan aikaa suun terveydenhuoltoon raskausaikana Aikuisten suun terveydenhuolto / Oma Häme

Muutokset kehossa

Kehossasi ei vielä näy ulospäin suuria muutoksia, mutta raskaus vaikuttaa kehoosi monin tavoin. Tunnemyrskyt, pahoinvointi, väsymys, lievä alavatsakipu sekä rintojen arkuus ja kasvu ovat normaaleja alkuraskauden oireita. Lisäksi alkuraskaudessa voi olla niukkaa kuukautisvuotoa vähäisempää vuotoa, josta ei tarvitse olla huolissaan. Jos sinulla on veristä vuotoa kahdeksannen raskausviikon jälkeen, ole yhteydessä neuvolaan.

Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana. Selkeämmin ne kuitenkin tuntuvat vasta raskausviikon 22 jälkeen.

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

• Lasta odottavat perheet käyvät neuvolassa terveydenhoitajalla noin 4 – 6 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin odotusajan terveyden seuraamiseksi. Kaikille neuvolakäynneille kumppanisi on edelleen tervetullut mukaan.
• Terveydenhoitaja mittaa neuvolakäynneillä verenpaineesi, painosi ja tutkii virtsanäytteen. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä.
• Neuvolalääkärikäyntejä on raskausaikana kaksi. Noin raskausviikolla 8-10 sinulla on neuvolalääkärillä käynti, jolloin voit jutella lääkärin kanssa sinua ja sikiötäsi koskevista asioista. Käynnin kesto on 20 minuuttia. Lääkäri kartoittaa tilanteesi raskauden suhteen kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdolliset raskaudenaikaiset riskitekijät, jotka voivat liittyä esimerkiksi työhösi.
• Jos sinulle sopii, tekee lääkäri gynekologisen sisätutkimuksen. Alkuraskauden neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksessa saadaan arvio raskauden kestosta, nähdään sikiöiden lukumäärä ja syke.
• Kaikissa neuvolatoimipisteissä ei ole ultraäänimahdollisuutta. Voit valita neuvolalääkärikäynnin lähineuvolasi sijaan toiseen neuvolaan, mikäli koet neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksen itsellesi tärkeäksi.
• Neuvolakäynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia.
• Tulevan vauvan imettämisestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Sinua kuunnellaan ja tuetaan myös tässä asiassa.
• Neuvolakäynneillä on myös mahdollisuus saada tarkempia yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita tupakasta, alkoholista ja huumeista vieroittautumiseen.
• Jos sinulla on todettu sokerirasitustestissä raskausajan diabetes, sinulle varataan ylimääräinen neuvolakäynti. Siellä saat tarkemmat ohjeet, mitä sinun on otettava huomioon ja millaista hoitoa siihen voit saada.

Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään varhaisraskaudessa keskimäärin raskausviikoilla 11–13, toinen keskiraskaudessa raskausviikolla 19–21. 

Katso sikiöseulonnat Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Raskautesi on nyt yli puolen välin.

Muutokset kehossa

• Raskauden toisella kolmanneksella eli raskauden keskivaiheilla kohtu kasvaa ja raskaus alkaa näkyä selvemmin ulospäin.
• Vauva liikkuu voimakkaammin ja aiempaa enemmän. Vauvan aktiivisuutta on hyvä seurata päivittäin. Liikkeiden seuraaminen on yksi tapa seurata omaa raskautta ja tutustua etukäteen tulevaan perheenjäseneen. Löydät Kanta-Hämeen keskussairaalan liikelaskentaohjeesta opastuksen vauvan liikkeiden seurantaan. Vauvan liikkeet ovat venyttelyä sekä käsien ja jalkojen pientä liikettä. Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana.
• On tärkeää huomioida ennenaikaisen synnytyksen merkkejä, joista saat lisätietoa neuvolakäynneillä.
• Kehittyvän sikiön hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että voit psyykkisesti ja fyysisesti hyvin raskausaikana. Muun muassa liikunta ja lepääminen sekä mahdollisesta stressistä palautuminen tukevat sekä odottajaa että vauvaa.
• Jos mietit, millainen liikunta sopii raskaana ollessa, katso tälle polulle kootuista suosituksista itsellesi sopivat liikkumisen muodot. Löydät linkin alla olevasta listasta.

Neuvolakäynnit

• Äitiysneuvolakäyntejä on noin 4 – 6 viikon välein. Käynneillä seurataan sinun, vauvasi ja koko perheenne hyvinvointia.
• Tarvittaessa neuvolakäyntejä voidaan tihentää, jos koet esimerkiksi vahvemman tuen tarpeelliseksi. Silloin voidaan kartoittaa teidän tilanteeseenne parhaiten sopivat palvelut.
• Neuvolaterveydenhoitajan kanssa voit keskustella synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksistasi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen synnytyssairaalan synnytyspelko-poliklinikalle.
• Kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa
• Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Ajankohtaa ja lisätietoa voit kysyä omasta neuvolastasi.
• Imetysohjaus jatkuu sinun toiveidesi mukaan.

Tutkimukset

• Kaikilla neuvolakäynneillä sinulta mitataan verenpaine ja kohdun kasvu sekä tutkitaan virtsanäyte ja tarvittaessa veren hemoglobiinipitoisuus. Lisäksi kuunnellaan sikiön sydänääniä.
• Jos veriryhmäsi on RhD-negatiivinen, sinua pyydetään varaamaan aika laboratorioon. Verinäytteestäsi tutkitaan sikiön veriryhmä. Jos sikiösi veriryhmä on RhD-positiivinen, saat neuvolakäynnillä ennen raskausviikkoa 30 lihakseen pistettävän anti-D suojauksen estämään veriryhmien erilaisuudesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia.
• Saat tarvittaessa lähetteen sokerirasitustestiin. Jos tulos on poikkeava, saat yksilöllistä ohjausta raskausdiabeteksen hoitamiseen.
• Rakenneultraääneen kannattaa varata aika hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16.

Perhevalmennus täydentää neuvolakäyntejäsi. Perhevalmennuksessa keskustellaan muun muassa synnytyksestä ja kivunlievityksistä, imetyksestä ja vauvan hoidosta sekä uudesta arjesta vauvan kanssa. Sen on tarkoitus tukea valmistautumistasi synnytykseen ja uuden perheenjäsenen tuloon.

• Valmennukset ajoittuvat raskauden viimeiselle kolmannekselle.
• Yleensä perhevalmennusta tarjotaan ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle.
• Valmennukseen olet tervetullut yksin, kumppanin tai tukihenkilön kanssa.

Synnytysvalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille. Voit varata ajan synnytysvalmennukseen tai perehtyä kirjallisiin materiaaleihin ja videoihin. 

Lue synnytysvalmennuksesta Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Loppuraskaus tarkoittaa raskauden viimeistä raskauskolmannesta.

Muutokset kehossa

• Loppuraskaus tarkoittaa raskauden viimeistä raskauskolmannesta.
• Kehossasi tapahtuu muutoksia ja voit huomata, että liikkuminen on hitaampaa ja olotila on välillä tukala vauvan kasvaessa.
• On tärkeää seurata sikiön liikkeitä päivittäin ja tehdä tarvittaessa liikelaskentaa neuvolasta saamasi ohjeen mukaisesti. 
• Loppuraskauteen saattaa liittyä erilaisia vaivoja, kuten virtsaamisen tarpeen tihenemistä kasvavan kohdun painaessa rakkoa, ummetusta, turvotusta ja närästystä. Ummetusta voit turvallisesti hoitaa kuituvalmisteilla myös raskausaikana, närästykseen ovat turvallisimpia neutraloivat imeskelytabletit. Voit kysyä apteekista sinulle sopivia valmisteita.
• Turvotusten seuranta on verenpaineen ohella tärkeää mahdollisen raskausmyrkytyksen vaaran vuoksi.

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

• Neuvolakäyntejä on kahden viikon välein tai tarpeen mukaan tiheämmin.
• Saat ajan neuvolan lääkärille raskausviikoille 35 – 36. Tällöin tarkistetaan sikiön asento eli tarjonta ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Voit jutella lääkärin kanssa loppuraskauteen sekä synnytykseen liittyvistä asioista tai huolista.
• Kanssasi keskustellaan myös sellaisista hälyttävistä oireista, joiden yhteydessä pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
• Neuvolakäynneillä keskustellaan tulevasta vanhemmuudesta, vauvanhoidosta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Saat tietoa imetyksestä ja siihen valmistautumisesta sekä ensihetkistä vauvasi kanssa.
• Sinulle kerrotaan myös neuvolaterveydenhoitajan käynnistä kotiinne, kun olette kotiutuneet vauvan kanssa sairaalasta.
• Kun raskausviikot ovat täynnä eli 40, sinulle varataan yliaikaiskontrolli Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.
• Käynnillä annetaan lisäksi ohjausta loppuraskauden voinnin omaseurantaan ja vauvan liikelaskentaan liittyen.
• Loppuraskaudessa on tärkeää, että otat matalalla kynnyksellä yhteyttä neuvolaasi.

Tutkimukset

• Käynneillä sinusta katsotaan verenpaine, paino, sikiön sydänäänet/tarjonta, mitataan kohdun kasvua sekä tutkitaan virtsanäyte.
• Jos olet veriryhmältäsi RhD-negatiivinen, saat lähetteen kolmanteen RhD-kontrolliin raskausviikoilla 35-36.
• Mikäli olet asunut yli vuoden korkean tuberkuloosiriskin maassa, sinut ohjataan jokaisessa loppuraskaudessa keuhkoröntgenkuvaan sinun ja syntyvän vauvasi turvaamiseksi.
• Lasketun ajan ylittyessä sinulle varataan yliaikaiskontrolli äitiyspoliklinikalle Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.​ Yliaikaisuuskäynnin tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti.
• Loppuraskaudessa sinulle annetaan tietoa synnyttäjien streptokokkiseulonnasta synnyttämään mennessä, sekä synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulonnasta vastasyntyneillä 2-5 vuorokauden iässä.

Äitiyspoliklinikalla käyt raskauden aikana ultraäänitutkimuksissa. Poliklinikalla hoidetaan ja seurataan myös riskiraskauksia. Synnytysvastaanotto ja raskaana olevien päivystys, imetys- ja jälkipoliklinikka toimivat samoissa tiloissa äitiyspoliklinikan kanssa.

Seurantaa äitiyspoliklinikalla saatetaan tarvita, jos:

• Sinulla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii raskaudenaikaista erityisseurantaa.
• Raskauden kulussa tai sikiön voinnissa ilmenee jotakin poikkeavaa.

Äitiyspoliklinikalla hoidetaan myös raskaana olevia päivystyspotilaita, jotka tulevat neuvolan päivystyslähetteellä tai virka-ajan ulkopuolella puhelinsoiton tai päivystyskäyntiä vaativan oireiden takia.

Jos sinulla on terveydentilaasi tai raskauden etenemiseen liittyviä ongelmia, ota silloin ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaasi.

• Äitiys-ja lastenneuvoloiden yhteystiedot
• Äitiyspoliklinikan yhteystiedot ja lisätietoja

Synnytyssairaalaan tulosta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. Voit kuitenkin soittaa synnytysosaston kätilölle, jos haluat esimerkiksi varmistaa, kannattaako sinun lähteä jo synnyttämään. 

Milloin lähteä synnyttämään?

• Supistukset
  • Kun supistukset tulevat säännöllisesti alle 10 minuutin välein ja ovat niin kivuliaita, ettet pärjää enää kotona, sinun on aika lähteä synnytysvastaanotolle.
• Lapsivedenmeno
  • Tule synnytysvastaanotolle, jos epäilet, että lapsivettä tulee
  • Katso Väestöliiton video "Mistä tietää että lapsivesi on mennyt" 
  • Jos sikiön tiedetään olevan perätilassa tai raskaus ei ole täysiaikainen, sinut voidaan ohjata tulemaan sairaalaan makuuasennossa ambulanssilla.
• Verinen vuoto
  • Niukkaa vuotoa voit seurata kotona, mutta runsaan verisen vuodon vuoksi on synnytysvastaanotolle lähdettävä välittömästi, tarvittaessa ambulanssilla.
• Joskus yhteydenotto terveydenhuoltoon voi olla tarpeen aiemmin
  • Katso tästä Päivystyksellistä yhteydenottoa vaativia tilanteita
  • Liikelaskentaohje

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia myös Synnytysvalmennus-videosta.

Miten voi lievittää synnytyskipuja jo kotona?

• Jos supistukset ovat lieviä, voit levätä kotona.
• Jos lepääminen ei onnistu, voit lievittää kipua liikkumalla, esimerkiksi pystyasento ja heijaaminen auttavat.
• Lämmin suihku, alavatsan lämmittäminen suihkulla tai jyväpussilla voi auttaa. Myös saunan lämpö rentouttaa.
• Muista synnytysvalmennuksessa mainittu äänen käyttö ja hengitys rentoutumisen tukena.
• Puoliso / tukihenkilö voi hieroa selkää.
• Halutessaan voi ottaa 1 g parasetamolia kivunlievitykseen.
• Lääkkeettömiä kivunlievitys-ohjeita löydät polulta Synnytysvalmennus-kohdasta ja Terveyskylän Naistalosta.

Kun olet lähdössä synnyttämään, huomioi nämä

• Ota mukaan neuvolakortti, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lääkkeet.
• Voit ottaa mukaasi myös esimerkiksi mukavat sisäkengät.
• Poista kasvojen alueelta lävistykset.
• Olethan järjestänyt vanhempien sisarusten hoidon synnytyksen ajaksi.
• Suosittelemme vaihtamaan piilolinssit silmälaseihin tullessasi synnyttämään.
• Jos olet kirjoittanut kirjeen kätilölle, muista ottaa se mukaan. Se auttaa vastaanottavaa kätilöä tukemaan sinua synnytyksessä etukäteen toivomillasi tavoilla.
• Synnyttämään voit tulla ilman ennakkoilmoittautumista.
• Sairaalamme on savuton.
• Sairaala tarjoaa synnyttäjälle ruokaa ja välipaloja tarpeen mukaan, voit ottaa mukaan myös omia eväitäsi itsellesi ja puolisolle tai tukihenkilölle.
   

Synnyttämään saavutaan äitiyspoliklinikan yhteydessä sijaitsevan synnytysvastaanoton kautta D5-ovesta. Autolla saapuessasi maksuton pysäköinti on mahdollista äitiyspoliklinikan oven vieressä. Jos tulet illalla tai yöaikaan, soita oven vieressä olevaa ovikelloa, niin kätilö tulee sinua ovelle vastaan. Synnytysvastaanoton ovi on ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin lukossa. 

Synnytysvastaanotto

• Synnytysvastaanotolla kätilö tekee sinulle tarvittavat tutkimukset ja valmistelut. Näitä ovat esimerkiksi sikiön sykeseuranta (KTG) sekä odottajan lämmön ja verenpaineen mittaus.
• Lisäksi tutkitaan kohdunsuu ja otetaan streptokokki-PCR-näyte.
• Jos synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, kätilö keskustelee toiveistasi ja tarpeistasi kivunlievityksen suhteen. Voit vielä mennä takaisin kotiin tai lähteä ulos kävelylle. Tarvittaessa voit jäädä sairaalaan seurantaan.
• Jos synnytys on selvästi käynnissä tai tarvitset lääkkeellisiä kivunlievityksiä, sinut siirretään synnytyssaliin.
• Voit tutustua kivunlievitysvaihtoehtoihin tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus.
• Löydät Synnytysvalmennus-videosta mm. tietoa synnytyksen etenemisestä, kivunlievityksestä, tukihenkilön ja puolison roolista sekä synnytysvastaanoton, synnytyssalin ja synnytysvuodeosaston tilojen esittelyn.

Synnytyssalissa

• Voit kertoa synnytykseen liittyvistä toiveistasi hoitavalle kätilöllesi.
• Vauvan ja synnyttäjän vointia seurataan synnytyksen aikana.
• Syntyvän lapsen sykeseurantaa tehdään tarpeen mukaan.
• Kätilö tarkkailee vointiasi.
• Sisätutkimuksia tehdään tarvittaessa.
• Ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10–20 tuntia säännöllisten supistusten alkamisesta.
• Löydät tästä ammeellisen synnytyshuoneen esittelyvideon ja perheheräämö-huoneen esittelyvideon.

Synnytyssalista eteenpäin

• Synnytyssalista siirryt vauvan kanssa vuodeosastolle.
• Jos polikliinisen synnytyksen kriteerit täyttyvät, voitte kotiutua jo tässä vaiheessa. Katso kotiutumisen kriteerit.
• Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, vauva siirtyy vastasyntyneiden tehohoito-osastolle.

Puolison ja tukihenkilön tärkeä rooli

• Puolison tai tukihenkilön lisäksi synnytyssalissa voi olla doula, eli kaksi tukihenkilöä on synnytyksessä mahdollista. (Tarkista sairaalan koronaohjeistus Ajankohtaista-osiosta.)
• Tutun henkilön läsnäolo on tärkeää, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oksitosiinihormonin eritystä. Pelkkä läsnäolo on tärkeää.
• Saa halutessaan leikata napanuoran.
• Vauva pääsee ensisijaisesti synnyttäjälle ihokontaktiin ja ensi-imetykseen. Tämän jälkeen vauva pääsee toiselle vanhemmalle tai/ja tukihenkilölle.

Osastohoito synnytyksen jälkeen

• Synnytyssalista perheenne siirtyy synnytysvuodeosastolle (Osasto 1) toipumaan. Osasto 1:llä työskentelee moniammatillinen henkilöstö, joka tukee perheenne ensimmäisiä päiviä.
• Sinun ja vauvan vointia seurataan osastohoidossa. Saat ohjausta synnytyksestä palautumiseen omalta hoitajaltasi.
• Osastolla tärkeitä hoidon tavoitteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, ympärivuorokautinen vierihoito ja vauvantahtinen imetys.
• Synnytystapa, yksilölliset erityispiirteet ja terveystausta vaikuttavat synnytyksestä toipumiseen. Jokaisen perheen hoidon ja ohjauksen tarve toteutetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti hoitajan ja perheen yhteisessä vuorovaikutuksessa.
• Synnytysvuodeosastolla saavat vierailla vauvan perhe ja isovanhemmat, muiden vieraiden osalta tarkemmat ohjeet antaa henkilökunta. Vierailulle ei saa tulla sairaana.
• Osastolla on mahdollisuus vauvakuvaukseen. Valokuvaaja tulee osastolle ottamaan vauvasta kuvan. Kysy lisää osastolta henkilöstöltä ja käy kurkistamassa kuvia vauvavalokuvaajan sivuilla.

Kotiutuminen

• Kotiutuminen osastolta onnistuu oman toiveenne mukaisesti, kuitenkin huomioiden synnyttäjän ja vauvan voinnin. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan vanhempien läsnä ollessa. Kotiinlähtö-infossa keskustelette kätilön kanssa niistä asioista, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja elämään vauvan kanssa.
• Synnytyssalista tai osastolta on mahdollista kotiutua varhaisesti eli alle vuorokausi synnytyksestä, jos perhe niin haluaa ja varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.
• Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi.
• Kotiutumisen jälkeen voi perheellenne nousta kysymyksiä toipumisesta tai tulla tilanteita, joissa tarvitset ammattilaisen arviota mahdollisesta hoidon tarpeesta. Silloin voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaan tai iltaisin sekä viikonloppuisin synnytyssairaalaan.

Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen

Onnea koko perheelle vauvan syntymän johdosta!

• Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiinne noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta.
• Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi mahdollisuuksien mukaan jo ennen kotiutumista.
• Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.
• Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomia- tai sektiohaavan paranemisen.
• Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
• Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
• Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille.
• Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista.
• Jos koette, että perheenne tukiverkon lisäksi tarvitaan lisäapua perheenne arkeen, kannattaa sekin ottaa käynnillä puheeksi.

Neuvolakäynnit

• Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen käynti neuvolassa määräytyy muun muassa sen mukaan, kuinka vauvalla on paino noussut sairaalasta lähdön jälkeen. Ajan neuvolaan saat yleensä terveydenhoitajan kotikäynnillä.
• Käynnillä jutellaan perheen esille nostamista asioista. Aiheita voivat olla mm. vauvan syöminen/imetys, vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.
• Käynnillä voidaan ottaa verenpaine, hemoglobiini, paino ja virtsanäyte. Äiti täyttää myös mielialaseula-lomakkeen (EPDS).
• Terveydenhoitaja varaa ajan synnytyksen jälkitarkastukseen vauvan neuvolakäynnillä.

• Perhepoliklinikka toimii äitiyspoliklinikan tiloissa
• Teidät voidaan ohjata perhepoliklinikalle, jos tarvitset tukea imetykseen (imetyspoliklinikka) tai olette varhaisen kotiutumisen jälkeen tulossa vastasyntyneen tutkimuksiin (vastasyntyneiden jälkipoliklinikka).
• Kotiutumisen jälkeenkin sinut voidaan ohjata perhepoliklinikalle, tilanteen mukaan.

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa pääsääntöisesti 5-12 viikon jälkeen synnytyksestä. Neuvolan terveydenhoitaja varaa jälkitarkastukseen ajan edellisellä neuvolakäynnilläsi. Jälkitarkastuksen tekevät neuvolalääkäri ja perheenne terveydenhoitaja yhdessä.

• Jälkitarkastuksessa sinulta mitataan verenpaine, hemoglobiini ja paino
• Lääkäri tarkastaa haavojen paranemisen, tekee gynekologisen sisätutkimuksen ja ohjaa sinua tarvittaessa lantionpohjalihasten kuntouttamiseen.
• Lääkäri arvioi PAPA-näytteenoton tarpeellisuuden ja tekee tarvittaessa lähetteen laboratorioon.
• Jos sinulla on todettu raskausdiabetes, sovitaan jatkoseurannasta terveydenhoitajalla.
• Jälkitarkastuksessa käsitellään kokemuksiasi raskausajasta ja synnytyksestä sekä suunnitellaan kanssasi sopivaa ehkäisymuotoa.
• Käynnillä keskustellaan myös imetyksestä, ravitsemuksesta, liikunnasta, seksuaalisuudesta, hyvinvoinnistasi ja perheenne voimavaroista.
• Jälkitarkastus tehdään äitiyspoliklinikalla, mikäli synnytys on ollut traumaattinen tai synnytyksessä on ollut merkittäviä komplikaatioita.

Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy jälkitarkastukseen. Tästä eteenpäin terveys- ja sairausasioissa tulee asioida omalla terveysasemalla.

Tästä eteenpäin käyntinne lapsen kanssa tapahtuvat lastenneuvolassa. Neuvolakäynnit ovat maksuttomia. Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä kouluikään saakka sekä tuetaan vanhempia. Äidin sairaanhoito tapahtuu omassa terveyskeskuksessa.