UUTINEN / 30.05.2024

Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.

Kaupan kohteiden käypä arvo vastaa arvonmäärityksen marginaalien rajoissa kiinteistöjen aiesopimusvaiheessa arvioituja arvoja. Kauppakirjassa Oma Hämeen omistaman Ahveniston sairaala-alueen myyntihinta on 63 miljoonaa. Hämeenlinnan kaupungin omistamien neljän kohteen myyntihinta on  noin 34 miljoonaa euroa. Tällöin Hämeenlinnan kaupunki maksaisi Oma Hämeelle välirahaa vajaat 29 miljoonaa euroa. 

Kiinteistökaupan solmimisen jälkeen Oma Häme vuokraisi kaupungilta käyttöönsä kaikki Ahveniston sairaala-alueen rakennukset vuoden 2026 loppuun saakka. Oma Häme maksaisi kaikista tiloista kaupungille vuokraa noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osaan tiloista, kuten Ahvenisto-rakennukseen, ensiavun tiloihin sekä C- ja M-rakennuksiin, Oma Häme jäisi vuokralle vuoden 2045 loppuun saakka. Sen sijaan D-, E- ja F-rakennukset jäisivät pois Oma Hämeen käytöstä vuoden 2026 lopussa.

Palvelut paremmin asukkaiden saataville

Kiinteistöjärjestelyn kannattavuus Oma Hämeelle vaihtelee 2020-, 2030– ja 2040-luvuilla. Hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista tilannetta on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädäntöön ja hyvinvointialueille määrättyihin tehtäviin liittyy epävarmuustekijöitä.

Lähivuosina kiinteistöjärjestely on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava Oma Hämeelle. Järjestely on lähivuosina myös kannattavampi kuin keväällä julkistetussa palveluverkkosuunnitelmassa ollut vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan sote-palveluja olisi keskitetty merkittävästi Oma Hämeen omiin tiloihin eli lähinnä Ahvenistolle.

Kiinteistöjärjestely vähentää toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, kun palvelut on hajautettu useampaan toimipisteeseen. Samalla palvelut ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa. Hyvinvointialue ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistöjärjestelyille, mutta Oma Hämeen on säädösten mukaan haettava sille kuitenkin laskennallista lainanottovaltuutta ministeriöltä. 

UUTINEN / 04.06.2024

Aluehallitus hyväksyi kiinteistökaupan Hämeenlinnan kaupungin kanssa

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Aluevaltuusto käsittelee kauppaa kokouksessaan 18. kesäkuuta. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. Lue lisää kiinteistökaupasta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös, että Oma Häme hakee lainanottovaltuuden muuttamista ministeriöiltä. Muutos tarvitaan, jotta hyvinvointialueelle syntyy laskennallinen lainanottovaltuus Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehtävien kiinteistöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oma Häme ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistökauppaan ja sen myötä hyvinvointialueen vuokravastuut kokonaisuutena laskevat. Hyvinvointialue voi rahoittaa Forssan sairaalan oston kiinteistökaupasta saatavilla rahoilla. 

Silmäpoliklinikan laiteinvestointeihin tarvitaan hyväksyntä

Lisäksi Oma Häme hakee ministeriöiltä lupaa muuttaa lainanottovaltuuden perusteena olleen investointisuunnitelman kohdennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman osalta. Muutos tarvitaan Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan laiteinvestointeja varten. 

Aiemmin Oma Häme on ostanut silmätautien hoitoon liittyviä palveluita Forssassa Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Syyskuusta eteenpäin Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse. Forssan sairaalassa on valmiina sopivat tilat ja henkilöstö, mutta laitteet silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan puuttuvat.

Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan säästöjen lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Assi-sairaalanhankkeeseen liittyvät raportit. Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös talouden toteuman ensimmäiseltä vuosineljännekseltä sekä toteumaennusteen. Aluehallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat menoleikkaustoimia, joilla korjataan tämän vuoden budjetin ylittymiset. Menoleikkaustoimia käsitellään vuoden 2025 talousarvioraamin käsittelyn yhteydessä aluehallituksen kokouksessa 17. kesäkuuta. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. kesäkuuta.

UUTINEN / 18.12.2023

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

Aluevaltuusto päättää tiistaina 19. joulukuuta palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Palveluverkkosuunnitelman valmistelulle on tehty erillinen osallistamissuunnitelma, jossa huomioidaan asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuus.

Hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovat käsitelleet asiaa loka-marraskuun aikana. Henkilöstölle tehtiin palveluverkkoselvitykseen liittyen Webropol-kysely, johon vastasi noin 700 työntekijää. Sidosryhmien kanssa on käyty omia keskusteluja. Asukkaita on haastateltu ympäri maakuntaa ja lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi hyvinvointialue sai palveluverkkoselvityksestä lausuntoja kunnilta ja järjestöiltä sekä kansalaisaloitteita yksityishenkilöiltä. Kaikki lausunnot ja kyselyiden tulokset on toimitettu päättäjille ja ne löytyvät liitteinä tiistain kokouksen esityslistasta. 

– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olemme saaneet paljon perusteltuja lausuntoja. Se osoittaa, että asia on tärkeä meille kaikille. Lausunnot otetaan tarkasti huomioon asiasta päätettäessä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Palveluverkon määritysperiaatteet antavat suuntaviivat hyvinvointialueen palveluverkon tulevalle rakenteelle ja organisoimiselle. Sovituilla periaatteilla pyritään turvaamaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluiden saavutettavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Pelastuspalveluiden osalta palveluverkon rakennetta linjaa ensisijaisesti pelastustoimen palvelutasopäätös. Aluevaltuusto päättää määritysperiaatteista tiistaina – kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Lähes 400 asukasta haastateltiin marraskuussa

Asukkaiden ajatuksia kerättiin marraskuussa kyselytutkimuksella, jonka teki Innolink Oy. Tutkimushaastattelijat tekivät lähes 400 haastattelua Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Tammelassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asukkaiden palvelutarpeita ja ajatuksia palvelutapojen muutoksista.

Valtaosa kyselyyn vastaajista oli käyttänyt Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluita muutamia kertoja kuluneen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastausten perusteella asukkaille tärkeimmät asiat sote-palveluissa ovat peruspalvelujen saaminen läheltä, oikean palvelun löytäminen helposti sekä avun ja tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Vastauksissa korostui myös hoitajan ja lääkärin vastaanottojen saatavuus läheltä. 

Lähes puolet vastaajista oli jo käyttänyt Oma Häme -sovellusta. Sähköisiin palveluihin toivottiin opastusta, mutta moni vastaaja kannatti sähköisen ajanvarauksen yleistymistä. Uudet chat-palvelut koettiin toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nuorempien vastaajien keskuudessa. 

Loka-marraskuussa Oma Häme sai asukkailta sähköisen kyselyn kautta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Sähköinen kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa Polis-keskustelualustalla. Keskusteluissa nousi esiin asukkaiden huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta, erityisesti terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan. 

Polis-keskusteluissa saivat kannatusta erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet sekä terveyspalvelupisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Voit lukea Polis-keskusteluiden annista lisää täältä.

Uusi osallistamisen kierros helmikuussa

Sidosryhmille järjestettiin marraskuussa kaksi omaa keskustelutilaisuutta, joihin osallistui edustajia maakunnan oppilaitoksilta, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta. Toisessa keskustelutilaisuudessa työskenneltiin työpajassa Orchidea-verkkoalustalla. Osallistujat pohtivat niitä asioita, joita Oma Hämeen tulisi ottaa huomioon palveluverkon ja palvelutapojen muutoksessa. Lisäksi työpajassa käytiin keskustelua mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. Työpajassa ideoitiin muun muassa yhteistyömalleja kotiin vietäviin ja liikkuviin palveluihin. Lisäksi pohdinnassa oli erilaiset yhteistyömuodot, jolla voitaisiin edistää asukkaiden digitaitoja. 

Kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien lausunnoissa nousi esiin muun muassa huoli ikäihmisten palvelujen saannista, jos palveluja paljon keskitetään. Keskittämisen vaikutukset huolestuttivat useampia lausuntojen antajia myös siksi, että maakunnan joukkoliikenneyhteydet ovat huonot. Yleisesti lausunnoissa kritisoitiin suunniteltujen muutosten nopeutta ja laajuutta ja kyseenalaistettiin se, miten laajasti suunnitelmien vaikutuksia maakuntaan ja asukkaisiin on arvioitu.

– Lausunnoista välittyy paljon samoja asioita, joita olemme aluehallituksessakin keskustellut. Sidosryhmien ja kuntalaisten huolet ja kehittämisajatukset ovat ymmärrettäviä. Monia asioita tullaan huomioimaan päätöksenteossa, mutta tietenkin toivon myös ymmärrystä ja tosiasian tunnustamista sen suhteen, että kaikki tahot eivät saa kaikkia esittämiään asioita läpi. Talousvaatimukset ja henkilöstön riittävyys tuo aikamoisia reunaehtoja välttämättömille muutoksille, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Palveluverkkosuunnitelman seuraavaan vaiheen valmistelu käynnistyy heti aluevaltuuston tiistaisen kokouksen jälkeen. Seuraavaksi tehdään muutosesitykset palveluverkon osalta, niitä käsitellään ensimmäisen kerran aluehallituksen kokouksessa 29. tammikuuta 2024.

Helmikuun aikana tullaan järjestämään seuraava laaja osallistamisen kierros asiakkaille, asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille. Helmikuun aikana tehdään myös vaikutusarvioinnit tehtyjen muutosesitysten osalta. Palveluverkon muutoksista aluevaltuusto päättää 26. maaliskuuta 2024.

UUTINEN / 08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta. 

Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen. 

– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.

Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.

Pois poislähettämisen kulttuurista

Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset. 

– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.

Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta. 

– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.

Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.

– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.

 Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen. 

Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.

– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.

Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.

Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa

Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin. 

Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa. 

Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.

Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.   

– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan. 

Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille

Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.

Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.

Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa. 

– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen. 

– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen.