UUTINEN / 08.05.2025

Palveluverkkomuutosten toimeenpano etenee suunnitellusti Oma Hämeessä

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. 

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Muutosten lähtökohtana ovat väestön palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Pelastuspalveluihin ei ole tulossa suuria muutoksia, niistä on linjattu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä.

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitellään muutosten toimeenpanon suunnitelmaa ja tämänhetkistä tilannetta. Myös aluevaltuustolle raportoidaan toimeenpanon etenemisestä säännöllisesti, kuten muutoksista päätettäessä edellytettiin. Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi.

Lähipalvelumallin pilotti jatkuu Tammelassa

Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tehdyn päätöksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan jatkossa laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskuksissa tullaan tarjoamaan laaja valikoima palveluja, kuten kiirevastaanottoja, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, osastohoitoa, apuvälineiden jakelua, psykiatrian poliklinikkatoimintaa sekä suun terveydenhuoltoa.

Valtuuston päätöksellä palvelukeskusten lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä eri puolille maakuntaa. Palvelupisteet tulevat sijaitsemaan Jokioisissa, Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Näissä palvelupisteissä tarjotaan muun muassa kiireettömiä ja kiireellisiä vastaanottoja, neuvolapalveluja, laboratoriopalveluja sekä liikkuvia palveluja asiakastarpeen mukaan.

Asukkaiden käytössä ovat myös Oma Hämeen digitaaliset palvelut, joita on kehitetty vauhdikkaasti koko hyvinvointialueen toiminnan ajan. Oma Häme -sovellus ja monet chat-palvelut ovat kasvattaneet asiakasmääriään tänäkin vuonna. Etävastaanotot ja chat-palvelut parantavat palvelujen saatavuutta ja joustavuutta monille asiakasryhmille. 

Oma Häme on pilotoinut uutta lähipalvelumallia alkuvuoden aikana Tammelassa. Mallissa haluttiin kartoittaa tammelalaisten tarpeita lähipalveluille. Tavoitteena oli myös helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti väestöryhmille, joilla on ollut haasteita palveluihin pääsyssä tähän asti.

Alustavat havainnot Tammelasta kertovat, että moni asukas valitsi asiointipaikakseen Forssan. Perusterveydenhuollon, neuvolan, aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjolla olevista vastaanottoajoista jäi suurin osa, eli 77 prosenttia, varaamatta ja käyttämättä maalis-huhtikuun aikana.

Samana aikana vain kaksi asiakasta ilmoitti valinneensa Tammelan palvelupisteen, koska heidän olisi ollut vaikea päästä vastaanotolle Forssaan. Perusterveydenhuollon käynti- ja kontaktitilastojen perusteella näyttää siltä, että tammelalaiset ovat hakeutuneet palveluihin ja saaneet palveluita alkuvuoden aikana keskimääräistä paremmin. 

– Nämä valtuuston päätöksen mukaisen, ensimmäisen raportointipisteen tulokset ovat alustavia tietoja. Niiden perusteella ei voi vielä tehdä tarkempaa päätöstä lähipalvelukonseptin toimivuudesta tai tarpeesta. Ensimmäiset havainnot ovat kuitenkin varsin yllättäviä. Jatkamme Tammelan ja muiden pilottien kanssa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hämeenlinnassa tilasuunnittelu on pitkällä 

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on keskittää palveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä koota palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hämeenlinnassa palveluja tiivistetään Ahveniston mäelle, Viipurintielle ja Uppsala-taloon, jossa palvelut säilyvät ennallaan.

Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä sairaalalta vapautuviin tiloihin Ahveniston mäelle tulee sijoittuman uusia palveluja. Ahvenistolle sijoittuvat muun muassa selviämisasema sekä katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö, psykiatrinen kuntoutus, nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut. Lisäksi tulee tiloja ikäihmisten palveluiden työntekijöille, muun muassa asiakasohjauksen, etä- ja digikeskus, arviointi- ja kuntoutustiimin väelle. Myös HR-palvelut ja kehittämisyksikkö sijoittuvat Ahvenistolle. Perhehoitokeskus Kanerva muuttaa Ahvenistolle, jonne rakennetaan myös uusi lastensuojeluyksikkö.

Viipurintien terveysasemalle kootaan myös paljon Oma Hämeen sote-palveluja. Tiloissa jatkavat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvolapalvelut, kuntoutuspalvelut sekä hoitotarvikejakelu ja apuvälinekeskus. Viipuritieltä löytyvät jatkossa myös suun terveydenhuolto ja perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut. Myös osa sosiaalipalveluista, kuten aikuissosiaalityö, työllisyyden ja kotoutumisen edistämisen palvelut, lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta, perheoikeudellinen yksikkö ja vammaissosiaalityö muuttavat Viipurintielle. 

Forssan ja Riihimäen palvelukeskusten palvelutarjonta täsmentyy tämän vuoden aikana, kun sairaaloiden toiminnan muutokset selkeytyvät.

Toimipisteiden muutokset mahdollistavat uudenlaista yhteistyötä

Palveluverkkomuutosten valmistelua tehdään Oma Hämeessä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstö osallistuu omaa yksikköään koskevaan suunnitteluun ja muutosten toteuttamiseen. Koko henkilöstölle on pidetty yleisiä infoja muutosten suunnittelusta. Lähijohtajat ja tulosaluejohtajat pitävät oman väkensä ajan tasalla valmistelusta. 

Muutos on myös mahdollisuus kehittää uusia yhteistyömuotoja Oma Hämeessä. Yhteisen keskustelun ja suunnittelun kautta voidaan parantaa työskentelyolosuhteita, yhdistää työkulttuureja ja luoda uusia, yhteisiä toimintamalleja. Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillekin toimialoilla ja tulosalueilla siirtyminen uuteen voi kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, jos henkilöstön työnkuviin ja työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia.

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

UUTINEN / 08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta. 

Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen. 

– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.

Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.

Pois poislähettämisen kulttuurista

Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset. 

– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.

Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta. 

– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.

Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.

– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.

 Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen. 

Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.

– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.

Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.

Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa

Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin. 

Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa. 

Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.

Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.   

– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan. 

Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille

Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.

Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.

Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa. 

– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen. 

– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen. 

UUTINEN / 04.06.2024

Aluehallitus hyväksyi kiinteistökaupan Hämeenlinnan kaupungin kanssa

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Aluevaltuusto käsittelee kauppaa kokouksessaan 18. kesäkuuta. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. Lue lisää kiinteistökaupasta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös, että Oma Häme hakee lainanottovaltuuden muuttamista ministeriöiltä. Muutos tarvitaan, jotta hyvinvointialueelle syntyy laskennallinen lainanottovaltuus Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehtävien kiinteistöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oma Häme ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistökauppaan ja sen myötä hyvinvointialueen vuokravastuut kokonaisuutena laskevat. Hyvinvointialue voi rahoittaa Forssan sairaalan oston kiinteistökaupasta saatavilla rahoilla. 

Silmäpoliklinikan laiteinvestointeihin tarvitaan hyväksyntä

Lisäksi Oma Häme hakee ministeriöiltä lupaa muuttaa lainanottovaltuuden perusteena olleen investointisuunnitelman kohdennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman osalta. Muutos tarvitaan Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan laiteinvestointeja varten. 

Aiemmin Oma Häme on ostanut silmätautien hoitoon liittyviä palveluita Forssassa Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Syyskuusta eteenpäin Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse. Forssan sairaalassa on valmiina sopivat tilat ja henkilöstö, mutta laitteet silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan puuttuvat.

Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan säästöjen lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Assi-sairaalanhankkeeseen liittyvät raportit. Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös talouden toteuman ensimmäiseltä vuosineljännekseltä sekä toteumaennusteen. Aluehallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat menoleikkaustoimia, joilla korjataan tämän vuoden budjetin ylittymiset. Menoleikkaustoimia käsitellään vuoden 2025 talousarvioraamin käsittelyn yhteydessä aluehallituksen kokouksessa 17. kesäkuuta. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. kesäkuuta.

UUTINEN / 30.05.2024

Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.

Kaupan kohteiden käypä arvo vastaa arvonmäärityksen marginaalien rajoissa kiinteistöjen aiesopimusvaiheessa arvioituja arvoja. Kauppakirjassa Oma Hämeen omistaman Ahveniston sairaala-alueen myyntihinta on 63 miljoonaa. Hämeenlinnan kaupungin omistamien neljän kohteen myyntihinta on  noin 34 miljoonaa euroa. Tällöin Hämeenlinnan kaupunki maksaisi Oma Hämeelle välirahaa vajaat 29 miljoonaa euroa. 

Kiinteistökaupan solmimisen jälkeen Oma Häme vuokraisi kaupungilta käyttöönsä kaikki Ahveniston sairaala-alueen rakennukset vuoden 2026 loppuun saakka. Oma Häme maksaisi kaikista tiloista kaupungille vuokraa noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osaan tiloista, kuten Ahvenisto-rakennukseen, ensiavun tiloihin sekä C- ja M-rakennuksiin, Oma Häme jäisi vuokralle vuoden 2045 loppuun saakka. Sen sijaan D-, E- ja F-rakennukset jäisivät pois Oma Hämeen käytöstä vuoden 2026 lopussa.

Palvelut paremmin asukkaiden saataville

Kiinteistöjärjestelyn kannattavuus Oma Hämeelle vaihtelee 2020-, 2030– ja 2040-luvuilla. Hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista tilannetta on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädäntöön ja hyvinvointialueille määrättyihin tehtäviin liittyy epävarmuustekijöitä.

Lähivuosina kiinteistöjärjestely on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava Oma Hämeelle. Järjestely on lähivuosina myös kannattavampi kuin keväällä julkistetussa palveluverkkosuunnitelmassa ollut vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan sote-palveluja olisi keskitetty merkittävästi Oma Hämeen omiin tiloihin eli lähinnä Ahvenistolle.

Kiinteistöjärjestely vähentää toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, kun palvelut on hajautettu useampaan toimipisteeseen. Samalla palvelut ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa. Hyvinvointialue ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistöjärjestelyille, mutta Oma Hämeen on säädösten mukaan haettava sille kuitenkin laskennallista lainanottovaltuutta ministeriöltä. 

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainnista äänestettiin useasti. Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle. 

Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista palveluverkkomuutoksista pitkässä kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistai-iltana. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat palvelukeskukset ja palvelupisteet.  

Palvelukeskuksia on jatkossa kolme: Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskusten paikoiksi hyväksyttiin Hämeenlinnassa joko Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevat kiinteistöt, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tai hyvinvointialueen omistuksessa oleva Ahvenistonmäen kiinteistö ja tarvittavissa vuokrakohteissa kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus sijaitsee Riihimäen sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. Forssan palvelukeskus toimii Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. 

Aluevaltuutettu Tiina Metsäranta (vkk.) esitti palveluverkkosuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Metsäranta peräsi vaihtoehtoja terveysasemien lakkauttamisille ja tiiviimpää yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Muutosesitystä kannattanut valtuutettu Petri Laine (ps.) peräsi suunnitelmien vaikutuksista tarkempia laskelmia. Metsärannan esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 51–8. 

Aluevaltuuston tiistainen kokous venyi pitkäksi. Palveluverkkomuutokset olivat kolmelta alkaneen kokouksen ensimmäinen asia, mutta päätös palvelupisteiden sijainnista saatiin vasta iltayhdeksän aikaan. Kokonaisuudessaan palveluverkkomuutokset saatiin käsiteltyä kello 23 mennessä. 

Aluevaltuuston kokousta seurasi verkon kautta parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Voit katsoa kokouksen tallenteen täältä. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessa palveluverkkomuutosten lisäksi myös toista talouden tasapainottamisohjelmaa, muutostalousarviota ja Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Edellä mainitut päätökset sekä kokouksessa tehdyt henkilövalinnat on kerrottu tämän tiedotteen lopussa. Kokouksen esityslista löytyy täältä. 

Hauho lisättiin palvelupisteeksi äänestyksellä 

Palvelupisteiden sijainneista Kanta-Hämeen kunnissa aluevaltuusto keskusteli perusteellisesti ja päätös syntyi vasta useamman äänestyksen jälkeen. Aluehallituksen esityksessä palvelupisteitä oli kahdeksan: Jokioisissa, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Useat valtuutetut eri valtuustoryhmistä tekivät muutosesityksiä palvelupisteiden sijaintiin. Palvelupisteitä esitettiin sijoitettavaksi myös Hauholle, Humppilaan, Renkoon, Tammelaan, Tuulokseen ja Ypäjälle.  

Aluevaltuusto äänesti Lammin palvelupisteestä ja sen vaihtoehdoista sekä aluehallituksen pohjaesitykseen lisättävistä palvelupisteistä. Helena Lehkonen (kok.) esitti Lammin palvelupisteen tilalle Ydin-Hämeen palvelupistettä, joka olisi Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteinen. Esitys Ydin-Hämeestä hävisi äänestyksessä äänin 38–19. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti Tammelan lisäämistä palvelupisteiden listalle. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 31–28. Häggman esitti listalle lisättäväksi Hauhoa, joka hyväksyttiin palvelupisteeksi äänin 26-33.  

Häggmanin esitys Humppilasta kaatui äänestyksessä äänin 36–23. Myöskään Tiina Metsärannan (vkk.) esitys Ypäjän lisäämisestä palvelupisteeksi ei saanut riittävää kannatusta, vaan hävisi äänestyksessä 37–21. Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) ja Tea Jaakkola (ps.) esittivät palvelupistettä Renkoon, mutta esitys kaatui äänestyksessä 36–23.  

Aluevaltuuston päätöksellä Oma Häme perustaa yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat  

• Jokioisissa 
• Hauholla (Hämeenlinna) 
• Kalvolassa (Hämeenlinna) 
• Lammilla (Hämeenlinna)  
• Lopella 
• Oitissa (Hausjärvi) 
• Parolassa (Hattula) 
• Tervakoskella (Janakkala) 
• Turengissa (Janakkala) 

Myös lähipalvelukonsepti keskustelutti aluevaltuustoa. Kyse on vuoden 2026 alusta käyttöön otettavasta palvelusta, joka on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.  

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelukonsepti otettaisiin käyttöön erityisesti niillä alueilla, joilta terveysasema lakkaa. Häggmanin esitys kaatui äänestyksessä täpärästi 30–29. Häggman esitti myös, että lähipalvelukonseptin käyttäminen mahdollistettaisiin myös muille kuin määritellylle kohderyhmälle, jos resurssit sen sallivat. Myös tämä esitys kaatui äänestyksessä 33–26. Hannele Saari (kd.) esitti, että aluevaltuusto määrittelisi lähipalvelukonseptin tarkemman sisällön ennen sen käyttöönottoa. Muutosesitys kaatui tiukassa äänestyksessä 30–29. Muut palveluverkkomuutoksia koskevat yksityiskohdat aluevaltuusto hyväksyi pienin tekstimuutoksin. 

Talousasiat hyväksyttiin pienin muutoksin

Palveluverkkomuutosten lisäksi aluevaltuusto käsitteli tiistain kokouksessaan toista talouden tasapainottamisohjelmaa sekä muutostalousarviota, joita tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 

Säästöjä haetaan toisessa tasapainottamisohjelmassa myös kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto hyväksyi toisen tasapainottamisohjelman Minna Belikin (vas.) esittämällä lisäyksellä. Sen mukaan henkilöstön työpanoksen joustavan käytön tulee perustua ensisijaisesti työntekijän vapaaehtoisuuteen. Belikin esittämä lisäys hyväksyttiin äänin 29–30.

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksiä tämän vuoden muutostalousarvioon. Reiman mukaan Oma Hämeellä on velvollisuus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos on riski, etteivät rahat riitä asukkaiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Reima esitti, että hyvinvointialue selvittää, millaisia puutteita palveluissa on perusoikeuksien osalta ja tarvittaessa hakee lisärahoitusta viimeistään syksyllä. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 34–25. Juhani Lehto (vas.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Lisäksi Reima esitti 200 000 euron lisämäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 33–25.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi Forssan sairaalan kiinteistökaupan. Oma Häme ostaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä kiinteistöjä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. Forssan sairaalaan on tarkoitus perustaa yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

Aluevaltuusto asetti tilapäisen valiokunnan

Aluevaltuusto päätti asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka tehtävänä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokunnan tarve johtuu aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamisesta Keskustan valtuustoryhmästä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Hakamäki ei kuitenkaan ole eronnut aluehallituksen varajäsenen tehtävästä, eikä Keskustan aluevaltuustoryhmä halua Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. 

Aluevaltuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinaisia jäseniä ovat Piia Olkinuora (sd.), Juha Isosuo (kok.), Heini Ristavaara (kesk.), Mika Lartama (ps.), Juhani Lehto (vas.), Anne Lindgren (vihr.) ja Elise Oikari (kd.). Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora ja varapuheenjohtajaksi Juha Isosuo.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan myös muita henkilövalintoja. Teppo Turjan (ps.) tilalle aluevaltuustoon nousee Tea Jaakkola. Turjan tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mika Lartama ja hänen tilalleen varajäseneksi Jukka Lintukangas. 

Muut asiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on 14. toukokuuta.
 

UUTINEN / 05.04.2024

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. Ahveniston luentosalissa pidettävää kokousta voi seurata suorana klo 15 alkaen.

Aluevaltuusto päättää nyt pitkään valmistelluista muutoksista, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin. Aluevaltuuston piti päättää muutoksista alun perin jo 26. maaliskuuta. Kokousta siirrettiin kuntien kanssa käytyjen vuokraneuvottelujen vuoksi. 

Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päättää muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsitellään Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehdään henkilövalintoja.

Aluevaltuuston 9.4.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen. 

Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.

Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. 

Lisäksi Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
•    Jokioisissa
•    Kalvolassa (Hämeenlinna)
•    Lammilla (Hämeenlinna) 
•    Lopella
•    Oitissa (Hausjärvi)
•    Parolassa (Hattula)
•    Tervakoskella (Janakkala)
•    Turengissa (Janakkala)

Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2. 

Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta. 

Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Uusi lähipalvelukonsepti käyttöön 2026

Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan. 

Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi. 

Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille. 

Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.

Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.

Tilapäinen valiokunta tulossa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.

– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.

Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta. 

Aluehallituksen 25.3.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 19.03.2024

Aluehallitus ei päättänyt vielä kantaansa palveluverkkomuutoksista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli jälleen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin suunniteltuja muutoksia. Aluehallitus ei tehnyt vielä päätöstä omasta esityksestään valtuustolle, joka päättää asiakokonaisuudesta 9. huhtikuuta. Parhaillaan selvitetään vielä muun muassa kiinteistö- ja vuokra-asioita Kanta-Hämeen kuntien kanssa.

Aluehallitus jätti pöydälle vuoden 2024 talousarviomuutokset, koska ne käsitellään yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa.

Sen sijaan talouden toisen tasapainottamisohjelman aluehallitus hyväksyi osaltaan edellyttäen, että ohjelman toteutumista raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen toimielimille. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy toisen tasapainottamisohjelman.

Aluehallitukselle vastuu hyte-työstä

Aluehallitus päätti maanantaina myös nimetä itsensä vastuutahoksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 7 §:n mukaisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestyöstä. Hyte- työ koskee kaikki Oma Hämeen toimialoja ja siten myös jokaista lautakuntaa. Siten on luontevaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona toimii aluehallitus, joka vastaa hyvinvointialueen lautakuntien toiminnasta kokonaisuudessaan. Vastuutahon tehtävään kuuluu vastata hyte-työstä ja siihen liittyvistä strategisista linjauksista. 

Aluehallitus käsitteli myös perussuomalaisten valtuutetun, Teppo Turjan eroa luottamustoimistaan. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Turjalle myönnetään eron aluevaltuustosta ja integraatiovaliokunnasta ja hänen tilalleen nimetään uudet henkilöt. 

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä. Tilapäisen valiokunnan asettamisesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Aluehallituksen seuraava kokous on 25. maaliskuuta. Maanantain 18.3.2024 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 19.03.2024

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

Oma Häme käynnistää ikäihmisten kyselytunnit ennen pääsiäistä. Ensimmäinen kyselytunti pidetään Teams-kokouksena torstaina 28. maaliskuuta. Tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa on mukana  ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen sekä Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Ikäihmiset tuoneet esiin monessa yhteydessä toiveen saada tietoa hyvinvointialueen palveluista. Vastaavanlaista toimintaa ollut jo hyvinvointialueella jo valmisteluajoista lähtien. Nyt toiminta jatkuu uuden muotoisena ja uudella nimellä. Ensimmäisellä kysetunnilla kuullaa osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöistä ja toteutustavoista. 

Ensimmäinen kyselytunti on 28.3. klo 10-12. Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Tulevien kyselytuntien sisällöt ja osallistumislinkit päivitetään myöhemmin verkkosivujen Tapahtumiin.