UUTINEN / 18.12.2024

Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan

Aluevaltuuston kokoontui tiistaina vuoden viimeiseen kokoukseensa Hämeenlinnaan. Valtuusto istui Ahveniston luentosalissa yli kymmenen tuntia keskustelemassa hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta. Voit katsoa maratonkokouksen tallenteilta: kokouksen tallenne osa 1 ja tallenne osa 2.

Talousarviokäsittelyn aluksi kuultiin useampia puheenvuoroja. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kuluneen vuoden onnistumisia ja palveluiden kehittymistä. Naukkarinen myös esitteli hyvinvointialueen keskeisiä strategisia tavoitteita, joiden toteutumista erityisesti ensi vuonna tullaan seuraamaan. Kaiken keskiössä on asiakkaat, joiden ympärille kootaan ammattilaiset ja teknologiset palvelut. Keskeistä on myös se, että asiakas saa sote-ammattilaisiin helposti yhteyden ja asiaansa nopeasti ratkaisun. Kun toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan, voidaan myös turvata palveluja. Naukkarinen muistutti, että hänen esittämänsä talousarvio on haasteellinen ja aikataulu sen toteuttamiseksi on kireä.  

– Talousarvion riskejä pitää kuitenkin arvioida jatkuvasti toimeenpanon aikana. Silloin voidaan tarvittaessa esimerkiksi hillitä muutosten vauhtia, jos riskit kasvavat liian suuriksi, sanoo Naukkarinen.

Talousjohtaja Sampo Salo avasi omassa puheenvuorossaan Oma Hämeen talouslukuja, valtion rahoituspohjaa sekä toimintaympäristön muutoksia.  

–Talouden toimintaympäristö on normalisoitunut kuluvan vuoden aikana. Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on iso haaste ja se vaatii täysimääräisen onnistumisen kaikissa tasapainottamisohjelmissa. Joka tapauksessa hyvinvointialue siirtyy vuonna 2025 ylijäämäisten tilikausien aikaan. Nykyisellä rahoituspohjalla tilikausikohtainen tulos kääntyy kuitenkin jälleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä johdosta lisäsäästöt ovat välttämättömiä, jotta alijäämät eivät jää pysyväksi rasitteeksi hyvinvointialueen taseeseen, totesi Salo. 

Alijäämien kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä 

Valtuustoryhmien puheenjohtajien ryhmäpuheenvuoroissa nousivat esiin talouspäätöksiin liittyvä suuri vastuu sekä huoli palveluista, riittämättömästä rahoituksesta sekä alijäämän kattamisen tiukasta aikataulusta. Moni valtuutettu kiitti omassa puheenvuorossaan henkilökunnan venymistä ja ammattitaitoa, mutta muistutti myös muutosten mahdollisuuksista. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja asukkaiden yhdenvertaisuus korostuivat useissa puheenvuoroissa. 

Talousarvion hyväksyminen vaatii tiukkoja päätöksiä, koska hyvinvointialueen talouden lähtökohdat vuodelle 2025 ovat erittäin haastavat. Alijäämää on kertynyt kahden ensimmäisen tilikauden aikana noin 130 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa yli 800 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.

Alijäämien kattamisen tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista sen lisäksi, että aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.

Aapo Reima (vas.) teki valtuustossa muutosesityksen, jolla olisi jatkettu alijäämien kattamisaikaa vuoden 2027 loppuun. Reiman muutosesitys hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 18–41, joten alijäämät katetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Forssan ja Riihimäen palveluista äänestettiin 

Valtuusto äänesti useaan otteeseen talousarvioon liittyvistä, uusista tasapainottamistoimista. Erityisesti keskustelua herätti Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaan suunnitellut muutokset, joista myös äänestettiin vilkkaasti. Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen tasapainottamistoimen, jossa Forssan sairaalan osasto F3 suljetaan, Riihimäen sairaalan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi keväällä 2025 ja Forssan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi syksyllä 2025. Tämän muutoksen on laskettu hillitsevän menokehitystä 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Erja Hirviniemi (vas.) esitti, ettei Riihimäen osastoa muuteta arviointiyksiköksi. Hirviniemen esitys hävisi äänestyksessä Johanna Häggmanin (kesk.) muutosesitykselle äänin 8-26, 25 tyhjää. Häggman esitti, että osastotoimintaa tiivistettäisiin siten, että Forssan osasto F3 suljetaan. Osasto F1 muutettaisiin kahdeksi osastoksi: toinen sisätauti- ja toinen kirurgispainotteiseksi perusterveydenhuollon osastoksi. Riihimäen yksi osasto muutettaisiin arviointiyksiköksi keväällä 2025 ja Forssan yksi osasto syksyllä 2025. Tämä muutosesitys hävisi aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 16–41, 2 tyhjää.  

Aluevaltuusto äänesti myös Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toiminnan siirtämisestä Assi-sairaalaan lähivuosina. Aluehallituksen pohjaesitys oli, että ennen siirtoa syksyllä 2025 arvioidaan kotisairaalatoimintojen riittävyys ja erikoissairaanhoidon osastojen tiivistäminen siten, että perusterveydenhuollon osastopaikkoja voidaan kasvattaa uudessa Assi-sairaalassa. Tarkoituksena on, että asia käsitellään vuoden 2026 talousarvion yhteydessä, jolloin tehdään tarvittavat tarkennukset kiinnittäen huomiota erityisesti palliatiiviseen hoitoon. Tämän arvioidaan hillitsevän menokehitystä 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Johanna Häggman esitti, että 2025 syksyllä arvioidaan kotisairaalatoimintojen ja muiden kotiin vietävien palveluiden riittävyys, ja että vuodeosastopalveluja pitää olla saatavilla seuduittain. Hannele Saari (kd.) puolestaan esitti, että aluehallituksen pohjaesitystä muutetaan vain niin, että Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toimintaa siirretään Assi-sairaalaan lähivuosina. Hyväksytty sanamuoto mahdollistaa sen, ettei koko toimintaa siirretä.  

Äänestyksessä Saaren esitys voitti Häggmanin esityksen äänin 34–24, 1 tyhjä. Ja toisessa äänestyksessä Saaren esitys voitti aluehallituksen pohjaesityksen äänin 50–7, 2 tyhjää. Useat valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteensä.   

Forssan ja Riihimäen asema nousi esiin vielä poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa koskevassa tasapainottamisesityksessä. Aluehallituksen esitys hyväksyttiin äänestyksellä. Päätöksen mukaan poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa siirretään muista hyvinvointialueen yksiköistä Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteyteen, kun se on toiminnallisesti ja väestön tarpeet huomioiden välttämätöntä. Tavoitteena on, että usein erikoissairaanhoidon polikliinista palvelua käyttävät saavat palvelun lähipalveluna. Tämä toimenpide hillitsee menokehitystä 0,95 miljoonaa euroa vuonna 2025. Johanna Häggman esitti, että Forssan ja Riihimäen palvelukeskusten erikoisalojen poliklinikat ja polikliinisen kirurgian yksiköt jatkaisivat toimintaansa ja että poliklinikkatoimintojen sijoittuminen arvioidaan laajemmin Assin toiminnan vakiinnuttua. Häggmanin esitys hävisi äänin 18–41. Useampi altuutettu jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.  

Tasapainottamistoimien listassa todetaan vielä, että päiväsairaalatoiminta jatkuu sekä Forssassa että Riihimäellä myös vuoden 2025 jälkeen, vaikka syksyllä 2025 Assi-sairaalan käyttöönoton yhteydessä arvioidaan päiväsairaalatoimintaa ja Assin tilakapasiteettia. 

Omaishoidon tukien alentamisesta tiukka päätös 

Talousarvion tasapainottamistoimissa oli myös esitys omaishoidon tukien alentamisesta. Elise Oikari (kd.) esitti, että tuet säilytettäisiin nykytasolla. Oikarin muutosesitys hävisi äänestyksessä täpärästi aluehallituksen pohjaesitykselle 29–30. Aluevaltuuston päätöksellä omaishoidon tukia alennetaan palkkioluokissa 1 ja 3 kansalliseen keskiarvoon sekä nostetaan palkkioluokassa 2 kansalliseen keskiarvoon. Tämä hillitsee menokehitystä 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. 

Muut aluevaltuuston hyväksymät tasapainottamistoimet koskevat muun muassa vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista, ikäihmisten asumispalveluyksiköiden tuottavuutta parantamista ja ostopalveluiden lisäämistä kotihoidossa. Hyvinvointialueen omaan toimintaan kohdistuu Oma Hämeen tukipalvelu Oy:n tuottavuuden parantaminen sekä hallinnollisen työn tehostaminen.  

Lisäksi on keväällä 2025 käynnistetään lisärahoituksen hakemisen valmistelu, josta aluehallitus kuitenkin päättää erikseen. Rahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita talousarviossa ei ole voitu ennakoida tai rahoituspohja uhkaa heiketä. Valtion päätöksen lisärahoituksesta tulee olla käytettävissä vuoden 2026 talousarvioprosessissa. 

Valtuutetuilla oli omia säästöehdotuksia 

Talousarviokirjaa käsiteltäessä valtuutetut toivat esiin omia säästö- ja panostusehdotuksiaan, joista muutosesityksinä äänestettiin. Hanna Jokinen (vas.) esitti, että luottamushenkilöiden palkkioita pienennetään. Maria Laakso (vas.) esitti lisäpanostusta kotisairaalaan ja Aapo Reima (vas.) järjestöavustusten leikkauksen perumista. Mikään muutosesityksistä ei saanut riittävästi kannatusta äänestyksissä. 

Lisäksi Kylli Kylliäinen (kd.) esitti valtuustoryhmille maksettavien ryhmärahojen pienentämistä kahdella kolmasosalla. Muutosesitys herätti paljon keskustelua ja sen vuoksi pidettiin jopa neuvottelutauko, jonka jälkeen esitettiin 10 prosentin vähennystä. Kahden äänestyksen jälkeen aluevaltuusto päätti, että ryhmärahoja leikataan ensi vuonna 10 prosenttia. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa, jota tänä vuonna on maksettu 5 000 euroa per valtuutettu. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. 

Lisäksi aluevaltuusto teki tekstilisäyksen ikäihmisten palveluiden käyttötalousosaan. Sen mukaan perhehoidon, mukaan lukien kiertävä perhehoito, jatkuvuus hyvinvointialueella turvataan ja sen vaikuttavuutta kehitetään edelleen. Tämän tukemiseksi perhehoidon määrärahasta ei leikata.  

Aluevaltuustossa käsitellyistä muista asioista on oma tiedotteensa. Lue lisää: Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista sekä pelastustoimen maksuista 

Tiedotetta on korjattu 18.12.2024 klo 15.08 täsmennyksillä, jotka liittyvät Johanna Häggmanin muutosesityksiin Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toiminnasta

UUTINEN / 15.01.2025

Aluehallitus hyväksyi yt-neuvotteluiden käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla. Neuvotteluilla ei tähdätä irtisanomisiin, vaan ne liittyvät aluevaltuuston joulukuussa tekemään päätökseen kattaa Oma Hämeen alijäämiä uusilla tasapainottamistoimilla. 

Aluevaltuusto hyväksyi muutokset, jotka koskevat Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaa. Pian käynnistettävät neuvottelut koskevat yhteensä noin 1510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. Tulosalueilla, joita neuvottelut koskevat, asiaa on käsitelty henkilöstön kanssa. 

Neuvotteluissa haetaan ensisijaisesti ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toisia tehtäviä, tehtävien täyttämättä jättämisellä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä tehtävien ja toimenkuvien muutoksilla. Henkilöstön irtisanominen on viimeinen vaihtoehto. 

Lausunto vaalikelpoisuuteen liittyvästä valituksesta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen lausunnosta, joka liittyy aluehallituksen varajäsenen vaalikelpoisuuteen. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoa Erja Hirviniemen (vas.) valituksesta, joka koskeen hallinto-oikeuden päätöstä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi marraskuussa 2024 Hirviniemen valituksen koskien Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöstä.

Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023 äänestyksen jälkeen, että Hirviniemi menettää aluehallituksen varajäsenyyden, koska hän oli siirtynyt sairaanhoitajaksi Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikköön. Hyvinvointialueesta annetun lain 78 §:n 1 momentin mukaan välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva, hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole kelpoinen aluehallituksen jäseneksi.  

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa todetaan, ettei muutoksenhakija ole uudessa valituksessaan esittänyt mitään sellaista, minkä vuoksi hallinto-oikeuden ja aluevaltuuston päätökset tulisi kumota.

Ikäihmisten perhehoidon suunnitelma tekeille

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös ikäihmisten perhehoidon myöntämisperusteita ja niihin liittyvää toimintaohjetta. Aluehallitus päätti kumota aiemman päätöksensä perhehoidosta, koska aluevaltuusto otti asiaan kantaa talousarviokäsittelyn yhteydessä kokouksessaan 17. joulukuuta.

Aluehallitus päätti, että Oma Hämeessä noudatetaan toistaiseksi vuonna 2024 voimassa olleita perhehoidon myöntämisperusteita sekä toimintaohjetta.  Palkkioihin liittyvät indeksitarkistukset tehdään siten näiden mukaisiin palkkioihin. Ikääntyneiden perhehoitoon talousarviossa 2025 varattu määräraha vastaa suuruudeltaan vuoden 2024. Perhehoitoa toteutetaan siten, että pysytään sille varatun määrärahan puitteissa. 

Lisäksi ikäihmisten palveluissa valmistellaan kevään aikana suunnitelma yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella tehtävästä perhehoidosta. Valmistelun yhteydessä tehdään vertailua muiden hyvinvointialueiden perhehoitoon. Suunnitelma tuodaan kevään aikana aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Suunnitelman yhteydessä arvioidaan myös perhehoidon eri muotojen vaikuttavuutta sekä hyvinvointialueen muiden palveluiden suhdetta ja roolia perhehoitoon.

Lisäksi aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi talouden toteuman tammi-marraskuulta 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. tammikuuta.

Aluehallituksen 13.1.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.01.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittamassa yhteistoimintaneuvottelut

Neuvottelut koskevat terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue valmistelee tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla. Aluehallitus saa maanantaina 13.1. käsiteltäväkseen esityksen neuvotteluiden aloittamisesta. Esitys liittyy aluevaltuuston joulukuussa tekemään päätökseen lisäsäästöjen hakemisesta (Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan - Oma Häme). Aluevaltuusto hyväksyi 17.12. uudet tasapainottamistoimet alijäämien kattamiseksi vuosille 2025–2026, joihin liittyvät esimerkiksi Forssan ja Riihimäen sairaaloiden palveluiden muutokset. Tasapainottamistoimien tarkoituksena on muun muassa uudistaa rakenteita ja tehostaa toimintaa.

Käynnistettävät neuvottelut koskevat terveydenhuollon toimialalla perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden tulosaluetta, erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluetta, perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluetta sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialueen sihteeripalveluita. Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueen osalta neuvottelut koskevat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteiskäytössä olevia työntekijöitä. Neuvotteluiden tavoitteena on noin 5,4 miljoonan euron pysyvät kustannussäästöt vuosien 2025–2026 aikana.

Neuvottelut koskevat yhteensä noin 1510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. Neuvottelut eivät koske muita hyvinvointialueen tulosalueita, muita tukipalveluja tuottavia Oma Hämeen työntekijöitä tai yhtiöiden tuottamia tukipalveluita.

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tarjoamalla työntekijöille toisia tehtäviä, tehtävien täyttämättä jättämisellä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä tehtävien ja toimenkuvien muutoksilla. Neuvottelut voivat johtaa myös irtisanomisiin. Neuvottelujen yhteydessä arvioidaan lisäksi tulosalueiden nykyisten rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä tehdään näitä koskevia esityksiä.

– Tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut ovat aina iso asia muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle, vaikka muutoksella ei lähtökohtaisesti tavoitellakaan henkilöstön vähennyksiä tai irtisanomisia. Oma Häme tarvitsee edelleen kaikkia ammattilaisiaan. Meillä on tarjota ammattia vastaavia työtehtäviä kaikille neuvotteluiden piirissä oleville, mikäli työntekijä ottaa vastaan tarjottua työtä. Uskon, että uusia työtehtäviä voidaan pääsääntöisesti tarjota samalta paikkakunnalta, jossa nykyinenkin työpiste tai työtehtävä sijaitsee, kertoo Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.