UUTINEN / 25.04.2025

Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa

Forssassa toimivalle Kaarisillan lastenkodille on löytynyt uudet tilat. Hyvinvointialue kunnostaa Forssan sairaala-alueella sijaitsevaan hirsirakennukseen tilat lastensuojelun tarpeita vastaavaksi. Kaarisillalle on pitkään etsitty uusia tiloja, koska vanhat eivät sovellu yksikön tarpeisiin, eivätkä vastaa nykyvaatimuksia.

Uudet tilat remontoidaan 1800-luvulla rakennettuun taloon, joka toimi aikanaan Forssan sairaalana. Viime vuodet rakennus on ollut toimistokäytössä. Rakennus on iäkäs, mutta perusteellisella peruskorjauksella siitä saadaan terveysturvallinen ja sopiva yksikölle.

·– Puutaloon on tehty kantavien rakenteiden ja palkkisuuntien tarkastus. Tutkituissa kohdissa ei ole havaittu vaurioita rakenteissa. Kohteeseen tehdään vielä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, jonka perusteella lopulliset kunnostustoimenpiteet ja laajuus määritellään. Tilat uusitaan siten, että ne palvelevat Kaarisillan toimintaa ja vastaavat nykyisiä tilavaatimuksia, sanoo Oma Hämeen rakennusinsinööri Eero Puuppo.

Samalla Kaarisillan sijainti muuttuu keskeisemmäksi.

– Uudet tilat sijaitsevat lähellä sosiaalipalveluja. Lisäksi uimaranta, jäähalli, urheilukenttä ja linja-autoasema sijaitsevat ihan naapurissa. Myös muut keskustan palvelut ovat käden ulottuvilla, iloitsee lähijohtaja Katja Himanen.

Remontti käyntiin syksyllä

Remontin suunnittelu on aloitettu ja urakoitsija valitaan kilpailutuksella. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä, ja uusien tilojen toivotaan olevan muuttovalmiita kesäkuussa 2026.

Kaarisillassa työskentelee seitsemän työntekijää sekä lähijohtaja, ja yksikössä on seitsemän asiakaspaikkaa.

– Työntekijät ovat mukana suunnittelussa. Myöhemmin mukaan kutsutaan myös lapsia ja nuoria kokemusasiantuntijoina. Heidän näkemyksensä ovat tärkeitä, jotta saadaan rakennettua tila, jossa on hyvä olla ja kaikkien arki toimii, painottaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes.

Lastenkoti Kaarisillan lisäksi Oma Hämeellä on Hämeenlinnassa Pollentien nuorisokoti. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoaa myös Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä.

UUTINEN / 15.04.2025

Oma Häme panostaa lasten ja nuorten perhehoitoon

Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea valtakunnallisessakin vertailussa. Hyvinvointialue kuuluukin nyt maan kärkijoukkoon perhehoidon prosentuaalisessa osuudessa. Kanta-Hämeen sijoitusaste perhehoitoon on 66 prosenttia, kun tarkastellaan syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Tämä sijoittaa Kanta-Hämeen kolmanneksi koko maassa Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan jälkeen.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Kanta-Hämeessä perhehoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan kautta, joka on toiminut alueella jo vuodesta 2012. Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita sekä lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhepalvelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Kanerva on luonut monimuotoisen toimintakokonaisuuden, jossa korostetaan erityisesti vertaistuen merkitystä niin perhehoitajille kuin sijoitetuille lapsille ja nuorillekin. Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana.

Vertaistuen mahdollistaminen keskiössä

Oma Häme on jatkanut perhehoidon kehittämistä yhteistyössä perhehoitajien kanssa sekä lisännyt Kanervan henkilöstön määrää. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi toiminnan keskeisimmistä tavoitteista, ja sen avulla pyritään tukemaan sekä perhehoitajia että lapsia ja nuoria mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

– Oma Häme arvostaa perhekeskeisiä ratkaisuja. Haluamme turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Perhehoidon vahva asema maakunnassa on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii hyvin, toteaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes. 

Luodes oli esittelemässä Kanervan toimintaa ja Oma Hämeen perhehoitoa Kansalliseen perhehoitowebinaarissa helmikuussa. Webinaarissa kerrottiin Oma Hämeen tavoitteesta vahvistaa perhehoidon tukimuotoja entisestään. Esimerkiksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoidon vastuutyöntekijän yhteistyötä halutaan tiivistää, jotta perhehoidossa oleville lapsille ja nuorille voidaan taata entistä parempi tuki ja hyvinvointi.

– Kaikkien työntekijöiden työn keskiössä on aina lapsen etu. Sen toteutuminen vaatii meiltä työntekijöiltä yhteistyötä. Olemme lisänneet vuoden 2024 aikana perhehoidon tukeen lisää työntekijäresurssia, jotta koko sijoituksen aikainen ja riittävän vahva tuki mahdollistuu kaikille perhehoitajillemme. Sen kautta asuminen perhehoidossa mahdollistuu entistä useammalle lapselle. Perhehoitajien tuen kokonaisuuden kehittäminen jatkuu edelleen tulevina vuosina, painottaa Luodes.

Lisätietoa perhehoitoyksikkö Kanervasta

UUTINEN / 13.03.2025

Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää

Oma Hämeen sijaishuolto on ollut mukana testaamassa uutta Paluu hatkasta -menetelmää yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osasto Riihimäellä on kokeillut viime vuonna menetelmää nuorten kanssa, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä työntekijät että nuoret ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmän toimivuudesta. Ensikokemukset osoittavat, että menetelmällä on vaikuttavuutta hatkaamisen ennaltaehkäisyssä. Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.  
 
Oma Hämeen tavoitteena on laajentaa Paluu hatkasta -menetelmän käyttö kaikkiin Oma Hämeen lastensuojeluyksiköihin vuoden 2025 aikana. Menetelmä tarjoaa systemaattisen ja rakenteellisen tavan työskennellä nuorten kanssa hatkasta palaamisen jälkeen. Se auttaa lastensuojelun ammattilaisia ymmärtämään nuorten kokemuksia, tunnistamaan hatkan taustalla olevia syitä sekä löytämään ratkaisuja, joilla tulevia hatkoja voidaan vähentää.
 
Oma Hämeen ammattilaiset olivat esittelemässä hyvinvointialueen kokeilua Hatkassa-hankkeen "Hyvä paluu hatkasta" -webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa jaettiin ensikokemuksia menetelmän käytöstä ja keskusteltiin sen mahdollisuuksista lastensuojelun arjessa.
 
Paluu hatkasta -menetelmä perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jonka on tuonut Suomeen Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke. Menetelmä on mukautettu suomalaiseen lastensuojeluun sopivaksi. Pesäpuu ry on juuri julkaissut -oppaan, johon on koottu menetelmän tausta, toimintamekanismit sekä konkreettiset lomakkeet, joiden avulla sen käyttö on helppoa ja selkeää. Julkaisu on suunnattu lastensuojelun ammattilaisille sekä kaikille hatkaamisilmiöstä kiinnostuneille.
 
Oma Häme on sitoutunut kehittämään lastensuojelun käytäntöjä ja tarjoamaan vaikuttavia työmenetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Paluu hatkasta -menetelmän käyttöä laajennetaan vaiheittain, ja sen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti hyvinvointialueella.

Tutustu Hatkassa Suomessa III: Paluu hatkasta -oppaaseen Pesäpuu ry:n sivuilla