Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Autamme perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia tai lapsi syntymässä. Palveluohjauksessa selvitämme, millaista tukea perheesi voisi tarvita sekä ohjaamme teidät parhaiten auttaviin palveluihin. Palveluohjaus on vapaaehtoista.
Tarpeen tullen teemme yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.
Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen, jo esimerkiksi:
Selvitämme tilanteesi ja ohjaamme sopiviin palveluihin. Sopivia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi
• keskustelu palveluohjaajan kanssa
• keskusteluavun pika-aika
• lapsiperheiden kotipalvelu
• perhetyö
• perheneuvola
• lapsiperheiden sosiaalityö
• lastensuojelun palvelut.
Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen ja neuvontaan, jos tarvitset tukea. Voit myös ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on huolta läheisestäsi. Löydät yhteystiedot kohdasta ”Puhelinasiointi” ja sähköinen asiointi.
Jos olet viranomainen, tee tuen tarpeen ilmoitus tai kiireetön lastensuojeluilmoitus sähköisellä lomakkeella. Kysy tarvittaessa neuvoa palveluohjaajalta ennen ilmoituksen tekemistä.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jotta voidaan arvioida perheen mahdollisesti tarvitseman tuen tarve jo raskauden aikana. Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus, mutta voit tehdä ilmoituksen myös yksityishenkilönä mikäli toivot oman tai toisen henkilön tuen tarpeen selvittämistä.
Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Ammattilaisella on aina velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.
Tee ilmoitus oheisella verkkolomakkeella.
Oma Häme -mobiilisovellus kokoaa hyvinvointialueen palvelut yhteen sovellukseen. Sovelluksesta löydät tietoa hyvinvointisi ja terveytesi tueksi.
Kun olet kirjautunut sovellukseen, voit
Sovelluksen voit ladata sovelluskaupastasi. Voit kirjautua palveluun myös osoitteessa omahame.fi. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, kun herää huoli lapsen tai perheen tuen tarpeesta. Yksityishenkilönä voit ottaa oheisella lomakkeella yhteyttä, kun toivot oman tai perheesi tuen tarpeen selvittämistä. Mikäli ammattilaisella ei ole asiakkaan/lapsen huoltajan suostumusta yhteydenottoon, tulee huolesta tehdä lastensuojeluilmoitus.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumerosta vastataan ympäri vuorokauden (24/7). Jos olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaamaan puheluihin. Soita siis kiireellisissä tapauksissa suoraan hätänumeroon 112.
Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä.
Kiireettömissä tilanteissa ole aina ensisijaisesti yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä täyttämällä digitaalisen tuen tarpeen lomakkeen.
Avoinna ympäri vuorokauden.
HätäkeskusAvoinna ympäri vuorokauden.
Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen.
Palveluohjaukseen voivat soittaa sekä yksityiset henkilöt että ammattilaiset. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.
Mikäli puheluusi ei ehditä vastata puhelinajalla, ruuhkatilanteissa voit jättää meille takaisinsoitto pyynnön. Soitamme sinulle takaisin viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh 03 6296560. Henkeä uhkaavassa tilanteessa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.
Lähetämme osalle Ensilinjaan soittaneista tekstiviestin, jossa pyydämme palautetta. Viesti tulee numerosta 18220. Kyselyyn vastaaminen on maksutonta ja vapaaehtoista. Käsittelemme vastaukset niin, ettei yksittäisiä vastaajia voi tunnistaa.
Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan tekstiviestinumero täysi-ikäisille puhe- ja kuulovammaisille, sekä tulkkipalvelua tarvitseville asiakkaille.
Tekstiviestinumeroon voit ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on:
Voit ottaa yhteyttä tekstiviestillä puhelinpalvelumme aukioloaikojen puitteissa. Mikäli tarvitsette asioinnissa tulkkipalvelua, lähettäkää tekstiviestitse tieto tulkkauskielestä. Olemme yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Ota ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijääsi, jos olet jo jonkin palvelun asiakkaana.
Muista, että emme palvele numerotiedusteluissa tai ajanvaraus- ja peruutusasioissa.
Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 03 6296560. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.
Kohti yläkoulua -messut järjestetään kolmannen kerran
Kuudesluokkalaiset tutustuvat messuilla yläkouluihin ja ikävaiheeseen liittyviin teemoihin.
Kohti yläkoulua -messut järjestetään kolmannen kerran
UUTINEN / 07.05.2025
Kuudesluokkalaiset tutustuvat messuilla yläkouluihin ja ikävaiheeseen liittyviin teemoihin.
UUTINEN / 07.05.2025
Oma Hämeen opiskeluhuolto sekä Hämeenlinnan kaupunki järjestävät perinteisen Kohti yläkoulua -tapahtuman perjantaina 9. toukokuuta klo 9–12 Loimua Areenalla. Kuudesluokkalaisille suunnattu tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Tavoitteena on tarjota tukea yläkoulun siirtymävaiheeseen. Kuudesluokkalaiset saavat tutustua messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin. Messujen näytteilleasettajissa on laaja kirjo hyvinvointialueen ja kunnan palveluita sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja. Lisäksi kaupungin yläkoulut ovat messuilla esittelemässä itseään.
Hämeenlinnassa on tänä vuonna noin 600 kuudesluokkalaista. Messuilla oppilaat saavat kiertää esittelijöiden pisteillä ja tutustua yläkouluihin. Tapahtuman juontavat näyttelijä Miikka J. Anttila sekä koulukuraattori Milla Huovinen.
Messuilla toimintaansa ovat esittelemässä mm.
Oma Häme panostaa lasten ja nuorten perhehoitoon
Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea.
Oma Häme panostaa lasten ja nuorten perhehoitoon
UUTINEN / 15.04.2025
Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea.
UUTINEN / 15.04.2025
Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea valtakunnallisessakin vertailussa. Hyvinvointialue kuuluukin nyt maan kärkijoukkoon perhehoidon prosentuaalisessa osuudessa. Kanta-Hämeen sijoitusaste perhehoitoon on 66 prosenttia, kun tarkastellaan syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Tämä sijoittaa Kanta-Hämeen kolmanneksi koko maassa Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan jälkeen.
Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Kanta-Hämeessä perhehoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan kautta, joka on toiminut alueella jo vuodesta 2012. Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita sekä lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhepalvelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Kanerva on luonut monimuotoisen toimintakokonaisuuden, jossa korostetaan erityisesti vertaistuen merkitystä niin perhehoitajille kuin sijoitetuille lapsille ja nuorillekin. Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana.
Oma Häme on jatkanut perhehoidon kehittämistä yhteistyössä perhehoitajien kanssa sekä lisännyt Kanervan henkilöstön määrää. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi toiminnan keskeisimmistä tavoitteista, ja sen avulla pyritään tukemaan sekä perhehoitajia että lapsia ja nuoria mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
– Oma Häme arvostaa perhekeskeisiä ratkaisuja. Haluamme turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Perhehoidon vahva asema maakunnassa on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii hyvin, toteaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes.
Luodes oli esittelemässä Kanervan toimintaa ja Oma Hämeen perhehoitoa Kansalliseen perhehoitowebinaarissa helmikuussa. Webinaarissa kerrottiin Oma Hämeen tavoitteesta vahvistaa perhehoidon tukimuotoja entisestään. Esimerkiksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoidon vastuutyöntekijän yhteistyötä halutaan tiivistää, jotta perhehoidossa oleville lapsille ja nuorille voidaan taata entistä parempi tuki ja hyvinvointi.
– Kaikkien työntekijöiden työn keskiössä on aina lapsen etu. Sen toteutuminen vaatii meiltä työntekijöiltä yhteistyötä. Olemme lisänneet vuoden 2024 aikana perhehoidon tukeen lisää työntekijäresurssia, jotta koko sijoituksen aikainen ja riittävän vahva tuki mahdollistuu kaikille perhehoitajillemme. Sen kautta asuminen perhehoidossa mahdollistuu entistä useammalle lapselle. Perhehoitajien tuen kokonaisuuden kehittäminen jatkuu edelleen tulevina vuosina, painottaa Luodes.
Lisätietoa perhehoitoyksikkö Kanervasta
Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille
Oma Häme tekee uudenlaista yhteistyötä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille
UUTINEN / 25.04.2025
Oma Häme tekee uudenlaista yhteistyötä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
UUTINEN / 25.04.2025
Oma Hämeessä kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteisövaikuttavuuden avulla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Tavoitteena on toimintakulttuurin muutos, jossa eri tahot, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen toimijat, työskentelevät yhdessä. Kyse ei ole vain yhteistyöstä, vaan tietoisesta ja suunnitellusta yhteistoiminnasta.
– Tässä tehdään aitoa konkreettista yhteistyötä uudella tavalla eri toimijoiden kesken, mikä hyödyttää asukkaita. He saavat paremmin yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi alueella voidaan järjestää tapahtumia, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi yhteistyöllä pystytään nopeammin reagoimaan esille tuleviin tarpeisiin, kertoo perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi.
Uudessa toimintamallissa ei keskitytä pelkästään yksilöihin, yksittäiseen lapseen tai nuoreen, vaan huomioidaan koko perhe ja yhteisöt, joissa perheet elävät. Yhteisövaikuttavuudessa ajatuksena on parantaa asukkaiden hyvinvointia laajasti koko alueella. Monialainen yhteistyö ja ilmiölähtöinen työskentely voivat myös vähentää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.
Yhteisövaikuttavuustyön keskiössä on yhteisen tavoitteen asettaminen, toisiaan tukevien toimintojen toteuttaminen sekä yhteisten mittareiden seuranta. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta ja muilta toimijoilta yhteisiä tekemisen rakenteita johtamisesta asiakastyöhön.
Tätä varten maakuntaan on luotu toimintarakenteet, joka muodostuvat kolmen seudullisen perhekeskuksen ympärille Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Alueellinen perhekeskus- ja opiskeluhuollon yhteistyöryhmä luo kokonaiskuvaa ja suuntaviivoja siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan maakunnassa edistää. Seudullisen perhekeskustyöryhmien avulla varmistetaan, että asiakastyön tasolla toimivat Arkitiimit ja Omatiimit saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen. Keskeistä rakenteessa on jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden kesken.
Arkitiimit toimivat kuntarajojen sisällä ja kokoavat yhteen eri organisaatioiden edustajia, kuten sote-palvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja tarpeista sekä suunnitella toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Arkitiimeissä ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan keskitytään alueen yhteiseen hyvinvointiin. Arkitiimien toiminta voidaan myös liittää kunnissa jo oleviin rakenteisiin, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon.
Omatiimi -toimintamalli puolestaan rakennetaan asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan monialaista tukea. Tähän tiimiin voi kuulua eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä asiakkaan läheisiä. Tavoitteena on, että verkosto kootaan nopeasti ja oikea-aikaisesti, verkostotyötä tehdään vaikuttavalla tavalla ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, jotta siitä olisi aidosti hyötyä asiakkaalle.
Yhteisövaikuttavuudessa pyritään löytämään ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa. Yhteisövaikuttavuuden rakenteet tuottavat tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, mikä auttaa suuntaamaan toimia ilmiöihin, joita alueella esiintyy. 
Seudulliset perhekeskustyöryhmät ovat käynnistäneet ensimmäiset ilmiölähtöisen kehittämisen työskentelyt. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ensimmäiseksi ilmiöksi valittiin ylivilkkaus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden lisääntyminen. Forssan seudulla puolestaan pureudutaan koulupoissaolojen lisääntymiseen lukukauden käynnistyessä syksyllä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kesken.
Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelyä varten koottiin monialainen työnyrkki, joka pohti ratkaisuja oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi ja kasvuympäristöjen muokkaamiseksi siten, että oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi luotiin ”Himmee hetki”-konsepti, jonka avulla etsitään keinoja lisätä rauhoittumisen hetkiä eri organisaatioiden toiminnassa.
Kasvuympäristöjen muokkaamiseksi puolestaan päätettiin käynnistää toimintayksiköissä aistiesteettömyyskartoitukset. Niiden avulla tunnistetaan mahdollisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka heikentävät oireista kärsivien hyvinvointia.
Lisäksi selkiytetään oireista kärsivien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen polkua sekä vahvistetaan vanhempien ja perheiden saamaa tukea. Tämä työ kuuluu hyvinvointialueella käynnistyvään Kirjo-hankkeeseen.
Yhteisövaikuttavuudessa tärkeää on, että työtä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti palautetiedon avulla. Kun toimintaa arvioidaan säännöllisesti, voidaan varmistaa, että yhteisövaikuttavuus tuo aidosti hyötyä kaikille osapuolille.
– Hyvinvointialue edistää yhteisövaikuttavuuden tavoitteita aktiivisesti eri toiminnoissaan, jotta Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden tarpeet aidosti huomioidaan ja jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja autetuksi, painottaa Mäkikomsi.
