UUTINEN / 17.01.2025

Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on hankkinut viime vuonna Riihimäen Riihikodin kotihoidon käyttöön neljä täyssähköautoa, joista kahta ei ole vielä otettu käyttöön. Syynä on se, että latauspisteet eivät ole vielä valmiina. Kaksi muuta autoa on siirretty käyttöön muihin toimipisteisiin. Oma Häme on vuokralla Riihikodissa ja latauspisteurakasta vastaa kiinteistön omistaja Riihimäen kaupunki. 

Hämeen Sanomat ja Aamuposti kirjoittivat perjantaina 17.1. autoista, jotka seisovat käyttämättöminä Riihikodin pihassa. Tavoitteena oli saada autot käyttöön loppuvuodesta 2024. Koska latauspisteurakka on venynyt ennakoitua pidemmälle, tilanteeseen pyritään etsimään nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon. 

UUTINEN / 15.01.2025

Osallistu Lopen uuden ikäihmisten asumisyksikön nimikilpailuun!

Oma Hämeen uusi, kaksikerroksinen asumisyksikkö valmistuu elokuun 2025 lopussa Lopelle, ja nyt etsimme tälle uudelle palvelutalolle osuvaa ja innostavaa nimeä. Palvelutalo tarjoaa kodin 49 asukkaalle ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Nyt sinulla on tilaisuus vaikuttaa ja jättää jälkesi tähän merkittävään hankkeeseen!

Osallistu nimikilpailuun 13.–26.1.2025

Nimikilpailu järjestetään verkkokyselynä, ja voit osallistua helposti skannaamalla QR-koodin, jonka löydät julisteistamme paikallisista kaupoista ja kirjastoista. Lisäksi voit jättää nimiehdotuksesi Eedilän asumisyksikköön, sekä vastauslaatikot löytyvät myös  Lopen K-marketista, S-marketista, apteekkista ja kirjastosta. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää nimiehdotuksesi yhteyteen yhteystietosi (nimi ja puhelinnumero).

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan herkkukori kiitokseksi osallistumisesta!

Mitä etsimme?

Toivomme nimiehdotuksia, jotka heijastavat asukkaiden yhteisöllisyyttä, lämminhenkisyyttä ja elämäniloa. Uuden nimen tulisi olla helposti muistettava, paikallisuutta kunnioittava ja hyvin sopiva tulevalle kodille.

Voittajan valinta

Työntekijöistä ja viestinnän asiantuntijoista koostuva raati käy nimiehdotukset läpi, jonka jälkeen voittava nimi ja kilpailun tulokset julkaistaan helmikuun loppuun mennessä.

Miten osallistua?

1. Jätä nimiehdotuksesi verkkokyselyssä.
2. Vaihtoehtoisesti voit jättää ehdotuksen aiemmin mainittuihin paikkoihin.

Osallistu: Nyt on aika päästää luovuutesi valloilleen – odotamme innolla ehdotuksiasi!

UUTINEN / 13.01.2025

Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon palvelualueella on onnistuttu merkittävästi parantamaan henkilöstön työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

Anu Kinnunen, Anne Hintsala ja Anne Tuominen.

Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella työkykyhaasteisiin ja sairauspoissaoloihin on löydetty monipuolisia ratkaisuja, joissa korostuvat erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.  Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.

Työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja ovat kotihoidon palvelualueella aiheuttaneet muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat. Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.

Yhteistyö toi tuloksia

Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt Anu Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.

– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.

Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.

Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.

Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.

Tavoitteet edelleen korkealla

Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.

Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt olleet Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä. 

– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.

Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.

– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.

Oma Hämeen kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.

Yhteistyöllä tuloksiin työkykyjohtamisessa

Oma Hämeen kotihoidon työkykyjohtaminen on onnistunut tiiviillä yhteistyöllä, jossa organisaation kaikilla toimijoilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuut:

• Johto on asettanut sairauspoissaolojen vähentämisen tavoitteeksi ja tarjosi keinoja toteutukseen.
• Työhyvinvointiyksikkö tukee työkykytoimien käynnistämistä ja kehittämistä.
• Esihenkilöt toimivat avainroolissa seurannassa, keskusteluissa ja toimenpiteiden toimeenpanossa.
• Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tietoiskuihin ja kampanjoihin