UUTINEN / 30.05.2025

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta

Oma Häme on käynnistänyt keväällä 2025 kaksi uutta hanketta, joiden tavoitteena edistää ja tukea ikäihmisten terveyttä. Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrelle sekä Ikä iloiten – selvästi eteenpäin saivat miljoonarahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeissa on nyt otettu ensiaskeleita. 

Oma Hämeessä on alkanut kaksi uutta ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää hanketta. Niiden tavoitteena on vastata Kanta-Hämeen alueen ajankohtaisiin haasteisiin ja luoda uusia malleja ennaltaehkäisevään työhön.

Muistijälki-hanke edistää aivoterveyttä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyä koko Kanta-Hämeen alueella. Hanke käynnistettiin, koska ikääntyneiden määrä kasvaa Kanta-Hämeessä voimakkaasti ja eniten koko Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneet kantahämäläiset kokevat muistinsa huonommaksi verrattuna ikäisiinsä muualla maassa. Kanta-Hämeessä ei myöskään ole aiemmin ollut yhteistä toimintamallia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Hankeen tavoitteena on erityisesti lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, kehittää systemaattinen ehkäisymalli sekä hälventää muistisairauksiin liittyvää stigmaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oma Häme, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Lisäksi mukana on kuntia (mm. Janakkala ja Tammela) ja järjestöjä. Toiminta on alkanut nykytilan kartoituksella ja se etenee pilottikuntien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin.

– Elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi on osoitettu FINGER-tutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä muistisairauksia. Tämän vuoksiaivoterveyden edistämiselle nähtiin maakunnassa tarvetta. Tiedetään, että muistisairauksien riskitekijöitä on paljon, ja että ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se voidaan aloittaa, kuvailee projektiasiantuntija Leena Onttonen.

Muistisairauksien riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, stressi, päihteiden käyttö, liikunnan puute, vähäinen koulutus ja sydän- ja verisuonitautien riskit kuten LDL-kolesteroli ja korkea verenpaine. Riskitekijöihin vaikuttamalla muistisairauksia voidaan joko ehkäistä kokonaan tai ainakin siirtää niiden puhkeamista.

– Milloinkaan ei ole kuitenkaan myöhäistä aloittaa muutosta, Onttonen muistuttaa.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ikäihmisille

Ikä Iloiten -hanke keskittyy puolestaan iäkkäiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen ryhmätoiminnan keinoin. Se on suunnattu erityisesti niille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita. Tavoitteena on luoda varhaisen puuttumisen toimintamalli, kehittää elämän taitekohtiin sopivaa ryhmäohjausta ja perustaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Hankkeelle oli tarvetta paitsi nopeasti ikääntyvän väestön takia, myös alkoholin käytön vuoksi, mikä on runsasta etenkin yli 65-vuotiailla miehillä Kanta-Hämeessä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kunnan kanssa: Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula. Mukana ovat myös hyvinvointialueen Hyte-tiimi, ikäihmisten palvelut sekä alueen lukuisat järjestötoimijat. Keväällä 2025 painopiste on hankkeen projektoinnissa, viestintäkanavien rakentamisessa sekä nykytilan kuvaamisessa. Ensimmäinen projektiryhmän kokous pidetään kesäkuussa. Asiakkaille hankkeet alkavat näkyä enemmän syksyllä.

– Avoimuus, osallisuus, vaikuttavuus ja turvallinen yhteistyö ovat hankkeen avainsanoja. Kanta-Hämeen asukas ja hänen tarpeensa ovat kehittämisen keskiössä, kertoo hankkeen asiantuntija Christa Ahonen.

Muistijälki ja Ikä iloiten -hankkeet rahoitetaan terveydenedistämisen määrärahasta. Muistijälki kuuluu iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen teema-alueeseen ja Ikä iloiten ryhmätoimintojen teema-alueeseen. Hankkeet saivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

UUTINEN / 28.05.2025

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista kootaan erilliselle sivulle, jota päivitetään tarpeen mukaan. Poikkeusaukioloajat on listattu alle toimialoittain ja paikkakunnittain. Oma Hämeen kesän 2025 poikkeusaukioloajat - Oma Häme

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys. 

Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa. 

Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksissa toiminnan supistukset ja sulut keskittyvät pääsääntöisesti heinäkuulle. Oma Hämeen kuvantamistoiminnassa voi olla osittaisia supistuksia heinä-elokuussa keskussairaalassa sekä palvelukeskuksissa. 

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille.

UUTINEN / 22.05.2025

Ikäihmisten palveluissa toteutettu kehittämishanke toi positiivista muutosta kriisisijoituksiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toteutettiin kevään 2025 aikana RRP2-rahoituksella kehittämishanke, jossa etsittiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen. Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa oli mukana Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ikäihmisten asiakasohjaus. Tavoitteena oli, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät osaisivat aiempaa paremmin arvioida ikäihmisten päivystyksellistä kriisisijoitusten tarvetta ja ohjata heitä ensisijaisesti kevyempien palveluiden piiriin. 

Kriisisijoituksella tarkoitetaan sitä, kun ikäihminen ei voi jatkaa tavanomaista elämäänsä kotonaan turvallisesti ja tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, mutta ei sairaalahoitoa. Tilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalot tai omaishoitajaa kohdannut äkillinen kriisi. Kriisisijoitus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarkoittaa hoitohenkilökunnan avun tarvetta ympäri vuorokauden. Kevyempi vaihtoehto ympärivuorokautiselle palveluasumiselle on lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen, jolloin asukas saa ulkopuolista apua arkeen eli kotihoitokäyntejä yksikössä. 

Yhtenäinen ymmärrys lisääntyi hankkeen myötä 

Kehittämishankkeen myötä kriisisijoitusten määrät vähenivät Oma Hämeessä. Hanke toteutettiin siten, että ikäihmisten asiakasohjauksen palveluohjaaja Tiina Hietanen siirtyi kolmeksi kuukaudeksi töihin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Tavoitteena oli tunnistaa kriisisijoituksen taustalla olevia ilmiöitä sekä luoda sosiaali- ja kriisipäivystykselle kriisipaikan tarpeen arvioinnin tueksi kysymysluettelo. 

– Hankkeen aikana selkeytyi se, ettei ikäihmisten kanssa työskentelevillä ihmisillä ole yhtenäistä ymmärrystä siitä, millainen ikäihminen on kriisipaikan tarpeessa. Yhteisen ymmärryksen jakaminen on ollutkin hyvin keskeisessä roolissa koko hankkeen ajan ja tiedon jalkauttamiseksi on pidetty yhteistyöpalavereja esimerkiksi ensihoidon, Gerbiilin ja päivystyksen kanssa sekä tehty tiedote keskeisille toimijoille kriisipaikan periaatteista heidän työnsä tueksi, Hietanen kertoo.  

Hankkeessa avattiin sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöille tarkemmin ikäihmisten palveluiden prosesseja sekä sitä, miten asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan asiakasohjauksessa kuten esimerkiksi Ensilinja-numerossa.  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät saivat hankkeen myötä selkeyttä ja varmuutta ikäihmisten kriisipaikan tarpeen arviointiin.  

Osana hanketta toteutettiin myös valtakunnallinen kysely ja raportti siitä, miten ikäihmisten kriisisijoituksen prosessi on järjestetty muilla hyvinvointialueilla. 

– Toimintaympäristön jatkuva muutostila vaatii myös nopeaa reagointikykyä sekä uudenlaisten toimintamallien luomista. Esimerkiksi Oma Hämeessä aloitettiin viime vuonna sosiaali- ja kriisipäivystyksen mahdollisuus aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käynnit myös virka-ajan ulkopuolella. Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista alueista vain harvalla hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on mahdollista aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käyntejä, joten Oma Häme on tässä yksi edelläkävijöistä, Hietanen sanoo.  

– Meillä kaikilla tulee olla yhteinen tavoite ja tiedostaa valtakunnallinen linjaus, että ikäihminen voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja järjestää hänen tarvitsemansa apu kotiin. Jotta yhteiseen tavoitteeseen päästään, tulee meidän kaikkien toimijoiden tehdä yhteistyötä, asiakas keskiössä huomioiden.