UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)

UUTINEN / 09.10.2025

Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä

Valvira on antanut Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle uuden määräyksen kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn saattamiseksi lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä.
Määräyksen noudattamista tehostetaan miljoonan euron uhkasakolla, ja hyvinvointialueen on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle selvitys toimenpiteistä ja ajantasaiset seurantatiedot 15.5.2026 mennessä.

Aiempi määräys annettiin maaliskuussa 2024 ja määräajaksi asetettiin 31.3.2025. Oma Häme on toimittanut asiasta Valviralle selvityksiä keväällä ja kesällä 2025. Valvonta jatkuu Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Oma Häme on vuoden aikana lyhentänyt jonoja useilla erikoisaloilla ja saanut osassa palveluja tilanteen jo lainmukaiseksi. Eniten parannusta on tapahtunut urologian ja ortopedian erikoisaloilla sekä suun terveydenhuollon palveluissa, joissa kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi.

Jonot ovat lyhentyneet, mutta haasteita riittää

Kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli 90 vuorokautta ensikäyntiä odottaneiden määrä on laskenut kevään yli 700:sta alle 400 potilaaseen. Jonot ovat yhä pisimmät silmätautien ja ortopedian ensikäynneissä sekä kuulokeskuksen kuntoutuspalveluissa. Yli 180 vuorokautta leikkausta odottaneita oli syyskuun alussa noin 350 potilasta, erityisesti silmätautien, vatsaelinkirurgian, plastiikkakirurgian ja ortopedian erikoisaloilla.

Silmätautien jonotilannetta on purettu monin tavoin, esimerkiksi kaihileikkauspalvelusetelit ovat käytössä. Oma Häme on aloittanut uusien kaihikirurgien kouluttamisen. Työnjakoa eri ammattilaisten välillä kehitetään, jotta silmälääkäreille saadaan lisää vastaanottoaikoja. 

Kuntoutuksen puolella suurin haaste on liittynyt kuulokeskukseen, jossa ensikojeen sovitukseen jonotti lokakuun 2025 alussa 574 asiakasta. Heistä 159 oli odottanut yli kuusi kuukautta. Suurin syy jonojen pitkittymiseen on ollut kuulotutkimuksia tekevien audionomien vajaus. Keväällä on koulutettu uusia audionomeja, jotka valmistuvat syksyllä. Lisäksi ostopalvelua on hyödynnetty ja asiakkaille on hankittu ensikojeen sovituksia yksityiseltä sektorilta. Jonot on tarkoitus saada purettua loppuvuoden aikana omana toimintana ja ostopalveluna.

Suun terveydenhuollossa jonoja on puolestaan saatu hyvin hallintaan, alle 10 potilasta on nyt odottanut aikaansa anestesiahammashoitoon yli kuusi kuukautta. Lähetteet käsitellään nyt sataprosenttisesti alle 21 vuorokaudessa.

Tietojen siirtymisessä Oma Hämeestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestelmiin on ollut ongelmia, joita on korjattu pitkin vuotta. Valviran päätöksen pohjana olevat luvut ovat siksi osittain ristiriidassa Oma Hämeen selvityksissä olleisiin lukuihin. Hyvinvointialueella kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä ja -koulutusta, jotta tilastotiedot saadaan tarkemmiksi.

Henkilöstötilanne ja tiedolla johtaminen vahvistuneet

Erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuus on parantunut, ja leikkaussalikapasiteetti on palautunut Kanta-Hämeen keskussairaalassa pandemian edeltävälle tasolle. Myös kirurgian hoitohenkilöstövaje on pienentynyt ja ortopediaan on saatu uusia erikoislääkäreitä.

Potilastietojärjestelmän vaihdon jälkeen tietojohtamista ja raportointia on kehitetty, ja toimintaa seurataan nyt säännöllisesti. Leikkaustoiminnan Opera-toiminnanohjausjärjestelmä tukee nykyisin tiedolla johtamista ja auttaa tunnistamaan poikkeamat ajoissa.

Oma Häme jatkaa hoitoon pääsyn parantamista ja raportoi kehityksestä säännöllisesti valvovalle viranomaiselle. Keväällä 2026 käyttöön otettava Assi-sairaala lisää leikkauskapasiteettia kahdella salilla ja vahvistaa kiireettömän erikoissairaanhoidon kokonaisuutta koko alueella.

– Tavoitteemme on, että jonot lyhenevät pysyvästi ja hoitoon pääsy on laissa säädetyllä tasolla kaikilla erikoisaloilla. Se on ennen kaikkea potilaan etu. Teemme sen eteen töitä joka päivä, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

UUTINEN / 16.05.2025

Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa – sote-palveluiden saatavuus on hyvä ja talouden suunta jatkuu oikeana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina Terve Suomi 2024 -tutkimuksensa. Sen mukaan asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysynyt korkealla, vaikka suomalaisten luottamus sote-järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt verrattuna aiempiin vuosiin.

THL:n tiedote: Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt

Kanta-Häme pärjää THL:n vertailussa hyvin. Oma Häme on yksi koko Suomen parhaista hyvinvointialueista lääkäripalveluiden saatavuudessa. Kanta-Hämeessä vain noin 15 prosenttia palveluja tarvinneista koki saaneensa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Tämä on merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on 25 prosenttia (hyvinvointialueiden vaihteluväli 15 – 30 prosenttia). 

Kanta-Hämeessä korkea luottamus sote-palveluihin  

Suomalaisten usko horjuu sote-palveluihin, mikä johtuu THL:n arvion mukaan suurelta osin talouden säästöpaineista ja negatiivisesta julkisesta keskustelusta. Terve Suomi 2024 -kysely osoittaa, että Kanta-Hämeessä luottamus terveyspalveluihin on kuitenkin valtakunnan kärkeä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ohella Kanta-Hämeessä lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti luottavansa oman alueensa terveyspalveluiden toimintaan.

Valtakunnallinen keskiarvo on 54 prosenttia, minkä Kanta-Hämeen tulos ylittää selvästi. Myös luottamus sosiaalipalveluiden toimintaan on Kanta-Hämeessä valtakunnallista keskiarvoa parempi. Tämä osoittaa, että alueen asukkaat kokevat Oma Hämeen palvelut luotettaviksi ja toimiviksi. THL:n tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys sote-palveluihin on valtakunnallisesti säilynyt korkealla tasolla. Suurin osa suomalaisista on tyytyväinen saamiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Oma Häme on onnistunut pitämään asiakastyytyväisyyden huomattavan korkeana vaikeasta taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli Oma Hämeessä huhtikuussa 84,7, mikä on valtakunnallisessakin vertailussa erinomainen tulos. Viime vuoden huhtikuussa NPS-indeksi oli 75,5.

Lisäksi THL:n tutkimuksessa tuli esiin, että myönteinen asiakaskokemus viimeisimmällä vastaanottokäynnillä terveyspalveluissa oli Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla hieman yleisempää kuin koko maassa. Tutkimuksessa korostetaankin, että asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja palveluiden laatu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamukseen. Oma Häme toimii näin hyvänä esimerkkinä tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä sote-palvelujärjestelmästä.

Talous on suunnitellulla uralla

Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin talousluvut osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen positiiviseen suuntaan ja on suunnitellulla uralla. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta, mutta tasapainottamisohjelmien tavoitteiden toteuttamista on jatkettava, jotta alijäämien kattaminen onnistuu.

Samaan aikaan Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana toimintakate on supistunut 5,5 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna, mikä on muihin hyvinvointialueisiin verraten erittäin hyvä toimintakatteen kehitys.

– Vuoden 2025 ensimmäisten kuukausien aikana taloudessa näkyvät ensimmäistä kertaa kaikkien muutosprojektien ja toimenpiteiden vaikutukset. Isojen talouspaineiden keskellä huoli palveluista ja niiden laadusta on ymmärrettävästi kova. Olen todella iloinen siitä, että valtakunnallisessa katsannossa olemme onnistuneet tarjoamaan palveluita, joihin ollaan tyytyväisiä ja jotka asukkaat pääsääntöisesti kokevat saavutettaviksi. Valtava kiitos tästä henkilöstölle ja päättäjille, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen, jotka molemmat jäävät alle viime vuoden tason. Ensimmäisen kvartaalin aikana toisaalta myös toimintatuotot alittavat budjetoidun reilulla miljoonalla eurolla. Tämä johtuu tietojärjestelmämuutoksen hidastamasta asiakaslaskutuksesta.

Ensimmäisen kvartaalin luvut kertovat myös, että alijäämien kattaminen on edelleen realistinen tavoite Oma Hämeelle. Tilintarkastajalla ei ole ollut huomauttamista Oma Hämeen taloussuunnitelmasta vuosille 2025–2027.  Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. 

Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat käänsivät talouden suunnan loppuvuonna 2024. Alkuvuoden toteuma näyttää, että taloustilanne on parantunut edelleen. Ensimmäisen kvartaalin perusteella arvioidaan, että tilikauden tulos on talousarvion mukainen, eli 28,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä luo vahvan pohjan vuoden 2026 talousarvion suunnittelulle.

Vahva strateginen ohjaus ja asiakaslähtöinen palvelurakenne

Oma Häme on tasapainottanut talouttaan monin keinoin ja saanut kehityksen käännettyä positiiviseksi. Maaliskuussa aluehallitus teki päätöksen, ettei Oma Häme osallistu valtioneuvoston ehdottamaan muutostukiprojektiin, jonka tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa ja sopeutustoimien suunnittelussa. Valtiovarainministeriön arvio Kanta-Hämeen tuen tarpeesta perustui myös osin puutteellisiin laskelmiin.

Ensimmäisen kvartaalin talouslukuihin liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska Oma Häme otti vuodenvaihteessa käyttöönsä uudet talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä uuden talouden seurantamallin.

Taloushaasteita huolimatta Oma Häme on uudistanut palvelurakennettaan ja kehittänyt palveluita määrätietoisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Talousraportoinnin yhteydessä seurataan myös viittä hyvinvointialuetasoisesti sitovaa strategista tavoitetta. Ensimmäisen kvartaalin aikana 80 prosenttia tavoitteista eteni suunnitellusti.

Eteneminen näkyy erityisesti asiakasprosessien sujuvoittamisessa ja asiakkuuden hallinnan kehittämisessä. Oma Häme jatkaa myös aktiivista palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistä. Kanta-Häme on valtakunnallisesti edelläkävijä sote-palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa.