RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.
Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.
Hankkeen tavoitteet:
- edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
- edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
- otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja: hankepäällikkö Saija Sorvoja, saija.sorvoja(at)omahame.fi
RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.
Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.
Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
- luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
- arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
- tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.
Lisätietoja: tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, katja.antikainen(at)omahame.fi
Pikassoksen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, Oma Hämeen yhteinen lastensuojelun ryhmähanke toteutetaan vuosina 2024–2026. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama. Ryhmähanke on osa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.
Hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita.
Käytännössä hankkeessa
- jatkokehitetään vertaisryhmätoimintaa asiakkaille
- kehitetään ammattilaisten vertaisoppimisen malleja sekä
- kokeillaan lastensuojelun kokemustaustan hyödyntämistä lastensuojelun asiakasprosesseissa sekä kehittämisessä.
Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi ja projektisuunnittelijana Minna Väinölä. Tiimissä aloittaa myös kokemustaustainen työntekijä tammikuussa 2025.
Kanta-Hämeen lastensuojelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen kaikkien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.
Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat, Pikassoksen toimitusjohtaja, järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajantasaisia kuulumisia päivitetään Pikassoksen verkkosivuille
Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi(at)pikassos.fi
Minna Väinölä, projektisuunnittelija, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
Klikkaa tästä Pikassoksen verkkosivuille
Lue lisää Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeesta
Lue lisää SOILA-koordinaatiohankkeesta
Uutiset
Kaikki uutiset
UUTINEN
14.01.2025
Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025
Puhelinnumero on 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä
Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025
UUTINEN / 14.01.2025
Puhelinnumero on 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä
UUTINEN / 14.01.2025
Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025
Perusterveydenhuollon, suun terveyden, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi keskitetään yhteen ensilinjan numeroon 14.1.2025 alkaen. Keskittämisellä tavoitellaan jatkossa helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa laskutuspalveluihin sekä yhdenmukaisia ja laajempia aukioloaikoja puhelinasiointiin asiakkaille.
Oma Hämeessä on ollut vuoden vaihteessa tietojärjestelmämuutoksia, jotka ovat ruuhkauttaneet asiakaspalvelua. Jos asiasi ei ole kiireellinen, niin toivomme yhteydenottoa meihin tammikuun ajan ensisijaisesti sähköpostilla asiakasmaksut(at)omahame.fi.
14.1.2025 alkaen näiden palveluiden laskutus- ja asiakasmaksuasioissa on käytettävissä yksi puhelinnumero 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä. Laskulta löydät aina oikean yhteystiedon.
Asiakasmaksuihin ja laskutukseen liittyvissä asioissa voit myös:
-
Lähettää 24/7 sähköpostilla tiedustelua (huom. Sähköpostilla ei tule lähettää henkilötietoja) osoitteeseen: asiakasmaksut(at)omahame.fi.
-
Asioida Oma Hämeen Chatbotin viestien kautta (löytyy Oma Hämeen mobiilisovelluksesta tai verkkosivujen oikeasta alalaidasta chat-ikkunasta)
-
Käydä tarkastamassa, onko kysymykseesi jo vastattu Oma Hämeen verkkosivuilla Usein kysytyt kysymykset asiakasmaksuista ja laskuista kohdasta sekä asiakasmaksuista: Asiakasmaksut - Oma Häme
Keskittäminen ei koske ikäihmisten, lastensuojelun tai osto- ja myyntilaskutuksen palveluita.
Helppo ja nopea yhteys
Yhteydensaanti asiakkaille helpottuu puhelinnumeron keskittämisen lisäksi siksi, kun puheluihin pyritään vastaamaan suoraan. Takaisinsoittoa käytetään vain ruuhkatilanteissa. Soittaessasi keskitettyyn numeroon sinun tulee valita ensin valikon kahdesta vaihtoehdosta se, mitä palveluita yhteydenottosi koskee (1=Perusterveydenhuollon, suun terveyden tai erikoissairaanhoidon asiakasmaksut ja 2= Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tai vammaispalveluiden asiakasmaksut). Ammattilainen vastaa tiedotteen jälkeen suoraan puheluusi, joten älä sulje puhelua. Jos puheluusi ei vastata minuutin aikana, niin sinulle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa jonottamista linjalla tai valita takaisinsoitto. Odotusajan maksu määräytyy operaattorisi hinnaston mukaisesti.
UUTINEN
18.12.2024
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
UUTINEN / 18.12.2024
Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
UUTINEN / 18.12.2024
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Esimerkkitutkimuksessa selvitetään, miten digipalvelujen käyttöönotto vaikuttaa eri asiakasryhmiin ja tukee palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.
– Perinteisesti vaikuttavuutta on tutkittu tarkastelemalla yksittäisiä toimenpiteitä, miten esimerkiksi lääkehoito tai haavanhoito toimii. Me haluamme laajentaa näkökulmaa ja selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat kokonaisuutena hyvinvointialueella, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
– Tällä hetkellä digipalveluilta odotetaan paljon. Moni uskoo, että ne voivat ratkaista osaltaan hyvinvointialueiden haasteita, lisää digipalveluiden arvioinnista vastaava Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Ilona Rönkkö.
Digipalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vielä liian vähän. Koska digitaaliset palvelut ovat yhä suurempi osa asiakkaiden arkea, niiden vaikutuksia eri asiakasryhmiin on tarpeen tutkia. Näin palveluita voidaan kohdentaa paremmin.
– Emme voi odottaa samoja tuloksia, jos tarjoamme kaikille samoja palveluita. Palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, ja vaikuttavuus syntyy, kun asiakas saa juuri hänelle sopivan palvelun, Rönkkö korostaa.
Miten digipalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan?
Digipalveluja ovat muun muassa chatit, oirearviot, videovastaanotot, sähköiset hakemukset ja kotihoidon etäkäynnit.
Tutkimus on aloitettu selvittämällä, ketkä käyttävät digipalveluita ja millaisia erityispiirteitä heidän asioinnissaan on. Seuraavaksi tarkastellaan, miten hoidon tarpeen arviointi toimii digipalveluissa verrattuna perinteiseen menetelmiin, kuten puhelinasiointiin.
– Emme vielä tiedä löydöksiä, mutta yhtenä oletuksena on, että hoidon tarpeen arviointi voi olla nopeampaa ja osallistavampaa digipalveluissa, Rönkkö kuvailee.
Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka digipalvelut toimivat eri asiakasryhmien tarpeisiin ja samalla saadaan vastaus, pitävätkö oletukset paikkaansa. Tarkastelun alla on, millaisissa asioissa asiakkaat käyttävät digipalveluita ja miten digipalveluiden käyttäjät eroavat perinteisten palveluiden käyttäjistä.
– Tavoitteena on löytää aineistosta asioita, joita emme osanneet ennakoida. Esimerkiksi voimme löytää yhteyksiä asiakkaan tavasta käyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja tai yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja, Rönkkö lisää.
Mitä digipalveluiden vaikuttavuuden tutkimus voi paljastaa?
Tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa kansallisella tasolla siitä, miten digipalvelut voisivat ratkaista suuria haasteita, kuten henkilöstöpulaa ja kustannusten kasvua.
– Tarkastelemme asiakkaiden lisäksi hyvinvointialueiden näkökulmaa. Laaja arviointi auttaa meitä ymmärtämään, mitä hyötyä digipalveluista on, Antikainen toteaa.
Ilona Rönkkö muistuttaa, että vaikuttavuus voi olla erilainen eri asiakasryhmille.
– Tutkimus auttaa selvittämään, ketkä hyötyvät eniten digipalveluista. Tavoitteena ei ole tarjota kaikille samoja ratkaisuja, vaan ohjata heidät palveluihin, jotka palvelevat heitä parhaiten.
Vuonna 2025 valmistuu malli vaikuttavuuden arviointiin
Tutkimushanke kestää ensi vuoden loppuun.
– Silloin meillä on myös konkreettisia tuloksia siitä, miten digipalvelut vaikuttavat eri asiakasryhmien hyvinvointiin, Antikainen summaa.
Tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Hankkeessa kehitetään malli vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Malliin kootaan yleisimmät kaikkia asiakasryhmiä koskevat mittarit ja indikaattorit, kuten sote-palvelun käyttö, elämänlaatutiedot sekä yleiset elämäntapa- tai terveydentilamittarit.
Arviointimallin avulla on mahdollista seurata esimerkiksi sitä, paranevatko asiakkaiden elämänlaatu ja terveydentila hoidon myötä tai väheneekö heidän palveluntarpeensa. Mallin tarkoituksena on selkeyttää asiakkaan tarvitsemaa palveluketjua ja poistaa hyvinvointialueilla päällekkäistä palvelutuotantoa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.
Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
UUTINEN
28.11.2024
Kuvantamispalveluiden puhelinasiointi keskitetään 4.12.2024 alkaen yhteiseen ensilinjanumeroon
Kuvantamistutkimukseen tarvitaan aina lähete.
Kuvantamispalveluiden puhelinasiointi keskitetään 4.12.2024 alkaen yhteiseen ensilinjanumeroon
UUTINEN / 28.11.2024
Kuvantamistutkimukseen tarvitaan aina lähete.
Kuvantamispalveluiden puhelinasiointi keskitetään 4.12.2024 alkaen yhteiseen ensilinjanumeroon
28.11.2024
UUTINEN / 28.11.2024
Kuvantamispalveluiden puhelinasiointi keskitetään 4.12.2024 alkaen yhteiseen ensilinjanumeroon
Oma Hämeen kuvantamispalveluiden (eli kuvantamistutkimukset, kuten eri röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimukset sekä fysiologian, isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset) kaikki puhelinasiointi keskitetään yhteen ensilinjanumeroon, joka on 4.12.2024 alkaen 03 629 2078 (also Service in english). Palveluun yhteyden saa myös tekstiviestitse numerosta 040 629 6230.
Huomio! Hattulan asiakkaat jatkavat asiointia tuttuun kuvantamispalveluiden numeroon (Terveystalo Hämeenlinna): 030 6000
Aukioloaika puhelinpalveluun on ma-pe klo. 8.00-14.00. Puheluihin vastataan suoraan tai ruuhkatilanteissa käytetään takaisinsoittoa. Takaisinsoiton ja tekstiviestin voi palveluun jättää aukioloajan ulkopuolellakin ympäri vuorokauden. Aukioloajan ulkopuolella jätettyihin yhteydenottoihin soitetaan takaisin tai viestiin vastataan seuraavan arkipäivän ja aukioloajan aikana.
Huomioithan nämä muutokset
Nyt käyttöön tuleva keskitetty ja yhteinen numero on ollut aiemmin käytössä keskussairaalan kuvantamispalveluilla. Keskittämisen myötä seuraavat puhelinnumerot poistuvat käytöstä:
- Kuvantaminen, Forssan sairaala: 034 191 3952
- Kuvantaminen, Hämeenlinna, Viipurintien terveysasema: 03 621 9281
- Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö: 019 744 5595
- Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö: 03 629 2154
Muutoksen myötä kuvantamispalvelut siirtyvät käyttämään uutta Telia ACE -puhelinjärjestelmää.
Missä asioissa soitan kuvantamispalveluiden ensilinjaan?
Kuvantamistutkimukseen tarvitaan aina lääkärin lähete. Sinua hoitava lääkäri määrittelee kuvantamistutkimuksen tarpeen, tekee lähetteen ja antaa jatko-ohjeet kuvantamistutkimukseen hakeutumisesta.
Voit soittaa aina kuvantamispalveluiden ensilinjaan, jos tarvitset kuvantamispalveluihin liittyvää neuvontaa tai tehdä ajanvarausta kuvantamistutkimuksiin.
