ARTIKKELI / 21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.

Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä. 

Työtä sydämellä ja taidolla

Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa. 

Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.

– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona

Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.

– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään. 

Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.

– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla. 

Yhdessä kohti tulevaisuutta 

Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.

– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue. 

Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.

– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.

Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle

Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.

– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin. 

Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

ARTIKKELI / 17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.

Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa

Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.

Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen  perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

ARTIKKELI / 10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.

Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä

Kuva: Marika Lehtonen

Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?

Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.

Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?

Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.  

Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.

Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta. 

Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.

Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?

Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.

Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.

Mikä etäryhmässä oli parasta?

Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.

Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.

Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?

Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.

Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.

Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

ARTIKKELI / 31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yksilöä autetaan parhaiten puuttumalla yhteiskunnan, organisaation ja palveluiden rakenteisiin.  

Katri Pellinen kuvattuna marraskuussa 2024. Hän on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2025.

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme  

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  

Katri työskenteli Ruovedellä sosiaalityöntekijänä ennen Hämeenlinnaan siirtymistä.

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä. 

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä! 

ARTIKKELI / 23.12.2024

Turvanasi jouluna – Ikäihmisten asumisyksiköissä joulu on perinteiden ja yhdessäolon aikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asumisyksiköissä joulun tunnelmaa on rakennettu ja rakennetaan yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa joulu koostuu tutuista perinteistä: keskukseen tuodaan vuosittain joulukuusi, joka koristellaan yhdessä. Henkilökunta luo joulutunnelmaa myös koristelemalla yksiköitä. Joulunpyhinä työntekijöitä on viikonlopun miehityksen verran eli 10 henkilöä ja 1–2 ylimääräistä. 

–  Ohjaaja järjestää joka vuosi pikkujoulun, johon asukkaat leipovat tarjottavaa ja pukki käy jakamassa pienet joulupaketit. Osa asukkaista myös vierailee läheistensä luona jouluna. Olemme saaneet Parolantien kukkapalvelun kautta lahjoituksena kukkalähetyksiä sellaisille asukkaille, joilla ei ole läheisiä, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Pia Kalliopuska-Janhunen. 

Voutilakeskus sai myös lahjoituksena suuren määrän käsintehtyjä joulukortteja Loimua Areenalla pidetyn tapahtuman kautta. Korteissa oli ikäihmisille kertomuksia, toivotuksia ja lämpimiä ajatuksia kaiken ikäisiltä. Kortit jataan ikäihmisille yksilöllisesti. 

Hanurinsoittajia esiintymässä Voutilakeskuksessa.

Jouluaattoa Voutilakeskuksessa vietetään hyvin perinteisin menoin. Henkilökunta seuraa asukkaiden kanssa joulurauhan julistusta, jota varten omahoitajat ovat pukeneet asukkaille juhlavammat vaatteet päälle. Jos vointi sallii, asukkaat tuodaan päiväsaliin. Henkilökunta tuo joulutunnelmaa myös käyttämällä tonttulakkia tai muuta jouluista asustetta. 

– Jouluaattona on rauhallinen tunnelma ja kaikilla on hyvä mieli. Sanoisin ikäihmisille ja muillekin vinkkinä, että joulun henki on tärkeintä. Se ei synny materiasta. 

Myös Forssassa Heikanrinteen palvelukeskuksen Metsätähti-yksikössä joulua vietetään rauhallisissa tunnelmissa. Jouluaattona käy joulupukki, joka jakaa pieniä lahjoja.  

–  Asukkaiden kanssa lauletaan joululauluja ja vietetään aikaa. Erityisesti joulupukin käynti on ollut kovin mieleinen asia sekä työntekijöille että asukkaille. Jouluna yhdessäolo ja juhlan tuntu on tärkeää, kuvailee lähijohtaja Milla Grefberg. 

Asukas: Harras tunnelma on tärkeää, joulu on suuri lahja 

Riihimäellä Uranuskodissa hoitajat ovat paikalla joulun jokaisena hetkenä. Uranuskodilla on joulua vietetty ja vietetään tänäkin vuonna kuuntelemalla ja laulamalla joululauluja, osallistumalla joulukonserttiin ja seuraamalla jouluohjelmia asukkaiden kanssa. 

Yhdessäoloon sekä rauhalliseen tunnelmaan panostetaan ja osastoja on koristeltu joulukoristeilla jo hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden kanssa. Kaikki ”ylimääräinen” pyritään jättämään pois jouluaatolta, jotta voidaan keskittyä asukkaiden kanssa tärkeään päivään. Jo jouluaamusta alkaen huomioidaan pukeutumisessa tärkeä juhla. 

–  Itse olen aina huomioinut joulun tonttuasusteilla, tällöin tunnelma on entisestään tarttunut asukkaisiin, kertoo Uranuskodin työntekijä Sanna Leppälä. 

– Koristeet, kuten tonttukuvat ikkunassa, muistuttavat joulusta, ja herättelevät keskustelua asukkaiden kanssa joulun ajan muistoista. Myös jouluruokailu koetaan tärkeäksi perinteeksi, työntekijä Satu Niskanen kertoo. 

Satun ja Sannan mukaan joulun työvuorot ovat erilaisia verrattuna vuoden muihin päiviin. Jouluna töissä on erityinen tunnelma, minkä huomaa jo ovesta sisään astuessa. He kertovat huomaavansa myös asukkaissa muutoksen jouluna. Uranuskodin naisasukas kertoo samaa: 

– Harras tunnelma on erittäin tärkeää ja joulu on suuri lahja. Haluan muistuttaa kaikkia, että jouluna on tärkeää huomioida rakkaita ja käydä läheisten luona. Valitettavasti kauniita joulukortteja ei lähetetä enää kuten ennen vanhaan, mutta Uranuskoti ja Riihikoti saivat onneksi päiväkodista ja koulusta kortteja asukkaille jaettavaksi ja joulumieltä tuomaan. Myös paikallinen R-kioski muisti meitä keräyksellä. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille rauhallista joulua! 

ARTIKKELI / 27.12.2024

Turvanasi jouluna – kepposteleva tonttu tuo joulun perhetukikeskukseen

Mäkikujan perhetukikeskuksen vastaanotto- ja arviointiosasto Vanamon joulunajan vietto Riihimäellä alkaa heti joulukuun ensimmäisenä päivänä, jolloin kepposteleva ja hassutteleva tonttu saapuu taloon poronsa kyydillä. Tonttu seikkailee ja keppostelee aina aattoon asti. Vanamon jouluvalmisteluihin kuuluvat myös pikkujoulut, useat glögimaistiaiset, kuusen koristelu sekä joululeivonnaisten valmistelu joululahjoja ja -lauluja unohtamatta. 

Vanamo on auki vuoden jokaisena päivänä pyhistä riippumatta, joten jouluaattonakin Vanamossa työskentelee vähintään kaksi ohjaajaa. Tarpeen vaatiessa ohjaajien lukumäärää lisätään. Asiakasmäärät saattavat vaihdella nopeaan tahtiin Vanamon ottaessa vastaan uusia asiakkaita 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Joulun ajan asiakasmääräkään ei ole aina etukäteen tiedossa. Vanamo on osa Mäkikujan perhetukikeskusta, joka taas on yksi Oma Hämeen kolmesta lastensuojeluyksiköstä, jossa tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa lapsille ja nuorille turvallisessa ympäristössä. 

Jouluaattoaamu Vanamossa aloitetaan nauttimalla pitkään haudutettua riisipuuroa. Aamupalan jälkeen katsotaan televisiosta perinteisiä jouluohjelmia, pelataan lautapelejä ja puuhataan yhdessä mukavia asioita, kunkin toiveiden mukaisesti. Jouluaterialla on tarjolla perinteiset jouluruoat laatikoineen, kinkkuineen, kaloineen ja rosolleineen. Mutta jokainen lapsi ja nuori saa myös itse esittää ruokatoiveita. Pöydässä saattaa siis olla perinteisten ruokien lisäksi kananugetteja, pasta bolognesea tai vaikka sushia. 

Joulu on perheiden yhteistä aikaa ja Vanamossa pyritään huomioimaan lasten ja nuorten perheet mahdollisuuksien mukaan. Joku saattaa viettää joulun kotona, joku saattaa piipahtaa kotona jouluruoalla ja joskus joku lapsi tai nuori voi viettää joulunajan kokonaan Vanamossa. Tällöin pyritään siihen, että lapsen tai nuoren läheiset olisivat vähintään puhelimitse yhteydessä tai kävisivät vierailulla Vanamossa joulun aikaan. 

Vanamon vastaanottoyksikkö auttaa lapsia, nuoria sekä perheitä tilanteissa, joissa perheiden omat  voimavarat tai keinot eivät enää riitä. Vanamon ohjaajilla on vankka kokemus lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä. Jokainen ohjaaja tekee työtänsä aidosti välittäen, tukien perheiden omia voimavaroja sekä vahvuuksia. Joulun aikaan on tärkeää luoda lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen joulun taianomaista tunnelmaa, joka jokaisen tulisi saada kokea kerran vuodessa. 

ARTIKKELI / 26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Joulu on monelle perheen yhteisen juhlan aikaa, mutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Vaikka päivät ovat työn puolesta kuin mitkä tahansa muutkin, joulutunnelma kantaa läpi yksiköiden – ja erityisesti uusien perheiden iloa ja lämpöä ei voi olla huomaamatta.

Yksiköiden tunnelma on koristeltu jouluiseksi jo hyvissä ajoin. Joulun alla työntekijät saavat nauttia yhdessä perinteisestä joulupuurosta, ja kun mahdollisuus tulee, joululaulut soivat taustalla. Välillä yksiköt ovat saanut jopa yllätysvieraita, kuten joulupukin, joka on käynyt tuomassa iloa niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

Jouluöissä on oma taikansa

Yksikössä joulua vietetään sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkailla on – joskus jouluyö voi olla rauhaisa, toisinaan erittäin kiireinen. Silti jouluöillä on oma erityinen tunnelmansa, jota kiirekään ei vie pois.

– Osastolla vierailevat usein vastasyntyneiden sisarukset ja isovanhemmat. He tuovat oman lisänsä tunnelmaan. Joulun aikaan syntyvät vauvat tekevät päivistä todella merkityksellisiä, ja tunnelma on monesti liikuttava, yksiköstä kerrotaan.

Tänä vuonna synnytysyksikkö haluaa muistaa joulun aikaan syntyneitä vauvoja erityisellä tavalla: jokainen pieni joululahja maailmalle saa "Ensimmäinen jouluni" -joulupallon. Siihen vanhemmat voivat myöhemmin liittää vauvan valokuvan muistoksi ikimuistoisesta hetkestä. Tämä yllätys on suunniteltu tuomaan iloa niin tuoreille perheille kuin henkilökunnalle, jotka saavat jakaa tämän erityisen hetken perheiden kanssa.

Turvallisuus varmistetaan ympäri vuorokauden

Joulunaikaan synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköissä työskentelee päivittäin noin 20 ammattilaista eri vuoroissa. Tiimi varmistaa, että perheet saavat parasta mahdollista hoitoa ja tukea vuodenajasta riippumatta.

Joulun kiireiden keskellä henkilökunta muistuttaa siitä, miten tärkeää heidän työnsä on.

– Vaikka olemme töissä, joulun taika kulkee mukana. On etuoikeus olla osana perheiden suurta hetkeä – olipa kyseessä sitten jouluaatto tai mikä tahansa muu päivä.

Oma Hämeen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköt ovat läpi vuoden valmiina auttamaan, ja erityisesti jouluna tunnelma yksiköissä on aivan erityinen. Kun odotettu uusi elämä alkaa juuri joulun aikaan, se muistuttaa kaikkia elämän kauneudesta ja siitä, miten tärkeää työ yksiköissä onkaan.
 

ARTIKKELI / 25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Vaikka kaikki toivovat, että lapset voisivat viettää joulunsa terveinä kotona, osastolla ollaan valmiina auttamaan, jos sairaalahoitoa tarvitaan. Jokainen pieni potilas, joka viettää joulun sairaalassa, saa osakseen erityistä huomiota ja lämpöä – unohtamatta joulupukin vierailua.

Joulupukki tuo iloa osastolle

Lasten osastolla joulutunnelma luodaan pienillä mutta merkityksellisillä eleillä. Työntekijät sonnustautuvat tonttulakeilla ja osasto koristellaan jouluvaloin ja -koristein. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja jouluaattoaamuna sairaalan käytävillä kuullaan tuttu ääni – joulupukki saapuu tervehtimään osaston potilaita.

– Kaikki osastolla olevat lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joululahjan, joka usein tuo hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisi toivelistan kärjessä, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. Lahjoja saadaan paitsi osaston kautta, myös monilta lahjoittajilta, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille.

Henkilökunta pitää myös omista perinteistään kiinni: ennen joulua nautitaan yhdessä kahvit ja tortut, ja jokainen työntekijä lähtee työvuoronsa jälkeen oman joulunsa viettoon.

– Meillä jokaisella on oma joulu odottamassa, muistuttaa Mari.

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen joukkueeseen kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, jotka varmistavat, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa myös jouluna.

– Vaikka kyseessä on sairaalan arki, tunnelmassa on aina jotakin erityistä. Iloisuus ja kiitollisuus näkyvät osastolla, ja haluamme luoda lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman mukavan kokemuksen.

Vinkkejä lasten jouluun – pienet asiat tekevät suurimman ilon

Lasten osaston henkilökunta muistuttaa, että joulun taika löytyy usein pienistä asioista. –Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan yhdessäoloa, lämpöä ja aitoa läsnäoloa. Unohtakaa kiire ja antakaa lasten nauttia joulun yksinkertaisista iloista, vinkkaa osaston henkilökunta.

Arkihuolesi kaikki heitä…

Jouluna sairaalan lasten osastolla tehdään parhaansa, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun taikaa myös hoitotilanteessa.

– Vaikka työskentelemme sairaalassa, joulun taika elää täälläkin. Toivomme, että kaikilla olisi rauhallinen ja iloinen joulu – mieluiten kotona läheisten kanssa, toivottaa lasten osaston henkilökunta hymyillen.
 

ARTIKKELI / 24.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Päivystyksen joulu on täynnä huolenpitoa ja hyvää mieltä

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys ei hiljene joulunakaan. Kun monet viettävät juhlaa kotona läheisten kanssa, päivystyksen henkilökunta varmistaa, että apu on saatavilla vuoden jokaisena päivänä – myös pyhien aikaan. Joulutunnelma näkyy ja tuntuu kuitenkin myös päivystyksen hektisessä ympäristössä.

Päivystyksessä joulua vietetään työn ehdoilla, mutta lämpimän yhteishengen ja pienten perinteiden avulla: joulukoristeet valaisevat kanslioita ja kahvihuonetta, ja työntekijöillä saattaa olla pieniä jouluisia asusteita, kuten joulusukkia – aseptiikka luonnollisesti huomioiden. Perinteisiin kuuluu myös herkkujen nyyttäriperiaatteella nauttiminen, mikä tuo juhlan tuntua kiireen keskelle.

Kiireen keskelläkin päivystyksessä välitetään joulumieltä

Päivystyksessä korostuu henkilökunnan yhteishenki ja hyvä työilmapiiri.

–Vaikka työmme on vaativaa, pyrimme aina luomaan ympärillemme positiivisen tunnelman, joka välittyy myös potilaille. Hoidamme työmme hyvin, ja jouluna haluamme erityisesti välittää hyvää mieltä, kertoo sairaanhoitaja Johanna Vainio.

Joulun pyhinä päivystyksessä on saman verran henkilöstöä kuin muulloinkin.

–Olemme aina valmiudessa, toteaa akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Stefano Peciola.

–Vaikka päivystyksemme toimii normaalisti, pyhät tuovat omat erityispiirteensä – jouluna vastaanotamme usein vatsakipuisia, rintakipuisia, yksinäisiä vanhuksia sekä potilaita, jotka ovat loukkaantuneet kotitapaturmissa. Haluamme muistuttaa ihmisiä kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä, sillä priorisoimme kiireelliset potilaat.

Vinkkejä rauhalliseen jouluun

Joulun kiireet ja herkuttelut voivat aiheuttaa terveyshaasteita, mutta niihin voi varautua etukäteen. Päivystyksen henkilökunta jakaa vinkkejä joulun viettäjille:

• Muistakaa kohtuus syömisessä ja juomisessa. Närästyslääkettä kannattaa hankkia valmiiksi kotiin.
• Jos vointi huolettaa, soittakaa ensin numeroon 116117. He osaavat ohjata tarvittaessa oikeaan paikkaan, jotta päivystyksessä on tilaa kaikkein kiireisimmille potilaille.
• Pitäkää huolta toisistanne. Joulu on yhdessäolon juhla – välittäminen on tärkeämpää kuin täydelliset tarjoilut.

Hyvää joulua – toivottavasti emme näe päivystyksessä!

Päivystyksen henkilökunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua.

–Me olemme täällä sinua varten, mutta toivomme, että joulun pyhät sujuvat mahdollisimman monelta rauhallisesti – kotona läheisten kanssa, Vainio ja Peciola summaavat hymyillen.

ARTIKKELI / 21.12.2024

Joulun iloa lasten osastolle – Petri Autio lahjoittaa hyvän mielen jo 15. vuotta

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osasto sai tänä jouluna jälleen lämpimän lahjoituksen Autiotalot LKV Oy:ltä. Lahjoituksen kävi tuomassa Petri Autio, joka on jo 15 vuoden ajan ilahduttanut pieniä potilaita ja heidän perheitään jouluisilla lahjoilla. Petri Autio kertoo, että ajatus lahjoittamisesta sai alkunsa yrityksen joululahjaperinteistä. 

– Mietimme, voisiko yrityksen joululahjoitukset kohdentaa johonkin parempaan tarkoitukseen kuin yritysten kesken vaihdettuihin lahjoihin. Halusimme antaa rahalle merkityksellisemmän käyttötarkoituksen, Petri kertoo. 

Lasten hyvinvointi sydämen asiana 

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osasto valikoitui kohteeksi erityisesti siksi, että lasten hyvinvointi on Petrille läheinen ja tärkeä asia. 

– Joulu on antamisen aikaa, ja lapsille se on vuoden tärkeimpiä juhlia riippumatta siitä, missä he joulunsa viettävät. Ensimmäisen oman lapseni syntymän jälkeen lasten hyvinvointi on tullut minulle vuosi vuodelta tärkeämmäksi, hän sanoo. 

Petri mainitsee, että lahjoittamisesta on muodostunut hänelle henkilökohtainen perinne, joka tuo mukanaan hyvän mielen ja joulun taikaa. 

– Tämä tuo minulle joulumielen joka vuosi. On hienoa päästä tuomaan iloa lapsille ja käydä teitä sairaalassa tapaamassa, hän hymyilee. 

Lämmin muisto lahjasäkistä 

Yksi Petrin mieleen jääneistä muistoista liittyy hetkeen, jolloin hän oli tuomassa lahjoja sairaalan osastolle. 

– Muistan kerran, kun osaston edessä oli pieni poika vanhempineen. Hän näki lahjasäkin ja kuinka hänen mielensä kirkastui nähdessään sen. Se hetki jäi mieleeni, ja juuri tällaiset kokemukset kannustavat jatkamaan lahjoittamista vuodesta toiseen. 

Lahjat valitaan lasten osaston henkilökunnan avustuksella, jotta ne vastaavat tarpeita ja ilahduttavat saajiaan. – Soitan aina etukäteen osastolle ja kysyn lahjatoiveet. Sitten hankin niiden perusteella lahjat, Petri kertoo. Hän toivoo, että lahjat tuovat lapsille iloa ja valoa joulunaikaan. 

Viesti kaikille lahjoittamista harkitseville 

Petri haluaa kannustaa muitakin harkitsemaan lahjoittamista. – Lahjoittaminen on jokaisen oma asia, mutta uskon, että jokainen saa siitä hyvän mielen, jos pystyy auttamaan jotakuta. Se on merkityksellistä sekä lahjoittajalle että lahjan saajalle, hän toteaa. 

Lopuksi Petri haluaa lähettää lämpimät terveiset kaikille osaston lapsille: – Toivon kaikille lapsille terveyttä, iloa elämään ja oikein Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta! 

ARTIKKELI / 20.12.2024

Asiakas- ja potilasturvallisuusgaalassa juhlistettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osaamista ja yhteistyötä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen nousivat esiin eilisessä Asiakas- ja potilasturvallisuusgaalassa. Tilaisuudessa palkittiin kuusi yksikköä, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä turvallisuuden ja laadun parantamiseksi.

Palkittuja olivat muun muassa Hauhon terveysasema, joka on saanut erityistä kiitosta potilailta hoidon saatavuudesta ja ystävällisestä kohtaamisesta, sekä Koivukodon yksikkö Hauholla, jossa on kehitetty lääkitysturvallisuutta uuden perehdytysmallin avulla. Myös päivystyksen ammattitaito ja potilaslähtöinen toiminta nostettiin esiin.

Tilaisuudessa korostettiin, että pienilläkin teoilla on suuri vaikutus turvallisuuskulttuurin kehittymiseen. Hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen ja useat muut asiantuntijat jakoivat näkemyksiään siitä, kuinka laatu ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä.

Gaalassa kuultiin puheenvuoroja johtajaylilääkäri Arja Tommiselta, johtajaylihoitaja Jaana Myllymaalta ja sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutaselta, jotka jakoivat myös palkinnot palkituille yksiköille. Heidän puheenvuoroissaan korostui erityisesti laadun, turvallisuuden ja asiakasosallisuuden merkitys kehittämistyössä.

Asumispalvelu, Koivukoto, Hauho

Ikäihmisten asumispalveluyksikkö Koivukodossa on kehitetty lääkitysturvallisuutta. Ammattilaisten työn tueksi on laadittu lääkehoidon perehdytyksen muistilista. Muistilistan avulla varmistetaan, että uudet työntekijät saavat tasalaatuisen perehdytyksen Oma Hämeen lääkityskäytäntöihin yksikössä.

Fysiatria, Kuntoutuksen tulosalue

Kuntoutuksen tulosalueella on kehitetty asiakas- ja potilasturvallisuutta allasterapiaa ja allasvalvontaa suorittavien työntekijöiden koulutuksella. Nämä työntekijät suorittavat vuosittain allasturvallisuuden Trimmi koulutuksen, joka täyttää viranomaisohjeen vaatimukset kyseisen toiminnan ylläpitämiseksi. Koulutuksen käyneet suorittavat seuraavana vuonna koulutuksen sisäisenä näyttökokeena.

Willa Katinala, Hattula

Ikäihmisten asumispalveluyksikkö Willa Katinala on toiminnassaan kiinnittänyt erityistä huomiota asukkaiden kaatumisriskiin. Hyvinvointialueella tehdyn kaatumisten teematutkinnan perusteella on huomattu, että yksikössä ilmoitetaan aktiivisesti kaatumisiin liittyvistä vaaratilanteista. Näiden pohjalta yksikössä on mietitty ja kokeiltu erilaisia kehittämistoimenpiteitä.

Kotihoito

Kotihoidossa on yhtenäistetty eri alueiden hyvin erilaisia toimintatapoja, tavoitteena parantaa asiakasturvallisuutta. Toiminta sisältää monia riskejä, joiden pienentämiseksi tarvitaan toimintamallien uudistamista. Asiakas- ja myös työturvallisuus on parantunut yhtenäisten ja selkeiden ohjeistusten ja toimintamallien myötä.  Ohjeita on laadittu mm. liittyen kotiutukseen sekä tilanteisiin, joissa asiakasta ei tavoiteta käynneillä.

Päivystys, KHKS

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys saa erityistä kiitosta potilailta hyvästä ja ammattimaisesta kohtelusta. Päivystyksen henkilökunnan ammattitaito ja kyky kuunnella potilasta luovat turvallisen ilmapiirin. Päivystyksessä on tehty aktiivista työtä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi.

Hauhon terveysasema

Hauhon terveysasema saa potilailta erityistä kiitosta hyvästä hoidon saatavuudesta ja erinomaisesta potilaan kohtaamisesta Käytössä on moniammatillinen tiimi, joka toimii potilaan parhaaksi turvallisen hoidon varmistamiseksi. Hoito on luotettavaa ja laadukasta sekä kohtelu aina ystävällistä.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille ja erityisesti Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikön henkilöstölle, jotka mahdollistivat tämän ikimuistoisen gaalan!

ARTIKKELI / 30.10.2024

Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen

Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta. 

– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee. 

Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan 

Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä. 

– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo. 

Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea. 

– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta. 

Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010. 

Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria 

Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.  

– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo. 

Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa. 

– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii. 

– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan. 

ARTIKKELI / 24.10.2024

Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.

Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.

Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?

Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.

Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.

Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.

Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

ARTIKKELI / 11.10.2024

Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle

Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.

Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.

– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.

Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.

– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.

Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.

– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.

Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.

– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.

Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.

Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.

ARTIKKELI / 03.10.2024

Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa

1990-luvulla Heikki Hela lauloi unettomasta yöstä, joka turhat toiveet vie. Tänä päivänä unettomia öitä tekee hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä, joka jaksaa aina vain yllättää.

Viime viikolla julkaistut tiedot muuttivat kaikkien alueiden rahoitusta keskellä talousarvioiden valmisteluprosessia. Osa sai helpotusta ja osa sai lisää säästöpaineita. On riski, että alueet jäävät odottamaan, josko se ensi kerralla heilahtaisi parikymmentä miljoonaa parempaan suuntaan. Tällä kertaa Kanta-Hämeen rahoitus hieman nousi, joten saimme hieman liikkumatilaa. On kuitenkin hyvä todeta, ettei hyvinvointialueen snorkkeli ole vielä pinnalla. Meidän tulee rohkeasti viedä eteenpäin talousohjelmiamme.  

Tällä kertaa rahoituksen tasoa heilauttivat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti. On hyvä, että tietoja korjataan. Mutta nyt pitäisi pysähtyä miettimään, miten tällaisilta muutoksilta vältytään tulevaisuudessa ja rahoituksen tason ennustettavuutta parannetaan. Tarvekertoimilla pyritään kuvamaan väestön palveluntarvetta, esimerkiksi sairastavuutta.

Tarvekertoimien päivityksen taakse jää toinen tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuudessa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Se on väestömäärä. Kun sukeltaa syvemmälle hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin, niin useassa laskentakaavassa on kertoimena väestömäärä. Melko pienellä simuloinnilla on jo nähtävissä, että pidemmällä aikavälillä väestömäärä vaikuttaa tarvetekijöitä enemmän hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Esimerkki (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen data 31.12.2022):

Vantaa-Keravan tarvekertoimet ovat seuraavat:
Terveydenhuolto                     0,89
Sosiaalihuolto                          0,575
Vanhustenhuolto                     0,838

Näiden perusteella Vantaa-Keravan rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 1,938 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat
Terveydenhuolto                     1,031
Sosiaalihuolto                          1,207
Vanhustenhuolto                     1,001

Näiden perusteella Kanta-Hämeen rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 0,641 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat korkeammat, mutta vaikutus rahoitukseen on noin 1,4 prosenttia pienempi eli Vantaa-Keravan väestömäärän kasvu nostaa palvelutarvepohjaista rahoitusta voimakkaasti.

Todellisuudessa rahoitusjärjestelmä ei siis pohjaudu tarpeeseen, vaan väestömäärän muutokseen. Alueet, joiden väestömäärä kasvaa, hyötyvät tästä laskentamallista. Tämä olisi oikein, jos palveluntarve kulkisi käsi kädessä väestömäärän kanssa, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Olisi tärkeää, että järjestelmässä huomioitaisiin paremmin väestörakenteen muutos, ei väestömäärän muutos.

Rahoitusjärjestelmän korjaamisella alkaa olemaan kova kiire, koska alueet tulevat nopeasti eriarvoistumaan nykyisellä rahoitusmallilla. Parin vuoden päästä alueiden erot ovat huomattavia ja silloin niiden korjaaminen on jo merkittävästi vaikeampaa.

Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen suoraan rahoitusjärjestelmän ohjaamana olisi käytännössä suunnittelematonta poukkoilua. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää keskittyä siihen, miten toimintamenot kehittyvät eri toiminnoissa. Onneksi alueet osaavat suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja rakentavasti. Toivottavasti järjestelmää voidaan korjata yhdessä alueita kuunnellen.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

ARTIKKELI / 25.09.2024

Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja

Tanja Pihlavamäki on kasvanut ammatillisesti monen mutkan kautta kulkeneen matkan varrella. Lopulta matka on johdattanut hänet Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamisen yksiköiden osastonhoitajaksi. Hänen urapolkunsa on ollut värikäs, ja sen varrelta on tarttunut runsaasti kokemusta sekä syvällistä osaamista.

– Koko työurani on ollut hyvin moniammatillinen, ja vaikka matkani kuvantamisen pariin alkoi Hämeenlinnan kaupungin röntgenhoitajana, olen jatkuvasti hakenut uutta oppia. Tämä johti minut Riihimäelle ja lopulta nykyiseen tehtävääni hyvinvointialueen myötä, Tanja kertoo.

Arjen tulipalojen sammuttaja

Tanjan työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja vaativia tilanteita. Hän aloittaa päivänsä aina tarkistamalla, mikä on henkilöstötilanne eri yksiköissä ja missä mahdollisesti tarvitaan apua.

– Henkilöstön saatavuudessa on haasteita, ja työ on ajoittain pelkkää tulipalojen sammuttamista. Yhteistyö apulaisosastonhoitajien kanssa on äärimmäisen tärkeää, sillä toimipaikkojen välillä on ollut monenlaisia tapoja tehdä asioita, Tanja kuvailee arkeaan.

Pitkäjänteinen työ kuvantamisen toimintojen yhtenäistämiseksi on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta. Tanja korostaa tiimityön merkitystä, ja yhteistyö eri yksiköiden välillä onkin syventynyt hyvinvointialueen myötä.

– Meillä on ihan huipputiimi! Jokaisessa yksikössämme on ensiluokkaisen osaavia tekijöitä, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka muutokset ovat edenneet yhdessä tehden.

Moottoripyöräilyä ja elämän tuulia

Kun työpäivä on ohi, Tanja siirtyy rakkaan harrastuksensa pariin. Moottoripyöräily Harley-Davidsonilla tuo hänelle vapautta ja mahdollisuuden rentoutua täysin.

– Paras tapa nollata työasiat on hypätä pyörän selkään ja antaa tuulen tuivertaa tukassa. Rokki soi kypärässä, maisemat vaihtuvat, ja stressi kaikkoaa. Moottoripyöräily on tuonut elämääni paljon tärkeää ja rakasta, hän kertoo hymyillen.

Tanja tunnustaa, että talvella hän vaipuu "horrostilaan", mutta kesä herättää hänet eloon.

Opiskelijat ja tulevaisuuden suunnitelmat

Tanja ei ole vain aktiivinen työssään, vaan hän haluaa myös kehittää alaansa ja toimia tulevien ammattilaisten mentorina. Hänen aloitteestaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty koulutusyhteistyö röntgenhoitajaopiskelijoiden kanssa.

– Meillä on nyt 14 loistavaa opiskelijaa, joiden opinnot ovat hyvässä vauhdissa. Tämä on minulle pyhä asia! On mahtavaa nähdä, kuinka motivoituneita opiskelijat ovat ja kuinka hienosti henkilökuntamme on lähtenyt mukaan opiskelijoiden ohjaukseen, Tanja kertoo ylpeänä.

Tulevaisuuden tavoitteetkin ovat selkeät. Tanja aikoo jatkaa kehitystyötä ja varmistaa, että kuvantamisen palvelut kehittyvät Kanta-Hämeessä edelleen.

– Johtajaksi johtajan paikalle, tietenkin! Minulla ja tiimillämme on suuria suunnitelmia, ja haluan kasvattaa tietoisuutta diagnostiikasta hyvinvointialueellamme, hän sanoo pilke silmäkulmassa.

Tanja Pihlavamäki on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka monipuolinen osaaminen, intohimo kehittymiseen ja vahva yhteistyö voivat viedä pitkälle – niin työelämässä kuin moottoripyörän selässäkin.
 

ARTIKKELI / 18.09.2024

Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.

Keskustelu hyvinvointialueiden taloustilanteesta on käynyt kuumana alkusyksyn aikana. Ilmassa on paljon korjausehdotuksia, mutta hyvin vähän kysytään, miksi alijäämää on syntynyt. Hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmään perehtyessäni kävi hyvin helposti selville jo vuonna 2022, että alueet tulevat tekemään merkittävää alijäämää vuosina 2023–2024. Suomen inflaatio oli historiallisen korkealla tasolla ja myös korot lähtivät voimakkaaseen nousuun. Lisäksi sotesektorin palkkaratkaisu ylitti yleisen palkkatason, johon hyvinvointialueen rahoitusmalli perustuu. On kuitenkin todettava ja annettava synninpäästö rahoituslakeja laatineille virkamiehille: hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää ei ole laadittu vastaamaan näihin poikkeuksellisiin muutoksiin, eikä muutoksia pystytty ennustamaan.

Lakeja laatinut ministeriö on ollut suhteellisen hiljaa rahoitusjärjestelmän ongelmista ja asiaa on riepoteltu niin politiikassa kuin mediassa. Itseäni pohdituttaa se, että kenen etu on hyvinvointialueiden parjaus – kansalaisenko?

Hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua on vahvasti ohjannut alijäämien kattaminen, joka pitäisi tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainkohta on aiheuttanut paljon harmia ja turhautumista kaikilla hyvinvointialueilla. On hyvä todeta, että alijäämät olisivat syntyneet myös kuntapohjaisessa järjestelmässä. Nyt alijäämä ongelmat vain pintautuvat valtakunnalliseen keskusteluun. Kuntapohjaisessa järjestelmässä keskusteltaisiin tällä hetkellä lisätalousarvioiden laatimisesta, kuntaveron korotuksista tai kustannusleikkauksista. Kaikki toimijat ovat tienneet jo vuodesta 2023 lähtien, että tavoite on mahdotonta saavuttaa, jos samalla pyritään tuottamaan kansalaisille lakisääteiset palvelut. Syntyneiden alijäämien kattamisen sijaan olisi tärkeää, että alueiden taloudet saataisiin vuositasolla tasapainoon ja kansalaisten palveluita voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti.   

Toivottavasti kaikilta löytyisi malttia ja hyvinvointialueille annettaisiin työrauha taloustilanteen parantamiseksi ja toiminnan uudistamiseksi. Vuosi 2025 tulee olemaan ensimmäinen ns. normaali vuosi, kun rahoituksen tasoa korjataan jälkirahoituksella. Jälkirahoituskaan ei ole ongelmatonta, koska se kohtelee alueita eri tavoin, osa voittaa, osa häviää.  Ettei asia olisi niin yksinkertainen, tulee rahoitusjärjestelmä tarjoamaan hyvinvointialueille yllätyksiä myös tulevina vuosina erilaisten leikkurien muodossa. Leikkureiden vaikutukset yksittäisille alueille tarkentuvat myöhemmin.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

ARTIKKELI / 06.09.2024

Blogi: Motivoivatko moitteet?

Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.

Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.

Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?

Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.

Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.

Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.

Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.

Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus