ARTIKKELI / 16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.

– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo. 

Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena. 

– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa. 

Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.

Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä 

Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä. 

– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo. 

Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.

– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen. 

Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä. 

Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle

Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.

– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja. 

Uuden ja innostavan edessä

Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.

Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.

Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä. 

– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.

Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.

Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

ARTIKKELI / 15.04.2025

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy päivä päivältä, alle 365 päivää muuttoon.

Uuden Oma-Hämeen ASSI-sairaalan suunnittelu on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut työpaikkani vuodesta 1987 alkaen ja olen toiminut sairaalassa monenmoisissa tehtävissä kätilönä, sairaanhoitajana, lähijohtaja, projektipäällikkönä, ylihoitajana ja sittemmin erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.  Olen ollut ASSI-sairaalan rakentamisessa mukana erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan näkökulmasta alusta alkaen. Vuonna 2015 kaikki alkoi toimeksiannosta sairaalan toiminnallisen suunnittelun osalta. Teeseinä sairaalasuunnittelun lähtötilanteessa olivat ”potilas ensin”-periaate, laadukas ja turvallinen hoito, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, avohoidon vahvistaminen, potilaspaikkojen vähentäminen osastoilla sekä toimintojen vakiointi.

Tällä hetkellä meillä on alle vuosi aikaa koko sairaalan muuttoon ja  meillä on yli 70 toiminnallista, moniammatillista työryhmää valmistelemassa muutosta ja muuttoa. Olemme jo pitkään pilotoineet vanhan keskussairaalan tiloissa ASSIN uusia toimintamalleja. Näitä ovat mm. asiakkaan sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto sekä asiakkaan sairaalassa itseilmoittautuminen. Mikäli asukkaat asioivat hyvinvointialueen palveluissa Oma Hämeen puhelinsovelluksesta löytyy mm. ajanvaraukset, eEsitiedot.

ASSI-sairaalan vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, joten henkilöstömme on pilotoinut tätä toimintamallia sisätautien osastolla. Lisäksi olemme uudistaneet ammattilaisten työnjakoa mm. puhelinsovellusten käyttöönotolla voimme sujuvoittaa työntekijöiden päivittäistä työtä; palvelupyynnöt potilaskuljetukseen, siivouspyynnöt ja kiinteistöhuoltoon, hoitologistikoille. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto tämän vuoden aikana leikkaustoiminnassa ja välinehuollossa eivät näy varsinaisesti sairaalan asiakkaille, mutta ne toivottavasti automatisoivat ja sujuvoittavat työtä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa potilaiden hoitoon.

Kaikkien uuteen sairaalaan muuttavien työntekijöiden systemaattinen henkilöstön perehdytyksen valmistelu uuden sairaalatiloihin on parhaillaan työn alla. Se on valtavan suuri ponnistus kaikilta, koska sairaalaympäristönä on uusi täynnä erilaista teknologiaa. Jokainen työntekijä perehdytetään läsnäolokoulutuksin ja osin sähköisin aineistoin, jotta työntekijä voi turvallisesti työskennellä ja liikkua uudessa sairaalassa.

Vaikka uusi sairaala työ mukanaan innostusta, valoa suurien ikkunoiden kautta, sujuvuutta työhön, niin samalla henkilöstö luopuu osittain totutuista työnkuluista ja tiloista. Myös työyhteisö saattaa muuttua osalla työntekijöistä, kun muutamme uuteen sairaalaan, tämä tuo mukanaan myös haikeutta.

Uudistumme yhdessä rohkeasti ja odotamme innolla uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia!

Mirja

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

ARTIKKELI / 10.04.2025

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin. Tulevaisuuden sairaalassa yhdistyvät teknologinen huippuosaaminen, rauhallinen ympäristö ja ennen kaikkea käyttäjälähtöinen ajattelu.

Synnyttäjien ja perheiden tarpeet ovat olleet suunnittelun keskiössä alusta alkaen. Käyttäjälähtöisyys on konkretisoitunut muun muassa allashuoneissa, ilmajoogaliinoissa, kodinomaisissa ratkaisuissa sekä siinä, että henkilöstö ja asiakkaat on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun.

Henkilöstö mukana suunnittelussa alusta asti

– Assin suunnittelu on ollut poikkeuksellista juuri siksi, että olemme saaneet vaikuttaa tiloihin kätilöinä, asiantuntijoina ja hoitotyön tekijöinä. Olemme tuoneet arjen näkökulmaa suunnitteluun: mitä oikeasti tarvitsemme ja miten eri yksiköiden yhteydet palvelevat toimintaa, kertoo Pirjo Koskela, apulaisosastonhoitaja ja kätilö. Koskela toimii käyttäjäedustajana ja kuvaa prosessia palkitsevaksi – Olen kokenut, että mielipiteelläni on ollut merkitystä. On ollut upeaa seurata eri toimijoiden ammattitaitoa ja kuinka se on Allianssityöskentelyssä sulautunut voimavaraksi, joka vie projektia eteenpäin.

Synnyttäjien ääni mukana kehittämisessa

Synnyttäjien ja perheiden näkemyksiä on kerätty monin eri tavoin. Projektin alkuvaiheessa suunnittelupalavereihin osallistui asiakasraatilainen, ja nykyisestä toiminnasta saadut asiakaspalautteet ovat tarjonneet arvokkaita ideoita tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös sähköisiin ratkaisuihin liittyviä kyselyitä on toteutettu suunnittelutyön tukena. Asiakaskeskeisyys on ollut mukana koko matkan ajan – ei vain paperilla, vaan käytännön päätöksissä. – Tilat tukevat yksilöllisyyttä, liikkumisvapautta ja synnytyksen luonnollisuutta. Esimerkiksi ilmajoogaliinat tuovat synnyttäjillemme uusia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja kivunlievitykseen, Koskela kuvailee. 

Luonto ja teknologia – rauhaa ja sujuvuutta

Assi rakentuu keskelle sydänmetsää. Luonnon läheisyys tuo rauhan ja kauneuden synnytyksen hetkiin. Samalla teknologia on saumaton osa tiloja – se toimii taustalla, tukee hoitoa ja vapauttaa aikaa ihmiselle. Esimerkiksi uuden palvelupyyntösovelluksen avulla henkilökunta voi tilata asiakkaalle kuljettajan röntgentutkimukseen, jolloin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön. Henkilökunta odottaa innolla uusia ja puhtaita tiloja, jotka on suunniteltu aidosti hoitotyötä tukeviksi. Modernit teknologiset ratkaisut auttavat kohdentamaan osaamisen ja ajankäytön juuri sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Käytännön ratkaisut tukevat elämää ja kohtaamista

Uusi synnytysyksikkö on suunniteltu täyttämään sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeet. Yksikössä on viisi tilavaa synnytyssalia ja kolme synnytysammeilla varustettua huonetta, joissa voi rauhassa antautua synnytyksen kulkuun. Kaikissa synnytyssaleissa ja ammehuoneissa on kattoon asennetut koukut, jotka mahdollistavat ilmajoogaliinojen käytön – tämä antaa uusia tapoja liikkua ja tukea kehoa synnytyksen aikana.

Perhehuoneet mahdollistavat puolison tai tukihenkilön täysipainoisen läsnäolon koko hoitojakson ajan, mikä vahvistaa perhekeskeistä hoitoa. Vauvojen hoitopöydät ovat sähkösäätöisiä, ja niiden yläpuolelle sijoitetut lämpösäteilijät varmistavat, ettei vastasyntynyt menetä lämpöä hoitotoimenpiteiden aikana. Lisäksi vuodeosaston buffet-ruokailu tuo joustavuutta ja kodinomaisuutta osastolla oloon.

Erityinen yhdistelmä – vastasyntyneiden teho samassa yksikössä

Assin synnytysyksikköön kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, joka on integroitu osaksi synnytysvuodeosastoa. Tämä mahdollistaa sen, että myös erityishoitoa tarvitseva vastasyntynyt voi olla samassa perhehuoneessa vanhempiensa kanssa koko hoitojakson ajan. Tämä on suuri edistysaskel yksikkömme perhekeskeisessä ja inhimillisessä hoitotyössä. – Tämä ratkaisu turvaa paitsi vauvan hoitoa, myös vanhemmuuden alkua ja yhteyttä – yhdessäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Koskela kiteyttää.

ARTIKKELI / 01.04.2025

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan.  Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.

Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.  

Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.

Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla. 

Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?

Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.

Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän. 

On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.

Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille. 

Pahempaa vielä edessä?

Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.

Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen. 

Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.