Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Oma Hämeen logo
UUTINEN
16.09.2025

Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista

Oma Häme tekee määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi.

Oma Hämeen logo

Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista

UUTINEN / 16.09.2025

Oma Häme tekee määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 16.09.2025

Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista

Suomessa tänä vuonna tapahtuneet lähisuhdesurmat ovat järkyttäneet monia ja nostaneet esiin vakavan väkivallan riskinarvioinnin ja -hallinnan merkityksen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, että työtä on edelleen kehitettävä ja olemassa olevia hyviä käytänteitä ylläpidettävä.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Parhaillaan kansallisesti viimeistellään Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa, joka määrittelee konkreettisia toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi.

Oma Hämeessä laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma toimii strategisena ohjenuorana alueen väkivaltatyölle. Suunnitelman myötä on panostettu muun muassa ammattihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen, tuki- ja konsultaatiorakenteisiin sekä asiakastyön eri menetelmiin.

Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorin Satu Lyytisen mukaan strategisen tason suunnitelmat ja asiakirjat luovat raamit ja sitouttavat eri toimijoita yhteiseen muutostyöhön.

– Lopulta vain sillä on merkitystä, miten toimenpiteet konkretisoituvat arjessa. Esimerkiksi miten hyvin ammattihenkilöt tunnistavat väkivallan eri muotoja ja ottavat väkivallan puheeksi osana oman tehtävänsä hoitoa tai millaista apua ja tukea väkivaltaan saa, Lyytinen toteaa.

Kohti kokonaisvaltaisempaa riskinarviointia

Istanbulin sopimuksesta tuleva riskinarviointivelvoite on Suomessa voimassa lain tasolla. Se tarkoittaa, että kaikkien viranomaisten, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita asiakkaita, tulee arvioida väkivallan riskiä, vakavuutta ja erityisesti kuolemanvaaraa. Moniammatillista riskinarviointia – ja hallintaa on Kanta-Hämeessä tehty pitkään.

Moniammatillisessa työskentelyssä eri hallinnon alojen työntekijät yhdistävät osaamisensa asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tänä vuonna alueellamme on lähdetty kehittämään monialaista työskentelyä parisuhdeväkivallan uhrille suunnatun MARAK-menetelmän pohjalta. Siinä vakavan väkivallan riskinarviointia ja -hallintaa tehdään kaikkien osapuolten (kokija, tekijä ja väkivallalle altistunut lapsi) tilanteesta, selittää Lyytinen.

–  Monialaista riskinarviointia on tehtävä aina väkivaltaepäilyn syntyessä, riippumatta lähisuhteen muodosta. Väkivaltaa voi käyttää kumppanin tai ex-kumppanin lisäksi oma lapsi, vanhempi tai muu sukulainen. Ikäihmiset on tunnistettu tässä erityisen haavoittuvana ryhmänä, Lyytinen jatkaa.

Riskinarviointi alkaa ammattihenkilön havainnoista ja huolesta. Erilaisten työkalujen avulla ammattilainen voi arvioida, onko asiakkaan tai potilaan tilanteessa kohonnut riski väkivallan uusiutumiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi aiempi väkivaltaisuus, tekijän kontrolloiva käytös ja eroaikeet lisäävät vakavan väkivallan riskiä.

Moniammatillisessa yhteistyössä laaditaan suunnitelma osapuolten turvallisuuden parantamiseksi ja seurataan sen toteutumista. Tyypillisesti riskinarviointia tehdään yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, Rikosuhripäivystyksen ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa.

– Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö koordinoi riskinarvioinnin toteutumista yhdessä omatyöntekijän kanssa. Lainsäädäntömme korostaa poliisin ja sosiaalihuollon roolia väkivaltatilanteissa eikä näiden ammattiryhmien virkavastuulle kuuluvia tehtäviä voi delegoida muille. Monialainen työskentely tukee vaativaa viranomaistyötä ja kokonaistilanteen arviointia. Yksittäinen ammattilainen ei pysty muodostamaan riittävää kuvaa tilanteen vakavuudesta, Lyytinen korostaa.

Kohtaaminen vaatii ymmärrystä

Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on hyvin vaurioittavaa ja sillä voi olla pitkäaikaisia fyysisiä, psyykkisiä, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia. Väkivalta vaikuttaa paitsi sen eri osapuoliin, myös läheisiin.

– Väkivaltatyössä huomioidaan traumaattisten tapahtumien vaikutukset ihmiseen ja asiakkaan voimavarat. Monialaista riskinarviointia on tehty esimerkiksi turvakotijakson aikana hyödyntäen suojattuja etäyhteyksiä. Sitä voidaan tehdä myös asiakkaan suostumuksella usein ammattilaisten välisenä yhteistyönä, jolloin omaa kipeää asiaa ei joudu itse avaamaan useille eri tahoille. Palvelut ovat helposti pirstoutuneita, mutta poislähettämisen kulttuuria pyrimme minimoimaan, Lyytinen toteaa.

Väkivalta ei lopu yksin uhria turvaamalla ja suojaamalla. Väkivaltatyössä kiinnitetään huomiota myös väkivaltaa käyttäneen tai sen käyttöä pelkäävän muutosmotivointiin ja palveluohjaukseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on estää väkivallan jatkuminen.

– Suhteissa, joissa väkivaltaa esiintyy, on usein myös paljon muita elementtejä. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista silloin kun rakas ihminen satuttaa tai kun satuttaa itselleen rakasta ihmistä. Emme hyväksy väkivaltaa, mutta voimme pyrkiä ymmärtämään taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta muutos olisi mahdollista, Lyytinen tiivistää.

Apua lähisuhdeväkivaltaan

Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112 tai kun tarvitset kiireellistä apua sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560 (avoinna 24/7).

Kiireettömässä tilanteessa soita lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön p. 03 629 6562 (ma-pe 8-15).

Eu:n rahoittama hanke -logo
 

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Aluevaltuusto koolla Hämeenlinnassa 19.5.2026
UUTINEN
19.05.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Aluevaltuusto koolla Hämeenlinnassa 19.5.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

UUTINEN / 19.05.2026

Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Aluevaltuusto koolla Hämeenlinnassa 19.5.2026

UUTINEN / 19.05.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.  

Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne

Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin 

Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.  

Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029. 

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä. 

Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.  

Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös. 

Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.  

Valtuusto päätti: selviämisasemaa ei perusteta 

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset. 

Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä. 

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon. 

Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. 

Strategia hyväksyttiin yksimielisesti 

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro. 

Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.  

Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.

Aluevaltuuston 19.5.2026 kokouksen esityslista
 

Pahoittelemme mahdollista haittaa -teksti
UUTINEN
18.05.2026

Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen

Jonot johtuvat maanantaisesta laajasta häiriöstä potilastietojärjestelmässä.

Pahoittelemme mahdollista haittaa -teksti

Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen

UUTINEN / 18.05.2026

Jonot johtuvat maanantaisesta laajasta häiriöstä potilastietojärjestelmässä.

Pahoittelemme mahdollista haittaa -teksti

UUTINEN / 18.05.2026

Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen

Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä maanantaina havaittu laajavaikutteinen häiriötilanne on helpottanut, ja Lifecare-potilastietojärjestelmä on toiminut normaalisti maanantai-illasta lähtien.

Häiriö vaikutti maanantain aikana laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan. Ongelmat vaikeuttivat ammattilaisten kirjautumista järjestelmään sekä hidastivat puhelinpalveluiden ja vastaanottojen toimintaa. Tämän seurauksena palveluihin muodostui ruuhkaa päivystyksessä, Päivystysapu 116 117 -palvelussa sekä terveysasemilla.

– Lifecare-potilastietojärjestelmä on toiminut normaalisti maanantai-illan ja yön ajan. Seuraamme edelleen tilannetta ja varmistamme, ettei häiriö toistu palveluiden normaalin arkipäiväkuormituksen aikana, kertoo ICT-palvelutuotantopäällikkö Pauli Hirvonen.

Terveysasemien ja puhelinpalveluiden ruuhkien purkautuminen voi vielä aiheuttaa viiveitä palveluissa lähipäivien aikana.

Häiriön juurisyytä selvitetään edelleen yhteistyössä järjestelmätoimittajan ja teknologiakumppaneiden kanssa.

Oma Häme kiittää asukkaita kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä häiriötilanteen aikana.

Uutista päivitetty viimeksi 19.5. klo 18.06

Oma Hämeen logo
UUTINEN
13.05.2026

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä

Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa – asiakkaille on ilmoitettu muutoksista.

Oma Hämeen logo

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä

UUTINEN / 13.05.2026

Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa – asiakkaille on ilmoitettu muutoksista.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 13.05.2026

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä

Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus pidetään käyttökiellossa ainakin 26.5.2026 asti. Tuolloin tilannetta arvioidaan uudelleen, ja kaupunki kertoo asiasta lisää.

Veturissa sjainneet Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa. Veturiin suunnitellut asiakastapaamiset on siirretty muualle – Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta.

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4. Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

Tiedotamme mahdollisista muutoksista tilanteen tarkentuessa.

Uutista päivitetty 19.5. klo 16.30. Lisätty tieto, että käyttökielto jatkuu 26.5. asti.

Pahoittelemme mahdollista häiriötä -teksti ja huomio-kuva.
UUTINEN
15.05.2026

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.

Pahoittelemme mahdollista häiriötä -teksti ja huomio-kuva.

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026

UUTINEN / 15.05.2026

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.

Pahoittelemme mahdollista häiriötä -teksti ja huomio-kuva.

UUTINEN / 15.05.2026

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026

Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 16.5.2026. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa.

Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen. 

Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia sekä korjauksia ja tuovat uusia työkaluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön.

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle:

  • Hoida kiireettömät terveysasiasi arkisin
  • Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
  • Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme -sovellukseen
  • Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
  • Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112

Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.

Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat:

Kiireellinen hoito terveysasemilla - Oma Häme

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.
UUTINEN
18.05.2026

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa

Uutiskirje kokoaa yhteen tärkeät ja ajankohtaiset asiat palveluista ja niiden kehittämisestä.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa

UUTINEN / 18.05.2026

Uutiskirje kokoaa yhteen tärkeät ja ajankohtaiset asiat palveluista ja niiden kehittämisestä.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

UUTINEN / 18.05.2026

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa

Oma Häme ottaa käyttöön uuden kanavan asiakasviestintäänsä: sähköpostiin tilattavan uutiskirjeen. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden arkea kokoamalla yhteen paikkaan tietoa hyvinvointialueen palveluista ja niiden kehittämisestä – niin, että ne ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti luettavassa muodossa. Ensimmäinen uutiskirje julkaistaan toukokuun lopussa.

Uutiskirjeeseen nostetaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistua ajankohtaista tietoa, kuten uusimpia uutisia sekä tietoa palveluiden muutoksista ja tehdyistä päätöksistä. Uutiskirjeen voi tilata kuka vain liittymällä sähköpostilistalle.

Tilaa uutiskirje täältä 

Oma Häme satsaa jatkossakin monikanavaiseen asiakasviestintään. Uutiskirje ei korvaa muita kanavia, eikä nouse ensisijaiseksi viestintäkanavaksi, vaan täydentää kokonaisuutta.

Uutiskirjeessä on mukana lyhennetty versio, joka on helppo tulostaa luettavaksi. Oma Hämeen yksiköiden lisäksi tulostetta voivat hyödyntää esimerkiksi järjestöt, seurakunnat tai kirjastot. Näin uutiskirje palvelee myös niitä asiakkaita, jotka eivät seuraa digitaalisia kanavia. Julkaistut uutiskirjeet kootaan myös pdf-tiedostoina Oma Hämeen verkkosivuille.

Uutiskirjeen toimivuutta testataan alkuvaiheessa. Asiakkaiden kokemusten ja palautteiden perusteella tehdään suunnitelmat uutiskirjeen jatkuvuudesta ja julkaisurytmistä. Uutiskirjeestä vastaa Oma Hämeen viestintäyksikkö. 

ARTIKKELI
09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja.

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja.

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia. 

Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus. 

FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä 

FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen. 

Mistä FINGER-mallissa on kyse?

Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta: 

• Terveellinen ravitsemus 
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta 
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi 
• Sosiaalinen aktiivisuus 
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta 

Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL

Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän. 

Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä 

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.  

Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin. 

Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.  

Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti 

Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä: 

Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään. 

Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin. 

Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa. 

Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi! 

Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa: 

• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn 
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen 
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen 
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen 

Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)

Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään! 

Leena Onttonen 
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 

Lue lisää uutisia