ARTIKKELI / 31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.

– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.

Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.

– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.

Kahden maailman rajalla

Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.

– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.

Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.

– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.

Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.

– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.

Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.

– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.

Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.

– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.

Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.

Palapeli, joka ei saa hajota

Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.

– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.

Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.

– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.

Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.

– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.

Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.

Viimeinen ilta

Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.

– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.

– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.

Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.

Hetki, jolloin kaikki loksahti

Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.

– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.

Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.

– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.

Kaaos, joka kantoi

Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.

– Kaaos.

Toinen sanoo:

– Extreme run.

Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.

– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.

UUTINEN / 31.07.2026

Oma Hämeen yksikköön liittyvä somekirjoittelu

Sosiaalisen median kanavissa on julkaistu viime aikoina useita tekstejä ja video liittyen Riihimäellä sijaitsevaan Oma Hämeen yksikköön. Julkaisuissa tuodaan esiin väitteitä liittyen Oma Hämeen asumisyksikön toimintaan. 

Oma Hämeen yksiköiden toimintaa ohjaa lait ja ohjeet, joiden mukaan kaikissa yksiköissä toimitaan. Epäkohtailmoitukset, muistutukset ja yksiköiden saama palaute käsitellään hyvinvointialueen prosessien mukaisesti.  

Asiakkaan ja potilaan oikeudet - Oma Häme

Hyvinvointialue ei voi kommentoida yksittäisiä tapahtumia tai asiakkaaseen liittyviä asioita, joita koskevat yksityisyyden suoja ja salassapitosäännökset. 

ARTIKKELI / 30.07.2026

Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton

Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.

Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.

– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.

Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.

– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.

Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.

Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.

Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.

– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.

Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.

– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.

– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.

Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.

– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.

Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.

– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.

Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.

– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.

UUTINEN / 29.07.2026

Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan

Miksi yhä useampi perhe valitsee synnytyspaikakseen Hämeenlinnan Ahveniston sairaalan eli Assin?

Tule mukaan Instagram-liveen keskiviikkona 26.8. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @synnyta_hameelinnassa.

Livessä pääset:
• tutustumaan uusiin synnytystiloihin
• kuulemaan synnytyksen käytännöistä ja palveluista
• kysymään suoraan kätilöiltä kaikesta, mikä mietityttää tai jännittää
• kuulemaan, millaista synnyttäminen ja perheen ensipäivät Assissa ovat

Assissa synnytät turvallisesti luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Jokainen perhe saa käyttöönsä oman perhehuoneen ensimmäisiä yhteisiä hetkiä varten. Tavoitteenamme on olla maailman inhimillisin sairaala, jossa jokainen synnyttäjä ja perhe kohdataan lämpimästi ja yksilöllisesti.

Myös Kanta-Hämeen ulkopuolelta tulevat perheet ovat tervetulleita synnyttämään Hämeenlinnaan.
Huomioithan, että emme vastaa livessä henkilökohtaisiin terveys- tai potilastietoihin liittyviin kysymyksiin.

Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @synnyta_hameelinnassa. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.

Lisätietoja: Synnytä Hämeenlinnassa - Oma Häme

UUTINEN / 27.07.2026

Muutoksia Viipurintien terveysaseman kuvantamispalveluihin elokuun lopusta alkaen

Kuvantamispalvelut siirretään Viipurintien terveysasemalta Oma Hämeen muihin toimipisteisiin elokuun lopussa. Röntgentutkimuksia tehdään Viipurintiellä perjantaihin 28.8. saakka - ultraäänitutkimuksia loppuvat jo tiistaina 25.8. Hammaskuvaukset jatkuvat normaalisti Viipurintiellä osana suun terveydenhuollon palveluja.

Syyskuun alusta Oma Hämeen kuvantamisyksiköt toimivat uudessa Ahveniston sairaalassa eli Assissa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa. Sote-keskukset toimivat sairaaloiden tiloissa: Forssassa osoitteessa Urheilukentänkatu 9 ja Riihimäellä Kontiontie 77. 

Asiakas saa ajanvarauskirjeessä aina tiedon toimipisteestä, jossa tutkimus tehdään sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että lähetämme kutsukirjeitä myös Suomi.fi-viesteinä niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Omat ajat voi tarkistaa myös Oma Häme -sovelluksesta. Kuvantamistutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

Oma Häme käyttää kaikkia kuvantamisen toimipisteitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. Tämän vuoksi asiakas saattaa saada ajan kuvantamistutkimukseen johonkin muuhun yksikköön, jossa asiakas muuten asioi. Tutkimuspaikka määräytyy aina hoidon tarpeen, tutkimuksen kiireellisyyden, tutkimuslaitteiden saatavuuden sekä hoidon sujuvuuden perusteella. Kaikkia tutkimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samassa toimipisteessä, eikä kaikkiin tutkimuksiin liity päivystyksellistä tarvetta.

Apua Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelusta

Ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ottaa yhteyttä Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun puhelimitse tai chatin kautta. Ota yhteyttä asiakaspalveluun myös silloin, kun kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu terveysasemalla.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu on avoinna ma-pe klo 07.30 – 16.30. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 03 629 6262 – chat-asiointi onnistuu kirjautumalla asiointipalveluun joko Oma Häme -sovelluksessa tai verkkosivuilla.

Hattulalaisille muistutuksena, että Parolan terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Terveystalo Oy, minkä vuoksi röntgentutkimukset tehdään Hämeenlinnassa, kauppakeskus Goodmanin toimipisteessä. Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä Parolan terveysasemalle.

Kuvantamisen muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Kuvantamisen henkilöstö Viipurintieltä siirtyy työskentelemään Oma Hämeen muihin toimipisteisiin.

Uutista muokattu: Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla yhteydessä Parolan terveysasemalle, ei Terveystaloon.

UUTINEN / 24.07.2026

Tekoälyä hyödyntävä toimintamalli tukee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä

Oma Häme on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeen mielenterveyspalveluille ja tuelle aiempaa varhemmin. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rahoittamassa MieliReitti-hankkeessa kehitetty malli kokoaa eri tietolähteistä saatavaa tietoa ammattilaisten työn tueksi ja muodostaa aiempaa paremman kokonaiskuvan lapsen tai nuoren tilanteesta.

Tekoäly ei tee päätöksiä lapsen tai nuoren palveluista, vaan auttaa ammattilaista tunnistamaan tilanteita, joissa tuen tarvetta voi olla syytä selvittää tarkemmin. Lopullisen arvion tekee aina ammattilainen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina. Tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä voi olla vaikea havaita ajoissa, koska tietoa on hajallaan eri järjestelmissä.

Oma Häme panostaa tekoälyn hyödyntämiseen 

MieliReitti-hankkeessa kehitettiin tekoälypohjaisen analyysin lisäksi toimintatapaa, jossa eri toimijat tukevat lasta, nuorta ja perhettä yhdessä. Auttamisverkostoon voivat kuulua kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syvenemistä mahdollisimman varhain. 

MieliReitti on yksi neljästä Sitran rahoittamasta hyvinvointialueiden kokeilusta, joissa kehitetään dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ennakoivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oma Hämeessä ratkaisu on edennyt kehittämisestä käytännön testaukseen perhekeskuspalveluissa ja syksyllä käynnistyy varsinainen pilotti. Ratkaisu on suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla.

MieliReitti on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pitkäjänteistä työtä tekoälyn hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oma Häme on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sote-kirjaamisen tukena. Lisäksi tekoälyä pilotoidaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa. 

– Oma Häme haluaa olla suunnannäyttäjä siinä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuullisesti ja vaikuttavasti. MieliReitti osoittaa, että data, tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää tavalla, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tekoäly hyödyntää tutkimustietoa ja hyvinvointialueen dataa

Kesäkuussa 2025 käynnistyneen hankkeen sovelluskehitystyöstä vastasivat Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisten teknologiakumppaneiden kanssa. Tekoälymallin pohjana hyödynnettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

MieliReitti kokoaa tietoa väestötietojärjestelmästä sekä hyvinvointialueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Malli tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä varhaisia signaaleja, kuten pitkittyneitä koulupoissaoloja, kiusaamista, yksinäisyyttä tai kuormittavia elämäntilanteita.

Lisäksi malli huomioi lähipiiriin liittyviä tekijöitä, joiden tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huostaanotto, vanhemman päihdeongelma tai läheisen vakava sairastuminen.

Kun useita huolta herättäviä tekijöitä kertyy samanaikaisesti, tekoälymalli antaa ammattilaiselle herätteen. Sen perusteella ammattilainen voi selvittää lapsen tai nuoren tilannetta tarkemmin. Heräte ei käynnistä automaattisesti toimenpiteitä, vaan tilanne arvioidaan aina yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Ratkaisu on toteutettu tietosuoja huomioiden. Arkaluonteisia tietoja käsitellään turvallisesti, eikä tekoäly tee automaattisia päätöksiä. Tietoja näytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille vain heidän käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Tavoitteena oikea-aikainen tuki

MieliReitti ei keskity pelkästään varhaisten huolenaiheiden tunnistamiseen, vaan ennen kaikkea lasta ja nuorta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus, harrastukset, koulun ja varhaiskasvatuksen tuki sekä yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa toimintamallia.

– Vaikuttava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustuvat siihen, että elämäntilanne tunnistetaan riittävän varhain ja suojaavia tekijöitä vahvistetaan jo ennen oireilun alkamista. Kun lapsen tai nuoren tilanteessa tarvitaan useamman toimijan tukea, hänen ympärilleen voidaan Oma Hämeessä koota monialainen Omatiimi. Verkostolle tulee luoda yhteiset toimintatavat ja suunnitelma, jonka toteutumista sekä tuen vaikuttavuutta on seurattava yhdessä, kertoo Antikainen.

MieliReitti tukee Oma Hämeessä käyttöön otettua Omatiimi-toimintamallia. Omatiimiin voi kuulua hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita. Tiimi kootaan aina asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on tarjota lapselle, nuorelle ja perheelle sujuvaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea sen sijaan, että perhe joutuisi asioimaan erikseen useiden toimijoiden kanssa.

Pilotointi tehdään arkityössä

Hankkeessa kehitetty ratkaisu on tulossa käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa. Ensimmäisiä testauksia herätteistä on tehty perhekeskuksen Ensilinjassa. Syksyllä alkavaan pilotointiin osallistuu myös kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisia. 

Pilotoinnissa arvioidaan tekoälypohjaisen mallin antamien herätteiden oikea-aikaisuutta ja käytettävyyttä sekä sitä, miten ne tukevat ammattilaisten päivittäistä työtä. Tulosten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen, ja sen käyttöä voidaan jatkossa laajentaa myös muihin palveluihin ja asiakasryhmiin.

Tavoitteena vähentää raskaampien palvelujen tarvetta

MieliReitti on osa Sitran valtakunnallista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Neljä hyvinvointialueilla toteutettua kokeilua päättyivät kesäkuussa 2026.

Oma Hämeessä MieliReitti on ollut päänavaus tekoälyn ja tiedon hyödyntämiselle ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa tarkasteltiin Kanta-Hämeen 0–23-vuotiasta väestöä ja keskityttiin erityisesti noin 48 000:een alle 18-vuotiaaseen. Mallin perusteella noin 15 prosentilla havaittiin kohonnut tuen tarve tai tarve selvittää tilannetta tarkemmin. Kyse ei kuitenkaan ole diagnoosista eikä automaattisesta palvelutarpeen arviosta.

Toimintamallin varsinaista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden tunnetta, koulunkäyntiä, työllisyyttä, elämänhallintaa ja mielenterveyden oireilua. Lisäksi voidaan seurata muutoksia koulupoissaoloissa, kiusaamiskokemuksissa ja lastensuojelun tarpeessa. 

Hyvinvointialueen näkökulmasta keskeinen kysymys on, vähentääkö ennaltaehkäisevä toiminta raskaampien palvelujen tarvetta. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyttö, päivystyskäynnit, lastensuojelun sijoitukset ja pitkäkestoisten sosiaalipalvelujen tarve.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: lisääkö toiminta hyvinvointia, vahvistaako se suojaavia tekijöitä ja vähentääkö se korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin? Tätä seuraamme nyt, kun pohdimme mallin laajentamista muille asiakasryhmille ja muihin palveluihin, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Antikainen.

Lue aiempi uutinen: Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve