
Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa
Vuosittaisen tapahtuman tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa ja jakaa osaamista.

Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa
UUTINEN / 14.04.2026
Vuosittaisen tapahtuman tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa ja jakaa osaamista.

UUTINEN / 14.04.2026
Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa

Oma Hämeen henkilöstöpäivät järjestettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 13.-14. huhtikuuta järjestetty tapahtuma kokosi yhteen noin 1 300 hyvinvointialueen työntekijää eri puolilta Kanta-Hämettä.
Henkilöstöpäivät ovat hyvinvointialueen vuosittainen henkilöstötapahtuma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa, jakaa osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Kahden päivän toteutuksella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella työntekijällä on mahdollisuus osallistua työn ja vuorojen puitteissa.
Tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) korosti puheessaan yhdessä onnistumista.
– Työyhteisö, luottamus ja toisten tukeminen ovat keskeisiä työssä jaksamiselle. Kun voimme itse hyvin, pystymme kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joita autamme päivittäin.
Lepolan mukaan Oma Hämeessä on onnistuttu haastavassa toimintaympäristössä.
– Olemme puurtajaorganisaatio. Olemme hoitaneet velvollisuutemme hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut vaikea. On tärkeää pysähtyä myös iloitsemaan siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet, painotti Lepola.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tarkasteli puheenvuorossaan palveluiden vaikuttavuutta ja Oma Hämeen tulevaisuuden näkymiä, lähinnä mahdollisten rahoitusmuutosten näkökulmasta. Hän nosti esiin tarpeen kohdentaa palveluja entistä paremmin.
– Pieni joukko asiakkaista käyttää suuren osan palveluista. Meidän on löydettävä keinoja vastata heidän tarpeisiinsa paremmin ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Tapahtuman keynote-puhujana kuultiin Janne Lehtosta, joka tunnetaan muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelmasta. Lehtonen työskentelee nykyisin palomies-ensihoitajana ja liikunta-alan yrittäjänä. Hän puhui Verkatehtaalla rohkeudesta, luottamuksesta ja palautekulttuurista käyttäen esimerkkeinä omia kokemuksiaan kansainvälisistä sotilasoperaatioista.
Merivoimien erikoisjoukkojen sotilas kertoi, että heidän vaativassa työssään tärkein arvo oli “ihminen ensin”. Käytännössä se tarkoitti, että jokainen teki kaikkensa varmistaakseen, että sekä itse että kaveri palaavat turvallisesti kotiin. Ihmishenkiä ei saanut koskaan vaarantaa operaatioissa, ja tapahtumien purkuun haettiin tarvittaessa ammattilaisapua.
– Luottamus on tiimityön tärkein arvo. Se ansaitaan pienillä teoilla joka päivä, painotti Lehtonen.
Henkilöstöpäivien ohjelma rakentui hyvinvointialueen strategian ja ajankohtaisten teemojen ympärille. Yhteisissä osuuksissa käsiteltiin muun muassa asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, yhteistyötä ja muutoksissa toimimista. Iltapäivien rinnakkaissessioissa osallistujat pääsivät syventymään omaa työtä tukeviin aiheisiin, kuten etäpalveluihin, tekoälyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Ohjelmaan kuului myös työhyvinvointia konkreettisesti tukevaa toimintaa. Ennakkoilmoittautuneille oli tarjolla oli mindfulnessia, äänimaljarentoutusta ja joogaa – hyvinvointihetkien ohjaajina toimivat Oma Hämeen omat työntekijät.
Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsenin mukaan henkilöstöpäivillä on tärkeä rooli koko organisaation kehittämisessä.
– Oma Hämeessä henkilöstö nähdään keskeisimpänä voimavarana. Henkilöstöpäivät ovat yksi keino rakentaa yhteistä kulttuuria, vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että laajalla hyvinvointialueella työskentelevät ammattilaiset saavat ajankohtaista tietoa ja tukea.
Bjerregård Madsenin mukaan tapahtuman arvo näkyy erityisesti kohtaamisissa.
– Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella juuri kohtaamiset ja yhteinen ymmärrys hyvinvointialueen toiminnasta ovat olleet merkittävin anti. Samalla on tärkeää, että jokainen voi pysähtyä tarkastelemaan omaa työtään osana laajempaa kokonaisuutta.
Tapahtumaa valmistellaan pitkäjänteisesti yhteistyössä eri toimialojen kanssa, ja sisältöjä kehitetään vuosittain henkilöstöltä saadun palautteen perusteella.
Kouluterveydenhoitajat Viivi Ypyä (kuvassa vasemmalla) Lopelta ja Elina Karppinen Hämeenlinnasta osallistuivat tapahtumaan maanantaina. Karppinen oli mukana ensimmäistä kertaa, Ypyä on jo konkari. He pitivät hyvinvointialuejohtajan tilannekatsausta tärkeänä.
Verkatehtaan Lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa. Lisäksi Lasipihalla oli mukana Oma Hämeen kumppaneiden erilaisia toimintapisteitä. Henkilöstöpäivät järjestettiin tänä vuonna osittain tapahtumakumppanien tuella. Pääyhteistyökumppaneina olivat Terveystalo ja Digia – muut yhteistyökumppanit ja näytteilleasettajat Fimlab, Esperi, Provincia, Tempore, Tieto ja Tuomi Logistiikka olivat mukana mahdollistamassa päivien järjestämistä.
Henkilöstöpäivien tarkoituksena on myös mahdollistaa työntekijöiden aidot kohtaamiset ja verkostoituminen. Tämän tärkeyttä korostavat myös hyvinvointialueen pääluottamusedustajat, joiden mukaan tapahtumalla on arvoa erityisesti jatkuvien muutosten keskellä.
– Yhteisöllisyydelle ja kollegoiden tapaamiselle on monella tosi vähän aikaa arjessa. Ja täällä ei puhuta rahasta ja säästöistä, mikä on tärkeää. Täällä pääosassa on työmme inhimillinen puoli, sanoo Tehyn pääluottamusedustaja Piritta Järvinen.
Pääluottamusedustajien mukaan henkilöstöä puhutti Verkatehtaalla muun muassa tuleva palkkausjärjestelmän uudistus. Lisäksi pääluottamusedustajien kanssa haluttiin keskustella Assin toiminnan käynnistymisen ja muuton kuormittavuudesta sekä työpaineista yleisesti.
Tänä vuonna henkilöstöpäiville haluttiin paljon ensikertalaisia. Heihin kuuluivat myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomiehet Eemil Mäkelä (kuvassa vasemmalla), Lari Laaksovirta ja Mikko Mustakangas, jotka osallistuivat tapahtumaan tiistaina. Uudet kokemukset ja yhteinen tilaisuus kiinnostivat.
– Mielenkiinnosta läksin, kun en ole aiemmin ollut, ja nyt jo neljännet päivät menossa, kertoo Mustakangas.
– Ilmainen ruoka kiinnostaa, pakko tunnustaa, vitsailee 24 tunnin työvuorosta suoraan tapahtumaan tullut Mäkelä.
– Täällä konkretisoituu se, että olemme osa hyvinvointialuetta. Muuten pelastuslaitos on vähän erillään muusta, olemme pieni yksikkö, jonka toiminta eroaa muiden arjesta, Laaksovirta pohtii.
Henkilöstöpäivien aikana nostettiin aiempien vuosien tapaan esiin arvostettuja työntekijöitä. Oma Hämeessä ammattilaiset kehuvat ja kiittävät kollegoitaan, ja eniten ääniä saaneita valitaan aina kuukauden Helmeksi. Oma Hämeen Helmien lisäksi pääsalin lavalla kävivät palkittavana myös Oma Hämeen Sydän -kampanjassa menestyneet.
Lue lisää: Oma Hämeen Sydämet on jälleen palkittu – kiitos asiakkaille!
Sisältöjulkaisija
Uutiset

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen
Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 19.05.2026
Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

UUTINEN / 19.05.2026
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö.
Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa.
Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne
Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin
Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029.
Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä.
Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.
Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös.
Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.
Valtuusto päätti: selviämisasemaa ei perusteta
Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.
Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.
Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.
Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.
Strategia hyväksyttiin yksimielisesti
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro.
Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.
Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden.
Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.

Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen
Jonot johtuvat maanantaisesta laajasta häiriöstä potilastietojärjestelmässä.

Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen
UUTINEN / 18.05.2026
Jonot johtuvat maanantaisesta laajasta häiriöstä potilastietojärjestelmässä.
18.05.2026

UUTINEN / 18.05.2026
Potilastietojärjestelmän häiriötilanne helpottanut Oma Hämeessä – tilannetta seurataan edelleen
Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä maanantaina havaittu laajavaikutteinen häiriötilanne on helpottanut, ja Lifecare-potilastietojärjestelmä on toiminut normaalisti maanantai-illasta lähtien.
Häiriö vaikutti maanantain aikana laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan. Ongelmat vaikeuttivat ammattilaisten kirjautumista järjestelmään sekä hidastivat puhelinpalveluiden ja vastaanottojen toimintaa. Tämän seurauksena palveluihin muodostui ruuhkaa päivystyksessä, Päivystysapu 116 117 -palvelussa sekä terveysasemilla.
– Lifecare-potilastietojärjestelmä on toiminut normaalisti maanantai-illan ja yön ajan. Seuraamme edelleen tilannetta ja varmistamme, ettei häiriö toistu palveluiden normaalin arkipäiväkuormituksen aikana, kertoo ICT-palvelutuotantopäällikkö Pauli Hirvonen.
Terveysasemien ja puhelinpalveluiden ruuhkien purkautuminen voi vielä aiheuttaa viiveitä palveluissa lähipäivien aikana.
Häiriön juurisyytä selvitetään edelleen yhteistyössä järjestelmätoimittajan ja teknologiakumppaneiden kanssa.
Oma Häme kiittää asukkaita kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä häiriötilanteen aikana.
Uutista päivitetty viimeksi 19.5. klo 18.06

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä
Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa – asiakkaille on ilmoitettu muutoksista.

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä
UUTINEN / 13.05.2026
Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa – asiakkaille on ilmoitettu muutoksista.

UUTINEN / 13.05.2026
Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä
Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus pidetään käyttökiellossa ainakin 26.5.2026 asti. Tuolloin tilannetta arvioidaan uudelleen, ja kaupunki kertoo asiasta lisää.
Veturissa sjainneet Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa. Veturiin suunnitellut asiakastapaamiset on siirretty muualle – Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta.
Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4. Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja.
Tiedotamme mahdollisista muutoksista tilanteen tarkentuessa.
Uutista päivitetty 19.5. klo 16.30. Lisätty tieto, että käyttökielto jatkuu 26.5. asti.

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026
UUTINEN / 15.05.2026
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
15.05.2026

UUTINEN / 15.05.2026
Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16.5.2026
Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 16.5.2026. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa.
Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen.
Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia sekä korjauksia ja tuovat uusia työkaluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön.
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle:
- Hoida kiireettömät terveysasiasi arkisin
- Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
- Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme -sovellukseen
- Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
- Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112
Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.
Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat:

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa
Uutiskirje kokoaa yhteen tärkeät ja ajankohtaiset asiat palveluista ja niiden kehittämisestä.

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa
UUTINEN / 18.05.2026
Uutiskirje kokoaa yhteen tärkeät ja ajankohtaiset asiat palveluista ja niiden kehittämisestä.
18.05.2026

UUTINEN / 18.05.2026
Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa
Oma Häme ottaa käyttöön uuden kanavan asiakasviestintäänsä: sähköpostiin tilattavan uutiskirjeen. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden arkea kokoamalla yhteen paikkaan tietoa hyvinvointialueen palveluista ja niiden kehittämisestä – niin, että ne ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti luettavassa muodossa. Ensimmäinen uutiskirje julkaistaan toukokuun lopussa.
Uutiskirjeeseen nostetaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistua ajankohtaista tietoa, kuten uusimpia uutisia sekä tietoa palveluiden muutoksista ja tehdyistä päätöksistä. Uutiskirjeen voi tilata kuka vain liittymällä sähköpostilistalle.
Oma Häme satsaa jatkossakin monikanavaiseen asiakasviestintään. Uutiskirje ei korvaa muita kanavia, eikä nouse ensisijaiseksi viestintäkanavaksi, vaan täydentää kokonaisuutta.
Uutiskirjeessä on mukana lyhennetty versio, joka on helppo tulostaa luettavaksi. Oma Hämeen yksiköiden lisäksi tulostetta voivat hyödyntää esimerkiksi järjestöt, seurakunnat tai kirjastot. Näin uutiskirje palvelee myös niitä asiakkaita, jotka eivät seuraa digitaalisia kanavia. Julkaistut uutiskirjeet kootaan myös pdf-tiedostoina Oma Hämeen verkkosivuille.
Uutiskirjeen toimivuutta testataan alkuvaiheessa. Asiakkaiden kokemusten ja palautteiden perusteella tehdään suunnitelmat uutiskirjeen jatkuvuudesta ja julkaisurytmistä. Uutiskirjeestä vastaa Oma Hämeen viestintäyksikkö.

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla
Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja.

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla
ARTIKKELI / 09.03.2026
Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja.

ARTIKKELI / 09.03.2026
Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla
Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia.
Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus.
FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä
FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen.
Mistä FINGER-mallissa on kyse?
Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta:
• Terveellinen ravitsemus
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi
• Sosiaalinen aktiivisuus
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta
Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL
Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän.
Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä
Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.
Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin.
Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.
Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti
Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä:
Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään.
Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin.
Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa.
Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi!
Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa:
• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen
Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)
Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään!
Leena Onttonen
Projektiasiantuntija
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)