UUTINEN / 27.11.2025

Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. Vuoden 2026 talousarviossa Oma Hämeen toimintatuotot ovat 124,3 miljoonaa, toimintakulut 838,3 miljoonaa ja toimintakate -714 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi on arvioitu 87,2 miljoonaa euroa ylijäämää, jolla on tarkoitus kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. 

Kanta-Hämeen talousongelmien juurisyy on menokasvu vuoden 2022 siirtolaskelmasta vuoden 2023 tilinpäätökseen. Oma Hämeen menot kasvoivat tuolloin 14,4 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 11,9 ja eri alueiden välinen vaihteluväli 4,2–17,4 prosenttia. Suurin menokasvu oli alueilla, joiden organisoituminen aidosti integroituneena alkoi vasta hyvinvointialueen aloittaessa. Vuoden 2023 jälkeen alueiden menokehitys on eriytynyt. Oma Häme on hillinnyt menokasvuaan voimakkaimmin koko maassa. Vuosina 2024–2025 Oma Hämeen toimintakatteen ennustetaan jopa supistuvan, kun se koko maassa kasvaa yli viisi prosenttia.  

Oma Hämeen taloussuunnittelu perustuu valtion uusimpiin laskelmiin sekä arvioihin henkilöstö- ja toimintamenojen kehityksestä. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvu lisäävät paineita, minkä vuoksi uusia säästö- ja tehostamistoimia arvioidaan jatkuvasti. 

Aluevaltuusto käsittelee talousarvioluonnosta talousseminaarissaan 27. marraskuuta. Talousarvion lähetekeskustelu käydään aluehallituksessa 1. joulukuuta. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Palvelurakenteen uudistukset jatkuvat 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. 

Ikäihmisten palveluissa ympärivuorokautista palveluasumista vähennetään ja kevyempiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja tukipalveluja vahvistetaan, ja palveluja sujuvoitetaan lisäämällä teknologian käyttöä. Tavoitteena on, että ikääntyvä asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa pyritään vähentämään sijaishuollon tarvetta vahvistamalla perheiden varhaista tukea. Vammaispalveluissa palveluja yhdenmukaistetaan ja kotona asumista tuetaan. Työllisyyden ja kotoutumisen palveluissa painotetaan erityisesti nuorten sujuvia palveluketjuja. 

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

Pelastustoimessa valmius mitoitetaan riskiperusteisesti taloustilanteen tiukkuudesta huolimatta. Uusi Ahveniston pelastusasema vahvistaa alueellista toimintakykyä, ja ensihoidon ja pelastuksen resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. 

Hyvinvointialue panostaa edelleen palveluidensa ja toimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointimalli auttaa tunnistamaan palvelutarpeita entistä tarkemmin ja kohdentamaan resursseja kustannustehokkaasti. 

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä. Päätökset tehdään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. 

– On kriittisen tärkeää, että seuraamme päätöstemme vaikutuksia palveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin. Tarkastelemme neljännesvuosittain lakisääteisten määräaikojen toteutumista ja arvioimme palvelurakenteen muutosten vaikutuksia asiakasmääriin ja hoidon tarpeeseen. Tavoitteemme on selkeä: menokasvun hillintä ei saa heikentää hyvinvointia, vaan sen on tuettava palveluiden kohdentumista entistä paremmin. Tämä edellyttää myös tapojen uudistamista siinä, miten palvelut järjestetään, toteaa Naukkarinen. 

Rahoitusjärjestelmän haasteet 

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. 

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tämä selviää Työterveyslaitoksen juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Yksiköiden ja ammattiryhmien välillä tilanteessa on kuitenkin merkittäviä eroja. 

– Hyvinvointialue ei selviydy haasteistaan, jos henkilöstö ei sitoudu muutokseen. Johtamista on jatkuvasti parannettava ja vahvistettava luottamusta hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Vain työssään jaksavan, motivoituneen ja työnsä merkitykselliseksi kokevan henkilöstön avulla voimme onnistua, Naukkarinen sanoo.

Hyvinvointialueiden taloudellinen asema on valtakunnallisesti eriytynyt. Kanta-Häme ei ole merkittävästi hyötynyt eikä kärsinyt valtion rahoitusjärjestelmän alueellisesta jakautumisesta, mutta järjestelmän ennakoimattomuus on tuottanut Oma Hämeelle merkittäviä haasteita. 

Valtiovarainministeriö valmistelee lisäajan myöntämistä hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen. Talousarviota ei voi kuitenkaan rakentaa lisäajan varaan, koska siitä ei ole vielä päätöstä. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. Lisäksi hyvinvointialue pohtii lisärahoituksen hakemista. 

– Olemme sisällyttäneet tästä talousarvioesitykseen 15 miljoonan toimenpiteet, ja jos lakimuutos tai lisärahoitus eivät toteudu, loput toimenpiteet valmistellaan kevään muutostalousarvioon. Kyse on erittäin mittavasta kokonaisuudesta, joka edellyttää meiltä vakaata, faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.