UUTINEN / 24.05.2023

Nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminta on päässyt vauhtiin kevään aikana

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä, joiden kautta asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa Oma Hämeen toimintaan.

Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli demokratian toteutumisessa hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat yksi tapa mahdollistaa asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan ja kehittämiseen. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimiin on nimetty jäsenet Kanta-Hämeen kuntien vastaavista toimielimistä. Aluehallitus vastaa nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaedellytyksistä. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimet järjestäytyivät helmikuussa. Toiminnan käynnistämiseen ovat kuuluneet muiden muassa toimintasuunnitelmien tekeminen ja hyvinvointialueen toimintaan tutustuminen.

– Olemme aloittaneet työmme uuden edessä innostuneesti. Uskomme, että työllämme on merkitystä. Nuorissa on tulevaisuus, ja olemme merkittävä osa hyvinvointialueen kasvutarinaa, painottaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi Tammelasta.

Vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. 

– Olemme tarttuneet toimeen tarmokkaina tunnustaen tehtävän vakavuuden. Puheenjohtajana olen valmis isojen saappaiden täyttämiseen, ja vammaisneuvostona olemme yhdessä tekemässä työtä hyvinvointialueemme vammaisten etujen eteen, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja, hämeenlinnalainen Pia-Nina Mohr.

Vaikuttamistoimielimiä tulee kuulla hyvinvointialueella: ne ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa, eivätkä niiden jäsenet ole hyvinvointialueen luottamushenkilöitä.

– Yksityiskohtiin ulottuvat vaikutukset jäävät päätöksenteossa ja kehittämisessä usein huomiotta. Tällöin paras asiantuntija on se väestöryhmä, joka tarvitsee palveluita eniten.  Vanhusneuvosto tuo kokemusta sekä tietoa paikallisesta tilanteesta ja paikallisen väestönosan tarpeista, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Eero Halmesmäki Riihimäeltä.

Kantaottavaa vaikuttamista

Kevään aikana vaikuttamistoimielimet ovat antaneet myös lausuntonsa Oma Hämeen strategiaan, palvelustrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. 

– On hyvä, että vanhusneuvostoa on kuultu, koska strategian ja talouden tasapainottamisohjelman toteutuksessa muutokset koskevat kaikkein eniten juuri vanhusväestöä. Vanhusneuvostolta on pyydetty myös lausuntoja valtuustoaloitteisiin ja asumispalveluihin, jotka ovat koskeneet vanhusväestöön liittyviä hyvinvointialueen palvelu- ja toimintamuutoksia, listaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueen toiminta käynnistyi vuodenvaihteessa ja sen jälkeen päätöksentekoon on tullut vauhdilla isoja asioita. Työtä on ollut paljon niin virkamiehillä, aluevaltuutetuilla kuin vaikuttamistoimielinten jäsenilläkin. 

– Palvelustrategian ja talouden tasapainottamisohjelmaluonnoksen lausuntopyynnöt tulivat todella lyhyellä varoitusajalla, ja aineisto oli laaja. Saimme silti koottua asiallisen ja hyvän lausunnon. Tulevina tärkeinä tehtävinä näen edelleen lausuntojen antamisen, mutta myös edunvalvonnan, yhteydenpidon kunnallisiin vammaisneuvostoihin sekä eri ohjausryhmien asiantuntijaroolit, sanoo Pia-Nina Mohr. 

Väestön ikääntyminen Kanta-Hämeessä luo paineita uudistaa erityisesti ikäihmisten palveluja. Lisäksi palvelutuotantoa voidaan joutua ohjaamaan niihin yksiköihin, joihin riittävä henkilöstö on mahdollista turvata. Talouden tasapainottamisen vaateet ja muut Oma Hämeen haasteet ovat hyvin tiedossa myös vaikuttamistoimielimillä. 

– Hyvinvointialueella tulee nyt etsiä avoimesti uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Luopuminen sattuu aina, mutta mikään asia ei saisi olla kiveen hakattu. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto onkin valmis olemaan mukana kaikessa kehittämisessä ja toteutuksissa, jotka koskevat vanhusväestöä. Vanhusneuvosto ei revi, vaan rakentaa yhteistyössä tulevaisuuden palveluita jokaiselle, painottaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan uusia demokraattisia tapoja vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluihin, kun ääni- ja aloiteoikeudet ovat laajentuneet kunnista hyvinvointialueille. Nuorisovaltuustolla sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilla on myös merkittävä rooli osallisuuden lisäämisessä.

– Osalla ikääntyneistä asukkaista ei ole juuri mitään tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan hyvinvointialueen asioihin. Lisäksi eri kunnilla on hyvin erilaisia panostuksia ja toimintoja ikäihmisiä varten, muistuttaa Halmesmäki. 

– Meidän on tehtävä vielä töitä sen eteen, että päättäjät ottavat meidän mielipiteemme huomioon ja luottavat näkemyksiimme, lisää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi.

Oma Häme ja vammaisneuvosto järjestävät kuntien vammaisneuvostojen kanssa yhteisen seminaarin 12. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Muutoin vaikuttamistoimielinten toiminta ja kokoukset jatkuvat syksyllä. Voit lukea lisää niiden toiminnasta sivuiltamme.