Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
ARTIKKELI / 04.12.2025
Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
ARTIKKELI / 04.12.2025
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan.
Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.
– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa.
66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.
– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee.
Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista
Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle.
– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo.
Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus.
– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä.
Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.
– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa.
“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista”
Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo.
– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä.
Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta.
– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo.
Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua.
– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli.
“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria”
Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä.
– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.
Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.
– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia.
Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.
– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen.
Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon.
– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa.
– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
UUTINEN / 16.07.2026
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
UUTINEN / 16.07.2026
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Oma Häme uudistaa kotihoidon palvelusetelisääntökirjat 1.9.2026 alkaen. Muutokset koskevat sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä. Aluehallitus hyväksyi uudistetut palvelusetelisääntökirjat huhtikuussa 2026. Muutos koskettaa noin 300 sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakasta.
Nykyisille palveluseteliasiakkaille on tiedotettu muutoksista heinäkuun alussa. Tiedote on lähetetty asiakkaalle joko kirjeenä tai Suomi.fi-viestinä sen mukaan, onko asiakkaalla Suomi.fi-palvelu käytössä.
Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?
Muutoksen vuoksi nykyisille asiakkaille laaditaan uudet palvelusetelipäätökset ennen muutosten voimaantuloa. Useimmilla asiakkailla palvelu jatkuu normaalisti, eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos muutokset edellyttävät asiakkaalta toimenpiteitä tai vaikuttavat palvelun järjestämiseen, asiakkaaseen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin arvon jatkossakin. Säännöllisessä kotihoidossa palveluseteli säilyy tulosidonnaisena, mutta palvelusetelin arvo on jatkossa sama koko hyvinvointialueella, eikä taajama- ja haja-asutusalueita enää erotella.
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo jakautuu jatkossa kolmeen eri hintaluokkaan palvelun toteuttamisajankohdan mukaan:
- arkipäivisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 34 €/tunti
- arki-iltaisin klo 18–22 sekä lauantaisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 41 €/tunti
- lauantai-iltaisin, arkipyhien aattoina, sunnuntaisin, arkipyhinä sekä yöaikaan klo 22–7: palvelusetelin enimmäisarvo 68 €/tunti
Tilapäisessä kotihoidossa palvelusetelin arvo on 30 euroa tunnilta.
Tilapäinen kotihoito myönnetään pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palveluseteli kattaa asiakkaan luona toteutettavan palveluajan, ja vähimmäislaskutusaika on 15 minuuttia.
Jos asiakkaan hoito edellyttää kahden työntekijän samanaikaista käyntiä, tarve arvioidaan palveluohjauksessa ja huomioidaan palvelusetelissä etukäteen. Tällöin käynti voidaan laskuttaa kahden työntekijän mukaisesti.
Asiakas voi edelleen valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Mikäli nykyinen palveluntuottaja ei jatka palvelusetelituottajana uusien sääntöjen mukaisesti, asiakkaalle annetaan aikaa ja tukea uuden palveluntuottajan valintaan.
Muutoksia myös palveluntuottajien hyväksymiseen
Uusissa sääntökirjoissa täsmennetään kotihoidon palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia.
Palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun rekisteröinnin lisäksi terveydenhuollon rekisteröinti kotisairaanhoidon osalta.
Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla valmius tuottaa kotihoidon kokonaisuutta, sillä pelkkä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ilman mahdollisuutta vastata kotihoidon tarpeisiin ei ole riittävä peruste palvelusetelituottajaksi hyväksymiselle. Myös alihankkijoiden tulee olla asianmukaisesti rekisteröityjä tuotettavien palvelujen osalta.
Lisätietoja: Ikääntyneiden ensilinja puh. 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15)
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
UUTINEN / 08.07.2026
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
UUTINEN / 08.07.2026
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.
Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.
Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.
Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön.
Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.
Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
UUTINEN / 29.05.2026
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
UUTINEN / 29.05.2026
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen.
Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain.
Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä
Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn.
Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.
Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.
Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi
Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi
Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin
9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina.
Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
UUTINEN / 07.07.2026
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
07.07.2026
UUTINEN / 07.07.2026
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.
Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.
Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin.
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 02.07.2026
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
UUTINEN / 02.07.2026
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.
Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun.
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme
Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.
– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.
– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.
Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.
Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.
Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.
Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
UUTINEN / 02.07.2026
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
UUTINEN / 02.07.2026
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.
– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.
Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.
Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.
Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.