Oma Häme selvittää, miten rokotetiedot saadaan kirjautumaan oikein valtakunnalliseen tilastoon.
Kanta-Hämeen rokotukset eivät kirjaudu oikein – THL:n tilasto MRP-rokotteen kattavuudesta ei vastaa todellisuutta
UUTINEN / 28.03.2025
Oma Häme selvittää, miten rokotetiedot saadaan kirjautumaan oikein valtakunnalliseen tilastoon.
UUTINEN / 28.03.2025
Kanta-Hämeen rokotukset eivät kirjaudu oikein – THL:n tilasto MRP-rokotteen kattavuudesta ei vastaa todellisuutta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi keskiviikkona 27.3. valtakunnalliset tiedot lasten rokotuskattavuudesta Suomessa. Tiedotteessa THL nostaa esiin tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotusten (MPR) vähenemisen Kanta-Hämeessä.
THL:n mukaan MPR-rokotteen kattavuus olisi laskenut jyrkimmin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. THL:n tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.
Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa rokotekattavuuden laskua ei tunnisteta. Lisäksi on havaittu, etteivät rokotetiedot kirjaudu Kanta-Hämeestä THL:n tilastoraporttiin oikein.
– Kyse on kirjaus- ja tilastointiongelmista, ei MRP-rokotteen ottamisen vähentymisestä. Meillä ei ole neuvoloissa havaintoja siitä, että MRP-rokotteen ottaminen olisi vähentynyt alueellamme, painottaa perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala.
Oma Hämeessä on selvitetty syytä tilastointiongelmaan erilaisin pistokokein ja tarkastelemalla asiakkaiden tietoja suoraan Lifecare-potilastietojärjestelmästä. Tällöin on havaittu, että joissain tapauksissa potilastietojärjestelmään kirjatut rokotustiedot eivät ole siirtyneet raportointijärjestelmän mukana THL:lle. Samaan aikaan kuitenkin osa potilastiedoista on siirtynyt THL:lle asti.
– Asia on tällä hetkellä Tietoevryllä selvityksessä. Mutta on selvää, etteivät 27. maaliskuuta julkaistut rokotustiedot pidä paikkaansa Kanta-Hämeen osalta, toteaa Haapala.
Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi
Oma Hämeen tietojohtamisen asiantuntijat ovat tutkineet THL:n rokotuskattavuusraportin ja hyvinvointialueen oman tietoaltaan eroja. Asiantuntijoiden mukaan tietoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska tietojen poimintaehdot ovat erilaisia. Esimerkiksi THL:n tilastoissa voi olla lapsia, jotka ovat saaneet MPR-rokotteen muualla ja muuttaneet sitten Kanta-Hämeen alueelle.
Lisäksi on havaittu, että THL:n ja Oma Hämeen tiedot eroavat esimerkiksi vuonna 2022 syntyneiden lapsien määrässä. Syntyneiden määrää käytetään kattavuuden laskennassa.
THL:n tuoreen tilaston mukaan valtakunnallisesti vain noin 91 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa kuusivuotiaille. Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.
Tuhkarokko on koko kehon tulehdustila eli yleisinfektio, jolla on vaikeita jälkitauteja. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.
– Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.