Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

UUTINEN
26.04.2023

Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään

Tasapainottamisohjelma sisältää myös panostuksia kotisairaalaan, ikäihmisten asiakasohjaukseen ja...

Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään

UUTINEN / 26.04.2023

Tasapainottamisohjelma sisältää myös panostuksia kotisairaalaan, ikäihmisten asiakasohjaukseen ja...

UUTINEN / 26.04.2023

Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Kuva: Miia Lahti / Oma Häme

Tasapainottamisohjelma sisältää myös panostuksia kotisairaalaan, ikäihmisten asiakasohjaukseen ja digipalveluihin. Aluehallitus käsittelee esitystä 2. toukokuuta.  

Aluehallitus käsittelee talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua ohjelman sisällöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista seminaareissaan huhtikuussa. Tasapainottamisohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon kanssa. Aluevaltuusto päättää talouden tasapainottamisohjelmasta 9. toukokuuta. 

Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esityksestä asetuksellaan asettanut ehdoksi lainan saamiselle tasapainotusohjelman, joka on toimitettava ministeriöön 15. toukokuuta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen pitää ohjelman toteuttamista mahdollisena, mutta aikataulua riskialttiina. Hänen mukaansa Oma Häme on pakon edessä, koska hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta, eikä hyvinvointialueen taseessa ole vanhoja ylijäämiä.  

– Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainotettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmassa esitetään kuitenkin myös panostuksia, joiden tarkoituksena on tukea rakenneuudistusta, jonka avulla voidaan turvata kantahämäläisten tarpeen mukaiset palvelut ja saada henkilöstö riittämään, toteaa Naukkarinen.  

– Tässä on radikaali ero kuntapohjaiseen soteen siinä, että menoleikkaukset ovat käytännössä ainoa aluevaltuuston käsissä oleva keino tasapainottaa taloutta, hän jatkaa. 

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden vaikutukset on esitetty kumulatiivisesti lähivuosille. Esitys ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. 

– Ohjelma on pitkällä aikavälillä välttämätöntä viedä läpi, koska työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarve pahentavat jo nyt vaikeutunutta henkilöstön riittävyyttä. Tähän tilanteeseen ei olisi kovin järkevää lähteä irtisanomaan tai lomauttamaan, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen

Ohjelmassa ei myöskään esitetä toimipisteiden sulkemista. Toimipisteverkoston osalta laaditaan erillinen selvitys vuoden 2023 aikana.  

Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Tasapainotustarve on kasvanut aiempiin laskelmiin nähden ja on tarkentunut vielä tällä viikolla.  

– Tämän vuoden budjetti on ylittymässä, mikä lisää entisestään talouden tasapainottamistarvetta ja siksi esityksen lieventäminen ei ole mahdollista. Painotan kuitenkin sitä, ettei tässä pidemmällä tähtäimellä ole kysymys edes rahasta, vaan henkilöstön riittävyydestä, Naukkarinen sanoo. 

Tasapainottamisohjelman esitys aluehallitukselle löytyy tiistain kokouksen esityslistasta

Tukipalveluiden yhtenäistämisestä tehokkuutta 

Toimintakuluihin haetaan suurimpia vähennyksiä, yli 13 miljoonaa euroa, hyvinvointialueen hallinnosta. Menojen kasvun hillitsemisen hallinnossa saavutetaan muun muassa tukipalveluita yhtenäistämällä ja parantamalla henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä. Toimintoja olisi mahdollisuus myös yhtiöittää.  

– Hyvinvointialueelle siirtyi useiden kuntien ja kuntayhtymien erilaisia hallinnon järjestelmiä ja toimintatapoja sekä tukipalvelusopimuksia. Hallinnon ja tukipalveluiden yhtenäistäminen sekä suuremman volyymin hyödyntäminen muun muassa hankintatoimessa tuo taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta jatkossa, kuvaa konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola

Erikoissairaanhoidossa yli 12 miljoonan euron vähennykset on mahdollista saada toimintaa kehittämällä ja tehostamalla. Esitykseen sisältyy myös neurologiseen kuntoutukseen ja päivystykseen liittyviä toimenpiteitä. 

– Talouden tasapainottamisohjelma sisältää sekä panostuksia että sopeuttamistoimenpiteitä, joiden tavoitteina on palvelurakenteen keventäminen ja palveluiden yhdenvertaisuus.  Kotisairaalatoimintaan panostetaan, mikä mahdollistaa osastohoidon vähentämistä ja yhtenä tavoitteena on päästä erikoissairaanhoidon osastopaikoissa Assi-sairaalaan suunniteltuun tasoon etuajassa. Lisäksi tehostetaan poliklinikkatoimintaa, minkä tarve tuli esiin jo vuonna 2019 tehdyssä NHG:n selvityksessä. Kalliita ostopalveluita, kuten leikkaussalien vuokraamista, pyritään kotouttamaan, listaa terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.  

Ikäihmisten palveluissa haetaan toimintakuluihin noin kahdeksan miljoonan vähennystä laskemalla ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyyttä kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-Hämeen ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyys on tällä hetkellä 8,4 prosenttia, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.  

– Tasapainottamisohjelmaan esitetyillä toimenpiteillä pyritään ikäihmisten palveluissa turvaamaan tulevaisuudessakin ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko

Pelastustoimen palvelut on tuotettu maakunnallisesti jo aiemmin, joten siellä toiminnan yhtenäistämistarvetta ei ole.  

– Pelastuspalveluissa jatketaan jo aloitettuja rakenneuudistukseen tähtääviä toimenpiteitä niukentuneiden resurssien vuoksi, kertoo toimialajohtaja Petri Talikka

Tasapainottamisohjelman keskiössä on ajatus siirtymisestä raskaista kevyempien palveluihin. Nyt asiakkaat ohjautuvat monilla turhan raskaisiin palveluihin, koska kevyemmissä palveluissa on puutteita. Tämän vuoksi tasapainottamisohjelmaan on listattu myös lastensuojeluun ja vammaispalveluihin liittyviä toimenpiteitä. 
 
– Toimenpiteiden tavoitteena on, että yhä useampi sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan perheeseen. Panostamme sijaisperheiden hankintaan ja tukemiseen osana sosiaali-, perhe- ja vammaispalveluiden rakenneuudistusta, kertoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen


 

Oma Häme perustaa digitaalisen sote-keskuksen 

Tasapainottamisohjelmassa esitetään myös panostuksia hyvinvointialueen palveluihin. Ne katetaan valtionavustuksella, jota voidaan käyttää toiminnan vakiinnuttamiseen, tilapäisiin kustannuksiin ja toiminnan kehittämiseen.  

Ohjelmassa esitetään muun muassa kotisairaalatoiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle sekä ikäihmisten asiakasohjauksen vahvistamista. Iäkkäiden kotona asumista halutaan tukea lisäämällä lääkärikonsultaatiota kotihoitoon, kotona tapahtuvaa kuntoutusta sekä vahvistamalla perhe- ja omaishoitajien tukea. Lisäksi Oma Häme panostaa etäpalveluihin perustamalla digitaalisen sote-keskuksen.  

Ohjelmalle asetettu aikataulu sisältää toimeenpanon riskejä 

Tasapainottamisohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamat ehdot. Lisäksi ohjelmalla yhtenäistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelurakennetta Kanta-Hämeessä, jotta palveluiden tarvitsemat resurssit voidaan turvata. 

– Ohjelman toimeenpanoon liittyviä riskejä ja vaikutuksia palveluihin on arvioitu laatimisvaiheessa. Riskien arviointia on toteutettava jatkuvasti toimeenpanon aikana, vahvistaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.  

Aluevaltuuston 9. toukokuuta tehtävän päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Valtiovarainministeriön tiukka aikataulu aiheuttaa tasapainottamisohjelman toimeenpanolle merkittävän riskin, koska arvioinnissa ei pystytä tunnistamaan kaikkia vaikutuksia väestön palveluihin. Hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta niiden toimeenpano vaatisi enemmän aikaa.