UUTINEN / 01.12.2025

Hoidon inhimillisyys pelasti minut – Mervi Pakan tarina hiv-hoidosta ja selviytymisestä

Mervi ”Mepa” Pakan elämä muuttui kertaheitolla, kun neuvolan alkuraskauden rutiiniverikokeet paljastivat hiv-vasta-aineita lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Hän odotti esikoistaan, eikä ollut koskaan ajatellut, että hiv voisi koskettaa häntä. Tieto tuntui epätodelliselta ja lamaannuttavalta.

Tänään, 1. joulukuuta, vietetään Maailman aids -päivää.

Diagnoosi varmistettiin neuvolassa otetulla kontrollinäytteellä. Kun tulos vahvistui, neuvola teki välittömästi lähetteen Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiosairauksien poliklinikalle. Ensimmäinen vastaanotto järjestettiin parin viikon sisällä.

Infektiopoliklinikalla Mervin otti vastaan infektiolääkäri Janne Mikkola yhdessä sairaanhoitaja Merjan kanssa. Rauhallinen kohtaaminen, kiireettömyys ja kyky kuunnella loivat välittömästi turvan tunteen. Mervi kuvaa hetkeä käänteentekeväksi: heidän tapansa kertoa asioista ymmärrettävästi ja arvostavasti antoi hänelle uskon siihen, että hän ja vauva selviävät.

Infektiolääkäri Pirjo Alho kuvaa hiv-diagnoosin jälkeistä hoitopolkua. HivAgAb-testi kuuluu alkuraskauden seulontoihin, ja positiivisen tuloksen jälkeen otetaan kontrollinäyte ja tehdään laajat laboratoriotutkimukset, kuten virusmäärä, auttajasolutasot, virustyypitys ja lääkeherkkyydet. Lisäksi tutkitaan munuaisten ja maksan toimintaa ja otetaan keuhkojen röntgenkuvaus. Ensimmäisellä käynnillä kerrotaan, että nykyisillä lääkkeillä hiv voidaan pitää kurissa ja potilas voi elää täysin normaalia elämää. Jos hiv-diagnoosi tehdään raskauden aikana, lääkitys aloitetaan mahdollisimman pian, jotta viruksen siirtyminen äidistä sikiöön voidaan estää ja vauva syntyy terveenä. Virusmäärää seurataan raskauden aikana säännöllisesti.

Mervin hiv-hoito on jatkunut Kanta-Hämeen keskussairaalan kahden infektiolääkärin hoidossa lähes 20 vuoden ajan. Hän korostaa, että pysyvä hoitosuhde on ollut hänen pelastuksensa. Lääkärin ja sairaanhoitajan tuttuus säästää voimaa, kun kaikkea ei tarvitse selittää uudelleen. Alho painottaa, että pitkäaikaishoidon perusta on nykyään hyvin yksinkertainen lääkitys, usein yksi tabletti päivässä, ja kontrollikäyntejä tarvitaan vain muutamia vuodessa. Oma Häme raportoi potilaiden hoitotulokset vuosittain THL:n HIV-laaturekisteriin, ja hoidon laatu on erittäin korkealla tasolla.

Vuosia myöhemmin Mervin terveydentilassa tapahtui merkittävä ja odottamaton käänne. Hiv-kontrollikäynnin yhteydessä otetussa rintakehän röntgenkuvassa näkyi löydös, joka johti jatkotutkimuksiin. Kuvan oli katsonut juuri infektiolääkäri Janne Mikkola, ja hän huomasi poikkeaman. Löydös osoittautui keuhkosyöväksi. Mervi kertoo, että oli ratkaisevaa, että kasvain löytyi juuri tutun lääkärin vastaanotolla. Tilanne oli järkyttävä, mutta Mikkolan rauhallinen ja tuttu tapa kertoa asioista teki siitä hallittavamman.

Keuhkosairauksien tutkimukset ja hoito toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä, jossa hoitava lääkäri on keuhkolääkäri ja syöpälääkäri toimii tarvittaessa konsultoivana asiantuntijana. Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Tuomas Rosberg kertoo. Keuhkosyövän taudinmääritys on lähes aina järkytys ja näytteenotot kiusallisia. Alkuvaiheessa kestää, ennen kuin yksilöllinen hoitopäätös on tehty. Niillä potilailla, joilla leikkaushoitoon on mahdollisuus, on parempi ennuste. Keuhkosyövän lääkehoidon tavoitteena on levinneen taudin hidastaminen. Kun tutkimustulokset ovat käytettävissä, hoitosuositus tehdään erikoislääkärikokouksessa. Ensimmäisen linjan hoidoksi yritetään löytää potilaan tapauksessa tehokkain. Hoitopäätös tehdään hoitavan lääkärin ja potilaan kesken. Alkuvaiheen keuhkosyöpä, joka voitaisiin leikata, on useimmiten oireeton tai vähäoireinen. Levinnyt keuhkosyöpä aiheuttaa selvät oireet eikä yleensä ole hoidettavissa leikkauksella. 

Mervin mukaan hoitopolkujen rinnakkainen ja saumaton kulku toi suuren turvallisuuden tunteen tilanteessa, jossa kaksi vakavaa sairautta kohtasivat. Hän kertoo olevansa elossa juuri siksi, että Oma Hämeessä kaikki toimi johdonmukaisesti, yhteistyössä ja ihmistä kuunnellen.

Mervi ei ole koskaan kokenut hiv-diagnoosiin liittyvää stigmaa Oma Hämeen palveluissa. Hän on puhunut avoimesti tilanteestaan, ja henkilökunta on kohdannut hänet tasavertaisesti, kunnioittavasti ja inhimillisesti. Muualla elämässä hän on kuitenkin kohdannut syrjintää, uusien harrastusten aloittamisen yhteydessä, deittimaailmassa ja hammashoidossa on joskus säikähdetty, häntä on ohjattu odottamaan päivän viimeistä aikaa tai esitetty virheellisiä käsityksiä sairaudesta. Infektiolääkäri Alhon mukaan hiv-potilaita kohdataan terveydenhuollossa harvoin, mikä voi johtaa tiedon puutteeseen ja ennakkoluuloihin. Siksi potilastarinat ovat tärkeitä.

Mervin tarina on herättänyt runsaasti keskustelua ja saanut paljon palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta eri puolilta Suomea. Hän kertoo saaneensa erityisesti hoitajilta viestejä, joissa kerrotaan, että hänen avoimuutensa ja kokemuksensa ovat avanneet heidän silmänsä hivin arkiselle todellisuudelle ja havahduttaneet pohtimaan omia ennakkoasenteita. Yksi pitkän linjan leikkaussalihoitaja kertoi toimineensa aiemmin hiv-positiivisia potilaita kohtaan varautuneesti vain tiedon puutteen vuoksi, mutta muuttaneensa toimintatapaansa luettuaan Mervin tarinan.

Tähän liittyen infektiolääkäri Janne Mikkola kertoo oman ammattilaisnäkökulmansa ja kokemuksensa: –Minullakin oli tilaisuus lukea kirjan käsikirjoitus. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut erinomaista, jos tuolloin nuorena erikoislääkärinä olisi ollut mahdollisuus lukea tällainen kuvaus odottamattoman tilanteen potilaassa herättämistä tunteista ennen kuin itse osuu vastaavaa kohtaamaan. Siksi suosittelen kirjaa kenen hyvänsä ammattiauttajan luettavaksi.

Mervin mukaan juuri tällaiset reaktiot osoittavat, miten tärkeää kokemusasiantuntijuus on, ja kuinka suuri merkitys yhden tarinan näkyväksi tuomisella voi olla potilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.

Mervi toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät hivin olevan sairaus muiden joukossa. Hän haluaa muistuttaa, että lääkityn hivin kanssa ei voi tartuttaa. Hän lisää myös olevansa aidosti ylpeä Oma Hämeen hiv-hoidosta ja sanoo:

–Minun mielestäni Oma Hämeessä saa Suomen parasta hiv-hoitoa.