
Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
ARTIKKELI / 31.07.2026
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...

ARTIKKELI / 31.07.2026
Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.
– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.
Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.
– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.
Kahden maailman rajalla
Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.
– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.
Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.
– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.
Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.
– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.
Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.
– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.
Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.
– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.
Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.
Palapeli, joka ei saa hajota
Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.
– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.
Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.
– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.
Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.
– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.
Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.
Viimeinen ilta
Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.
– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.
– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.
Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.
Hetki, jolloin kaikki loksahti
Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.
– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.
Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.
– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.
Kaaos, joka kantoi
Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.
– Kaaos.
Toinen sanoo:
– Extreme run.
Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.
– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.
Sisältöjulkaisija
Uutiset

Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
Oma Häme korjaa diagnoositietoja, jotka eivät näy oikein rahoituksen pohjana toimivassa THL:n tietokannassa.

Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
UUTINEN / 12.08.2026
Oma Häme korjaa diagnoositietoja, jotka eivät näy oikein rahoituksen pohjana toimivassa THL:n tietokannassa.

UUTINEN / 12.08.2026
Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta.
Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.
Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.
Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.
– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.
Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.
Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen
Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.
– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.
Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.
Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.
– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Korjaus ei vaikuta hoitosuhteeseen, eikä vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.

Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
UUTINEN / 12.08.2026
Korjaus ei vaikuta hoitosuhteeseen, eikä vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.

UUTINEN / 12.08.2026
Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.
Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.
Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.
Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.
Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä
Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.
Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.
Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.
Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.
Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.
Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
Koulujen alku voi väsyttää nuorta tai nostaa esiin stressiä. Tukea on tarjolla.

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
UUTINEN / 12.08.2026
Koulujen alku voi väsyttää nuorta tai nostaa esiin stressiä. Tukea on tarjolla.

UUTINEN / 12.08.2026
Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.
Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.
Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua.
Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.
– Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen.
Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä. Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys.
– On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.
Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.
Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan:
– nukkuuko nuori riittävästi
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana
– jääkö lepoon riittävästi aikaa
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin
Tutustu perhekeskuspalveluihimme
Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Käsittelyssä oli muun muassa hankintasuunnitelma ja tietohallinnon toiminnan muutos.

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
UUTINEN / 11.08.2026
Käsittelyssä oli muun muassa hankintasuunnitelma ja tietohallinnon toiminnan muutos.
11.08.2026

UUTINEN / 11.08.2026
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi maanantaina 10. elokuuta Hausjärvellä. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa hankintasuunnitelman täydentäminen sekä tietohallinnon toiminnan muutokset. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta.
Aluehallitus hyväksyi täydennykset Oma Hämeen hankintasuunnitelmaan, johon lisättiin täsmennyksiä erityisesti uuden hankintalain muutosten edellyttämien kilpailutusten vuoksi. Lisäksi suunnitelmaa tarkennettiin ikäihmisten palveluiden hankintojen osalta, sillä palvelutarpeen kehitys ja palveluiden järjestämistavat ovat täsmentäneet tulevia hankintatarpeita.
Hankintasuunnitelmaa täydennettiin edellisen kerran toukokuussa. Tuolloin joidenkin hankintojen ennakoitu arvo oli vielä selvityksessä. Nyt hyväksytyssä täydennyksessä myös nämä ennakoidut arvot on lisätty suunnitelmaan. Aluehallitus päättää jatkossakin erikseen niistä hankinnoista, joita se haluaa seurata tai käsitellä tarkemmin.
IT-sovellustuen siirtäminen omaksi toiminnaksi etenee
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös tietohallintoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosta ja päätti perustaa kaksi uutta ICT-palvelupäällikön virkaa.
Aluehallitus päätti maaliskuussa, että Oma Häme vähentää palveluostoja 2M-IT:ltä ja tulee siirtämään IT-sovellustuen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Toimintamuutoksen vuoksi tietohallinnossa käytiin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, koska uudelleenjärjestelyjen arvioitiin vaikuttavan muun muassa henkilöstön tehtäviin, työnkuviin, palvelussuhteen ehtoihin, työyhteisöihin ja esihenkilöjärjestelyihin. Neuvottelujen tavoitteena ei ollut henkilöstön vähentäminen, vaan tietohallinnon rakenteen ja tehtävien uudistaminen niin, että sovellustuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueen omana toimintana.
Muutoksella tavoitellaan sovellustuen parempaa ohjattavuutta ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Samalla tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointialueen omaa ICT-osaamista sekä käyttäjien ja prosessien tuntemusta ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.
Nyt perustetut ICT-palvelupäälliköiden virat liittyvät muutokseen. Palvelupäälliköt vastaavat järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksien ohjauksesta, palvelutuotannon johtamisesta, toimittajahallinnasta, hankintoihin liittyvästä valmistelusta sekä muutosten hallinnasta.
Aluehallitus käsitteli lisäksi valtuustoaloitteita ja siirsi ne vastattavaksi toimialoille sekä muutamien aloitteiden vastauksia edelleen käsittelyyn aluevaltuustolle.
Lisäksi aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialueen ohjeen, joka koskee vieraanvaraisuutta, edustamista ja lahjoja. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 24. elokuuta.

Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.

Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
UUTINEN / 11.08.2026
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.

UUTINEN / 11.08.2026
Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.
Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.
Liity tilaisuuteen tästä linkistä
Tilaisuuden aiheet:
- vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
- millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
- järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin
Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
Neuvotteluilla ei haeta henkilöstövähennyksiä – kyse on toimintojen uudelleenjärjestelystä.

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
UUTINEN / 10.08.2026
Neuvotteluilla ei haeta henkilöstövähennyksiä – kyse on toimintojen uudelleenjärjestelystä.

UUTINEN / 10.08.2026
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut perjantaina 14. elokuuta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yhtiön hallitus päätti neuvottelujen käynnistämisestä 5. elokuuta. Neuvottelujen piirissä on noin 41 työntekijää ateria- ja puhtauspalveluissa. Neuvotteluista on tiedotettu yhtiön henkilöstöä maanantaina 10. elokuuta.
Suunnitellut muutokset liittyvät erityisesti Forssan seudun ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämiseen. Forssan ateriakohteet siirtyvät tukipalveluyhtiön hoidettaviksi nykyisen palveluntuottajan Loikun (Loimijoen kuntapalvelut Oy) sopimuksen päättyessä vuoden 2026 lopussa. Ateriatuotantoa suunnitellaan keskitettäväksi Forssan sairaalaan perustettavaan valmistuskeittiöön. Samassa yhteydessä suunnitellaan lopetettavan kolmen pienemmän keittiön ateriatuotanto alueelta.
Neuvotteluissa tarkastellaan ateria- ja puhtauspalvelujen tehtäviä, työnjakoa, sijoittumista ja esihenkilörakennetta laajemminkin yhtiön toiminta-alueella. Muutokset voivat koskea muun muassa työntekijöiden työn sisältöjä, tehtävänimikkeitä ja työskentelykohteita.
Neuvottelujen ensisijaisena tavoitteena ei ole henkilöstön vähentäminen, vaan nykyisen henkilöstön hyödyntäminen toiminnan muutoksissa. Ratkaisuja pyritään löytämään muun muassa tehtävien sisältöjä ja työssäkäyntialueita muuttamalla sekä hyödyntämällä eläköitymisten, irtisanoutumisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisen tuomia mahdollisuuksia. Irtisanomiset ovat kuitenkin mahdollisia, jos muuta työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei ota tarjottua tehtävää vastaan.
Oma Hämeen tukipalvelut Oy:ssä on ollut 6. elokuuta alkaen toistaiseksi voimassa rekrytointikielto muutosneuvottelujen piirissä olevissa tehtävissä.
Muutosneuvottelujen etenemisestä tiedotetaan henkilöstölle neuvotteluprosessin aikana. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen 11.9.2026 mennessä.