Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa palveluiden keskittämisestä ja sote-säästöjen kipukohdista.
Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?
ARTIKKELI / 10.06.2026
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa palveluiden keskittämisestä ja sote-säästöjen kipukohdista.
ARTIKKELI / 10.06.2026
Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?
Kuluvan vuoden aikana on noussut näkemyksiä siitä, miten sotea pitäisi korjata (pelastustoimi on ilmeisesti kunnossa, kun siitä puhutaan hyvin vähän). Nämä ajatukset ovat näkyneet myös arviointiryhmien esityksissä niillä alueilla, jotka ovat arviointimenettelyssä. Arviointiryhmien työssä erikoissairaanhoidon keskittäminen on ollut yksi keskeisimmistä – ellei jopa näkyvin – teema.
Lapissa tämä on näkynyt keskusteluna Meri-Lapin palvelurakenteesta, ja Keski-Suomessa on esitetty tiettyjen erikoisalojen keskittämistä Pohjois-Savoon. Keskittämisen lisäksi alueita on pyydetty lisäämään yhteistyötä ja monissa yhteyksissä on melko suoraan esitetty, että alueiden määrää tulisi vähentää, jotta syntyisi "isommat hartiat". Nämä suorat esitykset perustuvat nimenomaan talouslukuihin, mutta välillä tuntuu siltä, että meillä on tässä valtakunnassa käytössä erilaisia taskulaskimia. En nimittäin ymmärrä, miten nämä kaksi tekijää yksinään ratkaisisivat soten keskeiset ongelmat.
On totta, että erikoissairaanhoito yksittäisenä kokonaisuutena on merkittävä menoerä hyvinvointialueiden budjeteissa, se muodostaa noin kolmanneksen kokonaiskustannuksista. Kyse on kuitenkin hoidoista ja palveluista, joita ei käytännössä voida lopettaa. Tai voidaan, mutta seuraukset olisivat potilaille kohtalokkaita. Jos palveluita ei lopeteta, miten toiminnan siirtäminen alueelta A alueelle B sitten säästäisi merkittävästi rahaa? Jonkin verran säästöjä voi syntyä palveluiden kokoamisesta yhteen hallinnollisesta näkökulmasta (hyvin pieni säästö), mutta saman hoidon tai vastaanottokäynnin potilas tarvitsee riippumatta siitä, tapahtuuko se alueella A vai alueella B.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna etäisyydet kasvavat ja välilliset kustannukset lisääntyvät. Ihmiset joutuvat olemaan pidempään poissa töistä, matkakulut kasvavat ja palveluiden saavutettavuus heikkenee. Sitten tulee vaikein kysymys: jos toiminta X siirretään alueelta A alueelle B, on hyvin todennäköistä, että alueelle A jää vajaakäytöllä olevia tiloja ja alueella B tarvitaan lisää kapasiteettia. Jos siirtyvä toiminta olisi esimerkiksi osa leikkaustoiminnasta, seurauksena voisi olla, että toisaalla leikkaussaleja jää tyhjiksi ja toisaalla rakennetaan uusia tai laajennetaan olemassa olevia tiloja. Toinen keskustelussa usein unohtuva näkökulma on toiminnallinen kokonaisuus. Ei ole sattumaa, että sairaala ja sen päivystys rakentuvat tiettyjen erikoisalojen ympärille. Ei tuolikaan pysy kunnolla pystyssä, jos siitä katkaisee yhden jalan – ja satulatuoli taitaa romahtaa.
Puretaan väliin vielä yksi myytti: isompi yksikkö ei tarkoita sitä, että toiminta olisi laadukkaampaa. Terveydenhuollossa tärkeintä on, että hoito on laadukasta ja potilasturvallista. Jos sairaala ei pysty tuottamaan laadukasta hoitoa, toimintaa ei pidä jatkaa sellaisenaan, sanoi eräs johtajaylilääkärikin aikoinaan. Se pitää korjata tai tarvittaessa siirtää toiseen sairaalaan. Eli keskittäminen ei itsessään ole laadun tae, eikä suurempi yksikkö ole automaattisesti parempi kuin pienempi.
Kurkataanpa sitten kustannuspuolta, sillä se näyttää olevan esitysten ytimessä. Toimin aikoinaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtajana, ja yksi tehtävistäni oli optimoida palvelutuotannon kustannusrakennetta. Kävimme läpi useita erikoisaloja siitä näkökulmasta, olisiko palvelu järkevää tuottaa itse vai ostaa toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä toimijalta. Joka kerta, kun arvioimme kokonaiskustannuksia, olivat ostopalveluiden kustannukset joko samalla tasolla tai korkeammat kuin omassa tuotannossa. Lisäksi tunnistimme välillisiä kustannusriskejä, koska erikoissairaanhoito on toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi ortopedi saattaa tarvita neurologin konsultaatiota osana hoitoprosessia. Jos neurologia olisi keskitetty alueelle X, jokainen konsultaatio muodostaisi uuden laskutettavan kustannuserän, eikä yhteistyö olisi samanlaista kuin oman talon sisällä tehty. Ammattilaiset eivät ole robotteja, vaan ihmisiä, jotka toimivat työyhteisössä. Tästä näkökulmasta en ymmärrä, mistä todellinen säästö syntyisi, jos erikoissairaanhoitoa siirretään paikasta toiseen.
Ymmärrän kyllä, että erittäin pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 15–20 vuoden perspektiivissä, säästöjä voi syntyä. Siihen mennessä palvelut, teknologia ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin todennäköisesti muuttuneet merkittävästi. Tällöin tämän päivän keskittämisratkaisut voivat osoittautua tarpeettomiksi tai jopa kustannuksia lisääviksi ja laatua heikentäviksi. Voimme loputtomasti väitellä erikoissairaanhoidon työnjaosta, mutta todelliset säästöt syntyvät tarveperusteisesta yhteistyöstä, ei valtakunnallisesti ohjatusta yhteistyöstä.
Sisä-Suomen YTA-alueella, johon kuuluvat Kanta-Hämeen lisäksi Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, yhteistyötä tehdään jo monilla osa-alueilla. Meillä on muun muassa Sydänsairaala, Coxa, Fimlab ja Tuomi Logistiikka. Nämä yhteistyökokonaisuudet eivät ole syntyneet siksi, että meitä olisi ohjattu tekemään yhteistyötä. Ne ovat syntyneet alueiden omasta tahtotilasta sekä yhteisesti tunnistetusta tarpeesta. Voisi olla, että meillä olisi yhteinen Tähtisairaala, jos se olisi sopinut hallitusohjelmaan, mutta ei sopinut Sipilän kaudella. Epäilenkin, että valtion "informaatio-ohjaus" pikemminkin syventää poteroita kuin avaa uusia yhteistyökanavia.
Onko alueiden yhdistäminen sitten se paljon puhuttu hopealuoti? Jokainen hyvinvointialueiden talouslukuja tarkastellut näkee melko nopeasti, ettei ole. Rakenteiden muuttaminen tässä hetkessä aiheuttaisi vain uuden käänteen, joka pysäyttäisi kehittämistyön pitkäksi aikaa. Hyvinvointialueiden yhdistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että seuraavat 2–3 vuotta käytettäisiin taas organisaatio- ja johtamisrakenteiden rakentamiseen sekä toiminnan vakauttamiseen. Lisäksi syntyisi huomattava määrä kustannuksia tietojärjestelmien yhteensovittamisen, palveluiden yhdistämisen ja toiminnan harmonisoinnin kautta.
Käytännössä moni asia alkaisi jälleen alusta, samalla tavalla kuin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuonna 2023. Onko siis järkevää esittää, että koko soten uudistusrumba käynnistetään uudelleen ja kesken nykyisen järjestelmän vakiinnuttamisen? Saa olla aikamoinen taikuri, joka taikoo kahdesta tai kolmesta köyhästä alueesta rikkaan alueen pelkästään hallintoa vähentämällä, koska samat palvelut on joka tapauksessa tuotettava väestölle.
Yksi alueiden yhdistämiseen liittyvä näkökulma jää kuitenkin vähälle huomiolle: poliittinen järjestelmä. Alueiden yhdistyminen voisi muuttaa vaalipiirejä, poliittisia voimasuhteita ja päätöksenteon painopisteitä sekä siirtää päätöksentekoa kauemmas osasta asukkaita. En sukella tähän teemaan tämän syvemmin. Totean kuitenkin sen, että virkamiehen näkökulmasta päätöksentekokykyinen poliittinen rakenne on ratkaisevan tärkeä asia. Kanta-Hämeessä meillä on ollut päätöksentekokykyä, siitä iso kiitos poliittisille päättäjille.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että rahoitusjärjestelmällä ajetaan alueita vähitellen taloudelliseen ahdinkoon, jotta alueiden määrän vähentämisestä tulisi poliittisesti helpompi vaihtoehto. On erikoista, että valtakunnallisesti käydään hyvin vähän keskustelua siitä, että rahoitusjärjestelmän ns. tekniset tarkistukset leikkasivat hyvinvointialueilta muutamassa kuukaudessa noin 695 miljoonaa euroa. Samalla meillä on useita alueita, joiden pitäisi nopeasti ikääntyvän väestön keskellä tuottaa sote- ja pelastuspalvelut käytännössä rahoituksen nollakasvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sopimusten mukaiset palkankorotukset, inflaation vaikutukset ja muut kustannusten nousut on katettava täysimääräisesti toiminnasta säästämällä.
Jotain on todella pahasti pielessä, jos järjestelmä toimii näin. Jos kuntien valtionosuusjärjestelmästä leikattaisiin vuositarkistuksen yhteydessä 695 miljoonaa euroa, keskustelu olisi todennäköisesti huomattavasti äänekkäämpää. Nyt asia jäi yllättävän vähälle huomiolle, vaikka vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin ovat erittäin merkittäviä.
rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
UUTINEN / 08.07.2026
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
UUTINEN / 08.07.2026
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.
Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.
Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.
Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön.
Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.
Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
UUTINEN / 29.05.2026
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
UUTINEN / 29.05.2026
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen.
Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain.
Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä
Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn.
Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.
Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.
Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi
Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi
Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin
9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina.
Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
UUTINEN / 07.07.2026
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
07.07.2026
UUTINEN / 07.07.2026
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.
Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.
Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin.
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 02.07.2026
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
UUTINEN / 02.07.2026
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.
Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun.
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme
Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.
– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.
– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.
Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.
Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.
Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.
Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
UUTINEN / 02.07.2026
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
UUTINEN / 02.07.2026
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.
– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.
Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.
Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.
Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.
Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...
Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä
ARTIKKELI / 28.05.2026
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...
ARTIKKELI / 28.05.2026
Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä
Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.
Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.
Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.
Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.
Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi.
Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla.
Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.
Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu.
Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.
Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.
rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme