ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa

Riippuvuus on ilmiö, joka koskettaa monia – suoraan tai läheisen kautta. Se ei aina näy ulospäin, eikä sitä aina tunnisteta ajoissa. Siksi puheeksiotto on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä haittoja ja tukea muutosta. Se ei ole syyttelyä, vaan välittämistä. Se on teko, joka voi muuttaa elämän suunnan.

Mitä riippuvuus on – ja miksi se voi jäädä huomaamatta?

Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä pakonomaisena tarpeena käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Fyysisessä riippuvuudessa keho tottuu aineeseen, psyykkisessä käyttö lievittää esimerkiksi ahdistusta tai tylsyyttä, ja sosiaalisessa riippuvuudessa korostuu tarve kuulua ryhmään tai saada hyväksyntää.

Usein riippuvuus mielletään yksilön ongelmaksi, vaikka siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Lääketieteellisesti kyse on aivojen sairaudesta, jossa kyky hallita käyttöä heikentyy. Arkikielessä riippuvuus saatetaan nähdä tapana tai tottumuksena – erityisesti nuorten keskuudessa – eikä sen haitallisuutta aina tunnisteta.

Varhainen puuttuminen – miksi se on tärkeää?

Puheeksiottaminen ajoissa voi:
•    Ehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja
•    Auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle
•    Ylläpitää toivoa, välittämistä ja muutoksen mahdollisuutta
•    Suojata kehittyviä aivoja – erityisesti nuorilla
•    Säästää resursseja – ehkäisy on tehokkaampaa kuin korjaaminen

Nuoren kohdalla aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Nuori ei aina itse tunnista ongelmaa, mutta voi hyötyä tiedosta ja tuesta. Aikuinen voi olla se, joka näkee ensimmäiset merkit ja uskaltaa kysyä.

Miten ottaa riippuvuus puheeksi?

Puheeksiotto vaatii herkkyyttä, kunnioitusta ja rohkeutta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

1.    Valitse oikea hetki ja paikka. Keskustele rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä, kahden kesken.
2.    Aloita huolen ilmaisemisella. Esimerkiksi: “Olen huomannut, että… ja haluaisin jutella siitä.”
3.    Kysy – älä syytä. Käytä avoimia kysymyksiä: “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?” tai “Oletko miettinyt, miksi käytät?”
4.    Kuuntele aidosti. Älä tuomitse tai vähättele. Anna tilaa kertoa oma näkökulma.
5.    Tuo huoli esiin rakentavasti. Kerro, mitä olet huomannut ja miksi se huolestuttaa sinua.
6.    Tarjoa tukea – älä uhkaa. “Haluaisin, että voit hyvin – voitaisko miettiä yhdessä, mitä tälle voisi tehdä?”
7.    Hyödynnä tietoa ja ymmärrystä. Kerro, että riippuvuus ei ole heikkoutta. Etsikää tietoa yhdessä.

Täydellistä hetkeä ei tarvita – välittäminen riittää. Toistuva keskustelu on tärkeämpää kuin täydellinen hetki. Läheisen rooli voi olla hyvin kuormittava ja raskas, muuta kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Apua on saatavilla. 

Miten tukea lopettamisessa?

Kun riippuvuus on tunnistettu, tuki muutokseen on ratkaisevaa. Tärkeintä on olla rinnalla kulkija:

•    Näytä, että välität. Pysy mukana myös vaikeina hetkinä.
•    Auta löytämään apua. Ohjaa esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, terveydenhuollon palveluihin tai verkkopalveluihin kuten fressis.fi ja mielenterveystalo.fi 
•    Keskustele motivaatiosta. Miettikää yhdessä, mitä hyötyä lopettamisesta voisi olla.
•    Aseta realistisia tavoitteita. Pienet askeleet vievät eteenpäin – lipsahdukset voivat kuulua muutokseen.
•    Tunnista ja kannusta edistystä. Huomaa pienetkin onnistumiset ja vahvista niitä.
•    Tarjoa vaihtoehtoja. Etsikää yhdessä mielekästä tekemistä, joka tuo hyvää oloa ilman riippuvuutta.
•    Kerro vieroitusoireista. Ne ovat ohimeneviä – tieto helpottaa niiden sietämistä.
•    Hyödynnä vertaistukea. Tarinoiden jakaminen voi lisätä toivoa ja uskoa muutokseen.

Riippuvuus ei katso ikää tai muotoa

Riippuvuus voi liittyä alkoholiin, nikotiiniin, pelaamiseen, someen, huumausaineisiin tai mihin tahansa toimintaan, joka alkaa hallita elämää. Pienetkin sanat voivat vaikuttaa – ja joskus juuri ne käynnistävät muutoksen.

Huoli on hyvä syy puhua.
Välittäminen on paras työkalu.
Muutos on mahdollinen.

Anna Kenni, ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
hyte- ja osallisuusyksikkö

Lisätietoa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluista

Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa - lue lisää kampanjasta