Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Sisältöjulkaisija

Aija Myllyniemen kasvokuva.
ARTIKKELI
19.09.2025

Blogi: Murrosikä haastaa – Vanhemman tuki nuoren hyvinvoinnin turvana on tärkeää

Vanhemman on tärkeää tuoda nuorelle esiin oma huolensa nuoren voinnista, kirjoittaa erityispsykologi.

Aija Myllyniemen kasvokuva.

Blogi: Murrosikä haastaa – Vanhemman tuki nuoren hyvinvoinnin turvana on tärkeää

ARTIKKELI / 19.09.2025

Vanhemman on tärkeää tuoda nuorelle esiin oma huolensa nuoren voinnista, kirjoittaa erityispsykologi.

Aija Myllyniemen kasvokuva.

ARTIKKELI / 19.09.2025

Blogi: Murrosikä haastaa – Vanhemman tuki nuoren hyvinvoinnin turvana on tärkeää

Nuoruusikä haastaa nuorta, mutta niin myös nuoren vanhempaa. Oma nuori muuttuu silmissä lapsesta murrosikäiseksi nuoreksi, joka ei välttämättä vastaa kysymyksiisi, haluaa viettää entistä enemmän aikaa vain omien kavereiden kanssa tai vetäytyy mielellään omiin oloihinsa. Tämä on luonnollista, koska nuoruudessa on tiettyjä kehitystehtäviä, joita nuoren täytyy kyetä ratkaisemaan pystyäkseen itsenäistymään. Näitä ovat vanhemmista irrottautuminen, suuntautuminen ikätovereihin, sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen.  

Mielialan vaihtelut, ristiriidat vanhempien kanssa, mustavalkoinen ajattelu ja kiinnostus kavereihin ovat nuoruusiässä tyypillistä. Mielialat voivat etenkin varhaisnuoruudessa vaihdella hyvin nopeasti, mikä saattaa herättää vanhemman huolen.  Jos huomaat nuorella olevan voimakasta mielialojen vaihtelua, tästä on hyvä yrittää keskustella nuoren kanssa.  

Joskus mielialan vaihtelun taustalla voi olla masennusta tai ahdistuneisuutta. Esimerkiksi muutokset tai ristiriidat ihmissuhteissa, yksinäisyyden kokemus tai muutokset nuoren elämäntilanteessa voivat aiheuttaa masennusoireita.   

Tyypillisiä masennusoireita ovat väsymys ja masentunut mieliala. Nuoren paha olo voi ilmetä myös fyysisinä oireina, kuten vatsakipuina ja päänsärkyinä, tai tavanomaisesta poikkeavana ärtyneisyytenä. Itsetuhoiset ajatukset tai itsensä satuttaminen esimerkiksi viiltelemällä ovat aina merkki nuoren vaikeuksista pärjätä haastavien tunteidensa kanssa, ja vaativat puuttumista nuoren tilanteeseen ja nuoren ohjaamista avun piiriin.  Lisäksi vetäytyminen kaverisuhteista tai mielekkäistä harrastuksista sekä haasteet huolehtia ikätasoisesti itsestään ja omasta koulunkäynnistään, voivat viitata siihen, että taustalla on mielialaongelmia.  

Riippumatta siitä, kuinka halukas nuori on vanhemman kanssa keskustelemaan asioistaan, vanhemman on tärkeää tuoda nuorelle esiin oma huolensa nuoren voinnista. Jos nuorella vaikuttaa olevan paha olla suurimman osan ajasta useamman viikon ajan, nuori olisi hyvä ohjata avun piiriin.  

Vanhemmalle tärkeää muistettavaa 

  • Vaikka nuori ei ole aina halukas keskustelemaan kanssasi, jatka sinnikkäästi oman mielenkiinnon osoittamista nuorta kohtaan. Kysy arkisista asioista, vaikka nuoren vastaukset olisivat lyhyitä. Kiinnostuksen osoittaminen on nuorelle tärkeää, vaikka hän ei sitä siinä hetkessä osoittaisikaan.  

  • Nuoren jatkuvasta vetäytymisestä omaan huoneeseensa ei tarvitse olla huolissaan, jos et ole huolissasi mistään muusta nuoren käytöksessä. Nuori tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. Pyri kuitenkin ylläpitämään yhteisiä, arkisia yhdessä tekemisen hetkiä, kuten yhteisiä ruokailuita. 

  • Nuoren voi joskus olla hyvin vaikea sanoittaa omaa oloaan ja ajatuksiaan. Jos olet huolissasi nuoren muuttuneesta käytöksestä, ota se puheeksi nuoren kanssa. Kääntykää tarvittaessa avun piiriin mm. ottamalla yhteyttä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. 

  • Mikäli nuorella on itsetuhoisia ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä, tällöin olisi aina syytä hakeutua avun piiriin. Näin olisi syytä tehdä myös silloin, jos nuori jatkuvasti toimii aggressiivisesti, rikkoo sääntöjä tai ottaa vaarallisia riskejä.  

  • Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi: liikkuminen, riittävä palautuminen, omien ystävien ja mielekkäiden asioiden tekeminen on erityisen tärkeää myös silloin, kun nuoren käytös haastaa.  

Oma Häme on julkaissut syyskuun alusta alkaen lyhyen videosarjan nuorten mielen hyvinvoinnista. Tässä ja tunteella -somevideot ovat katsottavissa Facebookissa ja Instagramissa Voi hyvin Oma Hämeessä -tileillä. Parin minuutin mittaiset videot tarjoavat helposti lähestyttävää tietoa nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville aikuisille.  

Ymmärrystä myllerrykseen – somevideoita nuorten mielen hyvinvoinnin tueksi - Oma Häme 

Aija Myllyniemi

Lasten ja nuorten erityispsykologi 

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Oma Hämeen konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka ulkoiluasussa.
ARTIKKELI
13.11.2026

Yksi pieni teko riittää alkuun – Diabetesviikko kannustaa parempiin eväisiin arjessa

Konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka muistuttaa, että sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.

Oma Hämeen konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka ulkoiluasussa.

Yksi pieni teko riittää alkuun – Diabetesviikko kannustaa parempiin eväisiin arjessa

ARTIKKELI / 13.11.2026

Konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka muistuttaa, että sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.

Oma Hämeen konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka ulkoiluasussa.

ARTIKKELI / 13.11.2026

Yksi pieni teko riittää alkuun – Diabetesviikko kannustaa parempiin eväisiin arjessa

Portaat hissin sijaan, tauko istumiseen tai pehmeämpää rasvaa leivälle. Pienillä, toistuvilla valinnoilla voi pienentää tyypin 2 diabeteksen riskiä ja tukea omahoitoa. Oma Hämeen konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka muistuttaa myös armollisuudesta: sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.

Ruokakaupan hyllyllä tulee vastaan tuttu valinta. Ostoskoriin voi nostaa saman levitteen kuin ennenkin tai pysähtyä hetkeksi vertailemaan vaihtoehtoja. Työpäivän aikana puolestaan voi huomata istuneensa pitkään ja nousta jaloittelemaan.

Tällaiset arkiset tilanteet ovat hyvä lähtökohta omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle. Diabetesviikkoa vietetään 9.–15.11. ja Maailman diabetespäivää 14.11. Tämän vuoden teema on Paremmat eväät arkeen, ja se nostaa esiin erityisesti kaupassa ja ruokapöydässä tehtäviä valintoja.

Oma Hämeen diabetes- ja endokrinologian poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja, konsultoiva diabeteshoitaja Eveliina Tikka kannustaa aloittamaan yhdestä omaan arkeen sopivasta teosta.

– Valitsenko hissin vai portaat? Kävelenkö kauppaan vai menenkö autolla? Voisiko istumatyössä tehdä taukojumppaa tai välillä työskennellä seisten?

Sairastumisen taustalla on monta tekijää

Elintavoilla on suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Sairastumisriskiin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, myös perimä. Siksi sairastumisesta ei voi tehdä päätelmiä pelkästään ihmisen elintapojen perusteella.

Tikka muistuttaa, että diabeteksen eri muodot on tärkeää erottaa toisistaan. Tyypin 1 diabetesta ei voida ehkäistä elintavoilla, ja siihen voi sairastua missä iässä tahansa.

– Teemme usein pelkästään iän tai ulkonäön perusteella melko voimakkaitakin päätelmiä toisen ihmisen sairaudesta tai elintavoista.

Jos oma riski sairastua tyypin 2 diabetekseen mietityttää, sitä voi arvioida riskitestillä. Oma Häme -sovelluksen Diabetesriskissä olevan digipolulta saa myös tukea elintapojen muuttamiseen. Testin voi tehdä vaihtoehtoisesti Diabetesliiton verkkosivuilla.

Kaupassa voi aloittaa yhdestä vaihdosta

Ruokavalion muuttaminen voi alkaa esimerkiksi siitä, että vaihtaa kovaa rasvaa sisältävän levitteen pehmeää rasvaa sisältävään vaihtoehtoon tai vertailee tuttujen tuotteiden suolapitoisuuksia.
Eveliina nostaa kauppareissun avuksi Sydänmerkin. Se kertoo, että tuote on ravitsemuslaadultaan parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Tuoteryhmästä riippuen kriteereissä huomioidaan esimerkiksi rasvan laatu ja määrä, suola, sokeri tai kuitu.

Merkki auttaa siis vertailemaan keskenään samankaltaisia tuotteita. Sekään ei tarkoita, että tuotetta voisi syödä rajattomasti. Ruokavalion kokonaisuudella ja annoskoilla on edelleen merkitystä.

Tikan viesti on käytännöllinen: kaikkea ei tarvitse muuttaa samalla kertaa. Yhdenkin tutun tuotteen vaihtaminen voi olla alku uudelle tavalle.

Liike ja lepo näkyvät myös verensokerissa

Liikkuminen tukee diabeteksen hoitoa monella tavalla. Se parantaa insuliiniherkkyyttä eli elimistön kykyä hyödyntää insuliinia ja auttaa verensokerin hallinnassa. Jo pienestä liikkeen lisäämisestä on hyötyä.

Tikka korostaa erityisesti lihasvoimaharjoittelun merkitystä. Lihaskudos on tärkeä osa sokeriaineenvaihduntaa, ja lihaskunnosta huolehtiminen tukee samalla toimintakykyä.

Myös kuormitus ja huonosti nukutut yöt voivat näkyä verensokeriarvoissa. Siksi omahoidossa on hyvä tarkastella ruokailun ja liikkumisen rinnalla sitä, miten nukkuu ja palautuu.

Eveliinan mukaan myös todetun uniapnean hoidosta on tärkeää huolehtia, sillä hoitamaton uniapnea voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa.

Hoitoväsymyksestä kannattaa puhua

Diabeteksen omahoito vaatii huomiota päivästä toiseen. Välillä jatkuva hoitaminen väsyttää, eikä kaikkeen tunnu riittävän voimia.

– Jaksamisen ongelmista ja hoitoväsymyksestä kannattaa jutella oman hoitavan tahon kanssa. Joskus apu voi löytyä myös vertaistuesta, Eveliina sanoo.

Vertaistukea voi löytää esimerkiksi Diabetesliiton kursseilta, paikallisesta diabetesyhdistyksestä tai verkosta. Toisen samaa sairautta sairastavan kanssa voi jakaa sellaisiakin arjen kokemuksia, joita on muuten vaikea sanoittaa.

Omahoitoon kuuluvat myös säännölliset seurantakäynnit ja tutkimukset oman hoitopaikan ohjeiden mukaisesti. Eveliina muistuttaa, että tyypin 2 diabeteksen seuranta toteutuu usein perusterveydenhuollossa, jolloin asiakkaan on tärkeää huolehtia ajan varaamisesta saamansa ohjeen mukaan.

Diabetesviikon teko voi olla pieni

Diabetesviikolle Eveliinan toive on yksinkertainen: tee edes yksi pieni teko oman hyvinvointisi hyväksi. Se voi olla tauko istumiseen, portaiden valitseminen tai uuden vaihtoehdon kokeileminen ruokakaupassa.

Samalla hän toivoo armollisuutta itseä kohtaan.

– Diabetesviikko muistuttaa myös siitä, että et ole yksin.

Arvioi oma riskisi ja tutustu tukeen:
Oma Hämeen Diabetesriskissä olevan digipolku
Diabetesliiton tyypin 2 diabeteksen riskitesti
Oma Hämeen tyypin 2 diabetesta sairastavan palvelupolku

Piirroskuva suurennuslasista
UUTINEN
13.11.2026

Oma Häme valmistautuu sosiaalihuollon laajaan uudistukseen

Uudistusta koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.

Piirroskuva suurennuslasista

Oma Häme valmistautuu sosiaalihuollon laajaan uudistukseen

UUTINEN / 13.11.2026

Uudistusta koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.

Piirroskuva suurennuslasista

UUTINEN / 13.11.2026

Oma Häme valmistautuu sosiaalihuollon laajaan uudistukseen

Sosiaalihuollon uudistusta koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Oma Hämeessä valmistellaan jo muutoksia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden palveluja ja vahvistaa oikea-aikaista tukea.

Sosiaalihuollon laajaa lainsäädäntöuudistusta on valmisteltu pitkään. Uudistus vaikuttaisi toteutuessaan valtakunnallisesti sosiaalipalvelujen järjestämiseen, asiakkaiden palvelupolkuihin ja ammattilaisten työhön. Lakimuutosten on suunniteltu tulevan voimaan vaiheittain vuoden 2027 aikana, mutta niiden lopullinen sisältö ja aikataulu voivat vielä muuttua eduskuntakäsittelyssä.

Uudistuksen tavoitteena on tehdä sosiaalipalveluista nykyistä joustavampia ja asiakaslähtöisempiä sekä vahvistaa oikea-aikaista tukea. Samalla pyritään vähentämään päällekkäistä hallinnollista työtä, jotta ammattilaisille jäisi enemmän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja tukemiseen. Uudistus toisi muutoksia muun muassa palvelutarpeen arviointiin, asiakassuunnitelmiin ja kirjaamiseen. Palvelurakennetta on tarkoitus yksinkertaistaa ja eri palvelujen välistä yhteistyötä selkeyttää.

Käytännön muutokset jo valmistelussa

Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluissa selvitetään parhaillaan, mitä uudistus tarkoittaisi käytännössä asiakkaiden palveluille, ammattilaisten työlle ja tietojärjestelmille. Valmistelutyötä on tehty kesästä alkaen. 

Perhekeskuspalveluissa ja lastensuojelussa valmistelun yhtenä painopisteenä ovat lapset ja perheet, joiden tuen tarve sijoittuu peruspalvelujen ja lastensuojelun rajapintaan. Tavoitteena on parantaa palvelujen jatkuvuutta ja yhteensovittamista niin, että asiakkaan tilanteesta muodostuu yhteinen kokonaiskuva, työntekijät eivät vaihtuisi tarpeettomasti ja eri palvelut toimisivat yhteisen suunnitelman mukaisesti. Asiakkaalle tämän on tarkoitus näkyä sujuvampana palveluna, parempana jatkuvuutena ja oikea-aikaisempana tukena.

Toinen merkittävä valmisteltava kokonaisuus liittyy kuntouttavan työtoiminnan loppumiseen sekä uuden toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelun suunnitteluun. Tämä palvelu on tarkoitettu vaikeasti työllistyvien tai kokonaan työelämän ulkopuolella oleville asiakkaille. Tavoitteena on vahvistaa muun muassa elämänhallinnan taitoja ja työelämävalmiuksia.

– Asiakkaiden ei tarvitse itse tehdä mitään, vaan oma työntekijä huolehtii muutoksista. Jos kyseessä on uusi asiakassuhde, työntekijä käy palvelun sisällön ja muuttuneet asiat läpi asiakkaan kanssa, kertoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.  

Uusi palvelu, toimintakyvyn ja osallisuuden tuki, korvaisi kuntouttavan työtoiminnan, vammaisten henkilöiden työtoiminnan, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen. Muutokset eivät koskisi kuitenkaan kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa.

Sosiaalihuoltolain uudistukseen liittyy myös ikäihmisten palveluiden asiakasmaksujen korotuksia. Lainsäädäntö määrittää maksuille kuitenkin vain enimmäismäärät. Jokainen hyvinvointialue päättää itsenäisesti, periikö se maksuja täysimääräisinä. Alueilla on myös lakisääteinen velvollisuus huojentaa maksuja tai jättää ne perimättä, jos maksu vaarantaa asiakkaan toimeentulon. Näistä muutoksista viestitään vielä erikseen, sen jälkeen, kun niistä tehdään päätökset aluevaltuustossa.

Valmistelua tehdään myös hyvinvointialueiden yhteistyönä

Oma Häme tekee sosiaalihuoltolain uudistukseen liittyvää valmistelua yhdessä muiden Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Yhteistyössä arvioidaan uudistuksen vaikutuksia, suunnitellaan toimintatapoja ja etsitään ratkaisuja muutosten toteuttamiseen. Tavoitteena on edistää palvelujen yhdenvertaisuutta ja hyödyntää alueiden yhteistä osaamista.

Oma Häme pitää uudistuksen tavoitteita pääosin oikeansuuntaisina. Hyvinvointialue korosti toukokuussa antamassa lausunnossaan muun muassa lapsiperheiden palvelujen, ennaltaehkäisyn ja sosiaalityön asiantuntijaroolin vahvistamista.

Samalla Oma Häme nosti esiin huolen uudistuksen resursseista. Uudistukseen liittyy merkittäviä hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistuvia säästötavoitteita. Oma Hämeen näkemyksen mukaan uudistusta ei voida toteuttaa pelkkänä säästötoimenpiteenä, jos samalla halutaan vahvistaa asiakaslähtöistä työtä ja turvata oikea-aikainen tuki.

Oma Häme seuraa lakiesitysten valiokuntakäsittelyä ja tarkentaa valmistelua lainsäädännön sisällön täsmentyessä. Mahdollisista palvelumuutoksista tiedotetaan asiakkaille erikseen, kun niiden sisältö ja aikataulut varmistuvat.

Lue lisää sosiaalihuollon uudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta

ARTIKKELI
11.11.2026

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti

Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti

ARTIKKELI / 11.11.2026

Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

ARTIKKELI / 11.11.2026

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti

Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin. Kahteen vuosikymmeneen on mahtunut kohtaamisia, yhteisiä juhlia ja mieleenpainuvia hetkiä. Vuosien varrella on muuttunut moni asia, mutta asukkaiden yksilöllinen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ovat säilyneet toiminnan keskiössä.


20-vuotisjuhla kokosi juhlasaliin lähes sata osallistujaa herkkujen äärelle.

Voutilakeskuksen juhlasali täyttyi lokakuussa juhlaväestä, kun asukkaat, henkilökunta ja kutsuvieraat kokoontuivat juhlistamaan talon 20-vuotista taivalta. Tilaisuudessa kuultiin musiikkia, juhlapuheita ja muistoja Voutilakeskuksen vuosien varrelta.

Henkilökunta oli panostanut juhlan järjestelyihin niin, että mahdollisimman monelle asukkaalle pystyttiin tarjoamaan tilaisuus osallistua. Asukkaat kehuivat jälkikäteen juhlaa erittäin hyvin onnistuneeksi.

– Tunnelma oli rauhallinen, juhlava ja lämminhenkinen. Saimme myös vuodeasukkaita juhlasaliin nauttimaan tunnelmasta – se oli heille erityisen merkityksellistä, lähijohtaja Pia Kalliopuska-Janhunen kuvailee.

Juhlapuheita kuultiin esimerkiksi talon ensimmäiseltä johtajalta Satu Ala-Kokolta sekä tulosaluejohtaja Raila Lahtiselta, joka puhui hyvinvointialueen alkuajoista. Entinen kirkkoherra Kari Koivu (kuvassa) muisteli vuonna 2006 järjestettyä uuden talon vihkimistilaisuutta.

Henkilökunnan näkökulmaa juhlaan toi puolestaan Voutilakeskuksessa alusta asti työskennellyt Jenni Tyrylä, jonka puheeseen sisältyi asukkaiden laatima runo.


 

Yhteisöllisyyttä rakennettiin jo ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa

Voutilakeskus valmistui syksyllä 2006 ikäihmisten asumis- ja palveluyksiköksi. Uuteen rakennukseen muutti työntekijöitä kahdesta eri yksiköstä, ja yhteisiä toimintatapoja ryhdyttiin rakentamaan yhdessä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon saman vuoden marraskuussa. 

Yhteisöllisyyttä olivat rakentamassa myös vapaaehtoiset jo ennen talon valmistumista. Eläkeläismiesten ryhmä osallistui rakennuksen viimeistelytöihin ja korjasi myöhemmin muun muassa keinutuoleja ja leluja sekä hoiti elämyspuutarhaa. Vuonna 2016 käynnistyneet Puistotreffit puolestaan kokosivat elämyspuutarhaan ikäihmisiä ja lähialueen lapsiperheitä viettämään aikaa yhdessä.


Riitta Kaleva työskenteli Voutilakeskuksessa syksyllä 2025.

Voutilakeskuksessa pitkään työskennellyt, sittemmin eläkkeelle jäänyt Riitta Kaleva muistaa vuosien varrelta monia erityisiä hetkiä. Hän aloitti työnsä talossa noin puolitoista vuotta sen avaamisen jälkeen.

– Yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista oli tasavallan presidentin Alexander Stubbin vierailu elokuussa 2024. Asukkaat seurasivat presidentin saapumista ikkunoista, ja yhteiskuvat presidentin kanssa saivat kunniapaikan asukkaiden huoneissa.

Kaleva muistelee myös Kultasiivessä järjestettyä itsenäisyyspäiväjuhla, johon asukkaat, omaiset ja hoitajat pukeutuivat parhaimpiinsa. Muutoinkin juhlapäivinä asukkaille on puettu juhlavammat vaatteet ja yhteiset tilat on koristeltu juhlan mukaisesti. Jouluaattona asukkaat kokoontuvat mahdollisuuksien mukaan päiväsaliin yhteiselle joululounaalle. 

Suurten juhlahetkien rinnalla Kaleva muistaa lämmöllä tavallisia arjen kohtaamisia: yhteisiä retkiä, makkaranpaistoa elämyspuutarhassa ja asukkaille paistettuja vohveleita. 

– Kaikki tunteet ilosta suruun on vuosien varrella koettu asukkaiden kanssa. Enimmäkseen heidän kanssaan on kuitenkin saanut nauraa, Kaleva kertoo.

Yhteinen tekeminen elävöittää arkea edelleen

Nykyään Voutilakeskus on monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa saman katon alla toimii muun muassa ympärivuorokautista palveluasumista, lyhytaikaista hoitoa, päivätoimintaa ja kotihoidon toimintoja. 

Voutilakeskuksen tiloissa toimii myös yksityisiä palveluntarjoajia, jotka tarjoavat kampaamo-, jalkahoito- ja hierontapalveluja sekä talon asukkaille että ulkopuolisille asiakkaille.

Lähijohtaja Kalliopuska-Janhusen mukaan Voutilakeskuksen toiminnassa on alusta asti korostettu asukkaiden yksilöllistä kohtaamista ja heidän tarpeidensa huomioimista.

– Asukkaat ovat aina olleet keskiössä, se on säilynyt vuodesta toiseen. Siitä voimme olla ylpeitä, hän sanoo.

Voutilakeskuksen viikko-ohjelmaan kuuluu esimerkiksi taidekerhoja, jumppaa ja Puuhaperjantain toimintaa. Lisäksi talossa järjestetään musiikkiesityksiä, vierailuja ja yhteisiä juhlia. Vapaaehtoiset osallistuvat muun muassa asukkaiden ulkoiluun, leivontaan ja muuhun yhteiseen tekemiseen. Omaisia kutsutaan yhteiseen joulu- ja kevätjuhlaan vuosittain.

Myös eri sukupolvien kohtaamiset ovat edelleen osa Voutilakeskuksen arkea. Lähialueen päiväkodin lapset vierailevat talossa esiintymässä joulun aikaan, ja talon piha-alueita hyödynnetään yhteisissä tapahtumissa.

Voutilakeskuksen juhlavuosi jatkuu vielä joulukuussa, kun asukkaat ja omaiset kokoontuvat yhteiseen joulujuhlaan. Yhteiset juhlahetket ovat olleet yksi tapa vaalia perinteitä Voutilakeskuksen arjessa jo kahden vuosikymmenen ajan.

Gerbiilit-autot kuvattuna autotallin ulkopuolella.
UUTINEN
11.11.2026

GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä

Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

Gerbiilit-autot kuvattuna autotallin ulkopuolella.

GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä

UUTINEN / 11.11.2026

Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

Gerbiilit-autot kuvattuna autotallin ulkopuolella.

UUTINEN / 11.11.2026

GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan 16. marraskuuta alkaen. Jatkossa GerBiili voi osallistua myös ensihoidon kiireellisiin tehtäviin ja aloittaa potilaan hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista. Uudistuksella parannetaan potilaiden hoitoa hyödyntämällä jo toiminnassa olevien yksiköiden osaamista ja vapaata kapasiteettia.

GerBiili on kotisairaalan liikkuva yksikkö, joka hoitaa asiakkaita heidän omassa kodissaan tai asumisyksikössään. Toiminnan tavoitteena on tarjota hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä ja välttää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja.

GerBiilin toiminta on vakiintunut, ja nyt yksiköiden vapaana olevaa kapasiteettia aiotaan hyödyntää laajemmin ensihoidon tukena. GerBiili toimii hälytysperusteisesti, joten yksiköiden käytettävyys vaihtelee tehtävätilanteen mukaan. GerBiilin omat asiakastehtävät ovat aina etusijalla, ja ensihoidon tehtäviin osallistutaan vain silloin, kun yksikkö on vapaana.

Potilaan hoito voidaan aloittaa aikaisemmin

GerBiili voidaan lähettää tietyille kiireellisille ensihoitotehtäville silloin, kun se on lähellä potilasta ja voi aloittaa hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista.

Esimerkiksi vakavasta hengitysvaikeudesta kärsivän potilaan luokse voidaan lähettää lähistöllä vapaana oleva GerBiili. Yksikön hoitaja voi aloittaa potilaan tilanteen arvioinnin ja tarvittavat ensitoimet jo ennen ensihoidon saapumista. Näin potilas voi saada apua aikaisemmin ja ensihoito pääsee jatkamaan jo aloitettua hoitoa.

– Keskeinen hyöty potilaalle on se, että hoito voidaan joissakin tilanteissa aloittaa nykyistä aikaisemmin. Kun lähistöllä oleva GerBiili pystyy tavoittamaan potilaan ennen ensihoitoyksikköä, voidaan potilaan tila arvioida ja tarvittavat ensitoimet käynnistää viiveettä. Ensihoitoyksikön saapuessa hoito jatkuu saumattomasti siitä, mihin GerBiilin ammattilainen on päässyt, sanoo ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

GerBiili täydentää ensihoidon toimintaa

GerBiilin osallistuminen ensihoidon tehtäviin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa yksikön sijainti, käytettävyys ja tehtävän turvallisuus. GerBiili siirtyy tehtäville normaalin liikenteen mukana ilman hälytysajoa.

GerBiili voi osallistua esimerkiksi tajuttomuuteen, hengitysvaikeuksiin, rintakipuun ja elottomuuteen liittyviin tehtäviin.

– GerBiili ei korvaa ensihoitoyksikköä, vaan täydentää ensihoitopalvelun toimintaa. Kyse on olemassa olevan terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen hyödyntämisestä nykyistä laajemmin silloin, kun GerBiili on käytettävissä ja voi tavoittaa potilaan nopeasti, jatkaa Rinta-Valkama.

Uutta toimintaa on valmisteltu yhteistyössä GerBiilin, ensihoidon ja vastuulääkäreiden kanssa. GerBiilin henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin ja yksiköiden varustelua on täydennetty.

– GerBiilissä työskententelee aina sairaanhoitajia, joiden koulutusta ensihoitotehtäviin on täydennetty ja osaamista varmistettu viime keväästä alkaen. Jatkossa ensihoito vastaa osaamisen varmistamisesta ja ylläpitämisestä ensihoitotehtävissä. Yhteistyö ensihoidon kanssa tukee jo entisestään osaavan henkilöstön toimintaa myös GerBiilin omilla tehtävillä, kertoo palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen.

Hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä

Muutoksesta huolimatta GerBiilin perustehtävä säilyy ennallaan. Palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksiköiden sekä kotihoidon asiakkaille. Lisäksi GerBiili palvelee yöaikaan kotisairaalan palliatiivisia ja akuutteja potilaita sekä hoitaa ensihoidon puhelinarvioinnista ohjautuneita kiireettömiä tehtäviä.

Uusi toimintamalli laajentaa GerBiilin mahdollisuuksia tukea potilaiden hoitoa. Samalla hyvinvointialueen käytössä olevaa henkilöstön osaamista ja yksiköiden vapaata kapasiteettia voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.

GerBiili tukee kotihoidon ja asumisyksiköiden ammattilaisia tarjoamalla sairaanhoidollista osaamista asiakkaiden hoitoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas saa tarvitsemansa hoidon tutussa ympäristössä ilman tarpeetonta siirtymistä päivystykseen. Asiakas ei voi tilata itselleen GerBiiliä, vaan pyynnön tekee aina Oma Hämeen ammattilainen.

Oma Hämeessä toimii neljä GerBiili-yksikköä: kaksi Hämeenlinnassa sekä yksi Forssassa ja yksi Riihimäellä. Yöaikaan jokaisessa kaupungissa on käytössä yksi yksikkö. Kussakin GerBiilissä työskentelee yksi hoitaja.

Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman.
ARTIKKELI
11.11.2026

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä

Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman.

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä

ARTIKKELI / 11.11.2026

Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman.

ARTIKKELI / 11.11.2026

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä

Rahan puute voi rajata nuoren mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja kavereiden yhteiseen tekemiseen. Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman ovat mukana asiantuntija-artikkelissa, joka käsittelee köyhyyden vaikutuksia nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen.

Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla. Huoli rahojen riittämisestä voi lisätä stressiä ja ahdistusta sekä masennuksen riskiä. Jos harrastuksiin tai ystävien yhteiseen tekemiseen ei ole varaa, nuori voi kokea jäävänsä ulkopuolelle.

Köyhyyteen voi liittyä myös häpeää ja tarvetta salata omaa tilannetta. Vertailu muihin voi heikentää nuoren minäkuvaa ja synnyttää huonommuuden tunnetta. Joskus nuori kantaa liikaa vastuuta perheen taloudellisesta tilanteesta ja sivuuttaa samalla omia tarpeitaan.

Näitä vaikutuksia tarkastellaan artikkelissa, jonka kirjoittajiin kuuluvat Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman. Ervast työskentelee nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja Huolman lastenpsykiatrian poliklinikalla. Artikkelin muut kirjoittajat ovat Dora Grön, Katja Karhunen ja Tiina Kaitaniemi.

Turvalliset ihmissuhteet ja yhteiskunnan tuki suojaavat

Köyhyyden haitallisilta vaikutuksilta voivat suojata läheiset ihmissuhteet, turvallinen vanhemmuus, sosiaalinen tuki ja toimiva sosiaaliturva. Nuoren hyvinvoinnin kannalta merkitystä on siten sekä lähellä olevilla ihmisillä että perheen saamalla tuella.

Artikkeli ”On tunne, että pidätän jatkuvasti hengitystäni”: näkökulmia köyhyyden vaikutuksista nuoruusiän kehitykseen ja mielenterveyteen on osa Lapsiasiavaltuutetun toimiston Talous ja lapsen oikeudet -julkaisua.

Marraskuun 4. päivänä 2026 julkaistu asiantuntija-artikkelikokoelma käsittelee talouden vaikutuksia lasten ja nuorten arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Julkaisu on vapaasti luettavissa verkossa.

Tutustu Talous ja lapsen oikeudet -julkaisuun.

Piirroskuva paperipinoista
UUTINEN
10.11.2026

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi

Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.

Piirroskuva paperipinoista

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi

UUTINEN / 10.11.2026

Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.

Piirroskuva paperipinoista

UUTINEN / 10.11.2026

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli suunnitelmaa siirtää Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palveluliiketoiminta Oma Hämeen omaksi toiminnaksi.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Oma Hämeen tytäryhteisö. Aluehallitus vahvisti toukokuussa tekemänsä linjauksen, jonka mukaan Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto pyritään siirtämään Oma Hämeen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta.

Aluehallitus käsittelee säätiölle mahdollisesti maksettavaa liikearvokorvausta siirtyvän omaisuuden ja vastuiden perusteella. Lopullista enimmäisvastiketta käsitellään aluehallituksessa viimeistään 23. marraskuuta. Määräaika lisättiin päätökseen kokouksessa Aapo Reiman (vas.) esityksestä.

Neuvottelulinja perustuu ulkopuoliseen taloudelliseen arviointiin. Oma Hämeen oman kustannusvertailun mukaan vammaispalvelujen tuottaminen omana toimintana voisi tuoda noin 270 000–594 000 euron vuosittaiset säästöt säätiön nykyisiin tai sen esittämiin korotettuihin hintoihin verrattuna. Laskelmia tarkennetaan jatkovalmistelussa.

Säätiö on saanut palveluliiketoiminnastaan myös ulkopuolisia ostotarjouksia. Aluehallitus totesi, ettei se puolla palvelujen myymistä ulkopuoliselle toimijalle eikä sitoudu kauppojen edellyttämiin palveluostoihin tai sopimusjärjestelyihin.

Neuvotteluja säätiön kanssa jatketaan, ja lopullinen päätös palvelutuotannon järjestämisestä tehdään erikseen. Valmistelussa selvitetään myös henkilöstöön, toimitiloihin ja muihin käytännön järjestelyihin liittyvät kysymykset. Tavoitteena on turvata palvelutoiminnan häiriötön siirtymä sekä asiakkaiden palvelujen ja asumisen jatkuvuus nykyisissä yksiköissä.

Walonkulman Klubitalolle ei esitetä lisärahoitusta

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan lisäksi tiedoksi katsauksen, jossa arvioidaan palvelujen yhteensovittamisen eli integraation etenemistä Oma Hämeessä. Integraatiovaliokunnan pyynnöstä tehty katsaus etenee seuraavaksi aluevaltuustolle.

Katsauksen mukaan yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja on kehitetty laajasti. Esimerkkejä ovat Ensilinjapalvelujen kehittäminen, perhekeskuksen Omatiimi-malli sekä ikääntyneiden palveluketjujen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistaminen. Osa toimintamalleista on jo käytössä, osa edelleen kehittämisvaiheessa.

Integraatio on hyvinvointialueiden keskeinen keino vastata väestön palvelutarpeisiin vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueilla integraatiolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen, ammattilaisten, organisaatioiden, tiedon ja johtamisen yhteensovittamista siten, että palvelut muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitettiin 68 000 euron lisärahoitusta Walonkulman Klubitalon toiminnan turvaamiseksi vuonna 2026.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, ettei lisärahoitusta myönnetä. Vastauksessa tunnistetaan Hämeenlinnassa toimivan Klubitalon merkitys mielenterveyskuntoutujien tukena, mutta yksittäisen toimijan lisärahoitusta ei pidetä perusteltuna hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen, vaikutusten arvioinnin ja järjestöjen yhdenvertaisen kohtelun vuoksi.

Kokouksessa Aapo Reima (vas.) esitti asian palauttamista valmisteluun sekä lisärahoituksen myöntämistä. Esitykset raukesivat kannattamattomina, ja Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Hammashoidon iltavastaanottoja ei esitetä lisättäväksi

Aluehallitus hyväksyi lisäksi osaltaan hyvinvointialueen vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin suun terveydenhuollon iltavastaanottojen lisäämistä ja ajanvarauksen kehittämistä. Valtuustoaloitteen perusteena oli se, että että palveluverkkomuutosten vuoksi vanhemmat joutuvat tulevaisuudessa kuljettamaan lapsia hammastarkastuksiin sekä oikomishoitoon aikaisempaa pidempiä matkoja.

Oma Hämeen mukaan iltavastaanottojen laajentaminen ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollista. Vastaanottoaikojen siirtäminen iltoihin lisäisi henkilöstökustannuksia arviolta 300 000 euroa vuodessa ilman vastaanottoaikojen kokonaismäärän kasvua. Sähköistä ajanvarausta kehitetään edelleen, ja koululaisten suun terveydenhuollon saavutettavuutta parannetaan tuomalla liikkuvia ja siirrettäviä palveluja kouluille. Aluevaltuusto käsittelee vielä aloitteeseen annettua vastausta.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi kokouksessaan Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminnan (TKKIO-yhteistyö) strategisen ohjelman vuosille 2026–2028. Ohjelma koskee Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueita. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, jakaa osaamista sekä hyödyntää yhteisiä toimintamalleja ja innovaatioita palvelujen kehittämisessä.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. marraskuuta.

Aluehallituksen 9.11.2026 kokouksen esityslista

Lue lisää uutisia