UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa

Oma Hämeen henkilöstöpäivät järjestettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 13.-14. huhtikuuta  järjestetty tapahtuma kokosi yhteen noin 1 300 hyvinvointialueen työntekijää eri puolilta Kanta-Hämettä.

Henkilöstöpäivät ovat hyvinvointialueen vuosittainen henkilöstötapahtuma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa, jakaa osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Kahden päivän toteutuksella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella työntekijällä on mahdollisuus osallistua työn ja vuorojen puitteissa.

Tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) korosti puheessaan yhdessä onnistumista.

– Työyhteisö, luottamus ja toisten tukeminen ovat keskeisiä työssä jaksamiselle. Kun voimme itse hyvin, pystymme kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joita autamme päivittäin.

Lepolan mukaan Oma Hämeessä on onnistuttu haastavassa toimintaympäristössä.

– Olemme puurtajaorganisaatio. Olemme hoitaneet velvollisuutemme hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut vaikea. On tärkeää pysähtyä myös iloitsemaan siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet, painotti Lepola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tarkasteli puheenvuorossaan palveluiden vaikuttavuutta ja Oma Hämeen tulevaisuuden näkymiä, lähinnä mahdollisten rahoitusmuutosten näkökulmasta. Hän nosti esiin tarpeen kohdentaa palveluja entistä paremmin.

– Pieni joukko asiakkaista käyttää suuren osan palveluista. Meidän on löydettävä keinoja vastata heidän tarpeisiinsa paremmin ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Tapahtuman keynote-puhujana kuultiin Janne Lehtosta, joka tunnetaan muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelmasta. Lehtonen työskentelee nykyisin palomies-ensihoitajana ja liikunta-alan yrittäjänä. Hän puhui Verkatehtaalla rohkeudesta, luottamuksesta ja palautekulttuurista käyttäen esimerkkeinä omia kokemuksiaan kansainvälisistä sotilasoperaatioista.

Merivoimien erikoisjoukkojen sotilas kertoi, että heidän vaativassa työssään tärkein arvo oli “ihminen ensin”.  Käytännössä se tarkoitti, että jokainen teki kaikkensa varmistaakseen, että sekä itse että kaveri palaavat turvallisesti kotiin. Ihmishenkiä ei saanut koskaan vaarantaa operaatioissa, ja tapahtumien purkuun haettiin tarvittaessa ammattilaisapua.

– Luottamus on tiimityön tärkein arvo. Se ansaitaan pienillä teoilla joka päivä, painotti Lehtonen.

Henkilöstöpäivien ohjelma rakentui hyvinvointialueen strategian ja ajankohtaisten teemojen ympärille. Yhteisissä osuuksissa käsiteltiin muun muassa asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, yhteistyötä ja muutoksissa toimimista. Iltapäivien rinnakkaissessioissa osallistujat pääsivät syventymään omaa työtä tukeviin aiheisiin, kuten etäpalveluihin, tekoälyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Ohjelmaan kuului myös työhyvinvointia konkreettisesti tukevaa toimintaa. Ennakkoilmoittautuneille oli tarjolla oli mindfulnessia, äänimaljarentoutusta ja joogaa – hyvinvointihetkien ohjaajina toimivat Oma Hämeen omat työntekijät. 

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen Sydämet on jälleen palkittu – kiitos asiakkaille äänistä

Helmikuussa järjestettiin toista kertaa Oma Hämeen Sydän -kampanja, jossa asiakkaat saivat kertoa unohtumattomista kohtaamisistaan hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Kampanjassa annettiin tunnustusta henkilöille, työpareille tai yksiköille, joiden työstä on jäänyt asiakkaille positiivinen kokemus. Asiakkaat saivat antaa ääniä kyselylomakkeen kautta tai kirjallisesti Oma Hämeen kirjaamoon. 

– Meille on tärkeää, että asiakkaillamme on mahdollisuus vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla halusimme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilökunnan panosta ja merkitystä hyvään asiakaskokemukseen. Viime vuoden kampanja onnistui hyvin, minkä vuoksi halusimme jatkaa perinnettä, sanoo asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Tänä vuonna ääniä kertyi lähemmäs kaksi sataa. Suurin osa äänistä kohdistui yksittäisiin ammattilaisiin, mutta myös työparit ja yksiköt saivat ääniä. Oma Hämeen raati valitsi näiden joukosta palkittavat, joita muistettiin alkuviikolla hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä.

Palkitut henkilöt

Tänä vuonna henkilökohtaisella tunnustuksella palkittiin:

•    Tiina Kääriäinen, sosiaaliohjaaja, Riihimäki, kotoutumista edistävät sote-palvelut
•    Marlene Mustonen, kardiologi, Sydänsairaala
•    Nelli Luukkola, kotihoito, Tammela/Forssa
•    Tomi Peltonen, kipsimestari, Forssan kiirevastaanotto

Asiakkaiden antamalla palautteella on palkituille iso merkitys. 

– Kun luin viestin, kyyneleet nousivat silmiin ja liikutuin syvästi. Oli pysäyttävää huomata, että asiakkaat olivat halunneet antaa juuri minulle tällaisen tunnustuksen, Tiina Kääriäinen kertoo.

– On hienoa huomata, että oma työ kotihoidossa näkyy ja että asiakkaat kokevat sen tärkeäksi. Työ tehdään kuitenkin aina asiakkaiden kanssa yhdessä, painottaa Nelli Luukkola.

Myös kardiologi Marlene Mustonen pitää palkintoa erityisen arvokkaana:

– Mielestäni tämä on hienoin palkinto, jonka lääkäri voi saada, koska palkinnon takana on puhtaasti potilaiden ääni.

Kiirevastaanotolla työskentelevä Tomi Peltonen on samoilla linjoilla.

– Pyrkimykseni on työskennellä vuorovaikutteisesti potilaiden kanssa – nähtävästi olen siinä onnistunut tiimini kanssa, pohtii kipsimestari.

Palkitut työparit

Työparikategoriassa palkittiin:

•    ohjaajat Vesa Nyström ja Timo Niemi, Janakkalan kuntouttava työtoiminta
•    sosiaalityöntekijä Anu Rosalen ja psykologi Irene Kela, kasvatus- ja perheneuvonta, Hämeenlinna

Vesa Nyström ja Timo Niemi ottivat palkinnon vastaan pilke silmäkulmassa:

– Ollaan vissiin tehty jotakin oikein, kun tällainen palkinto saadaan.

Anu Rosalén ja Irene Kela korostavat kiitosten merkitystä erityisesti muutosten keskellä:

– Asiakkaiden antama myönteinen palaute lisää voimavaroja ja merkityksellisyyden tunnetta työssämme.

Palkitut yksiköt

Yksikkökategoriassa palkittiin:

•    Lammin hammashoitola
•    Forssan päiväsairaala

Forssan päiväsairaalan henkilöstö otti tunnustuksen vastaan iloisena ja yllättyneenä. Esihenkilön mukaan yksikössä on rakentunut vahva, luottamukseen perustuva tiimi. 

– Vaikka muutosten kourissa olemme olleet, potilaat on hoidettu tiedolla ja taidolla. Tehtävät on otettu haltuun ja niistä keskustellaan yhteisesti sekä tasa-arvoisesti. Meillä on nuori ja taitava henkilökunta, joiden kanssa on löytynyt yhteinen sävel ja vahva luottamus, iloitsee osastonhoitaja Eila Henriksson.

Lammin hammashoitolan palkinto nähtiin koko suun terveydenhuollon yhteisenä onnistumisena:

– Olemme todella ylpeitä henkilökunnasta – asiakkaiden antama palaute mahdollistaa tämän tunnustuksen, sanoo alueylihammaslääkäri Pia Lasmio.

UUTINEN / 14.04.2026

Turvallinen yleisötilaisuus on kaikkien oikeus

Kesä tuo tullessaan Hämeen alueelle useita isompia tapahtumia, joiden suunnittelu ja toteutus on tässä vaiheessa kevättä jo pitkällä. Hämeen poliisilaitos yhdessä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitosten kanssa haluaa muistuttaa, että yleisötapahtumien turvallisuus on järjestäjän vastuulla. 

Yleisötapahtumien turvallisuus perustuu Suomessa useisiin lakeihin, jotka asettavat velvoitteita tapahtuman järjestäjälle. Järjestäjällä on vastuu varmistaa, että tapahtuma toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Poliisin, pelastusviranomaisten sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävänä on varmistaa, että tapahtumat järjestetään lakien edellyttämällä tavalla eivätkä ne aiheuta vaaraa tapahtumakävijöille, sivullisille tai tapahtumaympäristölle. 

Kokoontumislain (530/1999) mukaan järjestäjä on vastuussa järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. 
Kokoontumislain mukaisesti yleisötapahtuman järjestäjän on tehtävä tapahtumasta ilmoitus poliisille. Poliisi arvioi tapahtuman vaikutukset yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, ja voi tarvittaessa asettaa tapahtumalle ehtoja tai määräyksiä. Poliisi valvoo lain noudattamista ja puuttuu tilanteisiin, joissa tapahtuma tai sen järjestelyt aiheuttavat vaaraa tai häiriötä. 

– Lakien ja viranomaismääräysten tavoitteena on yksinomaan varmistaa, että tapahtumat olisivat turvallisia kaikille. Lähtökohta tulee olla, että vastuullinen tapahtumajärjestäjä ottaa tapahtuman turvallisuusvelvoitteet vakavasti, sanoo Hämeen poliisilaitoksen ylikomisario Timo Kuokkanen. 

Lisäksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain (185/2025) perusteella yleisötapahtumat katsotaan kulutuspalveluiksi, joiden on oltava turvallisia kaikissa olosuhteissa ihmisille. Tapahtuman järjestäjän on arvioitava toimintaan liittyvät riskit ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaarojen ehkäisemiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kulutuspalvelulain noudattamista tapahtumissa.

Pelastuslaki velvoittaa laatimaan pelastussuunnitelman

Pelastuslain (379/2011) mukaan järjestäjän on huolehdittava siitä, että tapahtumasta ei aiheudu vaaraa henkilöturvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Pelastuslaki edellyttää myös pelastussuunnitelman laatimista silloin, kun tapahtuman laajuus, yleisömäärä tai muu erityinen syy sitä edellyttää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi pyroteknisten tuotteiden käyttö tai poikkeavat poistumisjärjestelyt. 

Pelastussuunnitelma on toimitettava pelastusviranomaiselle 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkamista. Pelastussuunnitelmassa tulee selvittää ja arvioida tapahtuman riskit ja määritellä niiden varalle turvallisuusjärjestelyt. Jos pelastusviranomainen arvioi nämä selvitykset ja järjestelyt puutteellisiksi, palautetaan suunnitelma täydennettäväksi. Pelastuslaitos toimittaa arvionsa suunnitelmasta poliisille, joka käyttää sitä oman päätöksenteon tukena.  

Pelastusviranomainen suorittaa tarvittaessa tapahtumassa valvontakäynnin, jossa järjestäjälle voidaan antaa neuvoja, ohjeita tai korjausmääräyksiä. Jos turvallisuuspuute on vakava, voi pelastusviranomainen määrätä sen korjattavaksi ennen yleisön päästämistä tapahtuma-alueelle.

Soihtujen ja pyroteknisten tuotteiden luvaton käyttö on peruste keskeyttää tapahtuma

Soihtujen, savujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisötapahtumissa ei ole sallittua ilman dokumentoitua riskienhallintasuunnitelmaa, jonka tapahtumanjärjestäjä kuvaa turvallisuusasiakirjoissaan. Käyttäminen edellyttää siten erillistä lupaa ja viranomaisten hyväksyntää. Väärinkäytettyinä savuja ja pyroteknisiä tuotteita ei voida pitää turvallisina tai vaarattomina. Pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin ja voi johtaa vaaratilanteisiin, tulipaloihin ja loukkaantumisiin. Lisäksi luvattomien pyroteknisten tuotteiden käyttämiseen voi liittyä terveysvaaroja. 

Savujen ja pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyy turvallisuusriskejä erityisesti sisätiloissa, mutta vaaratilanteita voi syntyä myös ulkotiloissa. Ulkotiloissa vaaraa voivat lisätä käyttöolosuhteet, joissa savut ja kaasut eivät pääse vapaasti tuulettumaan ja poistumaan. Tukesin mukaan luvattomat pyrotekniset tuotteet voivat sisältää terveydelle vaaraa aiheuttavia yhdisteitä. Lyhytaikaisenkin altistuksen vaikutus pyroteknisten tuotteiden savulle tai kaasulle voi olla elinikäinen. 

Tapahtuman järjestäjän on huolehdittava siitä, ettei tapahtuma-alueelle tuoda kiellettyjä esineitä, ja tarkistettava tapahtuma-alue mahdollisesti ennakkoon jätetyistä luvattomista pyroteknisistä tuotteista. Tapahtuman turvallisuushenkilöstö tulee kouluttaa tunnistamaan tuotteet sekä toimimaan oikein tilanteissa, joissa niiden käyttämistä havaitaan.

Soihtujen ja pyrotekniikan käytöstä aiheutuvia keskeisiä vaaroja ovat muun muassa:
•    avotulen ja kipinän aiheuttamat palovammat
•    vaatteiden, rakenteiden ja tilapäisten rakennelmien syttymisvaara
•    savukaasujen aiheuttamat terveyshaitat
•    räjähteiden käytöstä aiheutuvat näkö- ja kuulovammat sekä vammat raajoissa
•    näkyvyyden heikkeneminen, joka vaikeuttaa poistumisreittien käyttöä

Hämeen poliisilaitos ja alueen pelastusviranomaiset arvioivat erikseen yleisötilaisuuksien turvallisuusriskit ja määräävät niiden perusteella tapahtumalle ehdot. 

Poliisi puuttuu luvattomaan pyroteknisten tuotteiden käyttöön ja tarvittaessa keskeyttää tapahtuman järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi. Poliisi velvoittaa tapahtuman järjestäjää keskeyttämään yleisötilaisuuden, mikäli tapahtumassa käytetään lainvastaisesti pyroteknisiä tai muita vaarallisia tuotteita tai aineita siten, että se vaarantaa yleisötilaisuuteen osallistuvien terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. 

– Velvoite keskeyttämisille kirjataan erityisesti sellaisten yleisötapahtumien päätöksiin, missä arvioimme luvattomien pyroteknisten tuotteiden käytön olevan mahdollinen, kertoo ylikomisario Timo Kuokkanen.

Järjestäjällä on velvollisuus ohjata altistumis- tai vaarassa olevat turvalliselle alueelle pelastussuunnitelman mukaisesti. Yleisötilaisuutta voidaan jatkaa sen jälkeen, kun vaara on poistettu. 

– Spontaani soihtujen käyttäminen yleisötilaisuuksissa on levinnyt maailmalta myös Suomeen. Soihduista on tapahtumissa aiheutunut vakaviakin palovammoja, kun palava soihtu on osunut toiseen ihmiseen. Katsomoissa käytetyt savuheitteet tai -panokset ovat aiheuttaneet hengitystieoireita täysin sivullisille katsojille. Kyse on siis toiminnasta, joka voi aiheuttaa muille ihmisille todellisen ja välittömän vaaran muille ihmisille, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tero Haapala kertoo. 

Savujen, soihtujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa voi johtaa erittäin vakavaan onnettomuuteen. Tuotteiden käyttö voi aiheuttaa sekä niiden käyttäjien että täysin sivullisten henkilöiden loukkaantumisen, vaikka tuotteen käyttäjä ei olisi näin tarkoittanutkaan. Yleisön liike, ennakoimaton reagointi sekä tuotteiden käyttäytymisen ja vaikutusten arvaamattomuus tekevät tilanteesta erittäin vaikeasti hallittavan. 

– Pyrotekniikan käyttö väärällä tavalla luo tilanteen, jossa vakava vahinko voi syntyä nopeasti ilman kontrollia. Jos tapahtumassa esiintyvä riski ei ole nopeasti hallittavissa eikä yleisön turvallisuutta voida varmistaa, ei tapahtuman vaarallisen osan keskeyttäminen ole enää valinta vaan järjestäjän velvollisuus, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Mira Leinonen painottaa.

Huolellinen ennakkosuunnittelu avainasemassa

Kattavalla ennakkosuunnittelulla tapahtumajärjestäjä vähentää riskejä ja mahdollistaa turvallisen tapahtuman kaikille.

Tapahtumajärjestäjä, muista ainakin nämä ennakkovalmisteluissa:
1.    Laadi tarvittavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat.
2.    Tee yleisötilaisuusilmoitus poliisille määräajassa.
3.    Toimittaa pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa, mikäli laki sitä edellyttää.
4.    Varmistaa yhteistyö viranomaisten kanssa jo suunnitteluvaiheessa.
5.    Huolehtia turvallisuushenkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta.
 

UUTINEN / 13.04.2026

Oma Hämeelle 201 000 euroa nuorten päihdehaittojen vähentämiseen Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on saanut 201 000 euron valtionavustuksen nuorten päihdehaittojen vähentämiseen ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämiseen. Rahoituksen turvin alueella vahvistetaan erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten varhaista tunnistamista, oikea-aikaista hoitoon pääsyä sekä eri palvelujen yhteistyötä.

Rahoitus kohdentuu TEHO II -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää nuorten huumekuolemia ja huumehaittoja Kanta-Hämeessä sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja saavutettavuutta.

– Nuorten päihdeongelmat näkyvät yhä useammin palveluissamme, ja siksi varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Tällä rahoituksella pystymme vahvistamaan palveluja niin, että nuori saa apua ajoissa ja oikeassa paikassa, sanoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Tarve kehittämistyölle on alueella selkeä. Nuorten ohjautuminen palveluihin on ollut vaihtelevaa ja hoitopolut paikoin katkonaisia. Tavoitteena on, että nuori saa apua nykyistä varhemmin ja sujuvammin riippumatta siitä, missä palvelussa hänet kohdataan.

Hankkeessa kehitetään toimintamalleja nuorten päihdeongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen. Samalla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, kuten päivystyksessä, lastensuojelussa, nuorisopsykiatriassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä.

TEHO II -hankkeessa laajennetaan myös yhteisasiakkuusmallia 18–25-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joilla on päihde- ja mielenterveyden haasteita. Lisäksi lisätään matalan kynnyksen terveys- ja turvallisuusneuvontaa sekä jalkautuvaa työtä nuorten kohtaamispaikoissa.

Hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia näyttöön perustuviin hoitomenetelmiin ja vahvistetaan alueellista osaamista pitkäjänteisesti. Tavoitteena on, että kehitetyt toimintamallit jäävät pysyväksi osaksi Oma Hämeen palveluja myös hankekauden jälkeen.

Kanta-Hämeessä hanke toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja toimintamallien kehittämisen laajemmin koko yhteistyöalueella.

Hankkeen toteutus käynnistyy alkuvuonna 2026 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun.

UUTINEN / 13.04.2026

Parantolankadun sote-aseman toiminta käynnistyy Hämeenlinnassa laajemmin toukokuussa

Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle Hämeenlinnassa muuttaa vaiheittain Oma Hämeen palveluja toukokuussa. Uusi sote-asema toimii vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa, niin sanotussa E5-rakennuksessa, osoitteessa Parantolankatu 6. Saapumisohjeet löydät tämän uutisen lopusta. Asiakkaat ohjataan ajanvarauksen yhteydessä uuteen toimipisteeseen.

Uuteen toimipisteeseen muuttavat toukokuussa Jukolan terveysasema eli perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä terveyssosiaalityö ja kuntoutuspalveluja Viipurintien terveysasemalta. Tiloissa aloittaa toimintansa myös Ahveniston neuvola ja perhesuunnittelu. Kotisairaala on aloittanut toimintansa Parantolankadun sote-aseman tiloissa jo maaliskuun lopussa.

Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Sen mukaan sote-palveluja kootaan toimiviksi kokonaisuuksiksi pääsääntöisesti hyvinvointialueen omiin kiinteistöihin. Muutoksilla varmistamme palvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Muutoksia toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027.

Mikä muuttuu?

Jukolan terveysasema: 

Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot alkavat uusissa tiloissa 6. toukokuuta. Jukolan tiimin puhelinnumero säilyy ennallaan p. 03 629 6607. 

Jos sinulle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja, toivomme sinun soittavan kaikissa kiireellisissä ja kiireettömissä asioissa omaan tiiminumeroosi terveysasemien aukioloaikana.

Jos sinulla ei ole ollut nimettyä omaa lääkäriä /hoitajaa Jukolan terveysasemalla tai olet ottamassa yhteyttä terveyspalveluihin ensimmäistä kertaa, soita Kiireettömän hoidon Ensilinjaan p. 03 629 6627. Voit myös asioida Terveys-chatissa joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla palveluun omahame.fi -verkkosivujen kautta.

Lisätietoa terveysasemien palveluista

Kuntoutus:

Parantolankadun sote-asemalla työskentelee jatkossa myös fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, jalkaterapeutti sekä terveyssosiaalityöntekijä. Kuntoutuspalveluiden toiminta alkaa 5. toukokuuta. 
Yhteydenotot Kuntoutuksen Ensilinjaan: 03 629 6680 (arkisin klo 8-14).

Lisätietoa kuntoutuspalveluista

Neuvola:

Ahveniston neuvolan toiminta alkaa 18. toukokuuta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen lisäksi Ahveniston neuvolassa toimii perhesuunnitteluneuvola, neuvolagynekologi ja neuvolapsykologi. Eli raskauden ehkäisyyn ja lapsettomuuteen liittyviä asioita hoidetaan jatkossa Ahveniston neuvolayksikössä.

Ahveniston neuvolaan ohjataan asiakkaat Hämeenlinnan kantakaupungin neuvoloista. Nykyiset neuvolat yhdistetään kahteen toimipisteeseen: Viipurintien neuvolaan ja Ahveniston neuvolaan Parantolankadun sote- asemalle. Muutoksen myötä toiminta Ruununmyllyn, Ojoisten, Läntisen ja Rengon neuvoloissa päättyy toukokuussa.

Yhteydenotot 4. toukokuuta alkaen Perhekeskuksen chatiin tai Perhekeskuksen Ensilinjaan p. 03 629 6200 (avoinna ma, ke-to klo 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12). Lisätietoa neuvolapalveluista

Uudistuksen jälkeen asiakkaat ohjataan neuvolaan asuinpaikan perusteella:
•    moottoritien (vt3) länsi- ja lounaispuolella asuvat (Ahveniston suunta) kuuluvat jatkossa Ahveniston neuvolaan
•    moottoritien (vt3) itä- ja koillispuolella asuvat (keskustan suunta) kuuluvat Viipurintien neuvolaan

Saapumisohjeet sote-asemalle

Parantolankadun sote-asema toimii Hämeenlinnassa vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa (alla karttakuvassa E5-rakennus). 

Osa vanhan keskussairaalan rakennuksista on siirtynyt Hämeenlinnan kaupungin hallintaan, minkä vuoksi ajoreitti Parantolankadulta uudelle sote-asemalle on katkaistu. Parantolankadun sote-aseman sisäänkäyntiä lähimpänä olevalle parkkipaikalle ajetaan jatkossa Marssitien kautta (oranssi reitti kuvassa). Käänny Marssitie 22:n kohdalta (Kuralantien risteys) sote-asemalle ja aja sote-aseman eteen (kuvassa E5-rakennus). 

Parantolankadun varressa ovat jatkossakin käytössä vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat, josta pääsee kävellen (sininen katkoviiva kuvassa) sote-asemalle. Bussilla saapuvat kulkevat samaa jalankulkureittiä pysäkiltä sote-asemalle. 

Asiakaspysäköinti vanhan keskussairaalan alueella on maksullista. Ilmaiset asiakaspaikat (3 h aikarajoitus) sijaitsevat sote-aseman läheisyydessä (kuvassa oikeassa yläkulmassa). Tarkemmat pysäköintiohjeet ja hinnat löydät täältä.

ARTIKKELI / 10.04.2026

OLKA-piste avattiin Assissa – tukea ja kohtaamisia sairaalan arkeen

Ahveniston sairaalan pääaulaan on avattu OLKA-piste, joka tuo järjestöjen ja vapaaehtoisten tuen lähelle potilaita, läheisiä ja henkilöstöä. Uusi piste on osa valtakunnallista OLKA-toimintaa, jota toteutetaan Kanta-Hämeessä myös Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. Toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementti ry:n ja Oma Hämeen yhteistyönä.

Avaus merkitsee paljon myös toiminnan toteuttajille.

–OLKA-pisteen avaaminen uudessa sairaalassa tuntuu hienolta ja on kunnia olla mukana alusta alkaen. Modernit ja valoisat tilat tarjoavat hyvät puitteet toiminnalle, ja olemme erittäin tyytyväisiä pisteemme sijaintiin, kertoo järjestöpäällikkö Eini Nurmi.

OLKA-piste on avoin kaikille sairaalan kävijöille. Sen äärelle voi pysähtyä kuka tahansa, joka kaipaa tietoa, tukea tai hetken rauhallista kohtaamista.

Kohtaamisia silloin, kun niitä eniten tarvitaan

OLKA-toiminta tuo sairaalaan järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamisen. Pisteeltä voi saada tietoa yhdistysten toiminnasta, vertaistuesta ja erilaisista palveluista. Taustalla on ajatus, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

–Vapaaehtoisemme kohtaavat ihmisiä kiireettömästi ja suurella sydämellä. Usein riittää, että joku kuuntelee hetken, Nurmi kuvaa.

Tilanteet voivat olla hyvin konkreettisia. Esimerkiksi juuri diagnoosin saanut ihminen voi tulla OLKA-pisteelle keskustelemaan ja saamaan tietoa uudessa elämäntilanteessa. Joskus kohtaamiset osuvat lähes hämmästyttävällä tavalla oikeaan hetkeen.

–On ollut tilanteita, joissa ihminen on saanut diagnoosin hiljattain ja sattuu paikalle juuri silloin, kun oikea yhdistys on esittelemässä toimintaansa. Se tuntuu melkein uskomattomalta, mutta kertoo siitä, miten tärkeää tämä työ on, Eini kertoo.

Teemapäivä tuo yhdeksän yhdistystä saman katon alle

OLKA-pisteellä järjestetään maanantaina 13.4. klo 10–13 teemapäivä, jossa mukana on yhdeksän eri yhdistystä. Tapahtuma on avoin kaikille ja järjestetään Assi-sairaalan pääaulassa, OLKA-pisteellä toisessa kerroksessa.

Teemapäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua yhdistysten toimintaan, tavata ihmisiä ja saada tietoa vertaistuesta sekä erilaisista palveluista.

–Kävijä voi kohdata ihania yhdistysaktiiveja ja saada uusia oivalluksia siitä, millaista tukea on tarjolla. Suosittelen lämpimästi osallistumista niin vertaistukea kaipaaville, yhdistystoiminnasta kiinnostuneille kuin sairaalan henkilökunnallekin, Nurmi sanoo.

Teemapäivässä ovat mukana:

• Suomen Ultraharvinaiset ry
• Etelä-Suomen Syöpäyhdistys
• Vaskuliittiyhdistys ry
• Pirkanmaan Kilpi ry
• HARSO ry
• Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry
• Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
• Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry
• Kanta-Hämeen Aivovammayhdistys ry

Osa inhimillistä sairaalaa

OLKA-toiminnan ydin kiteytyy sen omaan viestiin: tukea on tarjolla, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Sama ajatus näkyy myös Assin palvelulupauksessa.

–Assin tavoite olla maailman inhimillisin sairaala sopii erinomaisesti OLKA-toimintaan. Järjestöt ja vapaaehtoiset tuovat sairaalaan kohtaamisia ja läsnäoloa, jotka täydentävät hoitoa tärkeällä tavalla. OLKA-pisteellä vihreisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset ovat helposti tunnistettavissa ja he ovat paikalla juuri sitä varten, että joku pysähtyisi ja tulisi kohdatuksi, kertoo Eini Nurmi.