Verensokerin mittaaminen  

Verensokerimittareita ja verinäytteenottoon käytettäviä pistolaitteita on monenlaisia, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat hyvin samanlaisia. Mittaamisessa tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeä käyttää oikeaa mittaustekniikkaa ja säilyttää mittausvälineet oikein.  

 Tarvitset verensokerin mittaamiseen verensokerimittarin ja siihen sopivat liuskat, henkilökohtaisen näytteenottolaiteen ja siihen sopivat lansetit tai kertakäyttö lansetin. Verensokerimittarin, mittaliuskat ja muut mittausvälineet saat maksutta oman kunnan hoitovälinejakelusta omassa hoitopaikassa tehdyn lähetteen perusteella.  

1.  Ota verensokerin mittausvälineet esille. Tarkista liuskapurkista voimassaoloaika eli viimeinen käyttöpäivämäärä. Säilytä liuskat aina purkissaan tai pakkauksessaan ja avaa se juuri ennen mittaamista. Näin suojaat liuskat lialta, pölyltä ja kosteudelta.  
2.  Jos mahdollista, pese ja kuivaa kätesi. Käsidesiä ei pidä käyttää, sillä se voi vaikuttaa tulokseen. Kosteus käsissä, lika tai ruoka sormissa vaikuttaa myös mittaustulokseen. Kosteus näytteenottokohdassa vaikeuttaa sopivan veripisaran saamista. Pääasia on, että kädet olisivat mahdollisimman puhtaat ja kuivat.
3.  On hyvä, että tarkistat lansettikynän aina ennen näytteenottoa. Tarkista pistossyvyys ja vaihda lansettineula tarvittaessa. Pistossyvyyttä säätämällä saadaan sopivan kokoinen veripisara. Jos pisara on liian pieni, suurenna pistossyvyyttä. Henkilökohtaisessa käytössä samaa pistolaitteen neulaa voi käyttää yhden päivän ajan ennen vaihtamista, ellei hoitopaikka ole antanut muita ohjeita.  
4. Käsittelee liuskaa puhtain, kuivin sormin. Laita liuska mittarin liuskaporttiin. Liuskan kohta, johon veripisaran annetaan imeytyä jää näkyviin. Oikein asetettu liuska käynnistää mittarin. Jos mittari ei käynnisty laittaessasi liuskan mittariin, tarkista että liuska on oikein päin. Myös verensokerimittarin liuskaporttiin joutunut lika tai pöly voivat haitata mittarin toimintaa.  
5. Pistolaitteella sinun tulisi saada riittävän kokoinen veripisara sormenpäätä puristamatta. Riittävän kokoinen pisara on lähes pippurin kokoinen. Jos pisara ei muodostu, voit puristella kevyesti sormen tyvestä eli "lypsää" sormea. Jos pisaraa ei tahdo tulla, voit kokeilla suurentaa lansettikynän pistosyvyyttä. Pyyhkäise ensimmäinen veripisara pois, jos mahdollista. Näin vähennät mahdollisia iholta tulevia epäpuhtauksia näytteessä. Vasta seuraavan, riittävän kokoisen veripisaran annetaan imeytyä liuskan testialueelle. Jos sopivan kokoisen veripisaran saaminen on vaikeaa, ei ensimmäistä pisaraa tarvitse pyyhkiä, kunhan näytteenottokohdan iho on puhdas.  
6. Sopivia näytteenottokohtia ovat sormenpäiden reuna-alueet. Vältä kuitenkin ottamasta näytettä aivan kynnen vierestä. Se on herkempi kohta ja voi altistaa kynsivallintulehdukselle. Peukaloa ja etusormea on hyvä säästää pistoksilta, koska ne ovat herkempiä sormia ja niitä käytetään muuten paljon. Pidä mielellään verensokerimittari ja liuska ylöspäin kohtisuoraan pisarasta. Anna pisaran imeytyä liuskaan. Tulos tulee näkyviin mittarin näytölle yleensä muutaman sekunnin kuluttua. Jos mittaustulosta ei tule, mittarin näyttöön tulee virhekoodi. Jos mittaustulos epäilyttää eikä vastaa tuntemuksia, kannattaa tehdä mittaus uudelleen uudella liuskalla.  
7. Poista lopuksi käytetty liuska mittarista ja hävitä se.  

 Kaikki mittarin virhekoodit ja niiden selitykset löytyvät mittarin ohjekirjasta. Sieltä kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa mistä virhe saattaa johtua. Yksi yleisimmistä syistä virhekoodeille mittauksessa on liian pieni verimäärä.  

Veripisaran saamista voi auttaa lämmittämällä näytteenottokohtaa pesemällä kädet lämpimällä vedellä ja hieromalla. Kättä voi pitää hetken alaspäin ja puristella nyrkkiin tai ravistella. Jos kunnollista veripisaraa ei saada, tarkistetaan lansetin pistossyvyys. Näytteenottopaikkoja käytetään mahdollisimman laajasti ja pistoskohtaa vaihdetaan usein. Käsien ihon kunnosta on hyvä huolehtia rasvaamalla kädet iltaisin, ei kuitenkaan ennen mittausta. Pistoksen aiheuttamaan kipuun yleensä tottuu. Pistoksen syvyydellä ja pistolansetin mallilla voi olla vaikutusta.  

Huolehdi käytettyjen välineiden asianmukaisesta hävityksestä. Käytetyt lansettikynän lansetit ovat särmäjätettä, mikä tarkoittaa, että neulapää suojataan ennen roskiin laittoa tai laitetaan neulat esimerkiksi muovipulloon. Testiliuskat ovat sekajätettä, verensokerimittarin paristot ongelmajätettä ja käytöstä poistetut mittarit elektroniikkajätettä.