Murupolku

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Värikkäitä kysymysmerkkejä.

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

UUTINEN / 19.03.2024

Teams-kokouksina järjestettävät kyselytunnit alkavat 28. maaliskuuta.

Värikkäitä kysymysmerkkejä.

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

UUTINEN / 19.03.2024

Teams-kokouksina järjestettävät kyselytunnit alkavat 28. maaliskuuta.

Värikkäitä kysymysmerkkejä.

UUTINEN / 19.03.2024

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

Oma Häme käynnistää ikäihmisten kyselytunnit ennen pääsiäistä. Ensimmäinen kyselytunti pidetään Teams-kokouksena torstaina 28. maaliskuuta. Tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa on mukana  ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen sekä Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Ikäihmiset tuoneet esiin monessa yhteydessä toiveen saada tietoa hyvinvointialueen palveluista. Vastaavanlaista toimintaa ollut jo hyvinvointialueella jo valmisteluajoista lähtien. Nyt toiminta jatkuu uuden muotoisena ja uudella nimellä. Ensimmäisellä kysetunnilla kuullaa osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöistä ja toteutustavoista. 

Ensimmäinen kyselytunti on 28.3. klo 10-12. Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Tulevien kyselytuntien sisällöt ja osallistumislinkit päivitetään myöhemmin verkkosivujen Tapahtumiin.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

UUTINEN / 18.03.2024

Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

UUTINEN / 18.03.2024

Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 18.03.2024

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Valiokunnan olisi tarkoitus saattaa aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan kokoonpanot vastaamaan aluevaalien tulosta ja poliittisten ryhmien välillä tehtyjä sopimuksia. Aluehallitus päätyi esitykseensä Johanna Häggmanin (kesk.) ehdotuksesta, jota kannattivat Seppo Kuparinen (kesk.) ja Mika Penttilä (kok.). 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on aiemmin omassa kokouksessaan päättänyt, ettei Keskustan valtuustoryhmästä eronnut Petri Hakamäki voi enää toimia puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. Tällöin Hakamäki ei voisi jatkaa aluehallituksen varajäsenenä eikä elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Keskustan valtuustoryhmällä on sopimus, jonka mukaan valtuustoryhmän jäsen on sitoutunut eroamaan luottamustehtävistään, jos hänet erotetaan tai hän eroaa valtuustoryhmästään. Myös Hakamäki on allekirjoittanut sopimuksen.

Oma Hämeelle ei ole muodostunut hallintokäytäntöä tilanteissa, joissa luottamushenkilö vaihtaa poliittista ryhmää. Hakamäen tilannetta on siksi käsiteltävä tilapäisessä valiokunnassa, jonka tehtäväksi tulisi huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta.

Aluehallitus käsittelee asiaa uudelleen 25. maaliskuuta seuraavassa kokouksessaan, johon mennessä saadaan valmiiksi tilapäiseen valiokuntaan liittyvä virkavalmistelu. 
 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

UUTINEN / 16.03.2024

Selvitystyö keskittyy sote-palveluille sopiviin kiinteistöihin kantakaupungissa.

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

UUTINEN / 16.03.2024

Selvitystyö keskittyy sote-palveluille sopiviin kiinteistöihin kantakaupungissa.

Oma Hämeen valkoinen sydän vihreällä pohjalla

UUTINEN / 16.03.2024

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki ovat aloittaneet keskustelut uusista kiinteistöjärjestelyistä osana hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää parhaimmat ratkaisut, joilla vastataan Hämeenlinnan kantakaupungin väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Selvitystyö on käynnistynyt Hämeenlinnan kaupungin ehdotusten pohjalta. Selvitys keskittyy lähinnä Hämeenlinnan kantakaupungin kiinteistöihin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Alustavaan ehdotukseen liittyy merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, joiden selvittäminen yhteistyössä on välttämätöntä sekä hyvinvointialueen että kaupungin näkökulmasta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kiittää Hämeenlinnan kaupunkia aktiivisuudesta.

– Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehdä palveluverkkoon muutoksia, ja tavoitteena on suunnitella palveluiden järjestämistavat mahdollisimman tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Olemme kiitollisia Hämeenlinnan kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä ehdotuksista. Tuemme parhaiden ratkaisujen löytämistä ja käynnistimme selvitystyön välittömästi, sanoo Naukkarinen.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kiittelee hyvinvointialuetta hyvästä vuorovaikutuksesta ja korostaa yhteistyön merkitystä parhaiden ratkaisujen löytämisessä.

– On yhteinen etu hakea ratkaisuja, jotka turvaisivat osaltaan molempien osapuolten taloudellista kantokykyä ja asukkaiden palveluita. Tämän vuoksi olemme vielä palveluverkkoesityksen julkaisun jälkeen lähestyneet hyvinvointialuetta ajatuksilla selvittää kantakaupungin sote- ja pelastuskiinteistöihin liittyviä keskinäisiä vaihtoja.

– Mikäli esitykset osoittautuvat jatkoselvityksissä toteuttamiskelpoisiksi, hyvinvointialue voisi säilyttää ja kehittää toimintaansa jatkossa paremmin omissa tiloissaan. Kaupunki puolestaan saisi turvattua asukkaiden palveluja mm. keskusterveysasemalla ja voisi kehittää kantakaupunkia hallitusti. Valtion hyvinvointialueille asettamasta tiukasta aikataulusta johtuen työ etenisi seuraavaksi aiesopimuksen kautta jatkoselvityksiin, joissa ratkaistaan kokonaisuuden tarkemmat toteuttamisedellytykset, Parviainen toteaa.

Hyvinvointialueen ja kaupungin virkajohdot tekevät selvitystyötä tiiviissä yhteistyössä. Tulokset esitellään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitukselle 18. maaliskuuta.

Oma Häme selvittää parhaillaan kiinteistö- ja vuokra-asioita myös muiden Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Aluevaltuusto päättää 9. huhtikuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista.

Puhelin kädessä.

UUTINEN / 15.03.2024

Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa: Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa häiriöitä 17.3. klo 9–15 ja 23.3. klo 7.00–7.30

Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa saattaa ilmetä lyhyitä katkoja ja hitautta sunnuntaina 17.3.2024 klo 9.00–15.00 välisenä aikana.
 
Lisäksi Suomi.fi-valtuuksien käyttö ja tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin Suomi.fi-tunnistuksen avulla ei ole mahdollista lauantaina 23.3.2024 klo 7.00–7.30 välisenä aikana.
 
Huoltokatkojen aikana myös Suomi.fi-viestien lukemisessa Suomi.fi-verkkopalvelun kautta voi olla katkoja.

Syynä on väestötietojärjestelmässä tehtävät huoltotyöt.
 
Jos tunnistautuminen tai Suomi.fi-valtuuksien käyttö epäonnistuu, suosittelemme yrittämään uudelleen hetken kuluttua.

Pahoittelemme huoltotöistä aiheutuvaa haittaa.

Aluevaltuuston kokouspäivä vaihtuu: palveluverkkopäätökset siirtyvät huhtikuulle

UUTINEN / 13.03.2024

Aluevaltuusto kokoontuu 9. huhtikuuta Hämeenlinnassa.

Aluevaltuuston kokouspäivä vaihtuu: palveluverkkopäätökset siirtyvät huhtikuulle

UUTINEN / 13.03.2024

Aluevaltuusto kokoontuu 9. huhtikuuta Hämeenlinnassa.

UUTINEN / 13.03.2024

Aluevaltuuston kokouspäivä vaihtuu: palveluverkkopäätökset siirtyvät huhtikuulle

Aluevaltuuston kokous siirtyy maaliskuulta huhtikuulle palveluverkkosuunnitelman valmistelun vuoksi.

Alun perin aluevaltuuston piti kokoontua päättämään palveluverkkomuutoksista 26. maaliskuuta. Hyvinvointialue käy vielä aluehallituksen edellyttämänä vuokraneuvotteluja kuntien kanssa. Tämän vuoksi aluevaltuuston kokous siirtyy pidettäväksi 9. huhtikuuta. Kokous pidetään Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa klo 15 alkaen. Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallitus aloitti palveluverkkosuunnitelman käsittelyn 11. maaliskuuta, mutta jatkaa sitä vielä useammassa kokouksessaan. Aluevaltuusto päättää lopulta sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista. 

Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

Käsiä päällekkäin.

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö on suljettu 14.3. klo 12–16

UUTINEN / 13.03.2024

Työntekijät viettävät kehittämispäivää. 

Käsiä päällekkäin.

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö on suljettu 14.3. klo 12–16

UUTINEN / 13.03.2024

Työntekijät viettävät kehittämispäivää. 

Käsiä päällekkäin.

UUTINEN / 13.03.2024

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö on suljettu 14.3. klo 12–16

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö (Penttilänkatu 5) on kiinni torstaina 14.3. klo 12–16. Työntekijät viettävät kehittämispäivää. 

Mielenterveys- ja päihdeyksikön puhelinasiointi numerossa +358 19 758 5960 on 14.3. avoinna normaaliin tapaan klo 8–12.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämisen

UUTINEN / 12.03.2024

Palveluverkkosuunnitelmasta ei tehty odotetusti vielä päätöksiä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämisen

UUTINEN / 12.03.2024

Palveluverkkosuunnitelmasta ei tehty odotetusti vielä päätöksiä.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 12.03.2024

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämisen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus palautti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelman uudelleen valmisteluun hyvinvointialuejohtajan muutetun esityksen perusteella. Isoa asiakokonaisuutta käsitellään useammassa kokouksessa. Aluevaltuusto päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista 26. maaliskuuta.
 
Aluehallitus hyväksyi yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Neuvotteluilla tavoitellaan noin kuuden miljoonan euron säästöjä ja enintään 120 henkilötyövuoden vähennystä. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin tuhat henkilöä. Neuvottelujen ulkopuolelle jätetään pääsääntöisesti välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat. 
 
Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan muun muassa tarjoamalla toista tehtävää koulutuksen avulla, tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla esimerkiksi välittömään asiakastyöhön sekä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin hallinnollisissa ja tukipalvelutehtävissä. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen toukokuun puoliväliin mennessä.
 
Toukokuussa 2023 aluevaltuuston hyväksymässä ensimmäisessä talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, ettei henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia tarvita. Sen jälkeen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt ja lisäsäästöjen tarve on kasvanut merkittävästi. Aluehallituksen päätös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä viedään siksi myös aluevaltuustolle tiedoksi.
 
Lisäksi aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan vuoden 2024 muutetun käyttösuunnitelman, joka toimitetaan tiedoksi lautakuntiin. 
 
Muut esitykset hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 18. maaliskuuta.

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja

UUTINEN / 12.03.2024

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille.

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja

UUTINEN / 12.03.2024

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille.

UUTINEN / 12.03.2024

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 


 

Kyniä ja värityskuvia.

Hämeenlinnan aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu tänään 11.3.

UUTINEN / 11.03.2024

Huomenna neuvontapuhelin toimii taas normaalisti.

Kyniä ja värityskuvia.

Hämeenlinnan aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu tänään 11.3.

UUTINEN / 11.03.2024

Huomenna neuvontapuhelin toimii taas normaalisti.

Kyniä ja värityskuvia.

UUTINEN / 11.03.2024

Hämeenlinnan aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu tänään 11.3.

Hämeenlinnan asukkaita palveleva aikuissosiaalityön neuvontapuhelin 03 629 6566 on suljettu tänään maanantaina 11.3. Huomenna 12.3. neuvontapuhelin palvelee taas normaalisti. 

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

UUTINEN / 08.03.2024

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

UUTINEN / 08.03.2024

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

UUTINEN / 08.03.2024

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

Ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen ja tulosaluejohtaja Anne Hintsala vastaavat Riihimäen kotihoidon tilannetta käsitelleeseen juttuun.

Tämä vastaus on lähetetty Aamupostiin ja Hämeen Sanomiin 8.3.2024.

Aamuposti ja Hämeen Sanomat kirjoittivat (8.3.) Riihimäen kotihoidon haastavasta tilanteesta ja työntekijöiden kokemasta kaaoksesta. Vaikea henkilöstötilanne on ollut meillä ikäihmisten palveluiden johdon tiedossa ja suhtaudumme vakavasti työntekijöiden huoliin ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. 

Olemme jo ryhtyneet toimiin, jotta tilanne saataisiin vakaammaksi. Toimenpiteiden pitäisi helpottaa kotihoidon tilannetta jo lähiviikkoina. Asiakasturvallisuus ei ole vaarantunut Riihimäen alueella. Potilas- ja lääketurvallisuusilmoituksissa ei näy merkittävää muutosta aikaisempaan verrattuna. Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksikköä on pyydetty kuitenkin selvittämään asia tarkemmin.

Kuten henkilöstö artikkelissa kertoi, yksi keskeinen syy Riihimäen kotihoidon haasteelliseen tilanteeseen on vuokratyövoiman vähentäminen. Työvoimaa ostetaan enää Temporelta. Riihimäen alueella vuokratyövoiman käyttö on ollut erityisen suurta, minkä vuoksi muutoksella on ollut huomattava vaikutus. 

Nyt kaikki Temporen kautta saatava vuokratyövoima kohdennetaan kotihoitoon. Lisäksi lisäämme palvelusetelin käyttöä kotihoidossa nopealla aikataululla. Riihimäen alueella on potentiaalisia palveluntuottajia, jotka voivat ottaa uusia asiakkuuksia. Palvelusetelin käyttö on tietysti asiakkaalle vapaaehtoista. Kokemustemme perusteella uskomme, että Riihimäelläkin löytyy kotihoidon asiakkaita, jotka ovat valmiita sitä käyttämään. Palvelusetelin käyttöä lisäämällä vähennetään omaan kotihoitoon kohdistuvaa työpainetta.

Lisäksi aiomme selvittää, missä määrin on mahdollista lisätä etähoitoa. Riihimäen alueella etähoidon ja lääkeannosautomaattien peittävyys on Oma Hämeen keskiarvoa korkeampi. Etähoito ja lääkeautomaatit on todettu toimiviksi ja asiakkaat ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ne eivät sovellu kaikille, mutta on merkittävä joukko kotihoidon asiakkaita, joiden kohdalla ne toimivat osana palvelua. 

Olemme myös pyytäneet Oma Hämeen valvonta- ja arviointiyksikköä tekemään ulkopuolisen arvioinnin Riihimäen alueen kotihoidosta ja antamaan kehittämisehdotuksia toiminnan vakauttamiseksi.

Oma Häme tulee kilpailuttamaan kotihoidon ostopalvelut tämän vuoden aikana. Kilpailuttamisesta on hyviä kokemuksia muilta hyvinvointialueilta. Kotihoidon kysynnän edelleen kasvaessa on tärkeää saada oman tuotannon ja palvelusetelin rinnalle myös ostopalvelutuottajia vahvistamaan kotihoidon palveluja.

Uskomme yllä olevien toimenpiteiden vakauttavan Riihimäen alueen kotihoidon tilanteen kevään aikana. Tilanteen kehitystä seurataan viikoittain ja tarvittaessa teemme nopeasti korjaavia lisätoimenpiteitä.

Huolehdimme, että korjaavat toimenpiteet toteutuvat Riihimäen kotihoidossa. Siten saamme kaikille työrauhan ja jokainen saa keskittyä asiakastyöhön.

Jorma Haapanen, ikäihmisten vs. toimialajohtaja

Anne Hintsala, kotihoidon tulosaluejohtaja

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

UUTINEN / 08.03.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

UUTINEN / 08.03.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  

UUTINEN / 08.03.2024

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä. Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  
Uudistettu ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
 
–Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa. Terveyttä edistävä, kokonaiskestävä ruokaympäristö tukee hyvän ruokavalinnan tekemistä. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia, kestävyyttä ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Moniammatillisen asiantuntijaryhmän laatima suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Tavoitteena vajaaravitsemuksen kehittymisen estäminen

Vajaaravitsemus hidastaa toipumista ja lisää erilaisten komplikaatioiden riskiä. Siten se pidentää hoitoaikoja ja lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja terveydenhuollon kustannuksia. Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, syöpäpotilailla, neurologisilla potilailla sekä vakavista infektioista, traumoista ja isoista leikkauksista toipuvilla. Vajaaravitsemusriski lisääntyy myös ikääntymisen myötä. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia. Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin sen hoito. 


–Vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hyvän hoidon takaamiseksi on oleellista, että ravitsemushoidon osaaminen ylettyy kaikille toimialoille, vuodeosastoilta poliklinikoille, kotihoitoon ja asumispalveluihin, kommentoi erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeutti Noora Toivonen. Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi vaaditaan yhtenäisiä käytäntöjä ja vankkaa moniammatillista yhteistyötä toimialarajat ylittäen.


Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen painottaa, kuinka tärkeää on ehkäistä ja tunnistaa myös erikoissairaanhoidossa potilaan vajaaravitsemus. –Ravitsemus on aina osa potilaan kokonaishoitoa ja kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, niin lääkäreille kuin hoitajille. Vajaaravitsemus heikentää sairastuneen potilaan toimintakykyä ja hidastaa sairaudesta toipumista, jolloin sairaalahoito pitkittyy. Tavoitteenamme on tukea Oma Hämeen asukkaiden ravitsemuskuntoutumista uudistetulla ravitsemushoitosuosituksella.

 

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä Kanta-Hämeessä 21.3.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 10–15 Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Toivotamme myös median tervetulleeksi koulutuspäivään. 


Haastattelumahdollisuus medialle 

Ennen tilaisuuden alkua klo 9.30 alkaen tai tilaisuuden päätyttyä klo 15 on mahdollista tavata STM:n edustaja Sirpa Sarlio ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan edustaja Soile Ruottinen sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ammattilaisia. 

 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

UUTINEN / 07.03.2024

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsittelee Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 11. maaliskuuta ja todennäköisesti myös 18. maaliskuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Palvelurakenteiden muutosta viedään eteenpäin rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa. Nyt päätöksentekoon tuleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Suunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen palvelukeskukset sijaitsevat asiakkaille tutuissa toimipisteissä, joissa asukkaat ovat jo tottuneet asioimaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaille tarjotaan jatkossa yhä enemmän liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja. Myös etä- ja digipalvelujen kehittämistä jatketaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme yritä korvata kaikkea palvelua digitaalisilla tai uusilla palvelumuodoilla. Ne on tuotava mukaan tähän kokonaisuuteen, jotta kykenemme annetuilla resursseilla järjestämään palvelut, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtionrahoitukseen ja hyvin pieneltä osin asiakasmaksuihin. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta. Lain mukaan Oma Hämeen on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyvät alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Hyvinvointialuejohtajat viestivät hyvin selkeästi jo vuosi sitten, että hallittu ja riskit huomioiva muutos vaatii pari vuotta enemmän aikaa kuin meillä nyt on. Ymmärrän valtiontalouden erittäin hankalan tilanteen, enkä kiistä sitä, etteikö menoja voisi leikata. Kuitenkin teemme nyt samanaikaisesti prosessien muutoksia, järjestämistavan muutoksia ja palveluverkkomuutoksia hallinnollisten muutosten ollessa vielä kesken, joten riskit entisestään kasvavat. Tämän kaiken keskellä on syytä korostaa, että toimeenpanovaiheessa palveluiden saatavuuden turvaaminen on ensisijainen asia, painottaa Naukkarinen.

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista.

Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin. Oma Häme tasapainottaa talouttaan muiden keinojen lisäksi palveluverkkosuunnitelmalla.

 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kuvattuna asukasinfon verkkolähetyksessä.

Palveluja tarjolla uusissa paikoissa ja uusilla tavoilla

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on tehnyt päätösesityksen aluehallitukselle palveluverkkosuunnitelmasta. Sen mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu kiinteisiin, liikkuviin, siirrettäviin sekä etä- ja digipalveluihin. Aluehallitukselle esitetään, että se esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Suunnitellut muutokset koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoja, saatavuutta ja toimipisteitä. Palveluita siirretään uusiin paikkoihin ja niitä tarjotaan uusilla tavoilla laadukkuutta ja kustannustehokkuutta tavoitellen.

– Eri sidosryhmät ja asiantuntijat ovat esittäneet aiheellisesti huolensa palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista. Yritämme saada aikaan annetussa rahoituskehyksessä ja hyvin tiukassa aikataulussa muutoksia, joista olisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja asiakkaille, sanoo hyvinvointialuejohtaja.

– Kiitän valmistelijoita ja päättäjiä asiallisesta prosessista tähän asti. Seuraava kuukausi on varmasti aktiivisen keskustelun aikaa. Viranhaltijat eivät lähde esityksissään siitä ajatuksesta, että paljonko milläkin seudulla tehdään muutoksia palveluihin, vaan esitys nojautuu vahvasti aiemmin hyväksyttyihin määrittelyperiaatteisiin, jatkaa Naukkarinen.

Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella esitetään erillistä palvelukonseptia haavoittuvassa asemassa olevalle väestönosalle. Palveluiden piirissä on rajallinen määrä asiakkaita Kanta-Hämeessä, joiden hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voisi vaikeutua palvelupisteen tai palvelukeskuksen etäisyyden, julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi, eikä palvelua voida muuten tarjota asiakkaalle.

Palvelukonsepti otettaisiin käyttöön vuoden 2026 alusta. Palvelu voidaan toteuttaa kiinteissä tai siirrettävissä pisteissä, kuitenkin siten, että niissä ei ole päivystysluontoista vastaanottoa eivätkä pisteet ole terveydenhuoltolain 47 §:n tarkoittaman kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnanvapauden piirissä.

– Halusin tämän lisäyksen tuoda erityisesti saapuneen palautteen ja vaikutusarvioiden vuoksi, toteaa Naukkarinen.

Kolme palvelukeskusta, seitsemän palvelupistettä

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan Oma Hämeessä kiinteinä toimipisteinä toimisivat palvelukeskukset ja palvelupisteet. Tarkoituksena on, että hyvinvointialue perustaa kolme palvelukeskusta: Forssaan sairaalaan ja pääterveysasemalle, Hämeenlinnaan Ahvenistonmäelle, sekä Riihimäelle sairaalaan ja Penttilänkadun terveysasemalle. Riihimäen palvelukeskusta on suunniteltu myös uuteen sote-keskukseen, joka on vielä tarveselvitysvaiheessa.

Palvelukeskuksissa on tarjolla laajasti palveluita usealta toimialalta. Palvelukeskukset tarjoavat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa sekä apua ja tukea monialaisia palveluita tarvitseville asiakkaille. Esityksen mukaan palvelukeskuksen toimintaa varten vuokrattuja toimitiloja voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää ilman erillisiä toimielinten päätöksiä.

Lisäksi Oma Häme perustaisi seitsemän palvelupistettä, joiden tarkemmista sijainneista taajamissa tai kunnissa päättäisi aluehallitus. Palvelupisteet sijaitsisivat

  • Jokioisissa
  • Kalvolassa (Hämeenlinna)
  • Lopella
  • Oitissa (Hausjärvi)
  • Parolassa (Hattula)
  • Tuuloksessa (Hämeenlinna)
  • Turengissa (Janakkala)

– Kun olemme valmistelussa miettineet palvelupisteiden sijaintia, emme ole pohtineet kuntarajoja, vaan asukkaiden palvelutarpeita sekä asukaskeskittymiä ja etäisyyksiä. Nyt esitetyssä mallissa 80 prosenttia väestöstä asuu alle 10 kilometrin etäisyydellä palveluista ja 93 prosenttia alle 15 kilometrin etäisyydellä. Koko esityksen taustalla on henkilöstön saatavuus, asukkaiden palvelutarve sekä rahoitus. Myös kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta tämän päivän palvelumalleihin on arvioitu, sanoo Naukkarinen.

Uutisen loppuun on koottu tarkemmin esityksiä palveluverkkomuutoksista toimialoittain.

Aluevaltuusto päättää muutoksista 26. maaliskuuta

Palveluverkkomuutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään tuottamaan nykyisellä rahoituksella. Toimipisteisiin ja palvelumuotoihin on tehtävä muutoksia myös siksi, että henkilöstö riittäisi. Muutoksilla halutaan niin ikään vastata ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Tämänhetkisen esityksen toteutuessa Oma Häme saavuttaisi vuoteen 2030 mennessä yli 100 miljoonan euron kumulatiiviset kustannussäästöt.

Suunnitelman luonnos julkaistiin tammikuussa, ja tavoitteena oli, että suunnitelmista käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Helmikuussa on kerätty näkemyksiä ja kommentteja asiakkailta, asukkailta, henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja kunnilta. Aluehallitus esitti lausuntopyynnön kokouksessaan 29. tammikuuta ja lausuntokierros päättyi 23. helmikuuta. Lisäksi suunnitelmien vaikutuksia on arvioitu monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hyvinvointialueen hallinto on käynyt läpi kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit, ja ne toimitetaan myös aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Maaliskuun päätöksen jälkeen palveluverkon muutokset toteutuvat vaiheittain lähivuosina, ei yhdellä kertaa. Isoin osa muutoksista alkaa näkyä asiakkaiden palveluissa vuoden 2025 loppupuolella. Käytännön muutoksia ryhdytään valmistelemaan päätösten jälkeen yhdessä henkilöstön kanssa. Myös asukkaiden osallistuminen jatkuu kevään aikana.

Forssan pääterveysasema on esityksen mukaan jatkossa osa Forssan sote-palvelukeskusta. 

Palveluverkkomuutoksia tarkemmin toimialoittain

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

Terveydenhuolto

Perusterveydenhuollon avopalveluja tullaan tarjoamaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä hoidon jatkuvuus varmistaen. Perusterveydenhuollon sairaalapalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, ja toiminnan laajuutta arvioidaan jatkuvasti yhteisenä kokonaisuutena vuodeosastotoiminnan ja kotisairaalatoiminnan kanssa. Janakkalan vuodeosaston tilanne arvioidaan erikseen vuonna 2025.

Kuvantamisen palvelut kootaan palvelukeskuksiin. Laboratoriopalveluja tarjotaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Näytteenottopalveluita tuotetaan tarvittavilta osin liikkuvana tai siirrettävänä palveluna.

Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan palvelukeskuksissa ja keskussairaalassa. Palvelukeskuksessa erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan lähi-, etä- tai konsultaatiopalveluna. Erikoissairaanhoidon osastohoito ja anestesiassa tehtävä leikkaustoiminta keskittyvät keskussairaalaan Assiin.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, palvelupisteissä ja keskussairaalan yhteydessä. Tarkoituksena on perustaa Oma Hämeelle oma selviämisasema vieroitus- ja korvaushoitoyksikön yhteyteen. Lisäksi perustettavaksi esitetään oma mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Suun terveydenhuollon toiminta siirretään vaiheittain 2030 mennessä kolmeen palvelukeskukseen. Muut palvelut toteutetaan siirrettävissä palvelupisteissä tai tiloissa, joiden kustannukset vastaavat siirrettävää palvelupistettä.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palveluissa lyhytaikainen, ympärivuorokautinen palveluasuminen esitetään keskitettäväksi ensi vaiheessa kuuteen yksikköön: Forssan alueella Intalankartanoon ja Heikanrinteeseen, Hämeenlinnan alueella Voutilakeskukseen ja Ilveskotiin, Janakkalassa Tapailakotiin ja Riihimäen alueella sairaalan tiloihin. Tavoitteena on, että palvelurakennemuutoksen edetessä lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön vuoteen 2028 mennessä.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Sosiaalipalveluita, vammaissosiaalityötä sekä lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita tarjotaan jatkossa palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimisi jatkossakin pääosin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Neuvolapalveluja olisi tarjolla palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Lisäksi hyvinvointialue kokeilee lähivuosina jalkautuvaa neuvolamallia, ensiksi haja-asutusalueella. Jalkautuva neuvola hyödyntää alueen toimipisteitä ja tekee yhteistyötä perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Sosiaalipalvelut tulevat tekemään yhteistyötä vuoden 2025 alusta aloittavien työllisyysalueiden kanssa. Palveluita tarjotaan asiakkaille yhteiskäyttöisissä palvelupisteissä. Vammaispalvelun uutta, vaativan asumispalvelun yksikköä esitetään perustettavaksi Ilveskodin tiloihin. Ennen perustamista tulee varmistaa, että yksikön kustannukset ovat nykyistä palvelumallia edullisemmat.

Hallinto ja pelastustoimi

Hyvinvointialueen hallinto aiotaan sijoittaa hyvinvointialueen omistamiin tiloihin.

Pelastustoimen palveluverkosto koostuisi jatkossakin sekä päätoimisen henkilöstön että sopimuspalokuntien miehittämistä paloasemista. Nykyinen verkosto on täydentymässä Assi-sairaalan yhteyteen rakennettavalla paloasemalla. Nyt esitetään, että Oitin ja Hikiän paloasemien yhdistämisestä Hausjärvellä käynnistettäisiin esiselvitys.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 07.03.2024

Oma Häme jatkaa talouden tasapainottamista – aluehallitukselle esitetään johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämistä

Tiukka talouskuuri jatkuu hyvinvointialueella. Aluevaltuuston toukokuussa 2023 päättämät menoleikkaukset eivät toteudu riittävän nopeasti, mikä vaatii hyvinvointialueelta lisää tasapainottamistoimenpiteitä. Tämän vuoksi maanantaina 11.3. kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että hyvinvointialue käynnistäisi yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 

Pääsääntöisesti neuvottelujen ulkopuolelle jätetään välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat. Neuvottelujen piiriin kuuluu arviolta noin tuhat henkilöä ja tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron säästö. Neuvottelut voivat johtaa myös irtisanomisiin.

– Olisin toivonut, ettei tähän tarvitsisi mennä, mutta aikataulu on liian tiukka hallinnon menokehityksen hillintään suunnitellusti. Se takia on välttämätöntä aloittaa neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa. Valitettavasti en voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että joudumme myös irtisanomaan henkilöstöä neuvotteluiden jälkeen. Otamme totta kai ensisijaisesti muut keinot käyttöön, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista. Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin.

Oma Häme tasapainottaa talouttaan useilla keinoilla. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta. 

– Talouden tasapainoon pääsemiseen lainsäädännön vaatimassa aikataulussa sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Vaikka kaikki tasapainottamistoimet toteutuisivat suunnitellusti, saattavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä rahoituksen tarkistuksen ja todellisten kustannuskasvun välinen epäsuhta johtaa siihen, että vuosina 2023 ja 2024 syntyviä alijäämiä ei saada täysin katettua. Talouden pitäisi kuitenkin vuositasolla olla jo 2025 tasapainossa. Uskon asian olevan myös valtakunnallisella tasolla näin. Kaikki alueet painivat nyt tämän saman ongelman kanssa, toteaa Naukkarinen.

Lue uutinen hyvinvointialuejohtajan esityksestä palveluverkkomuutoksista

Useiden neuvotteluiden kierre halutaan välttää

Yhteistoimintaneuvottelut hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa on tarkoitus saada päätökseen toukokuun puoliväliin mennessä. Neuvotteluilla tavoitellaan enintään 120 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöt ovat pysyviä suunnittelukaudella ja vuodesta 2025 eteenpäin. Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. 

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan muun muassa tarjoamalla toista tehtävää koulutuksen avulla, tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla esimerkiksi välittömään asiakastyöhön sekä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin hallinnollisissa ja tukipalvelutehtävissä. 

– Lomautuksia en aio esittää aluehallitukselle. Lisäksi haluaisin pitää siitä kiinni, että tämä tehdään nyt kerran tarpeellisessa laajuudessa, eikä lähdetä tekemään useita neuvottelukierroksia, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

Samalla arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisten organisaatio- ja johtamisrakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä tehdään näitä koskevia muutoksia. Lisäksi voidaan neuvotella myös muista keskeisistä henkilöstön palvelussuhde-ehdoista, paikallisista sopimuksista ja henkilöstöeduista.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön tarpeen tarkastelu on mahdollista nyt, kun hyvinvointialueen toiminta on saatu käyntiin. Vuosi sitten kunnista ja kuntayhtymistä siirtyneen henkilöstön rakenteesta, henkilöstön tehtävistä ja toimenkuvista alkaa nyt olla sellainen kokonaiskäsitys, että tarkastelu on mahdollista.  

Toukokuussa 2023 aluevaltuuston hyväksymässä ensimmäisessä talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, ettei henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia tarvita. Sen jälkeen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt ja lisäsäästöjen tarve on kasvanut merkittävästi. Aluehallituksen päätös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä viedään siksi myös aluevaltuustolle tiedoksi.

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

UUTINEN / 07.03.2024

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

UUTINEN / 07.03.2024

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)

UUTINEN / 07.03.2024

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Nuorten lääkäreiden yhdistyksen Koulutuspaikkakysely on suomalaisten erikoistuvien ja yleislääketieteen erityiskoulutusta saavien lääkäreiden koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Kyselyllä kartoitetaan koulutettavan saamaa koulutusta ja ohjausta sekä yleisemmin työoloja ja työn kuormittavuutta nykyisessä koulutuspaikassa.

Vuoden 2023 tulokset julkaistiin Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 25.1. Viipurintien terveysasema Hämeenlinnasta palkittiin viiden tähden terveysasemana saaden täydet 100 pistettä arvioinnissa NPS-luvuksi. NPS on lyhenne englannin kielen sanoista “Net promoter score”. Tiivistettynä termi vastaa kysymykseen: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit paikkaa ystävällesi tai kollegallesi?”

Näin hyvän tuloksen kyselyssä tänä vuonna saavutti koko maassa 11 terveyskeskusta.

Lisäksi Viipurintien terveysasema on saanut tunnustuksen Suomen medisiinariliitolta kandiystävällisenä terveysasemana 2023. Ennen valmistumista lääketieteen kandidaatit tekevät harjoittelujaksoja sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Viiden vuoden opintojen jälkeen kandidaatit voivat tehdä lääkärin sijaisuuksia terveyskeskuksissa, mikäli tarvittava kokeneemman kollegan ohjaus ja tuki on heille varmistettu.

– Kandien lisäksi terveysasemilla työskentelevät nuoret lääkärit, jotka ovat suorittamassa yleislääketieteen erityiskoulutusta tai erikoistumassa – ovat siis jo valmiita lääkäreitä, Oma Hämeen perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori täsmentää.

Perustyön lisäksi terveysasemilla tapahtuu merkittävä määrä maan lääkäreiden jatkokouluttamista. Nuoria lääkäreitä ohjaavat kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit, jotka ovat myös kouluttautuneet ohjaamiseen. Näin potilaat saavat tasapuolista kohtelua: kokemattomammalla lääkärillä on aina mahdollisuus kysyä kokeneemmalta kollegalta apua ja potilas saa hyvän hoidon.

Monet kokeneet lääkärit pitävät koulutustyöstä ja nuorempien ohjaaminen auttaa pysymään ajan hermolla ja osaltaan tuo tuoreita tietoja hoitokäytännöistä ja muusta lääketieteen kehityksestä terveysasemillemme. Lisäksi maine hyvänä koulutuspaikkana helpottaa merkittävästi uusien lääkärityöntekijöiden saamista alueemme sekä lisää nuorten lääkäreiden työhyvinvointia ja viihtymistä niin, että he myös haluavat jatkaa töissä Oma Hämeessä.

Oma Hämeen yksiköt pärjäsivät kyselyssä seuraavasti:

Terveyskeskukset:
OmaHäme Perusterveydenhuollon avopalvelut 5/5 tähteä
Hämeenlinnan terveysasemat 5/5 tähteä
Viipurintien terveysasema 5/5 tähteä
Riihimäen terveyskeskus 5/5 tähteä

Keskussairaalat:
Kanta-Hämeen keskussairaala 5/5 tähteä
KHKS Konservatiivinen tulosalue 5/5 tähteä
KHKS Sisätaudit 4/5 tähteä
KHKS Operatiivinen tulosalue 4/5 tähteä
KHKS Päivystys 5/5 tähteä

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

UUTINEN / 05.03.2024

Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja.

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

UUTINEN / 05.03.2024

Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja.

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

UUTINEN / 05.03.2024

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

Arjen kesytyksen toimintamalli on otettu käyttöön koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja. Toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä.

Arjen kesyttämö on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2021. Myönteisten kokemusten vuoksi toiminta päätettiin ulottaa koko hyvinvointialueelle. Kesyttämöt on nyt avattu myös Riihimäelle ja Forssaan. Ne palvelevat myös naapurikuntien asukkaita. 

3–9-vuotiaiden lasten huoltajat saavat Arjen kesyttämöstä matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja. Tarjolla on vinkkejä, ohjausta ja konkreettista materiaalia arjen hallinnan tueksi. Kesyttämössä lapsiperheen arki on pilkottu pieniin osiin eli aamu- ja iltatoimiin, ruokailuun, arkipuuhiin kuten kaupassa käymiseen ja siivoamiseen, ennakointiin, siirtymätilanteisiin sekä tunne- ja rauhoittumistaitoihin. 

– Kesyttämökäynnin aluksi huoltajat arvioivat, mihin tilanteisiin he toivovat muutosta. Sen perusteella työntekijä kertoo, kuinka tilannetta voisi jäsentää uudella tavalla ja antaa mukaan materiaalia, jota voi hyödyntää kotona, kertoo neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will Oma Hämeen perhekeskuksesta. 

– Esimerkiksi ruokapöydässä nirsoilevaa lasta voi auttaa ruokarekka ja illalla hulinoivaa lasta iltatoimitaulukko. Siirtymätilanteiden jäsentämiseen puolestaan auttaa lähtöavustin. Kaikki materiaalit ovat helppokäyttöisiä ja kuvitettuja niin, että lapsi kiinnostuu niistä. 

Suvi Will on kehittänyt arjen kesytyksen toimintamallin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin varhaiserityiskasvatuksessa työskentelevän varhaisen tuen valmentajan Anne Hannukkalan kanssa. Will ja Hannukkala ovat kysyttyjä puhujia myös Kanta-Hämeen ulkopuolella, sillä toimintamalli kiinnostaa laajasti. 

– Parhaimmillaan arjen kesytys auttaa perheitä varhaisessa vaiheessa niin, että tarvetta raskaammille palveluille ei pääse syntymään, Will iloitsee. 

Arjen kesyttämöissä on tarjolla pika-aikoja, joita huoltajat voivat varata osoitteesta: nettiaika.fi/perhekeskus.

Lisätietoja ja tulostettavaa materiaalia löytyy Oma Hämeen sivuilta

Oma Hämeen asukastilaisuus Forssassa helmikuussa 2024.

Palveluiden karkaaminen kauemmas huolestuttaa asukkaita palveluverkkosuunnitelmassa

UUTINEN / 05.03.2024

Verkkokeskustelussa ja asukastilaisuuksissa toistuivat samat huolet palveluiden saatavuudesta.

Oma Hämeen asukastilaisuus Forssassa helmikuussa 2024.

Palveluiden karkaaminen kauemmas huolestuttaa asukkaita palveluverkkosuunnitelmassa

UUTINEN / 05.03.2024

Verkkokeskustelussa ja asukastilaisuuksissa toistuivat samat huolet palveluiden saatavuudesta.

Oma Hämeen asukastilaisuus Forssassa helmikuussa 2024.

UUTINEN / 05.03.2024

Palveluiden karkaaminen kauemmas huolestuttaa asukkaita palveluverkkosuunnitelmassa

Oma Hämeen asukastilaisuus Forssassa helmikuussa 2024.
Oma Hämeen asukastilaisuus Forssassa 21. helmikuuta.

Kanta-Hämeen asukkaat pääsivät helmikuussa kertomaan näkemyksiään hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta. Oma Häme järjesti neljä asukastilaisuutta, joissa esiteltiin sosiaali- ja terveyspalveluihin suunniteltuja muutoksia. Kolmen seudullisen livetilaisuuden lisäksi järjestettiin yksi, koko maakuntaa koskenut tilaisuus verkossa. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään verkossa otakantaa.fi-sivustolla. 

Luonnos palveluverkkosuunnitelmasta julkaistiin tammikuun lopussa. Helmikuussa luonnos on ollut lausuntokierroksella ja siitä on käyty aktiivista keskustelua asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kanssa. Torstaina julkaistaan hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen esitys muutoksista. Aluehallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 11. maaliskuuta ja aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Kaikki lausunnot ja kommentit toimitetaan aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Rahoitusmalli ei ole tuttu

Otakantaa.fi-alustalle tuli viikossa 85 kommenttia alueen asukkailta. Kommentteihin oli myös mahdollisuus reagoida painamalla peukkua ylös tai alaspäin (eli kommentista tykättiin tai ei tykätty). Asukastilaisuuksissa oli osallistujia vaihtelevasti, eniten väkeä kerääntyi paikan päälle Forssaan. Kaikkiin seudullisiin tilaisuuksiin pystyi osallistumaan myös verkon kautta.

Asukastilaisuuksissa tuli esiin se, ettei hyvinvointialueen rahoitusmalli ja -tilanne ole monellekaan selvillä. Tilaisuuksissa ja otakantaa.fi-sivulle jätetyissä kommenteissa toistuivat samat huolenaiheet palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Asukkaat olivat huolissaan erityisesti ikäihmisten kyvystä päästä palveluiden piiriin, jos terveysasemien palveluja siirretään. Lisäksi monet kokivat digipalvelujen esille nostamisen velvoitteena käyttää niitä, vaikka kyse on vain täydentävästä palvelumuodosta. Verkkokeskustelun perusteella asukkaat eivät oikein luota päätösten pitkäjänteisyyteen ja todellisten säästöjen syntymiseen.

Arvojen koetaan olevan ristiriidassa suunnitelmien kanssa

Otakantaa.fi-sivun keskustelussa kritiikkiä kohdistui hyvinvointialueen hallinnon laajuuteen ja johtajien palkankorotuksiin. Hallintoa tai palkkausta kritisoivat kommentit saivat paljon tykkäyksiä. Hallinnon purkamista ehdotettiin keskustelussa säästökohteeksi, kuten myös ylimääräisten virkojen vähentämistä, palkkojen tarkastelua ja työntekijöiden palkkaamista ilman vuokrafirmoja. Lisäksi keskustelijat pohtivat, miten muutokset oikeasti vaikuttavat henkilöstön riittävyyteen.

Keskustelussa tuotiin esiin, että Oma Hämeen julistamat arvot, kuten yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, näyttävät olevan ristiriidassa suunniteltujen palveluverkoston muutosten kanssa. Esille nousi usesti huoli palveluiden saavutettavuudesta, erityisesti välimatkojen pidentymisestä ja digipalveluiden lisäämisen vaikutuksista. Lisäksi kyseenalaistettiin, onko asiakkaat todella otettu mukaan palvelujen kehittämiseen, kuten arvoissa korostetaan.

Suunniteltujen muutosten koettiin heikentävän erityisesti kotona asuvien vammaisten, huonokuntoisten sekä autottomien ihmisten yhdenvertaisuuden kokemusta. Huoli palveluiden yhdenvertaisuudesta liittyi myös haja-asutusalueiden asukkaisiin. Keskustelijat epäilivät, etteivät etäpalvelut ratkaise yhdenvertaisuusongelmaa. Myös omaishoitajien roolista oltiin huolissaan. Erityisesti ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon keskittämisen koettiin aiheuttavan taloudellisia haasteita.

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esittelee palveluverkkosuunnitelmaa asukastilaisuudessa.
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli palveluverkkosuunnitelmaa asukastilaisuudessa.

Tuoko lähipalveluiden vähentäminen todellisia säästöjä?

Monessa kommentissa ilmaistiin huoli säästöjen hakemisesta vähentämällä lähipalveluita. Huolestuneet korostivat terveysasemien hyvää kuntoa, palvelutasoa ja asukkaiden tarvetta saavutettaville palveluille. Huolta herättivät myös huonot joukkoliikenneyhteydet, vaikeudet saada taksikyytejä sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuudet liikkua kauas palveluihin. Lisäksi ilmaistiin huoli ensihoidon kuormittumisesta niin sanottujen turhien kuljetuksien vuoksi.

Keskustelussa pohdittiin, tuovatko suunnitellut muutokset todellisia säästöjä ja haastettiin päättäjiä tutustumaan ihmisten arkeen ennen päätöksentekoa. Eräs kirjoittaja korosti myös inhimillisyyttä ja paikallisten terveyspalveluiden tärkeyttä ihmisille.

Useammassa kommentissa ehdotettiin neuvotteluja kaupunkien ja kuntien kanssa terveysasemien tilojen vuokrien alentamiseksi sen sijaan, että toimintoja ajettaisiin alas. Samalla ehdotettiin arvioitavaksi sitä, voisiko terveysasemien palveluita siirtää pienempiin tiloihin.

Otakantaa.fi-sivun keskustelijat muistuttivat, ettei etävastaanottojen käyttäminen ole kaikille mahdollista, eikä kaikilla ole varaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Etä- ja digipalveluiden lisäämisen pelättiin johtavan palveluiden heikkenemiseen ja jopa ihmishenkien vaarantumiseen. Eräs kirjoittaja totesi myös, että digipalvelut eivät korvaa ihmiskontaktia. Toinen kirjoittaja koki, että luotettava diagnoosi vaatii näkemistä ja koskettamista.

Useita terveysasemia puolustettiin

Muutamia terveysasemia puolustettiin erityisen paljon otakantaa.fi-keskustelussa. 

Uuden ja hyvin toimivan Tervakosken terveysaseman lakkauttamissuunnitelmaa kritisoitiin voimakkaasti. Julkinen liikenne koetaan Tervakoskella puutteelliseksi, minkä vuoksi palveluiden siirto vaikeuttaisi erityisesti autottomien ja ikäihmisten pääsyä palveluihin. 

Lammin ja Hauhon alueen palveluista esitettiin useita huolenaiheita. Keskustelussa mainittiin, että Hauhon Pitäjä ry ja 17 muuta hauholaista tahoa ovat antaneet omat lausuntonsa suunnitelmista. Keskustelijat kokivat suunnitellut muutokset lyhytnäköisiksi ja epärealistisiksi. Todelliset säästöt kyseenalaistettiin, ja palvelun laadun heikentyminen koettiin riskinä. Matkakustannukset ja matka-ajat esimerkiksi Tuulokseen tai Hämeenlinnaan koetaan kohtuuttomiksi ja hankaliksi. 

Lammin terveysaseman henkilökunta kirjoitti Ota kantaa -alustalle lausunnon, joka toimitetaan erillisenä asiakirjana päätöksentekijöille. Henkilökunta esitti huolensa hoidon jatkuvuudesta, palvelutason heikentymisestä, eriarvoisuuden lisääntymisestä sekä potilaiden ja henkilökunnan pidentyneistä välimatkoista. Henkilökunta ehdotti kiinteistön arvon uudelleenarviointia sekä tilojen tarpeellisuuden tarkastelua. Säästökohteiksi henkilökunta ehdotti muun muassa yhteistä palkkakattoa, henkilöstön lomautuksia, terveysaseman kesäsulkua ja Oma Hämeen hallinnon tarkastelua.

Idänpään ja Viipurintien terveysasemien mahdollinen lakkauttaminen Hämeenlinnassa herätti voimakasta vastustusta verkkokeskustelijoiden keskuudessa. Myös Rengon terveysaseman lopettaminen ja palvelujen siirto keskustaan koetaan epäinhimillisenä päätöksenä. Erityisesti huolta herätti julkisen liikenteen puute. Myös Kanta-Hämeen keskussairaalan tilojen käyttöön ottaminen herätti huolta rakennuksen huonon kunnon vuoksi.

Lue tästä laajempi kooste otakantaa.fi -keskustelusta

Kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit on käyty hyvinvointialueen hallinnossa läpi ja ne toimitetaan aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

UUTINEN / 28.02.2024

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti.

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

UUTINEN / 28.02.2024

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti.

UUTINEN / 28.02.2024

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

Uutista päivitetty 28.2. klo 10.34

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti. Häiriö johtui ongelmasta potilastietojärjestelmässä. 

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa. 

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

UUTINEN / 28.02.2024

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

UUTINEN / 28.02.2024

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

UUTINEN / 28.02.2024

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

Oma Häme käynnistää keskiviikkona 6. maaliskuuta elintapaohjauksen etäryhmän. Ryhmään voivat osallistua kantahämäläiset aikuiset, jotka kaipaavat tietoa elintapamuutoksista ja tukea hyviin elintapoihin. Etäryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi arkiliikkumiseen, unen laadun parantamiseen, ja kasvisten sekä kasvipainotteisen ruokavalion käyttöön. Muut ryhmän teemat liittyvät esimerkiksi motivaatioon ja elintapamuutosten pysyvyyteen sekä mielen hyvinvointiin. 

Tilastojen mukaan Kanta-Hämeessä asuvilla on muiden suomalaisten tavoin parantamisen varaa elintavoissa eli liikunta-, ravitsemus- ja unitottumuksissa. Esimerkiksi Terve Suomi -tutkimuksen mukaan riittämättömästi nukkuvien määrä on lisääntynyt työikäisissä vuodesta 2020 vuoteen 2022. 

Miten mukaan? 

Elintapaohjauksen etäryhmään pääsee mukaan ilman ilmoittautumista. Etäryhmät kokoontuvat Teamsissa. Linkit ryhmien kokoontumisiin löytyvät Etäryhmätoiminnan sivulla olevasta vuosikellosta (kuva esimerkkinä alla).

Etsi vuosikellosta oranssilla olevat elintapaohjauksen etäryhmät. Valitse oikea oranssi ruutu päivämäärän mukaan, niin löydät liittymislinkin. Samasta kohtaa pääset lukemaan, mitä asioita kokoontumiskerralla käydään läpi. Linkki aukeaa hieman ennen ryhmän aloitusta.  

Etäryhmään osallistumiseen tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, toimivan nettiyhteyden ja suomi.fi-tunnistautumisen pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. Ryhmään voi tulla mukaan nimimerkillä ja ilman kameraa ja mikrofonia. Jokaisen ryhmäkerran alussa käydään läpi etävastaanoton periaatteet.

Mitä on luvassa?

Etäryhmässä on kuusi tapaamiskertaa ja osallistuja voi itse valita, kuinka monelle kerralle osallistuu. Jos mielii tekevänsä pitkäkestoisia elintapamuutoksia, suositellaan osallistumista kaikille kuudelle kerralle. Jokaisessa teemassa aihealuetta käydään monipuolisesti läpi ja hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi ryhmäkerroilla on mukana myös kuntien ja yhdistysten ammattilaisia. 

Ryhmäkerrat ovat pääasiassa tiedon jakamista, mutta sen lisäksi niissä tehdään matalan kynnyksen osallistavia tehtäviä. Tehtäviin voi osallistua oman halunsa mukaan pohtimalla niitä itsekseen tai jakamalla kokemuksiaan chatissa tai kommentoimalla ääneen.  

Elintapaohjauksen teema jatkuu pitkin vuotta Oma Hämeessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunta-alan ammattilaisille järjestetään maaliskuussa ravitsemushoidon koulutus. Myöhemmin keväällä ja syksyn aikana ammattilaisten on mahdollista osallistua puheeksi oton ja eri elintapateemojen koulutuksiin.

Koulutukset perustuvat uusiin suosituksiin ja teemoihin, joita on noussut esille ammattilaisille toteutetussa kyselyssä. Koulutusten tarkoituksena on lisätä hyvää elintapojen puheeksi ottoa ja antaa sitä myöden laadukasta elintapatietoutta asukkaille.

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

UUTINEN / 27.02.2024

Asiakkaan on mahdollista päästä fysioterapeutille ilman lääkärikäyntiä.

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

UUTINEN / 27.02.2024

Asiakkaan on mahdollista päästä fysioterapeutille ilman lääkärikäyntiä.

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

UUTINEN / 27.02.2024

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

Hämeenlinnassa Viipurintien terveysasemalla on mahdollista päästä suoraan fysioterapeutille ilman erillistä lääkärikäyntiä. Tarkoituksena on saada asukkaille tapaturmattomissa tuki- ja liikuntaelinoireissa helpotusta mahdollisimman oikea-aikaisesti. Asiakas saa siis ilman välikäsiä yhteyden ammattilaiseen, joka kykenee parhaiten vastaamaan hänen tarpeeseensa tai terveyteen liittyvään huoleen.

Fysioterapeutin suoravastaanotto alkaa Viipurintien terveysaseman tiimissä 2. Aloitusajankohta on maanantai 4.3.2024. Tiimiin 2 kuuluvat sukunimensä mukaan Kot-Puk -alkuiset asukkaat. Tiimi 2:n takaisinsoittovalikkoon tulee muutoksia 4.3.2024, joten puhelun alussa kuultava nauhoite kannattaa kuunnella tarkasti. Kuntoutuksen puheluihin ja muihin toimintatapoihin liittyen muut Viipurintien terveysaseman tiimit ja Hämeenlinnan lähiasemat jatkavat toimintaansa kuten aiemminkin.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoa on ennen Viipurintietä pilotoitu Janakkalassa.

Katso tästä Janakkalan pilotin video.

Kuuntele Oma Hämeen Muutospodin podcast-jakso aiheesta.
 

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

UUTINEN / 27.02.2024

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta.

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

UUTINEN / 27.02.2024

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta.

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

UUTINEN / 27.02.2024

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

Oma Hämeeseen on perustettu lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Se tarjoaa neuvontaa ja tukea ammattilaisille, tukee ja ohjaa asiakkaita lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa ja koordinoi lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä Kanta-Hämeessä. Yksikkö työskentelee väkivallan eri osapuolien kanssa työparityönä ammattilaisten kanssa. 

– Lähisuhdeväkivalta on viheliäinen ilmiö, joka on syvällä suomalaisuudessa ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Siihen liittyy häpeää, joka voi vaikeuttaa avun hakemista. Suunnitelmalliseen lähisuhdeväkivaltatyöhön panostaminen on kannattavaa, perustelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtaja Janne Yrjölä

Kanta-Hämeessä lähisuhdeväkivaltaan resurssointi on nähty tärkeäksi jo vuosia. 

– Lähisuhdeväkivallan alitunnistaminen palveluissa aiheuttaa epäinhimillisen ja kalliin kehän. Tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät runsaasti sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluita, mutta väkivalta juurisyynä ei välttämättä missään vaiheessa tule ilmi, toteaa lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta 

Lähisuhdeväkivaltatyö Kanta-Hämeessä saa tukea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainhenkilömallista. Oma Häme on valittu mukaan THL:n pilottiin vuodelle 2024. Malli on ollut maakunnassa käytössä vaihtelevasti jo aiemminkin, mutta nyt menetelmä on tarkoitus vakiinnuttaa toimivaksi käytännöksi koko hyvinvointialueella. Pilotin aikana lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijat ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry järjestävät avainhenkilökoulutusta Oma Hämeen työntekijöille. 

– Keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen niin, että he osaavat tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtään. Tähän asti palveluiden hajanaisuus ja palveluketjujen puutteet ovat voineet johtaa siihen, etteivät väkivallan osapuolet ole saaneet apua oikea-aikaisesti, Satu Lyytinen taustoittaa. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö toimii arkisin virka-aikana. Palvelu koskee kaikki ikäryhmiä ja kaikkia Kanta-Hämeen alueen asukkaita. Akuuteissa väkivaltatilanteissa tulee olla yhteydessä hätänumeroon tai Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö p. 03 629 6562 (arkisin klo 8–15) 

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys p. 03 629 6560 (avoinna 24/7) 

Hätänumero 112 

Vauva nukkuu.

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

UUTINEN / 27.02.2024

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Vauva nukkuu.

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

UUTINEN / 27.02.2024

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Vauva nukkuu.

UUTINEN / 27.02.2024

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Hattulassa sijaitsevan Parolan neuvolan terveydenhoitajat tavoitat seuraavista numeroista:

  • Äitiys- ja lastenneuvola (lapset 0–3 vuotta): 050 416 6684
  • Äitiys- ja lastenneuvola (lapset 0–3 vuotta): 050 416 6277
  • Lastenneuvola (4–6 vuotiaat lapset): 050 416 6809

Poika pulkkamäessä.

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

UUTINEN / 26.02.2024

Aiemmin puolesta asiointi onnistui vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Poika pulkkamäessä.

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

UUTINEN / 26.02.2024

Aiemmin puolesta asiointi onnistui vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Poika pulkkamäessä.

UUTINEN / 26.02.2024

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

Etäasiointi helpottuu Oma Hämeessä perheiden osalta: potilastietojärjestelmän päivityksen myötä asiointi digipalveluissa on nyt mahdollista myös 10–17-vuotiaan lapsen puolesta. Aiemmin asiointi on ollut mahdollista vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Miten otan etänä yhteyttä lapsen terveyshuolissa?

Lasta koskevissa terveyshuolissa huoltaja voi ottaa yhteyttä sairaanhoitaja-chatin kautta. Ammattilainen arvioi voiko asian hoitaa etänä ja ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin. Esimerkiksi silmätulehdustapauksessa huoltaja voi ottaa lapsen silmästä kuvan, lähettää sen ammattilaiselle chatin kautta ja saada reseptin keskustelun aikana.

Sairaanhoitaja-chat on avoinna ma–pe klo 8–15. Chat löytyy Oma Häme -sovelluksesta ja osoitteesta omahame.fi. Ennen chatin aloittamista huoltajan on tärkeää muistaa valita puolesta asiointi, koska silloin esitietokysymykset on suunniteltu lapselle.
 
Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi huoltaja voi myös esimerkiksi tarkastella lasta koskevia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia ja ammattilaisten kirjauksia.
 
Huoltajan on tärkeää huomioida, että ennen potilastietojärjestelmän päivitystä kirjatut tekstit eivät näy. Lisäksi yli 10-vuotiaiden osalta näkyvät vain ne uudet kirjaukset, joista on tehty kypsyysarvio. Jos lapsen on arvioitu olevan kypsä päättämään omista asioistaan eikä hän halua niiden näkyvän huoltajalle, huoltaja ei niitä näe.

Lue lisää alaikäisen itsenäisen päätöskyvyn arvioinnista (THL)

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

UUTINEN / 26.02.2024

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

Uuden ikäihmisten asumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella kevään aikana. Oma Häme on solminut sopimuksen Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa, joka vastaa yksikön rakentamisesta. Uudistalon arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2025 puolivälissä. Oma Häme tulee vuokraamaan tilat yhtiöltä käyttöönsä.
 
Opintielle sijoittuvaan uuteen rakennukseen tulee 47 asuntoa, jotka kaikki ovat vuokra-asuntoja. Kaikissa asunnoissa on oma kylpyhuone, pieni keittiö ja säilytystilaa, mikä mahdollistaa asumisen erilaisten palveluiden turvin. Rakennuksessa on myös yhteisiä tiloja, kuten ruokasaleja ja olohuoneita. Rakennuksessa on myös tilat päivätoiminnalle ja kuntosalille.
 
Uudisrakennushanke sisältyy Oma Hämeen tämänhetkiseen suunnitelmaan, jonka mukaan ympärivuorokautisen hoivan peittävyys ikäihmisten palveluissa laskee kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Uudisrakennus korvaa Lopella hoivakoti Eedilän, jonka tilat eivät vastaa nykyaikaisia asumisen, hoidon ja kuntoutuksen tarpeita. Vanhan Eedilän asukkaat muuttavat uuteen rakennukseen sen valmistuttua.
 
– Hyvä, että hanke käynnistyy nyt. Saamme siten Lopelle asianmukaiset ja toimivat tilat ikääntyneiden asumispalveluihin. Uskon, että tämä osaltaan auttaa myös henkilöstön rekrytointia, sanoo ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen.
 
ARAn rahoittaman hankkeen valmistelu on käynnistetty jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueelle. Lopen kunta käynnisti uuden ikääntyneiden palveluasumisen yksikön suunnittelun vuonna 2021, jolloin kumppaniksi valittiin Suomen Hoiva ja Asunto ja rakennuspaikaksi Opintiellä sijaitseva tontti. Oma Häme on jatkanut suunnittelua yhteistyössä Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka...

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka...

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka tähtää terveydenhuollon jatkuvuuden varmistamiseen ja henkilökunnan työssäjaksamisen tukemiseen. Ensimmäinen virkaan astunut lääkäri aloitti tehtävässään saman vuoden syksyllä, ja järjestelmän odotetaan tarjoavan apua paikallisten terveyspalvelujen ylläpitämisessä.

Sijaislääkärijärjestelmän tavoitteena on tarjota vaihtoehto ostopalvelulääkäreiden käytölle, mikä parantaa paikallisen terveydenhuollon joustavuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lisäksi järjestelmä pyrkii tukemaan osaavaa varahenkilöstöä, joka voi astua tarvittaessa hoitamaan lääkärin tehtäviä sairastapauksissa tai muissa poikkeustilanteissa. Tämä auttaa myös hoitohenkilökuntaa, sillä potilaiden aikatauluja ei tarvitse muuttaa lääkärin sairastuessa.

Oma Hämeellä on tällä hetkellä kolme varalääkäriä, jotka on sijoitettu asuinpaikkansa mukaisesti lähelle Hämeenlinnan palvelualuetta. 

–Jatkossa toivotaan tilanteen kehittyvän siihen suuntaan, että kaikki 10 virkaa saadaan täytettyä ja varalääkärit jakautuvat tasaisesti koko Oma Hämeen alueelle. Varmasti siis pian avaamme virkahaun uudelleen", iloitsee Hämeenlinnan perusterveydenhuollon avopalveluiden palvelualueylilääkäri Saija Pesonen.

Tulevaisuudessa hyvinvointialue suunnittelee myös hoitajien varahenkilöstön käyttöönottoa vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Työssäjaksamisen haasteet eivät koske vain lääkäreitä, ja siksi on tärkeää tarjota tukea myös hoitohenkilökunnalle.

–Uuden varahenkilöstön toimintamallin aloitus hoitajien osalta on käynnistymässä ja rekrytoimme tähän nyt viisi sairaanhoitajaa, kertoo ylihoitaja Susanne Andersson-Tapio.

Lue myös Lääkärilehden juttu aiheesta tästä.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

UUTINEN / 23.02.2024

Fimlabin toimipisteiden palveluaikoihin tulee muutoksia 4.3. alkaen. Kevään loma-aikoina on myös sulkuja.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

UUTINEN / 23.02.2024

Fimlabin toimipisteiden palveluaikoihin tulee muutoksia 4.3. alkaen. Kevään loma-aikoina on myös sulkuja.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

UUTINEN / 23.02.2024

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

Kanta-Hämeen laboratoriopalvelujen aukioloajoissa tapahtuu muutoksia maaliskuussa. Fimlabin toimipisteiden uudet aukioloajat 4. maaliskuuta alkaen ovat:

•    Ypäjän laboratorio on avoinna maanantaisin klo 8–12
•    Humppilan laboratorio on avoinna tiistaisin klo 8–12
•    Jokioisten laboratorio on avoinna keskiviikkoisin klo 8–12
•    Tammelan laboratorio on avoinna torstaisin klo 8–12
•    Rengon laboratorio on avoinna torstaisin klo 7.30–14.30
•    Oitin laboratorio on avoinna torstaisin 7.30–14.30

Toimipisteitä on suljettuina kevään loma-aikoina

Lisäksi kevään loma-aikoina Fimlabin toimipisteissä tilapäisiä sulkuja hiihtolomien, pääsiäisen ja helatorstain vuoksi seuraavasti:

Lopen ja Oitin laboratoriot ovat suljettuina viikot 8, 14 ja 19.

Kalvolan, Hauhon, Rengon ja Tervakosken laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19.

Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19. 

Sulkuviikkojen aikana Fimlab palvelee asiakkaita muissa alueen toimipisteissä. Kanta-Hämeen asukkaat voivat jatkossakin asioida Fimlabin kaikissa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä.

Voit tarkistaa ajantasaiset aukiolotiedot toimipisteittäin Fimlabin sivuilta.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

UUTINEN / 22.02.2024

Terveysasemien ja laboratorioiden aukioloajat muuttuvat 4.3. alkaen.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

UUTINEN / 22.02.2024

Terveysasemien ja laboratorioiden aukioloajat muuttuvat 4.3. alkaen.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

UUTINEN / 22.02.2024

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloaikoihin tulee muutoksia maaliskuun alussa. Forssan pääterveysasema, Tammelan terveysasema, Jokioisten terveysasema, Humppilan terveysasema ja Ypäjän terveysasema ovat 4. maalikuuta alkaen avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30 ja perjantaisin kello 8–15.  Ajanvarausnumeroiden takaisinsoittojärjestelmä on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–14. 

Myös laboratorioiden aukioloaikoihin tulee muutoksia – Fimlabin toimipisteet ovat 4. maaliskuuta alkaen avoinna seuraavasti: 

  • Ypäjä maanantaisin klo 8–12
  • Humppila tiistaisin klo 8–12
  • Jokioinen keskiviikkoisin klo 8–12
  • Tammela torstaisin klo 8–12

Lisäksi Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19 eli hiihtolomaviikon, pääsiäisen alusviikon sekä helatorstai-viikon. Sulkuviikkojen aikana Fimlab palvelee asiakkaita muissa alueen toimipisteissä. Kanta-Hämeen asukkaat voivat jatkossakin asioida Fimlabin kaikissa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä.

Forssan sairaalan alue ilmasta kuvattuna.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan sairaalan kiinteistökaupan

UUTINEN / 20.02.2024

Ehtona aluevaltuuston hyväksynnälle on valtiovarainministeriön myöntämä valtuus.

Forssan sairaalan alue ilmasta kuvattuna.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan sairaalan kiinteistökaupan

UUTINEN / 20.02.2024

Ehtona aluevaltuuston hyväksynnälle on valtiovarainministeriön myöntämä valtuus.

Forssan sairaalan alue ilmasta kuvattuna.

UUTINEN / 20.02.2024

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan sairaalan kiinteistökaupan

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Hyvinvointialue on neuvotellut syksystä saakka Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa Forssan sairaalakiinteistöjen ostamisesta. Kuntayhtymän yhtymähallitus teki tammikuussa myyntitarjouksen. Kauppa koskisi Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä.
 
Oma Hämeen on järkevää ostaa tilat itselleen, koska palveluverkkomuutosten myötä on tarkoitus siirtää toimintaa hyvinvointialueen omiin kiinteistöihin. Tällöin toimintaa ja tiloja voidaan kehittää puhtaasti hyvinvointialueen lähtökohdista. Palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa Forssan sairaalaan on suunniteltu yhtä Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.
 
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Oma Häme ostaa kiinteistöt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. 

 
Aluehallitus hyväksyi lääkäreiden uraporrasjärjestelmän 

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan lääkäreiden virka- ja työehtosopimuksen mukaisen uraporrasjärjestelmän. Se korvaa aiemmin käytössä olleen tehtävän vaativuuden arvioinnin järjestelmän. Valtakunnallisen uraporrasjärjestelmän tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä sekä palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa.
 
Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Etevan toiminnan jakamisesta. Oma Häme on tehnyt Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden kanssa sopimuksen erityishuoltopiiri Eteva-kuntayhtymän toiminnan siirtymisestä hyvinvointialueille. 
 
Aluehallitus käsitteli myös hyvinvointialueen vastausta digisyrjäytymisen ehkäisemistä koskevaan valtuustoaloitteeseen. Se päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta siihen saadaan integraatiovaliokunnan, vanhusneuvoston sekä vammaisneuvoston lausunnot. 

Muut esitykset aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran 11. maaliskuuta.
 

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

UUTINEN / 20.02.2024

Käyttökatkon arvioitu kesto noin kuusi tuntia.

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

UUTINEN / 20.02.2024

Käyttökatkon arvioitu kesto noin kuusi tuntia.

UUTINEN / 20.02.2024

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

Käyttökatkon syynä on versiopäivitys ja arvioitu kesto noin kuusi tuntia. 

Seuraavat lomakkeet ovat pois käytöstä:

  • Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen sähköinen hakemus
  • Sähköinen kuljetuspalveluhakemus, Hämeenlinna
  • Sähköinen vammaispalveluhakemus, Hämeenlinna
  • Sähköinen omaishoidon tuen hakemus (alle 65-vuotiaat), Hämeenlinna

Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.

Keskustelu palveluverkkosuunnitelmasta on nyt vilkkaimmillaan

UUTINEN / 19.02.2024

Asukastilaisuudet käynnistyvät maanantaina ja verkkokeskustelut on avattu.

Keskustelu palveluverkkosuunnitelmasta on nyt vilkkaimmillaan

UUTINEN / 19.02.2024

Asukastilaisuudet käynnistyvät maanantaina ja verkkokeskustelut on avattu.

UUTINEN / 19.02.2024

Keskustelu palveluverkkosuunnitelmasta on nyt vilkkaimmillaan

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Nyt keskustelu on vilkkaimmillaan, kun Oma Hämeen asukastilaisuudet käynnistyvät ja verkkokeskustelut on avattu. Asukkailla on myös mahdollisuus saada monella tapaa tietoa palveluverkkosuunnitelmasta.

Palveluverkkoon suunniteltuja muutoksia ja palvelurakenteiden uudistuksia avataan Muutospodi-sarjassa, jota voi kuunnella Youtubesta. Podcast-sarjassa on useita, noin 10 minuutin mittaisia äänitteitä, joissa hyvinvointialueen asiantuntijat selittävät muutoksia, niiden taustoja ja muutosprosessia. Myös Oma Hämeen johtavat päättäjät ovat mukana podcasteissa. Kuuntele Muutospodi-sarjaa

Helmikuussa Oma Häme järjestää neljä asukastilaisuutta, joihin voi osallistua myös verkon kautta. Tilaisuuksien sisältö on samanlainen jokaisella paikkakunnalla. Etäkatsojat voivat myös lähettää kysymyksiä lähetystä katsoessaan.

Lisäksi asukkaita varten on tehty kooste palveluverkkosuunnitelman luonnoksesta Prezi-alustalla. Sen kautta palveluverkosuunnitelmaan voi tutustua helposti seutukunnittain tai toimialoittain.

Tutustu koosteeseen Prezissä

Toimialakohtaiset muutokset tarkoittavat esimerkiksi muutoksia ikäihmisten palveluissa, sosiaalipalveluissa tai terveydenhuollon palveluissa. Prezi-alustalla kerrotaan myös asukkaiden mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa palveluverkkosuunnitteluun ja muutoksen läpiviemiseen. 
 
Asukkaat pääsevät antamaan omia näkemyksiään palveluverkkosuunnitelmasta Otakantaa.fi -palvelussa. Keskustelualusta on käytössä 25. helmikuuta saakka. Keskustelusta tehdään kooste, joka viedään päätöksenteon tueksi. Tästä pääset osallistumaan keskusteluun 
 

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Aluevaltuutettuja ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen Hämeenlinnan Raatihuoneella.

Aluevaltuusto pohjusti palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

UUTINEN / 15.02.2024

Palveluverkkosuunnitelma etenee päätöksentekoon maaliskuussa.

Aluevaltuutettuja ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen Hämeenlinnan Raatihuoneella.

Aluevaltuusto pohjusti palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

UUTINEN / 15.02.2024

Palveluverkkosuunnitelma etenee päätöksentekoon maaliskuussa.

Aluevaltuutettuja ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen Hämeenlinnan Raatihuoneella.

UUTINEN / 15.02.2024

Aluevaltuusto pohjusti palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Aluevaltuutettuja ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen koolla seminaarissa Hämeenlinnan Raatihuoneella.

Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen palveluverkon muutoksia, joista päätetään maaliskuun lopussa. Sosiaali- ja terveyspalveluita sekä niiden rakenteita uudistetaan rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa.  

Valtuusto sai seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta ja muutospaineista. Tammikuun lopussa julkaistua palveluverkkosuunnitelman luonnosta esiteltiin päättäjille monista eri kulmista. Lisäksi toimialajohtajat esittelivät muutossuunnitelmia toimialansa kautta.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa muutossuunnitelmista sekä mahdollisuuden pohtia yhdessä tulevia päätöksiä. 

– Päivä oli antoisa. Valtuutetut saivat tuhdin tietopaketin palveluverkon muutosesityksistä ja niiden taustatekijöistä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Aluevaltuutetut pohtivat päivän aikana työpajoissaan palveluverkon muutostarpeita ja suunnitelmaluonnoksen ehdotuksia asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Lisäksi pohdinnassa oli suunnitelmien talousvaikutukset ja yhteys hyvinvointialueen strategiaan. 

Sekä henkilöstön että asiakkaiden kohdalla valtuutetut nostivat esiin huolensa kulkuyhteyksistä ja julkisen liikenteen sujuvuudesta Kanta-Hämeessä. Aluevaltuutetut pitivät tärkeänä, että henkilöstö pääsee osallistumaan jatkovalmisteluun tiiviisti. Myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työn joustavuuden turvaaminen nähtiin tärkeänä.

Asiakkaiden näkökulmasta valtuutetut keskustelivat palveluiden saatavuudesta sekä digitalisaation hyödyistä ja haitoista. Digipalveluiden nähdään parantavan palveluiden saatavuutta, mutta sen koetaan myös voivan lisätä yksinäisyyttä ja passiivisuutta. Myös yhteisöllisen asumisen merkitys ikäihmisten palveluiden kehittämisessä nousi keskusteluun. Aluevaltuutetut toivoivat vielä lisää tietoa muutosten taloudellisista vaikutuksista sekä yksityiskohtaisista säästökohteista. 

Hyvinvointialuejohtaja tekee esityksensä palveluverkkomuutoksista maaliskuun alussa helmikuussa käydyn keskustelun, ennakkovaikutusten arviointien ja saatujen lausuntojen pohjalta. Aluehallitus käsittelee sitä 11. maaliskuuta ja aluevaltuusto päättää palveluverkkomuutoksista 26. maaliskuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Palokuntien SM-kilpailujoukkue tehtävärastilla Kuopio 2019

Kanta-Hämeen pelastuslaitos isännöi palokuntien SM-kisoja toukokuussa

UUTINEN / 15.02.2024

Kilpailun teema on tulevaisuuden pelastajat.

Palokuntien SM-kilpailujoukkue tehtävärastilla Kuopio 2019

Kanta-Hämeen pelastuslaitos isännöi palokuntien SM-kisoja toukokuussa

UUTINEN / 15.02.2024

Kilpailun teema on tulevaisuuden pelastajat.

Palokuntien SM-kilpailujoukkue tehtävärastilla Kuopio 2019

UUTINEN / 15.02.2024

Kanta-Hämeen pelastuslaitos isännöi palokuntien SM-kisoja toukokuussa

Palokuntien suomenmestaruudesta kisataan 25.5.2024 Hämeenlinnassa. Kilpailun teema on tulevaisuuden pelastajat. Järjestäjinä ovat Suomen Palopäällystöliitto ja tämänvuotinen yhteistyökumppani Kanta-Hämeen pelastuslaitos. 

Kilpailujoukkue tehtävärastilla vuoden 2019 palokuntien SM-kilpailuissa Kuopiossa. Kuva: Jarkko Tiirikainen

Ammattiopisto Tavastian kampusalueella on toukokuisena lauantaina luvassa tiukka kisa parhaan palokunnan tittelistä. Kilpailu koostuu kolmesta osa-alueesta: yksilösuorituksena tehtävästä tietokilpailusta sekä joukkueina suoritettavista kaluste- ja taitorasteista. 

– Tässä vaiheessa emme voi tarkemmin paljastaa tehtävien sisältöä, mutta tulevaisuuden pelastajat  
-teeman myötä aikeenamme on tuoda kisaan myös jotakin uutta. Olen varma, että tänäkin vuonna nähdään tiukka ja kunnianhimoinen kilpailu, sanoo pelastusjohtaja Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. 

Suomen pisimpään jatkunut ammattitaitokilpailu 

Palokuntien suomenmestaruudesta ja pääpalkinnosta Jehumaljasta on kilpailtu jo vuodesta 1952 lähtien. Sen uskotaan olevan Suomen pitkäikäisin ammattitaitokilpailu. 

– Kilpailun tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja todellisten hälytystehtävien varalle kilpailusuorituksiin valmistautumalla. Kilpailun voittamiseen tarvitaan sekä tietoa että taitoa yhdistettynä ripeään suoritukseen, kertoo koulutuskoordinaattori, kilpailuvastaava Henriikka Majoniemi Suomen Palopäällystöliitosta. 

Kilpailutapahtumaan osallistuu vuosittain noin 30 joukkuetta ja 250 kilpailijaa sekä lähes 200 järjestelytehtävissä toimivaa. Myös yleisö on tervetullut seuraamaan kisaa. 

Kolme nuorta älypuhelimet kädessään.

UUTINEN / 15.02.2024

Oma Häme etsii nuoria Digiraatiin, jossa arvioidaan palveluverkkosuunnitelman vaikutuksia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista päätetään maaliskuun lopussa. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Nyt etsimme nuoria mukaan Digiraatiin, jossa kuullaan nuorten näkemyksiä esimerkiksi liikkuvista ja sähköisistä palveluista sekä palvelupaikkojen muutoksista.

Keskustelua käydään nimimerkeillä sähköisellä alustalla kahden viikon ajan, 21.helmikuuta alkaen. Keskustelusta laaditaan loppulausuma, joka toimitetaan aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi. Voit ilmoittautua Digiraatiin sähköpostilla anna.erkamo(at)omahame.fi. Saat paluupostissa osallistumisohjeet ja linkin keskustelualustalle. 

Sosiaali- ja terveyspalveluita sekä niiden rakenteita uudistetaan Oma Hämeessä rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Keskustelu jatkuu maaliskuussa aluevaltuuston päätöksen jälkeen, kun palveluverkkomuutosten toteuttamisen suunnittelu alkaa. Muutokset näkyvät palveluissa isommin vasta vuodesta 2026 alkaen.

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

UUTINEN / 15.02.2024

Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi.

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

UUTINEN / 15.02.2024

Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi.

Lapsi istuu portaissa nojaa polviin huppu päässä

UUTINEN / 15.02.2024

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

Oma Hämeessä pilotoidaan uusia toimintamalleja lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi. Osa asiakkaista tarvitsee paitsi suojelua myös kuntoutusta ja hoitoa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian ja arvojen mukaista on toiminnan rohkea kehittäminen asiakkaiden parhaaksi. Tämä edellyttää sitoutumista kehittämistyöhön, jossa tavoitellaan vaikuttavia palveluita ja tiedostetaan, että onnistuminen edellyttää luottamusta yli sektorirajojen. Yhteisasiakkuudesta rakentuu yhteinen suunnitelma, joka osoittaa kenen vastuulla on minkäkin tavoitteen edistäminen yhdessä perheen kanssa.  

Toimintamallia kehitetään kevään kuluessa. Tavoitteena on tunnistaa hyvät, jo olemassa olevat käytännöt ja rakentaa uutta, ongelmakohdat korjaavaa mallia. Olennaista työssä on se, että palvelut nivotaan yhteen ja moninaisiin tuen tarpeisiin vastataan yhdessä. 

– Palvelut rakennetaan asiakkaan tarpeiden ympärille niin, että työskentelemme yhdessä ja yhteisen suunnitelman mukaisesti. Ei siis omaa suunnitelmaa psykiatriseen hoitoon, päihdehoitoon ja lastensuojeluun, vaan yksi yhteinen suunnitelma. Palvelun on tarkoitus huomioida koko perhe, mutta lapsi on keskiössä, taustoittaa lastensuojelun tuloaluejohtaja Taija Ylätalo

Ylätalo painottaa, että hyvinvointialueella tulee aidosti tunnistaa lastensuojelun kriittiset kohdat, joissa ”perussujuva tekeminen” ei riitä. 

– Asiakkailla on suojelutarpeen lisäksi tarvetta kuntoutukseen ja hoitoon. Moniammatillinen työskentely voi parhaimmillaan esimerkiksi estää tilanteen, jossa lapsi joudutaan sijoittamaan. Tämä on inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta. 

Lopputuloksena tulee olla se, että työntekijät sitoutuvat työskentelemään halutun toimintamallin mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen kokoaa pilottiryhmän helmi- ja maaliskuussa työpajoihin, joissa tunnistetaan hyvät, jo olemassa olevat käytännöt sekä lähdetään rakentamaan uutta, ongelmakohdat korjaavaa toimintamallia. Pilottiryhmään tulee työntekijöitä lastensuojelusta, psykiatriasta ja päihdepalveluista sekä kokemusasiantuntijoita ja ohjelmistoyritys Integritas Oy:n edustus. 

–  Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen yhdistämisessä on lainsäädännöllisiä haasteita, mikä hidastaa yhteisasiakkuuksien hallintaa. Kehittämistyössä on kuitenkin mahdollista edetä, kunhan asiakkaan suostumus hoidetaan tyylikkäästi ja asianmukaisesti, sanoo Integritasin toimitusjohtaja Kalle Horjamo

Jalat kävelemässä polkua pitkin.

Aikuissosiaalityön chat-palvelu polkaistaan käyntiin tänään 14.2.

UUTINEN / 14.02.2024

Chat tarjoaa neuvontaa matalalla kynnyksellä elämän solmukohdissa.

Jalat kävelemässä polkua pitkin.

Aikuissosiaalityön chat-palvelu polkaistaan käyntiin tänään 14.2.

UUTINEN / 14.02.2024

Chat tarjoaa neuvontaa matalalla kynnyksellä elämän solmukohdissa.

Jalat kävelemässä polkua pitkin.

UUTINEN / 14.02.2024

Aikuissosiaalityön chat-palvelu polkaistaan käyntiin tänään 14.2.

Oma Häme avaa uuden chat-palvelun sairaanhoitaja-chatin ja neuvola-chatin rinnalle, kun aikuissosiaalityön chat aloittaa toimintansa 14.2.

Aikuissosiaalityön chatissa on mahdollista keskustella matalalla kynnyksellä sosiaaliohjaajan kanssa erilaisista elämän haasteista tai huolista.

- Chatista voi kysyä neuvoa esimerkiksi omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen ja elämänhallintaan liittyen. Chatin kautta saa myös lisätietoa sosiaalipalveluista sekä ohjausta/tukea asiointiin ja omien asioiden hoitamiseen, projektiasiantuntija Helena Kämärä kertoo.

Asiointi chatissa voi olla kertaluonteista ohjausta tai neuvontaa, mutta tarvittaessa sitä voidaan myös jatkaa etätapaamisessa tai yksilölliseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Toistaiseksi chatissa voi asioida vain ilman tunnistautumista, joten siellä ei käsitellä asiakkuuteen tai hakemuksiin liittyviä tietoja.

Aikuissosiaalityön chat täydentää jo olemassa olevaa aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus -palvelukokonaisuutta. Chat-palvelun avulla pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään ja tarjoamaan digitaalista yhteydenottoväylää niille, joille se sopii. Oma Hämeen digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat tämän vuoden aikana vielä mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla.


Aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus

Aikuissosiaalityön chat
ma–ti klo 8–10
ke–pe kello 12–14
Kun chat on kiinni, voit jättää meille viestin. Vastaamme viestiisi mahdollisimman nopeasti.
 
Chatin voit aloittaa Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Osoitteesta omahame.fi löytyy myös Aloita chat -nappula, jossa chatin voi aloittaa anonyymisti ja kirjautumatta.

Aikuissosiaalityön puhelin

03 36296566

ma klo 10–12
ti klo 13–15
to klo 10–12

Lankapuhelin.

Oma Hämeen puhelinluettelo toimii taas normaalisti

UUTINEN / 14.02.2024

Puhelinluettelon osoite on kuitenkin muuttunut.

Lankapuhelin.

Oma Hämeen puhelinluettelo toimii taas normaalisti

UUTINEN / 14.02.2024

Puhelinluettelon osoite on kuitenkin muuttunut.

Lankapuhelin.

UUTINEN / 14.02.2024

Oma Hämeen puhelinluettelo toimii taas normaalisti

Puhelinluettelon osoite on kuitenkin muuttunut.

Puhelinluettelon löydät nyt täältä

Kokouspapereita iso pino pöydällä.

Aluehallitus jatkaa tiivistä kokoustahtiaan

UUTINEN / 13.02.2024

Maanantaina hyväksyttiin yritys- ja sidosryhmälahjoitusten periaatteet.

Kokouspapereita iso pino pöydällä.

Aluehallitus jatkaa tiivistä kokoustahtiaan

UUTINEN / 13.02.2024

Maanantaina hyväksyttiin yritys- ja sidosryhmälahjoitusten periaatteet.

Kokouspapereita iso pino pöydällä.

UUTINEN / 13.02.2024

Aluehallitus jatkaa tiivistä kokoustahtiaan

Aluehallitus kokoontui maanantaina lyhyesti. Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan hyvinvointialueen yritys- ja sidosryhmälahjoitusten periaatteet. Niillä varmistetaan lahjoitusten asianmukaisuus ja hyödyllisyys hyvinvointialueen tavoitteiden kannalta. Yritykset ja muut sidosryhmät voivat haluta tehdä Oma Hämeelle lahjoituksia osana vastuullisuusohjelmiaan.

Nyt hyväksyttyjen periaatteiden mukaan lahjoitusten tulee rakentaa sidosryhmäluottamusta ja lähtökohtaisesti vaikuttaa positiivisesti hyvinvointialueen maineeseen henkilöstön, suuren yleisön ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Lahjoitusten tulee myös olla tarkoituksenmukaisia ja niiden vastaanottamisessa tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuusperiaatteet. Muut asiat maanantain kokouksessa hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallitus kokoontuu kevään ajan tiiviisti, melkein joka viikko. Tosin hiihtolomat ja pääsiäinen vaikuttavat kokoustamiseen. Hyvinvointialueen talous sekä palveluverkkosuunnitelma ovat kevään isoja asiakokonaisuuksia. Aluehallituksen seuraava kokous on 19. helmikuuta.

Aluevaltuusto hyväksyi tukipalveluiden yhtiöittämisen pitkän keskustelun jälkeen

UUTINEN / 13.02.2024

Tiistain kokouksessa Forssassa hyväksyttiin myös hyvinvointialueen osallisuusohjelman.

Aluevaltuusto hyväksyi tukipalveluiden yhtiöittämisen pitkän keskustelun jälkeen

UUTINEN / 13.02.2024

Tiistain kokouksessa Forssassa hyväksyttiin myös hyvinvointialueen osallisuusohjelman.

UUTINEN / 13.02.2024

Aluevaltuusto hyväksyi tukipalveluiden yhtiöittämisen pitkän keskustelun jälkeen

 

Vasemmistoliiton valtuutettu Aapo Reima puhumassa tiistain kokouksessa HAMK:in auditoriossa.

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessaan aluehallituksen esityksen siitä, että hyvinvointialue perustaa oman, ateria- ja ruokapalveluita, laitoshuoltopalveluita sekä kiinteistönhuoltopalveluita hoitavan yhtiön. Päätöksen myötä Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Samalla aluehallitus valtuutetaan päättämään yhtiöittämisen tarkemmasta aikataulusta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esitykseen kolme, aluevaltuutettu Aapo Reima (vas.). ehdottamaan lisäystä. Kaikki ehdotukset saivat kannatusta useammasta valtuustoryhmästä ja ne saivat äänestyksissä selvän kannatuksen.

Reiman ehdotuksesta päätökseen lisätään, että perustettavassa yhtiössä pyritään toiminnan tehostamiseen mahdollisuuksien mukaan ilman tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtäviä irtisanomisia tai työehtojen heikennyksiä. Lisäys hyväksyttiin äänin 29–27. Reiman ehdotuksesta päätöksen lisätään myös, että yhtiön toiminnassa on kiinnitettävä huomiota laadukkaaseen sopimushallintaan ja -ohjaukseen. Tämä lisäys hyväksyttiin äänin 36–19. Kolmas Reiman ehdottama lisäys on, että perustettavan yhtiön mahdollisesta osake-enemmistön myymisestä päätetään tulevaisuudessa aluevaltuustossa. Tämä lisäys hyväksyttiin äänin 40–16. 

Aluevaltuusto hyväksyi tiistaina hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Jokaisen Oma Häme -ohjelman toteutumista tulee seuraamaan integraatiovaliokunta. Osallisuusohjelma ohjaa Oma Hämeen osallisuustyötä. Siinä kuvataan väylät ja tavat, joilla asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustajat voivat osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin.

Voit katsoa tiistain kokouksen kokonaisuudessaan tallenteesta Youtubessa.

Aluevaltuusto teki useita henkilövalintoja

Aluevaltuusto teki parituntisessa kokouksessaan useita henkilövalintoja. Sirpa Ylikerälän (vas.) tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Maria Laakso (vas.) ja Minna Belikin (vas.) tilalle integraatiovaliokunnan varajäseneksi valittiin Satu Viksten (vas.).

Aino Närkin (kok.) tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan jäseneksi valittiin Miia Antin (kok.) ja Antinin tilalle varajäseneksi valittiin Pirjo Kilpeläinen (kok.). Lisäksi Reijo Saksan (kok). tilalle yksilöasioiden jaoston jäseneksi valittiin Juha Koskelainen (kok). Pentti Nyholmin (sd.) tilalle aluehallituksen varajäseneksi valittiin Johannes Koskinen (sd.). Juha Tuomen (kok). tilalle turvallisuuslautakunnan varajäseneksi valittiin Timo Rintakoski (kok.) 

Lisäksi aluevaltuusto käsitteli useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin. Keskustan valtuustoryhmän esityksestä lähiruoan käyttöä hyvinvointialueen ateriapalveluissa koskeva aloite palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut annetut vastaukset valtuustoaloitteisiin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi.

Aluevaltuusto on seuraavan kerran koolla Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta, jolloin päätetään muun muassa palveluverkon muutoksista. Kokousta voi seurata suorana verkosta. 

Aluevaltuuston 13.2.2024 kokouksen esityslista

Aluevaltuusto koolla Forssassa maaliskuussa 2023.

Aluevaltuusto päättää osallisuusohjelmasta ja tukipalveluiden yhtiöittämisestä

UUTINEN / 12.02.2024

Forssassa 13. helmikuuta pidettävää kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuusto koolla Forssassa maaliskuussa 2023.

Aluevaltuusto päättää osallisuusohjelmasta ja tukipalveluiden yhtiöittämisestä

UUTINEN / 12.02.2024

Forssassa 13. helmikuuta pidettävää kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuusto koolla Forssassa maaliskuussa 2023.

UUTINEN / 12.02.2024

Aluevaltuusto päättää osallisuusohjelmasta ja tukipalveluiden yhtiöittämisestä

Aluevaltuusto pitää vuoden ensimmäisen kokouksensa Forssassa tiistaina 13. helmikuuta. Aluevaltuusto käsittelee kokouksessa hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa ja päättää tukipalveluiden yhtiöittämisestä.  

Lisäksi HAMK:n auditoriossa pidettävässä kokouksessa tehdään henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Kokousta voi seurata suorana striimistä klo 17 alkaen. 

Oma Hämeen lasten ja nuorten Kehitysvammapoliklinikka vahvistaa palvelujaan uusissa tiloissaan

UUTINEN / 09.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tapahtuu merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten kehitysvammaisten...

Oma Hämeen lasten ja nuorten Kehitysvammapoliklinikka vahvistaa palvelujaan uusissa tiloissaan

UUTINEN / 09.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tapahtuu merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten kehitysvammaisten...

UUTINEN / 09.02.2024

Oma Hämeen lasten ja nuorten Kehitysvammapoliklinikka vahvistaa palvelujaan uusissa tiloissaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tapahtuu merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten kehitysvammaisten kuntoutuksen parantamiseksi. Vuodenvaihteessa Oma Hämeen lasten ja nuorten Kehitysvammapoliklinikka otti käyttöön uudet tilat Hämeenlinnan Viipurintien terveysaseman A-talon ensimmäisessä kerroksessa. Tämä tuo mukanaan paitsi fyysisiä muutoksia myös laajentuneen ammattilaistiimin tarjoamaan hoitoa ja tukea.

Kehitysvammapoliklinikan kuntoutustiimi on täydentynyt uusilla asiantuntijoilla. Vuodenvaihteen jälkeen Kehitysvammapoliklinikalla työskentelevät kehitysvammaisten sairaanhoitajan ja lastenneurologin lisäksi puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti sekä psykologi. Tämä moniammatillinen tiimi mahdollistaa yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan jokaisen potilaan kuntoutukseen.

Kaikkien Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehitysvammaisten 0-16-vuotiaiden lasten kuntoutuksen seuranta hoidetaan nyt omien erityistyöntekijöiden toimesta keskitetysti Hämeenlinnassa. Tämä takaa paremman koordinoinnin ja tehokkaamman seurannan, mikä on keskeisen tärkeää lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Aikuisten kehitysvammaisten hoito ja seuranta jatkuvat edelleen terveysasemilla alueellisesti nimettyjen lääkäreiden vastaanotoilla. Kehitysvammapoliklinikan sairaanhoitaja on tavoitettavissa potilasasioissa puhelinnumerosta 03-621 9248. Tämä takaa sen, että myös aikuispotilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa ja tukea alueellisesti kattavasti.

– Oma Hämeen lasten ja nuorten Kehitysvammapoliklinikan muutto uusiin tiloihin ja laajentunut asiantuntijatiimi ovat askelia kohti entistä parempaa ja kattavampaa kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta Kanta-Hämeen alueella. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että jokainen lapsi ja nuori saa yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa, joka tukee heidän kehitystään parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo lastenneurologian ylilääkäri Tuomo Balk.

Näppäimistö ja keltaisia post-it-lappuja.

Epäkohtien ilmoituskanava yksityisten sote-palveluntuottajien henkilöstölle on julkaistu

UUTINEN / 08.02.2024

Lomakkeella yksityisten palveluntuottajien henkilöstö voi ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

Näppäimistö ja keltaisia post-it-lappuja.

Epäkohtien ilmoituskanava yksityisten sote-palveluntuottajien henkilöstölle on julkaistu

UUTINEN / 08.02.2024

Lomakkeella yksityisten palveluntuottajien henkilöstö voi ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

Näppäimistö ja keltaisia post-it-lappuja.

UUTINEN / 08.02.2024

Epäkohtien ilmoituskanava yksityisten sote-palveluntuottajien henkilöstölle on julkaistu

Oma Hämeen verkkosivuilla on otettu käyttöön verkkolomake, jolla yksityisten palveluntuottajien henkilöstö voi ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista asiakkaiden sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa. Vastaava ilmoitusmahdollisuus on ollut käytössä Oma Hämeen omissa palveluissa toukokuusta 2023 lähtien.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain (2023/741) mukaan palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan on viipymättä ilmoitettava palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa, tai muun lainvastaisuuden. Ensisijaisesti henkilöstön tulisi aina käyttää palveluntuottajien omia kanavia ilmoituksen tekemiseen. Mikäli ilmoituksen tekeminen oman palveluyksikön sisällä ei kuitenkaan syystä tai toisesta onnistu, tai ilmoitus ei ole johtanut toimenpiteisiin, henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista myös suoraan hyvinvointialueelle. Ilmoitusmahdollisuus koskee niitä yksiköitä, joissa on Oma Hämeen asiakkaita sekä lisäksi Kanta-Hämeen alueella sijaitsevia lastensuojeluyksiköitä. 

Ilmoituskanavaan on mahdollista jättää ilmoitus joko omalla nimellä tai nimettömänä. Ilmoitukset käsitellään Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksikössä.

Ilmoituskanava on tarkoitettu ainoastaan henkilöstön käyttöön. Asiakkaat voivat ilmoittaa palvelun tai kohtelun epäkohdista antamalla suoraan palautetta kyseessä olevaan palveluyksikköön tai laatimalla muistutuksen. 

Henkilöstön ilmoitus epäkohdasta sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksessa

Lisätietoa: valvontapäällikkö Sofia Suvanto, sofia.suvanto(at)omahame.fi

Rikkoontunut säästöpossu ja kasa kolikoita päöydällä.

UUTINEN / 08.02.2024

Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta

Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.

Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.

Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.

– On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia

Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.

Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.

Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.
 
H23-verkoston jäsenet (verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto)

Sanna Svahn, H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen, H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma, H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja

Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka Lindberg

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tukipalveluiden yhtiöittämistä

UUTINEN / 06.02.2024

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös Oma Hämeen osallisuusohjelman.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tukipalveluiden yhtiöittämistä

UUTINEN / 06.02.2024

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös Oma Hämeen osallisuusohjelman.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

UUTINEN / 06.02.2024

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tukipalveluiden yhtiöittämistä

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tukipalveluiden yhtiöittämistä. Ensi viikolla kokoontuvalle aluevaltuustolle esitetään, että hyvinvointialue perustaa oman, ateria- ja ruokapalveluita, laitoshuoltopalveluita sekä kiinteistönhuoltopalveluita hoitavan yhtiön. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyisi perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Samalla aluehallitus valtuutettaisiin päättämään yhtiöittämisen tarkemmasta aikataulusta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Tukipalveluiden yhtiöittäminen on nähty yhtenä keinona tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Esitys oman yhtiön perustamisesta pohjautuu syksyllä tehtyyn selvitykseen. Siinä todettiin yhtiöittämisen eduiksi selkeä liiketoimintamalli, toimintaa tukeva tuotteistus ja hinnoittelu, joka lisäisi myös kustannustietoisuutta. Lisäksi selvityksessä nähtiin yhtiöittämisen parantavan kokonaistaloudellista johtamista, oman ja ostopalvelutuotannon tasapainoa sekä erityisosaamista vaativien henkilöiden rekrytointimahdollisuuksia. Yhtiöittämisen piiriin kuuluu aluehallituksen määrittelemällä tavalla noin 260 Oma Hämeen työntekijää. 

Aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) esitti yhtiöittämistä koskevaan päätösesitykseen muutosta, jonka mukaan mahdollisesta ostopalvelusopimusten siirtämisestä yhtiöön sekä mahdollisesta yhtiön myymisestä päätetään aluevaltuustossa. Reima ehdotti päätöstekstiin myös lisäystä siitä, että yhtiöittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaaseen sopimushallintaan ja –ohjaukseen. Reiman muutosesitys raukesi kannattamattomana.  

Osallisuusohjelmalle hyväksyntä

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan osaltaan hyvinvointialueen osallisuusohjelman. Jokaisen Oma Häme -ohjelma menee vielä aluevaltuuston käsiteltäväksi. Osallisuusohjelman toteutumista seuraa integraatiovaliokunta. Osallisuusohjelma on tehty ohjaamaan Oma Hämeen osallisuustyötä. Siinä kuvataan väylät ja tavat, joilla asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voivat osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin. 

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös vuoden 2024 käyttösuunnitelman. Se toimitetaan tiedoksi turvallisuuslautakuntaan, elämänkaarilautakuntaan sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan. Aluehallitus edellyttää, että toimialat jatkavat käyttösuunnitelman käsittelyä siten, että 10 miljoonan euron käyttötalouden sopeuttamistoimet löydetään. Aluehallitus käsittelee käyttösuunnitelmaa uudelleen maaliskuussa. 

Aluehallitus palautti uudelleen valmisteluun aluevaltuutettu Teppo Turjan (ps.) eroanomuksen aluevaltuutetun ja integraatiovaliokunnan jäsenen luottamustoimista. Lain mukaan luottamustoimesta voi erota vain pätevästä syystä.   

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 12. helmikuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan 13. helmikuuta.

Aluehallituksen 5.2.2024 kokouksen esityslista

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Oma Hämeen logo ja teksti osallistu ja vaikuta.

Palveluverkkosuunnitelmaa esitellään asukastilaisuuksissa helmikuussa

UUTINEN / 06.02.2024

Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä järjestettäviä tilaisuuksia voi seurata verkon kautta.

Oma Hämeen logo ja teksti osallistu ja vaikuta.

Palveluverkkosuunnitelmaa esitellään asukastilaisuuksissa helmikuussa

UUTINEN / 06.02.2024

Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä järjestettäviä tilaisuuksia voi seurata verkon kautta.

Oma Hämeen logo ja teksti osallistu ja vaikuta.

UUTINEN / 06.02.2024

Palveluverkkosuunnitelmaa esitellään asukastilaisuuksissa helmikuussa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Tammikuun lopussa julkaistiin luonnos palveluverkkosuunnitelmasta, jossa esitetään muutoksia Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoihin, saatavuuteen ja toimipisteisiin. Ennen päätöksentekoa luonnoksesta käydään keskustelua eri foorumeilla. Suunnitelmaluonnos on myös lähetetty lausuntokierrokselle.

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Oma Häme järjestää neljä asukastilaisuutta, joihin ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuuksien sisältö on samanlainen jokaisella paikkakunnalla. Teams-infon sisältöä muokataan etukäteiskysymysten perusteella.

Keskustelu jatkuu maaliskuussa aluevaltuuston päätöksen jälkeen, kun palveluverkkomuutosten toteuttamisen suunnittelu alkaa. Muutokset näkyvät palveluissa isommin vasta vuodesta 2026 alkaen.

Tietoa keskustelun tueksi

Palveluverkkosuunnitelman luonnokseen voi tutustua Oma Hämeen verkkosivuilla. Sivuilla on  koostettuna asiaan liittyvää tietoa, jota päivitetään. 

Asukkaat pääsevät keskustelemaan suunnitelmaluonnoksesta verkossa, Otakantaa.fi-sivustolla 16. helmikuuta alkaen. Toivomme, että asukkaat tuovat siellä esille näkemyksiään monipuolisesti. 

Lisäksi 19. helmikuuta avautuu nuorille oma sähköinen keskustelualusta. Maaliskuussa on luvassa ikäihmisten kyselytunti, joka toteutetaan etätapahtumana. Aluevaltuuston maaliskuisen päätöksen jälkeen eri asukasryhmien kanssa käydään arviointikeskusteluja ja suunnitellaan palvelujen järjestämistä muuttuneessa palveluverkossa.  

Tarkemmat tiedot ja osallistumislinkit päivitetään Osallistu ja vaikuta -sivulle

Mitä on osallisuus? Lue lisää asiantuntijamme blogista

Lausunnot, kannanotot, ideat ja ehdotukset


Lausuntoja, ehdotuksia, ideoita ja kannanottoja voi lähettää sähköpostiosoitteeseen omahame@omahame.fi tai postittaa osoitteeseen Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna. Kantaa voi ottaa joko palveluverkkosuunnitelman luonnokseen ennen 23.2. tai päätökseen palveluverkosta 26.3. jälkeen. Lausunnoissa voi ottaa kantaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 

  • Yleiset havainnot ja kommentit palveluverkon muutosesityksestä tai päätöksestä
  • Esitettyjen toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset edustamanne tahon palveluihin?
  • Mitä hyötyjä tunnistatte muutosesityksessä tai päätöksessä?
  • Mitä haittavaikutuksia tunnistatte muutosesityksessä tai päätöksessä ja miten haittavaikutuksia voidaan pienentää?
  • Mihin käytännön asioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluverkkosuunnitelman toimeenpanossa?

Aloitteen lähettäminen kirjaamoon

Hyvinvointialueen asukkaat voivat milloin tahansa tehdä aloitteen hyvinvointialuetta koskevasta asiasta ja toimittaa sen hyvinvointialueelle. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan, mihin toimiin aloite on johtanut.

Näin teet aloitteen:  
1.    Kirjoita alkuun selkeästi “Aloite”. 
2.    Ilmaise, mitä asiaa aloitteesi koskee. 
3.    Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi sisältäen myös osoitetietosi. 
4.    Toimita aloite hyvinvointialeen kirjaamoon omahame(at)omahame.fi tai postita osoitteeseen Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna.

Toimielimet ja vaikuttamistoimielimet

Asukkaat voivat ottaa yhteyttä luottamushenkilöihin ja vaikuttamistoimielimien jäseniin. He käsittelevät palveluverkkoon liittyviä asioita seminaareissa ja kokouksissa.

Aluevaltuuston yhteystiedot

Lisätietoa vaikuttamistoimielimistä

Kokousten esityslistat

 

Nainen selaa kännykkää sohvalla.

UUTINEN / 05.02.2024

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumis- ja kuntoutuspalveluissa otetaan käyttöön uusi puhelinnumero

Uusi puhelinnumero 03 629 6572 on käytössä maanantaista 5.2. alkaen.
 
Kun asiakas soittaa numeroon, hänet ohjataan valitsemaan joku seuraavista:
1. Asiakasohjaus (puhelinaika ma–pe klo 9–14)
2. Kotona asumisen tukipalvelut (puhelinaika ma, ti ja to klo 12–14)
3. Asumista ja osallisuutta tukevat palvelut (puhelinaika ma, ti ja to klo 12–14)
4. Muut asiat (puhelinaika ma–pe klo 9–14) 
 
Jos työntekijät eivät pysty vastaamaan soittoon, soittajan numero jää talteen ja työntekijä soittaa asiakkaalle takaisin mahdollisimman pian.

Stetoskooppi ja puhelin pöydällä.

Terveystalo ja Pihlajalinna vastaavat kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen lääkäripalveluista

UUTINEN / 05.02.2024

Kilpailutuksen myötä etäkonsultaatio- ja vastuulääkärijärjestelmä on yhtenäinen hyvinvointialueella.

Stetoskooppi ja puhelin pöydällä.

Terveystalo ja Pihlajalinna vastaavat kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen lääkäripalveluista

UUTINEN / 05.02.2024

Kilpailutuksen myötä etäkonsultaatio- ja vastuulääkärijärjestelmä on yhtenäinen hyvinvointialueella.

Stetoskooppi ja puhelin pöydällä.

UUTINEN / 05.02.2024

Terveystalo ja Pihlajalinna vastaavat kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen lääkäripalveluista

Oma Häme on kilpailuttanut lääkäripalvelut, joilla tuetaan ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden hoivaa. Kilpailutuksen tuloksena lääkäripalveluita tuottavat jatkossa Pihlajalinna ja Terveystalo. Aiemmin palveluja tuotettiin maakunnassa monella eri tavalla, osin sairaalapalveluiden ja vastaanoton lääkäreiden kautta. Forssan ja Riihimäen seuduilla toiminta oli jo aiemmin ulkopuolisen palveluntuottajan tuottamaa.
 
Palveluiden järjestämisestä vastaa Oma Hämeessä perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden tulosalue. Pihlajalinna tuottaa jatkossa vastuulääkäripalvelun Forssan seudulle ja Terveystalo Riihimäen, Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduille. Lisäksi Pihlajalinna tuottaa koko alueen etäkonsultaatiopalvelut. Hämeenlinnan keskustan alueella ja osin Riihimäen seudulla lääkäripalveluja tuotetaan myös omana toimintana.

Kilpailutuksen tavoitteena on tuottaa lääkäripalveluita yhtenäisin kriteerein kaikille ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille. Samalla halutaan tukea asiakkaiden kotona tai omassa tutussa hoitoympäristössä asumista turvallisesti ilman tarpeetonta siirtymistä esimerkiksi päivystyksiin. Hyvinvointialueen kotisairaala toimii palvelussa tärkeänä yhteistyökumppanina.

– Oikea- aikaisesti aloitettu hoito ja lääkitys parantavat ikäihmisen saaman hoidon laatua. Palvelun lähtökohta on kunkin asiakkaan hoidon saumaton jatkuvuus ja turvallisuus, mikä perustuu muun muassa huolellisesti laadittuun, ennakoivaan hoitosuunnitelmaan, kertoo perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa.

Palveluntuottajat aloittavat toimintansa huhtikuussa. Sitä ennen henkilöstölle kerrotaan uusista toimintavoista sekä heitä koulutetaan vastuulääkäripalvelun ja etäkonsultaatiopalvelun käyttöön. 

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

ARTIKKELI / 02.02.2024

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

ARTIKKELI / 02.02.2024

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

ARTIKKELI / 02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Oma Hämeessä alkaa maaliskuussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminta. Kysyimme syksyllä asukkailta, millaista elintapaohjausta he toivovat. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden toiveita esimerkiksi etäryhmien tapaamisten ajankohdasta ja tapaamisten sisällöistä. Kyselyn tulokset ovat koottuna tässä  blogissa, jossa kerron myös miten vastauksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kiitos kaikille vastanneille, joita oli 83 kappaletta!

Kyselyyn vastanneista suurin osa toivoi elintapaohjauksen etäryhmän tapaavan 3–6 kertaa tai 10–12 kertaa. Erilaiset vastaukset saattavat kertoa siitä, että vastaajilla on erilaisia tarpeita elintapaohjauksen suhteen. Osa toivoo pidempiaikaisempaa tukea, mikä onkin tärkeää pitkäaikaisten muutosten aikaansaamiseksi. Osalle voi riittää kevyempi tuki ja vähäisempi tapaamismäärä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä vastaa lyhyemmän ohjauksen tarpeeseen ja se kokoontuu kuusi kertaa. Etäryhmä kokoontuu kahden viikon välein alkuillasta, kuten suurin osa vastaajista oli toivonut. Viimeinen tapaamiskerta on noin kuukauden päästä edellisestä, jotta ryhmän oppeja ehtii kokeilla käytännössä myös omassa arjessaan.

Elintapaohjauksen etäryhmässä toivottiin käsiteltävän erityisesti seuraavia aiheita: uni ja palautuminen, terveelliset ruokavalinnat ja painonhallinta. Myös joustavaa syömistä ja tasapainoista ruokasuhdetta, hyötyliikkumista ja mielen hyvinvointia pyydettiin etäryhmän aiheiksi. Lisäksi avoimiin vastauksiin oli kirjattu toiveina saada tietoa kasvipainotteisesta ruokavaliosta, pienien valintojen tärkeydestä ja päihteistä. Näitä kaikkia teemoja on sisällytetty etäryhmän sisältöihin.

Kyselyyn vastanneet henkilöt muistuttivat, ettei etätoiminta sovi kaikille, jolloin tarvitaan myös lähitapaamisia. Muistuttaisin, että suuressa osassa Kanta-Hämeen kunnista on tarjolla kasvokkain toteutuvaa liikuntaneuvontaa ja osalla terveysasemista järjestetään lähitapaamisina elintapaohjausryhmiä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä käynnistyy keskiviikkona 6. maaliskuuta. Etäryhmään on mahdollista osallistua mistä tahansa Kanta-Hämeen kunnasta. Linjoille ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat, jotka kaipaavat tietoa ja tukea hyviin elintapoihin. 

Marianna Suonpää, elintapaohjauksen koordinaattori

Lisätietoa ja liittyminen etäryhmään
Lisätietoa hyvistä elintavoista ja liikuntaneuvonnasta

Lankapuhelin.

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

UUTINEN / 02.02.2024

Häirikköpuhelujen esto voi estää puhelun numeroistamme. 

Lankapuhelin.

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

UUTINEN / 02.02.2024

Häirikköpuhelujen esto voi estää puhelun numeroistamme. 

Lankapuhelin.

UUTINEN / 02.02.2024

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun olet jättänyt takaisinsoittopyynnön ja soitamme sinulle takaisin, soitto tulee 03 629-/03 621-/03 680-/03 4191- tai /019 758 -alkuisesta numerosta. 

Joihinkin uudempiin puhelimiin saa automaattisesti häirikkösoittajien estämisen päälle. Jos esto on päällä, ei takaisinsoittojärjestelmämme kautta soitettu puhelu pääse välttämättä läpi.

Muista siis ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä, jos odotat puhelua Oma Hämeeltä.

Ruuanjakoon liittyviä astioita pöydällä.

Oma Häme jatkaa neuvotteluja ateriapalveluntuottajan kanssa Janakkalassa

UUTINEN / 02.02.2024

Janakkalan kunta on irtisanomassa omaa sopimustaan Compass Groupin kanssa.

Ruuanjakoon liittyviä astioita pöydällä.

Oma Häme jatkaa neuvotteluja ateriapalveluntuottajan kanssa Janakkalassa

UUTINEN / 02.02.2024

Janakkalan kunta on irtisanomassa omaa sopimustaan Compass Groupin kanssa.

Ruuanjakoon liittyviä astioita pöydällä.

UUTINEN / 02.02.2024

Oma Häme jatkaa neuvotteluja ateriapalveluntuottajan kanssa Janakkalassa

Hyvinvointialue selvittää sopimuksen jatkamista ateriapalvelutuottajan kanssa Janakkalassa. Janakkalan kunta on purkamassa sopimustaan Compass Group Oy:n kanssa kouluruuan laatuongelmien vuoksi. Sama yhtiö tuottaa ateriapalveluja myös hyvinvointialueelle. Oma Hämeen sopimus Compass Groupin kanssa kestää maaliskuulle 2025 saakka. 

Oma Häme neuvotteli yhtiön kanssa 1. helmikuuta Janakkalan ateriapalveluiden tuottamisesta ja palveluiden laatua koskevista kysymyksistä. Oma Häme edellyttää yhtiöltä parannusta aterioiden laatuun sekä selvitystä siitä, miten se voisi jatkaa sopimuksen mukaista aterioiden tuottamista hyvinvointialueen asiakkaille muuttuneessa tilanteessa. Neuvotteluita jatketaan helmikuun lopulla. 

Compass Group tuottaa tällä hetkellä Janakkalan kouluruuan lisäksi samassa keittiössä myös Oma Hämeen vastuulla olevat ateriat Janakkalan alueen palvelulaitoksiin. Ateriapalvelun piirissä on noin 200 Oma Hämeen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalvelujen asiakasta. Oma Hämeen asiakkaiden saamat ateriat eivät ole aina täyttäneet ravitsemuksellisia vaatimuksia tai olleet asiakas- ja ikäryhmälle sopivaa ruokaa. Lisäksi erityisruokavalioita noudattavien asiakkaiden aterioissa on ollut ongelmia.

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut paljon esillä mediassa viime viikkoina. Compass Group on vastannut ateriapalveluista Janakkalassa viime keväästä lähtien, kun yhtiö valittiin palvelutuottajaksi Janakkalan kunnan ja Oma Hämeen yhteiskilpailutuksessa. Janakkalan kunnan sopimuksen purkamisesta ei ole vielä kunnanvaltuuston päätöstä. 

Parolan terveysasema ulkoa kuvattuna.

Parolan terveysaseman kilpailutus on käynnistynyt – uusi toimija aloittaa syksyllä Hattulassa

UUTINEN / 02.02.2024

Tammikuun lopussa järjestetyssä asukasinfossa kuultiin hattulalaisten ajatuksia terveyspalveluista.

Parolan terveysasema ulkoa kuvattuna.

Parolan terveysaseman kilpailutus on käynnistynyt – uusi toimija aloittaa syksyllä Hattulassa

UUTINEN / 02.02.2024

Tammikuun lopussa järjestetyssä asukasinfossa kuultiin hattulalaisten ajatuksia terveyspalveluista.

Parolan terveysasema ulkoa kuvattuna.

UUTINEN / 02.02.2024

Parolan terveysaseman kilpailutus on käynnistynyt – uusi toimija aloittaa syksyllä Hattulassa

Parolan terveysaseman toiminta Hattulassa on tällä hetkellä ulkoistettuna Suomen Terveystalo Oy:lle. Hattulan kunnan kilpailuttama sopimus on päättymässä ja Oma Häme on aloittanut kilpailutuksen terveysaseman toiminnasta. Neuvottelumenettelynä käytävä kilpailutus kestää huhti-toukokuulle. Tavoitteena on, että valittu palveluntarjoaja aloittaa toimintansa Parolan terveysasemalla syyskuun alussa. 

– Kilpailutuksen tavoitteena on taata lakisääteiset terveyspalvelut hattulalaisille. Samalla voimme testata, miten yksityinen palveluntuottaja toimii, miten se vertautuu omaan toimintaamme ja omiin kustannuksiimme. Samalla voimme tietysti myös oppia jotain uutta, selittää terveydenhuollon palveluiden toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Kilpailutuksen jälkeen aluehallitus valitsee palveluntuottajan, jonka kanssa solmitaan kahden vuoden sopimus, kahden vuoden jatko-optiolla. Kilpailutus koskee vain Parolan terveysaseman palveluita. Suun terveydenhuolto, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä osa kuntoutuspalveluista siirtyivät vuodenvaihteessa Terveystalolta Oma Hämeen tuottamiksi palveluiksi.

Oma Häme järjesti 25. tammikuuta Hattulassa asukastilaisuuden, jossa esiteltiin kilpailutuksen sisältöä ja aikataulua. Juteinitalolla pidettyyn tilaisuuteen osallistui vajaat 30 henkilöä. Asukkaat olivat kiinnostuneita siitä, millä perusteilla palveluntuottaja valitaan. Lopulliset valintakriteerit määrittyvät tarkemmin neuvotteluiden edetessä. Valinnassa vertaillaan hintoja sekä palveluntuottajan kykyä tuottaa palveluita erilaisin laadullisin kriteerein. 

Asukastilaisuuteen osallistuneilla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia hoitoon pääsystä Parolan terveysasemalle. Valitulla palveluntuottajalla on vastuu järjestää palvelut niin, että asukkaat pääsevät niiden piiriin vaaditussa ajassa. Hyvinvointialueen digipalvelut, kuten sairaanhoitaja-chat ja Oma Häme -sovellus ovat myös hattulalaisten käytössä.

Osa asukastilaisuuteen osallistuneista oli huolissaan siitä, miten nyt lausuntokierroksella oleva palveluverkkosuunnitelman luonnos vaikuttaa Parolan terveysaseman palveluihin. Asiasta ei ole vielä päätöstä – Parolan terveysaseman tulevaisuutta arvioidaan, kun ulkoistetun palvelun sopimuskausi päättyy. Asiasta ei ole vielä päätöstä. Parolan terveysaseman tulevaisuutta arvioidaan, kun ulkoistetun palvelun sopimuskausi päättyy.

Oma Hämeen kilpailutukseen osallistuakseen yrityksellä tulee olla kokemusta vastaavan tyyppisen palvelun tarjoamisesta. Hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa käydään neuvotteluita esimerkiksi palveluiden toteutusmallin yksityiskohdista terveysasemalla sekä palveluiden seurantaan, kehittämiseen ja raportointiin liittyvistä asioista.

Eräällä asukastilaisuuden osallistujalla oli Oma Hämeen virkajohdolle selkeä viesti:

– Hoitakaa tämä asia niin hyvin, että Hattulasta tulee esimerkki, jota seurataan muualla Suomessa ja josta otetaan mallia. 

Mikroskooppi lähikuvassa.

Oma Häme kannustaa työntekijöitään tieteelliseen tutkimukseen – edelläkävijyys tukee myös hyvinvointialueen strategiaa

UUTINEN / 01.02.2024

Helmikuun alussa tulee käyttöön palkallinen koulutusvapaa tutkimustyöhön.

Mikroskooppi lähikuvassa.

Oma Häme kannustaa työntekijöitään tieteelliseen tutkimukseen – edelläkävijyys tukee myös hyvinvointialueen strategiaa

UUTINEN / 01.02.2024

Helmikuun alussa tulee käyttöön palkallinen koulutusvapaa tutkimustyöhön.

Mikroskooppi lähikuvassa.

UUTINEN / 01.02.2024

Oma Häme kannustaa työntekijöitään tieteelliseen tutkimukseen – edelläkävijyys tukee myös hyvinvointialueen strategiaa

Oma Häme tukee työntekijöidensä tieteellistä tutkimusta sekä tutkimuksen tekemisen yhdistämistä omaan työhön. Helmikuusta lähtien hyvinvointialueen työntekijöillä on mahdollisuus saada palkallista koulutusvapaata väitöskirjan tai muun tieteellisen tutkimuksen, tieteellisen artikkelin sekä pro gradu - tai yamk-lopputyön tekemistä varten. Etuus koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Sosiaalityöntekijöiden palkallinen pro gradu -vapaa on ollut käytössä hyvinvointialueella jo aiemmin.

– Oma Häme on tässä edelläkävijä. Haluamme profiloitua työnantajana, joka tukee nuoria tutkijoita. Mahdollisuus tehdä tieteellistä tutkimusta palkallisilla vapailla on merkittävä houkutustekijä, kertoo johtajaylilääkäri Arja Tomminen.

Työntekijän saaman palkallisen vapaan määrä ja kesto riippuu tekeillä olevan tutkimustyön laajuudesta. Koulutusvapaata on mahdollisuus saada 1–2 päivää kuukaudessa ja koulutusvapaita voi saada lyhimmillään kolmelle kuukaudelle ja pisimmillään kahdelle vuodelle. Sosiaalityön pro gradun tekemistä varten voi saada jopa kuukauden palkallisen koulutusvapaan.   

Tutkimuksesta tai lopputyöstä tulee olla hyötyä työntekijän ammatissa tai suoraan Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Päätöksen vapaasta tekee lähijohtaja, jonka kanssa myös sovitaan koulutusvapaan ajankohdasta. Palkallisen vapaan edellytyksinä ovat puolen vuoden työskentely ennen vapaata sekä työsopimus, joka on voimassa vähintään puoli vuotta vapaan jälkeen. 

–  Aloite tieteellisen tutkimustyön ja kliinisen työn yhteensovittamisen tarpeesta tuli henkilöstöltä. On hienoa, että työntekijät tuovat rohkeasti ideoita ja näkemyksiään esiin. Tarkoituksena on, että nimenomaan yhdessä löydämme ratkaisuja, joiden avulla voidaan panostaa toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuteen, sanoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Tutkijakoulun toiminta käynnistetty 

Työntekijöiden tieteellistä toimintaa tuetaan muutoinkin Oma Hämeessä. Tutkijoiden apuna ovat esimerkiksi lupahakuprosesseissa tutkimuskoordinaattori sekä kirjasto- ja tietopalveluissa informaatikko.

Lisäksi Oma Hämeellä on oma Tutkijakoulu, jonka toiminta käynnistyi viime syksynä. Tutkijakoulu toimii sparraus- ja tukiryhmänä työntekijöille, jotka tekevät tutkimusta tai ovat siitä kiinnostuneita. Tutkijakoulu toimii yli tieteenala- ja ammattiryhmärajojen, koska tarkoituksena on edistää moniammatillista asiantuntijuutta myös hyvinvointialueen sisällä.

Hyvinvointialueella on myös oma tutkimustoimikunta, joka tukee johtamisen ja strategian kautta tieteellistä toimintaa hyvinvointialueella. Kanta-Hämeessä tehdään merkittävää tutkimustyötä, myös kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi akuuttilääketieteessä, lastentaudeilla, neurologiassa, ortopedialla ja reumataudeilla. 

Tieteellisen toiminnan tukemisella Oma Häme haluaa parantaa työntekijäkokemusta ja lisätä vetovoimaansa työnantajana. Tutkimustyön tukeminen vahvistaa myös hyvinvointialueen strategisten painopisteiden edistämistä. 

Aluehallitus koolla seminaarissaan.

Aluehallitus käsitteli palveluverkkosuunnitelmaa seminaarissaan

UUTINEN / 31.01.2024

Suunnitelmaluonnos päätettiin lähettää lausunto- ja arviointikierrokselle.

Aluehallitus koolla seminaarissaan.

Aluehallitus käsitteli palveluverkkosuunnitelmaa seminaarissaan

UUTINEN / 31.01.2024

Suunnitelmaluonnos päätettiin lähettää lausunto- ja arviointikierrokselle.

Aluehallitus koolla seminaarissaan.

UUTINEN / 31.01.2024

Aluehallitus käsitteli palveluverkkosuunnitelmaa seminaarissaan

Aluehallitus kokoontui alkuviikosta seminaariinsa Hämeenlinnaan. Kaksipäiväisessä seminaarissa päähuomio oli hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa, jonka luonnos julkaistiin viime viikolla. 


Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Viime viikolla julkaistu suunnitelmaluonnos perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin määritysperiaatteisiin. Luonnos perustuu palvelukeskusten ja palvelupisteiden muodostamaan palveluverkostoon. Palvelupisteen palvelut voidaan tuottaa eri tavoin: liikkuvina, siirrettävinä, digitaalisina tai kivijalkapalveluina. Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

Hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä uusien palvelukanavien kautta. Kaikkea suunnittelua ohjaavat neljä reunaehtoa: palveluiden tarve, henkilöstön saatavuus, kiinteistöjen kunto ja hyvinvointialueen rahoitus. Muutokset etenevät päätöksentekoon maaliskuun alussa, jolloin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tekee esityksensä aluehallitukselle. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta.

Nyt helmikuussa palveluverkkosuunnitelman luonnoksesta käydään keskustelua asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Aluevaltuusto käsittelee sitä omassa seminaarissaan 14. helmikuuta. Tässä aiemmassa tiedotteessa kerrotaan asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksista. 

Osa aluehallituksen jäsenistä jääväsi itsensä

Aluehallitus käsitteli seminaarissa laajasti palveluverkkosuunnitelmaa ja kuuli toimialajohtajien esittelyjä ja perusteluja muutosehdotuksista. Aluehallitus piti maanantaina seminaarin yhteydessä kokouksensa, jossa se päätti lähettää palveluverkkosuunnitelman lausuntokierrokselle ja ennakkovaikutusten arviointiin hyvinvointialueen lautakuntiin. Ennakkovaikutusten arviointi on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan, elämänkaarilautakunnan ja turvallisuuslautakunnan erityiseksi tehtäväksi. Lisäksi suunnitelmaluonnos lähetetään lausuntokierrokselle edellä mainittuihin lautakuntiin sekä Oma Hämeen integraatiovaliokuntaan ja maakuntaliittoon. Lausuntoaikaa on 23. helmikuuta saakka. 

Aluehallitus päätti palveluverkkosuunnitelmaan kuuluvista asioista poikkeuksellisella kokoonpanolla. Useampi aluehallituksen jäsen jääväsi itsensä palveluverkkoon liittyvistä päätöksistä kaksoisroolin vuoksi. Aluehallituksen jäsenet Kaisa Lepola (sd.), Eija Aittola (kok.), Johanna Häggman (kesk.), Lauri Jormanainen (sd.), Mika Penttilä (kok.), Aapo Reima (vas.) ja Hannele Saari (kd.) jääväsivät itsensä palveluverkkoasioista, koska he istuvat kotikuntiensa kaupungin- ja kunnanhallituksessa tai -valtuustoissa. Palveluverkon muutoksilla voi olla vaikutuksia muun muassa kuntien elinvoimaan ja vuokratuloihin. Tällöin Hyvil Oy:n lausunnon mukaan voi muodostua kaksoisrooli ja päättäjistä tulee hallintolain mukaan esteellisiä. Sen sijaan aluevaltuustossa esteellisyyttä osallistua päätöksentekoon ei tällä perusteella synny.

Aluehallituksen kokouksessa läsnäolo-oikeudella oleva aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.) jääväsi itsensä palvelussuhdejäävinä. Jäävänneiden tilalla olivat varajäsenet Mia Heinonen (sd.), Sari Jokinen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Merja Taponen (kesk.) Palveluverkkoasioiden ajan aluehallituksen tilapäisenä puheenjohtajana toimi Tapani Hellstén (sd.). 

Lisäksi tammikuun seminaarissa aluehallitukselle esiteltiin hyvinvointialueen uuden, strategia ja integraatio -toimialan toimintaa ja tulosalueita sekä työllisyyden hoitoa hyvinvointialueen näkökulmasta. 

Aluehallitus päätti muista asioista esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 5. helmikuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan 13. helmikuuta.
 

nainen pyörätuolissa talon pihalla

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhtenäistyvät Oma Hämeessä

UUTINEN / 31.01.2024

Uudet käytännöt astuvat voimaan helmikuun 2024 alusta lukien.

nainen pyörätuolissa talon pihalla

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhtenäistyvät Oma Hämeessä

UUTINEN / 31.01.2024

Uudet käytännöt astuvat voimaan helmikuun 2024 alusta lukien.

nainen pyörätuolissa talon pihalla

UUTINEN / 31.01.2024

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut yhtenäistyvät Oma Hämeessä

Uudet käytännöt astuvat voimaan helmikuun 2024 alusta lukien. Asiakkaille tulee muun muassa mahdollisuus pidempiin poikkeamiin reitiltä kuin aiemmin. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun matkustusalueisiin tulee muutoksia. 

Oma Häme ottaa 1.2. käyttöön yhteisen soveltamisohjeen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin. Soveltamisohje yhdenmukaistaa palvelua eri kunnissa asuvien asiakkaiden välillä. Lisäksi myöntämisperusteet täsmentyvät siten, että ratkaisut ovat mahdollisimman yhdenvertaisia eri puolilla hyvinvointialuetta. Kuljetuspalvelujen toteutuksen yksityiskohtiin on myös tehty joitakin pieniä muutoksia. 

Asiakas voi erityistarpeen vuoksi tehdä jatkossa enintään 20 minuutin mittaisen pysähdyksen esimerkiksi pankkiautomaatilla. Tähän asti pysähdys on saanut kestää 10 minuuttia. 

Uuden ohjeen mukaan asiakas voi tehdä enintään kilometrin pituisen poikkeaman reitiltä, mikä sujuvoittaa asiakkaan arjen asiointia. Tähän asti on sallittu 200 metrin poikkeama. 

Kaikki alle 7-vuotiaat lapset voivat helmikuun alusta lukien matkustaa huoltajan kanssa maksutta. Lastenlipulla matkustavat 7–19-vuotiaat riippumatta kunnasta. Osassa kunnista yläikäraja on ollut tähän asti 16 vuotta. 

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia liikkumista tukevia palveluja voivat saada henkilöt, jotka tarvitsevat kuljetuspalvelua alentuneen toimintakyvyn vuoksi ja eivät pysty itsenäisesti käyttämään muita julkisia joukkoliikennevälineitä tai omaa autoa. Sosiaalihuoltolain lain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämisperusteissa noudatetaan tulo- ja varallisuusharkintaa. 

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.  

Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on kuljetuspalveluun nähden ensisijainen tapa järjestää liikkuminen. 

Lisätietoja ja ohjeita löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Palvelun käyttäjän ohje päivitetään vastaamaan uutta soveltamisohjetta. Muutokset eivät vaikuta nykyisten asiakkaiden palveluihin muutoin kuin huomioimalla uudet edellä kuvatut käytännöt. 

Oma Häme sai koulutuspaikkakyselyssä täydet viisi tähteä

UUTINEN / 30.01.2024

Hyvinvointialueen yksiköt menestyivät Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien koulutuspaikkakyselyssä.

Oma Häme sai koulutuspaikkakyselyssä täydet viisi tähteä

UUTINEN / 30.01.2024

Hyvinvointialueen yksiköt menestyivät Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien koulutuspaikkakyselyssä.

UUTINEN / 30.01.2024

Oma Häme sai koulutuspaikkakyselyssä täydet viisi tähteä

Lääkäripäivillä julkaistiin jälleen Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien koulutuspaikkakyselyn tulokset.
Vastaajina oli noin 1 800 YEK- ja erikoistuvan vaiheen lääkäriä.

Kyselyn osana oleva NPS-indeksi kertoo, kuinka moni suosittelisi omaa koulutuspaikkaa ja Oma Hämeen viisi yksikköä sai kyselyssä täydet viisi tähteä.

Yksiköistä viiteen tähteen pääsivät Kanta-Hämeen keskussairaalan Konservatiivinen tulosalue, Päivystys sekä Oma Häme perusterveydenhuollon avopalvelut, Hämeenlinnan terveysasemat ja Riihimäen terveyskeskus.

Tuloksia voi katsoa tarkemmin täällä: https://nly.fi/koulutuspaikkakysely/tuloks

Dentson Oy:n siirrettävä hammashoitoyksikkö ulkoa kuvattuna.

Oma Häme kokeilee siirrettävää hammashoitoyksikköä

UUTINEN / 30.01.2024

Konttiin rakennetussa hammashoitohuoneessa voidaan esimerkiksi tehdä hammastarkastuksia koulun pihalla.

Dentson Oy:n siirrettävä hammashoitoyksikkö ulkoa kuvattuna.

Oma Häme kokeilee siirrettävää hammashoitoyksikköä

UUTINEN / 30.01.2024

Konttiin rakennetussa hammashoitohuoneessa voidaan esimerkiksi tehdä hammastarkastuksia koulun pihalla.

Dentson Oy:n siirrettävä hammashoitoyksikkö ulkoa kuvattuna.

UUTINEN / 30.01.2024

Oma Häme kokeilee siirrettävää hammashoitoyksikköä

Oma Häme kokeilee kevään ja kesän aikana siirrettävää hammashoitoyksikköä. Kokeilu alkaa maaliskuussa Forssan seudulla.

Siirrettävää hammashoitoyksikköä on tarkoitus kokeilla eri puolilla maakuntaa kevään ja kesän aikana. Kuva: Dentson Oy.


Siirrettävä hammashoitoyksikkö on konttiin rakennettu hammashoitohuone, jossa voidaan tehdä tavanomaisimpia hoitoja suun terveydenhuollon asiakkaille. Siirrettävä yksikkö tarjoaa pääsääntöisesti kiireetöntä, suunnitelmallista hammashoitoa. Kontissa pystytään tekemään hammastarkastuksia, hampaiden paikkauksia ja hammaskiven puhdistuksia. Hoitohuoneeseen kuuluvat myös röntgenlaitteet.

Hoitohuoneessa työskentelevät työparina hammaslääkäri ja hammashoitaja. Myös suuhygienistin on mahdollista työskennellä siirrettävässä yksikössä.

– Tyypillisin kohde siirrettävälle yksikölle on koulu, jolloin lasten hampaita voidaan hoitaa ja tarkastaa helposti koulupäivän aikana. Muita kohteita pohditaan, koska siirrettävällä yksiköllä on tarkoitus antaa hoitoa myös muulle väestölle. Erityisesti pyritään tavoittamaan sitä osaa väestöstä, kenen on haastavampaa liikkua kiinteisiin hammashoitoloihin, kertoo suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Siirrettävän hammashoitoyksikön toimittaja on lietolainen Denson Oy. Yksikön toimivuutta kokeillaan hyvinvointialueella eri kohteissa. Kokeilujakson aikana Oma Häme kerää sekä asiakkaiden että henkilökunnan kokemuksia, joiden pohjalta arvioidaan käyttötarvetta jatkossa.

Porkkanoita ja parsakaalia lautasella.

Tule mukaan ravitsemuskoulutukseen – tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella

UUTINEN / 30.01.2024

Uutta ravitsemushoitosuositusta koskeva koulutus järjestetään 21. maaliskuuta.

Porkkanoita ja parsakaalia lautasella.

Tule mukaan ravitsemuskoulutukseen – tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella

UUTINEN / 30.01.2024

Uutta ravitsemushoitosuositusta koskeva koulutus järjestetään 21. maaliskuuta.

Porkkanoita ja parsakaalia lautasella.

UUTINEN / 30.01.2024

Tule mukaan ravitsemuskoulutukseen – tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat keväällä 2023 uuden ravitsemushoitosuosituksen.  Sen yhtenä tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Hämeenlinnassa järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa Kanta-Hämeessä ja tukea ammattilaisia ravitsemusterveyden edistämisessä.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Koulutus järjestetään 21.3.2024 klo 9.30–15 Ahveniston luentosalissa, Kanta-Hämeen keskussairaalassa (Parantolankatu 6, Hämeenlinna). 

Koulutuspäivä on suunnattu kaikille sote-ammattilaisille hyvinvointialueella ja sekä muille toimijoille Kanta-Hämeessä. Asia koskettaa myös potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille ja esimerkiksi sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Päivässä puhuvat neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistostä sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutukseen paikan päälle mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lue tarkemmin tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

Kaisa Lepola toimii nyt aluehallituksen puheenjohtajana kokopäiväisesti

UUTINEN / 29.01.2024

Muutos mahdollistaa keskittymisen vaativan tehtävän hoitamiseen.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

Kaisa Lepola toimii nyt aluehallituksen puheenjohtajana kokopäiväisesti

UUTINEN / 29.01.2024

Muutos mahdollistaa keskittymisen vaativan tehtävän hoitamiseen.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

UUTINEN / 29.01.2024

Kaisa Lepola toimii nyt aluehallituksen puheenjohtajana kokopäiväisesti

Kaisa Lepola (sd.) on aloittanut aluehallituksen puheenjohtajan tehtävässä kokopäiväisenä 15. tammikuuta alkaen. Lepola haluaa keskittyä täysipainoisesti vaativan tehtävän hoitamiseen.


Aluehallituksen puheenjohtajan tehtävänä on johtaa hyvinvointialuestrategian edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitää yhteyttä hyvinvointialueen asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Lisäksi aluehallituksen puheenjohtaja huolehtii aluehallituksen ja aluevaltuuston kytkemisestä valmisteluprosesseihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Puheenjohtaja vastaa myös siitä, että hyvinvointialuejohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut. 

Puheenjohtajan toimenkuvaan kuuluvat myös ministeriöiden kanssa käytävät neuvonpidot, aluehallitusten puheenjohtajaverkosto ja muu monialainen verkostotyö. Asioihin perehtymiselle ja yhteiselle keskustelulle on annettava myös aikaa. Lepola haluaa osallistua palveluverkkoon liittyviin keskustelutilaisuuksiiin ja tukea muuten osallisuustyötä. 

– Puheenjohtajana minua saa pyytää mukaan järjestöjen, kuntien ja muiden sidosryhmien tilaisuuksiin, osallistun niihin mahdollisuuksien mukaan, kannustaa Lepola. 

Lepola on toiminut puheenjohtajana aluehallituksessa sen toimintakauden alusta saakka. Lepola toimii myös Forssan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. 

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.

5 vinkkiä etävastaanotolle

ARTIKKELI / 26.01.2024

Mietitkö voisiko terveyshuolesi hoitaa etänä? Lue vinkit etävastaanotolle.

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.

5 vinkkiä etävastaanotolle

ARTIKKELI / 26.01.2024

Mietitkö voisiko terveyshuolesi hoitaa etänä? Lue vinkit etävastaanotolle.

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.

ARTIKKELI / 26.01.2024

5 vinkkiä etävastaanotolle

Iskikö silmätulehdus mökillä, mutta matka terveysasemalle on pitkä? Ilmestyikö lapselle ihottumaa ja haluaisit saada ammattilaisen arvion helposti kuvan lähettämällä? Monet terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on mahdollista toteuttaa etävastaanottona chatin kautta. 

  1. Älä epäröi ottaa yhteyttä. Jos mietit, tarvitsetko ammattilaisen apua vai riittävätkö kotikonstit, tee joko Omaolon oirearvio osoitteessa omaolo.fi tai ota yhteys chatin kautta. Chatit sekä linkityksen Omaoloon löydät Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Ammattilainen arvioi voiko asiasi hoitaa etänä ja ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin. 
  2. Vältä aamuruuhka. Sairaanhoitaja-chatissa voi olla ruuhkaa aamuisin. Muista, että chat on auki arkisin kello 8–15, eli asia hoituu myös iltapäivästä. Keskimääräinen odotusaika chat-keskusteluun on noin minuutti.
  3. Täytä pyydetyt esitietolomakkeet. Sairaanhoitaja-chatissa ohjaudut tunnistautumisen jälkeen esitietolomakkeelle. Ennen etävastaanottoa täytetty lomake nopeuttaa asiointia entisestään. 
  4. Ota kuva oireestasi ja varmista, että löydät kuvan helposti. Kuva voi auttaa esimerkiksi ihottuma- ja silmätulehdustapauksissa. 
  5. Muista, että voit asioida myös läheisesi puolesta. Jotta voit asioida läheisesi puolesta, sinulla tulee olla suomi.fi-valtuutus yli 18-vuotiaan läheisesi asioiden hoitoon ennen etävastaanottoa. Lue lisää suomi.fi-valtuuksista

Aamupala pöydällä.

Oma Häme neuvottelee ateriapalvelusopimuksen jatkosta Janakkalassa

UUTINEN / 26.01.2024

Janakkalan kunta on irtisanomassa omaa sopimustaan Compass Groupin kanssa.

Aamupala pöydällä.

Oma Häme neuvottelee ateriapalvelusopimuksen jatkosta Janakkalassa

UUTINEN / 26.01.2024

Janakkalan kunta on irtisanomassa omaa sopimustaan Compass Groupin kanssa.

Aamupala pöydällä.

UUTINEN / 26.01.2024

Oma Häme neuvottelee ateriapalvelusopimuksen jatkosta Janakkalassa

Hyvinvointialue selvittää sopimuksen jatkamista ateriapalvelutuottajan kanssa Janakkalassa. Janakkalan kunta on purkamassa sopimustaan Compass Group Oy:n kanssa kouluruuan laatuongelmien vuoksi. Sama yhtiö tuottaa ateriapalveluja myös hyvinvointialueelle ja Oma Hämeellä on Compass Groupin kanssa oma sopimus. 

Compass Group Oy:n valmistamissa aterioissa on ollut puutteita ja laatupoikkeamia, joista Oma Häme on pyytänyt yhtiöltä selvitystä. Oma Häme vaatii yhtiöltä myös välittömiä toimia ruuan laadun korjaamiseksi. Ensi viikolla hyvinvointialue neuvottelee Compass Groupin kanssa siitä, miten yhtiö pystyy korjaamaan laatupuutteet ja miten toiminta jatkuu Janakkalan kunnan sopimuksen purun jälkeen. 

Compass Group tuottaa Janakkalan kouluruuan lisäksi samassa keittiössä myös Oma Hämeen vastuulla olevat ateriat Janakkalan alueen palvelulaitoksiin. Ateriapalvelun piirissä on noin 200 Oma Hämeen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalvelujen asiakasta. Oma Hämeen asiakkaiden saamat ateriat eivät ole aina täyttäneet ravitsemuksellisia vaatimuksia tai olleet asiakas- ja ikäryhmälle sopivaa ruokaa. Lisäksi erityisruokavalioita noudattavien asiakkaiden aterioissa on ollut ongelmia.

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut paljon esillä mediassa viime viikkoina. Compass Group on vastannut ateriapalveluista Janakkalassa viime keväästä lähtien, kun yhtiö valittiin palvelutuottajaksi Janakkalan kunnan ja Oma Hämeen yhteiskilpailutuksessa. 

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Oma Hämeen syädnlogo.

Palveluverkkomuutokset uudistavat Oma Hämeen palvelurakenteita – avoin keskustelu käynnistyy suunnitelmaluonnoksesta

UUTINEN / 25.01.2024

Palvelukeskus ja palvelupiste -toimintamalli toisi isoimmat muutokset terveyspalveluihin.

Oma Hämeen syädnlogo.

Palveluverkkomuutokset uudistavat Oma Hämeen palvelurakenteita – avoin keskustelu käynnistyy suunnitelmaluonnoksesta

UUTINEN / 25.01.2024

Palvelukeskus ja palvelupiste -toimintamalli toisi isoimmat muutokset terveyspalveluihin.

Oma Hämeen syädnlogo.

UUTINEN / 25.01.2024

Palveluverkkomuutokset uudistavat Oma Hämeen palvelurakenteita – avoin keskustelu käynnistyy suunnitelmaluonnoksesta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Palvelurakenteiden muutosta viedään eteenpäin rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa.

Torstaina 25. tammikuuta on julkaistu luonnos palveluverkkosuunnitelmasta, josta käydään toivottavasti aktiivista keskustelua helmikuun aikana. Muutokset etenevät päätöksentekoon vasta maaliskuussa, jolloin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tekee esityksensä käydyn keskustelun, ennakkovaikutusten arviointien ja saatujen lausuntojen pohjalta.

Palveluverkkosuunnitelman luonnos on luettavissa kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistasta. Tässä vaiheessa kaikkia muutoksia ei pystytä yksityiskohtaisesti kuvaamaan, vaan luonnoksella kuvataan muutosten suuntaa vuoteen 2030 asti. 

Nyt julkaistu luonnos perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin määritysperiaatteisiin. Luonnos perustuu palvelukeskusten ja palvelupisteiden muodostamaan palveluverkostoon. Palvelupisteen palvelut voidaan tuottaa eri tavoin: liikkuvina, siirrettävinä, digitaalisina tai kivijalkapalveluina. Sosiaali-, terveys ja pelastustoimen palveluita koottaisiin yhteisiin toimipisteisiin, esimerkiksi niin, että terveyspalveluja tarjotaan ikäihmisten asumispalveluyksikössä tai sosiaalihuollon palvelupiste on pelastustoimen tiloissa.

Tavoitteena on lisätä merkittävästi digitaalisesti ja etänä tapahtuvan asioinnin määrää. Asiakas- ja palveluohjausta yhtenäistetään niin, että asiakas ohjautuu kerralla oikean palvelun piiriin. Oma Hämeen tärkeimmät palvelukanavat ovat puhelinasiointi ja chat-palvelut. Syksyllä käyttöön otettu Oma Häme -sovellus myös helpottaa ja nopeuttaa asiointia. Lisäksi esimerkiksi kotisairaalan toiminta ja ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinarviointi tuovat merkittäviä hyötyjä niin asiakkaille kuin hyvinvointialueellekin.

Tämän vuoden aikana on tarkoituksena laajentaa digitaalista sote-keskusta kuntoutus-, perhekeskus-, aikuissosiaalihuolto-, mielenterveys- ja päihdepalveluilla. Lisäksi sairaanhoitaja- ja lääkäri-chatin palveluaikoja laajennetaan iltaan ja lauantaille. 

Palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä uusien palvelukanavien kautta. Kaikkea suunnittelua ohjaavat neljä reunaehtoa: palveluiden tarve, henkilöstön saatavuus, kiinteistöjen kunto ja hyvinvointialueen rahoitus.


Hämeenlinnan palvelukeskus Ahvenistonmäelle?

Palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa esitetään, että Kanta-Hämeessä olisi jatkossa kolme palvelukeskusta, Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Näissä palvelukeskuksissa olisi tarjolla laajasti palveluita usealta toimialalta. Palvelukeskukset tarjoaisivat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa sekä apua ja tukea monialaisia palveluita tarvitseville asiakkaille.

Näiden lisäksi Oma Hämeellä olisi palvelupisteitä, joiden tärkein tehtävä olisi turvata palveluiden saatavuus ja jatkuvuus. Palvelupiste voi olla myös liikkuva tai siirrettävä yksikkö, jolloin palvelu viedään asiakkaan kotiin tai asiakasryhmän lähelle, esimerkiksi koululle. Sote-palveluja tarjoavia, kiinteitä palvelupisteitä esitetään olevan vuonna 2027 kuusi: Iittalassa, Jokioisilla, Lopella, Oitissa, Turengissa ja Tuuloksessa.

Palvelujen tuottamispisteitä ovat aluevaltuuston joulukuussa hyväksymien määritysperiaatteiden mukaisesti pääsääntöisesti hyvinvointialueen omat toimipisteet. Vuokratiloja hyödynnetään tarvittaessa. Toimitiloihin tehtävillä muutoksilla olisi tarkoitus siirtää toimintoja kustannustehokkaampiin ja parempikuntoisiin toimitiloihin. Merkittävin toimitiloihin liittyvä muutosesitys on Ahvenistonmäen toimitilojen käyttöiän jatkaminen 15 vuodella.

Suunnitelmaluonnoksessa Hämeenlinnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita esitetään koottavaksi Ahvenistonmäelle lähivuosina, millä saavutettaisiin merkittävät kustannussäästöt. Tarkoituksena on ottaa hyötykäyttöön alueelta vapautuvia tiloja Assi-sairaalan toiminnan alkaessa 2026. Suunnitelma vaatisi tilojen kunnostamista, minkä on arvioitu maksavan noin 6,3 miljoonaa euroa. Ahvenistonmäen tilojen alaskirjaaminen ja vuokratiloissa jatkaminen on taloudellisesti ongelmallinen yhtälö hyvinvointialuelle. Sen vuoksi hyvinvointialueen olisi tehtävä merkittäviä leikkauksia palveluihin talouden tasapainottamiseksi. Jos suunnitelma palveluiden kokoamisesta toteutuu, Hämeenlinnan palvelukeskus sijaitsisi Ahvenistonmäellä. Tällöin luovuttaisiin Idänpään, Jukolan, Ojoisten, Rengon ja Viipurintien terveysasemien nykyisistä tiloista. Parolan terveysaseman siirtoa arvioidaan, kun ulkoistetun palvelun sopimuskausi päättyy. 

Riihimäellä sote-palveluja koottaisiin aluksi Riihimäen sairaalan tiloihin ja myöhemmin uuteen sote-keskukseen, joka voisi valmistua asemanseudulle vuonna 2029. Forssan seudun palvelukeskus olisi Forssan sairaalan kampusalueella ja palvelupiste Jokioisilla. Ypäjän, Humppilan ja Tammelan palvelut siirtyisivät Forssan palvelukeskukseen ja Jokioisten palvelupisteeseen.


Palveluja koottaisiin isompiin kokonaisuuksiin

Oma Hämeen palveluita on suunniteltu koottavaksi suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelut edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja. Näin tehtäisiin myös kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

Palveluverkkosuunnitelman luonnos sisältää muutoksia myös ikäihmisten palveluihin sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiin. Tällä hetkellä ikäihmisten lyhytaikaista asumista on tarjottu useissa eri yksiköissä ympäri maakuntaa. Osa lyhytaikaisista paikoista on sijainnut pitkäaikaisten yksiköiden yhteydessä. Tarkoituksena on koota tämän vuoden aikana lyhytaikaista asumista siihen keskittyviin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi joidenkin nykyisten yksiköiden sulkemista. Ikäihmisten osalta toimipistemuutoksiin vaikuttaa aluevaltuuston toukokuussa 2023 tekemä päätös laskea ympärivuorokautisen hoivan peittävyys 6 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden avopalvelut koottaisiin pääosin kolmeen palvelukeskukseen Forssaan, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Työntekijät jalkautuisivat palvelupisteisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kaikissa kolmessa palvelukeskuksessa toimisi kiinteä perhekeskuksen toimipiste. Jokaiseen kuntaan jäisi sosiaalihuollon asiakaspiste, joiden sijainti täsmentyy jatkovalmistelussa.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimisi jatkossakin pääosin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä.  Yksittäisistä kuntien tai muiden toimijoiden vuokratiloista luovuttaisiin, koska palvelut koottaisiin yhteiskäyttötiloihin palvelupisteisiin. Neuvolayksiköiden määrää esitetään vähennettäväksi nykyisestä ja toimintaa keskitettäväksi seuduittain palvelupisteisiin ja palvelukeskuksiin.

Vammaispalvelujen asumispalveluja halutaan monipuolistaa ja lisätä esimerkiksi yhteisöllistä asumista tavallisissa asunnoissa teknologiaa hyödyntäen. Toisena tavoitteena on lisätä omaa tuotantoa kehitysvammaisten asumispalveluissa.

Pelastustoimen palveluverkosto koostuisi jatkossakin sekä päätoimisen henkilöstön että sopimuspalokuntien miehittämistä paloasemista. Nykyinen verkosto on täydentymässä Assi-sairaalan yhteyteen rakennettavalla paloasemalla.


Aluehallitus käsittelee luonnosta 29. tammikuuta

Palveluverkkomuutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. Palvelupisteisiin ja palvelumuotoihin on tehtävä muutoksia myös siksi, että henkilöstö riittäisi. Muutoksilla halutaan myös vastata ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Tämänhetkisen esityksen toteutuessa Oma Häme saavuttaisi vuoteen 2030 mennessä yli 110 miljoonan euron kumulatiiviset kustannussäästöt.

- Päätökset on tehtävä maaliskuussa, koska ne tulevat joka tapauksessa olemaan isoja henkilöstölle. Me tarvitsemme todellakin tämän puolitoista vuotta aikaa suunnitella huolella ja toteuttaa rauhassa muutokset henkilöstön kanssa, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Aluehallitus käsittelee Oma Hämeen virkajohdon valmistelemaa luonnosta palveluverkko- ja rakennemuutoksista kokouksessaan 29. tammikuuta. Tavoitteena on, että luonnoksesta käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Vaikutuksia arvioidaan monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Tässä aiemmassa tiedotteessa kerrotaan asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. 

Tiet ovat nyt erittäin liukkaat keliolosuhteiden vuoksi

UUTINEN / 24.01.2024

Päivystys ruuhkautunut liukkaiden kelien tuomien kaatumisten vuoksi

Sääolosuhteiden vuoksi tiet ovat paikoitellen erittäin liukkaita, huomioithan tämän liikkuessasi ulkona ja varaat matkoihin jalan tai kulkuvälinein tarpeeksi aikaa, jotta pääset perille turvallisesti turhia kiiruhtamatta.

Päivystyksessä on tällä hetkellä liukkaiden kelien vuoksi ruuhkaa, ja tämä aiheuttaa pitkiä jonotusaikoja. Päivystyksen potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus lyhensi valtuustoaloitteiden käsittelyaikaa

UUTINEN / 23.01.2024

Aloitteet on jatkossa käsiteltävä kuuden kuukauden sisällä.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus lyhensi valtuustoaloitteiden käsittelyaikaa

UUTINEN / 23.01.2024

Aloitteet on jatkossa käsiteltävä kuuden kuukauden sisällä.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

UUTINEN / 23.01.2024

Aluehallitus lyhensi valtuustoaloitteiden käsittelyaikaa

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti lyhentää valtuustoaloitteiden käsittelyaikaa 12 kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Valtuustoryhmillä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita hyvinvointialueen toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Aluevaltuusto seuraa aloitteiden käsittelyä, niihin annettuja vastauksia sekä sitä, millaisiin toimenpiteisiin aloitteiden pohjalta on mahdollisesti ryhdytty. 

Aiemmin aloitteiden käsittelyaika oli 12 kuukautta, mutta sitä päätettiin lyhentää. Maanantaina hyväksytyn muutoksen jälkeen aloitteet on käsiteltävä niin, että valtuusto tai toimielin voi päättää asiasta kuuden kuukauden kuluessa. Jos valtuusto tai toimielin palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, vastaus aloitteeseen on annettava kolmen kuukauden kuluessa. Sellaiset valtuusto- tai hyvinvointialueiden jäsenten aloitteet, jotka edellyttävät talousarviomäärärahaa, on käsiteltävä toimielinten vuotuisissa talousarviokäsittelyissä.

Maanantain kokouksessaan aluehallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon työttömyysturvalain muuttamisesta. Lausuntoon tehtiin aluehallituksessa Tarja Filatovin (sd.) ehdotuksesta lisäys, jossa todetaan työllisyyden vahvistamisen ja työnteon kannustimien lisäämisen olevan tärkeitä tavoitteita lakimuutoksessa. Lausunto on kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä

Lisäksi aluehallitus hyväksyi asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan ohjeen. Aluehallitus päätti palauttaa tukipalveluiden yhtiöittämistä koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 29. tammikuuta.
 

Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelma etenee – näin pääset vaikuttamaan

UUTINEN / 22.01.2024

Asukkailla, henkilöstöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus keskustella suunnitelmista ja osallistua...

Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelma etenee – näin pääset vaikuttamaan

UUTINEN / 22.01.2024

Asukkailla, henkilöstöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus keskustella suunnitelmista ja osallistua...

UUTINEN / 22.01.2024

Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelma etenee – näin pääset vaikuttamaan

Aluevaltuusto päättää Oma Hämeen palveluverkosta maaliskuussa. Virkajohdon valmistelema muutosesitys julkaistaan tällä viikolla. Se perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin määritysperiaatteisiin. Muutosesitys koskee hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoja, saatavuutta ja toimipisteitä. Tavoitteena on, että esityksestä käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Vaikutuksia arvioidaan monin eri tavoin ja eri näkökulmista.

Asukkaille, asiakkaille ja henkilöstölle tiedotetaan muutosesityksen sisällöstä sekä käydään keskustelua sen vaikutuksista. Ehdotuksista kerrotaan muun muassa tiedotteissa, podcasteissa, seutukuntakierroksella ja infotilaisuuksissa. Lisäksi on mahdollisuus käydä keskustelua verkkoalustoilla ja livetilaisuuksissa.

Aluehallitus ja aluevaltuusto pohjustavat tulevia päätöksiä omissa seminaareissaan tammi-helmikuussa. Lautakunnat tekevät vaikutusten arviointia muutosesityksistä. Lisäksi vaikuttamistoimielimiltä ja sidosryhmiltä pyydetään lausunnot. 

Aluehallitus käsittelee palveluverkon muutosesitystä maanantaina 29. tammikuuta ja päättää omasta esityksestään 11. maaliskuuta. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto 26. maaliskuuta.

Päätöksen jälkeen yhteistä suunnittelua

Maaliskuun päätöksen jälkeen palveluverkon muutokset toteutuvat vaiheittain lähivuosina. Ratkaisuja on kehitetty hyvinvointialueella toiminnan alusta saakka ja sitä ennen pitkään muun muassa erilaisissa sote-kehittämishankkeissa. Palvelujen saatavuutta on helpotettu esimerkiksi viime vuonna avatulla sairaanhoitaja- ja lääkäri-chatilla sekä syksyllä käyttöönotetulla Oma Hämeen mobiilisovelluksella. 

Asukkaat, asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö ovat mukana palvelujen suunnittelussa, heidän näkemyksensä ja kokemuksensa huomioidaan. Kun palvelujen muutoksia suunnitellaan, tavoitteena on turvata asiakkaiden ja asukkaiden tiedonsaanti sekä henkilöstön hyvinvointi. Asiakkaiden, asukkaiden ja sidosryhmien edustajia on mukana monenlaisissa kehittämis- ja yhdyspintaryhmissä ja keskustelua käydään eri asiakasryhmien kanssa muun muassa heitä edustavien järjestöjen kautta.

Palveluverkkomuutosten vaikutuksia pyydetään arvioimaan suhteessa sote-uudistuksen tavoitteisiin ja hyvinvointialueen strategiaan. Perimmäisenä tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueen asukkaille rahoitusraamin puitteissa. Lisäksi muutoksilla halutaan turvata palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys kaikkiin palveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin.

Iso pino ruokalautasia.

Oma Häme on pyytänyt korjausta ateriapalvelujen laatuun Janakkalassa

UUTINEN / 19.01.2024

Muun muassa erityisruokavaliota noudattavien aterioissa on ollut ongelmia.

Iso pino ruokalautasia.

Oma Häme on pyytänyt korjausta ateriapalvelujen laatuun Janakkalassa

UUTINEN / 19.01.2024

Muun muassa erityisruokavaliota noudattavien aterioissa on ollut ongelmia.

Iso pino ruokalautasia.

UUTINEN / 19.01.2024

Oma Häme on pyytänyt korjausta ateriapalvelujen laatuun Janakkalassa

Hyvinvointialue vaatii parannusta ikäihmisten ja vammaispalvelujen asiakkaiden aterioihin Janakkalassa. Compass Group Oy:n valmistamissa aterioissa on ollut puutteita ja laatupoikkeamia, joista Oma Häme on pyytänyt yhtiöltä selvitystä. Oma Häme vaatii yhtiöltä myös välittömiä toimia ruuan laadun korjaamiseksi.

Muun muassa erityisruokavalioita noudattavien asiakkaiden aterioissa on ollut ongelmia. Lisäksi ateriat eivät ole aina täyttäneet ravitsemuksellisia vaatimuksia tai olleet asiakas- ja ikäryhmälle sopivaa ruokaa.

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut esillä mediassa viime päivinä ja aiemmin viime keväänä. Compass Group on vastannut ateriapalveluista Janakkalassa viime keväästä lähtien, kun yhtiö valittiin palvelutuottajaksi Janakkalan kunnan ja Oma Hämeen yhteiskilpailutuksessa. Compass Group tuottaa Janakkalan kouluruuan lisäksi samassa keittiössä myös Oma Hämeen vastuulla olevat ateriat Janakkalan alueen palvelulaitoksiin. Ateriapalvelun piirissä on noin 200 Oma Hämeen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalvelujen asiakasta.

Kouluruuan laatuongelmien vuoksi Janakkalan kunta on päättänyt käynnistää neuvottelut Compass Group Oy:n kanssa sopimuksen purkamisesta. Oma Häme seuraa tilannetta ja selvittää sen vaikutuksia Oma Hämeen ja  Compass Group Oy:n väliseen sopimukseen.

Puheenjohtajan nuija kokoushuoneen pöydällä.

Aluehallituksen uusi kokousvuosi käynnistyi

UUTINEN / 17.01.2024

Kokouksessa käsiteltiin myös sairaalaverkkoa koskevaa selvitystä.

Puheenjohtajan nuija kokoushuoneen pöydällä.

Aluehallituksen uusi kokousvuosi käynnistyi

UUTINEN / 17.01.2024

Kokouksessa käsiteltiin myös sairaalaverkkoa koskevaa selvitystä.

Puheenjohtajan nuija kokoushuoneen pöydällä.

UUTINEN / 17.01.2024

Aluehallituksen uusi kokousvuosi käynnistyi

Aluehallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksensa maanantaina. Aluehallitushallitus käsitteli ilmoitusasioissa viime viikolla julkaistua sairaalaverkkoselvitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä tarkasteli sairaala- ja päivystystoimintaa ja sen työnjakoa valtakunnallisesti henkilöstön riittävyyden vuoksi. Työryhmä ei esittänyt selvityksessään sairaaloiden lakkautuksia, vaan palveluprofiilin muutoksia. Esitettyjä muutoksia ei kuitenkaan kohdennettu mihinkään sairaaloihin. 
 
Vaikka selvityksen esitykset ovat saaneet paljon julkisuutta, suhtautuu aluehallitus niihin rauhallisesti. Kyseessä on vasta selvitys ja päätöksentekoon meneviä mahdollisia esityksiä varten tarvitaan vielä lisää tietoa ja laskelmia. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kommentoi selvitystä tässä tiedotteessa.
 
Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan hyvinvointialueen lainanotosta tälle vuodelle. Oma Häme nostaa tänä vuonna pitkäaikaista lainaa investointeihin enintään 140 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 90 miljoonaa euroa. Lisäksi aluehallitus perusti muutamia uusia virkoja, lähinnä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. tammikuuta. 

Kirjekuoria rivissä.

Ikäihmisten asumispalveluiden ja perhehoidon asiakkaille lähetetty puutteellisia asiakaskirjeitä

UUTINEN / 17.01.2024

Puuttuvat tuloselvityslomakkeet lähetetään perässä postitse.

Kirjekuoria rivissä.

Ikäihmisten asumispalveluiden ja perhehoidon asiakkaille lähetetty puutteellisia asiakaskirjeitä

UUTINEN / 17.01.2024

Puuttuvat tuloselvityslomakkeet lähetetään perässä postitse.

Kirjekuoria rivissä.

UUTINEN / 17.01.2024

Ikäihmisten asumispalveluiden ja perhehoidon asiakkaille lähetetty puutteellisia asiakaskirjeitä

Ikäihmisten pitkäaikaisen, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaille on joulukuun laskun mukana lähetetty tiedote, joka koskee vuodenvaihteessa voimaan tulleita asiakasmaksujen muutoksia. Tiedotteen mukana kuului tulla tuloselvityslomake palautusohjeineen. Osalle asiakkaista lomake on jäänyt puuttumaan lähetyksestä kokonaan.

Virhe on huomattu ja puuttuvat lomakkeet ja ohjeet postitetaan asiakkaille lähiaikoina. Asiakkaiden ei tarvitse ottaa asiasta yhteyttä mihinkään. Tuloselvityslomakkeiden palautusaikaa on jäljellä pitkälle helmikuuhun.

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, laitospalvelun, perhehoidon ja säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehdään kevään aikana tulotarkastukset ja uudet maksupäätökset asiakasmaksumuutosten vuoksi. 

UUTINEN / 17.01.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian viikko-osasto sulkee ovensa avohoidon vahvistamiseksi

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian viikko-osasto lopettaa toimintansa 8.3.2024. Osaston seitsemän potilaspaikkaa, jotka on tarkoitettu alle 13-vuotiaille kantahämäläisille lapsille, ovat olleet vajaakäytöllä pitkään. Vastaavasti poliklinikan lähetemäärät ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Osaston sulkemisen taustalla on yksikön päätös siirtää painopistettä avohoitoon, jotta pystyttäisiin vastaamaan vaikuttavammilla hoitomuodoilla lasten ja perheiden tarpeisiin.

Osaston sulkeminen on osa suurempaa strategista muutosta, joka keskittyy lastenpsykiatrian avohoidon vahvistamiseen. Ympärivuorokautinen osastohoito sitoo paljon työvoimaa pientä potilasmäärää kohden, joten samalla resurssilla pystytään avohoidossa auttamaan useampia lapsia ja perheitä. Samalla tavoitteena on kehittää uusia, intensiivisiä ja kotiin suuntautuvia vaikuttavia hoitomuotoja osastolta avohoitoon siirtyvän resurssin avulla.

Perinteisen osastohoidon sijaan pyritään nyt osallistamaan enemmän perheitä hoidon prosessiin. Lastenpsykiatrisen hoidon painopiste siirtyy siitä, että lapsi irrotetaan toimintaympäristöstään osastolle kokonaisvaltaiseen perhehoitoon, mikä tukee paremmin perheenjäsenten osallisuutta.

Osaston lopettamisen myötä ne lapset, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista osastohoitoa, ohjataan jatkossa Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian osastolle. Tämä osasto on jo nykyisinkin hoitanut kantahämäläisiä lapsia, joiden hoito viikko-osastolla ei ole ollut riittävää.

–Muutokset lastenpsykiatrian palveluissa Kanta-Hämeen keskussairaalassa ovat osa laajempaa pyrkimystä parantaa lasten ja perheiden mielenterveyspalveluita ja vastata kasvaneeseen avohoidon tarpeeseen. Toivomme, että muutos mahdollistaa tehokkaamman ja kokonaisvaltaisemman tuen niille lapsille ja perheille, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista hoitoa, toteaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Kati Mäki-Kihniä.

Laboratorionäytteitä.

Muutoksia Fimlab Forssan laboratorioiden puhelinpalveluun

UUTINEN / 17.01.2024

Fimlab palvelee Forssan asiakkaita jatkossa keskitetyn asiakasneuvonnan kautta.

Laboratorionäytteitä.

Muutoksia Fimlab Forssan laboratorioiden puhelinpalveluun

UUTINEN / 17.01.2024

Fimlab palvelee Forssan asiakkaita jatkossa keskitetyn asiakasneuvonnan kautta.

Laboratorionäytteitä.

UUTINEN / 17.01.2024

Muutoksia Fimlab Forssan laboratorioiden puhelinpalveluun

Fimlab palvelee Forssan asiakkaita jatkossa keskitetyn asiakasneuvonnan kautta arkisin klo 8–16 numerossa 03 3117 4445 (ei tutkimustulostiedustelua tai ajanvarausta).

Paikallinen asiakasneuvonta puhelimitse Forssan laboratoriossa päättyy 19.1.2024.

Fimlabin ajanvaraus

Sähköinen ajanvaraus

Puhelinajanvaraus arkisin klo 7–18 numerossa 010 808 515.
 

Kuva taulusta, jossa lukee Tulisitko meille kesätöihin.

Oma Häme hakee yli 500 kesäsijaista – nuorten kesätyöhaku on avautunut

UUTINEN / 16.01.2024

Kesätyöpaikkoja on avoinna useilla toimialoilla.

Kuva taulusta, jossa lukee Tulisitko meille kesätöihin.

Oma Häme hakee yli 500 kesäsijaista – nuorten kesätyöhaku on avautunut

UUTINEN / 16.01.2024

Kesätyöpaikkoja on avoinna useilla toimialoilla.

Kuva taulusta, jossa lukee Tulisitko meille kesätöihin.

UUTINEN / 16.01.2024

Oma Häme hakee yli 500 kesäsijaista – nuorten kesätyöhaku on avautunut

Oma Häme on aloittanut kesätyöntekijöiden rekrytoinnin ensi kesälle. Avoimia kesätyöpaikkoja on yli 500 henkilölle.

Kesätyömahdollisuuksia on tarjolla kaikilla hyvinvointialueen 11 paikkakunnalla. Vaikka avoimia kesätyöpaikkoja on eniten lähihoitajille ja sairaanhoitajille, myös muita sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisia rekrytoidaan kesäsijaisiksi. 

Hakijoiksi toivotaan alan opiskelijoiden lisäksi myös muita ammattilaisia, kuten vastavalmistuneita ja eläkeläisiä. Kesätyöpaikkoja on avoinna useilla Oma Hämeen toimialoilla, määrällisesti eniten kuitenkin ikäihmisten ja terveyspalveluiden toimialoilla.

Joustavia ratkaisuja tarjolla

Oma Hämeessä kesätyöntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työsopimuksensa pituuteen. Työt sijoittuvat useimmiten touko–syyskuun ajalle, mutta hakijan kanssa yhdessä pohditaan hänelle sopiva työskentelyjakso.

– Kuuntelemme hakijoiden toiveita ja otamme huomioon toivotun toimialan ja paikkakunnan. Kesätyöntekijän on halutessaan mahdollista työskennellä myös osittaisella työajalla. Pidämme tätä kilpailuetuna työnantajamarkkinoilla, kertoo Oma Hämeen rekrytointipäällikkö Heta Periviita.

Jokainen hakija on potentiaalinen tuleva työntekijä hyvinvointialueelle, Oma Hämeessä onkin erinomainen mahdollisuus jatkaa työtehtävissä myös kesän jälkeen.

– Oma Hämeen kesätöissä työntekijä pääsee kehittymään monipuoliseesti hoitotyössä ja saa arvokasta työkokemusta. Moniammatillinen yhteistyö ja integroituvat sote-palvelut takaavat tilaisuuden oppia uutta,  Periviita jatkaa.

Hoitotyöntekijöiden osalta kesäsijaisten haku on auki koko kevään, mutta joissakin tehtävissä hakuaika umpeutuu jo helmikuun lopulla. Hakemus avoimiin paikkoihin jätetään Kuntarekryn kautta. Avoimet työpaikat on listattu myös Oma Hämeen sivuille. Tehtävien palkkaus näkyy työpaikkailmoituksissa.

Oma Häme kutsuu kesätöihin myös 15–17-vuotiaita

Oma Häme tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä maakunnan nuorille ympäri Kanta-Hämettä. Maakunnan suurimpana työnantajana hyvinvointialue haluaa osaltaan tarjota alueen nuorille töitä sekä mahdollistaa tutustumisen sosiaali- ja terveysalaan. Avoimia kesätyöpaikkoja nuorille on tarjolla noin 70.

Nuoret voivat kesätyöläisinä olla esimerkiksi avustamassa ikäihmisten asumispalveluissa tai vammaispalveluissa sekä keittiö- ja ateriapalveluissa. Kesätyöt ovat kestoltaan joko kaksi tai neljä viikkoa ja ne sijoittuvat kesä–heinäkuun ajalle. Oma Häme maksaa nuorille palkkaa kahden viikon pestistä (10 työpäivää, 30h/vko) 400 euroa ja kuukauden pestistä (20 työpäivää, 30h/vko) 800 euroa.

Nuorten kesätyöpaikkojen haku on alkanut maanantaina 15. tammikuuta ja on avoinna 12. helmikuuta asti. Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta.

Oma Hämeen avoimet työpaikat Kuntarekryssä

Oma Hämeen sydänlogo ja teksti Kiitos osallistumisesta.

Oma Häme kiittää palveluverkkoon liittyvistä lausunnoista ja mielipiteistä

UUTINEN / 15.01.2024

Uusista vaikuttamismahdollisuuksista kerrotaan suunnittelun edetessä.

Oma Hämeen sydänlogo ja teksti Kiitos osallistumisesta.

Oma Häme kiittää palveluverkkoon liittyvistä lausunnoista ja mielipiteistä

UUTINEN / 15.01.2024

Uusista vaikuttamismahdollisuuksista kerrotaan suunnittelun edetessä.

Oma Hämeen sydänlogo ja teksti Kiitos osallistumisesta.

UUTINEN / 15.01.2024

Oma Häme kiittää palveluverkkoon liittyvistä lausunnoista ja mielipiteistä

Hei kunnat, sidosryhmät, asukkaat ja asiakkaat, 

Lämmin kiitos lausunnoista sekä osallistumisesta kyselyihin ja keskusteluihin, jotka liittyvät palveluverkon muutoksiin. Kaikki tulokset on luettu tarkkaan. Kannanotot ja ehdotukset otetaan päätöksenteon ja tulevien muutosten suunnittelun tueksi. Yhteinen suunnittelu jatkuu palveluverkkomuutosten valmistelussa. Tiedotamme uusista vaikuttamismahdollisuuksista alkuvuoden aikana. 

Maaliskuussa aluevaltuusto tekee päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Palveluverkon muutoksia on suunniteltu viime syksystä lähtien ja valmistelulle tehtiin erillinen osallistamissuunnitelma, jossa huomioitiin asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuus.

Hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet käsittelivät asiaa, henkilöstölle tehtiin kyselyjä ja sidosryhmien kanssa käytiin omia keskusteluja. Asukkaita haastateltiin ympäri maakuntaa, ja lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi hyvinvointialue sai palveluverkkoselvityksestä lausuntoja kunnilta ja järjestöiltä sekä kansalaisaloitteita yksityishenkilöiltä. Kaikki lausunnot ja kyselyiden tulokset toimitettiin päättäjille, ja ne olivat aluevaltuuston käytössä, kun se joulukuussa päätti palveluverkon määritysperiaatteista.

Saamiemme lausuntojen ja mielipiteiden perusteella asukkaille on tärkeää, että

1.   Palvelut ovat saavutettavia, vaikka ne siirtyvät kauemmaksi, liikkuviksi tai sähköisiksi palveluiksi
2.   He saavat kattavasti tietoa palveluiden muutoksista
3.   Terveysasemien tilalle tulee palvelupisteitä tai muita kevyempiä asiointipaikkoja
4.   Ennaltaehkäisevät palvelut lisääntyvät
5.   Hoitohenkilökuntaa arvostetaan resursoimalla riittävästi ja palkitsemalla

Kuntien lausuntojen tärkeimmät viestit ovat

1.   Palveluverkkomuutoksen vaikutukset kuntien elinvoimaan
2.   Lähipalveluiden merkitys kuntien asukkaille
3.   Yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien ja sidosryhmien välillä

Järjestöjen edustajille on tärkeää, että palveluverkon muutoksissa

1.      Toteutuvat palveluiden yhdenvertaisuus ja saavutettavuus
2.      ja niiden jälkeen panostetaan ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen toimintaan
3.      Yhteistyötä tiivistetään sidosryhmien kanssa.

Henkilöstö arvostaa työssään
1.   Palvelussuhteiden ehtoja, työaikamuotoa ja työtehtäviä
2.   Työyhteisöä ja johtamista
3.   Työpaikan sijaintia

Palveluverkon muutoksissa henkilöstö toivoo, että huomioidaan esimerkiksi

1.   Työntekijöiden hyvinvointi sekä asiakastyytyväisyys
2.   Työskentelyolosuhteet
3.   Palveluverkon saavutettavuus
4.   Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon
 

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

ARTIKKELI / 11.01.2024

Huomio kohdistetaan ongelmia aiheuttaviin ja niitä ylläpitäviin rakenteisiin, kirjoittaa Anu Ropponen.

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

ARTIKKELI / 11.01.2024

Huomio kohdistetaan ongelmia aiheuttaviin ja niitä ylläpitäviin rakenteisiin, kirjoittaa Anu Ropponen.

ARTIKKELI / 11.01.2024

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

Mikä ihmeen rakenteellinen sosiaalityö? Asiantuntijamme Anu Ropponen kertoo tässä blogissa, kuinka rakenteellisessa sosiaalityössä huomio ei ole yksilössä ja hänen ongelmissaan, vaan rakenteissa, jotka aiheuttavat ongelmia ja pitävät niitä yllä.

Kuvalähde: Interaction Institute for Social Change | Artist: Angus Maguire.

Sen sijaan, että kysyisimme ”miksi Jeppe juo?” kysymme että ”mitkä Jepen ympärillä olevat asiat mahdollistavat ja tukevat sitä, että hänen on helppoa ja kannattavaa tarttua juomaan”. Rakenteellinen sosiaalityö tarkastelee siis esimerkiksi sitä, miten ympäristö, yhteisö ja erilaiset säännöt ja normit vaikuttavat ihmisten elämään. 

Rakenteellista sosiaalityötä voi kuvata myös tavaksi tietää, kuten Pirkanmaan Pikassoksen kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen on todennut. Kun tunnistamme asiakkaiden ja asukkaiden kanssa rakenteellisia esteitä, voimme päästä käsiksi taustalla vaikuttaviin ja ongelmia aiheuttaviin syihin. Viestimällä esteistä ja ehdottamalla ratkaisuja ongelmiin saamme puolestaan vaikuttavampia palveluja ja edistämme hyvinvointia. 

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuollon lainsäädännössä säädetty sosiaalityön tehtävä. Sen toteutusmuodot ovat olleet paikallisesti varsin vaihtelevia ennen hyvinvointialueen käynnistymistä. Viime vuoden aikana aloitimme tavoitteellisen ja systemaattisen rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus 

Vaikuttavuus syntyy siitä, että tiedämme keitä asiakkaamme ja asukkaamme ovat ja mitä palveluja he tarvitsevat – mutta myös siitä, että palvelut ovat oikea-aikaisia. Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon avulla saamme tuotua esille hiljaisia signaaleja ja ilmiöitä, joihin meidän tulisi puuttua ongelmien ehkäisemiseksi. 

Osallisuus ja kaikkien asukkaiden mahdollisuuksien lisääminen hyvinvointialueella on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate. Työskentelemällä erilaisten yhteisöjen kanssa tavoitamme myös niitä ihmisiä, jotka eivät lehtien palstoilla saa helposti ääntään kuuluviin, mutta joiden näkemyksillä on valtava merkitys. Yhdenvertaisuutta lisää se, että palvelut ovat tosiasiallisesti saavutettavia ja laadukkaita kaikille ja että osaamme huomioida ryhmät, joiden osallistuminen ei ole aina itsestään selvää tai helppoa. 

Rakenteellinen sosiaalityö lisää asiakaslähtöisyyttä kyseenalaistamalla vallan rakenteita ja kannustaa ihmisiä osallistumaan ja tuomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään niin sanotun asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen aidosti osana palveluiden kehittämistä on tulevaisuudessa todella tärkeää, koska tarvitsemme monipuolista tietoa ja osaamista yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemisessa.   

Rohkeutta on tehdä ja nähdä toisin, mutta tarvittaessa myös pysähtyä ja todeta reilusti, että reitti onkin ollut väärä. Tämänkaltaista luovaa, kokeilevaa ja avointa toimintakulttuuria rakenteellinen sosiaalityö pyrkii vahvistamaan.  

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategiaan kirjattuja arvoja, mutta ne ovat tärkeitä asioita myös rakenteellisessa sosiaalityössä – kuten edellä on kuvailtu. 

Työ jatkuu innostuneiden ammattilaisten voimin 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa rakenteellista sosiaalityötä työstettiin viime vuoden aikana Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Kokosimme eri palvelualojen ammattilaisia rakenteellisen sosiaalityön työryhmään, järjestimme koulutusfoorumeja, keskustelimme lukuisten eri ammattilaisten kanssa ja loimme tiedontuotantoa varten sosiaalisen raportoinnin mallin.  

Hanke päättyi vuoden loppuun, mutta rakenteellinen sosiaalityö on ehtinyt ottaa pienet, mutta tiukat askeleet eteenpäin Kanta-Hämeessä. Kehittäminen jatkuu hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellisen, kestävän kasvun ohjelman (RRP2) ja Kanta-Hämeen Pikassoksen kehittämispäällikkö Seija Junnon ydintiimin voimalla. 

Isoimman työn tekevät kuitenkin lukuisat ammattilaiset, jotka ovat rakenteellisesta sosiaalityöstä innostuneet ja haluavat näitä kysymyksiä pohtia. Myös palveluiden johdolla on keskeinen rooli rakenteellisen työn mahdollistajana ja tukena. Olen vakuuttunut, että sosiaali- ja terveydenhuollossa halutaan kehittää ja muuttaa käytäntöjä, kunhan siihen on riittävästi aikaa. Onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kentän, kehittämisen ja tutkimuksen välillä. 

Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille 

Sosiaalityön professori Riitta Granfelt on kirjoittanut sosiaalityön tehtävästä yhteiskunnassa: ”Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista, ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla.” Sosiaalityö on ihmisoikeusammatti ja aina kytköksissä rakenteisiin ja yhteiskunnan arvoihin. 

Rakenteellinen sosiaalityö puolestaan kuuluu kaikille, sillä ei ole olemassa ihmistä ilman ympäristöä. On ilo jatkaa tätä tärkeää työtä Kanta-Hämeessä myös seuraavat puolitoista vuotta Kestävän kasvun ohjelman RRP 2 – Kanta-Hämeen Syli -hankkeessa. Suunnitteilla on ainakin ensimmäinen Kanta-Hämeen Rakenteellisen sosiaalityön päivä 20.3.2024 sekä Rakee – rakenteellisen sosiaalityön foorumit 8.2. ja 14.5. Kannattaa laittaa päivämäärät jo nyt kalenteriin ja seurata ilmoittelua. 

Anu Ropponen, rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija 

Täytä sosiaalisen raportoinnin lomake: Sosiaalinen raportointi: Webropolilla luotu kysely (webropolsurveys.com)

Lisää rakenteellisesta sosiaalityöstä: Rakenteellinen sosiaalityö - THL

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

UUTINEN / 11.01.2024

Olli Naukkarinen jätti eriävän mielipiteen yhdessä kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa.

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

UUTINEN / 11.01.2024

Olli Naukkarinen jätti eriävän mielipiteen yhdessä kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa.

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

UUTINEN / 11.01.2024

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut Suomen sairaalaverkkoa koskevan selvityksensä valmiiksi.

11. tammikuuta julkaistussa selvityksessä on pohdittu sitä, kuinka monen sairaalan pyörittämiseen työvoimaa riittää Suomessa lähivuosina. Esitys sisältää muutoksia nykyisten keskussairaaloiden määrään, toimintoihin ja työnjakoon. Työryhmän ehdotukset on vaiheistettu vuosille 2026–2030.  

Työryhmän mukaan sairaala- ja päivystystoimintaa ja sen työnjakoa valtakunnallisesti on tarkasteltava henkilöstön ja osaamisen riittävyyden vuoksi. Työryhmä ei esitä sairaaloiden lakkautuksia, vaan palveluprofiilin muutoksia. Muutoksia esitetään, jotta erikoissairaanhoidon palvelut saadaan turvattua koko maassa. Samalla tavoitellaan säästöjä ja resurssien kohdentamista peruspalveluihin sote-uudistuksen periaatteiden mukaisesti. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen on ollut mukana sairaalaselvityksen ohjausryhmässä. Naukkarinen painottaa, että ennen päätöksiä on tehtävä vielä lisäselvityksiä ja tarkempia laskelmia ehdotettujen muutosten vaikutuksista.  

– Ennen säädösvalmistelua on selvitettävä kustannusvaikutukset kansallisella tasolla sekä arvioitava aiempien erikoissairaanhoidon keskittämistoimien vaikutukset. Lisäksi on selvitettävä suunniteltujen muutosten vaikutukset ensihoidon ja kuljetusten kustannuksiin sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäselvitystarpeen laajuutta ajatellen tämä selvitys tuotiin julki mielestäni liian aikaisin, toteaa Naukkarinen.

Naukkarinen on yhdessä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden johtajien kanssa jättänyt eriävän mielipiteensä työryhmän esitykseen. Se koskeen keskussairaaloiden lukumäärää. Neljän hyvinvointialuejohtajan mukaan sairaaloiden tulevan lukumäärän tarkentamiseksi on vielä täydennettävä tietopohjaa ja syvennettävä vaikutusten arviointia. 

Keskussairaaloiden vastuualueisiin muutoksia?

Sairaalaverkostoa pohtineen työryhmän mukaan sairaaloiden rooleista, yhteistyöstä ja työnjaosta on säädettävä lailla. Työryhmä ehdottaa, että vuonna 2026 siirryttäisiin malliin, jossa jokaisella hyvinvointialueella saisi olla korkeintaan yksi laajan päivystyksen sairaala ja yksi synnytyksiä hoitava sairaala. Kanta-Hämeessä tilanne on jo nyt tämä.

Työryhmän mukaan erillisten, ympärivuorokautisten perusterveydenhuollon päivystyspisteiden määrää on syytä vähentää. Lisäksi työryhmä esittää vähennystä keskussairaaloiden määrään niin, että vuoden 2030 jälkeen Suomessa olisi viisi yliopistosairaalaa sekä 5–8 keskussairaalaa. Tällä hetkellä keskussairaaloita on Suomessa 15, joista yksi on Kanta-Hämeen keskussairaala.  

– Joitakin muutoksia sairaalaverkkoon varmasti tulee, mutta nyt esitetty malli ei tuo toivottuja säästöjä eikä ratkaise työvoimapulaa. Nyt hyvin isoja muutoksia perustellaan pienen, erikoistuneen ammattiryhmän resurssipulalla. Pula on todellinen, mutta mielestäni se ei ole syy tehdä näin isoja muutoksia ilman perusteellista arviointia ja laskelmia, Naukkarinen toteaa.
 
Työryhmän esitys sisältää myös ehdotuksen akuuttisairaaloista, jollaisiksi osa nykyisistä keskussairaaloista muuttuisi viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Akuuttisairaalassa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei oteta kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi.

Kanta-Hämeen keskussairaalan työvoimatilanne hyvä

Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on valmistumassa ja se on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on tällä hetkellä hyvä. Ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö toimii virkasuhteessa olevien päivystävien lääkäreiden voimin. Myös pääosa Forssan ja Riihimäen poliklinikoista sekä operatiivisen puolen päivystykset toimivat omalla lääkärityövoimalla.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa konservatiivisella palvelualueella kaikki hoitohenkilöstötoimet ovat täynnä. Operatiivisella palvelualueella on joitakin paikkoja avoinna, mutta työvoimatilanne sielläkin on parantunut. Keskussairaalaan on saatu rekrytoitua hoitajia myös hyvinvointialueen ulkopuolelta, ja sijaisuuksien täyttöaste on parantunut. Poliklinikoilla hoitajatilanne hyvä ja operatiivisten erikoisalojen lääkäreiden virat ovat täynnä. Tällä hetkellä muutama virka on avoimessa haussa. Myös synnytystoiminnassa kätilöiden toimet ovat täynnä ja kesän lomasijaisuuksiin on hakenut useita valmiita kätilöitä. 

–  Me jatkamme Kanta-Hämeessä omaa työtämme ja toiminnan kehittämistä. Keskussairaalan henkilöstötilanne on nyt erinomainen ja aiomme yhdessä pitää sen sellaisena, sanoo Kati Kortelainen, erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosalueylilääkäri.

Selvityksen taustalla useita syitä

Elokuussa asetetun työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena. Toimiva sairaala- ja päivystysverkosto on terveydenhuollon kansallisen varautumisen kulmakivi niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin.  

Lain mukaan kunkin hyvinvointialueen tulee ensisijaisesti huolehtia väestönsä perustason palveluista ja usein tarvittavista erityispalveluista. Erityisosaamisen varmistamiseksi on jatkossa tiettyjä erityispalveluita koottava suurempiin kokonaisuuksiin. Selvityksen taustalla on huoli terveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä. Lääketieteen erityisosaaminen on jatkanut jakaantumistaan, eikä erityisosaajia enää riitä kaikkiin nykyisiin toimipisteisiin. Selvityksen taustalla on myös kertynyt hoito- ja palveluvelka sekä julkisen talouden vaikea tila. Lisäksi tiedossa on väestöprofiilin muutos ikääntyvien osuuden kasvaessa ja huoltosuhteen heiketessä.   

Selvityksen pohjalta on aloitettu virkavalmistelu hallituksen esitykseksi. Valmistelu aikana tehdään vielä lisäselvityksiä ja laskelmia. Asiasta järjestetään lisäksi normaali kuulemis- ja lausuntomenettely.

Ministeriön tiedote ja työryhmän esitys valtioneuvoston sivuilla

Potilas keskustelee hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

Oma Häme järjestää asukastilaisuuden Parolan terveysaseman kilpailutuksesta

UUTINEN / 10.01.2024

Avoin tilaisuus on Juteinitalossa 25. tammikuuta.

Potilas keskustelee hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

Oma Häme järjestää asukastilaisuuden Parolan terveysaseman kilpailutuksesta

UUTINEN / 10.01.2024

Avoin tilaisuus on Juteinitalossa 25. tammikuuta.

Potilas keskustelee hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

UUTINEN / 10.01.2024

Oma Häme järjestää asukastilaisuuden Parolan terveysaseman kilpailutuksesta

Parolan terveysaseman toiminta Hattulassa on tällä hetkellä ulkoistettuna Suomen Terveystalo Oy:lle. Hattulan kunnan kilpailuttama sopimus on päättymässä ja hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt, että terveysaseman sopimus kilpailutetaan uudelleen. 

Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 alkupuolella ja julkisen kilpailutuksen kautta valittu palveluntarjoaja aloittaa toimintansa 1.9.2024.

Oma Häme järjestää 25. tammikuuta Hattulassa asukastilaisuuden, jonka tarkoitus on esitellä tulevan kilpailutuksen sisältöä ja aikataulua. Tilaisuudessa lisäksi kerrotaan tarkemmin, mitkä terveyspalvelut Hattulassa ovat siirtyneet vuoden 2024 alusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

– On tärkeää kuulla, millaisia ajatuksia terveysaseman asiakkailla ja kuntalaisilla on terveysaseman toiminnasta. Haluamme myös kertoa avoimesti tulevasta kilpailutuksesta ja sen etenemisestä, toteaa terveydenhuollon toimialan toimialajohtaja Jarmo Lappalainen

Asukastilaisuus järjestetään Hattulassa, Juteinitalon Jaakonsalissa torstaina 25. tammikuuta klo 17. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä Parolan terveysaseman kilpailutuksesta. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. 

Kaksi henkilöä keskustelevat sohvalla.

Kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

UUTINEN / 08.01.2024

Yli sata kantahämäläistä on jo saanut lyhytterapiaa lähipalveluna.

Kaksi henkilöä keskustelevat sohvalla.

Kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

UUTINEN / 08.01.2024

Yli sata kantahämäläistä on jo saanut lyhytterapiaa lähipalveluna.

Kaksi henkilöä keskustelevat sohvalla.

UUTINEN / 08.01.2024

Kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

Kognitiivisen lyhytterapian koulutukset ovat hyvässä vauhdissa Kanta-Hämeessä. Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisilla koulutuksilla vahvistetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden psykososiaalisten menetelmien osaamista.

Vuoden kestävässä lyhytterapiakoulutuksessa on opiskellut 14 perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeammattilaista oman työnsä ohella hyödyntäen digitaalista koulutusalustaa. Koulutukseen sisältyy säännöllinen menetelmäohjaus sekä koulutuspotilaiden hoito. Joulukuun alkuun mennessä jo 133 kantahämäläistä on saanut kognitiivista lyhytterapiaa koulutushoitona omalla terveysasemallaan. Asiakkaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamaansa lyhytterapiaan. Kaikki palautetta antaneet asiakkaat suosittelisivat sitä toisille samankaltaisessa tilanteessa oleville ja kokivat lyhytterapian sopivan omaan tilanteeseensa varsin hyvin. Myös ammattilaiset ovat ottaneet uuden työkalun hyvin vastaan ja kokeneet kognitiivisen lyhytterapian opiskelun mielekkääksi.

Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta.

Vuoden kestävän koulutusprosessin aikana ammattilaiset tarjoavat koulutushoitoja potilaille, jotka hyötyvät 5–10 käynnin tavoitteellisesta työskentelystä ja hoitomalliin olennaisesti kuuluvasta harjoittelusta. Seuraava kognitiivisen lyhytterapian koulutusryhmä on aloittamassa tammikuussa 2024. Jatkossa perusterveydenhuollon lyhytterapiaan hakeudutaan oman terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitoonohjauksen kautta. Lyhytterapia toteutuu lähipalveluna omalla terveysasemalla ilman erillistä maksua.

Uusi koulutus on osa kansallista toimintamallia

Asukkaiden lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat yhteinen haaste kaikille hyvinvointialueille. Perusterveydenhuollon ammattilaisilla on ollut niukasti näyttöön perustuvia menetelmiä auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita, vaikka apua tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Kun hoitojen käynnistyminen viivästyy, hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski häiriöiden kroonistumiselle kasvaa. Kanta-Hämeen alueella ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta tarjota perusterveydenhuollossa lyhytterapiaa asiakkaille.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Toimintamallin keskiössä ovat psykososiaalisten hoitojen tarjoaminen porrasteisesti, jotta intensiivisempiin hoitoihin pääsevät niistä eniten hyötyvät asiakkaat. Toimintamalliin kuuluvat myös digitaaliset ratkaisut, jotka tuovat palvelut asiakkaille asuinpaikasta riippumatta ja helpottavat ammattilaisten työtä. Käytössä ovat kaikille avoin Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu sekä sopivaan psykososiaaliseen hoitoon ohjaamista sujuvoittava Terapianavigaattori. Sote-ammattilaisille on lisäksi oma verkkokoulutusalusta, joka mahdollistaa joustavan tavan opiskella vaikuttavia menetelmiä.

Terapianavigaattori laajasti käytössä Oma Hämeessä

Terapianavigaattoria hyödynnetään tällä hetkellä kaikissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä. Terapianavigaattori kokoaa tietoja, joita terveydenhuollon yksikkö hyödyntää ohjatakseen asiakkaan hänelle sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Terapianavigaattorin täyttäminen on asiakkaalle vapaaehtoista, anonyymia ja se vie noin 20–30 minuuttia.
 
Terapianavigaattori koostuu monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat asiakkaan oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. Terapianavigaattori koostaa vastauksista yhteenvedon, jonka asiakas ja ammattilainen käyvät vastaanotolla läpi yhdessä keskustellen. Terapianavigaattori on kansallisesti käytössä jo noin 4,5 miljoonan asukkaan väestöpohjalla. 

Mitä on kognitiivinen lyhytterapia?

Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä voidaan saada suotuisa vaikutus myös toisiin. Lyhytterapiassa 5–10 käynnin työskentelylle määritellään selkeä rakenne ja konkreettinen tavoite, jonka asiakas ja ammattilainen muovaavat yhteistyössä.

Tavoite voisi olla esimerkiksi: “Lyhytterapian jälkeen pystyn osallistumaan opintoihin liittyviin ryhmätöihin” tai “Lyhytterapian jälkeen minulla on keinoja rauhoittaa mieleni huoliajatuksista ennen nukkumaanmenoa”.  Erilaiset harjoitukset ja käyttäytymiskokeilut ovat kognitiivisessa lyhytterapiassa erityisen tärkeitä. Harjoitukset saattavat liittyä esimerkiksi kehon rauhoittamiseen tai omien arvojen kanssa työskentelyyn. Harjoituksista saavutetaan suurin hyöty, kun potilas toteuttaa niitä osana omaa arkeaan. Käyttäytymiskokeilussa esimerkiksi sosiaalisia tilanteita jännittävä potilas kokeilee askel askeleelta julkisissa paikoissa kulkemista. 

Potilas hammaslääkärin tuolissa hoidettavana.

Omaolosta nyt myös kiireellisiä suun terveydenhuollon oirearvioita ammattilaisille

UUTINEN / 08.01.2024

Hämeenlinnan hammashoitoloissa alkaa lisäksi suora-ajanvarauskokeilu.

Potilas hammaslääkärin tuolissa hoidettavana.

Omaolosta nyt myös kiireellisiä suun terveydenhuollon oirearvioita ammattilaisille

UUTINEN / 08.01.2024

Hämeenlinnan hammashoitoloissa alkaa lisäksi suora-ajanvarauskokeilu.

Potilas hammaslääkärin tuolissa hoidettavana.

UUTINEN / 08.01.2024

Omaolosta nyt myös kiireellisiä suun terveydenhuollon oirearvioita ammattilaisille

Omaolo-palvelun käyttö täydentyy suun terveydenhuollossa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 8.1. alkaen myös kiireellisempiä oirearvioita ohjataan ammattilaisen käsiteltäväksi. Tähän asti vain kiireettömät oirearviot on voinut lähettää eteenpäin. 

Kiireelliset oirearviot käsitellään kolmen vuorokauden sisällä. Kiireettömien arvioiden käsittelyaika on kaksi viikkoa. Akuuteissa särkytilanteissa asiakasta ohjeistetaan edelleen ottamaan yhteys puhelimitse suun terveydenhuollon ajanvaraukseen.  

8.1. alkaa myös pilotti, jossa kokeillaan suun terveydenhuollon suora-ajanvarausta Hämeenlinnan hammashoitoloissa. Asiakas ohjautuu sähköiseen ajanvaraukseen täytettyään Omaolon suun oirearvion. Suora-ajanvaraus koskee kiireettömiä lohkeamia. 

–  Omaolo lisää yhteydenottomahdollisuuksia. Soittamisen sijaan asiakas voi asioida Omaolossa ja saada näin yhteyden suun terveydenhuollon palveluihin. Suora-ajanvarauspilotilla pyrimme sujuvoittamaan asiakkaan palvelua. Asiakas saa varattua ajan suoraan suun terveydenhuollon palveluihin Omaolon oirearvion kautta, kun hoidon kriteerit täyttyvät. Jos pilotti osoittautuu toimivaksi, pyrimme laajentamaan toimintamallia hyvinvointialueella, kertoo suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila

Omaolo-palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa on osa sähköisten palvelujen kehittämistä ja laajentamista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Oirearvio on rakennettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.  

Kaikki Omaolon oirearviot löytyvät osoitteesta omaolo.fi

Oma Hämeen sydänlogo.

Yhteyden saamisessa Päivystysapu-puhelinpalveluun 116 117 voi esiintyä lyhyitä katkoja 9.1.

UUTINEN / 08.01.2024

Katkot johtuvat puhelinverkkoyhteyksiin tehtävistä muutostöistä.

Oma Hämeen sydänlogo.

Yhteyden saamisessa Päivystysapu-puhelinpalveluun 116 117 voi esiintyä lyhyitä katkoja 9.1.

UUTINEN / 08.01.2024

Katkot johtuvat puhelinverkkoyhteyksiin tehtävistä muutostöistä.

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 08.01.2024

Yhteyden saamisessa Päivystysapu-puhelinpalveluun 116 117 voi esiintyä lyhyitä katkoja 9.1.

Päivystysapu 116117 -palvelun puhelinverkko-operaattori vaihtuu 9.1.2024. Muutostöiden aikana palvelun puhelinliikenteessä voi ilmetä lyhyitä katkoja.  

Muutostyöt ajoittuvat kello 9–14 väliin, jolloin yhteyden saamisessa Päivystysapu-puhelinpalveluun voi olla katkoja. Muutostyöt on ajoitettu virka-aikaan, jolloin apua saa ensisijaisesti omalta terveysasemalta. Mikäli yhteyttä Päivystysapuun ei saa heti, kannattaa yrittää pienen hetken kuluttua uudestaan.  

Tekniset muutostyöt aiheuttavat aina pienen riskin mahdollisille laajemmille häiriöille palvelussa, vaikka muutostöitä on valmisteltu huolella puhelinoperaattoreiden, DigiFinland Oy:n sekä palvelua tuottavien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa. Mikäli muutostöiden aikana ilmenee yllättäviä ongelmia ja palvelun puhelinliikenteeseen tulee pidempi katko, siitä tiedotetaan DigiFinlandin X-viestipalvelussa. 

Päivystysapu 116 117 on maksuton puhelinnumero, joka tarjoaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse päivystyksellisissä terveysongelmissa, kuten äkillisissä sairastumisissa tai tapaturmissa. Hätätilanteessa tulee soittaa aina hätänumeroon 112. Terveysaseman ollessa auki, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä terveysasemalle. Palvelun järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS. DigiFinland Oy vastaa Päivystysapu 116 117 -palvelun kansallisesta koordinoinnista. 

Kanta-Hämeessä saa tukea elintapoihin ja liikuntaan

UUTINEN / 05.01.2024

Hyvinvointialue aloittaa maaliskuun alussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminnan.

Kanta-Hämeessä saa tukea elintapoihin ja liikuntaan

UUTINEN / 05.01.2024

Hyvinvointialue aloittaa maaliskuun alussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminnan.

UUTINEN / 05.01.2024

Kanta-Hämeessä saa tukea elintapoihin ja liikuntaan

Kanta-Hämeessä on saatavilla tukea elintapoihin ja elintapamuutoksiin. Hyvinvointialue aloittaa maaliskuun alussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminnan. Etäryhmään voivat osallistua alueen kaikki aikuiset, jotka kaipaavat tukea elintapoihin. Etäryhmän lisäksi useat Kanta-Hämeen kunnat tarjoavat asukkailleen maksutonta liikuntaneuvontaa erityisesti liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseksi.


Kanta-Hämeessä on saatavilla elintapaohjausta osalla terveysasemista lähiryhmätoimintana ja keväästä 2024 lähtien myös kaikille avoimena etäryhmätoimintana. Etäryhmä on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille aikuisille, jotka toivovat tietoa ja tukea hyviin elintapoihin. Ryhmän teemat liittyvät esimerkiksi motivaatioon, liikkumiseen, ravitsemukseen, uneen ja mielen hyvinvointiin. Ensimmäinen ryhmä käynnistyy maaliskuun alussa. Etäryhmään osallistuaksesi tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, toimivan nettiyhteyden ja suomi.fi-tunnistautumisen pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella.


Kanta-Hämeessä useat kunnat järjestävät maksutonta liikuntaneuvontaa, joka on tarkoitettu pääasiassa aikuisille ja ikääntyneille, jotka kaipaavat tukea liikunnan aloittamiseen tai sen lisäämiseen. Neuvonta on usein keskustelumuotoista ja se voi sisältää esimerkiksi käytännön liikunnanohjausta. Liikuntaneuvonnassa on yleensä useampi tapaamiskerta pysyvien muutosten aikaansaamiseksi. Tapaamisissa liikunnanohjaajalta saa tukea liikkumiseen ja tarvittaessa myös muihin elintapoihin. Liikunnanohjaaja voi tutustuttaa esimerkiksi kuntosalilaitteisiin ja antaa tietoa erilaisista liikuntamahdollisuuksista. 


Liikuntaneuvonta on usein yksilöllistä ohjausta, mutta myös ryhmäohjausta on saatavilla muutamissa kunnissa. Esimerkiksi Lopella liikuntaneuvonta sisältää yksilö- ja ryhmäohjausta ja se on suunnattu työikäisille ja yli 65-vuotiaille. Lisäksi neuvontaa on tarkoitus laajentaa nuorille. Riihimäellä tarjotaan yksilöllistä liikuntaneuvontaa yli 16-vuotiaille kuntalaisille ja lisäksi tarjolla on liikuntaneuvonnan elämäntaparyhmiä, joissa osallistujia tavataan sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Hattulassa yksilöllisen neuvonnan myötä voi päästä mukaan liikuntaneuvonnan asiakkaille tarkoitettuihin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Lisäksi Hattulassa on tarjolla mm. ravitsemusterapeutin luentoja ja jatkoryhmä liikuntaneuvonnan asiakkaille. 


Liikuntaneuvontaan tulevilla henkilöillä on useimmiten tavoitteena oman jaksamisen ja työkyvyn parantaminen, painonhallinta, terveydentilan koheneminen tai terveellisten elintapojen omaksuminen. Useissa kunnissa liikuntaneuvojat kertovat, että neuvonnalla on pystytty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaat ovat saaneet muutettua elintapojaan. Esimerkiksi Hattulassa ja Forssassa useat osallistujat ovat lisänneet liikkumistaan ja vähentäneet paikallaoloaan sekä kehittäneet ruokailutottumuksiaan.


Liikuntaneuvontaan voi ohjautua Hämeenlinnassa, Hattulassa, Humppilassa ja Forssassa terveysaseman kautta tai ilmoittautumalla liikuntapalveluihin tai suoraan liikuntaneuvojalle. Riihimäellä, Janakkalassa, Lopella ja Ypäjällä liikuntaneuvontaan pääsee ottamalla yhteyttä liikuntapalveluihin. Riihimäellä liikuntapalvelut ja terveydenhuolto aloittavat piakkoin tiiviimpää yhteistyötä, jonka myötä terveydenhuollosta ohjataan asiakkaita liikuntaneuvontaan.


Elintapaohjauksesta ja etäryhmästä saat lisätietoa osoitteesta: omahame.fi/elintapaohjaus 
Liikuntaneuvonnasta saat lisätietoa osoitteesta: omahame.fi/liikuntaa 

Ota seurantaan uudet Oma Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen somesivustot Facebookissa ja Instagramissa. Löydät sivuston nimellä: Voi Hyvin Oma Hämeessä. Sivustolta saat vinkkejä oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseen. 

Häiriötiedote-sana ja huutomerkki.

Parolan neuvolaan ei saa tällä hetkellä yhteyttä puhelimitse

UUTINEN / 05.01.2024

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä päivystysavun numeroon 116 117.

Häiriötiedote-sana ja huutomerkki.

Parolan neuvolaan ei saa tällä hetkellä yhteyttä puhelimitse

UUTINEN / 05.01.2024

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä päivystysavun numeroon 116 117.

Häiriötiedote-sana ja huutomerkki.

UUTINEN / 05.01.2024

Parolan neuvolaan ei saa tällä hetkellä yhteyttä puhelimitse

Hattulassa sijaitsevaan Parolan neuvolaan ei toistaiseksi saa puhelimitse yhteyttä. Vikaa selvitellään parhaillaan.

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä päivystysavun numeroon 116 117.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa. 

Kuvtiuskuva_raha

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin muutoksia vuoden alussa

UUTINEN / 03.01.2024

Oma Hämeen asiakasmaksuihin on tullut vuodenvaihteessa muutoksia ja korotuksia.

Kuvtiuskuva_raha

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin muutoksia vuoden alussa

UUTINEN / 03.01.2024

Oma Hämeen asiakasmaksuihin on tullut vuodenvaihteessa muutoksia ja korotuksia.

Kuvtiuskuva_raha

UUTINEN / 03.01.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin muutoksia vuoden alussa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut nousivat Kanta-Hämeessä vuoden alussa.  

Oma Hämeen asiakasmaksuihin on tullut vuodenvaihteessa muutoksia ja korotuksia. Aluevaltuusto hyväksyi muutokset ja hinnankorotukset kokouksessaan 19. joulukuuta. Uudet hinnat ja ohjeet on päivitetty Asiakasmaksujen sivuille

Terveydenhuollon niin kutsutuista tasasuuruisista, maksukattoon sisältyvistä asiakasmaksuista ei voi enää hakea perimättä jättämistä. Vuonna 2023 hakeminen oli mahdollista, mikä oli poikkeava käytäntö verrattuna moniin hyvinvointialueisiin. Terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut, kuten lääkärinkäyntimaksut tai lyhytaikaisen laitoshoidon maksut kuuluvat terveydenhuollon maksukaton piiriin. Maksukatto on tänä vuonna 762 euroa. Oma Häme antaa laskuille tarvittaessa maksuaikaa 90 vuorokautta ilman asiakkaalle aiheutuvia lisäkustannuksia. Lisäksi terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan kuluina, jos asiakas hakee Kelasta perustoimeentulotukea. 


 
Sote-palveluiden asiakasmaksut nousivat noin 10 prosenttia 
  

Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut nousivat vuodenvaihteessa noin 10 prosenttia. Muita kuin indeksiin sidottuja maksuja korotetaan 5,61 prosenttia - näitä maksuja ovat muun muassa asumisen tukipalveluista, kuten ateria- ja siivouspalveluista perittävät maksut. Vammaispalvelujen pitkäaikaisen perhehoidon asiakkailta perittävää vuokraa, ateriamaksuja sekä ylläpitomaksua on korotettu 4,84 prosenttia. Myös pelastustoimen maksuihin tuli 5,61 prosentin korotus. 

1.1.2024 alkaen esimerkiksi kertakäynnistä lääkärillä peritään 23 euroa. Maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on nyt 46 euroa ja päiväkirurginen toimenpidemaksu 150,80 euroa käynniltä. Suun terveydenhuollon perusmaksut ovat nyt: 11,30 euroa käynti suuhygienistillä, 14,60 euroa käynti hammaslääkärillä ja 21,50 euroa erikoishammaslääkärillä käynti. Kotihoidossa peritään 13,40 euron käyntimaksu. 

Hoitaja taluttaa ikäihmistä.

Loviisakoti on ajautunut talousvaikeuksiin – asiakkaille on järjestetty uudet hoivapaikat

UUTINEN / 29.12.2023

Henkilöstön toivotaan hakeutuvan töihin Oma Hämeelle.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä.

Loviisakoti on ajautunut talousvaikeuksiin – asiakkaille on järjestetty uudet hoivapaikat

UUTINEN / 29.12.2023

Henkilöstön toivotaan hakeutuvan töihin Oma Hämeelle.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä.

UUTINEN / 29.12.2023

Loviisakoti on ajautunut talousvaikeuksiin – asiakkaille on järjestetty uudet hoivapaikat

Hauholla toimiva Loviisakoti Oy on ajautunut talousvaikeuksiin ja sen toiminta keskeytyy. Oma Häme on järjestänyt Loviisakodissa asuneille, 11 ikäihmisille uudet hoivapaikat. Asiakkaiden muutto hoidetaan yhteistyössä omaisten, Oma Hämeen ja Loviisakodin kanssa.

Loviisakoti Oy on yksityisomistuksessa oleva, 16-paikkainen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jolta Oma Häme on ostanut palveluja. Toissa viikolla yritys otti yhteyttä Oma Hämeeseen ja kertoi, että vastuuhenkilöt ovat irtisanoutuneet, eikä yksikkö pysty vastaamaan asiakkaiden hoidosta. Tämän jälkeen Oma Häme ryhtyi järjestämään asiakkaille uusia hoivapaikkoja. Kun yksityinen palveluntuottaja ei pysty tuottamaan palveluja sovitusti, on hyvinvointialueen järjestämisvastuullisena autettava tilanteen ratkaisemisessa ja turvattava asiakkaiden palvelut.

Tilanne on valitettava yksikössä työskennelleelle henkilöstölle. Hyvinvointialueella on avoinna useita työpaikkoja ikäihmisten palveluissa, joihin henkilöstön toivotaan hakeutuvan. Ikäihmisten palveluihin perustetaan esimerkiksi keskitetty varahenkilöstöpooli vuoden alussa.

Oma Hämeen avoimet työpaikat

Kolme nuorta valokuvaamassa auringonlaskua.

Nuoret keskustelivat päihteistä Polis-verkkoalustalla: Päihteitä saa liian helposti ja niillä hoidetaan jopa mielialaoireita

UUTINEN / 29.12.2023

 Nuoret toivovat aikuisilta enemmän tekoja päihteidenkäytön ehkäisemiseksi.

Kolme nuorta valokuvaamassa auringonlaskua.

Nuoret keskustelivat päihteistä Polis-verkkoalustalla: Päihteitä saa liian helposti ja niillä hoidetaan jopa mielialaoireita

UUTINEN / 29.12.2023

 Nuoret toivovat aikuisilta enemmän tekoja päihteidenkäytön ehkäisemiseksi.

Kolme nuorta valokuvaamassa auringonlaskua.

UUTINEN / 29.12.2023

Nuoret keskustelivat päihteistä Polis-verkkoalustalla: Päihteitä saa liian helposti ja niillä hoidetaan jopa mielialaoireita

Oma Häme ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto toteuttivat marraskuussa nuorille suunnatun Polis-verkkokyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää nuorten asenteita ja ajatuksia päihteitä kohtaan. Polis-keskustelualusta on avoin ja anonyymi verkkoalusta, jossa käydään keskustelua valitun aiheen ympärillä. Nuorten päihteiden käyttöön liittyvään keskusteluun osallistui lähes 750 henkilöä, joista noin puolet olivat peruskoulua käyviä ja puolet toisen asteen opiskelijoita. Kyselyn tulosten pohjalta suunnitellaan keväällä toteutettava nuorille suunnattu päihdekampanja. Lisäksi kampanjan suunnittelussa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tuloksia. 

Polis-keskustelun mukaan nuoret saavat liian helposti päihteitä. Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että suurin osa päihteistä päätyy nuorille jonkun välittämänä. Polis-keskusteluun osallistuneista hieman alle puolet eivät käytä päihteitä aktiivisesti, kun taas hieman yli puolet osallistuneista kertoo käyttävänsä päihteitä. Asenteet päihteitä kohtaan ovat kuitenkin melko samanlaisia riippumatta siitä, käyttääkö keskusteluun osallistunut nuori itse päihteitä.  

Kaverin tarjoamasta päihteestä osataan myös kieltäytyä

Suuri osa Polis-keskusteluun osallistuneista oli sitä mieltä, että aikuiset puhuvat päihteiden vaaroista, mutta eivät tee tarpeeksi nuorten päihteettömyyden edistämiseksi. Nuorten mielestä aikuiset eivät myöskään ymmärrä nuorten syitä päihteiden käyttöön. Aikuiset luulevat usein nuorten käyttävän päihteitä ryhmän painostuksesta, vaikka esimerkiksi alkoholinkäyttö johtuu nuorten mukaan useammin kokeilunhalusta. Suuri osa nuorista kokee myös voivansa kieltäytyä kaverin tarjoamista päihteistä niin halutessaan.  

Nuorten masennusoireet ja ahdistuneisuus ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet viime vuosina. Suuri osa Polis-keskusteluun osallistuneista koki, että nuoret yrittävät lievittää mielialaoireita päihteillä. Kuitenkin vain pieni osa keskusteluun osallistuneista koki, että päihteet auttavat mielialaoireisiin. 

Nuoret olivat keskustelussa melko yksimielisiä siitä, että nuorten päihteidenkäyttö tulee tulevaisuudessa vain lisääntymään. Oma Häme toteuttaa keväällä nuorten itse suunnitteleman ehkäisevän päihdetyön kampanjan. Tavoitteena on kohdistaa kampanja erityisesti niihin teemoihin, jotka nuoret kokevat tärkeiksi.  

Kiitos kaikille Polis-keskusteluun osallistuneille nuorille aktiivisesta keskustelusta!  

Ilveskodin rakennus ulkoa päin kuvattuna.

Oma Häme on nimennyt lähijohtajan Ilveskodille

UUTINEN / 29.12.2023

Ilveskodin toiminta siirtyy vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle.

Ilveskodin rakennus ulkoa päin kuvattuna.

Oma Häme on nimennyt lähijohtajan Ilveskodille

UUTINEN / 29.12.2023

Ilveskodin toiminta siirtyy vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle.

Ilveskodin rakennus ulkoa päin kuvattuna.

UUTINEN / 29.12.2023

Oma Häme on nimennyt lähijohtajan Ilveskodille

Ilveskodin toiminta Hämeenlinnassa siirtyy 1. tammikuuta hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella. Ilveskodin toiminnasta vastaavan Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön ja Oma Hämeen edustajat allekirjoittivat sopimuksen 22. joulukuuta. Liikkeenluovutuksessa säätiön henkilöstö, omaisuus, oikeudet sekä velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. 

Oma Häme on nimennyt Ilveskodin lähijohtajaksi Peija Heikkisen, joka vastaa toiminnasta 1.1. alkaen. Heikkinen työskentelee lähijohtajana ikäihmisten asumispalveluissa. Ilveskodin henkilöstöä on informoitu nimityksestä. 

Säätiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä palkkansa ja lomaoikeutensa säilyttäen. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Hyvinvointialue tekee alkuvuonna Ilveskodin toiminnan jatkosta suunnitelman, jonka aluehallitus käsittelee. Asiakkaiden palvelujen mahdollisista muutoksista keskustellaan asiakkaiden ja omaisten kanssa. Ilvesmajan asukkaiden vuokrasopimukset siirtyvät Oma Hämeelle entisin vuokraehdoin.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

ARTIKKELI / 28.12.2023

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

ARTIKKELI / 28.12.2023

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

ARTIKKELI / 28.12.2023

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

Osa omaisista on toiminut pitkäaikaissairaan tai vammaisen läheisensä apuna jo useita vuosia tietämättä olevansa omaishoitaja. Heidän jaksamisensa ja arjessa selviytymisensä kannalta on hyvin tärkeää, että me sote-alan ammattilaiset otamme asian puheeksi ja kerromme omaishoidon tuesta ja vertaistuesta.

Ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden, vaikeavammaisten ja erityislasten parissa työskentelevät ovat avainroolissa omaishoitotilanteiden tunnistamisessa. Omainen kokee olevansa ensisijaisesti puoliso, vanhempi, sisarus tai muu läheinen, eikä välttämättä huomaa arjen toiminnoissaan omaa omaishoitajuuttaan.  Aktiivisella ja varhaisella omaishoitajuuden puheeksi ottamisella tuetaan omaishoitoperheen hyvinvointia.

Puheeksi ottamisen kannalta merkittäviä tapaamisia ovat esimerkiksi ikääntyneille suunnatut ennaltaehkäisevät kotikäynnit, muistipoliklinikalla tai muistihoitajalla käynnit, erityislasten neuvolakäynnit, pitkäaikaissairauden kontrollikäynnit ja työikäisten erilaiset vuositarkastukset.
 
Omaishoitotilanne voi syntyä hyvin hitaasti tai äkillisesti läheisen vammautumisen, vakavan somaattisen tai psyykkisen sairauden tai sairaan lapsen syntymän myötä. Myös ikääntymisen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen voi usein lisätä omaishoidon tarvetta. Diagnooseja on hyvin erilaisia, eikä avun tai ohjauksen tarve näy aina arjessa ulospäin.

Omaishoitajien tukemisella turvataan sujuva arki

Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitotilanne kyetään tunnistamaan, sitä todennäköisempää on omaishoitoperheen sujuva ja turvallinen arki. Tavoitteenamme on, että omaishoitajaksi itsensä tunnistanut henkilö osaa aiempaa helpommin hankkia jaksamista ja voimavarojaan tukevaa tietoa, palveluita sekä vertaistukea.

Omaishoitotilanteessa sekä hoitaja että hoidettava tarvitsevat tukea, ja tunnistamaton omaishoitotilanne on selkeä riski sekä hoidettavan että hoitajan hyvinvoinnille. Pitkään, jopa vuosia jatkunut, ilman tukijärjestelmiä toteutettu läheisen hoitaminen voi johtaa omaisen uupumiseen tai sairastumiseen, kaltoin kohteluun, tapaturmien syntymiseen tai usein toistuviin hoitokäynteihin eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. 
 
Omaiselle annattava omaishoidon tuki koostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta kuukausittaisista hoitopalkkiosta ja hänelle kuuluvista vapaapäivistä sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista, joista saa tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluohjaajilta.

Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea arvokasta omaishoitajan työtä. Arvokkaalla omaishoidolla korvataan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

Rita Juvonen
asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Lisää tietoa omaishoidosta Oma Hämeen sivuilta

Kaksi hoitajaa katsoo kalenteria.

Oma Häme panostaa hoitotyöntekijöiden varahenkilöstöön

UUTINEN / 27.12.2023

Ikäihmisten palveluihin perustetaan keskitetty varahenkilöstöpooli.

Kaksi hoitajaa katsoo kalenteria.

Oma Häme panostaa hoitotyöntekijöiden varahenkilöstöön

UUTINEN / 27.12.2023

Ikäihmisten palveluihin perustetaan keskitetty varahenkilöstöpooli.

Kaksi hoitajaa katsoo kalenteria.

UUTINEN / 27.12.2023

Oma Häme panostaa hoitotyöntekijöiden varahenkilöstöön

Oma Häme varmistaa työvoiman saatavuutta rekrytoimalla omaa varahenkilöstöä. Vuokratyövoiman käyttöä halutaan vähentää talouden tasapainottamisen vuoksi. Oma varahenkilöstö myös varmistaa osaavan henkilöstön saamisen äkillisissä poissaoloissa.

Oma Häme perustaa keskitetyn varahenkilöstöpoolin ikäihmisten palveluihin vuoden alussa. Terveyspalveluissa on jo varahenkilöstöpooli, joka palvelee Kanta-Hämeen keskussairaalaa. Varahenkilöstöpooleja tarvitaan vähentämään ylityötä, edistämään henkilöstön palautumista sekä vahvistamaan henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. 

Molemmilla toimialoilla on tarve kiertävään työvoimaan, jota voidaan käyttää useammassa eri yksikössä samalla toimialalla. Tarve on usein kiireellinen, jolloin työvoiman tarvetta ei voida ennakoida tai järjestää suunnitelmallisesti etukäteen muilla työjärjestelyillä. 

Keskitetyssä varahenkilöstöpoolissa työskenteleville hoito- ja hoivatyöntekijöille maksetaan 1. tammikuuta alkaen erillistä kiertohoitajalisää kiertoalueen laajuuden mukaan 100-150 euroa kuussa. Lisää ei makseta niissä palveluyksiköissä tai niissä varahenkilötehtävissä, joissa töitä tehdään pääsääntöisesti yhdessä yksikössä. Tällainen varahenkilö usein sijaistaa yksikössä pitkiä poissaoloja, eikä varahenkilö tällöin ole etukäteen varattavissa useamman yksikön välillä.

Varahenkilöstössä mahdollisuus työnteon joustavuuteen

Varahenkilöstössä työskentely mahdollistaa monipuolisen ja vaihtelevan työympäristön, jossa työntekijä pääsee itse vaikuttamaan työvuoroihin muita palveluyksiköitä paremmin. Varahenkilöstöön rekrytoidaan työntekijöitä vakituisiin työtehtäviin kokoaikaisesti sekä osa-aikaisesti, myös hakijan toiveen mukaan. 

– Haluamme tarjota työntekijöille mahdollisuuden valita työtä, joka sopii hänen elämäntilanteeseensa. Joku tekee mielellään kahta eri työtä, eläkkeellä oleva sairaanhoitaja haluaa tehdä yhden vuoron viikossa tai pienten lasten vanhempi töitä joka toinen viikonloppu. Mahdollistamalla jouston ja valinnan tavoittelemme uusia työntekijöitä, joita aiemmin emme ole saaneet houkuteltua, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Asiakasta rokotetaan.

Influenssa- ja koronarokotusaikoja on yhä saatavilla riskiryhmille

UUTINEN / 22.12.2023

Ajanvarausohjeet löydät sivulta omahame.fi/rokotusinfo

Asiakasta rokotetaan.

Influenssa- ja koronarokotusaikoja on yhä saatavilla riskiryhmille

UUTINEN / 22.12.2023

Ajanvarausohjeet löydät sivulta omahame.fi/rokotusinfo

Asiakasta rokotetaan.

UUTINEN / 22.12.2023

Influenssa- ja koronarokotusaikoja on yhä saatavilla riskiryhmille

Järjestämme riskiryhmien rokotuksia ajanvarauksella vielä alkuvuodesta 2024 niin kauan kuin rokotteita on saatavilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee jatkamaan influenssarokotuksia, sillä epidemia etenee vaiheittain alueellisesti ja eri influenssavirustyypit voivat olla liikkeellä eri aikaan. Koronarokotuksia jatkamme myös tarpeen mukaan, ja esimerkiksi syksyllä koronavirustaudin sairastaneet voimakkaasti immuunipuutteiset rokotamme alkuvuodesta. Pneumokokkirokotteita saamme lisää vuoden 2024 alkupuolella.

Kuntakohtaiset ajanvarausohjeet

Ajan rokotukseen voit varata puhelimitse. Ajat on tarkoitettu riskiryhmäläisille. 

Katso tarkemmat kuntakohtaiset ajanvarausohjeet

Oma Hämeen sydänlogo.

Kanta-Hämeen ensimmäinen lakisääteinen hyte-kuntakokous on pidetty

UUTINEN / 22.12.2023

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä alueen väestön parhaaksi.

Oma Hämeen sydänlogo.

Kanta-Hämeen ensimmäinen lakisääteinen hyte-kuntakokous on pidetty

UUTINEN / 22.12.2023

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä alueen väestön parhaaksi.

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 22.12.2023

Kanta-Hämeen ensimmäinen lakisääteinen hyte-kuntakokous on pidetty

Oma Häme on pitänyt ensimmäisen lakisääteisen hyte-kuntakokouksen Kanta-Hämeen kuntien ja sidosryhmien edustajien kanssa 20. joulukuuta. Kolmisenkymmentä henkeä oli koolla Ahveniston luentosalissa keskiviikkona. Hyte-kuntakokoukseen osallistui Oma Hämeen virkajohto, kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, Hämeen liiton edustaja sekä seurakunnan, järjestöjen, oppilaitosten ja yrittäjien edustajia. 

– Ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi alueellista tilannekuvaa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, haasteista sekä hyte-yhdyspintatyön rakenteesta, työryhmien toiminnasta ja tavoitteista. Yhteinen ja samansuuntainen tekeminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka tilaisuus oli pääosin osallistujille informatiivinen, tilaisuudessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua, Oma Hämeen yhteysjohtaja Päivi Niiranen sanoo.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnilla on puolestaan lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä osallistua vuosittaisiin hyte-neuvotteluihin hyvinvointialueen kanssa. Neuvottelussa sovitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. 

– Olen erityisen ilahtunut siitä, että kokouksessa hyte-asioista keskusteltiin moninäkökulmaisesti. Minulla on vakaa usko siihen, että Kanta-Hämeen alueella meillä on erinomaiset edellytykset edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä yhteistuumin. Olemme kaikki yhteisen ja tärkeän asian äärellä, painottaa Niiranen. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja. Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. 

Yhteiseenä tavoitteena on tukea maakunnan asukkaiden hyvinvointia

Yhteistyön yleisenä tavoitteena on tukea maakunnan asukkaiden hyvinvointia ja tarjota saavutettavia ja yhdenvertaisia palveluja. Yhteistyön tavoitteena on myös varmistaa valmiuden ja varautumisen yhteensopivuus ja -toimivuus Kanta-Hämeessä.

–  Monialainen, onnistunut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää toimivia yhteistyörakenteita, osaamista, sitoutumista, riittäviä palveluja ja hyvinvoinnin edistämistyön resursointia niin hyvinvointialueella kuin myös kunnissa. Tässä ei sovi myöskään unohtaa järjestöjen, seurakunnan, koulutusorganisaatioiden eikä myöskään yrittäjien mahdollisuuksia olla mukana edistämässä, kehittämässä ja tuottamassa hyte-palveluja, muistuttaa Niiranen.

Kanta-Hämeessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää yhteistyötä tehdään neljällä eri tasolla. Strategisella tasolla, johtamisen foorumeissa sekä käytännön yhteistyötä ja yhteisiä palveluja kehitetään alueellisissa työryhmissä, joita on luotu muun muassa opiskeluhuoltoon, perhekeskustoimintaan ja kotouttamistyöhön. Lisäksi maakunnassa toimii avoimia foorumeja, kuten esimerkiksi Lapsiystävällinen kunta -verkosto. 

Yhteisten palvelujen ja ennaltaehkäisyn työryhmät ovat kokoontuneet syksyn aikana ja työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen. Seuraava merkittävä yhteinen voimanponnistus on vuonna 2025 alkavalle valtuustokaudelle laadittava, alueellinen hyvinvointikertomus- ja suunnitelma. Tämän valmistelu aloitetaan vuodenvaihteen jälkeen. 

Ilveskodin rakennus ulkoa kuvattuna.

Liikkeenluovutussopimus Ilveskodista on allekirjoitettu

UUTINEN / 22.12.2023

Ilveskodin toiminnan jatkoa suunnitellaan alkuvuonna.

Ilveskodin rakennus ulkoa kuvattuna.

Liikkeenluovutussopimus Ilveskodista on allekirjoitettu

UUTINEN / 22.12.2023

Ilveskodin toiminnan jatkoa suunnitellaan alkuvuonna.

Ilveskodin rakennus ulkoa kuvattuna.

UUTINEN / 22.12.2023

Liikkeenluovutussopimus Ilveskodista on allekirjoitettu

Ilveskodin toiminta siirtyy hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella vuodenvaihteessa. Ilveskodin toiminnasta vastaavan Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön ja Oma Hämeen edustajat allekirjoittivat sopimuksen 22. joulukuuta. Liikkeenluovutuksessa säätiön henkilöstö, omaisuus, oikeudet sekä velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin. Säätiön hallitus hyväksyi liikkeenluovutussopimuksen torstaina kokouksessaan.

– Mielestäni yhteistyö säätiön ja HVA:n välillä on toiminut sovitusti. Tällä menettelyllä turvaamme tulevaisuutta niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin kannalta, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Säätiön hallitus päätti aiemmin ajaa toimintansa alas talousvaikeuksien vuoksi. Säätiö on loppuvuoden aikana ilmoittamassa Patentti- ja rekisterihallitukselle hakeutumisestaan selvitystilaan.

Säätiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä palkkansa ja lomaoikeutensa säilyttäen. Samalla Ilveskodin toiminnan ja henkilöstön johtamisesta vastaa 1.1.2024 alkaen hyvinvointialueen lähijohtaja hallintosäännön mukaisella toimivaltuudella. Päätös lähijohtajasta tehdään ennen vuodenvaihdetta. Henkilöstö saa tiedon päätöksestä mahdollisimman pian.

Hyvinvointialue tekee alkuvuonna Ilveskodin toiminnan jatkosta suunnitelman, jonka aluehallitus käsittelee. Asiakkaiden palvelujen mahdollisista muutoksista keskustellaan asiakkaiden ja omaisten kanssa. Ilvesmajan asukkaiden vuokrasopimukset siirtyvät Oma Hämeelle entisin vuokraehdoin.

Sotaveteraanien ja sotainvalidien palvelutarve selvitetään

Ilveskoti on tarjonnut Kanta-Hämeessä Valtiokonttorin puitesopimuksella sotainvalidien kuntoutus- ja hoivapalveluja. Valtiokonttorin puitesopimukset eivät ole siirrettävissä julkiselle toimijalle. Näin ollen Valtiokonttorin ja Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön sopimus raukeaa vuodenvaihteessa. 

Rintamaveteraanien avopalvelut ja kuntoutus ovat hyvinvointialueen järjestämää toimintaa, jonka Valtiokonttori korvaa. Oma Häme on järjestänyt jo pidempään suurimman osan rintamaveteraanien käyttämistä palveluista.

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 19. joulukuuta, että Oma Häme selvittää sotaveteraanien, sotainvalidien, heidän leskiensä sekä lottien palvelutarpeen. Oma Hämeen tehtävänä on turvata Ilveskodin asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden jatkuvuus. Asiakkaiden palveluista ja henkilöstön siirtymisestä hallitusti hyvinvointialueen palvelukseen huolehditaan. Sotainvalidien ja veteraanien palveluiden turvaaminen on hyvinvointialueelle kunniatehtävä.

Ikäihmisen käsi hoitajan kädessä.

Oma Häme on järjestänyt Loviisakodin asiakkaille uudet hoivapaikat

UUTINEN / 22.12.2023

Yksityisen hoivayksikön toiminta keskeytyy Hauholla.

Ikäihmisen käsi hoitajan kädessä.

Oma Häme on järjestänyt Loviisakodin asiakkaille uudet hoivapaikat

UUTINEN / 22.12.2023

Yksityisen hoivayksikön toiminta keskeytyy Hauholla.

Ikäihmisen käsi hoitajan kädessä.

UUTINEN / 22.12.2023

Oma Häme on järjestänyt Loviisakodin asiakkaille uudet hoivapaikat

Hauholla toimivan Loviisakodin toiminta keskeytyy yrityksen omalla ilmoituksella. Oma Häme on järjestänyt asiakkaille uudet hoivapaikat, joihin he muuttavat lähipäivinä. Osa hoivayksikön 11 asiakkaasta on jo muuttanut pois Loviisakodista.

Asiakkaiden siirtyminen uuteen hoivapaikkaan hoidetaan huolellisesti ja turvallisesti, asiakkaita ja joulun aikaa kunnioittaen. Muutto tehdään yhteistyössä omaisten, Oma Hämeen ja Loviisakodin kanssa. Loviisakodissa on tällä hetkellä riittävästi henkilökuntaa turvaamaan asiakkaiden hoiva.

Loviisakoti on yksityisomistuksessa oleva, 16-paikkainen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jolta Oma Häme on ostanut palveluja. Viime viikolla yritys otti yhteyttä Oma Hämeeseen ja kertoi, että vastuuhenkilöt ovat irtisanoutuneet, eikä yksikkö pysty vastaamaan asiakkaiden hoidosta. Oma Hämeellä on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista Kanta-Hämeessä. Kun yksityinen palveluntuottaja ei pysty tuottamaan palveluja sovitusti, on hyvinvointialueen velvollisuus auttaa tilanteen ratkaisemisessa ja turvata asiakkaiden palvelut.

Asiakkaan sormi painamassa asiointinappia  terveyskeskuksen aulassa.

Sosiaali- ja potilasasiamiesten nimikkeet muuttuvat - lakimuutos ei tuo olennaisia muutoksia Oma Hämeessä

UUTINEN / 22.12.2023

Tehtävänimikkeet muuttuvat sukupuolineutraaleiksi.

Asiakkaan sormi painamassa asiointinappia  terveyskeskuksen aulassa.

Sosiaali- ja potilasasiamiesten nimikkeet muuttuvat - lakimuutos ei tuo olennaisia muutoksia Oma Hämeessä

UUTINEN / 22.12.2023

Tehtävänimikkeet muuttuvat sukupuolineutraaleiksi.

Asiakkaan sormi painamassa asiointinappia  terveyskeskuksen aulassa.

UUTINEN / 22.12.2023

Sosiaali- ja potilasasiamiesten nimikkeet muuttuvat - lakimuutos ei tuo olennaisia muutoksia Oma Hämeessä

Sosiaali- ja potilasasiamiesten nimikkeet muuttuvat vuodenvaihteessa sukupuolineutraaleiksi, kun laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista tulee voimaan. Uudella lailla täsmennetään muun muassa asiavastaavien toimenkuvan rajoja, kelpoisuusvaatimuksia, toiminnan järjestämistä sekä riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille. Lakiuudistuksen myötä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat voivat jatkossa olla yhteydessä Oma Hämeen asiavastaaviin myös niissä tilanteissa, jotka koskevat yksityissektorin sosiaali- ja terveyspalveluja. Järjestelyn myötä asiavastaavien toimenkuva laajentuu nykyisestä, joskin valtion mielisairaalat, vankiterveydenhuolto sekä puolustusvoimien terveydenhuolto rajautuvat jatkossakin hyvinvointialueen potilasasiavastaavien työn ulkopuolelle.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat ovat jatkossakin riippumattomia ja puolueettomia työssään. Asiavastaavien tehtävänä on neuvoa ja avustaa muistutusten tekemisessä sekä neuvoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat oikeusturvansa toteuttamisen kannalta keskeiset asiat vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.

Tehtävänkuvaan kuuluu myös yleinen tiedottaminen asiakkaiden oikeuksista sekä asiakkaan oikeuksien edistäminen. Lisäksi uusi laki velvoittaa kirjaamaan yhteydenotot sekä tilastoimaan yhteydenottoja eli käytännössä raportoimaan asiavastaavien työstä hyvinvointialueelle.

Lakiuudistus ei tuo olennaisia muutoksia Oma Hämeen potilas- ja sosiaaliasiavastaavien työhön. Järjestämisvastuun täsmentymisen myötä pitkään Kanta-Hämeen alueella sosiaaliasiamiehenä työskennellyt Satu Loippo siirtyy Pikassos Oy:n riveistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaavaksi. Loipon vastuualueena on jatkossa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusasemaan sekä varhaiskasvatuslain soveltamiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset. Potilasasiavastaavina jatkavat Kirsi Vilpa sekä Tiina Ketola-Mäcklin, vastuualueinaan terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvaan liittyvät kysymykset.

Yhteystiedot: sosiaaliasiavastaava Satu Loippo 2. tammikuuta alkaen p. 03 629 3210, potilasasiavastaavat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa p. 03 629 3204  – sähköpostipostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi@omahame.fi

Hoitajan kädet tietokoneen näppäimistöllä.

Vuodenvaihde tuo muutoksia yli 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin

UUTINEN / 21.12.2023

Muutoksia on erityisesti Hämeenlinnan palveluissa.

Hoitajan kädet tietokoneen näppäimistöllä.

Vuodenvaihde tuo muutoksia yli 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin

UUTINEN / 21.12.2023

Muutoksia on erityisesti Hämeenlinnan palveluissa.

Hoitajan kädet tietokoneen näppäimistöllä.

UUTINEN / 21.12.2023

Vuodenvaihde tuo muutoksia yli 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin

Hämeenlinnassa aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa katkaisu- ja vieroitusyksikkö ja matalan kynnyksen Päivätupa. Lisäksi A-klinikan palvelut Hämeenlinnassa siirtyvät hyvinvointialueen toiminnaksi. 

Kun olet huolissasi omasta tai läheisesi mielen hyvinvoinnista tai päihteiden käytöstä, ota ensisijaisesti yhteyttä omalle terveysasemalle, neuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Oma Hämeen nettisivuilta löydät Terapianavigaattorin. Käytä Terapianavigaattoria, jos olet uusi asiakas, jotta ammattilaiset osaavat ohjata sinut oikean palvelun piiriin.

Hämeenlinnassa aloittaa tammikuussa toimintansa hyvinvointialueen 8-paikkainen katkaisu- ja vieroitusyksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Yksikköön hakeudutaan lääkärin tai päihdetyöntekijän lähetteellä.

A-klinikan aiemmin tarjoamat päihdepalveluiden avopalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueen palveluiksi ja Viipurintien terveysasemalle. Ajanvaraukseton sairaanhoitajan vastaanotto täysi-ikäisille asiakkaille toimii arkisin klo 9.30–10.30 Viipurintiellä 3. kerroksessa, D-siivessä. Vastaanotolla tehdään hoidon tarpeen arvio ja ohjataan oikean hoidon piiriin. Lähetettä ei tarvita. A-klinikan päihdekuntoutujille tarjoamat asumispalvelut Sotkankadulla jatkavat toimintaansa myös vuodenvaihteen jälkeen. 

Oma Häme tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluja matalalla kynnyksellä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksiköihin ei tarvita lähetettä, vaan apua tarvitseva voi soittaa tai tulla paikan päälle. Ainoastaan katkaisu- ja vieroitusyksikköön tarvitset lähetteen. Palveluiden yhteystiedot on listattu tämän artikkelin loppuun. Ne päivitetään myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden sivulle

Uusi, matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Hämeenlinnassa on avautunut matalan kynnyksen kohtaamispaikka kantahämäläisille, yli 18-vuotiaille asunnottomille, päihderiippuvaisille ja palveluiden ulkopuolella oleville henkilöille.

Päivätupa sijaitsee Matti Alangon katu 1:ssä.  Lämminhenkiseen Päivätupaan ovat kaikki tervetulleita sellaisena, kuin he ovat. Päivätupa tarjoaa sisältö arkeen, sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä. Päihteiden käyttö on sisätiloissa kiellettyä, mutta Päivätupaan voi tulla päihtyneenä. Päivätuvan kävijöille tarjotaan kahvia ja voileipiä, puuroa ja palveluohjausta sekä mahdollisuutta lepoon, peseytymiseen ja pyykinpesuun. Asiakkaiden käytössä on myös tietokone.

Päivätuvan ohjaajat tukevat asiakkaita ja käyvät keskustelua siitä, miten voitaisiin elämässä edetä kohti parempaa ja mitä palveluja Oma Hämeellä on heille tarjota. Asiakkaan käytettävissä on riippuvuuspalvelujen sosiaalityön palvelut sekä aikuissosiaalityön palvelut. 

Päivätupa tekee yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Asiakkaiden tarpeiden mukaan voidaan perustaa erilaisia ryhmiä asiakkaiden elämän tukemiseen. Tammikuussa Päivätuvassa pidetään avointen ovien päivä, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteystiedot 1.1.2024 alkaen

Hämeenlinnan alue ja Hattula:

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, Viipurintie 1–3 D (3 krs), 13130 Hämeenlinna. Ajanvaraukseton vastaanotto arkisin kello 9.30–10.30. Soittoaika arkisin klo 11-12 p. 03 629 6571

Katkaisu- ja vieroitusyksikkö, Viipurintie 1–3 (4 krs), 13130 Hämeenlinna. P. 040 358 3086, 040 187 6584  ja 040 353 2584

K-klinikka (opidoidiriippuvaisten korvaushoito) p. 040 516 9573, Koulukatu 16, 13100 Hämeenlinna.

Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta, p. 040 158 9036, Koulukatu 16, 13100 Hämeenlinna

Päivätupa (matalan kynnyksen kohtaamispaikka) Matti Alangonkatu 1 (katutaso), 13100 Hämeenlinna. P. 040 739 1208 ja 040 565 2180. Päiväkeskuksessa voi asioida päihtyneenä. Avoinna ma, ke ja pe 9-15

Forssan alue: 

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö p. 03 4191 2410, Urheilukentänkatu 2, 30100 Forssa

Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta p. 03 4191 2410 ja 040 353 4333
 
Janakkala: 

Mielenterveys- ja päihdeneuvonta p. 03 680 1079, Tapailanpiha 11, 14200 Turenki

Riihimäen alue: 

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö p. 019 585 5960 (takaisinsoitto), Penttilänkatu 5, J-ovi, 11140 Riihimäki

Koko hyvinvointialueella toimivat: riippuvuustyön palveluohjaaja p. 040 194 9377, riippuvuustyön sosiaalityöntekijä p. 040 737 8222 

Ihmisten kädet yhdessä.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

UUTINEN / 20.12.2023

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

UUTINEN / 20.12.2023

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

UUTINEN / 20.12.2023

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa on tarkoitus luoda yleisesti käytettävä vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksella halutaan myös tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena on arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton, keskitetyn asiakasohjauksen tai moniammatillisen tiimityön vaikutuksia. 

– Rahoitushakemus tehtiin yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa, mutta varsinainen tutkimus tehdään Oma Hämeessä. Tutkimuksen tuloksia testataan koko YTA:n alueella, jotta tulosten yleistettävyys voidaan todentaa, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tutkimushankkeesta vastaava Antikainen kertoo, että arvioinnin kohteena on erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja palvelujen saatavuuden merkitys. Kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Hyvinvointialueen asukkaat hyötyvät hankkeesta, koska sen kautta pystytään arvioimaan palvelujen ja esimerkiksi hoidon vaikuttavuutta systemaattisesti eri tasoilla. Näin ammattilaiset pystyvät keskittymään työssään olennaiseen ja asukkaat saavat oikean avun oikea-aikaisesti, sanoo Antikainen.

Yhtenäistä arviointikulttuuria ja uutta tutkimustietoa

Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi vaikuttavuustutkimukset ovat yleensä kohdistuneet yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin. Systeemitasoisesta vaikuttavuudesta on vähän aiempaa tutkimusta, joten nyt käynnistyvän tutkimuksen tuloksille on käyttöä kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa. Yhteisellä arviointimallilla olisi mahdollista saada myös yhtenäistä arviointikulttuuria sosiaali- ja terveydenhuollolle. 

Vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin. 

– Isoissa yhteiskunnallisissa rakenteissa ei riitä, että tutkitaan vain yksittäisiä sairauksia. Väestö vanhenee, sote-ammattilaiset eläköityvät ja palvelutarpeet kasvat. Tämän kokoluokan ongelmassa meidän täytyy löytää myös systeemitasolla vaikuttavimmat palvelumuodot, sanoo Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

– Kanta-Hämeen vetämä tutkimushanke mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin yksilö- ja palvelujärjestelmätasolla. Tätä ei ole Suomessa vielä oikeasti tutkittu. On ainutlaatuista, kun viimeinkin pääsemme Suomessa tutkimaan sote- integraation mahdollistamaa kokonaisvaikuttavuutta, Suihko jatkaa.

EU:n rahoittamalla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä.


 

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Provincian ja Tuomi Logistiikan kanssa solmittavat sopimukset

UUTINEN / 19.12.2023

Myös ikäihmisten palvelujen uudet myöntämisperusteet hyväksyttiin.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Provincian ja Tuomi Logistiikan kanssa solmittavat sopimukset

UUTINEN / 19.12.2023

Myös ikäihmisten palvelujen uudet myöntämisperusteet hyväksyttiin.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 19.12.2023

Aluehallitus hyväksyi Provincian ja Tuomi Logistiikan kanssa solmittavat sopimukset

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Provincian kanssa solmittavan sopimuksen, joka koskee talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen hankintaa vuoden 2025 alusta. Aluehallitus hyväksyi lokakuussa Oma Hämeen osakkuuden Provinciasta, joka tuottaa julkisyhteisöille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Päijät-Hämeen alueella.

Nyt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle Sarastia Oy, jolla on ollut tänä vuonna jatkuvia ongelmia palvelujen tuottamisessa. Sen vuoksi Oma Häme ryhtyi etsimään uutta kumppania. Provincialla on vahvaa näyttöä toiminnasta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous- ja henkilöstöpalveluiden palvelutuottajana. Provincian ratkaisu on kustannustehokas, koska Oma Hämeen ei tarvitse investoida mittavasti henkilöstöön ja tietojärjestelmiin. Nyt hyväksytty sopimuskokonaisuus pitää sisällään palvelu- ja projektisopimukset. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi sopimuksen Tuomi Logistiikan kanssa. Tuomi Logistiikalta hankitaan hankinta-, materiaali-, kuljetus-, ja henkilöliikennepalveluita. Hankittava palvelukokonaisuus on maksaa Oma Hämeelle noin 15 miljoonaa euroa vuositasolla. 

Aluehallitus hyväksyi lisäksi maanantaina hyvinvointialueen hankintasuunnitelman ensi vuodelle sekä ministeriöille toimitettavan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen alustavan investointisuunnitelman vuosille 2025–2028. Aluehallitus hyväksyi myös liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeen ja Oma Hämeen brändikäsikirjan. Aluehallitus päätti hylätä Riihimäen neurologisen osaston siirtoa koskevan oikaisuvaatimuksen, mutta se aikoo seurata tarkasti muutoksen etenemistä sekä sen vaikutuksia asiakkaille ja toiminnalle.

Ikäihmisten palvelujen myöntämisperusteet hyväksyttiin

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita, jotka tulevat käyttöön vuoden alusta. Myöntämisperusteisiin tulee kaksi muutosta suhteessa tänä vuonna käytössä olleisiin perusteisiin. Kotiin toimitettavien aterioiden myöntämisperusteita on täsmennetty ja perusteisiin on lisätty yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteet, joita ei aiemmin ole vahvistettu. Myöntämisperusteet määrittelevät, millä perusteilla asiakkaalle myönnetään palveluja. Perusteet on laadittu turvaamaan asiakkaiden tasavertainen kohtelu hyvinvointialueella, tukemaan palveluihin hakeutumista sekä myöntämiseen liittyvää päätöksentekoa. 

Aluehallituksen jäsen Hannele Saari (kd.) teki esityksen siitä, että myöntämisperusteisiin olisi liitetty yhteisöllisen asumisen määrittely. Saaren muutosesitys kaatui äänestyksessä 7-5. Saari teki toisenkin muutosesityksen, joka koski iäkkäiden avio- ja avopuolisoiden asumisoikeutta silloin, kun heidän palvelutarpeensa ovat erilaiset ja he eivät enää kykene asumaan aikaisemmassa kodissaan. Äänestyksessä Saaren esitys sai kuusi ääntä, samoin kuin hyvinvointialuejohtajan pohjaesitys. Puheenjohtajan ääni ratkaisi ja pohjaesitys voitti, eikä Saaren ehdottamaa lisäystä hyväksytty.

Aluehallitus nimesi Työvalmennussäätiö Luotsin hallitukseen vuosiksi 2024 – 2025 Lauri Jormanaisen (sd.) ja Tea Jaakkolan (ps.). Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraavassa kokouksessa 21. joulukuuta käsitellään vain aluevaltuuston tiistain kokouksen päätösten täytäntöönpano. Tammikuussa aluehallitus on koolla ensimmäisen kerran 15. päivä.

Aluehallituksen 18.12.2023 kokouksen esityslista

Lue lisää: Aluevaltuusto on koolla tiistaina Hämeenlinnassa

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talousarviosta ja palveluverkon määritysperiaatteista

UUTINEN / 19.12.2023

Talousarvio ja asiakasmaksut herättivät eniten keskustelua tiistain valtuustokokouksessa.

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talousarviosta ja palveluverkon määritysperiaatteista

UUTINEN / 19.12.2023

Talousarvio ja asiakasmaksut herättivät eniten keskustelua tiistain valtuustokokouksessa.

UUTINEN / 19.12.2023

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talousarviosta ja palveluverkon määritysperiaatteista


Kanta-Hämeen aluevaltuusto oli tiistaina koolla Ahveniston luentosalissa Hämeenlinnassa. Esityslistalla oli paljon isoja ja lähivuosien toiminnan kannalta merkittäviä asioita, kuten ensi vuoden talousarvio, talouden tasapainottamisohjelma ja palveluverkon määritysperiaatteet. 

Seitsemän tuntia kestänyttä valtuustokokousta hallitsivat talousasiat. Valtuustokokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ja talousjohtaja Sampo Salo puhuivat Oma Hämeen taloustilanteesta. Hyvinvointialuejohtaja kertoi ministeriöiden odotuksista hyvinvointialueita kohtaan - sosiaali- ja terveysministeriö odottaa hyvinvointialueiden vauhdittavan päätöksentekoa ja uudistusten toimeenpanoa. Naukkarisen mukaan suosituksen toteuttaminen on haasteellista, koska valmistelutyölle, tiedonkeräämiselle ja vaikutusten arvioinnille on taattava riittävästi aikaa. Naukkarinen muistutti valtuutettuja siitä, ettei hyvinvointialueella voida tehdä pitävää talousarviota vuodeksi kerrallaan, vaan tilannetta on tarkasteltava tarpeen mukaan, jopa kolmen kuukauden välein. 

Talousjohtaja Salo avasi vaikean taloustilanteen taustoja: voimakkaan inflaation vaikutuksia, ostopalveluiden kulujen kasvua, palkankorotusten kasvattamia henkilöstökuluja sekä valtion rahoituksen jatkuvaa epävarmuutta ja useasti vaihtunutta rahoituslain tulkintaa. Salo muistutti valtuutettuja siitä, että hyvinvointialueella on velvoite tehdä talouden tasapainottamistoimenpiteitä valtion edellyttämässä aikataulussa. 
 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi talousarvion taustoja omassa puheenvuorossaan.


Talousarviokäsittelyn yhteydessä pidetyissä ryhmäpuheenvuoroissaan valtuustoryhmien puheenjohtajat korostivat nyt tehtävien päätösten tärkeyttä ja vastuullisuutta. Kaikki painottivat sitä, kuinka haastava taloustilanne pakottaa vaikeisiin valintoihin, joita on tehtävä asukkaiden parasta ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamista ajatellen. Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös lisärahoituksen hakeminen valtiolta ja toisaalta valtiovarainministeriön arviointimenettely –toisaalta huolen aiheena kuin mahdollisuutenakin. Valtuustoryhmät nostivat esiin myös henkilöstöpolitiikan ja henkilöstön kuulemisen tärkeyden. Puheenvuoroissa toistui palveluiden ja palvelurakenteen uudistaminen, kuten myös integraation lisääminen.

Aluevaltuusto hyväksyi tämän vuoden muutostalousarvion esityslistan mukaisesti ja merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi-lokakuulta. 

Ilveskoti nousi esiin talousarviokäsittelyssä

Aluevaltuusto käsitteli perusteellisesti ensi vuoden talousarviota ja hyvinvointialueen taloussuunnitelmaa vuosille 2024– 2026. Talousarviovuoteen 2024 suoraan vaikuttava, keskeinen riski on valtion myöntämän rahoituksen riittämättömyys. Ensi vuoden talousarvio sisältää huomattavaa menojen karsintaa, joiden kohteet täsmennetään alkuvuoden aikana ja tuodaan päätettäväksi kevään muutostalousarvion yhteydessä. Talousarvio pitää sisällään 125,6 miljoonaa uusia tasapainottamistoimia suunnitelmakaudelle.

Pitkän keskustelun jälkeen aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024–2026 taloussuunnitelman esityslistan mukaisesti. Talousarvioon lisättiin Marko Ahtiaisen (kok.) ehdotuksesta, että sotaveteraanien, sotainvalidien sekä heidän leskiensä ja lottien tilanne ja sote-palvelujen tarve kartoitetaan. Sen sijaan Antti Ahosen (kok.) muutosehdotus Ilveskotiin liittyen kaatui äänestyksessä äänin 47–8, yksi tyhjä. Ahonen ehdotti, että Ilveskodissa ja Ilvesmajassa asuvien asumisoikeus turvattaisiin heidän loppuelämänsä ajan. Yhtenä säästökohteena ensi vuodelle ehdotettiin valtuustoryhmien ryhmärahasta luopumista. Hannele Saaren (kd.) tekemä ehdotus kaatui äänestyksessä äänin 33–24, yksi tyhjä.

Voit katsoa kokouksen tallenteet Youtubesta, teknisen vian vuoksi kokous on kahdessa osassa. Kokouksen alkuosa

Kokouksen loppuosa 

Palveluverkon määritysperiaatteet hyväksyttiin esityksen mukaisesti

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon määritysperiaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti. Nyt hyväksyttyjen määritysperiaatteiden pohjalta tehdään maaliskuussa päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon yleiset määritysperiaatteet sekä toimialakohtaiset määritysperiaatteet, jota on avattu tarkemmin tässä tiedotteessa. 

Valtuusto keskusteli pitkään ja äänesti asiakasmaksuista

Valtuusto äänesti hyvinvointialueiden asiakasmaksuista kahteen kertaan. Ensin asiakasmaksujen perimättä jättämistä koskevasta muutoksesta. Valtuustolle esitettiin, ettei terveydenhuollon nk. tasasuuruisista, maksukattoon sisältyvien palveluiden asiakasmaksuista voisi enää ensi vuonna hakea perimättä jättämistä. Valtuutettu Erja Hirviniemi (vas.) esitti muutoksen hylkäämistä sillä perusteella, että se vaikeuttaisi pienituloisten tilannetta ja voisi myös estää palveluiden piiriin hakeutumista. Hirviniemen ehdotus hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 42–15, kaksi tyhjää. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut nousevat ensi vuonna. Sote-palveluista perittävät asiakasmaksut nousevat noin 10 prosenttia. Muita kuin indeksiin sidottuja maksuja korotetaan 5,61 prosenttia, näitä palveluita ovat muun muassa asumisen tukipalvelut kuten ateria- ja siivouspalvelut. Vammaispalvelujen pitkäaikaisen perhehoidon asiakkailta perittävää vuokraa, ateriamaksuja sekä ylläpitomaksua korotetaan ministeriön vahvistamien perhehoitajien kulu- ja käynnistämiskorvauksien indeksikorotuksien mukaisesti 4,84 prosenttia. 

Valtuutettu Heini Ristavaara (kesk.) esitti huojennuksia vammaispalvelujen ateriamaksuihin, mutta ehdotus kaatui äänestyksessä äänin 44 –15. Näin ollen aluevaltuusto hyväksyi uudet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä pelastustoimen maksut esityslistan liitteen mukaisesti. Lisäksi aluevaltuusto päätti, että maksukattojen kertymisen seuraamista pyritään helpottamaan asiakkaille.

Kaksi uutta aluevaltuutettua

Tiistain kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Aluevaltuustoon tulee ensi vuonna kaksi uutta jäsentä. Aluevaltuustosta eronneen Timo Heinosen (kok.) tilalle valittiin Lotta Saarenmaa. Heinosen tilalle aluehallitukseen valittiin Aino Närkki. Aluevaltuustosta eronneen Jari Heikkisen (ps.) tilalle valittiin Pasi Niemi. Ja Heikkisen tilalle aluehallituksen varajäseneksi valittiin Petri Laine ja elämänkaarilautakunnan varajäseneksi Pasi Niemi.

Lisäksi Juha Hiltusen (vas.) tilalle turvallisuuslautakunnan jäseneksi valittiin Timo Koskinen ja hänen tilalleen turvallisuuslautakunnan varajäseneksi Juhani Lehto. Lisäksi valtuutettu Petri Hakamäki ilmoitti eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. 

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston on seuraavan kerran koolla 13. helmikuuta. 
 

ResMed maski

Turvallisuustiedote potilaille, jotka käyttävät ResMedin magneettikiinnitteistä maskia CPAP- tai 2PV-hoidossa

UUTINEN / 19.12.2023

ResMed on julkaissut käyttöturvallisuusilmoituksen koskien CPAP- ja 2PV-hoidossa käytettäviä maskeja,...

ResMed maski

Turvallisuustiedote potilaille, jotka käyttävät ResMedin magneettikiinnitteistä maskia CPAP- tai 2PV-hoidossa

UUTINEN / 19.12.2023

ResMed on julkaissut käyttöturvallisuusilmoituksen koskien CPAP- ja 2PV-hoidossa käytettäviä maskeja,...

ResMed maski

UUTINEN / 19.12.2023

Turvallisuustiedote potilaille, jotka käyttävät ResMedin magneettikiinnitteistä maskia CPAP- tai 2PV-hoidossa

ResMed on julkaissut käyttöturvallisuusilmoituksen koskien CPAP- ja 2PV-hoidossa käytettäviä maskeja, joissa on magneettikiinnitys.

Käyttöturvallisuusilmoituksessa magneettikiinnitteisen maskin käytön vasta-aiheiksi ilmoitetaan lääkinnälliset implantit, jotka voivat reagoida magneetteihin, esimerkiksi

  • sydämentahdistimet, 
  • neurostimulaattorit, 
  • insuliinipumput 
  • ja aivo-selkäydinnesteshuntit

sekä kehossa olevat metalliset implantit tai esineet, esimerkiksi

  • metalliset verisuonipullistuman korjaamiseen käytetyt klipsit tai vastaavat
  • sisäkorvaistutteet
  • silmäimplantit
  • ja silmiin tunkeutuneet metallisirut.

Turvallinen etäisyys maskin magneettiin on 15 cm. Tämä koskee sekä maskia käyttävää potilasta että muita henkilöitä, jotka ovat läheisessä fyysisessä kosketuksessa maskin magneettien kanssa (esimerkiksi vieressä nukkuva henkilö). Magneetit sijaitsevat maskin runko-osassa ja pääremmien alemmissa kiinnikkeissä. 

ResMed tuo pikaisella aikataululla markkinoille magneettikiinnitteisiä maskeja vastaavat mallit ilman magneettikiinnitystä. Potilaalle, jolla on este käyttää magneettikiinnitteistä maskia, vaihdetaan veloituksetta samanlainen maski ilman magneettia.

Jos sinulla on magneettikiinnitteinen maski ja epäilet käyttöturvallisuusilmoituksen aiheuttamaa estettä maskin käytölle, ota yhteyttä omaan hoitavaan yksikköösi. Järjestämme sinulle korvaavan maskin luovutuksen. Uutta maskia odottaessasi voit käyttää nykyistä maskiasi, mutta kiinnitä huomiota 15 cm:n varoetäisyyteen.

  • Keuhkosairauksien poliklinikka, Hämeenlinna
    puh. 036293025  (Keuhkosairauksien poliklinikka, Hämeenlinna)
    puh. 04573976543  (Keuhkosairauksien poliklinikka, tekstiviestinumero (ei puheluita)
  • Keuhkosairauksien poliklinikka, Riihimäki
    puh. 036293025  (Keuhkosairauksien poliklinikka, Riihimäki)
    puh. 04573976543  (Keuhkosairauksien poliklinikka, tekstiviestinumero (ei puheluita)
  • Keuhkosairauksien poliklinikka, Forssa
    puh. +358 341913002  (Keuhkosairauksien poliklinikan takaisinsoitto)

Jos sinulla tai vieressäsi nukkuvalla henkilöllä ei ole edellä mainittuja lääketieteellisiä implantteja tai metalliesineitä elimistössä, voit jatkaa magneettikiinnitteisen maskin käyttöä turvallisin mielin. Yhteydenottoa hoitavaan yksikköön ei tarvita eikä maskia tarvitse vaihtaa.

Lue lisää ResMedin tiedotteesta (PDF)

Valtuutetut istumassa aluevaltuuston kokouksessa Ahveniston luentosalissa lokakuussa 2023.

Aluevaltuusto päättää Oma Hämeen talousarviosta 19. joulukuuta

UUTINEN / 18.12.2023

Vuoden viimeistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkossa tiistaina klo 14 alkaen.

Valtuutetut istumassa aluevaltuuston kokouksessa Ahveniston luentosalissa lokakuussa 2023.

Aluevaltuusto päättää Oma Hämeen talousarviosta 19. joulukuuta

UUTINEN / 18.12.2023

Vuoden viimeistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkossa tiistaina klo 14 alkaen.

Valtuutetut istumassa aluevaltuuston kokouksessa Ahveniston luentosalissa lokakuussa 2023.

UUTINEN / 18.12.2023

Aluevaltuusto päättää Oma Hämeen talousarviosta 19. joulukuuta

Aluevaltuusto pitää vuoden viimeisen kokouksensa Hämeenlinnassa 19. joulukuuta. Kokouksessa päätetään hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Kokouksen esityslistalla on muitakin hyvinvointialueen talouteen liittyviä asioita. Lisäksi aluevaltuusto päättää myös asiakasmaksujen muutoksista. 

Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta

Aluevaltuuston 19.12.2023 kokouksen esityslista

Lue tiedote aluevaltuuston seminaarista, jossa pohjustettiin joulukuun kokouksen päätöksiä

Kuvituskuva

Hämeenlinnan seudun aikuissosiaalityön puhelinpalvelu sekä sosiaalipalveluiden neuvonta Kelassa on suljettu 18.12.

UUTINEN / 18.12.2023

Seuraavan kerran palvelu normaalin aikataulun mukaan 19.12.

Kuvituskuva

Hämeenlinnan seudun aikuissosiaalityön puhelinpalvelu sekä sosiaalipalveluiden neuvonta Kelassa on suljettu 18.12.

UUTINEN / 18.12.2023

Seuraavan kerran palvelu normaalin aikataulun mukaan 19.12.

Kuvituskuva

UUTINEN / 18.12.2023

Hämeenlinnan seudun aikuissosiaalityön puhelinpalvelu sekä sosiaalipalveluiden neuvonta Kelassa on suljettu 18.12.

Kiireellisissä tilanteissa ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen

Värikkäitä puhekuplia.

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

UUTINEN / 18.12.2023

Asukkaita, henkilöstä ja sidosryhmiä kuullaan palveluverkkosuunnitelmista uudestaan helmikuussa.

Värikkäitä puhekuplia.

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

UUTINEN / 18.12.2023

Asukkaita, henkilöstä ja sidosryhmiä kuullaan palveluverkkosuunnitelmista uudestaan helmikuussa.

Värikkäitä puhekuplia.

UUTINEN / 18.12.2023

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

Aluevaltuusto päättää tiistaina 19. joulukuuta palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Palveluverkkosuunnitelman valmistelulle on tehty erillinen osallistamissuunnitelma, jossa huomioidaan asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuus.

Hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovat käsitelleet asiaa loka-marraskuun aikana. Henkilöstölle tehtiin palveluverkkoselvitykseen liittyen Webropol-kysely, johon vastasi noin 700 työntekijää. Sidosryhmien kanssa on käyty omia keskusteluja. Asukkaita on haastateltu ympäri maakuntaa ja lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi hyvinvointialue sai palveluverkkoselvityksestä lausuntoja kunnilta ja järjestöiltä sekä kansalaisaloitteita yksityishenkilöiltä. Kaikki lausunnot ja kyselyiden tulokset on toimitettu päättäjille ja ne löytyvät liitteinä tiistain kokouksen esityslistasta

– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olemme saaneet paljon perusteltuja lausuntoja. Se osoittaa, että asia on tärkeä meille kaikille. Lausunnot otetaan tarkasti huomioon asiasta päätettäessä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Palveluverkon määritysperiaatteet antavat suuntaviivat hyvinvointialueen palveluverkon tulevalle rakenteelle ja organisoimiselle. Sovituilla periaatteilla pyritään turvaamaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluiden saavutettavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Pelastuspalveluiden osalta palveluverkon rakennetta linjaa ensisijaisesti pelastustoimen palvelutasopäätös. Aluevaltuusto päättää määritysperiaatteista tiistaina – kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Lähes 400 asukasta haastateltiin marraskuussa

Asukkaiden ajatuksia kerättiin marraskuussa kyselytutkimuksella, jonka teki Innolink Oy. Tutkimushaastattelijat tekivät lähes 400 haastattelua Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Tammelassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asukkaiden palvelutarpeita ja ajatuksia palvelutapojen muutoksista.

Valtaosa kyselyyn vastaajista oli käyttänyt Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluita muutamia kertoja kuluneen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastausten perusteella asukkaille tärkeimmät asiat sote-palveluissa ovat peruspalvelujen saaminen läheltä, oikean palvelun löytäminen helposti sekä avun ja tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Vastauksissa korostui myös hoitajan ja lääkärin vastaanottojen saatavuus läheltä. 

Lähes puolet vastaajista oli jo käyttänyt Oma Häme -sovellusta. Sähköisiin palveluihin toivottiin opastusta, mutta moni vastaaja kannatti sähköisen ajanvarauksen yleistymistä. Uudet chat-palvelut koettiin toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nuorempien vastaajien keskuudessa. 

Loka-marraskuussa Oma Häme sai asukkailta sähköisen kyselyn kautta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Sähköinen kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa Polis-keskustelualustalla. Keskusteluissa nousi esiin asukkaiden huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta, erityisesti terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan. 

Polis-keskusteluissa saivat kannatusta erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet sekä terveyspalvelupisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Voit lukea Polis-keskusteluiden annista lisää täältä.

Uusi osallistamisen kierros helmikuussa

Sidosryhmille järjestettiin marraskuussa kaksi omaa keskustelutilaisuutta, joihin osallistui edustajia maakunnan oppilaitoksilta, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta. Toisessa keskustelutilaisuudessa työskenneltiin työpajassa Orchidea-verkkoalustalla. Osallistujat pohtivat niitä asioita, joita Oma Hämeen tulisi ottaa huomioon palveluverkon ja palvelutapojen muutoksessa. Lisäksi työpajassa käytiin keskustelua mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. Työpajassa ideoitiin muun muassa yhteistyömalleja kotiin vietäviin ja liikkuviin palveluihin. Lisäksi pohdinnassa oli erilaiset yhteistyömuodot, jolla voitaisiin edistää asukkaiden digitaitoja. 

Kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien lausunnoissa nousi esiin muun muassa huoli ikäihmisten palvelujen saannista, jos palveluja paljon keskitetään. Keskittämisen vaikutukset huolestuttivat useampia lausuntojen antajia myös siksi, että maakunnan joukkoliikenneyhteydet ovat huonot. Yleisesti lausunnoissa kritisoitiin suunniteltujen muutosten nopeutta ja laajuutta ja kyseenalaistettiin se, miten laajasti suunnitelmien vaikutuksia maakuntaan ja asukkaisiin on arvioitu.

– Lausunnoista välittyy paljon samoja asioita, joita olemme aluehallituksessakin keskustellut. Sidosryhmien ja kuntalaisten huolet ja kehittämisajatukset ovat ymmärrettäviä. Monia asioita tullaan huomioimaan päätöksenteossa, mutta tietenkin toivon myös ymmärrystä ja tosiasian tunnustamista sen suhteen, että kaikki tahot eivät saa kaikkia esittämiään asioita läpi. Talousvaatimukset ja henkilöstön riittävyys tuo aikamoisia reunaehtoja välttämättömille muutoksille, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Palveluverkkosuunnitelman seuraavaan vaiheen valmistelu käynnistyy heti aluevaltuuston tiistaisen kokouksen jälkeen. Seuraavaksi tehdään muutosesitykset palveluverkon osalta, niitä käsitellään ensimmäisen kerran aluehallituksen kokouksessa 29. tammikuuta 2024.

Helmikuun aikana tullaan järjestämään seuraava laaja osallistamisen kierros asiakkaille, asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille. Helmikuun aikana tehdään myös vaikutusarvioinnit tehtyjen muutosesitysten osalta. Palveluverkon muutoksista aluevaltuusto päättää 26. maaliskuuta 2024.

Älypuhelin ihmisen kädessä.

Vammaispalvelujen neuvontapuhelin palvelee 2. tammikuuta alkaen

UUTINEN / 18.12.2023

Neuvontapuhelimesta saat tietoa ja ohjausta vammaispalveluihin liittyvissä asioissa.

Älypuhelin ihmisen kädessä.

Vammaispalvelujen neuvontapuhelin palvelee 2. tammikuuta alkaen

UUTINEN / 18.12.2023

Neuvontapuhelimesta saat tietoa ja ohjausta vammaispalveluihin liittyvissä asioissa.

Älypuhelin ihmisen kädessä.

UUTINEN / 18.12.2023

Vammaispalvelujen neuvontapuhelin palvelee 2. tammikuuta alkaen

Tiistaina 2. tammikuuta aloittaa toimintansa koko Oma Hämeen kattava vammaispalvelujen neuvontapuhelin numerossa 03 629 6578. Puhelimeen vastaa vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja maanantaista perjantaihin kello 9–12. Jos numero on varattu, numerosi jää järjestelmän muistiin ja sinuun otetaan yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Neuvontapuhelimesta saat tietoa ja ohjausta vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja alle 65-vuotiaiden omaishoitoa koskevissa kysymyksissä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ovat muun muassa vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivä- ja työtoiminta, asunnon muutostyöt sekä vammaisten asumispalvelut.  

Neuvontapuhelimessa annetaan palveluihin liittyvää ensivaiheen neuvontaa ja ohjausta asiakkaille, ammattilaisille ja muille verkostokumppaneille. Mikäli olet jo vammaispalvelujen asiakas, ole yhteydessä suoraan omatyöntekijääsi, ei neuvontapuhelimeen. 

Kun vammaispalvelujen yhteinen puhelinneuvonta käynnistyy, käytöstä poistuvat Hämeenlinnan vammaispalvelujen yhteisnumero ja Hattulan yhteisnumero. Näihin numeroihin tulee tiedote uudesta puhelinneuvonnasta ja sen numerosta. Muutoksen myötä luovutaan myös työntekijä- ja seutukohtaisista puhelinajoista. Vammaissosiaalityön työntekijöillä on puhelimissaan vastaajapalvelu, johon voi jättää yhteydenottopyynnön. 

Neuvontapuhelimen avulla yhdenmukaistetaan ohjausta sekä helpotetaan ensivaiheen yhteydenottoa vammaispalveluihin. Puhelinpalvelun toimintaa seurataan ja sitä kehitetään saatujen kokemusten perusteella.  

Forssan päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi vuoden vaihtuessa

UUTINEN / 15.12.2023

Lähipalvelut jatkuvat Forssassa.

Forssan päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi vuoden vaihtuessa

UUTINEN / 15.12.2023

Lähipalvelut jatkuvat Forssassa.

UUTINEN / 15.12.2023

Forssan päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi vuoden vaihtuessa

Vuoden alusta 1.1.2024 klo 8 alkaen Forssan sairaalan perusterveydenhuollon päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi. Kiirevastaanotto palvelee maanantaista sunnuntaihin kello 8–22 Forssan sairaalassa. Kiirevastaanoton ovet sulkeutuvat kello 21.

Samassa yhteydessä Forssan sairaalan kaksi osastoa siirtyvät erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle. Näillä muutoksilla varmistetaan asukkaan perustason lähipalvelut, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Kiirevastaanotolla hoidetaan kaikkia kiireellisen avun tarvitsijoita. Hoidon tarve voi aiheutua äkillisestä sairastumisesta tai vammautumisesta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Kiireellisen hoidon yksikössä hoidetaan kaikki välitöntä ja kiireellistä hoitoa tai tutkimusta vaativat potilaat virka-ajan ulkopuolella klo 22 saakka. Potilaat hoidetaan sairauden vaatimassa kiireellisyysjärjestyksessä.

Päivystyksellistä eli välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan hoidon porrastuksen mukaisesti joko Forssan kiireellisen hoidon yksikössä tai Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä. Potilaille tehdään välitön hoidon kiireellisyyden arvio ensihoidossa (ambulanssi) tai kiireellisen hoidon yksikössä Forssan sairaalassa ja tarkoituksenmukainen hoitopaikka päätetään arvion perusteella.

Mihin otan yhteyttä, kun asukkaana tarvitsen terveydenhoidollisissa asioissa apua?

Tee oirearvio Omaolossa. Jos olet epävarma siitä, millaista hoitoa tarvitset, soita päivystysavun numeroon 116117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidontarpeesi kiireellisyyden, ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan ja/tai antaa sinulle omahoito-ohjeet.

Forssan sairaalan kiirevastaanoton numero on 03 419 13000.

Hätätilanteessa soita 112.

Oma Hämeen sydänlogo.

Kuulopisteen toiminta muuttuu Riihimäellä

UUTINEN / 15.12.2023

Katso miten toimit, jos tarvitset apua esimerkiksi kuulolaitteen patterin vaihdossa.

Oma Hämeen sydänlogo.

Kuulopisteen toiminta muuttuu Riihimäellä

UUTINEN / 15.12.2023

Katso miten toimit, jos tarvitset apua esimerkiksi kuulolaitteen patterin vaihdossa.

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 15.12.2023

Kuulopisteen toiminta muuttuu Riihimäellä

Riihimäen terveyskeskuksessa on toiminut kuulopiste kerran viikossa. Pisteellä on ollut mahdollista esimerkiksi vaihdattaa kuulolaitteen patterit tai pyytää yksinkertaisia huoltoja. Kuulopisteen toiminta päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä. 
 
Kun sinulla on jatkossa ongelmia kuulolaitteen kanssa ja tarvitset apua esimerkiksi patterin vaihdossa, voit asioida

Ilveskodin rakennus Hämeenlinnassa.

Oma Häme huolehtii sotainvalideista ja muista Ilveskodin asiakkaista

UUTINEN / 15.12.2023

Ilveskodin toiminnasta vastaava säätiö on hakeutumassa selvitystilaan ja toiminta siirtyy hyvinvointialueen...

Ilveskodin rakennus Hämeenlinnassa.

Oma Häme huolehtii sotainvalideista ja muista Ilveskodin asiakkaista

UUTINEN / 15.12.2023

Ilveskodin toiminnasta vastaava säätiö on hakeutumassa selvitystilaan ja toiminta siirtyy hyvinvointialueen...

Ilveskodin rakennus Hämeenlinnassa.

UUTINEN / 15.12.2023

Oma Häme huolehtii sotainvalideista ja muista Ilveskodin asiakkaista

Ilveskodin toiminnasta vastaava säätiö on hakeutumassa selvitystilaan talousvaikeuksien vuoksi. Näin ollen Ilveskodin toiminta siirtyy hyvinvointialueen vastuulle vuodenvaihteessa. Oma Häme selvittää parhaita vaihtoehtoja asiakkaiden palveluiden järjestämiseksi yhdessä omaisten kanssa. Omaisiin on jo oltu yhteydessä. Vastaavasti säätiön henkilökunnan osalta käydään keskusteluja heidän sijoittumisestaan hyvinvointialueen palvelukseen.

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Marraskuussa säätiön hallitus ehdotti, että sen toiminta ajetaan alas kannattamattomana ja että säätiö asetetaan selvitystilaan. Suunnitelma on saanut hyväksynnät Oma Hämeen aluehallitukselta, Valtiokonttorilta ja Hämeenlinnan kaupungilta. Säätiön palkkaama asianajaja toimittaa selvitystilahakemuksen Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Pieneen hoivayksikköön liittyy riskejä

Ilveskodin toiminnan rahoitus on tullut aiemmin pääosin sairaalatasoisen palvelun tuottamisesta Hämeenlinnan kaupungille, sittemmin Oma Hämeen terveydenhuollolle. Kun Oma Hämeen tarve on vähentynyt kotisairaalan toiminnan laajennuttua, säätiön asiakaskunta ja sitä kautta tulot ovat pienentyneet merkittävästi. Hyvinvointialueella on myös aluevaltuuston asettama tavoite vähentää ympärivuorokautisen hoivan peittävyyttä ikäihmisten palveluissa. 

Säätiöllä on tällä hetkellä 14 asiakasta, joiden joukossa on viisi sotainvalidia ja yksi leski. Asiakasmäärä vähenee koko ajan, eikä uusia asiakkaita ole Ilveskotiin tulossa Oma Hämeen kotisairaalatoiminnan laajennuttua. Näin pieni hoivayksikkö on haavoittuva ja sen pyörittämiseen liittyy riskejä. Säätiö on aiemmin kertonut huolensa henkilöstön riittävyydestä, kun työntekijöitä on irtisanoutunut. 

Hyvinvointialueella on tässä tilanteessa kolme vaihtoehtoa: joko ylläpidetään hyvin pientä yksikköä, lakkautetaan jokin toinen ikäihmisten palveluiden yksikkö ja siirretään sieltä riittävä määrä asiakkaita Ilveskotiin tai lakkautetaan Ilveskodin toiminta ja otetaan rakennus muuhun käyttöön. Asiasta päätetään alkuvuodesta.

Sotainvalidien palveluiden jatkuvuus on turvattu

Yksikään sotainvalidi tai muu säätiön asiakas, palvelumuodosta riippumatta, ei jää oman onnensa nojaan tai heitteille. Oma Hämeen asiakasohjauksen työntekijät ovat yhteydessä jokaiseen ja selvittävät vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Hyvinvointialueella on mahdollisuus sijoittaa sotainvalidit tarvittaessa ympärivuorokautiseen hoitoon Hämeenlinnassa. Heillä on kuitenkin oikeus valita palvelunsa. 

Oma Häme neuvottelee Valtiokonttorin kanssa sotainvalideja koskevista ratkaisuista. Hyvinvointialueen yksiköt ja ammattilaiset ovat tuottaneet palveluja sotainvalideille ja rintamaveteraaneille vuosien ajan, joten palveluja on saatavissa. Useissa Oma Hämeen yksiköissä on entuudestaan hoidossa sotainvalideja ja veteraaneja. Valtiokonttorin ja säätiön välinen palvelusopimus ei siirry hyvinvointialueelle, mutta Oma Häme voi tuottaa palveluja veteraaneille Valtiokonttorin normaaliohjeistuksen mukaisesti.

Oma Hämeen tehtävänä on turvata Ilveskodin asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden jatkuvuus. Oma Häme huolehtii asiakkaiden palveluista ja henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueen palvelukseen niin hallitusti ja turvatusti kuin se tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on mahdollista. Sotainvalidien ja veteraanien palveluiden turvaaminen on hyvinvointialueelle kunniatehtävä. 

Johtajaylilääkäri Arja Tomminen ja asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikkö Niina Göransson jakoivat palkintoja gaalassa

UUTINEN / 15.12.2023

Oma Hämeessä palkittiin yksiköitä asiakas- ja potilasturvallisuusgaalassa

Oma Hämeessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeen ja luultavasti koko Suomen alueella Asiakas- ja potilasturvallisuusgaala. Gaalan pohjana oli asiakas- ja potilasturvallisuusteko kilpailu, johon yksiköt saivat esittää omia asiakas- ja potilasturvallisuutta kehittäviä toimia tai hyviä käytäntöjä.

Tarkoituksena on ollut saada tietoon hyviä käytäntöjä asiakas- ja potilasturvallisen toiminnan turvaamiseksi, jolloin niitä voidaan hyödyntää muissakin yksiköissä. Samalla haluttiin myös antaa yksiköille tilaisuus kertoa omista kehittämistoimista turvallisuuden parantamiseksi.

– Kun hyvinvointialue vuodenvaihteessa aloitti, niin paljon muuttui myös asiakas- ja potilasturvallisuutta ajatellen. Yhtäkkiä ei enää riittänyt, että jokainen tarkasteli asioita vain suppeasti esimerkiksi pelkästä erikoissairaanhoidon perspektiivistä, vaan asiaa oli mietittävä koko hyvinvointialueen laajuudelta. Tässä on ollut korvaamattomana apua Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme, jonka toiminta laajeni kattamaan yhdessä yössä koko hyvinvointialueen, kertoo ylilääkäri Minna Laukkavirta.

Vaikka tämä konsepti tällä toiminta-alueella on uusi, kilpailuun osallistui 12 Kanta-Hämeen keskussairaalan yksikköä. Yksiköistä kolme palkittiin 500 euron TYHY-rahalla ja herkkukorilla sekä kaksi yksikköä sai kunniamaininnan ja herkkukorin.

Gaalassa jaettiin myös kaksi Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen (SPTY ry) myöntämää asiakas- ja potilasturvallisuus ansiomerkkiä. Ansiomerkin saivat ylilääkäri Minna Laukkavirta ja asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikkö Niina Göransson.

Ansiomerkit myönnettiin jo keväällä mutta tieto haluttiin säilyttää salassa tähän gaalaan asti ja siinä onnistuttiin. Tilaisuuden juonsi ylilääkäri Minna Laukkavirta ja hänen vastuualueisiinsa kuuluu myös potilasturvallisuuden edistäminen erikoissairaanhoidossa.

–Kun mietimme asiakas- ja potilasturvallisuutta, niin monesti mietimme sitä tapahtuneiden vaaratilanteiden, HaiPro-ilmoitusten ja virheiden kautta ja herkästi asiakas- ja potilasturvallisuus saa mielissämme negatiivisen sävyn. Asiakas- ja potilasturvallisuus on kuitenkin paljon muuta ja itse asiassa koko Oma Hämeen henkilökunta tekee päivittäin työssään tekoja, pieniä ja suuria, taatakseen kaikille Oma Hämeen asukkaille turvallista hoivaa ja hoitoa, toteaa Laukkavirta.

Arvioinnit suorittivat ylilääkäri Minna Laukkavirta, hallintoylilääkäri Tiina Teivaanmäki, asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikkö Niina Göransson, hallintoylihammaslääkäri Hannaleena Jämsä, asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattorit Anne Kallava ja Tiia Nurminen.

 

Palkitut perusteluineen

Osasto P5

Asiakaslähtöisesti toteutettu rauhoittumishuone potilaiden käyttöön. Kehittämistyössä huomioitu potilaan oikeudet, pakon käytön vähentäminen ja uudet toimintamallit. Ahdistuneisuuden tehokas hoito vähentää vaikeahoitoisten tilanteiden eskalaatiota ja lisää hoidon tehokkuutta. Samalla potilasturvallisuus paranee tehokkaasti.

Tehostettu avohoitoyksikkö Purola

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuus huomioitu hienosti tärkeänä lähtökohtana toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuuden käsite laajennettu psykologiseen turvallisuuteen ja asiaa lähestytty monipuolisesti ja kunnianhimoisesti. Kehittämistoimien myötä lisätty nuorten psykologista turvallisuutta hoitojaksojen aikana. Toiminnan kehittämisessä mietitty myös jatkoseurantaa ja niiden myötä toiminnan jatkokehittämistä.

Sairaala- apteekki

Sairaala-apteekin rooli potilasturvallisuuden parantamisessa tulee hienosti esiin tässä sinnikkäässä ja päämäärätietoisessa kehittämistoimessa, jossa on moniammatillisesti otettu käyttöön uusi toimintamalli. Silikonittoman silmäruiskun valmistus ja käyttö on vaatinut ammattihenkilöiltä uuteen toimintamalliin perehtymistä ja sen käyttöönottoa. Tehty uudistus perustuu maailmalta saatuun tutkimusnäyttöön.

Osasto 6

Työntekijöiden erinomaisella ja oikeaoppisella toiminnalla vakavassa vaaratilanteessa ehkäistiin lisävahingot osaston tulipalotilanteessa. Lähijohtajan ansiokas toiminta tuki tilanteesta selviytymistä ja tapahtuneesta otettiin myös oppia. Suunniteltiin ja toteutettiin välittömästi henkilökunnan alkusammutuskoulutukset ja paloturvallisuuskävelyt.

Osastot P3P ja P2

Turvasolutoimintaa lähdetty suunnitelmallisesti kehittämään kohti tulevaa ASSI sairaalaa. Toiminta on inhimillistä, tukee potilaan turvallista hoitoa ja potilaan parantumista. Toiminnan pilotointi jo nykyisissä tiloissa tukee toiminnan kehittämistä ja antaa hyvät valmiudet ottaa uusi toimintamalli heti käyttöön ASSI sairaalassa.

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

UUTINEN / 14.12.2023

Oma Häme on mukana hyvinvointialuejohtajien kannanotossa.

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

UUTINEN / 14.12.2023

Oma Häme on mukana hyvinvointialuejohtajien kannanotossa.

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

UUTINEN / 14.12.2023

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla. Oma Häme on mukana hyvinvointialuejohtajien kannanotossa.

Muuttuneet tulkinnat sijaiskelpoisuudesta hankaloittavat sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien hoitamista

Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu edellyttää kirjoilla olemista yliopistossa. Tulkinnassa opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet opiskelijat tai avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät täytä edellytyksiä.

Hyvinvointialueilla työskenteli syksyn 2023 aikana sosiaalityöntekijän tilapäisenä sijaisena yhteensä yli 500 henkilöä. Heistä noin puolet eivät enää muuttuneen tulkinnan myötä voisi toimia tehtävässään. 
Sosiaalihuollon henkilöstötarvetta kasvattaa esimerkiksi vuoden 2024 alusta voimaan astuva muutos lastensuojelulaissa. Lakimuutoksen myötä yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa jatkossa olla asiakkaanaan korkeintaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. 

Hyvinvointialuejohtajat: vakiintuneen sijaiskäytännön muuttamiselle ei perusteita

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki on ollut voimassa jo vuodesta 2015. Sen puitteissa on voitu rekrytoida sijaisiksi esimerkiksi sosionomeja tai soveltuvaksi katsotun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat avoimessa yliopistossa tehneet sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. 

Hyvinvointialuejohtajat painottavat, että toiminnassa ei ole havaittu riskejä, jotka edellyttäisivät jo kahdeksan vuoden ajan vakiintuneena olleen sijaiskäytännön muuttamista. 

Hyvinvointialuejohtajat vaativat, että lain epäselvä tulkinta on pikaisesti selkiytettävä asetuksella, jotta hyvinvointialueet voivat palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisia ja turvata lakisääteiset palvelunsa. 

Hyvinvointialueiden johtajien H23-verkoston jäsenet:

Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtaja

Marina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja

Ilkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja

Tarmo Martikainen

Kirsi Varhila

Olli Naukkarinen

Marina Erhola

Petri Virolainen

Harri Hagman

Sally Leskinen

Santeri Seppälä

Marko Korhonen

Kirsi Leivonen

Jan Tollet

Tero Järvinen

Minna Korkiakoski-Västi

Jukka Lindberg

Jari Jokela

Max Lönnqvist

Mikko Komulainen

Timo Aronkytö

Juha Jolkkonen

Matti Bergendahl

Lisätietoja: Marina Kinnunen, H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 323 1808, 
marina.kinnunen(at)ovph.fi

Vaaleanpunaisia palloja.

Muistutus: Osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan

UUTINEN / 14.12.2023

Tämän vuoden seulottavat voivat käydä antamassa näytteen viimeistään tammikuun 2024 aikana.

Vaaleanpunaisia palloja.

Muistutus: Osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan

UUTINEN / 14.12.2023

Tämän vuoden seulottavat voivat käydä antamassa näytteen viimeistään tammikuun 2024 aikana.

Vaaleanpunaisia palloja.

UUTINEN / 14.12.2023

Muistutus: Osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan

Vuosina 1993, 1988, 1983, 1978, 1973, 1968, 1963 ja 1958 syntyneet naiset ovat tänä vuonna saaneet kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan.

Jos kuulut näinä vuosina syntyneisiin etkä ole vielä käynyt antamassa seulontanäytettä, se kannattaa vielä tehdä. Tämän vuoden seulottavat voivat käydä antamassa näytteen viimeistään tammikuun 2024 aikana.

Kohdunkaulan syövän seulonnan tarkoituksena on löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää ja jolloin ne ovat tarvittaessa helposti hoidettavissa. Seulonnalla on saatu Suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla.

Jos olet saanut seulontakutsun, voit varata ajan gynekologiseen näytteenottoon osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus. Ei haittaa, vaikka kutsu olisi päässyt hukkumaan.

Lue lisää kohdunkaulan syövän seulonnasta
 

Ihmisen käsi puristaa toisen ihmisen kättä.

Oma Häme ottaa keväällä käyttöön uuden asiakastietojärjestelmän sosiaalipalveluissa

UUTINEN / 13.12.2023

Muutoksen myötä asiakkaat pääsevät katsomaan tietojaan OmaKannan kautta.

Ihmisen käsi puristaa toisen ihmisen kättä.

Oma Häme ottaa keväällä käyttöön uuden asiakastietojärjestelmän sosiaalipalveluissa

UUTINEN / 13.12.2023

Muutoksen myötä asiakkaat pääsevät katsomaan tietojaan OmaKannan kautta.

Ihmisen käsi puristaa toisen ihmisen kättä.

UUTINEN / 13.12.2023

Oma Häme ottaa keväällä käyttöön uuden asiakastietojärjestelmän sosiaalipalveluissa

 


Uusi Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmä korvaa nyt käytössä olevat Pro Consonan, Omnian, Effican sekä osan Lifecaren toiminnoista, jolloin hyvinvointialueen sosiaalipalvelut pääsevät yhtenäiseen järjestelmään. 

Järjestelmä tulee käyttöön noin 2 500 sosiaalihuollon ammattilaiselle. Selainpohjaista järjestelmää voi käyttää missä vain ja myös mobiilisti. Yhteinen järjestelmä yhtenäistää ammattilaisten kirjaamista ja toimintaprosesseja sekä mahdollistaa sujuvan tiedonjaon eri yksiköiden ja tiimien välillä. Uuden järjestelmän myötä asiakkaat pääsevät katsomaan itseensä liittyviä kirjauksia OmaKannasta.

Saga Sosiaalihuolto -järjestelmän toimittaa Oma Hämeelle suomalainen, sote-alaan erikoistunut tietojärjestelmätoimittaja Mediconsult Oy. Saga Sosiaalihuolto valikoitui järjestelmäksi kilpailutuksen kautta. Nelivuotisen sopimuksen arvo on noin 1,7 miljoonaa euroa. 

Asiakastietojärjestelmä kattaa laajasti sosiaalihuoltoa: iäkkäiden palvelut, lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, päihdehuolto, työikäisten palvelut sekä vammaispalvelut. Asiakastietojärjestelmän hankinnan yhteydessä kilpailutettiin optiona myös kotihoidon ja laitoshoidon toiminnanohjausjärjestelmät sekä sosiaalihuollon sähköiset asiointipalvelut hyvinvointialueen asukkaille. Niiden käyttöönotosta päätetään myöhemmin. 

Yhteinen järjestelmä tukee palveluiden yhtenäistämistä ja kehittämistä

Hankintapäätös Saga Sosiaalihuollosta tehtiin lokakuussa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Oma Hämeessä on ollut käytössä useita sosiaalihuollon järjestelmiä. Keväällä pystytään siirtymään yhden asiakastietojärjestelmän malliin.

– Haimme pitkäjänteistä kumppania, joka kantaa tuottamastaan ratkaisusta kokonaisvastuun. Hyvinvointialueen toimialueiden ja tietohallinnon tavoitteena on keskittyä pääsääntöisesti toimintaympäristön ja toimintaprosessien kehittämiseen – kokonaisvaltainen kumppanuus mahdollistaa tämän.  Mediconsultin järjestelmä valittiin SaaS-ratkaisuksi, koska se on kokonaistaloudellisesti edullisin sekä muihin tarjolla oleviin järjestelmiin että nykyiseen usean järjestelmän malliin verrattuna, toteaa Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmä on kehitetty suomalaisen soten lähtökohdista ja se täyttää kaikki kansalliset vaatimukset. Siksi se on myös nopeasti käyttöönotettavissa.

– Tarkoituksena on ottaa järjestelmä käyttöön Oma Hämeessä jo ennen kesää. Uskomme, että valittu asiakastietojärjestelmä tukee toimintamme yhtenäistämistä ja kehittämistä. Voimme lähteä yhteistyöhön luottavaisin mielin, Suihko jatkaa.

Saga Sosiaalihuollon avulla tuotetaan pian sosiaalihuollon palvelut 1,8 miljoonalle

Aiemmin Saga Sosiaalihuolto -järjestelmä on valittu käyttöön Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille. Yhteensä nämä viisi hyvinvointialuetta sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialue edustavat lähes 1,8 miljoonan kansalaisen väestöpohjaa ja yli 26 000 asiakastietojärjestelmän käyttäjää.

– Kiitän Oma Hämettä laadukkaasti toteutetusta hankintaprosessista. Tämä SaaS-palvelun hankinta toimii hyvänä ja rohkaisevana mallina niille hyvinvointialueille, joilla nämä hankinnat ovat vielä edessä. Järjestelmä on toteutettu niin, että sen käyttäjiksi voivat hyvinvointialueen niin päättäessä liittyä myös alueen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Tämä mahdollistaa asiakkaan palvelukokonaisuuden katkeamattoman palveluketjun myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä, Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro sanoo.
 

Hammaslääkäri ja hammashoitaja potilaan kanssa hoitohuoneessa.

Terveydenhuollon palveluissa Hattulassa tapahtuu muutoksia 1.1.2024 alkaen

UUTINEN / 13.12.2023

Lue, mikä muuttuu ja ota talteen uudet yhteystiedot.

Hammaslääkäri ja hammashoitaja potilaan kanssa hoitohuoneessa.

Terveydenhuollon palveluissa Hattulassa tapahtuu muutoksia 1.1.2024 alkaen

UUTINEN / 13.12.2023

Lue, mikä muuttuu ja ota talteen uudet yhteystiedot.

Hammaslääkäri ja hammashoitaja potilaan kanssa hoitohuoneessa.

UUTINEN / 13.12.2023

Terveydenhuollon palveluissa Hattulassa tapahtuu muutoksia 1.1.2024 alkaen

Osa Hattulan terveyspalveluista siirtyy 1.1.2024 hyvinvointialueen tuotettavaksi. Suun terveydenhuolto, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä osa kuntoutuspalveluista siirtyvät vuodenvaihteessa Terveystalolta Oma Hämeelle.

Parolan terveysaseman toiminta jatkuu ennallaan, koska Hattulan perusterveydenhuolto jää yhä Terveystalon vastuulle. Aluehallitus hyväksyi liikkeenluovutuksena tapahtuvan muutoksen kokouksessaan 5. joulukuuta. 

Muutos ei vaikuta suuresti hattulalaisten asiointiin, mutta uudet yhteystiedot ja asiointiohjeet on koottu tähän artikkeliin. Sivun tietoja päivitetään tarvittaessa.

Hammashoito

Suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa Oma Hämeen tuottamiksi. Toiminta jatkuu samoissa vastaanottotiloissa Parolan terveysasemalla. 

Suurin muutos tapahtuu ajanvarauksessa, joka hoidetaan jatkossa Hämeenlinnan palvelualueen ajanvarauksen kautta. 

1.1.2024 alkaen hammashoidon ajanvarauksen puhelinnumero Hattulassa on 03 621 9100.

Kuulo- ja puhevammaisille tarjolla on tekstiviestilinja numerossa: +358 4573971942.

If you need interpretation service you can text your language in Finnish e.g. UKRAINA and dental clinic will call you back with interpreter. Phone number +358 45 739 71942.

Kiireettömissä tilanteissa voit myös täyttää hampaiden tai suun alueen oirearvion Omaolossa ja lähettää sen eteenpäin suun terveydenhuollon ammattilaiselle käsittelyyn. 

Apuvälineet

Apuvälineyksikkö Pappilanniemessä sulkeutuu 31.12.23.  Hattulalaisten apuvälinepalvelu hoidetaan  jatkossa Hämeenlinnan Viipurintien apuvälineyksikössä (Viipurintie 1–3). Apuvälinepalvelut sijaitsevat P-kerroksessa, jossa sijaitsee myös puhelimitse varattujen apuvälineiden noutohuone.

Apuvälinelainaamosta voit lainata liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön sekä omaksi. Jos tarvitset apuvälineitä, voit olla suoraan yhteydessä apuvälinepalveluyksikköön. Apuvälinepalvelu on kaikille kuntalaisille maksutonta.

Apuvälineyksikkö on avoinna maanantaisin kello 9–12, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12–16, torstaisin kello 8–12. Perjantaisin ja arkisin kello 16–17 vain ajanvarauksella.

Puhelinnumero 03 621 9266 (käytössä on takaisinsoittopalvelu).

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Hattulan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut pysyvät entisellään. Toimipisteet tai puhelinnumerot eivät muutu.  

Terveydenhoitajien sähköpostit muuttuvat 1.1.2024 alkaen muotoon etunimi.sukunimi(at)omahame.fi. Terveydenhoitajat tavoittaa kiireettömissä asioissa myös Wilman kautta.

Neuvola

Hattulan neuvolapalvelut pysyvät entisellään, eli toimipiste tai puhelinnumerot eivät muutu.  Terveydenhoitajien sähköpostit muttuvat 1.1.2024 alkaen muotoon etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Neuvola sijaitsee Parolan terveysaseman yhteydessä (Parolantie 42). Puhelinaika on maanantaista perjantaihin kello 8.15–9. Voit olla neuvolaan yhteydessä myös tekstiviestillä.

Puhelinnumerot: Äitiys- ja lastenneuvola (lapset 0–3 vuotta) 05 0416 6684 ja 050 416 6277.  
Lastenneuvola (4–6 vuotiaat lapset) 050 416 6809.

Perusterveydenhoito

Parolan terveysasema (Parolantie 42). Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus p. 03 673 1277.

Terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–15. 

Otathan aina ensin yhteyttä hoidon tarpeen arviointiin ja ajanvaraukseen ennen terveysasemalle saapumista. Numerossa toimii takaisinsoittopalvelu. Nauhoite tulee kuunnella loppuun, jotta takaisinsoitto onnistuu.

Oma Hämeellä on Terveystalon kanssa sopimus Parolan terveysaseman toiminnasta 31.8.2024 saakka. Toiminnan jatko kilpailutetaan, mistä järjestetään asiakastilaisuus Hattulassa Juteinitalossa 25.1.2024 klo 17–18.30.

Huutomerkki ja teksti

UUTINEN / 12.12.2023

Terveydenhuollon ja takaisinsoiton toiminnassa oli hitautta koko Kanta-Hämeen alueella

Häiriö on ohi. 

* * *

Potilastietojärjestelmäämme on päivitetty, ja uuden version käyttöönotto hidastaa tällä hetkellä erikoissairaanhoidon, terveysasemien ja takaisinsoiton toimintaa Kanta-Hämeessä. Reseptien lähettämisessä on myös häiriötä. 

Jos asiasi ei ole kiireellinen, yhteydenottoja terveysasemille kannattaa tällä hetkellä odottaa.

Häiriöitä selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme tilannetta.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus äänesti talousarvioesityksestä ja käsitteli palveluverkkosuunnitelman määritysperiaatteita

UUTINEN / 11.12.2023

Esitys tukipalveluiden yhtiöittämisestä jätettiin pöydälle.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus äänesti talousarvioesityksestä ja käsitteli palveluverkkosuunnitelman määritysperiaatteita

UUTINEN / 11.12.2023

Esitys tukipalveluiden yhtiöittämisestä jätettiin pöydälle.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

UUTINEN / 11.12.2023

Aluehallitus äänesti talousarvioesityksestä ja käsitteli palveluverkkosuunnitelman määritysperiaatteita

Aluehallitus käsitteli maanantaina pitkään hyvinvointialueen talousarviota ja palveluverkkosuunnitelmaa. Kokouksen esityslistalla olivat myös muiden muassa asiakasmaksuihin esitetyt muutokset sekä Oma Hämeen palvelustrategia. Aluevaltuusto käsittelee kaikkia edellä mainittuja asioita kokoukseen 19. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana verkossa tiistaina klo 14 alkaen.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelman raportin ja valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan toimittamaan aineiston valtionvarainministeriölle. Aluehallituksen jäsenen Aapo Reiman (vas.) esityksestä asiakirjoihin lisätään hallinnosta säästämiselle lisäperusteluja, jotka koskevat muiden muassa johtamisjärjestelmää ja hierarkian vähentämistä.

Päivitetty tasapainottamisohjelma sisältää uusia tasapainottamistoimia vuosille 2024–2026. Niiden toteutussuunnitelma ja toimialakohtaiset kohdennukset on tarkoitus tuoda hyväksyttäväksi kevään talousarviomuutoksen yhteydessä. Reima teki muutosehdotuksia tuleviin tasapainottamistoimiin, mutta ne eivät saaneet riittävästi kannatusta äänestyksissä.

Myös ensi vuoden talousarvioesityksestä aluehallitus äänesti useamman kerran.  Hyvinvointialuejohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin lopulta sellaisenaan. Sen mukaan aluevaltuustolle esitetään, että se hyväksyy ensi viikon kokouksessaan hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024–2026 taloussuunnitelman. Aluevaltuustolle esitetään myös, että se hyväksyy taloussuunnitelmassa esitetyn tasapainottamiskehyksen, painopisteet ja myöntää aluehallitukselle valtuuden kohdentaa määrärahoja talousarviokirjassa esitetyllä tavalla. Muilta osin kohdentaminen tehdään valtuuston maaliskuussa päättämän muutostalousarvion yhteydessä.

Tämän vuoden talousarvioon esitetyt muutokset aluehallitus hyväksyi ja esittää niitä hyväksyttäväksi myös aluevaltuustolle. 

Palveluverkkosuunnitelman määritysperiaatteet ohjaavat päätöksentekoa maaliskuussa

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantaina perusteellisesti palveluverkkosuunnitelman määritysperiaatteita, joista aluevaltuusto päättää ensi tiistaina. Määritysperiaatteiden pohjalta maaliskuussa 2024 tehdään päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Hyvinvointialuejohtajan esitys hyväksyttiin muutamilla täydennyksillä. 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavia palveluverkon yleisiä määritysperiaatteita: hyvinvointialueen palvelut rakentuvat palvelukeskusten ja palvelupisteiden verkostosta. Palvelukeskuksessa on laajasti eri palveluita usealta toimialalta. Palvelupisteessä taas tarjotaan joitakin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluita kiinteänä, liikkuvana tai etäpalveluna. 

Toimitiloista aluehallitus esittää, että hyvinvointialue käyttää ensisijaisesti omia toimitiloja, korkealla käyttöasteella ja vuokratiloja tarpeen mukaan. Periaatteissa korostetaan esimerkiksi muunneltavuutta ja yhteiskäyttöä. Henkilöstöä koskien esitetään etä- ja hybridityön edellytysten vahvistamista sekä toimipisteiden sijaintia hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Lisäksi aluevaltuustolle esitetään, että hyvinvointialueen hallinnon ja tukipalveluiden palveluverkko perustuu asiakaspalveluita tuottavien toimialojen rakenteeseen.

Ikäihmisten palveluihin liittyvistä määritysperiaatteista esitetään muun muassa seuraavaa: Kotihoidon toimi- ja tukipisteet optimoidaan asiakkaiden sijainnin mukaan. Yhteisöllistä asumista suositaan, ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palvelun peittävyyden tavoite on kuusi prosenttia 2025 loppuun mennessä. Kuitenkin niin, että peittävyyden alentamisesta saadut kokemukset arvioidaan ennen päätöksiä edelleen alentamisesta.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin määritysperiaatteiksi esitetään neuvolapalveluiden tarjoamista ensisijaisesti muiden palveluiden yhteydessä sekä opiskelija- ja kouluhuollon palveluiden tarjoamista pääsääntöisesti koulujen yhteydessä. 

Terveyspalveluihin esitetyt määritysperiaatteet linjaavat, että hyvinvointialueella on yksi erikoissairaanhoidon 24/7 palvelukeskus. Erityistason palvelut tuotettaisiin integroidusti osaamiskeskuksissa, ja kalliita laiteinvestointeja ja tukipalveluita vaativat toiminnot koottaisiin palvelukeskuksiin. Osastotoiminnot sijoittuisivat yksikköihin, joissa on laajat diagnostiset palvelut. Lisäksi Oma Hämeessä olisi alueellinen digiklinikka, joka hoitaa asiakkaita moniammatillisesti, yhden yhteydenoton periaatteella. 

Pelastustoimen määritysperiaatteiden mukaan toimipisteiden sijainti perustuisi toimintavalmiusajan vaatimuksiin riskialueittain. 

Maksukattojen seuraamista pyritään helpottamaan

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös Oma Hämeen palvelustrategian täydennyksiä ja täsmennyksiä, jotka tulevat vielä valtuuston käsittelyyn ensi viikon kokouksessa. 

Lisäksi maanantain kokouksessa aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin sekä pelastustoimen maksuihin tehtävät muutokset 1.1.2024 alkaen. Tarkoituksena on tehdä indeksitarkistuksia vastaavat korotukset palveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Aluehallitus esittää valtuustolle, että asiakkaiden maksukattojen kertymisen omaehtoista seuraamista pyritään helpottamaan Oma Hämeessä.

Tukipalveluiden yhtiöittämiseen liittyvä asia jätettiin pöydälle, aluehallitus käsittelee sitä vasta ensi vuonna. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaan. Aluehallituksen seuraava kokous on 18. joulukuuta. 

Aluehallituksen 11.12.2023 kokouksen asialista

Katso aluevaltuuston 19.12.2023 kokousta suorana verkosta

Skeittilauta.

Huoltajalla on nyt mahdollisuus nähdä alle 18-vuotiaan tiedot OmaKannassa

UUTINEN / 11.12.2023

Oma Hämeen potilastietojärjestelmän muutos on voimassa tästä päivästä lähtien.

Skeittilauta.

Huoltajalla on nyt mahdollisuus nähdä alle 18-vuotiaan tiedot OmaKannassa

UUTINEN / 11.12.2023

Oma Hämeen potilastietojärjestelmän muutos on voimassa tästä päivästä lähtien.

Skeittilauta.

UUTINEN / 11.12.2023

Huoltajalla on nyt mahdollisuus nähdä alle 18-vuotiaan tiedot OmaKannassa

Oma Hämeen alueella on otettu tänään 11.12.2023 käyttöön potilastietojärjestelmästä versio, joka antaa huoltajalle mahdollisuuden nähdä lapsen tiedot OmaKannassa siihen asti, kun hän täyttää 18 vuotta. Aiemmin huoltajalla on ollut mahdollisuus katsella vain alle 10-vuotiaan lapsen tietoja.

Muutos koskee vain versiopäivityksen jälkeen kirjattuja tietoja. Forssan seudulla versio on ollut käytössä jo marraskuun lopulta lähtien.

Alaikäisellä on oikeus päättää tietojensa näyttämisestä huoltajalleen, jos hänet on terveydenhuollossa arvioitu kykeneväksi päättämään hoidostaan. Ammattilainen tekee arvion jokaisella käynnillä tai hoitojaksolla erikseen.

Suuri osa kykeneväksi arvioiduista alaikäisistä haluaa huoltajiensa näkevän tiedot. On kuitenkin tilanteita, joissa alaikäisellä on perusteltu syy kieltää tietojensa näkyminen.

Lue lisää alaikäisen itsenäisen päätöskyvyn arvioinnista terveydenhuollossa (THL)

Hakaneuloja.

Potilastietojärjestelmän päivitys voi hidastaa reseptien uusimista

UUTINEN / 11.12.2023

Lisäksi uusittujen reseptien ohjeissa näkyy uusintareseptin päivämäärä, vaikka lääkitys jatkuisikin...

Hakaneuloja.

Potilastietojärjestelmän päivitys voi hidastaa reseptien uusimista

UUTINEN / 11.12.2023

Lisäksi uusittujen reseptien ohjeissa näkyy uusintareseptin päivämäärä, vaikka lääkitys jatkuisikin...

Hakaneuloja.

UUTINEN / 11.12.2023

Potilastietojärjestelmän päivitys voi hidastaa reseptien uusimista

Potilastietojärjestelmän päivityksen vuoksi reseptien uusinta terveyskeskuksissa voi hidastua, kunnes kaikki reseptit on kertaalleen uusittu päivitetyssä potilastietojärjestelmässä.

Lisäksi uusittujen reseptien ohjeissa näkyy uusintareseptin päivämäärä, vaikka lääkitys jatkuisikin ennallaan aiempien ohjeiden mukaan. Tästä johtuen uusittujen reseptien ohjeissa näkyy päivämäärä,  esim. ”1 tabletti 2 kertaa päivässä 14.12.2023 alkaen”, vaikka lääkitys jatkuisi ennallaan.

Oma Häme suunnittelee omaa yhtiötä ateria- ja ruokapalveluille sekä laitos- ja kiinteistöhuollolle

UUTINEN / 08.12.2023

Tukipalveluiden yhtiöittäminen yhtenäistäisi toimintoja ja toisi säästöjä muun muassa ostopalvelujen...

Oma Häme suunnittelee omaa yhtiötä ateria- ja ruokapalveluille sekä laitos- ja kiinteistöhuollolle

UUTINEN / 08.12.2023

Tukipalveluiden yhtiöittäminen yhtenäistäisi toimintoja ja toisi säästöjä muun muassa ostopalvelujen...

UUTINEN / 08.12.2023

Oma Häme suunnittelee omaa yhtiötä ateria- ja ruokapalveluille sekä laitos- ja kiinteistöhuollolle

Tukipalveluiden yhtiöittäminen yhtenäistäisi toimintoja ja toisi säästöjä muun muassa ostopalvelujen kilpailutuksesta.

Hyvinvointialueen heikentynyt taloustilanne on luonut entistä enemmän painetta säästökeinojen etsimiseen ja toimeenpanoon. Myös valtiovarainministeriö edellyttää, että hyvinvointialueet tekevät rakenteellisia uudistuksia ja tarkastelevat kriittisesti nykyisiä palveluiden tuotantotapoja. Oma Hämeessä tukipalveluiden yhtiöittäminen on nähty yhtenä keinona tasapainottaa taloutta. 

Aluehallitus käynnisti toukokuussa tukipalveluiden yhtiöittämisselvityksen. Sen tarkoituksena oli selvittää hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluiden, laitoshuoltopalveluiden ja kiinteistönhoitopalveluiden mahdollinen yhtiöittäminen sekä yhtiöittämisen vaikutukset. Yhtiöittämisselvityksen laatijaksi valittiin kilpailutuksen perusteella KPMG Oy. Selvityksen ulkopuolelle jätettiin joitakin toimintoja muun muassa erikoissairaanhoidosta.

Suunnitelman tavoitteena on tehostaa ja joustavoittaa tukipalveluiden toimintaa. Yhtiöön olisi mahdollista liittää jatkossa myös ostopalvelut ja niitä koskevat sopimukset. Ostopalvelut mukaan lukien yhtiöittämistä koskevien palveluiden kokonaisuus on euromäärisesti noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

-    Yhtiöittämisen suurin säästöpotentiaali liittyy toiminnan yhdenmukaistamiseen, ostopalvelusopimusten kilpailutuksen kautta saataviin säästöihin ja palvelurakenteen muutoksiin liittyviin päätöksiin, sanoo palvelutuotannon tukipalvelujohtaja Tero Pitkämäki.

Konserni- ja tukipalveluiden toimialan säästötavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä on asetettu 13,6 miljoonaa euroa, josta yhtiöittämisen kautta on arvioitu saavutettavaksi 2,5 miljoonan euron säästö. 
 

Henkilöstö siirtyisi uuteen yhtiöön

Maanantaina 11. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle ja 19. joulukuuta kokoontuvalle aluevaltuustolle esitetään, että hyvinvointialue perustaisi oman yhtiön hoitamaan ateria- ja ruokapalveluita, laitoshuoltopalveluita sekä kiinteistönhoitopalveluita. Oma Hämeen oma palveluntuotanto siirrettäisiin perustettavaan yhtiöön. Aluehallituksen on tarkoitus päättää myöhemmin yhtiöittämisen aikataulusta ja tarvittavista toimenpiteistä.

-    Yhtiöittämisellä pyritään liiketoimintamallin mukaiseen toimintaan, tätä tukevaan tuotteistukseen ja hinnoitteluun, joka lisää myös kustannustietoisuutta, kertoo Pitkämäki.

Yhtiöittäminen olisi tarkoitus toteuttaa mahdollisimman häiriöttömästi, minkä vuoksi ensin yhtiöitettäisiin oma toiminta. Perustettava yhtiö olisi jatkossa hyvinvointialueelle palveluita tuottava sidosyksikkö. 

Yhtiöittämisen piiriin kuuluu noin 160 Oma Hämeen työntekijää. Nykyinen henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen erikseen päätettävän aikataulun mukaisesti, mikäli aluevaltuusto päättää yhtiön perustamisesta.  
 

Tietokoneen näppäimistö.

Oma Hämeen nimissä huijausmainos verkossa

UUTINEN / 08.12.2023

Huijaussivuston mainos esiintyy ainakin Bing-hakukoneessa.

Tietokoneen näppäimistö.

Oma Hämeen nimissä huijausmainos verkossa

UUTINEN / 08.12.2023

Huijaussivuston mainos esiintyy ainakin Bing-hakukoneessa.

Tietokoneen näppäimistö.

UUTINEN / 08.12.2023

Oma Hämeen nimissä huijausmainos verkossa


Microsoft Bing -hakukone antaa hakusanalla "oma häme" hakutuloksiin mainoksen "Oma Häme – rahat taskuun nopeasti". Sivun osoite on lesoliat.com/omahame. Kun sivua klikkaa, se vie suomi.fi-tunnistautumisen näköiselle sivulle. Sivun osoite on onamakta.com. Älä klikkaa tunnistautumaan, sillä kyseessä on huijaussivusto.

Huijausmainos huomattiin perjantaina. Oma Häme on tehnyt huijauksesta ilmoituksen Kyberturvallisuusvirastolle. Hyvinvointialue muistuttaa, ettei sen laskuja voi maksaa verkossa kuin verkkopankkien kautta ja ettei se itse jaa rahaa minkään verkkopalvelun kautta.
 
Muista aina mennä pankkien tunnistautumissivuille kirjoittamalla osoite selaimen hakukenttään, älä tunnistaudu esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestitse lähetetyn linkin kautta.

Riihimäen sairaala kuvattuna parkkipaikalta päin.

Ikäihmisten asumispalveluihin tulee muutoksia Riihimäellä

UUTINEN / 08.12.2023

Uranuskodin toiminta siirtyy uusiin tiloihin ensi vuonna.

Riihimäen sairaala kuvattuna parkkipaikalta päin.

Ikäihmisten asumispalveluihin tulee muutoksia Riihimäellä

UUTINEN / 08.12.2023

Uranuskodin toiminta siirtyy uusiin tiloihin ensi vuonna.

Riihimäen sairaala kuvattuna parkkipaikalta päin.

UUTINEN / 08.12.2023

Ikäihmisten asumispalveluihin tulee muutoksia Riihimäellä

Oma Häme on selvittänyt ikäihmisten palvelujen toimitiloja Riihimäellä. Selvityksen perusteella Uranuskodin tilat eivät enää vastaa nykyaikaisen, ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeita. Jotta Uranuskodin asukkaille saadaan tarkoituksenmukaiset tilat, tehdään Riihimäen yksikköihin muutoksia ensi vuonna.

Riihimäen sairaalassa on yksi kerros vapaana sairaalan toiminnasta. Selvityksessä on todettu, että osasto soveltuu ikäihmisten lyhytaikaiseen asumispalveluun. Näin ollen lyhytaikaisen ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköt Laku ja Eepos siirtyvät Riihikodilta sairaalan toiseen kerrokseen. Samalla Lakun ja Eepoksen henkilökunta siirtyy työskentelemään uusiin tiloihin. Uranuskoti henkilökuntineen puolestaan muuttaa Riihikotiin Lakulta ja Eepokselta vapautuneisiin tiloihin.  

Muutot on alustavasti aikataulutettu kevääseen 2024. Sairaalan tiloja korjataan ja uusitaan ikäihmisten palveluihin sopivaksi ennen muuttoa. Aikataulu täsmentyy korjaussuunnitelmien tarkennuttua. Asiakkaille ja heidän läheisilleen suunnitelmista on tiedotettu. 

Kanta.fi:n logo

Joko olet lukenut OmaKannassa uuden ilmoituksen tietojesi käytöstä?

UUTINEN / 07.12.2023

Kuittaa OmaKannassa ilmoitus tietojesi käytöstä. 

Kanta.fi:n logo

Joko olet lukenut OmaKannassa uuden ilmoituksen tietojesi käytöstä?

UUTINEN / 07.12.2023

Kuittaa OmaKannassa ilmoitus tietojesi käytöstä. 

Kanta.fi:n logo

UUTINEN / 07.12.2023

Joko olet lukenut OmaKannassa uuden ilmoituksen tietojesi käytöstä?

Voit nyt lukea OmaKannassa ilmoituksen, jossa kerrotaan luovutusluvan uudistuksesta ja tietojesi käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuittaa OmaKannassa ilmoitus tietojesi käytöstä alla olevan ohjeen mukaisesti:

OmaKannan ohje tietojen käytön kuittaamiseksi infograafina. Kirjalliset ohjeet löydät kuvan jälkeen löytyvän linkin takaa.
 

Lue lisää luovutusluvan uudistumisesta

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kotien siirron sekä Hattulan terveyspalvelujen osittaisen siirron hyvinvointialueelle

UUTINEN / 05.12.2023

Maanantain kokouksessa myös valittiin ikäihmisten palvelujen vs. toimialajohtaja.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kotien siirron sekä Hattulan terveyspalvelujen osittaisen siirron hyvinvointialueelle

UUTINEN / 05.12.2023

Maanantain kokouksessa myös valittiin ikäihmisten palvelujen vs. toimialajohtaja.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

UUTINEN / 05.12.2023

Aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kotien siirron sekä Hattulan terveyspalvelujen osittaisen siirron hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan hyväksyä liikkeenluovutuksen, jossa osa Hattulan terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueen tuotettavaksi. Vuodenvaihteessa suun terveydenhuolto, kuntoutus sekä koulu- ja neuvolaterveydenhuolto siirtyvät Terveystalolta Oma Hämeelle. Parolan terveysaseman toiminta ja Hattulan perusterveydenhuolto jäävät yhä Terveystalon vastuulle. 

Vuodenvaihteen muutos ei vaikuta juurikaan hattulalaisten asiointiin. Tiedotamme muutoksesta vielä erikseen.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kodit Oy:n toiminnan siirron Oma Hämeelle. Yhtiöllä on kaksi ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaa yksikköä sekä yksi tuettua asumista tarjoava yksikkö Janakkalassa. Siirron yhteydessä yhtiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen ja yhtiön omaisuus, oikeudet, velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle.

Aluevaltuuston tulee vielä hyväksyä yhtiön velkojen siirtyminen Oma Hämeelle. Yhtiön toiminnan siirto hyvinvoitialueelle ei vaikuta asiakkaisiin.

Aluehallitus jatkoi maanantaina hyvinvointialueen talousarvion käsittelyä. Taloustilanteesta käytiin perusteellista keskustelua. Ensi viikon kokouksessaan aluehallitus tekee esityksensä 19. joulukuuta kokoontuvalle aluevaltuustolle, joka päättää talousarviosta.

Ikäihmisten toimialajohtajaksi Jorma Haapanen

Lisäksi aluehallitus valitsi maanantaina ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan määräaikaiseen viransijaisuuteen Jorma Haapasen. Toimialajohtajan viransijaisuus alkaa vuodenvaihteessa ja kestää vuoden 2025 loppuun.

Viransijaisuus tuli haettavaksi, kun toimialajohtaja Satu Ala-Kokko siirtyi strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi aiemmin syksyllä. Viransijaisuuteen valittu Haapanen on aiemmin työskennellyt muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtajana ja palvelujohtajana Kotkan kaupungilla.

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös päivitykset järjestöavustusten myöntämisen periaatteisiin. Hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa aluehallitus ei vielä osaltaan hyväksynyt. Ohjelma palautettiin valmisteluun, jotta sille saadaan lausunto integraatiovaliokunnalta.

Lisäksi aluehallitus nimesi Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallitukseen konserni- ja tukipalvelujen toimialajohtaja Jussi Savolan. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 11. joulukuuta.

Aluehallituksen 4.12.2023 kokouksen esityslista

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

ARTIKKELI / 05.12.2023

Meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua palveluihin, kirjoittaa Tiina Nikkanen.

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

ARTIKKELI / 05.12.2023

Meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua palveluihin, kirjoittaa Tiina Nikkanen.

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu

ARTIKKELI / 05.12.2023

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

Ryhmäohjaus on kuulunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjontaa jo pitkään. Tarjonta on kuitenkin ollut vaihtelevaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eri kunnissa ja COVID-19-pandemia tukahdutti monet ryhmätoiminnot mahdottomina toteuttaa. Pandemian jäljiltä ryhmätoimintoja on alettu elvyttää uudelleen, koska onhan se resurssien näkökulmasta viisas tapa ohjata asiakkaita, joilla on saman tiedon tai vertaistuen tarve.  

Etäryhmätoimintaan pystyvät osallistumaan myös henkilöt, joilla on esimerkiksi pitkä matka palveluihin, liikkumisen tai elämäntilanteen haasteita tai joille ei ole tarjolla lähiryhmätoimintaa. Aina ei myöskään tunnu houkuttelevalta tai mukavalta ajatus siitä, että istuu vieraassa tilassa tuntemattomien ihmisten kanssa puhumassa omista asioistaan. Asukkaat ja ammattilaiset ovat yksilöitä omine tarpeineen ja toiveineen. Siksi meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua erilaisiin palveluihin. 

Kanta-Hämeessä käynnistimme etäryhmätoiminnan kokeiluna ensin terveydenhuollossa tyypin 2 diabeetikoille. Marraskuussa heille käynnistyi jo kolmas etäryhmä. Lähikuukausina tarjontaa avautuu myös elintapaohjaukseen ja kuntoutukseen. Asukkaat ovat osallistuneet etäryhmätoiminnan suunnitteluun, ja osallistuminen on pyritty hiomaan mahdollisimman helpoksi – vaikka omalta kotisohvalta. Osallistujamäärät ovat olleet toistaiseksi maltillisia, joten toivomme etäryhmien tavoittavan yhtä useampia. 

Olemme saaneet eri asiakasryhmien ja ohjaustarpeiden äärelle Kanta-Hämeen parasta osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötahoja - se on ollut tärkein onnistumisemme etäryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitteluun on osallistunut eri alojen ammattilaisia, joilla on halu kehittää mahdollisimman laadukasta ohjaustarjontaa hyvinvointialueen asukkaille. Osaamisen hartioita leventävät innokkaat kuntien ja kolmannen sektorin toimijat. 

Miten löytää etäryhmätarjonta ja päästä mukaan? 

Voit vaikka kirjoittaa hakusanaksi Googleen “Oma Häme etäryhmät” ja valita tarjolle tulleesta listasta Etäryhmät - Oma Häme (omahame.fi) Verkkosivulla kerrotaan tarkemmin etäryhmistä, ja sieltä löytyy värikäs vuosikello. Kun liikutat hiiren kursoria kellon värikkäiden palasien päällä tai klikkaat auki jonkun kohdan, saat tietoa siitä mikä etäryhmä on kyseessä ja milloin se alkaa. 

Lähempänä etäryhmän alkua vuosikellolle tulee sähköinen linkki, jonka kautta pääset sisään etäryhmään. Tarvitset joko älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen ja verkkoyhteyden. Joissain etäryhmissä sinun pitää tunnistautua suomi.fi-palvelun kautta. Tunnistautuminen on vain sitä varten, että ryhmänvetäjä voi kirjata osallistumisesi etäryhmään potilastietoihisi. Sinun täytyy vain seurata ohjeita, niin pääset kyllä perille! 

Aina ei tarvitse lähteä kotoa saadaksesi tarvittavaa ohjausta ammattilaiselta. Riittää, kun avaat Oma Hämeen verkkosivut. 

Tiina Nikkanen 

perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää päivitetään 9.12. - toiminnoissa saattaa olla hitautta

UUTINEN / 05.12.2023

Järjestelmän päivitys saattaa häiritä Oma Hämeen toimipisteiden toimintaa.

Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää päivitetään 9.12. - toiminnoissa saattaa olla hitautta

UUTINEN / 05.12.2023

Järjestelmän päivitys saattaa häiritä Oma Hämeen toimipisteiden toimintaa.

UUTINEN / 05.12.2023

Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää päivitetään 9.12. - toiminnoissa saattaa olla hitautta

Uutista on päivitetty 8.12. klo 11.15.

Päivitys saattaa häiritä Oma Hämeen toimipisteiden toimintaa. Päivystyksen osalta toiminta hidastuu. Päivitykseen on varauduttu ylimääräisellä henkilökunnalla, mutta tästä huolimatta odotusajat voivat pidentyä normaaliin lauantaihin verrattuna. 

Muistathan aina ennen päivystykseen lähtemistä soittaa ensin neuvontanumeroon 116117 ja hätätilanteissa hätäkeskuksen numeroon 112.

Järjestelmän päivitys vaikuttaa myös sairaanhoitaja-chatin maanantain 11.12. aukioloaikoihin. Chat avautuu poikkeuksellisesti vasta klo 10. 

Pahoittelemme päivityksestä aiheutuvaa haittaa.

Jodelin logolla koristeltuja älypuhelimia ihmisten kädessä.

Oma Häme jatkaa jodlausta – somekeskustelulla halutaan murtaa sosiaalialan ennakkoluuloja

UUTINEN / 04.12.2023

Sosiaalialan työntekijät vastaavat yleisön kysymyksiin Jodelissa perjantaina.

Jodelin logolla koristeltuja älypuhelimia ihmisten kädessä.

Oma Häme jatkaa jodlausta – somekeskustelulla halutaan murtaa sosiaalialan ennakkoluuloja

UUTINEN / 04.12.2023

Sosiaalialan työntekijät vastaavat yleisön kysymyksiin Jodelissa perjantaina.

Jodelin logolla koristeltuja älypuhelimia ihmisten kädessä.

UUTINEN / 04.12.2023

Oma Häme jatkaa jodlausta – somekeskustelulla halutaan murtaa sosiaalialan ennakkoluuloja

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjosi elokuussa uudenlaisen mahdollisuuden lähestyä sosiaali- ja terveysalaa. Silloin joukko Oma Hämeen sote-ammattilaisia vastasi yleisön kysymyksiin Jodelissa. Perjantaina 8. joulukuuta Oma Häme jodlaa jälleen – tällä kertaa sosiaalialan työntekijät vastaavat kysymyksiin ja kertovat sosiaalialalla työskentelystä sekä alan arjesta. 

Rekrytointiasiantuntija Susanna Laari kertoo, että elokuun Jodel-tempaukseen osallistuneet Oma Hämeen työntekijät pitivät sitä positiivisena kokemuksena ja mukavana vaihteluna normaaliin työhön.

– Jodel antoi mahdollisuuden keskustella työnkuvasta eri tavalla. Hauska yllätys oli osan Jodelin käyttäjien erittäinkin yksityiskohtaisten kysymysten esittäminen, muun muassa siitä, mitä laitekantoja keskussairaalan röntgenin tiloissa on, sanoo Laari.

Jodel on erityisesti nuorten aikuisten suosima, paikallisuuteen perustuva viestintäsovellus, jossa käyttäjät voivat viestiä nimettömästi. Jodelia käyttää Suomessa kuukausittain noin 365 000 henkilöä.

Yleisön kysymyksiin Jodelissa  8. joulukuuta kello 12.30–16 ovat vastaamassa Oma Hämeen rekrytointiasiantuntijan lisäksi aikuissosiaalityön, vammaissosiaalityön ja vammaispalvelujen palvelutuotannon työntekijöitä. Jodel-keskustelulla halutaan oikoa sosiaalialaan liittyviä ennakkoluuloja.

– On hyvä kertoa, mitä oikeasti tapahtuu sossun luukun tuolla puolen, sanoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen.
 
– Vammaispalvelut ja vammaissosiaalityö on vähemmän tunnettuja sosiaalityön alueita. Usein ajatellaan, ettei sinne voi hakeutua töihin, jos ei alasta jotakin aiempaa kokemusta, kertoo vammaissosiaalityön päällikkö Leena Toivonen.

Oma Hämeen rekrytointi otti Jodelin käyttöön, koska hyvinvointialueen viestintä perinteisemmässä sosiaalisessa mediassa ei tavoita kaikkia. Lisäksi viestintä Jodelissa on henkilökohtaisempaa, koska kysymyksiin vastaa sote-alan ammattilainen omalla nimellään ja persoonallaan. Jodelin kyselytunnilla vastauksen kysymyksiin ja kommentteihin saa myös välittömästi.

Jodelin voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta. Oma Hämeen ammattilaisten kanssa pääsee keskustelemaan Jodelin pääkanavan yläosasta löytyvästä kiinnitetystä Boosted post -julkaisusta. Sitä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen keskusteluun 8.12. klo 11 alkaen ja esittää omia kysymyksiä. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin kello 12.30–16.

kotihoidon etähoitolaite

Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

UUTINEN / 01.12.2023

Etähoitoa toteutetaan aina, kun se on mahdollista.

kotihoidon etähoitolaite

Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

UUTINEN / 01.12.2023

Etähoitoa toteutetaan aina, kun se on mahdollista.

kotihoidon etähoitolaite

UUTINEN / 01.12.2023

Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

Etähoidon avulla voidaan tuottaa paremmin aikaan sidottua palvelua, esimerkiksi lääkkeiden ottamisen varmistamista. Ensi vuoden alkupuolella etähoidon mahdollisuus kattaa koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen. 

Kotihoidon etähoitolaite näyttää tältä.


Etähoito on palvelua, jossa kotona asuva asiakas ja kotihoidon hoitaja ovat kuva- ja ääniyhteydessä. Kotihoidon käynnit toteutetaan ensisijaisesti etähoidon käynteinä, mikäli se on mahdollista. Käynnit voidaan toteuttaa joko kokonaan etähoitona tai kokonaan kotikäynteinä – tai niin sanottuna hybridimallina eli osa hoidosta etänä ja osa kotona. 

–  Tällä hetkellä kotihoidon säännöllisistä kotikäynneistä koko hyvinvointialueella noin kolme prosenttia toteutetaan etähoitona, ensi vuodelle tavoite on viisi prosenttia. Tällä hetkellä erot alueilla ovat suuria, kertoo etä- ja digikeskuksen lähijohtaja Niina Päärnä Oma Hämeen kotihoidosta.

Teknologian soveltuvuutta palveluissa arvioidaan säännöllisesti, joten sen käyttö voi lisääntyä tai vähentyä tarpeen mukaan. Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi lääkehoidon, ravitsemuksen ja voinnin ohjaukseen, neuvontaan ja seurantaan.

Etähoidon laajentaminen aloitetaan Janakkalasta vielä tämän vuoden puolella. Hattulaan etähoidon laajentaminen on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta. Sen jälkeen etähoitoa voi toteuttaa kaikissa hyvinvointialueen kunnissa.

–  Jokainen etähoidon asiakas arvioidaan aina yksilöllisesti, että soveltuuko hän etähoidon asiakkaaksi. Asiakkaan ei tarvitse osata käyttää laitetta, vaan yhteys avautuu automaattisesti, kun hoitaja soittaa etäyhteydellä videopuhelun, Niina Päärnä selvittää. 

Etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Etäkäynnit auttavat pysymään paremmin sovituissa aikatauluissa. Samalla kentällä olevien hoitajien aikaa vapautuu niille käynneille, joissa tarvitaan fyysistä apua. 

–  Vaikka etähoidon käynnit ovat ajallisesti lyhyitä, pyritään niiden aikana antamaan asiakkaalle kokemus merkityksellisestä keskusteluhetkestä. Keskustelu on rehellistä ja avointa, puhutaan asiakkaalle tärkeistä aiheista ja jaetaan kuulumisia. Samalla hoituvat muun muassa lääkkeiden ottaminen ja ravitsemuksen varmistaminen, kuvailee etä- ja digikeskuksen etähoitaja Annika Pylvänen Riihimäeltä. 

Käsiä päällekkäin.

Kumppanuusavustushaku on auki 20.12. asti

UUTINEN / 01.12.2023

Kumppanuusavustusta voivat hakea järjestöt, jotka saavat rahoitusta esim. STEAlta.

Käsiä päällekkäin.

Kumppanuusavustushaku on auki 20.12. asti

UUTINEN / 01.12.2023

Kumppanuusavustusta voivat hakea järjestöt, jotka saavat rahoitusta esim. STEAlta.

Käsiä päällekkäin.

UUTINEN / 01.12.2023

Kumppanuusavustushaku on auki 20.12. asti

Kumppanuusavustusta voivat hakea järjestöt ja säätiöt, jotka

  • ovat kiinteässä yhteistyössä Oma Hämeen palvelujen kanssa
  • saavat rahoitusta muualta, kuten esim. STEAlta tai ELY-keskukselta
  • ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöjen toimintaedellytysten ja järjestöavustusten periaatteiden mukaisia ja toteuttavat periaatteiden mukaista toimintaa.

Kumppanuusavustuksilla hyvinvointialue sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja neuvottelevaan avustamiseen. Tavoitteena on kehittää yhdessä kantahämäläisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja/tai hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimintoja.  

Kumppanuusavustuksen hakulomakkeen löydät täältä

Fysioterapeutti taivuttaa naisasiakkaan jalkaa.

Tiedote fysioterapian ja jalkahoidon palveluntuottajille rintamaveteraanikuntoutuksesta

UUTINEN / 01.12.2023

Palveluntuottajahaku avautuu 4. joulukuuta - katso hakuohjeet.

Fysioterapeutti taivuttaa naisasiakkaan jalkaa.

Tiedote fysioterapian ja jalkahoidon palveluntuottajille rintamaveteraanikuntoutuksesta

UUTINEN / 01.12.2023

Palveluntuottajahaku avautuu 4. joulukuuta - katso hakuohjeet.

Fysioterapeutti taivuttaa naisasiakkaan jalkaa.

UUTINEN / 01.12.2023

Tiedote fysioterapian ja jalkahoidon palveluntuottajille rintamaveteraanikuntoutuksesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6. marraskuuta uuden rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirjan. Uusi sääntökirja astuu voimaan 1.1.2024. 

Palvelusetelillä tuotettavat palvelut: 
•    Rintamaveteraanikuntoutus fysioterapia 
•    Rintamaveteraanikuntoutus jalkahoito 

Palveluntuottajien tulee rekisteröityä ja jättää hakemus Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 
Palse.fi -sivuston kautta. Haku avautuu 4. joulukuuta.  

Palvelusetelituottajaksi hyväksytään hakijat, jotka täyttävät hakulomakkeessa ja sääntökirjoissa (palvelusetelisääntökirjan yleinen osa ja rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirja) mainitut ehdot. Sääntökirjat löytyvät Palse.fi -sivustolta. 

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 01.12.2023

Yksityisten palveluntarjoajien ajankohtaiset asiat löytyvät nyt Ammattilaiselle-otsikon alta

Hei yksityiset palveluntarjoajat, teitä koskevat ajankohtaiset asiat löytyvät Oma Hämeen sivuilta nyt Ammattilaiset-osion alta. Sivun osoite pysyy samana kuin ennenkin.

Siirry tästä ajankohtaisiin asioihin 

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

UUTINEN / 29.11.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai henkilöstöltä kannustavat tulokset Työterveyslaitoksen...

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

UUTINEN / 29.11.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai henkilöstöltä kannustavat tulokset Työterveyslaitoksen...

UUTINEN / 29.11.2023

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja panostaa työhönsä. Tämä selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta kyselystä, joka on tehty viiden hyvinvointialueen henkilöstölle syys-lokakuussa.  

Kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa 2023 (60 %) ja se kertoo työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna esimerkiksi Oma Hämeen laitos- ja välinehuoltajista 79 %, fysio- ja toimintaterapeuteista sekä erityisasiantuntijoista 78 %, lääkäreistä 77 % ja lähihoitajista 72 % suosittelee työnantajaa ystävälleen. Lisäksi lähijohtajien toiminta nähdään vahvasti oikeudenmukaisena. Kyselystä selviää myös, että Oma Hämeessä koetaan olevan paljon yhteisöllisyyttä ja me-henkeä tukevaa sosiaalista pääomaa. 

– Olen iloinen siitä, että Oma Hämeessä työnantajan suositteluindeksi on tutkituilla hyvinvointialueilla keskimääräistä huomattavasti korkeampi. Meillä on myös paljon työyhteisöjä, joissa tyytyväisyys ja yhteishenki ovat erinomaisella tasolla. Meillä on kuitenkin myös paljon kehitettävää ja parannettavaa. Nyt ryhdymme suunnittelemaan yhdessä toimenpiteitä, joilla tehdään Oma Hämeestä jokaiselle entistä parempi työyhteisö, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen 2023 osallistuivat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Sähköiseen kyselyyn vastasi 4 194 Oma Hämeen työntekijää eli 66 prosenttia henkilöstöstä.  

Työstressi on vähentynyt koronavuosista 

Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen 2023 mukaan sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa yleisesti ei näyttäisi tapahtuneen dramaattista pudotusta – työn kuormitus vaikuttaa jopa helpottaneen hieman vuoteen 2021 verrattuna. Työhön panostaminen ja sen mielekkyys ovat pysyneet vahvoina, joskin epävarmuustekijät työssä ovat edelleen suhteellisen korkealla. 

Yleisellä tasolla kokemus työpaineista on laskenut koronavuoden 2021 jälkeen takaisin aiempien tutkimusten lukemiin. Kyselyn tulosten perusteella esihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi hyvinvointialueilla yleisesti, mikä kertoo hyvää sote-henkilöstön työhyvinvoinnista. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulokset ovat suurelta osin samansuuntaiset kuin muillakin tutkituilla hyvinvointialueilla. Hienoisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Oma Hämeen henkilöstöstä kokee työnsä mielekkääksi useampi kuin tutkituilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Kanta-Hämeessä työntekijät kokevat eettistä kuormitusta, joskin hieman vähemmän kuin keskimäärin koko tutkimuksessa. Työpäivän aiheuttamasta rasituksesta kertoo palautuvansa Oma Hämeen vastaajista vain reilu kolmannes. 

– Työnteon kuormittavien tekijöiden vastapainoksi tarvitaankin sopivaa palautumista, jolloin ehkäistään kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana pienillä tauoilla ja lisäksi oleellista on pystyä vapaalla irtaantumaan työn ajatuksista. Oma Hämeessä on satsattu matalan kynnyksen mielen tukipalveluihin, ja henkilöstöetuja voi käyttää itselle mieluisiin harrastuksiin, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen

Tuloksia tarkasteltaessa nousee huolestuttavasti esille asiakastilanteissa koetun väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä. Hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Turvallisen työympäristön varmistamiseen pyritään jo varautumisen, perehdyttämisen ja osaamisen vahvistamisen kautta. Työhyvinvointikyselyn tuloksien kautta on tarkoitus suunnitella kohdennetumpi ja syvempi väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan toimintamalli.  

Kysely sisälsi myös muutaman vain Oma Hämettä koskevan kysymyksen. Näistä saatujen vastausten mukaan valtaosa vastanneista kokee selkeäksi heille asetetut tavoitteet sekä kokee saavansa käyttää työajan siihen, mihin heidät on palkattu. Työyhteisöissä työilmapiiristä koetaan pidettävän huolta ja työtoverit kannustavat toisiaan.  

Tammikuussa saadaan lisää tietoa sote-henkilöstön työhyvinvoinnista, kun Työterveyslaitos kertoo Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen tuloksista.

Aluevaltuutettuja istumassa Raatihuoneen valtuustosalissa.

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

UUTINEN / 29.11.2023

Taloustilanne haastaa päättäjiä loppuvuoden päätöksenteossa.

Aluevaltuutettuja istumassa Raatihuoneen valtuustosalissa.

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

UUTINEN / 29.11.2023

Taloustilanne haastaa päättäjiä loppuvuoden päätöksenteossa.

Aluevaltuutettuja istumassa Raatihuoneen valtuustosalissa.

UUTINEN / 29.11.2023

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Vaikea taloustilanne haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tämän talven päätöksenteossa.


Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 sekä palveluverkon määrittelyperiaatteet ovat valtuuston käsittelyssä 19. joulukuuta. Palveluverkkoon tehtävät muutokset sekä toinen talouden tasapainottamisohjelma tulevat valtuustokäsittelyyn puolestaan maaliskuussa 2024.

Molemmissa kokouksissa päättäjien on tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja rahoituksen kohdentamisesta. Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen taloutta ja palveluverkon määrittelyperiaatteita.

Valtuusto sai seminaarissa laajan katsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta, talousarvion valmistelusta toimialoittain sekä strategian toimeenpanosta. Toimialajohtajat esittelivät toimialansa budjetteja, niihin sisältyviä panostuksia, säästökohteita ja mahdollisia riskejä.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille realistinen kuva taloustilanteesta ja siitä, millaisia päätöksiä talouden tasapainottaminen vaatii. 

– On tärkeää, että valtuusto saa syksyn muutosten jälkeen tilannekatsauksen taloustilanteesta. On tärkeää myös, että voimme keskustella yhdessä palveluverkon määrittelyperusteista. Nehän tulevat ohjaamaan päätöksentekoa maaliskuussa, kun päätetään muutoksista Oma Hämeen palveluverkkoon ja toimipisteisiin, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.). 

Lähetekeskustelu palveluverkon määrittelyperiaatteista kuului myös aluevaltuuston seminaariohjelmaan. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään periaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Valtuutettujen tuli pohtia työpajoissaan määrittelyperiaatteita niin, että niissä huomioidaan palvelutarpeen kasvu, henkilöstön saatavuus sekä kustannuskehitys. Päättäjien keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yhden luukun periaate, toimitilojen tehokas käyttö, aukioloaikojen laajentaminen, palvelujen sijainti ja joukkoliikenteen sujuvuus. Valtuutetut kävivät keskustelua esitetystä palvelukeskus – palvelupiste -rakenteesta, jonka tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontatapaa maakunnan väestölle.

Pohdinnassa oli myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen rooli tulevaisuudessa – kuinka paljon niihin voidaan nojata ja toisaalta, kuinka osataan arvioida oikein niiden kysynnän kasvu. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hillitseminen. 

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta. Käsittely jatkuu aluehallituksessa 4. ja 11. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

nainen nojaa miehen olkapäähän

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

ARTIKKELI / 29.11.2023

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

nainen nojaa miehen olkapäähän

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

ARTIKKELI / 29.11.2023

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

nainen nojaa miehen olkapäähän

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

  • Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
  • Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
  • Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
  • Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

UUTINEN / 28.11.2023

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

UUTINEN / 28.11.2023

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

UUTINEN / 28.11.2023

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Kanta-Hämeessä on maaliskuusta saakka ohjattu kiireettömät ensihoitotehtävät hätäkeskuksesta ensihoidon puhelinarviointiin sen sijaan, että paikalle olisi automaattisesti lähetetty ambulanssi. Uusi käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi sekä asiakkaiden että hyvinvointialueen kannalta.

Ensihoitopalveluista vastaa Oma Hämeessä pelastuslaitos. Kanta-Hämeessä on vuodessa noin 30 000 ensihoidon tehtävää. Näistä kolmannes on kiireettömiä. Kiireettömiä tehtäviä ovat esimerkiksi yleistilan lasku ja erilaiset raaja- ja vartalokivut.

Jos akuuttia hoidon tarvetta ei ole, ambulanssi normaalisti kuljettaisi asiakkaan päivystykseen tai hän jäisi kotiin. Kumpikaan vaihtoehto ei aina ole paras asiakkaan kannalta. Nyt Kanta-Hämeessä asiakkaan tilanne arvioidaan puhelimessa, ja hänet ohjataan suoraan oikealle hoitopolulle ilman turhaa jonottamista päivystyksessä tai pompottelua paikasta paikkaan. 

–  Ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinarviointia on nyt reilu puoli vuotta takana. Malli on löytänyt ansiokkaasti paikkansa ensihoidon ja muun soten rajapinnassa asiakasta ja hyvinvointialueen toimintaa palvellen. Tästä on hyvä jatkaa integraation kehittämistä, sanoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarvioinnin toimintaa on Oma Hämeessä kehitetty osana RRP2-hanketta, joka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on nimetty Syli-hankkeeksi. Kanta-Hämeen RRP2 Syli-hanke on osa kansallista, EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä. 

Jo yli puolet kiireettömistä tehtävistä hoituu puhelimitse

Ensihoitotehtävät ovat Kanta-Hämeessäkin lisääntyneet koronan myötä. Samaan aikaan on tullut paine vähentää päivystyksen kuormittumista ja tarve ohjata potilaita suoremmin oikeaan hoitoon. Muun muassa näistä syistä Oma Hämeessä ryhdyttiin kehittämään kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointia. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia muualla Suomessa. 

–  Asiakkaalle hoidon tai arvion tarve on aina todellinen, joten siinä mielessä ensihoidolla ei ole turhia tehtäviä. Kuitenkin ensihoitopalvelujen saatavuuden turvaamisen ja kustannustehokkuuden vuoksi ambulansseja ei kannata käyttää kaikkien kiireettömien tehtävien hoitamiseen, selittää Hakala.

Oma Hämeessä kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi aloitettiin maaliskuussa 2023. Neljä sairaanhoitajaa hoitaa puhelinarviointia ensihoidon tilannekeskuksen tiloissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Toimintamallissa hätäkeskus ohjaa kiireettömät ensihoitotehtävät päiväsaikaan ja alkuillasta puhelinarviointipisteen hoidettavaksi.

Alkuvaiheessa tavoitteena oli käsitellä noin kolmannes tehtävistä ilman ambulanssia. Alustava tavoite saavutettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana, ja kesä-syyskuun aikana puhelimitse on hoitunut jo hiukan yli puolet tehtävistä. 

– Hyvinvointialueen näkökulmasta lisäarvo on toteutunut jo tuhat kertaa puhelinarvioinnin avulla. Näissä tuhannessa tapauksessa ei ole ollut tarvetta ajaa ambulanssilla eri puolille Kanta-Hämettä. Tämä ei olisi mahdollista ilman ammattitaitoisia, kehitysmyönteisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. He etsivät luonnostaan ratkaisuja ja rakentavat yhteistyöverkostoa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, toteaa Hakala.

Seuraavaksi kehitetään kotisairaalan ja ensihoidon yhteistyötä

Puhelinarvioinnin myötä Oma Hämeen ensihoito on voinut hoitaa kiireellisiä tehtäviä nopeammin. Samalla ensihoidon työtyytyväisyys on parantunut, kun henkilöstöltä ovat vähentyneet työtehtävät, joiden hoitamiseen kentällä ei ole kunnollisia työkaluja.

–  Asiakkaat puolestaan ovat saaneet ystävällistä palvelua ja ratkaisun tilanteeseensa. Puhelinarvioinnin henkilökunta pyrkii löytämään aina oikean hoitopolun ja saamaan asiakkaille kokemuksen, ettei heitä pompotella, vaan tilanteeseen pyritään löytämään yhdessä ratkaisu, kertoo Hakala.

Koska toimintamalli on uusi Oma Hämeessä, ei organisaatiossa ole ollut valmiita konsultaatiokäytänteitä ja -kanavia.

–  Suhtautuminen konsultaatioihin on ollut hyvinvointialueella rakentavaa ja yhteistyöhakuista, mikä kertoo Oma Hämeen yhteisistä tavoitteista ja strategian toteuttamisesta. Integraation kehittämistä jatketaan systemaattisesti ja seuraavaksi kehitetään myös kotisairaalan ja ensihoidon yhteistä toimintaa, sanoo Hakala.

Oma Hämeen sydänlogo.

Turvallisuustiedote Guardian 4 -sensorin tarkkuusongelmasta Medtronic-diabetestuotteiden käyttäjille

UUTINEN / 28.11.2023

Noudata toimintaohjeita, jotka löydät tiedotteesta löytyvästä ohjeesta.

Oma Hämeen sydänlogo.

Turvallisuustiedote Guardian 4 -sensorin tarkkuusongelmasta Medtronic-diabetestuotteiden käyttäjille

UUTINEN / 28.11.2023

Noudata toimintaohjeita, jotka löydät tiedotteesta löytyvästä ohjeesta.

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 28.11.2023

Turvallisuustiedote Guardian 4 -sensorin tarkkuusongelmasta Medtronic-diabetestuotteiden käyttäjille

Medtronic tiedottaa diabetestuotteiden käyttäjiä, joilla on Guardian™ 4 -sensoreita käytössä. Medtronic on sisäisessä tarkastuksessaan huomannut, että tiettyjen eränumeroiden Guardian™ 4 -sensorit saattavat antaa epätarkkoja glukoosiarvoja. Medtronicin sisäistä valvontaa on tarkistettu ja parannettu tämänkaltaisen ongelman välttämiseksi tulevaisuudessa.

MiniMed™ 780G -järjestelmän käyttäjät

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita MiniMed™ 780G -järjestelmän kanssa, järjestelmä saattaa käyttää sensorin epätarkkaa glukoosilukemaa automaattisen korjausannoksen tarpeesta päättämiseen tai bolusehdotuksen laskemiseen. Tämä saattaa johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän käyttäjät (älykäs monipistoshoitojärjestelmä)

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän kanssa, voi sensorin epätarkka glukoosilukema johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun (mikäli tätä tietoa käytetään insuliiniannoksen laskemiseen) ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Toimi näin

Selvitä, onko sinulla sensoreita, joita kyseinen ongelma saattaa koskea. Jos on, noudata toimintaohjeita, jotka löydät erillisestä ohjeesta.

Katso ohje tästä

Laitevalmistaja on informoinut kyseisiä tuotteita käyttäviä asiakkaita myös suoraan kirjeitse.

Oma Hämeen logo

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

UUTINEN / 27.11.2023

Aluehallitus käsitteli säätiön hallituksen esitystä liikkeenluovutuksesta maanantain kokouksessaan.

Oma Hämeen logo

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

UUTINEN / 27.11.2023

Aluehallitus käsitteli säätiön hallituksen esitystä liikkeenluovutuksesta maanantain kokouksessaan.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 27.11.2023

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Sairaskotisäätiön hallitus on päättänyt 15. marraskuuta suunnitelmasta asettaa säätiö selvitystilaan ja käynnistää neuvottelut toiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö kertoi aiemmin syksyllä Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut tilanteesta säätiön kanssa lokakuussa. Tähän asti hyvinvointialue on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä. Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. 

Henkilöstö siirtyisi Oma Hämeeseen vanhoina työntekijöinä

Tällä hetkellä Ilveskodissa työskentelee vajaat 40 työntekijää, joille järjestetään infotilaisuus tiistaina 28. marraskuuta. Henkilöstön siirtoa koskeva muutosneuvottelu käydään joulukuussa.

– Olen helpottunut Ilveskodin ja hyvinvointialueen yhteisestä päätöksestä purkaa säätiön toiminta ja varmistaa toimintaedellytykset hyvinvointialueen toimesta. Henkilökunnalle luodaan näin mahdollisuus siirtyä hyvinvointialueen palvelukseen ja turvata työsuhteen jatkuvuus, sanoo Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki.

Liikkeenluovutuksessa henkilökunta siirtyisi hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä, jolloin heidän nimikkeensä, palkkansa ja lomaoikeutensa säilyisivät. 

– Ilveskodissa työskentelee osaavia ammattilaisia, joita tarvitaan hyvinvointialueella. On ilo toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi Oma Hämeelle, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Asiakkaita Ilveskodilla on nyt reilut parikymmentä, joista osa on pitkäaikaishoidossa olevia. Lisäksi säätiölle kuuluvassa Ilvesmajassa asuu seitsemän yhteisöllisen palveluasumisen asukasta.

Asiakkaiden hoidosta laaditaan suunnitelma. Joulukuun ajan toiminta Ilveskodissa pysyy ennallaan, jos henkilökuntaa on riittävästi. Joka tapauksessa hyvinvointialue huolehtii asiakkaiden tarvitsemista palveluista. 

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntoa Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta

Ilveskodilla on sotainvalidien kuntoutus- ja hoitopalveluista puitesopimus Valtiokonttorin kanssa vuoden 2027 loppuun. Valtiokonttori vastaa Suomessa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palveluntuottaja Ilveskoti on Kanta-Hämeessä. Säätiön käytössä on kaksi toimitilaa: Ilveskoti ja palvelutalo Ilvesmaja, joka on muuttumassa yhteisöllisen asumisen kohteeksi uuden sosiaalipalvelulain vaatimusten mukaisesti.

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntojen pyytämistä säätiön hallituksessa edustettuina olevilta yhteisöiltä eli Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta. Hyvinvointialueen aluehallitus antoi oman lausuntonsa maanantaina kokouksessaan.

– Säätiön purkaminen on hidas prosessi. Se on syytä erottaa säätiön toiminnan ja henkilökunnan siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle. Toiminnan ja henkilökunnan siirto liikkeenluovutuksen periaattein on syytä tehdä hyvinvointialueelle mahdollisimman nopeasti. Säätiörakenteen juridinen purkaminen on eri asia, josta vastaa säätiön asettama selvitysmies, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola Oma Hämeestä. 

Säätiön hallinnon tehtävänä on huolehtia selvitysmenettelyn käytännön järjestelyistä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 

– On todella huojentavaa, että olemme löytäneet kaikkia palvelevan ja palvelut turvaavan ratkaisun Ilveskodille. Hyvinvointialueella on leveämmät hartiat suunnitella niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin tarpeita pitkässä juoksussa. Säätiöpohjainen toiminta Ilveskodissa on tullut nyt tiensä päähän, pitää ajatella kokonaisuutta Kanta-Hämeen alueella. Tietysti toivomme, että siinä Ilveskodin henkeä, tasoa ja ammattitaitoa osataan käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi, toteaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Aluehallituksen kokoukset muut asiat

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi Oma Hämeen talouden toteuman 1– 10/2023. Aluehallitus edellyttää kustannusnousuanalyysin laatimista henkilöstökustannusten ja osto-palveluiden osalta. Lisäksi aluehallitus edellyttää talouden tasapainottamisohjelman päivittämistä maaliskuun loppuun mennessä sekä lyhyen aikavälin tasapainottamistoimenpiteiden esittelemistä käyttösuunnitelman yhteydessä.

Lisäksi aluehallitus aloitti maanantaina hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion käsittelyn. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen 1. vaiheen ja jatkaa talousarvion käsittelyä kokouksissaan seuraavissa kokouksissaan 4. ja 11. joulukuuta. 

Hattulan terveyspalveluiden liikkeenluovutusta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen 27.11. kokouksen esityslista

Tiedote hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä

Lumisia pihlajanmarjoja.

Hämeenlinnan Viipurintiellä toimiva NoPPa on suljettuna 28.11–8.12.23

UUTINEN / 24.11.2023

Sulku koskee ajanvarauksetonta vastaanottoa, sovitut ajanvaraukset hoidetaan.

Lumisia pihlajanmarjoja.

Hämeenlinnan Viipurintiellä toimiva NoPPa on suljettuna 28.11–8.12.23

UUTINEN / 24.11.2023

Sulku koskee ajanvarauksetonta vastaanottoa, sovitut ajanvaraukset hoidetaan.

Lumisia pihlajanmarjoja.

UUTINEN / 24.11.2023

Hämeenlinnan Viipurintiellä toimiva NoPPa on suljettuna 28.11–8.12.23

Perustason mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu NoPPa, joka toimii Viipurintiellä, on suljettuna 28.11–8.12.23. Sulku koskee ajanvarauksetonta vastaanottoa, sovitut ajanvaraukset hoidetaan.

Influenssa- ja koronarokotuksiin pääsee jälleen varaamaan aikoja

UUTINEN / 24.11.2023

Forssassa on vielä walk in -rokotuspäivä 2.12.

Influenssa- ja koronarokotuksiin pääsee jälleen varaamaan aikoja

UUTINEN / 24.11.2023

Forssassa on vielä walk in -rokotuspäivä 2.12.

UUTINEN / 24.11.2023

Influenssa- ja koronarokotuksiin pääsee jälleen varaamaan aikoja

Influenssa- ja koronarokotteita saadaan lisää Kanta-Hämeeseen marras-joulukuun vaihteessa. Uusia rokotusaikoja on nyt avattu varattavaksi sähköisesti tai puhelimitse. 

Ajanvaraus on jo auki Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä. Hämeenlinnassa ja Janakkalassa aikoja voi varata sähköisesti ja puhelimitse. Riihimäen seudulla aikoja voi varata soittamalla. Forssan seudun sähköinen ajanvaraus avautuu lähipäivinä. Hattulan tiedot päivitetään myöhemmin rokotusinfo-sivulle.

Lisäksi Forssassa järjestetään walk in -rokotus reilun viikon päästä. Lauantaina 2. joulukuuta kello 9-15 influenssa- ja koronarokotuksia annetaan ilman ajanvarausta Forssan pääterveysasemalla (Urheilukentänkatu 2). Tämä rokotusmahdollisuus koskee vain Forssan seudun asukkaita.

Rokotusten ajanvaraus ruuhkautui lokakuun lopussa. Takaisinsoittojonot on saatu purettua pääosin. Jonoa on yhä Hämeenlinnassa. Takaisinsoittoa kannattaa odottaa kärsivällisesti - asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. Puhelinjonossa odottavat tulevat saamaan rokotteensa. 

Katso kuntakohtaiset ajanvarausohjeet täältä

Hoitaja antaa rokotteen potilaalle.

UUTINEN / 23.11.2023

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvarausruuhkaa on saatu purettua – uuden rokotuserän aikoja ei vielä pääse itse varaamaan

Influenssa- ja koronarokotteita saadaan lisää Kanta-Hämeeseen marras-joulukuun vaihteessa. Uusia rokotusaikoja avataan asukkaiden varattavaksi, kun rokotemäärät täsmentyvät.

Rokotusten ajanvarausruuhkaa on saatu purettua hyvin: takaisisoittoihin on vastattu ja aikoja on annettu asiakkaille. Jonoa on yhä Hämeenlinnassa, jossa noin 400 puhelua odottamassa takaisinsoittoa. Takaisinsoittoa kannattaa odottaa kärsivällisesti - asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. Puhelinjonossa odottavat tulevat saamaan rokotteensa. 

Influenssa- ja koronarokotuksia on annettu Oma Hämeessä ajanvarauksella 13. marraskuuta lähtien. 

Jos et ole vielä saanut tai varannut aikaa, kannattaa odottaa, kunnes tiedotamme, että aikoja voi jälleen varata. Ajanvaraus on sitten mahdollista jälleen sekä sähköisesti että puhelimitse. 

Katso kuntakohtaiset rokotusohjeet täältä

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

UUTINEN / 23.11.2023

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee talousarviota maanantaina aluehallitukselle.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

UUTINEN / 23.11.2023

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee talousarviota maanantaina aluehallitukselle.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

UUTINEN / 23.11.2023

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

Nopeasti ja yllättäen heikentynyt valtion rahoitus ja kustannusten nopea kasvu ovat painaneet hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennusteen noin 70 miljoonaa miinukselle. Tämä on 15 miljoonaa aiempaa ennustetta heikompi. 

Valtion niukentunut rahoitus yhdessä tämän vuoden heikentyneen tilinpäätösennusteen kanssa tarkoittaa 130 miljoonan euron tasapainotustarvetta vuosina 2024–2026. Tämä edellyttää keväällä hyväksytyn, nyt käynnissä olevan talouden tasapainottamisohjelman toteutumista täysimääräisenä. Sillä haetaan 32 miljoonan euron menoleikkauksia vuoteen 2026 mennessä muun muassa hallinnosta, erikoissairaanhoidosta ja ikäihmisten palveluista. 

Edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi Oma Hämeen on laadittava toinen talouden tasapainottamisohjelma. Sillä tavoitellaan noin 50 miljoonan euron menokasvun hillintää vuoteen 2026 mennessä. Uusi tasapainottamisohjelma tuodaan päätöksentekoon yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa eli maaliskuussa 2024. 

– Päätöksiä ei tule tässä tilanteessa lykätä, mutta suunnitelmien pitää olla toimeenpanokelpoisia. Suunnitelmien tekemisen kanssa yhtä aikaa yksiköissä tehdään myös heti vaikuttavia muutoksia talouteen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Taloustilanteeseen haetaan korjausta myös palveluverkkomuutoksilla. Alustavan arvion mukaan niillä voitaisiin saavuttaa noin 30 miljoonan säästöt lähivuosina. Hyvinvointialuejohtaja painottaa, ettei talous kuitenkaan tasapainotu pelkästään toimipistemuutoksilla.

– Maaliskuussa valtuustolla on edessään puntarointi siitä, miten pitkälle menoleikkauksissa ollaan valmiita menemään ja haetaanko valtioneuvostolta lisärahoitusta, sanoo Naukkarinen.

Palvelut turvataan talousvaikeuksista huolimatta

Talousvalmistelun kantavana ideana Oma Hämeessä on asukkaiden yhdenvertaisten ja yhtenäisten palvelujen turvaaminen. 

– On tärkeää muistaa, että tiukkojen talousraamien taustalla on syvä huoli Suomen tulevaisuudesta ja kansantaloutemme tilasta. Arvostuksesta demokraattisesti säädettyjä lakeja kohtaan, katsomme Oma Hämeessä vielä kerran keväällä, onko mahdollista päästä valtion vaatimiin säästötavoitteisiin asetetussa aikaraamissa. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei ole. Toivon, että järki lopulta voittaa valtionkin päässä ja siellä ymmärretään, mitä voi muuttaa missäkin aikataulussa. Kaikkemme teemme, mutta on hyvä muistaa, että epärealistinen vauhti johtaa hallitsemattomiin riskeihin, sanoo Naukkarinen.

Oma Hämeen ensi vuoden talousarviota on laadittu poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Valtion rahoitus on muuttunut moneen kertaan kuluneen vuoden aikana. Taloussuunnittelu on ollut vaikeaa kuntien tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuuksia. 

– Ennakoitua suurempi alijäämä oli ikävä yllätys, joka selvisi maanantaina. Etenkin sotessa loppuvuosi tuo tyypillisesti suurempia menoeriä. Asiaan varauduttiin jo alkusyksystä siirtämällä valtuusto mahdollisimman myöhäiseksi, jotta kaikki saatavilla oleva tieto on käytössä päätöksentekoon. Se tekee siitä henkisesti vaikeampaa, mutta on vastuullista päättää rehellistä ja oikeaa tilannekuvaa vasten, painottaa Naukkarinen.

15 miljoonan lisäys tämän vuoden alijäämään johtuu muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvusta, hälytys- ja ylityökorvauksista sekä ostopalveluiden kasvusta, joista merkittävimpiä ovat ulkopuolisten sairaaloiden ostot. Lain mukaan hyvinvointialueen on katettava syntyvä alijäämä viimeistään vuonna 2026.

Pseudo-budjetointi ei kannata

Oma Hämeen uudella talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan 50 miljoonan euron hillintää menojen kasvuun. Säästöjä on tarkoitus etsiä muun muassa tehostamalla hankintojen johtamista. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukemalla tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Näillä kahdella keinoilla olisi mahdollisuus saada arviolta 16–20 miljoonan euron säästöt. 

Lisäksi henkilöstön työpanosta aiotaan kohdentaa paremmin, mikä tarkoittaa henkilöstön liikkumisen lisäämistä eri yksiköiden välillä, vuokratyövoiman käytön ja ylitöiden karsimista sekä rekrytoinnin hallintaa. Toimintaa on tarkoitus tehostaa lisäämällä hoitohenkilöstön välillisen ja välittömän asiakastyön määrää suhteessa hallinnolliseen työhön. Tarkoituksena on esimerkiksi nopeuttaa kirjaamistyön siirtymistä sihteereille. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää tekoälyratkaisuja hallinnollisessa työssä. Näillä keinoilla voitaisiin puolestaan saada 15–25 miljoonan euron säästöt.

Lisäkeinoina menojen hillintään nähdään mahdolliset yhtiöittämisratkaisut, esimerkiksi oman vuokratyöyhtiön perustaminen. Yksi mahdollisuus on karsia hyvinvointialueen ei lakisääteisiä -tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaikkia vapaaehtoisia palveluja on pakko tarkastella ennen pitkää. 

– Tässä on kyse niin tärkeistä asioista, että meidän on oltava huolellisia ja rehellisiä. En ole koskaan urallani nähnyt pseudo-budjetoinnin, jota myös tavoitteelliseksi budjetiksi kutsutaan, johtavan tasapainoiseen talouteen. Sillä kyllä saa talouden tasapainoon paperilla, mutta virallinen tilinpäätös tasapainottuu vain toteuttamiskelpoisilla suunnitelmilla, jotka myös viedään läpi.

– Tämä vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin henkilöstöltä. Sitoutuminen taas edellyttää sellaista päätösprosessia, jossa on kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen kokemus, vaikka jäisikin lopulta vähemmistöön näkemyksensä kanssa, toteaa Naukkarinen.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta ennen joulua

Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio perustuu talousarvioraamiin, jonka aluehallitus antoi 23. lokakuuta syksyn aikana muuttuneen valtion rahoituksen vuoksi. Hyvinvointialueen lautakunnat, konsernipalveluiden toimiala sekä strategia- ja integraatio -toimiala ovat valmistelleet omat talousarvioesityksensä uuden raamin pohjalta. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta ja edelleen 4.12. ja 11.12. Aluevaltuusto käsittelee esitystä seminaarissaan 29. marraskuuta. Päätöksenteossa talousarvio on joulukuussa: aluehallitus tekee 11. joulukuuta oman esityksensä aluevaltuustolle, joka päättää siitä kokouksessaan 19. joulukuuta. 

Valtuuston päättämien linjojen pohjalta tullaan tarkentamaan uuden tasapainottamisohjelman kohdennuksista. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään myös periaatteista, joiden mukaan palveluverkkoa tullaan tarkastelemaan. Palveluverkkoon tehtävistä muutoksista päätetään maaliskuussa.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys löytyy aluehallituksen 27.11.2023 kokouksen esityslistasta

Lue lisää palveluverkosta

Lue lisää ensimmäisestä tasapainottamisohjelmasta

Oma Hämeen sydänlogo.

Riihimäen seudun hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti

UUTINEN / 23.11.2023

Pahoittelemme ongelmasta aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. 

Oma Hämeen sydänlogo.

Riihimäen seudun hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti

UUTINEN / 23.11.2023

Pahoittelemme ongelmasta aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. 

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 23.11.2023

Riihimäen seudun hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti

Riihimäen seudun asiakkaille tarkoitettu hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti. Hoitotarviketilauksen voit tehdä myös soittamalla numeroon 019 758 5632.

Tee hoitotarviketilaus

Pahoittelemme ongelmasta aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. 

 

Oma Häme ohjaa eJoulupuu-keräyksen tuottoja vähävaraisille lapsille ja nuorille

UUTINEN / 22.11.2023

Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset.

Oma Häme ohjaa eJoulupuu-keräyksen tuottoja vähävaraisille lapsille ja nuorille

UUTINEN / 22.11.2023

Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset.

UUTINEN / 22.11.2023

Oma Häme ohjaa eJoulupuu-keräyksen tuottoja vähävaraisille lapsille ja nuorille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toimii vuoden 2023 eJoulupuu-keräyksen lahjoituskohteena. Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset.

eJoulupuu on Joulupuu ry:n verkkovarainkeräys, jonka tuotolla autetaan eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria. eJoulupuu-keräys eroaa perinteisestä Joulupuu-keräyksestä siten, että siihen voi lahjoittaa rahaa. Verkkokeräyksen avulla lahjoituksia saadaan ohjattua niillekin paikkakunnille, joilla ei ole fyysisiä lahjoja ja lahjakortteja kokoavaa Joulupuu-keräystä. 

Kanta-Hämeessä uusina kuntina ovat mukana Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä. Kaikki alueen kunnat on lueteltu Joulupuun paikalliskeräykset-sivulla. Sitä kautta pääsee tekemään lahjoituksen haluamaansa kuntaan.  

Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset. Keräys on avoinna 26.12. saakka, ja kertyneet varat jaetaan harkinnanvaraisena tukena keräystä seuraavan vuoden aikana. 

–  Jokaisen paikkakunnan saldo käytetään kyseisen kunnan lasten ja nuorten auttamiseen. Käytännössä keräysvarojen jakamisesta huolehtivat sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka tuntevat paikalliset lapset ja nuoret ja pystyvät arvioimaan avun tarvetta, kertoo lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo Oma Hämeestä. 

– On hienoa, että voimme tälläkin tavalla tukea eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Lahjoitusvaroilla voidaan tukea esimerkiksi heidän harrastuksiaan, Ylätalo iloitsee. 

Joulupuu ry toteuttaa rahankeräyksen yhteistyössä Kirkkopalvelut ry:n Kotimaanavun kanssa. Keräyksessä käytetään Kotimaanavun rahankeräyslupaa ja -alustaa (Keräyslupa RA/2020/639). Keräyssaldosta pidätetään 15 % keräyskulu, ja loput 85 % tilitetään lahjoituksen vastaanottajien jaettavaksi. Joulupuu ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. 

Täältä löytyvät linkit eJoulupuun paikalliskeräyksiin:
Paikalliskeräykset - Joulupuu

Täällä on lisätietoa eJoulupuu-keräyksestä:
eJoulupuu - Joulupuu

Ihminen istuu rappusissa pää painuksissa, huppu päässä.

Oletko huolissasi toisesta ihmisestä?

UUTINEN / 21.11.2023

Voit tehdä huoli-ilmoituksen täyttämällä Tuen tarpeen ilmoitus -lomakkeen.

Ihminen istuu rappusissa pää painuksissa, huppu päässä.

Oletko huolissasi toisesta ihmisestä?

UUTINEN / 21.11.2023

Voit tehdä huoli-ilmoituksen täyttämällä Tuen tarpeen ilmoitus -lomakkeen.

Ihminen istuu rappusissa pää painuksissa, huppu päässä.

UUTINEN / 21.11.2023

Oletko huolissasi toisesta ihmisestä?

Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat tai ikäihmisen arjen haasteet.
 
Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. 

Kanta-Hämeen kunnilla on ollut aiemmin erilaisia tapoja, miten huolen toisesta ihmisestä on voinut ilmoittaa. Ilmoitukselle on ollut myös erilaisia nimiä, kuten huoli-ilmoitus tai tuen tarpeen ilmoitus.

Ilmoitukset löytyvät nyt keskitetysti hyvinvointialueen eli Oma Hämeen verkkosivuilta nimellä Tuen tarpeen ilmoitukset. Lomakkeita on kolme erilaista: tuen tarpeen ilmoitus aikuisesta, tuen tarpeen ilmoitus ikäihmisestä ja tuen tarpeen ilmoitus lapsiperheestä. Lapsiperheen lomakkeella voit tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Sivuilla on myös sosiaalisen raportoinnin lomake, jolla voi ilmoittaa huolta herättävästä ilmiöstä

Täältä löydät tuen tarpeen ilmoitus -lomakkeet

Pöydällä on aamiaiskattaus, jossa on puurolautanen, hedelmälautanen sekä juomia.

Oma Häme yhtenäistää kotiin toimitettavien aterioiden toimintamallin

UUTINEN / 21.11.2023

Aluehallitus päätti uudesta käytännöstä maanantain kokouksessaan.

Pöydällä on aamiaiskattaus, jossa on puurolautanen, hedelmälautanen sekä juomia.

Oma Häme yhtenäistää kotiin toimitettavien aterioiden toimintamallin

UUTINEN / 21.11.2023

Aluehallitus päätti uudesta käytännöstä maanantain kokouksessaan.

Pöydällä on aamiaiskattaus, jossa on puurolautanen, hedelmälautanen sekä juomia.

UUTINEN / 21.11.2023

Oma Häme yhtenäistää kotiin toimitettavien aterioiden toimintamallin

Ikäihmisille kotiin toimitettavien aterioiden käytäntö yhtenäistyy Kanta-Hämeessä. Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan, että Oma Hämeessä otetaan käyttöön palveluseteli kotiin toimitettavia aterioita varten. Uusi käytäntö tulee voimaan alkuvuoden 2024 aikana.

Aluehallitus on aiemmin linjannut, että ikääntyneiden palveluissa voidaan järjestää aterioita kotiin asiakkaille, joiden fyysinen tai psyykkinen kunto tai elämäntilanne sitä vaatii. Tähän asti kunnissa on ollut hyvin erilaisia käytäntöjä kotiin toimitettavissa aterioissa. Osa kunnista on käyttänyt ostopalvelua ja joissakin kunnissa on ollut oma ateriapalvelu. Asiakkaita on ollut muutamia kymmeniä kunnittain. Palveluseteliä ei ole ollut maakunnassa aiemmin käytössä.

Ateriapalvelun tavoitteena on tukea kotona asumista ja edistää asiakkaiden toimintakykyä ehkäisemällä vajaaravitsemuksen syntymistä. Palvelusetelillä asiakas voi itse valita aterian tuottajan ja sitä kautta saada mieltymyksensä mukaiset, ravitsevat ateriat. Hyvä ravitsemustila ylläpitää asiakkaan toimintakykyä ja tutkitusti vähentää sairaalassa vietettyjä hoitojaksoja.

Palvelusetelin käyttöönotto vaatii vielä valmistelua hyvinvointialueella. Palvelusetelin arvoa tai sisältöä ei ole vielä määritelty, eikä palvelutuottajien listakaan ole vielä valmiina. Palvelusetelillä on tarkoitus voida ostaa kylmiä tai kuumia aterioita sekä niiden kuljetus. Oma Häme valmistelee lisäksi ostopalvelujärjestelyn siltä varalta, että joku palveluun oikeutettu asiakas kieltäytyy käyttämästä palveluseteliä. 

Perhekeskuspalveluihin uusi lääkärin virka

Maanantain kokouksessaan aluehallitus lisäksi perusti lääkärin viran perhekeskuspalveluihin, perhe- sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalle. Kasvatus- ja perheneuvonnan konsultoivan lääkärin tehtävää hoidettu tähän saakka ostopalveluna. Uudella viralla saadaan hillittyä kustannusten nousua ja tehostettua omaa toimintaa. 

Palkkiosääntöasian aluehallitus palautti valmisteluun, muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. marraskuuta.

Aluehallituksen 20.11.2023 kokouksen esityslista

Ulkokuva Lopen yhtenäiskoulusta.

Oma Hämeen ammattilaiset auttavat Lopen yhtenäiskoulun konfliktitilanteen ratkaisemisessa

UUTINEN / 21.11.2023

Koululla järjestettiin tiistaina viranomaistapaaminen konflikti- ja uhkatilanteiden vuoksi.

Ulkokuva Lopen yhtenäiskoulusta.

Oma Hämeen ammattilaiset auttavat Lopen yhtenäiskoulun konfliktitilanteen ratkaisemisessa

UUTINEN / 21.11.2023

Koululla järjestettiin tiistaina viranomaistapaaminen konflikti- ja uhkatilanteiden vuoksi.

Ulkokuva Lopen yhtenäiskoulusta.

UUTINEN / 21.11.2023

Oma Hämeen ammattilaiset auttavat Lopen yhtenäiskoulun konfliktitilanteen ratkaisemisessa

Hyvinvointialueen ammattilaiset osallistuvat Lopen yhtenäiskoulun konfliktin ratkaisemiseen. Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on vastaanotettu useita yhteydenottoja Lopen tilanteeseen liittyen.

Yhtenäiskoulussa järjestettiin tiistaina eri viranomaisten kesken tapaaminen koulussa tapahtuneiden konflikti- ja uhkatilanteiden vuoksi. Mukana olivat koulun ja nuorisopalveluiden lisäksi Hämeen Poliisi ja moniammatilliset Ankkuri-tiimit, Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä lastensuojelu ja lapsiperheiden palvelut.  

Viranomaiset toivovat työrauhaa ja muistuttavat, että jokainen aikuinen pystyy omalla toiminnallaan edistämään turvallisen ympäristön luomista. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus jutella tapahtumista turvallisen aikuisen kanssa. Keskeistä arjen turvallisuuden kannalta on arjen rutiinit, tunteiden sanottaminen ja avoin keskustelu. Jos pelko tai ahdistus pitkittyy, on syytä hakea apua omalle nuorelleen.

Lopen kunnan tiedotteessa kerrotaan tarkemmin tilanteesta

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen sivu

Kuvia Oma Hämeen palveluista.

FSHKY:n ja RSTKY:n verkkosivujen sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt poistetaan pian

UUTINEN / 16.11.2023

Ajankohtaiset tiedot löytyvät Oma Hämeen sivuilta.

Kuvia Oma Hämeen palveluista.

FSHKY:n ja RSTKY:n verkkosivujen sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt poistetaan pian

UUTINEN / 16.11.2023

Ajankohtaiset tiedot löytyvät Oma Hämeen sivuilta.

Kuvia Oma Hämeen palveluista.

UUTINEN / 16.11.2023

FSHKY:n ja RSTKY:n verkkosivujen sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt poistetaan pian

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän (RSTKY) ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) sivuilla olevia sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoja ei ole päivitetty kesäkuun 2023 jälkeen, ja niitä on alettu poistaa. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta. 

RSTKY:n sivut poistetaan kokonaan käytöstä 3.1.2024, jolloin ne ohjataan Oma Hämeen sivuille. FSHKY:n sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt ohjataan Oma Hämeen sivuille 9.12.2023. Jos siis päädyt poistetuille sivuille, ohjaudut automaattisesti Oma Hämeen sivuille.

Kehitämme Oma Hämeen verkkosivuja jatkuvasti. Täydennämme sisältöjä ja parannamme hakutoimintoja, käytettävyyttä ja saavutettavuutta.  

Toivomme verkkosivujen kehittämisen tueksi palautetta, niin ruusuja kuin risujakin. Palautetta voi jättää esimerkiksi verkkosivujen yläreunassa olevan palautekanavan kautta.

Kasa kolikoita pöydällä.

UUTINEN / 15.11.2023

Hyvinvointialue tukee asukkaita talousvaikeuksissa – sosiaalisella luotolla ehkäistään syrjäytymistä ja velkaantumista

Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää sosiaalista luottoa sitä tarvitseville asukkaille. Lakivelvoite tuli voimaan elokuussa. Sitä ennen luoton myöntämisestä vastasivat kunnat, mutta se oli vapaaehtoista toimintaa.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville pienituloisille ja vähävaraisille, jotka eivät saa muuta luottoa kohtuullisin ehdoin. Sosiaalinen luotto on pankkilainaan verrattavissa oleva luotto takaisinmaksuehtoineen. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen, asumisen turvaamiseen tai sosiaalisesta kriisistä selviämiseen. 

– Luoton myöntämisen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Parhaimmillaan sosiaalinen luotto edistää asiakkaan taloudellista toimintakykyä sekä esimerkiksi poistaa esteitä työllistymiselle, sanoo aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen päällikkö Sari Kiviranta.

Luoton myöntämisen edellytyksenä on, että luoton saaja kykenee tuloistaan maksamaan kuukausittaiset lyhennykset ja korot.  

Sosiaaliohjaaja auttaa hakuprosessissa

Sosiaalisen luoton hakemuksia on tullut tähän mennessä Oma Hämeelle 34. Yhteydenottopyyntöihin vastaa sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaaja, joka auttaa asiakasta hakuprosessissa. 

Oma Hämeessä sosiaalisen luoton myöntämisestä vastaa taloudellisen tuen yksikkö. Luottoa voidaan myöntää minimissään 500 euroa ja enimmillään 10 000 euroa. Takaisinmaksuaika on enimmillään viisi vuotta. Luoton hakijan tulee toimittaa selvitys kaikista veloistaan ja varoistaan. 

Sosiaalista luottoa ei voida myöntää yritystoimintaan tai sen kuluihin. Luottoa ei myönnetä yksityishenkilölle, joka on velkajärjestelyssä. Eikä luottoa myönnetä kunnan tai toisen hyvinvointialueen sosiaalisen luoton, velkajärjestelysaatavan tai Takuusäätiön järjestelylainan maksuun.  

Sosiaalisen luottoa tarvitsevan tulee olla ensiksi yhteydessä taloudellisen tuen yksikköön, joka neuvoo luoton hakemisessa. Yhteydenottopyyntö tulee lähettää sähköpostilla taloudellinentuki(at)omahame.fi tai soittamalla neuvontaan p. 03 629 6570 (avoinna maanantai, keskiviikko ja perjantai kello 9-12). 

Taloudellisen tuen yksikön neuvontaan voi soittaa aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, oman talouden hoidossa on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. Puheluun vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset.

Lisätietoja sosiaalisesta luotosta

Lisätietoja Taloudellisen tuen yksiköstä

Oma Hämeen logo

Oma Hämeeseen on valittu määräaikaiset johtajaylilääkäri ja johtajaylihoitaja

UUTINEN / 15.11.2023

Valitut aloittavat työssään tammikuussa uudella strategia- ja integraatio -toimialalla.

Oma Hämeen logo

Oma Hämeeseen on valittu määräaikaiset johtajaylilääkäri ja johtajaylihoitaja

UUTINEN / 15.11.2023

Valitut aloittavat työssään tammikuussa uudella strategia- ja integraatio -toimialalla.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 15.11.2023

Oma Hämeeseen on valittu määräaikaiset johtajaylilääkäri ja johtajaylihoitaja

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on valittu johtajaylilääkäri sekä johtajaylihoitaja määräaikaisiin virkoihin kahdeksi vuodeksi. Valitut aloittavat työssään 1. tammikuuta, samaan aikaan toimintansa käynnistävällä strategia- ja integraatio -toimialalla.

Johtajaylilääkäriksi on valittu Arja Tomminen ja johtajaylihoitajaksi Jaana Myllymaa. Molemmat virat olivat sisäisessä haussa lokakuussa. Kumpikaan tehtävä ei ole linjajohtajan tehtävä. 

Lastentautien erikoislääkäri Arja Tomminen on hoitanut Oma Hämeessä johtajaylilääkärin virkaa määräaikaisesti tämän vuoden ajan. Se virka on sijoittunut hallinnollisesti terveydenhuollon toimialalle. Uusi virka sijoittuu eri toimialalle, mutta edelleen johtajaylilääkäri johtaa ja valvoo Oma Hämeen terveyden- ja sairaanhoitoa ja toimii hyvinvointialueella terveydenhuoltolain 57 §:n mukaisena vastaavana lääkärinä. Johtajaylilääkärin virkaa haki yksi henkilö. 

Professiojohtajana johtajaylilääkärin tehtäviin kuuluu laadukkaiden, turvallisten ja kustannusvaikuttavien palveluiden edistäminen, eri ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä näyttöön ja hyväksyttäviin menetelmiin perustuvien hoito- ja toimintakäytänteiden kehittäminen.

Johtajaylihoitajan virkaan valittu terveystieteiden maisteri Jaana Myllymaa toimii tällä hetkellä Oma Hämeessä palvelualuepäällikkönä. Hän johtaa perusterveyshuollon avopalveluita, vastaten myös palvelualueensa hoitotyön johtamisesta. Johtajaylihoitajan virkaan oli yhteensä seitsemän hakijaa, joista neljän kanssa käytiin rekrytointikeskustelut. 

Hoitotyön professiojohtajana johtajaylihoitaja edistää toimialojen välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Johtajaylihoitajan tehtäviin kuuluu laadukkaiden, turvallisten ja kustannusvaikuttavien palveluiden edistäminen, eri ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä näyttöön ja hyväksyttäviin menetelmiin perustuvien hoito- ja toimintakäytänteiden kehittäminen.

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu – talousasiat hallitsevat loppuvuoden kokouksia

UUTINEN / 14.11.2023

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan haastavassa tilanteessa.

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu – talousasiat hallitsevat loppuvuoden kokouksia

UUTINEN / 14.11.2023

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan haastavassa tilanteessa.

UUTINEN / 14.11.2023

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu – talousasiat hallitsevat loppuvuoden kokouksia

Aluehallitus kokoustaa loppuvuoden aikana kerran viikossa. Ensi vuoden talousarvio sekä hyvinvointialueen palveluverkkomuutosten valmistelu vaativat tiivistä kokoustahtia. Maanantain kokouksessa aluehallitus sai laajan tilannekatsauksen hyvinvointialueen talouteen, kun se merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi-syyskuulta sekä talouden tasapainottamisohjelman tilanteen.
 
Hyvinvointialueen kuluvan tilikauden tulosennuste on 55 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy edelleen poikkeuksellista epävarmuutta. Alijäämäennuste on merkittävästi talousarviota suurempi, eikä sitä pystytä sopeuttamaan kuluvan vuoden aikana. Siksi talousarvion muutosesityksen valmistelu on aloitettu ja se tuodaan aluehallituksen käsittelyyn siten, että se käsitellään joulukuun aluevaltuustossa.
 
Talouden tasapainottamisohjelma on käynnistynyt toiminnallisesti pääsääntöisesti hyvin. Kaikkia tavoiteltuja säästöjä ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan täysimääräisesti tämän vuoden aikana kustannusten nousun vuoksi. Myös valtion rahoituksen muutos elokuussa on heikentänyt säästötavoitteiden saavuttamista.

Toteumaennusteen mukaan vuoden loppuun mennessä saadaan säästötoimenpiteillä aikaiseksi noin 0,9 miljoonan euron kustannusvaikutus, mikä on noin 31 prosenttia tälle vuodelle asetetusta tavoitteesta. Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi talouden tasapainottamisohjelman tilanteen ja edellyttää, että korjaavien toimenpiteiden osalta tehdään esitykset keväällä 2024.
 
Hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota valmistellaan haastavassa tilanteessa. Syksyn aikana muuttuneen rahoituspohjan vuoksi aluehallitus antoi 23. lokakuuta uuden talousarvioraamin, jonka pohjalta lautakuntien, konsernipalveluiden toimialan sekä strategia- ja integraatio toimialan on tullut valmistella talousarvioesitykset aluehallitukselle. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 
 
Aluehallitus kävi maanantain kokouksessaan lähetekeskustelun ja merkitsi tiedoksi vaikuttamistoimielimien kannanotot sekä lautakuntien ja toimialojen esitykset vuoden 2024 talousarvioksi. Aluehallitus käsittelee talousarviota seuraavan kerran kokouksessaan 27. marraskuuta, jolloin esitellään hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys.
 
Muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 20. marraskuuta.

Aluehallituksen 13.11.2023 kokouksen esityslista

Saunan lauteet, kiulu ja kauha

Forssan seudun kotihoidon asiakkaiden saunotuspalvelu päättyy

UUTINEN / 14.11.2023

Syynä on käytännön yhtenäistäminen hyvinvointialueella.

Saunan lauteet, kiulu ja kauha

Forssan seudun kotihoidon asiakkaiden saunotuspalvelu päättyy

UUTINEN / 14.11.2023

Syynä on käytännön yhtenäistäminen hyvinvointialueella.

Saunan lauteet, kiulu ja kauha

UUTINEN / 14.11.2023

Forssan seudun kotihoidon asiakkaiden saunotuspalvelu päättyy

Forssan seudulla (Humppila, Tammela, Forssa, Jokioinen ja Ypäjä) päättyy vuoden loppuun mennessä kotihoidon asiakkaiden keskitetty saunotuspalvelu. Kotihoito ei myöskään avusta saunomisessa kotihoidon asiakkaita heidän omissa kodeissaan. Muutos koskee noin kahta sataa asiakasta. 

– Lopettamisen perusteena ovat hyvinvointialueella voimassa olevat palveluiden myöntämisperusteet ja kotihoidon sisältökuvaus. Forssan seudulla muutos tuntuu eniten, sillä muualla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito ei järjestä asiakkailleen saunomisen apua. Riihimäellä on muutamia asiakkaita saunotettu, ja heiltäkin palvelu päättyy, taustoittaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen

Kotihoito huolehtii asiakkaiden peseytymisestä ja puhtaudesta jatkossakin. 

– Asiakasta ohjataan ja avustetaan tarvittaessa päivittäisissä pienpesuissa, wc-toiminnoissa, intiimihygienian hoidossa, avanteen hoidossa, suuhygieniassa, pukeutumisessa ja riisuutumisessa sekä kerran viikossa suihkussa käymisessä, Kinnunen täsmentää. 

Suihkupesuja voidaan tehdä useamminkin erityisillä terveydellisillä perusteilla, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi. Saunan lämmityksestä ja saunassa avustamisesta huolehtii asiakkaan läheinen tai yksityinen palveluntuottaja omakustanteisesti.  

Kaikkien kotihoidon asiakkaiden hygienianhoito keskitetään asiakkaan omaan kotiin. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa asiakkaan oman kodin peseytymistila ei sovellu tarvittavien apuvälineiden kanssa peseytymiseen. Asiakkaat, joita poikkeukset koskevat, saavat henkilökohtaisesti tiedon peseytymispalveluiden järjestämisestä. 

Ikäihmisten palveluiden voimassa olevissa myöntämisperusteissa kodin ulkopuolella toteutettava peseytymispalvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt siten, ettei hän pysty autettunakaan peseytymään kotinsa puutteelliseksi tai vaarallisiksi todetuissa peseytymistiloissa. 

Oma Hämeen kotihoito on kirjeitse yhteydessä kaikkiin asiakkaisiin, joita muutos koskee.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

Ikäihmisten toimialajohtajan valinta etenee – viransijaisuus kiinnosti 28 hakijaa

UUTINEN / 14.11.2023

Aluehallitus päättää valinnasta marraskuun lopussa. Loppusuoralla on kaksi hakijaa.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

Ikäihmisten toimialajohtajan valinta etenee – viransijaisuus kiinnosti 28 hakijaa

UUTINEN / 14.11.2023

Aluehallitus päättää valinnasta marraskuun lopussa. Loppusuoralla on kaksi hakijaa.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

UUTINEN / 14.11.2023

Ikäihmisten toimialajohtajan valinta etenee – viransijaisuus kiinnosti 28 hakijaa

Oma Häme sai 28 hakemusta ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaiseksi. Viransijaisuus tuli hakuun, kun ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Satu Ala-Kokko nimitettiin syyskuussa Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi. Aluehallituksen päätöksellä Ala-Kokko siirtyy uuden toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi. 

Rekrytointikeskusteluihin kutsuttiin viisi hakijaa: Jorma Haapanen, Hanna Hutka, Annukka Kuismin, Jouni Sakomaa ja Kristiina Silver. Lokakuun lopulla käydyissä keskusteluissa olivat mukana hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen sekä aluehallituksen puheenjohtajistosta Kaisa Lepola (sd.) ja Johanna Häggman (kesk.)

Seuraavaksi virkavaaliprosessi jatkuu henkilöarvioinnilla, johon kutsutaan kaksi hakijaa: Jorma Haapanen ja Annukka Kuismin. Haapanen on työskennellyt muun muassa Kotkan palvelujohtajana ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtajana. Kuismin puolestaan työskentelee Oma Hämeessä ikäihmisten palveluiden asiakasohjauksesta vastaavana tulosaluejohtajana. Viransijaisuudesta päättää aluehallitus kokouksessaan 27. marraskuussa. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen hoitaa ikäihmisten toimialaa, kunnes nyt valittava määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. Ikäihmisten palvelut on Oma Hämeen toiseksi suurin toimiala, jossa työskentelee noin 1 800 henkilöä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

ARTIKKELI / 13.11.2023

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

ARTIKKELI / 13.11.2023

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara


 

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

Miten toimia sairastuessani hengitystieinfektioon?

UUTINEN / 13.11.2023

Lue ohjeet, miten toimia, jos epäilet saaneesi koronatartunnan.

Miten toimia sairastuessani hengitystieinfektioon?

UUTINEN / 13.11.2023

Lue ohjeet, miten toimia, jos epäilet saaneesi koronatartunnan.

UUTINEN / 13.11.2023

Miten toimia sairastuessani hengitystieinfektioon?

Sairasta kotona

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia. Sairauslomakäytäntö on sama kuin muissakin hengitystieinfektioissa. Päivystykseen tai terveysasemille ei pidä hakeutua sairauslomatodistuksen saamisen vuoksi, jos kuntosi puolesta voit sairastaa kotona.

Milloin koronan jälkeen voi palata töihin, kouluun tai päiväkotiin?

Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Työpaikat voivat antaa omia ohjeita. 

Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen. Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään. 

Mitä teen, jos olen altistunut koronalle?

Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle, kuten influenssalle. 

Voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta. 

Jos saat oireita, jää kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. 

Tarvitaanko testejä?

Voit halutessasi tehdä kotitestin. Avohoidossa ei pääsääntöisesti ole tarvetta laboratorion tekemälle testaukselle. Sairaalaan otettavia potilaita testataan hoidon ja potilaiden eristystarpeen arvioimiseksi.

Soitanko päivystykseen tai terveysasemalle?

Koronan takia ei useimmissa tapauksissa tarvitse soittaa mihinkään, sillä hoito on oireenmukaista. Jos kuitenkin saat vakavampia oireita, soita päivystysapu -numeroon 116 117. Jos sinulle tulee selkeä hengenahdistus, tai yleistilasi heikentyy nopeasti, soita hätänumeroon 112. Jos kuulut vaikean koronainfektion riskiryhmään (Koronatietoa asiakkaalle - Oma Häme (omahame.fi) ole yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen lääkehoidon tarpeen ja laboratorion varmistustestaustarpeen arvioimiseksi.

 

UUTINEN / 10.11.2023

Influenssa- ja koronarokotusten ensimmäiset ajat ovat täynnä – lisäaikoja ryhdytään jakamaan uuden rokotuserän varmistuttua

Influenssa- ja koronarokotusten ajat on tällä erää varattu Kanta-Hämeessä loppuun. Rokotteita annetaan ajan varanneille 13. marraskuuta alkaen.

Tällä hetkellä rokotusajat ovat täynnä lähes kaikissa toimipisteissä. Ajanvarauksien tekemistä jatketaan, kun saamme vahvistuksen seuraavien rokote-erien saapumisesta. Soitamme ajanvarausnumeroihin kirjautuneisiin puhelinnumeroihin, mutta ruuhkan vuoksi takaisinsoitossa voi mennä yli viikko. Asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. 

Jos et ole vielä varannut aikaa, kannattaa odottaa, kunnes tiedotamme, että aikoja voi jälleen varata. Ajanvaraus on sitten mahdollista jälleen sekä sähköisesti että puhelimitse. 

Rokotuksia voi saada ilman ajanvarausta Forssassa kahtena lauantaina. Rokotuksia annetaan Forssan pääterveysasemalla lauantaina 18.11. ja lauantaina 2.12. kello 9–15. Tämä rokotusmahdollisuus koskee vain Forssan seudun asukkaita. Asiakkaiden toivotaan ottavan rokotukset oman kunnan toimipisteissä, koska rokotteet on jaettu asukasluvun mukaan.

Katso kuntakohtaiset rokotusohjeet täältä.

UUTINEN / 10.11.2023

Kanta-Hämeen maakunnan pandemia- ja kriisivalmiusryhmä päätti jatkettavan toistaiseksi perusvalmiudella

Kanta-Hämeen pandemia- ja kriisivalmiusryhmä käsitteli kokouksessaan perjantaina 10. marraskuuta maakunnan koronavirustilannetta. Sairaalaoiden koronakuormitus on tällä hetkellä kohtalaisen suuri maakunnan kaikilla vuodeosastoilla. Hoidossa on runsaat 30 covid-positiivista henkilöä. Tehohoidossa ei ole ollut covid-potilaita syksyn aikana.

Ryhmä päätti Kanta-Hämeessä jatkettavan toistaiseksi perusvalmiudella, mutta tilannetta seurataan tarkasti. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty jo etukäteen tarvittavia valmiussuunnitelmia ja ohjeistuksia päivitetään tilanteen mukaan tarvittaessa. Seuraavan kerran ryhmä kokoontuu viikon päästä.

Väestölle suositetaan THL:n ohjeita hengitystieinfektioiden ehkäisystä. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/hengitystieinfektioiden-ehkaisy

Soita aina ennen päivystykseen tuloa 116 117

Hyväkuntoisen covid-potilaan ei tarvitse lähteä lääkäriin, vaan hoito on sama kuin kai-kissa hengitystieinfektioissa, eli oireenmukaista hoitoa kotona. Päivystyksessä hoide-taan vain välitöntä apua tarvitsevia potilaita, eli:
 

•rintakipu

•hengenahdistus

•murtuma

•vuotavat haavat

•aivoverenkiertohäiriö (epäilytkin)

•päänsärky (joka ei helpota särkylääkkeillä) sekä

•äkillinen yleiskunnon romahdus

Saattajaksi vain yksi henkilö mukaan. Jos harkitsee päivystykseen lähtemistä, on aina soitettava etukäteen Päivystysapu-numeroon 116 117. Hätätilanteessa soita 112.

Neuvola-chat on suljettuna 13. marraskuuta alkaen

UUTINEN / 10.11.2023

Henkilökunta on antamassa rokotteita.

Neuvola-chat on suljettuna 13. marraskuuta alkaen

UUTINEN / 10.11.2023

Henkilökunta on antamassa rokotteita.

UUTINEN / 10.11.2023

Neuvola-chat on suljettuna 13. marraskuuta alkaen

Perhekeskuksen henkilöstö osallistuu aikuisväestön rokotusten antamiseen, minkä vuoksi toimintaa joudutaan tilapäisesti supistamaan.

Neuvola-chat suljetaan toistaiseksi maanantaista 13. marraskuuta alkaen. Tiedotamme, kun neuvola-chatin palvelut ovat jälleen käytössä. 

Yleisöä Elomessuilla Hämeenlinnassa elokuussa 2023.

Palveluverkkoselvityksestä kerätään asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteitä

UUTINEN / 08.11.2023

Mielipiteet huomioidaan tulevia päätösesityksiä tehtäessä.

Yleisöä Elomessuilla Hämeenlinnassa elokuussa 2023.

Palveluverkkoselvityksestä kerätään asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteitä

UUTINEN / 08.11.2023

Mielipiteet huomioidaan tulevia päätösesityksiä tehtäessä.

Yleisöä Elomessuilla Hämeenlinnassa elokuussa 2023.

UUTINEN / 08.11.2023

Palveluverkkoselvityksestä kerätään asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteitä

Palveluverkkoselvitystä koskeva päätöksenteko alkaa Oma Hämeessä joulukuussa, kun aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita. Sitä ennen kerätään mielipiteitä maakunnan asukkailta ja hyvinvointialueen sidosryhmiltä tehdyn selvityksen osalta.

Lokakuussa valmistuneella palveluverkkoselvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute.

Asukkaiden mielipiteitä palveluverkkoselvityksestä on jo kartoitettu loka-marraskuun aikana sähköisellä kyselyllä. Polis-keskustelualustan kautta asukkailla oli mahdollisuus tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Sähköiseen kyselyyn vastasi ensimmäisessä vaiheessa tuhat ihmistä ja toisessa vaiheessa 300 henkilöä.

Kyselyn tuloksia täydennetään haastattelemalla asukkaita ja asiakkaita 13.- 22. marraskuuta Forssassa, Hämeenlinnassa, Lammilla, Riihimäellä, Tammelassa ja Turengissa. Haastattelut tehdään Oma Hämeen toimipisteissä sekä kauppakeskittymissä. Lisäksi Oma Häneen henkilöstölle tehdään oma kysely. 

Sidosryhmiä kuullaan myös. Järjestöjen, elinkeinoelämän, Kelan, oppilaitosten ja seurakunnan edustajille järjestetään oma keskustelutilaisuus virallisen lausunnon antamisen lisäksi. Myös muiden palautekanavien kautta tulleita palautteita huomioidaan. Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna.

Mielipiteitä halutaan kerätä mahdollisimman laajasti ja siksi käytössä on monenlaisia menetelmiä.

– Haluamme kysyä asukkailta, asiakkailta ja henkilöstöltä heidän mielipiteitään, tunteitaan, tärkeinä pitämiään asioita, näkökulmia ja ideoita liittyen palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa, sanoo osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi.

Kaikkien kyselyjen ja keskustelujen tulokset kootaan päätöksenteon tueksi ja niitä käsitellään osana valmistelua. Kaikki palautteet liitetään osaksi päätöksentekoaineistoa. Seuraava osallistumisen ja vaikuttamisen kuulemiskierros toteutetaan tammi-helmikuussa ennen aluevaltuuston lopullista päätöstä palveluverkosta. Maaliskuussa 2024 aluevaltuusto päättää palveluverkon ja toimipisteiden muutoksista.  

Lue lisää: 

Palveluverkkoselvitys julkaistu 27.10.2023  

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Taustatietoa palveluverkkoselvityksestä
 

Iso pino kokouspapereita pöydällä.

Aluehallitus päätti palveluverkkoon liittyvistä jatkoselvityksistä

UUTINEN / 07.11.2023

Pappilanniemen vuodeosaston sulkeminen oli myös aluehallituksen käsittelyssä maanantaina.

Iso pino kokouspapereita pöydällä.

Aluehallitus päätti palveluverkkoon liittyvistä jatkoselvityksistä

UUTINEN / 07.11.2023

Pappilanniemen vuodeosaston sulkeminen oli myös aluehallituksen käsittelyssä maanantaina.

Iso pino kokouspapereita pöydällä.

UUTINEN / 07.11.2023

Aluehallitus päätti palveluverkkoon liittyvistä jatkoselvityksistä

Pappilanniemen vuodeosasto Hattulassa suljetaan suunniteltua aiemmin. Aluevaltuusto päätti toukokuussa sulkemisesta, jonka piti tapahtua vuoden lopussa. Nyt potilaat siirretään hyvinvointialueen omille osastoille suunniteltua aiemmin, koska Pappilanniemen toiminnasta vastaavalla Terveystalolla on henkilöstöpula. Pappilanniemen osasto on kuulunut Terveystalolle osana Hattulan terveyspalveluiden kokonaisulkoistusta. 

Oma Häme on seurannut tilannetta Pappilanniemessä, jossa on syksyn aikana ollut käytössä keskimäärin vain kuusi 14 potilaspaikasta. Lokakuussa Terveystalo ilmoitti, ettei henkilöstöä riitä enää turvalliseen hoitoon. Hyvinvointialueen on mahdollista hoitaa potilaat muissa yksiköissä suunnitellusti ja hallitusti. Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi sopimusluonnoksen, jolla sovitaan taloudellisen vastuun jakamisesta Terveystalon ja Oma Hämeen välillä.

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan jälleen palveluverkkoselvitystä. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa. Palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia aluevaltuusto käsittelee maaliskuussa 2024. Maaliskuun päätöksenteon tueksi aluehallitus päätti käynnistää joukon jatkoselvityksiä.

Tarkoituksena on selvittää virkamiesvalmistelussa muun muassa yksityisen sektorin palveluja Kanta-Hämeen alueella, terveys- ja sosiaalipalvelujen asiakasmääriä sekä hoitojonotilannetta. Lisäksi selvitetään Kela-kuljetusten, kuljetuspalvelujen ja julkisen liikenteen tilannetta suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin. Päätöksentekoa varten tarvitaan myös vaikutusten arviointia palveluverkon muutoksista. 

Palvelustrategian täsmennetty luonnos lausuntokierrokselle

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös palvelustrategiaa, joka on palveluverkkoselvitystä laajempi kokonaisuus. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle kantahämäläisten palvelutarpeet huomioiden. Palvelustrategiassa on todettu, ettei hyvinvointialueen rahoitus tai henkilöstö riitä nykyisten palveluiden ylläpitämiseen. Siksi palveluverkkoa on tarkasteltava.

Aluehallitus kävi lähetekeskustelun palvelustrategiaan tehdyistä päivityksistä ja täsmennyksistä. Palvelustrategian luonnos lähtee nyt täsmennettyjen lukujen osalta käsiteltäväksi ja lausuttavaksi Oma Hämeen vaikuttamistoimielimille (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto), integraatiovaliokunnalle ja lautakunnille. Myös henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida palvelustrategiaa.

Strategia ja integraatio -toimialalle tulosalueet

Lisäksi aluehallitus perusti kokouksessaan Oma Hämeen uuden toimialan tulosalueet. Kesällä perustettu strategia- ja integraatiotoimiala vastaa hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpiviemisestä ja palveluiden integroimisesta. Perustetut tulosalueet ovat asiakkuuksien johtaminen, kehittämis- ja tietotoiminnot sekä sidosryhmäyhteistyö ja järjestämisen tukitoiminnot. Toimialajohtajaksi on valittu syyskuussa Satu Ala-Kokko.

Strategia ja integraatio -toimialalle siirtyy hyvinvointialueen työntekijöitä muilta toimialoilta. Käytännön toiminta alkaa ensi vuoden alussa. Syksyn aikana valmistelussa on kuultu eri toimijoiden näkemyksiä uuden toimialan toiminnoista ja rakenteesta. Ensimmäinen tulosalue keskittyy asiakkuuksien johtamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi monialaisen yhteistyön vahvistamista ja asiakaskokemukseen liittyvien prosessien kehittämistä. Kehittämis- ja tietotoiminnoilla edistetään tavoitteellista, tietoon perustuvaa ja vaikuttavaa palvelutuotantoa sekä tiedolla johtamista. Tämä tarkoittaa muun muassa digitalisaatiota ja tietojärjestelmäuudistuksia. Kolmannelle tulosalueelle kootaan yhdyspintatyö ja kumppanuudet kuntien, kolmannen sektorin, seurakuntien ja yritysten kanssa. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä osallisuus kuuluvat sidosryhmäyhteistyö ja järjestämisen tukitoiminnot -tulosalueeseen.

Aluehallitus nimesi maanantain kokouksessa Hannele Saaren (kd.) aluehallituksen varaedustajaksi elinkaarilautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Saari valittiin Anne Lindgrenin (vihr.) tilalle. Lisäksi aluehallitus vahvisti ensi vuoden kokouspäivämääränsä, jotka päivitetään aluehallituksen sivulle. 

Palvelusetelin käyttöönottoa koskeva vastaus valtuustoaloitteeseen palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen. Muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 13. marraskuuta.

Lue lisää: Aluehallituksen kokouspäivämäärät

Rokotuspiikkiä pistetään potilaan käsivarteen.

UUTINEN / 07.11.2023

Kuntakeskuksissa on vielä rokotusaikoja – influenssa- ja koronarokotuksiin lisätään tarvittaessa aikoja

Influenssa- ja koronarokotteita annetaan Kanta-Hämeessä 13. marraskuuta alkaen. Rokotusajanvaraus aukesi sähköisesti kaksi viikkoa sitten ja puhelimitse viikko sitten. Rokotukset aloitetaan marraskuun puolivälissä THL:n ohjeistuksen mukaisesti. 

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus on saanut kantahämäläiset aktiivisesti liikkeelle. Paikoin rokotusajat on varattu loppuun. Puhelinajanvaraus on paikoin ruuhkautunut ja takaisinsoittoa voi joutua odottamaan useamman päivän. 

Hämeenlinnassa Viipurintien ja Jukolan terveysasemilla on hyvin aikoja jäljellä. Myös Forssassa ja Riihimäellä on edelleen aikoja vapaana. Pienillä terveysasemilla rokotusajat ovat voineet loppua. Esimerkiksi Hauholla ja Kalvolassa asuvat voivat varata ajan isommasta terveyskeskuksesta. 

Aikojen riittävyyttä seurataan ja niitä lisätään tarvittaessa – myös sähköiseen ajanvaraukseen, joten varaustilannetta kannattaa käydä katsomassa uudelleen. 

Rokotuksia voi saada ilman ajanvarausta Forssassa kahtena lauantaina. Rokotuksia annetaan Forssan pääterveysasemalla lauantaina 18.11. ja lauantaina 2.12. kello 9–15.

Asukkaiden toivotaan ottavan rokotukset ensisijaisesti oman kunnan toimipisteissä, koska rokotteet on jaettu asukasluvun mukaan. Näin ollen esimerkiksi Forssan rokotuspäiviin ei kannata tulla muualta maakunnasta.

Lue lisää: Katso kuntakuntaiset ajanvarausohjeet 

Osallistu ja vaikuta -logo.

Nuorisovaltuusto ja Oma Häme selvittävät nuorten päihdeasenteita

UUTINEN / 07.11.2023

Sähköinen kysely on avoinna 20. marraskuuta saakka.

Osallistu ja vaikuta -logo.

Nuorisovaltuusto ja Oma Häme selvittävät nuorten päihdeasenteita

UUTINEN / 07.11.2023

Sähköinen kysely on avoinna 20. marraskuuta saakka.

Osallistu ja vaikuta -logo.

UUTINEN / 07.11.2023

Nuorisovaltuusto ja Oma Häme selvittävät nuorten päihdeasenteita

Sähköisellä Polis-keskustelualustalla on avattu nuorille anonyymi verkkokysely päihteiden käytöstä. Kysely on tehty yhdessä hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kanssa. Polis-alustalla voit olla samaa tai eri mieltä päihteiden käyttöön liittyvien näkemysten kanssa. Voit myös lisätä keskusteluun omia näkökulmia muiden kommentoitavaksi. Kysely on avoinna 20. marraskuuta asti.

Vastaa kyselyyn

Kyselyllä on tarkoitus saada selville alueen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista ja ajatuksista. Tuloksia tullaan käyttämään nuorisovaltuuston ehkäisevän päihdetyön kampanjassa ensi vuonna. Kysely on suunnattu erityisesti yläkoululaisille sekä toisen asteen oppilaitoksiin.

Lue lisää: Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

ARTIKKELI / 06.11.2023

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

ARTIKKELI / 06.11.2023

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

Värikkäitä puhekuplia.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

UUTINEN / 06.11.2023

Toisen vaiheen keskustelussa tehtiin 9 000 kannanottoa.

Värikkäitä puhekuplia.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

UUTINEN / 06.11.2023

Toisen vaiheen keskustelussa tehtiin 9 000 kannanottoa.

Värikkäitä puhekuplia.

UUTINEN / 06.11.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Hyvinvointialue sai asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Keskustelu sähköisellä Polis-alustalla on nyt päättynyt. Kiitos asukkaille runsaasta osallistumisesta keskusteluihin! Kaikki vastaukset ja ehdotukset otetaan huomioon palveluverkon valmistelussa ja ne ovat myös tukemassa päätöksentekoa.

Keskustelun toiseen vaiheeseen marraskuun alussa osallistui vielä lähes 300 henkilöä ja kannanottoja tehtiin yhteensä reilut 9 000 kappaletta. Keskustelun toisessa vaiheessa syvennyttiin aiheisiin, jotka ensimmäisessä vaiheessa, lokakuussa, eniten osallistuneita puhuttivat. 

Keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista.  Päätöksenteko jatkuu vielä helmi-maaliskuussa 2024.

Palvelujen säilyminen huolestuttaa

Huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta näkyi myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Eri alueiden terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan.

Erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet saivat kannatusta. Lisäksi kannatusta sai terveyspisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Omaishoitajien vahvempi tukeminen koettiin tärkeäksi, ja se nähtiin myös yhtenä ratkaisuna nykyisiin haasteisiin. Mikäli terveyspalveluita lakkautetaan, julkista liikennettä terveyspalveluihin tulisi keskusteluun osallistuneiden mielestä kehittää. Etäälle jäävissä palveluissa nähtiin myös riskejä. Keskusteluun osallistuneista lähes 70 prosenttia koki, että ikäihmisten hoitaminen kaukana omaisten luota vähentävät omaisten osallistumista hoivaan.

Sähköiset palvelut koettiin pääosin myönteisinä, mutta niissä nähtiin myös rajoitteita. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät sähköiset palvelut kokonaan korvaa henkilökohtaista kohtaamista terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisevien palveluiden hyvinvointia edistävä vaikutus tunnistettiin myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Esimerkiksi yli 90 prosenttia koki, että neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluissa tulisi kiinnittää huomiota palveluiden saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen.

Oma Hämeen henkilöstön mahdollisuus osallistua palveluiden suunnittelua koettiin tärkeänä. Lisäksi keskustelijat olivat huolissaan hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista, johon hyvinvointialueelta toivottiin lisäpanostuksia. 

Polis-keskusteluiden raportit sekä yhteenvedot viedään osaksi päätöksentekoa loppuvuoden aikana. Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä alueen asukkaille on tulossa lähiaikoina. 

Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna. 

Lue lisää: Raportti Polis-keskustelun toisesta vaiheesta

Lue lisää: Palveluverkkoselvityksen oma sivu

Monet kädet pitävät toisistaan kiinni.

Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

UUTINEN / 06.11.2023

Oma Hämeen ja kuntien yhteiskampanja muistuttaa haitoista ehkäisevän päihdetyön viikolla.

Monet kädet pitävät toisistaan kiinni.

Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

UUTINEN / 06.11.2023

Oma Hämeen ja kuntien yhteiskampanja muistuttaa haitoista ehkäisevän päihdetyön viikolla.

Monet kädet pitävät toisistaan kiinni.

UUTINEN / 06.11.2023

Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

Valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 6.–12. marraskuuta. Viikon teemana on Käsi kädessä: Päihde- ja mielenterveystyö. Kanta-Hämeen kuntien ehkäisevän päihdetyön toimijat ja Oma Häme toteuttavat sosiaalisessa mediassa yhteisen kampanjan, joka muistuttaa päihteiden käytön haitoista ja päihteiden vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Tavoitteena on tiedottaa lapsia ja nuoria nikotiinituotteiden haitoista ja vaaroista. Lisäksi halutaan herätellä aikuisia, vanhempia ja täysi-ikäisiä nuoria pohtimaan omia alkoholinkäytön tottumuksiaan sekä niiden vaikutuksia lasten ja nuorten terveydelle ja turvallisuudelle.  

- Kouluterveyskyselyn mukaan sähkötupakan eli vapen käyttö on lisääntynyt Kanta-Hämeessä, jo alakoulun 4.–5.-luokkalaisten parissa. Uutena nikotiinituotteena markkinoille on tullut nikotiinipussit, joiden lisääntynyt käyttö näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Sähkösavukkeet ja nikotiinipussit ovat nuorten silmissä trendikkäitä, mikä näkyy myös vahvasti sosiaalisessa mediassa. Nuorilla on kuitenkin liian vähän tietoa nikotiinituotteiden haitoista, toteaa ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni Oma Hämeestä.  

Kanta-Hämeessä aikuisten humalajuominen ja päivittäinen tupakointi on muihin hyvinvointialueisiin verrattuna huolestuttavan suurta. Alkoholin käyttö heikentää mielen hyvinvointia monella eri tavalla: ahdistus, alakuloisuus, stressi ja unihäiriöt lisääntyvät. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa haittaa myös osalle lapsista ja nuorista. Vanhemman päihteiden käyttö vaikuttaa siis koko perheen hyvinvointiin.  

Kampanjan avulla pyritään saamaan nuorten vanhemmat ja koko lähiyhteisö mukaan alaikäisten sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttöä koskevaan keskusteluun. Lisäksi aikuisten on tärkeä miettiä oman alkoholinkäytön vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaikkien aikuisten yhteinen asia on huolehtia nuorten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.  

Kampanja toteutetaan jakamalla tietoa nuorille ja aikuisille sosiaalisen median kanavissa 6.–10.11. Lisäksi nuoria ja vanhempia tiedotetaan Wilma-viestien ja tiedotteiden avulla. Ammattilaisille on tehty tietopaketti sähkösavukkeista ja nikotiinipusseista. Tietopaketin avulla lisätään tietoa nikotiinituotteiden haitoista. 

Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. 

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 03.11.2023

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 03.11.2023

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

ARTIKKELI / 03.11.2023

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

On tullut aika sulkea yhden aikakauden ikkuna. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on lopuillaan. ja tuota ikkunaa sulkiessani voin katsoa taakse jäävää maisemaa, jossa näen valtavan suuren joukon eri ammattilaisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä! 

Monialaisia palveluita kehitettäessä asiakkaille on ollut mukava kuulla, kuinka mielenterveystyö nähdään erittäin tärkeänä osana palveluiden kokonaisuutta. Monilla asiakkailla on samanaikainen tarve usealle eri palvelulle, ja heidän hoitopolkujaan olemme osana hanketta miettineet. 

Hanketyössä olen järjestänyt paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä ammattilaisten mielenterveystyön osaamista. Mitä laajemmalla joukolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia on tätä osaamista, sitä paremmin siitä hyötyvät myös asiakkaat. Asiakas saattaa saada avun jo ensimmäisellä yhteydenottokerralla riippumatta siitä, mihin yksikköön tai ammattilaiseen hän on yhteydessä. 

Palveluiden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta olen saanut edistää yhdessä Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa. Siinä on tarjottu koulutuksia näyttöön perustuvista menetelmistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille. Näin asiakkaille voidaan tarjota tasavertaisia ja -laatuisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Lisäämällä tietoisuutta myös omahoito-ohjelmista ja liittämällä niitä palveluvalikoimaan voidaan asiakkaille tarjota apua mielenterveyden kysymyksiin juuri sillä hetkellä, kun tarve on kaikkein suurin. Turvallisia ja tutkittuja omahoito-ohjelmia löytyy Mielenterveytalo.fi-sivustolta. 

Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille. Olen tyytyväinen, että eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen keskustelemaan yhteisistä asioista ja yhteisistä asiakkaista – ja miettimään, miten tuotamme tulevaisuudessa palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. 

Kysy. Kuuntele. Kohtaa. 

Suljettuani ikkunan ja katsellessani maisemaa huomaan, kuinka lasiin heijastuu selkäni takana oleva ovi, joka on raollaan. Palveluiden kehittäminen ja työ jatkuu. Itse palaan paljon oppineena ja monta näkemystä rikkaampana osastonhoitajan työhöni mielenterveys- ja päihdepalveluissa. 

Heidi Kemmo 

Kirjoittaja työskenteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa mielenterveystyön projektiasiantuntijana tammikuusta 2022 lokakuun 2023 loppuun. 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -hanke
Mielenterveystalo.fi

Mies niistää

Koronatartunnat ovat kasvussa myös Kanta-Hämeessä – muista nämä ohjeet

UUTINEN / 03.11.2023

Koronatartuntaa epäilevän perusterveen ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Mies niistää

Koronatartunnat ovat kasvussa myös Kanta-Hämeessä – muista nämä ohjeet

UUTINEN / 03.11.2023

Koronatartuntaa epäilevän perusterveen ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Mies niistää

UUTINEN / 03.11.2023

Koronatartunnat ovat kasvussa myös Kanta-Hämeessä – muista nämä ohjeet

Koronaviruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat lisääntyneet koko maassa selvästi lokakuun aikana. Tämä näkyy myös Kanta-Hämeessä. Koska koronatartunnan saaneita ei nykyisin testata samalla tavalla kuin aiemmin, on koronatartuntojen todellista määrää vaikea arvioida.  

Kanta-Hämeessä sairaalahoitoa vaativat koronatapaukset ovat lisääntyneet hieman viimeisten parin viikon aikana. Suurinta osaa koronapotilaista hoidetaan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Valtaosa heistä on ikääntyneitä, joilla on joku perussairaus. Viime viikkoina Kanta-Hämeessä on todettu tartuntoja myös palvelutaloissa. 

Ajankohtaiset koronaohjeet löydät Oma Hämeen verkkosivuilta, mutta muista ainakin nämä: 

  • Jos saat hengitystieoireita tai epäilet koronavirustartuntaa muiden oireiden perusteella, aloita asian selvittely Omaolo-palvelussa. Jos oireesi ovat lieviä, yleistilasi on hyvä etkä kuulu riskiryhmiin, sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua testiin. Sinun kannattaa kuitenkin välttää kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. 
  • Positiivinen kotitesti on riittävä perusterveelle taudin toteamiseksi. Riskiryhmäläisen on syytä hakeutua PCR-testiin ja olla yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen lääkehoidon tarpeen arvioimiseksi. 
  • Jos kotitesti on positiivinen, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Jos saat vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, tai yleistilasi heikkenee, ota yhteyttä Päivystysapuun p. 116 117. Välitöntä hoitoa vaativassa tilanteessa soita hätänumeroon 112. 
  • Jos kotitesti on negatiivinen, vältä silti kontakteja, kunnes oireet ovat hävinneet. Kotitestin voi toistaa useana peräkkäisenä päivänä tai 2–3 päivän välein. 
  • Jos samassa taloudessa asuvalla on todettu koronatartunta, muut henkilöt voivat käydä työssä, koulussa, harrastuksissa tai päiväkodissa, mikäli ovat oireettomia. 

THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Kanta-Hämeessä aloitetaan influenssa- ja koronarokotteiden joukkorokotukset 13. marraskuuta alkaen. Rokotus on mahdollista saada ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta erikseen ilmoitettavina ajankohtina. 

Omaolon oirearvio

Lue lisää: Ajanvarausohjeet rokotuksiin 

Lue lisää: Koronatietoa asiakkaalle

Lue lisää: THL:n koronaohjeistus  

Potilas on hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

Kanta-Hämeessä kokemukset terveyspalveluiden riittävyydestä valtakunnallista keskiarvoa paremmat

UUTINEN / 01.11.2023

THL on arvioinut sote-palveluiden järjestämistä Kanta-Hämeessä.

Potilas on hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

Kanta-Hämeessä kokemukset terveyspalveluiden riittävyydestä valtakunnallista keskiarvoa paremmat

UUTINEN / 01.11.2023

THL on arvioinut sote-palveluiden järjestämistä Kanta-Hämeessä.

Potilas on hoitajan kanssa vastaanottohuoneessa.

UUTINEN / 01.11.2023

Kanta-Hämeessä kokemukset terveyspalveluiden riittävyydestä valtakunnallista keskiarvoa paremmat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu vuosittain laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva asiantuntija-arvio valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. THL julkaisi hyvinvointialueiden arviot viime viikolla. 

Oma Hämettä koskevassa arviossa todetaan, että Kanta-Hämeessä väestö on poikkeuksellisen tyytyväinen lääkäripalvelujen riittävyyteen. Väestön kokemukset lääkäri- ja hoitajapalvelujen riittävyydestä olivat Terve Suomi 2022 -tutkimuksen mukaan selvästi maan keskiarvoa paremmat.

Lääkäripalvelujen riittävyyteen tyytymättömien määrä oli alle viidenneksen, joka oli maan pienin osuus. Monisairailla hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa oli hieman keskimääräistä parempi. Maaliskuussa 2023 hieman yli puolet asiakkaista pääsi terveysasemien kiireettömälle avosairaanhoidon lääkärikäynnille viikon kuluessa.
Suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saatavuus toteutui keskimääräistä paremmin.  Myös väestön kokemukset hammaslääkäripalvelujen riittävyydestä olivat hieman keskimääräistä paremmat. 

– Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti asiakaslähtöisesti työtä sekä palveluiden vaikuttavuuden että saatavuuden parantamisemiseksi. On mukava nähdä, että Kanta-Häme on pärjännyt monissa asioissa selkeästi valtakunnan keskiarvoa paremmin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

THL:n raportti nostaa esiin myös palveluiden ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet. Näihin pyritään osaltaan vastaamaan palveluverkkoselvityksellä, jonka ensimmäinen vaihe on valmistunut ja julkaistu 27. lokakuuta. Ensimmäisen vaiheen selvitys toimii tausta-aineistona jatkovalmistelulle ja lopulta Kanta-Hämeen palveluverkkoon liittyvälle päätöksenteolle. Palveluiden saatavuutta pyritään Kanta-Hämeessä kehittämään myös digitaalisilla, kotiin tuotavilla, etä- ja liikkuvilla palveluilla. 

Digiloikka parantaa asiakkaiden palveluita ja niiden saatavuutta

Kesän ja syksyn 2023 aikana laadituissa THL:n arvioissa seurataan erityisesti sitä, miten hyvinvointialueiden toiminnot yhdistyvät valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteisiin, rahoituksen riittävyyteen ja alueiden omiin strategisiin tavoitteisiin. 

THL:n arvioinnissa todetaan, että Oma Häme on strategisesti sitoutunut järjestämään asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita. Myös ennaltaehkäisevään toimintaan ja väestön kokonaishyvinvointiin panostaminen saa kiitosta – samoin kuin hyvinvointialueen tekemä digiloikka suhteellisen lyhyessä ajassa. 

Digitaaliset palvelut ja tiedolla johtaminen ovat vahvistuneet Kanta-Hämeessä jo hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuonna. Sairaanhoitaja-chat otettiin käyttöön alkukesästä ja neuvola-chatit syksyn alussa. 30. Lokakuun lopussa käyttöön otettu Oma Häme -mobiilisovellus helpottaa ja nopeuttaa asiakkaiden asiointia. Digitaalisia palveluja kehitetään alueella systemaattisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

– Kanta-Hämeen hyvinvointialueella panostetaan digipalveluiden kehitykseen vahvasti. Asiakastarpeisiin vastaavien palveluiden kehittäminen on erittäin tärkeää niin palveluiden vaikuttavuuden, saatavuuden kuin kustannustehokkuudenkin näkökulmasta. Erilaisten digitaalisten palveluiden avulla mahdollistamme myös aikaan ja paikkaan sitoutumattomat palvelut asiakkaillemme, kertoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus ohjeisti Ilveskodin toiminnasta vastaavaa säätiötä

UUTINEN / 31.10.2023

Aluehallitus korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus ohjeisti Ilveskodin toiminnasta vastaavaa säätiötä

UUTINEN / 31.10.2023

Aluehallitus korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

UUTINEN / 31.10.2023

Aluehallitus ohjeisti Ilveskodin toiminnasta vastaavaa säätiötä

Aluehallitus korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia joko säätiön toimesta tai säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä.

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Ilveskodin toimintaa. Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Ilveskodin toiminta on muutoksessa, sillä hyvinvointialue on vähentänyt ostopalvelujaan. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö on itse kertonut Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut muutoksista säätiön ja Valtiokonttorin edustajien kanssa lokakuun aikana. Valtiokonttori vastaa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palvelutuottaja Ilveskoti on. Tähän asti Oma Hämeen terveydenhuollon toimiala on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä.

Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. Hyvinvointialueen edustajat ovat neuvotteluissa myös korostaneet Oma Hämeen kireää taloustilannetta ja säästötarpeita. 

Sopimus Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön kanssa on siirtynyt Oma Hämeelle Hämeenlinnan kaupungilta. Siirtynyt sopimus ei sisällä säätiöltä määräostovelvoitetta. Sopimuksessa mainittu summa on arvio ja paikkoja ostetaan vain tarpeen mukaan, jos omia paikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimiala on tässä vaiheessa vuotta käyttänyt jo talousarviossa Ilveskotiin varatun määrärahan.

Aluehallitus päätti maanantaina lähettää Ilveskodin toiminnasta vastaavalle säätiölle omistajaohjauskirjeen. Kokouksessa Pia Yli-Pirilä (kok.) teki Hannele Saaren (kd.)  ja Kalle Virtasen (kok.) kannattamana lisäysesityksen kirjeen sisältöön. Sen mukaan aluehallitus ohjeistaa omistajaohjauskirjeessään, että säätiön hallituksen on arvioitava hyvinvointialueen ostojen vähenemisen vaikutus säätiön toimintaedellytyksiin. Tämä vaatii sopeutusaikaa, jonka aikana on selvitettävä kustannuserät, kartoitettava mahdolliset säästötoimet ja pyrittävä sopeuttamaan säätiön taloutta muuttuneeseen tilanteeseen. Samaan aikaan hyvinvointialue jatkaa neuvotteluja säätiön kanssa. 

Aluehallitus pitää erittäin tärkeänä, että mahdolliset muutokset säätiön toiminnassa viestitään selvästi ja toteutetaan hallitusti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä säätiön asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Lisäksi aluehallitus haluaa erityisesti korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia joko säätiön toimesta tai säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Mahdollinen sopeuttamissuunnitelma on tehtävä säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Suunnitelma pitää myös saattaa aluehallituksen hyväksyttäväksi.

Asiakasmaksumuutokset käsittelyssä

Maanantain kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi juuri valmistuneen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen. Selvityksen käsittelyä jatketaan vielä seuraavassa aluehallituksen kokouksessa, jonne tuodaan esitys siitä, mitä selvitykseen tarvitsisi vielä lisätä. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen asiakasmaksuja. Hallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen tehtäisiin muutos vuoden alussa. Muutoksen myötä terveydenhuollon niin kutsutuista tasasuuruisista, maksukattoon sisältyvien palveluiden asiakasmaksuista ei voisi enää hakea perimättä jättämistä. 

Lisäksi aluehallitus päätti sosiaali- ja terveysministeriölle jätettävästä lausunnosta, joka koskee asiakasmaksuasetuksen muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ehdotetuista muutoksista.

Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus yhtenäistää terveydenhuollon asiakasmaksut kansallisesti sekä korottaa asiakasmaksuja indeksitarkistuksen mukaisesti, minkä lisäksi osaa maksuista ehdotetaan korotettavaksi 10 prosentilla. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) teki aluehallituksen lausuntoon muutosehdotuksen, joka voitti äänestyksessä äänin 6–5 aluehallituksen pohjaesityksen. Hyväksytyn muutosesityksen mukaan Oma Häme ei kannata ehdotettujen asiakasmaksujen korottamista 10 prosentilla. Ylimääräiset maksukorotukset aiheuttaisivat riskin hoitovelan ja eriarvoisuuden kasvusta. Hyvinvointialueen tulot eivät myöskään kasvaisi korotusten ansiosta. 

Aluehallituksen kokouspäivistä ensi vuodelle ei tehty vielä päätöstä, muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 6. marraskuuta.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä siirtyy toiseen vaiheeseen

UUTINEN / 31.10.2023

Nyt voit syventyä ensimmäisen keskustelun aiheisiin ja osallistua itse.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä siirtyy toiseen vaiheeseen

UUTINEN / 31.10.2023

Nyt voit syventyä ensimmäisen keskustelun aiheisiin ja osallistua itse.

UUTINEN / 31.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä siirtyy toiseen vaiheeseen

Hyvinvointialue on saanut asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. Sähköinen Polis-keskustelualusta oli asukkaille avoinna 12 vuorokautta. Sen aikana keskusteluun osallistui lähes 1 000 henkilöä. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin yhteensä lähes 400, joista reilut 150 julkaistiin muiden kommentoitavaksi.

Läheskään kaikki keskusteluun osallistuneet eivät ottaneet kantaa kaikkiin näkökulmiin, vaan kannanottoja tehtiin keskimäärin 63 esitettyyn näkemykseen. Kannanottoja palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa tehtiin kuitenkin yhteensä yli 60 000 kappaletta, joka on erittäin hieno tulos. Oma Häme kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita!

Tähän yhteenvetoon on koostettu keskustelun merkittävimpiä tuloksia teemoittain. Kaikkia tuloksia ei tässä ole esitelty, mutta niitä ei suinkaan ole unohdettu. Yksityiskohtaisempi yhteenveto keskustelun tuloksista viedään tämän yhteenvedon sekä Polis-alustan muodostaman tulosraportin kanssa päätöksenteon tueksi.

Asukkailla on 5. marraskuuta saakka aikaa syventyä tämän yhteenvedon aiheisiin esittämällä uusia näkökulmia tai ehdotuksia näihin liittyen Polis-keskustelualustalla. Keskustelun toinen vaihe syventää ymmärrystä siitä, mitä asioita olisi asukkaiden mielestä tärkeää huomioida päätöksenteossa. 

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun

Ensimmäisen keskustelun ja tämän syventävän keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista. 

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Tällöin on tarkoitus linjata Oma Hämeen toimipisteiden ja terveysasemien sijainti vuodesta 2026 eteenpäin. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja arvioidaan muutosten vaikutuksia. 


Yhteenvetoa Polis-keskustelun ensimmäisestä vaiheesta teemoittain:

VIESTINTÄ JA OHJAUS: 

Palveluverkkoselvitys johtaa väistämättä muutoksiin. Asukkailla oli runsaasti mielipiteitä viestinnästä: avointa tiedottamista toivottiin lisää palveluista ja niiden muutoksista. Useampi keskustelija huomautti, että kuntiin tulisi jäädä terveysneuvonta-, tai -ohjauspisteitä, joista asiakkaita ohjataan oikeisiin palveluihin. Sairaanhoitaja-palveluiden jäämistä pieniin kuntiin toivottiin myös. Asiakkaiden neuvonta ja tiedotus koetaan tärkeiksi aiheiksi, koska niitä koskevia kysymyksiä ohitettiin vain vähän.

SÄHKÖISET PALVELUT:

Osallistujat ottivat innokkaasti kantaa sähköisiä palveluita koskeviin kysymyksiin. Noin 80 prosenttia vastanneista oli huolestuneita siitä, ettei asukkailla ole riittävästi digitaitoja tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä. Sähköiset palvelut koettiin kuitenkin hyväksi valinnaiseksi asiointitavaksi. Vastaajat jättivät useita kehitysehdotuksia sähköisiin palveluihin liittyen. Näitä olivat esimerkiksi sähköinen terveystarkastus työikäisille, sähköiset jononseurantajärjestelmät, sovellusten kehittäminen, hoitotarviketilausten sähköistäminen. Näitä ehdotuksia kannatti puolet vastaajista.
Sähköiset palvelut nähtiin myös ratkaisuna talouden tasapainottamiseen. 65 prosenttia vastaajista näkee, että sähköisiin palveluihin tulee panostaa, jotta resursseja jää heille, jotka eivät niitä pysty käyttämään.

KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT:

Kotiin vietäviä palveluita koskevia näkemyksiä tai ehdotuksia tuli muutamia. Vain alle 20 prosenttia vastaajista koki ahdistavana sen, että hoitaja tai lääkäri tulisi omaan kotiin. Sen sijaan noin puolet olivat sitä mieltä, että kotiin tuleva hoitaja tai lääkäri on hyvää palvelua. Ehdotukset liikkuvasta kuvantamisrekasta sekä liikkuvista terveysasemapalveluista saivat kannatusta noin 65 prosentilta vastanneista.

PALVELUVERKKOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET:

Palveluverkon supistaminen puhututti vastaajia kaikista eniten. Huolta herätti erityisesti pienten kuntien palveluiden tulevaisuus. Lähes jokainen oli sitä mieltä, että perusterveydenhuolto on kaiken perusta. Erikoissairaanhoitoon kohdistuvia supistuksia kannatti suoraan kuitenkin vain noin kolmasosa vastanneista.

Palveluiden keskittämiseen ja paikallisten palveluiden jatkuvuuteen otettiin eniten kantaa yleisellä tasolla. Osallistujat olivat lähes yksimielisiä siitä, että pienten kuntien palveluita ei tulisi karsia. Toisaalta vastaajat ymmärtävät tarpeen suunnitella palveluverkkoa taloudellisesti kestävämmin. Merkittävin huoli liittyi ikääntyneiden mahdollisuuksiin saada palvelua lähellä. Esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanottoa suositeltiin niihin kuntiin, joita uhkaavat isommat lakkautukset. Myös seniorineuvola sai selkeän kannatuksen.

Yli puolet vastaajista, oli sitä mieltä, että palveluita tulisi keskittää, jotta asiakkaat saisivat oikeanlaista palvelua. Palvelupolkujen sekä palveluntarpeenarvioinnin kehittäminen nähtiin myös tapoina edistää taloudellista kestävyyttä. Mikäli terveysasemia suljetaan, ratkaisuksi ehdotettiin suoria linja-autoyhteyksiä palveluiden piiriin. Tämä ehdotus sai vastaajilta kannatusta.

Keskusteluun osallistuneet kokivat, että lasten ja nuorten palveluihin tulisi panostaa. Nuorten mielenterveyden haasteisiin tulisi osallistujien mielestä vastata, ja kouluterveydenhuoltoa tulisi kehittää. Myös moniammatillisen yhteistyön kehittämistä pidetään tärkeänä. Moni olisi valmis asioimaan lääkärin sijaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi diabeteshoitajan, keuhkohoitajan ja fysioterapeutin palvelut nähdään mahdollisuutena kohdistaa resursseja järkevämmin. Resursseja säästävänä nähtiin myös panostaminen ennaltaehkäisevään työhön. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaiden mahdollisuuksia ottaa itse vastuuta omasta terveydestään tulisi tukea.

Vastaajat pohtivat paljon Oma Hämeen organisaatiorakennetta, henkilöstön saatavuutta sekä erityisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointia. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että hyvinvointialueen hallintoa tulisi supistaa ja resursseja tulisi kohdentaa työntekijäportaaseen. 
Polis-keskustelu oli myös hyvin innovatiivista, ja sieltä nousi tärkeitä uusia näkökulmia, joita tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Myös hyviä ratkaisuja talouden haasteisiin vastaamiseen tarjottiin. Omaishoidon merkitys nousi vahvasti esiin, ja resurssien painottaminen omaishoidon kehittämiseen tuo osallistujien mielestä säästöjä. Päivätoiminnan ja virkistystoiminnan vaikutukset hyvinvointiin koettiin myönteisinä. Palveluseteleiden hyödyntämistä esimerkiksi hammashoidossa kannatti 50 prosenttia ehdotukseen vastanneista.

Tähän yhteenvetoon ei ole lueteltu kaikkia ehdotuksia, joita Polis-keskustelussa esiteltiin. Tämän yhteenvedon lisäksi voit tutustua päättyneen keskustelun viimeisimpään raporttiin. Yksityiskohtaisempi yhteenveto tämän keskustelun tuloksista toimitetaan palveluverkkoselvitykseen liittyvän päätöksenteon tueksi. 

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

UUTINEN / 31.10.2023

Juuri julkaistu sovellus mahdollistaa etäasioinnin helposti ja nopeasti.

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

UUTINEN / 31.10.2023

Juuri julkaistu sovellus mahdollistaa etäasioinnin helposti ja nopeasti.

UUTINEN / 31.10.2023

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

Oma Häme -sovellus on nyt ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Asukkaat voivat käyttää palvelua myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla sisään omahame.fi -sivun oikeasta yläkulmasta. Lisätietoja ja ohjeita löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Sovelluksen kautta voi tarkastella omia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia sekä ammattilaisten kirjauksia. Juuri nyt sovelluksen kautta voi varata influenssa- ja koronarokotukseen. Sovelluksella asukkaat voivat olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden tai chatin välityksellä. Sovelluksella voi myös hakea tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Mobiilisovellus mahdollistaa myös asioinnin läheisen tai lapsen puolesta.

– Asukkaiden selkeänä toiveena on ollut saada käyttöönsä mobiilisovellus, josta saa kokonaisvaltaisen ja kohdistetun käyttökokemuksen, projektipäällikkö Johanna Rauhala kertoo. 

Uusi mobiilisovellus täydentää jo hyvinvointialueella käytössä olevia digiratkaisuja. Oma Hämeen sairaanhoitaja- ja neuvola-chateja voi käyttää nyt myös mobiilisovelluksen kautta. Sairaanhoitaja-chatissa voi ottaa yhteyttä, jos oire tai vaiva ei edellytä tutkimista paikan päällä. Neuvoloiden chat-palveluissa voi hoitaa pikkulapsiarkeen, raskauteen, ehkäisyasioihin tai perhesuunnitteluun liittyviä asioita.

Asukkaat ja ammattilaiset mukana kehittämässä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota uudenaikaisia digipalveluita osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Digipalveluiden kehittäminen tukee myös hyvinvointialueen tavoitteita toiminnan tehostamisesta sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisestä. Oma Häme on yksi ensimmäisistä hyvinvointialueista, joka on ottanut oman sovelluksen käyttöön.

Mobiilisovelluksen kehittäminen on aloitettu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kesällä 2022. Kehittämistä on tehty alusta lähtien yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden ja ammattilaisten kanssa, koko hyvinvointialueen palvelut huomioiden.

– Olemme halunneet varmistaa, että mobiilisovellus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden ja on aidosti käyttäjälähtöinen ja käytettävyydeltä korkeatasoinen. Haluamme, että se hyödyntää kansallisia digipalveluita sekä tukee Oma Hämeen prosesseja ja asiakasohjausta, Rauhala kertoo. 

Kehittämistyössä on ollut alusta saakka Oma Hämeen inhouse-yhtö Istekki alihankkijansa Digian kanssa.

Oma Häme jatkaa sovelluksen kehittämistä edelleen ja sitä myös uudistetaan säännöllisillä päivityksillä. Jatkossa sovelluksen on tarkoitus tukea myös uuden ASSI-sairaalan toimintaa ja potilasohjausta.

Käyttäjät voivat antaa palautetta sovelluksesta ja sen käytöstä sovelluksen kautta. Anna palautetta – nappi löytyy sovelluksen Asiointi-osiosta.

Oma Hämeen sovellus pähkinäkuoressa

 


 


Sovellus on ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Palvelua voi käyttää myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisätietoja löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Nopea ja turvallinen 

Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, kun otat sovelluksen käyttöön. Jatkossa pystyt kirjautumaan sovellukseen helposti PIN-koodilla, kasvojentunnistuksella tai sormenjäljellä. 

Lataamalla Oma Häme -sovelluksen, pääset:
•    Tarkastamaan omia tapahtumiasi, ajanvarauksiasi ja menneiden vastaanottojen asiantuntijan kirjauksia 
•    Hallinnoimaan ajanvarauksiasi 
•    Varaamaan rokotusajan 
•    Asioimaan etäyhteydellä chatin tai videovastaanoton kautta 
•    Ylläpitämään omaa lääkelistaasi 
•    Täyttämään Omaolo-oirearvion
•    Käyttämään OmaHoito-palvelua 
•    Seuraamaan sinulle sopivaa palvelupolkua 
 
Sovelluksella voit myös asioida alle 10-vuotiaan lapsen tai toisen puolesta suomi.fi-valtuutuksen turvin. 10–17 -vuotiaiden lasten puolesta asiointi tulee käyttöön vuodenvaihteessa.  

OmaHoito-palvelu 

Voit arvioida oireitasi Omaolo-oirearviolla sekä tehdä itsenäisesti valmennuksia. Pääset käyttämään OmaHoito-tietopankkia hakemalla luotettavaa tietoa Duodecimin Terveyskirjastosta. Palvelussa pystyt tallentamaan sinulle tärkeät tiedot suosikeiksi ja palaamaan niihin nopeasti oikopolkujen kautta. Palvelupolulla voit seurata oman elämäntilanteesi palveluita ja etenemistä.
 

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käy vilkkaana – ensi viikolla avataan kyselyn jatko-osa

UUTINEN / 27.10.2023

Keskusteluun on osallistunut jo lähes 600 henkilöä.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käy vilkkaana – ensi viikolla avataan kyselyn jatko-osa

UUTINEN / 27.10.2023

Keskusteluun on osallistunut jo lähes 600 henkilöä.

UUTINEN / 27.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käy vilkkaana – ensi viikolla avataan kyselyn jatko-osa

Hyvinvointialue on saanut asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. Tähän mennessä keskusteluun on osallistunut lähes 600 ihmistä, ja osallistujat ovat ottaneet kantaa keskimäärin 54 ehdotukseen tai näkemykseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. 

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun. 

Polis-keskustelualustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua moderoidaan, jotta se pysyy monipuolisena. Osallistujien näkökulmia ja ehdotuksia julkaistaan muiden kommentoitavaksi. Alustalle on laitettu reilut 200 uutta kommenttia. Kommenteista on karsittu ainoastaan näkökulmat, jotka eivät sovellu Polis-alustan toimintaperiaatteisiin tai joissa on selkeää toistoa jo julkaistuihin kommentteihin. 

Suuri kommenttimäärä yllätti meidät myönteisesti, ja keskustelun hallittavuuden vuoksi kommentointimahdollisuus oli muutaman päivän tauolla. Haluamme varmistaa, että asukkaiden näkemykset ja ehdotukset huomioidaan päätöksenteossa parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi kommentointi on jälleen auki ja jatkuu 30.10. saakka. 

Jokaisella on mahdollisuus seurata keskustelun tuloksia. Ajantasainen raportti löytyy täältä.

Keskustelun tuloksista julkaistaan päivittyvän raportin lisäksi yhteenveto. Tämän jälkeen julkaisemme Polis-alustalla keskustelun jatko-osan, jossa asukkailla on mahdollisuus syventyä yhteenvedossa esiin tulleisiin aiheisiin viikon ajan eli 5.11. asti. Lopullinen yhteenveto ja raportti viedään palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. 

Toivomme edelleen aktiivista kannanottoa ja kommentointia, sillä jokaisen mielipide on tärkeä.

Oma Hämeen palveluverkkoselvitys on valmistunut – tulevaisuuskuvat tarjoavat vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseen

UUTINEN / 27.10.2023

Aluehallitus saa selvityksen tiedoksi maanantain 30.10. kokouksessaan.

Oma Hämeen palveluverkkoselvitys on valmistunut – tulevaisuuskuvat tarjoavat vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseen

UUTINEN / 27.10.2023

Aluehallitus saa selvityksen tiedoksi maanantain 30.10. kokouksessaan.

UUTINEN / 27.10.2023

Oma Hämeen palveluverkkoselvitys on valmistunut – tulevaisuuskuvat tarjoavat vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Selvitystä on tehty syksyn aikana yhteistyössä valittujen kumppaneiden kanssa ja sen tuloksia on käsitelty yhdessä kuntien kanssa. Aluehallitus saa selvityksen tiedoksi maanantain 30.10. kokouksessaan. Ensimmäisen vaiheen selvitys toimii tausta-aineistona jatkovalmistelulle.  Palveluverkkoon liittyvä päätöksenteko tehdään kahdessa vaiheessa. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa. Palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia aluevaltuusto käsittelee maaliskuussa 2024. 

Selvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute. Asukkaiden ajatuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kerätään parhaillaan mm. sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi lähiviikkoina haastatellaan asiakkaita ja asukkaita eri puolilla maakuntaa. Sidosryhmille suunnattu kuuleminen käynnistyy 1. marraskuuta 2023, lausuntoaika on 1.11.–21.11.

Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on ollut Oma Hämeen toiminnan kokonaiskustannusten kasvunopeuden hillitseminen ja pysyvien hoitosuhteiden varmistaminen, ei toimipisteiden lukumäärä. Palveluverkkoselvityksellä on haluttu saada päätöksenteon tueksi tietoa siitä, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Selvitystä varten on kartoitettu Oma Hämeen käyttämien toimitilojen tekninen kunto, käyttöaste ja tilatehokkuus. Lisäksi on selvitetty palveluverkon nykytila, käyntivolyymit ja henkilöstömäärät. 

Edellä mainittuja tietoja on verrattu väestörakenteeseen ja sen ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi palveluiden sijaintia on peilattu maakunnan asumiskeskittymiin. Selvityksen teossa on käytetty apuna Oma Hämeen asiantuntijoiden haastatteluja sekä valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tilastotietoja.  

Palveluverkkoselvitys kuvaa nykytilan ja erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia

Palveluverkkoselvityksessä nostetaan esiin havaintoja, mutta ei tehdä suosituksia toimenpiteistä. Selvityksestä tehtävät johtopäätökset ovat Oma Hämeen johdon ja päättäjien vastuulla. On myös huomioitava, ettei kaikista toimialoista, palveluista ja alueista ole ollut saatavilla samanmuotoista, kattavaa tietoa. Pelastuspalveluita selvitys ei käsittele yhtä kattavasti kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, koska lokakuussa hyväksytty pelastustoimen palvelutasopäätös ottaa kantaa palveluverkon kattavuuteen. Hyvinvointialueen hallinnon- ja tukipalveluiden muutokset arvioidaan, kun palveluja koskevat muutokset täsmentyvät.

Palveluverkkoselvitys tarjoaa kolme erilaista tulevaisuuskuvaa hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen lyhyellä aikavälillä. Tavoitteena on kuvata mahdollisia palveluverkon tavoitetiloja noin vuoden 2026 alusta, jolloin lain vaatima siirtymäajan vuokravelvoite päättyy. Skenaariot kuvaavat eri asteisia mahdollisia muutoksia hyvinvointialueen palveluihin ja toimitilojen käyttöön. Selvityksessä todetaan, että nykyisen palveluverkon rakenne on raskas ja kallis ylläpitää lukuisine toimipisteineen. Selvityksessä ei vielä oteta kantaa skenaarioiden kustannusvaikutuksiin, vaan ne täsmentyvät jatkovalmistelun aikana.

Kolmessa eri tulevaisuuskuvassa esitetään muutoksia tehtäväksi asukasmäärän perusteella. Skenaariot on laadittu väestöpohjan mukaisesti. Skenaariot tarkastelevat sekä fyysistä toimipisteverkostoa että palvelujen tuotantotapoja. Skenaarioissa esitetyt muutosvaihtoehdot pohjautuvat terveysasemaverkoston rakenteeseen. Niiden yhteydessä tuotetaan pääosa hyvinvointialueen palveluista.
 
Palveluverkon muutosten merkittävimmät kustannusajurit ovat henkilöstökustannukset, vuokratyövoima ja tilavuokrat. Useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet tarvitsevat riittävän suuren väestöpohjan toimiakseen tehokkaasti. Erityisesti haasteet henkilöstön saatavuudessa lisäävät toiminnan kustannuksia, heikentävät palveluiden saatavuutta ja lisäävät toimipisteiden haavoittuvuutta.

Selvityksessä todetaan, että kun palveluverkostoon suunnitellaan muutoksia, on huomioitava ne asukkaat, joilla on kaikkein suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen. Palveluita täydennetään muun muassa digitaalisilla, kotiin tuotavilla, etä- ja liikkuvilla palveluilla.

Palveluverkkoselvitykseen voi tutustua täällä.

UUTINEN / 27.10.2023

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolan asiakasmaksut muuttuvat 1. marraskuuta alkaen

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä käynnistä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolassa peritään jatkossa 51,50 euron suuruinen asiakasmaksu.

Maksu peritään, jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt saapumatta varatulle ajalle, eikä asiakas tai hänen edustajansa ole ennalta peruuttanut vastaanottoaikaa. Muutos koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita ja tulee voimaan 1. marraskuuta. 

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä käynnistä äitiys- tai lastenneuvolassa ei peritä maksua jatkossakaan. 

Oma Hämeen asiakkailta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut tarkistetaan joka toinen vuosi. 
 

UUTINEN / 25.10.2023

Vammaispalvelujen laskutus Hämeenlinnassa on viivästynyt – Oma Häme on pidentänyt laskujen maksuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakaslaskutus on viivästynyt vammaispalvelujen asiakkailla Hämeenlinnassa. Noin 200 asiakkaan laskutus on viivästynyt usean kuukauden ajalta resurssipulan vuoksi. Tilanne vaihtelee hämeenlinnalaisten asiakkaiden kohdalla toimipaikoittain.

Viivästys ei koske muita Oma Hämeen vammaispalvelujen asiakkaita, joita on kaikkiaan noin 3 000. Asiakasmaksupäällikkö Kati Gustafssonin mukaan hämeenlinnalaisten laskutus pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. 
   
– Ymmärrämme, että tilanne turhauttaa asiakkaitamme ja että viivästyneet laskut voivat aiheuttaa heille ongelmia. Mutta siksi maksuaikaa on pidennetty ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 

Oma Häme on pidentänyt maksuaikaa 90 päivään ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 

Mikäli asiakas tarvitsee pidemmän maksuajan, tulee hänen olla yhteydessä laskulla näkyvään yhteyshenkilöön.

Maksusuorituksia koskevissa kysymyksissä, tulee olla yhteydessä Sarastian asiakaspalveluun:
o    puhelimitse numeroon 020 6399 400 (ma–pe klo 8–16) tai
o    sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.sarastia.fi
 

Kotihoidon avaimeton ovenavaus kattaa pian koko hyvinvointialueen – Hausjärvi liittyy mukaan loppuvuoden aikana

UUTINEN / 24.10.2023

Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

Kotihoidon avaimeton ovenavaus kattaa pian koko hyvinvointialueen – Hausjärvi liittyy mukaan loppuvuoden aikana

UUTINEN / 24.10.2023

Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

UUTINEN / 24.10.2023

Kotihoidon avaimeton ovenavaus kattaa pian koko hyvinvointialueen – Hausjärvi liittyy mukaan loppuvuoden aikana

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen Hausjärvelle. Tämän jälkeen järjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueella. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan kotihoidon asiakkaiden oviin marraskuussa. Muutoksista sovitaan asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt 60–70 asiakkaalle. Yhteensä Hausjärvellä on tällä hetkellä vajaa sata kotihoidon asiakasta. 

–  Lukko asennetaan lähtökohtaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Asennus edellyttää asiakkaan suostumusta ja vuokrahuoneistoissa myös asunnon omistajan ja isännöitsijän lupaa. Asunnon lukon ja oven on oltava sellaisia, joihin sähköisen lukon voi asentaa ilman suurempia lisätöitä, valottaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen.

Kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala on tyytyväinen, kun avaimeton ovenavaus kattaa nyt koko hyvinvointialueen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa.

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin. 

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalvelujen ostopalvelut

UUTINEN / 24.10.2023

Aluehallitus hyväksyi ostopalveluihin uuden, yhtenäisen sopimusjärjestelmän.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalvelujen ostopalvelut

UUTINEN / 24.10.2023

Aluehallitus hyväksyi ostopalveluihin uuden, yhtenäisen sopimusjärjestelmän.

Hoitaja taluttaa ikäihmistä käytävällä.

UUTINEN / 24.10.2023

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalvelujen ostopalvelut

Aluehallitus hyväksyi ikäihmisten asumisen ostopalveluihin uuden, yhtenäisen sopimusjärjestelmän. Muutos ei vaikuta nykyisten asiakkaiden asumiseen.

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalveluiden ostopalvelut. Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan puitesopimuksen, jolla asumispalveluja ostetaan jatkossa kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Juuri päättynyt kilpailutus koski pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, lyhytaikaista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista.

– Päätös on merkittävä, koska uusi hankintasopimus korvaa kaikki lähtöorganisaatioista siirtyneet eri sisältöiset ja kestoiset asumispalveluiden sopimukset. Sopimushallinta ja yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa selkeytyy nyt yhteen sopimussisältöön, toteaa asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen ikäihmisten palveluiden toimialalta. 

Oma Häme on syksyn aikana kilpailuttanut ikäihmisten asumispalveluja. Syinä kilpailutukseen ovat muiden muassa henkilöstömitoituksen nosto, kiihtynyt inflaatio sekä päättyvät sopimukset. Oma Hämeen hankinnan kokonaisarvoksi tulee esimerkiksi neljän vuoden sopimuksella 300–400 miljoonaa euroa.

Uudet sopimukset eivät vaikuta nykyisten asiakkaiden arkeen. Uudelle asiakkaalle asumisyksikköä valittaessa noudatetaan uuden puitesopimuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä, ellei asiakkaan tilanne muuta vaadi. 

Maanantaina koolla ollut aluehalitus hyväksyi ikäihmisten asumisplaveluiden hankinnan esityslistan mukaisesti. Myös muut kokouksen asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Yhteisöllinen asuminen mukana sopimuksessa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten asumispalveluja järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluna ja palvelusetelillä. Ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä on hieman vajaa 2 000 asiakasta, joista noin puolelle palvelut hankitaan ostopalveluna tai palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Omia yksiköitä on noin 39 ja ostopalveluyksiköitä 35. Yksityisiä palveluntuottajia on tällä hetkellä käytössä 11.

Uusi sopimus ei lisää tai vähennä Oma Hämeen ostopalveluja, koska kyseessä on puitesopimus, jossa ei sitouduta ostamaan palvelua tiettyä määrää tietyltä palveluntuottajalta. Hankinta ei siis myöskään linjaa palvelujen järjestämistä pidemmällä aikavälillä.

Uuteen sopimukseen sisältyy myös vuoden 2023 alusta sosiaalihuoltolakiin kirjattu uusi 
palvelumuoto, yhteisöllinen asuminen. Samalla ympärivuorokautinen palveluasuminen korvaa aiemman tehostetun palveluasumisen. 

Dynaaminen kilpailutus on joustava

Oma Häme käytti ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutuksessa dynaamista kilpailutusta, jossa hankintamenettely on kaksivaiheinen. Ensin palveluntuottajien tuli hakeutua ja tulla hyväksytyiksi hankintamenettelyn piiriin. Sen jälkeen hyväksytyt palveluntuottajat tekivät tarjouksensa palveluiden hinnoista.

Dynaamisessa järjestelmässä tarjouspyyntöjä voidaan pyytää myös sopimuskauden aikana. Hankintajärjestelmä on joustava: uusia osallistumishakemuksia hyväksytään palveluntuottajarekisteriin jatkuvalla haulla, ja järjestelmässä mukana olevien palveluntuottajien kesken voidaan tehdä sisäisiä kilpailutuksia sopimuskauden aikana. Ikäihmisten asumispalvelujen hankintajärjestelmä on voimassa marraskuuhun 2030 saakka. 

Kilpailutuksessa oli mukana kolme eri palvelumuotoa: 1) Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, jota tarjotaan henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. 2) Lyhytaikainen palveluasuminen, joka voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. 3) Yhteisöllinen asuminen, jolla tarkoitetaan asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on oma asunto, ja yksikössä on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sekä hoidon ja huolenpidon tarve kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.

Oma Häme sai 35 tarjousta eri toimijoilta. Aluehallituksen päätöksellä puitesopimuksen piirin hyväksyttiin ympärivuorokautisen palveluasumiseen 32 palveluyksikköä, lyhytaikaiseen palveluasumiseen 30 yksikköä ja yhteisölliseen asumiseen 9 yksikköä. Yksittäisellä yrityksellä voi olla puitesopimuksessa useampia yksikköjä. Yksiköt on lueteltu aluehallituksen esityslistassa
Hankintapäätös ei vielä muodosta sopimussuhdetta, vaan sopimukset laaditaan erikseen. 

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

Hyvinvointialueiden kannanotto: Sosiaalityön sijaisten kelpoisuusvaatimuksia ei saa tiukentaa

UUTINEN / 23.10.2023

Oma Häme on huolissaan sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta erityisesti lastensuojelussa.

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

Hyvinvointialueiden kannanotto: Sosiaalityön sijaisten kelpoisuusvaatimuksia ei saa tiukentaa

UUTINEN / 23.10.2023

Oma Häme on huolissaan sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta erityisesti lastensuojelussa.

Pieni lapsi yksin portaikossa pää painuksissa.

UUTINEN / 23.10.2023

Hyvinvointialueiden kannanotto: Sosiaalityön sijaisten kelpoisuusvaatimuksia ei saa tiukentaa

Valvira julkaisi kesällä ohjeen, jossa tiukennettiin sosiaalityöntekijöiden sijaisina toimivien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksia. Hyvinvointialueet vaativat, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä Valvira arvioivat ohjeen uudelleen kiireellisesti. Hyvinvointialueet ovat laatineet kannanoton, jossa vaaditaan ohjeen suhteuttamista nykyiseen tilanteeseen, kun hyvinvointialueet kärsivät henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Muutoksen katsotaan syventävän henkilöstöpulaa entisestään.

Oma Häme on mukana Valviralle lähetetyssä kannanotossa, jonka Helsinki ja kaikki hyvinvointialueet ovat allekirjoittaneet. Oma Hämeestä kannanoton ovat allekirjoittaneet hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen

Valviran uuden ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän sijaisena voi toimia sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Lisäksi ohjeessa tulkitaan lakia niin, että sosiaalityötä pääaineena opiskeleva voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena opiskeluaikanaan korkeintaan vuoden ajan.

Ohjeen mukainen rajaus pudottaisi Kanta-Hämeessä 15 nykyistä sosiaalityöntekijän sijaista pois sosiaalityön vahvuudesta. Esimerkiksi sosionomit, jotka ovat suorittaneet avoimessa yliopistossa sosiaalityön perus- ja aineopinnot, eivät täytä uuden ohjeen mukaisia vaatimuksia. Jos heidän työpanostaan ei voi käyttää, ei ole mitenkään mahdollista löytää riittävästi henkilöstöä näihin tehtäviin. Oma Hämeessä muutos olisi dramaattinen erityisesti lastensuojelussa, jossa sijaisia työskentelee ja työskentelyä säätelee lain asettama työntekijämitoitus.

Ratkaisuja etsitään

Helsingissä on linjattu, että sosiaalityötekijän ammattiin opiskelevien määräaikainen palvelussuhde voi jatkua, jos tehtävään ei ole palkattavissa pätevää sosiaalityöntekijää. Tämä on tilapäinen ratkaisu, joka on voimassa siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveysministeriöstä saadaan selkeät ohjeet.

Oma Hämeessä pohditaan vastaavan linjauksen tekemistä.

Häiriötiedote.

Kansalaisen terveyspalveluissa aamulla 23.10. havaittu häiriö on päättynyt

UUTINEN / 23.10.2023

Ajanvarauksia ja terveystietoja pääsee taas tarkastelemaan normaalisti.

Häiriötiedote.

Kansalaisen terveyspalveluissa aamulla 23.10. havaittu häiriö on päättynyt

UUTINEN / 23.10.2023

Ajanvarauksia ja terveystietoja pääsee taas tarkastelemaan normaalisti.

Häiriötiedote.

UUTINEN / 23.10.2023

Kansalaisen terveyspalveluissa aamulla 23.10. havaittu häiriö on päättynyt

Uutista päivitetty 23.10. klo 10.40

Kansalaisen terveyspalvelut -verkkopalvelussa havaittiin aamulla 23.10. vikatila, jonka vuoksi asukkaat eivät päässeet näkemään ajanvarauksiaan eivätkä terveystietojaan. Ongelma on nyt korjattu.

Pahoittelemme vikatilasta aiheutunutta haittaa.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käynnistyi vilkkaana

UUTINEN / 20.10.2023

Asukkaat voivat vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen keskustelualustan kautta.

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käynnistyi vilkkaana

UUTINEN / 20.10.2023

Asukkaat voivat vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen keskustelualustan kautta.

UUTINEN / 20.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käynnistyi vilkkaana

Kantahämäläiset ovat lähteneet vilkkaasti keskustelemaan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksestä. Keskiviikkona avattiin asukkaiden käyttöönon Polis-keskustelualusta, jonne on tullut kahden ensimmäisen päivän aikana jo reilut 380 vastausta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä on esitetty näkökulmia jo noin 190.

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun

Polis-keskustelualustan kautta asukkaat voivat tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Polis-alustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua voi käydä 1. marraskuuta saakka.

Polis-keskustelua moderoidaan, jotta alusta ei ruuhkaannu ja jotta keskustelu pysyy monipuolisena. Osallistujien näkökulmia ja ehdotuksia julkaistaan muiden kommentoitavaksi niin, ettei samoja ajatuksia tule toistuvasti esiin eri sanamuodoissa. Tähän mennessä uusia näkökulmia ja ehdotuksia on tullut paljon.

Polis-keskustelualusta tarjoaa vastaajille esitettyjä näkökulmia satunnaisessa järjestyksessä. Kannanotot tallentuvat järjestelmään, vaikka vastaaja ei ottaisikaan kantaa kaikkiin esitettyihin näkökulmiin.

Jokaisella on mahdollisuus seurata keskustelun tuloksia

Omien näkemyksien lisääminen on alustalla viikonlopun ajan tauolla. Voit kuitenkin osallistua keskusteluun olemalla samaa tai eri mieltä julkaistujen kommenttien kanssa. Toivommekin aktiivista kannanottoa jo julkaistuihin kommentteihin, sillä jokainen mielipide on tärkeä.

Jokainen asukas voi myös näiden viikkojen aikana tutustua jatkuvasti päivittyvään raporttiin keskustelun tuloksista. Raportista muodostetaan marraskuun alussa lopullinen yhteenveto, joka viedään yhdessä Polis-alustan raportin kanssa päätöksenteon tueksi.

Tena-tuotteita kuljettavan yrityksen tietomurto koskee noin 6 000 Oma Hämeen asiakasta

UUTINEN / 20.10.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi elokuussa.

Tena-tuotteita kuljettavan yrityksen tietomurto koskee noin 6 000 Oma Hämeen asiakasta

UUTINEN / 20.10.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi elokuussa.

UUTINEN / 20.10.2023

Tena-tuotteita kuljettavan yrityksen tietomurto koskee noin 6 000 Oma Hämeen asiakasta

Kotihoidossa käytettävien Tena-hoitotarvikkeiden kotiinkuljetuspalvelusta vastaava Westlog joutui elokuussa tietosuojamurron kohteeksi. Oma Häme on yksi monista hyvinvointialueista, jotka käyttävät Westlogin kuljetuspalveluita.

Kanta-Hämeessä tietoturvaloukkaus koskee 5 946 hoitotarvikejakelun asiakasta, jotka käyttävät Westlogin tilausjärjestelmää. Tietomurto ei ole kohdistunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen omiin asiakas- tai potilastietojärjestelmiin.

Tietovuoto koskee tilausjärjestelmään kirjattuja henkilötietoja. Tietokantaan on ollut kirjattuna nimi, osoite, Tena-tilauksen tuotetiedot sekä osalla asiakkaista myös puhelinnumero ja ovikoodi. Asiakkaiden henkilötunnuksia ei ole ollut kirjattuna tietokantaan. Tiedossamme ei ole, että tietomurron kohteena olevia tietoja olisi luovutettu eteenpäin tai että tietoja olisi käytetty rikollisiin toimiin. 

Oma Häme on selvittänyt tapausta yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa ja pyrkinyt minimoimaan asiakkaille koituvaa haittaa. Asiasta on tehty ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä rikosilmoitus poliisille.

Oma Häme lähettää kirjeen kaikille tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneille henkilöille. Loukkauksen kohteeksi joutuneiden asiakkaiden ei tarvitse itse tehdä mitään, mutta heillä on halutessaan mahdollisuus tehdä asiasta tutkintapyyntö poliisille. 

Asiakkaat saavat tarvittaessa lisätietoa Oma Hämeen tietosuojavastaavalta tietosuojavastaava(at)omahame.fi tai tietoturvapäällikkö Vesa Järviseltä p. 040 620 9871 vesa.jarvinen(at)omahame.fi 

Hoitaja pistää rokotteen potilaan käsivarteen.

Influenssa- ja koronarokotusten sähköinen ajanvaraus alkaa tiistaina 24. lokakuuta

UUTINEN / 19.10.2023

Ajanvaraus puhelimitse alkaa 1. marraskuuta ja rokotukset 13. marraskuuta.

Hoitaja pistää rokotteen potilaan käsivarteen.

Influenssa- ja koronarokotusten sähköinen ajanvaraus alkaa tiistaina 24. lokakuuta

UUTINEN / 19.10.2023

Ajanvaraus puhelimitse alkaa 1. marraskuuta ja rokotukset 13. marraskuuta.

Hoitaja pistää rokotteen potilaan käsivarteen.

UUTINEN / 19.10.2023

Influenssa- ja koronarokotusten sähköinen ajanvaraus alkaa tiistaina 24. lokakuuta

Kanta-Hämeessä aloitetaan influenssa- ja koronarokotteiden joukkorokotukset 13. marraskuuta alkaen. 

Sähköinen ajanvaraus rokotuksiin avautuu tiistaina 24. lokakuuta klo 9. Puhelimitse ajanvaraus avautuu 1. marraskuuta klo 9. Tarkemmat ajanvarausohjeet on koottu Rokotusinfo-sivulle

Rokotuksia annetaan terveysasemilla ja neuvoloissa sekä erikseen ilmoitettuina rokotuspäivinä. Rokotus on myös mahdollista saada aiemmin varatun vastaanottokäynnin yhteydessä. 

Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta. 65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemalla. Kotihoidon asiakkaiden ja palveluasumisen asukkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Oma Häme tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi.

Rokotusinfo-sivulle on koottu myös seutukunnittain tiedot joukkorokotuspäivistä ja rokotuspaikoista.

Pienentynyt valtion rahoitus talous kiristää Oma Hämeen lähivuosien budjetteja entisestään

UUTINEN / 19.10.2023

Aluehallitus käsittelee päivitettyä talousraamia maanantaina.

Pienentynyt valtion rahoitus talous kiristää Oma Hämeen lähivuosien budjetteja entisestään

UUTINEN / 19.10.2023

Aluehallitus käsittelee päivitettyä talousraamia maanantaina.

UUTINEN / 19.10.2023

Pienentynyt valtion rahoitus talous kiristää Oma Hämeen lähivuosien budjetteja entisestään

Valtiovarainministeriö täsmensi vuosien 2024 ja 2025 tarvepohjaista rahoitusta hyvinvointialueille 10. lokakuuta. Uusien lukujen valossa Oma Hämeen on karsittava menoja ensi vuodelle lisää 12,5 miljoonaa euroa. Koko talouden suunnittelukaudella 2024–2026 tulee lisätasapainottamista tehdä arviolta 50 miljoonaa euroa. Edellytyksenä tasapainolle on myös keväällä päätetyn tasapainotusohjelman toteutuminen.

Hyvinvointialueen toimialoille on laadittu uusi talousarvioraami, jota aluehallitus käsittelee maanantain kokouksessaan. Toimialakohtaisissa raamiluvuissa on huomioitu keväällä päätetyn tasapainottamisohjelman määrittelemät lisäpanostukset ja säästötavoitteet sekä uusi vuoden 2024 säästövelvoite. 
 
Aluehallituksen päätöksen jälkeen lautakuntien, konsernipalveluiden toimialan sekä strategia- ja integraatio -toimialan tulee antaa talousraamiin perustuvat talousarvioesitykset 3. marraskuuta mennessä.

Lisäksi aluehallitus käsittelee maanantaina muun muassa Assi-sairaalahankkeen rahoitusta ja ikäihmisten asumispalvelujen hankintaa. Kokouksen esityslista löytyy täältä.

Keskustelualusta palveluverkkoselvityksestä aukeaa asukkaille keskiviikkona

UUTINEN / 17.10.2023

Asukkaat voivat vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen Polis-alustan kautta.

Keskustelualusta palveluverkkoselvityksestä aukeaa asukkaille keskiviikkona

UUTINEN / 17.10.2023

Asukkaat voivat vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen Polis-alustan kautta.

UUTINEN / 17.10.2023

Keskustelualusta palveluverkkoselvityksestä aukeaa asukkaille keskiviikkona

Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-alustan kautta. 

Oma Häme avaa keskiviikkona asukkaille sähköisen keskustelualustan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksestä. Polis-keskustelualustan kautta asukkaat voivat tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Polis-alustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua voi käydä 1. marraskuuta saakka. Osallistu keskusteluun

Polis -keskustelualustan kautta asukkaat voivat kertoa esimerkiksi, mitkä asiat palveluverkossa ovat heille tärkeitä ja mitä tunteita tuleviin muutoksiin liittyy. Lisäksi asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan jo käytössä olevista uusista palveluista, kuten esimerkiksi chat-palveluista, sähköisestä ajanvarauksesta tai etävastaanotoista. 

Polis on Sitran ja DigiFinlandin  kehittämä uudenlainen, demokratiaa edistävä tapa keskustella rakentavasti verkossa. Oma Häme käy marraskuussa järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajien kanssa keskusteluja palveluverkosta. Asiaa käsitellään lisäksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimissä ja muissa virallisissa työryhmissä. Keskustelujen tuloksista kerrotaan Oma Hämeen osallistu ja vaikuta -nettisivulla. 

Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo@omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna. Pohdinnassa on vielä muiden vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen asukkaille ja asiakkaille. 

Katso tästä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Tietoa palveluverkkoselvityksestä ja sen etenemisestä verkossa

Oma Hämeen verkkosivuille on avattu palveluverkkoselvitykseen ja sen päätöksentekoon liittyvä verkkosivu, mistä löytyy tietoa sekä ohjeet osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Uusi sivu löytyy osoitteesta omahame.fi/palveluverkkoselvitys

Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoon liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon kaikissa päätöksenteon vaiheessa: selvitys-, suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Asukkaiden ja asiakkaiden esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot huomioidaan, kun viranhaltijat tekevät joulukuussa aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesityksen palveluverkon tulevaisuuskuvasta ja palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista.

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Ennen sitä mahdollistetaan monipuolinen osallistuminen ja vaikuttaminen asukkaille, asiakkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle. Oma Häme järjestää asukas- ja asiakastilaisuuksia niissä palveluissa ja yksiköissä, joihin esitetään muutoksia. Tavoitteena on saada näkemykset mahdollisimman laajasti tietoon päätöksenteon tueksi. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja arvioidaan muutosten vaikutuksia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja maakunnan asukkaille.

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

ARTIKKELI / 17.10.2023

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

ARTIKKELI / 17.10.2023

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

ARTIKKELI / 17.10.2023

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Katso täältä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää. 

Hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi toivoo asukkailta vilkasta osallistumista keskusteluun. Tässä haastattelussa Hymmi kertoo tarkemmin keskiviikkona avattavasta Polis-keskustelualustasta. Lisäksi hän kertoo, muista palveluverkkoselvitykseen liittyvistä osallistumisen mahdollisuuksista. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mikä on Polis-keskustelualusta?

Polis on uudenlainen internetissä oleva keskustelualusta, jossa kantahämäläiset asukkaat ja asiakkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään, kokemuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan palveluiden järjestämisestä nyt ja tulevaisuudessa. Ideana on myös ottaa kantaa muiden esittämiin näkemyksiin olemalla niiden kanssa samaa tai eri mieltä.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaat ja asiakkaat voivat osallistua keskusteluun myös sidosryhmien kautta. Järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajia kutsutaan keskusteluihin marraskuussa. Lisäksi asukkailla on mahdollista lähettää aloitteita tai lausuntoja Oma Hämeen kirjaamoon. Muitakin mahdollisuuksia tulee olemaan. Oma Hämeen osallisuussivuille kootaan kaikki mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sekä välitetään tietoa palveluverkkoselvitykseen ja päätöksentekoon liittyen.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumisen kautta viranhaltijat ja päättäjät saavat monipuolisesti eri näkökulmia esille päätösesityksen ja lopullisen päätöksen tueksi. Ja kenties tulee esille jotain ihan uusia ratkaisuehdotuksia, joita muuten ei osattaisi ottaa huomioon. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Miksi osallistumisen mahdollisuuksia edistetään Oma Hämeessä?

On tärkeää, että käymme keskustelua palveluista ja palveluiden järjestämisestä asiakkaiden, työntekijöiden ja päättäjien kesken. Vuoropuhelun kautta pystymme kaikista parhaiten kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hyvinvointialueelle tulee muutoksia palvelupisteisiin ja palvelujen järjestämistapoihin – rakentava keskustelu on erityisen tärkeää, että palvelut voidaan turvata jokaiselle ja uudenlaisia palveluja opitaan käyttämään.

Kun osallistujat saavat palautetta siitä, miten heidän näkemyksensä on otettu palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa huomioon, lisääntyy myös into osallistua keskusteluun ja kehittämiseen. Myös Polis-keskustelualustan tuloksista ja niiden vaikutuksista päätöksentekoon tiedotetaan loppuvuoden aikana.

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

ARTIKKELI / 16.10.2023

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

ARTIKKELI / 16.10.2023

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

ARTIKKELI / 16.10.2023

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kannustaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan jo nyt, vaikka päätöksentekoon palveluverkon mahdolliset muutokset tulevat vasta ensi vuonna. 

Tässä haastattelussa hyvinvointialuejohtaja kertoo, mistä palveluverkkoselvityksessä oikein on kyse ja miten prosessi etenee loppuvuoden aikana. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mitä hyvinvointialueella tehtävää palveluverkkoselvitys tarkoittaa alueen asukkaille?

Se tarkoittaa selvitystä siitä, millä tavalla hyvinvointialue tuo sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaille eri puolilla Kanta-Hämettä. Eli millaisissa tilanteissa tarjoamme digitaalisia palveluja, minkälaisessa tilanteessa taas lähellä olevia palveluja ja minkälaisessa tapauksessa asiakkaat voivat hakeutua palveluihin vähän pidemmänkin matkan päähän.

Miten palveluverkkoselvitys etenee?

Lähiaikoina julkaistaan tilannekuva siitä, miltä Kanta-Häme näytti viime vuoden loppuun asti kuntapohjaisessa systeemissä. Siinä verrataan toimipisteverkkoa asukkaisiin ja henkilökunnan saatavuuteen. Lisäksi siitä käy ilmi, minkä verran näissä pisteissä mikäkin palvelu maksaa. Tämän tilannekuvan pohjalta olisi mukava kuulla siitä, että mikä asukkaille on tärkeää. Se on ydinasia.

Muutaman kuukauden kuluttua virkakunta tekee esityksen siitä, mitä toimipisteverkoissa haluttaisiin muuttaa. Sen jälkeen käydään toinen keskustelu siitä, että miltä ne muutokset näyttävät.

Jotta voimme huomioida asukkaiden ajatuksia, on tärkeää saada tietoa jo nyt. Vaikka osallistuminen voi nyt tuntua vähän vaikealta, kun ei ole mitään pohjaesitystä, mistä keskustella. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Mistä asioista halutaan nyt kuulla asukkaiden näkökulmia?

Siitä, että minkälaisissa tilanteissa ollaan valmiita menemään pidemmän matkan päähän ja minkälaisissa tilanteissa taas palvelun voisi ottaa vastaan omalla puhelimella. Milloin tarvitaan fyysistä kohtaamista? Tämä viimeisin on se, mitä me yritämme mahdollisimman paljon järjestää. Taloustilanne on sen verran haastava, että joudumme tai saamme miettiä uusia toimintatapoja ja malleja.

On tärkeää kuulla, mikä asukkaita mietityttää uusissa toimintatavoissa ja uusissa palvelumalleissa. Siten tiedämme, pitääkö joitakin suunnitelmia jotenkin muuttaa. 

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Miksi nyt kannattaa osallistua ja miten se vaikuttaa tähän prosessiin?

Yksi hyvinvointialueemme arvoista on asiakaslähtöisyys. Aina, kun teemme ihmisille palveluita ja yritämme tukea heidän hyvinvointiaan, teemme sitä yhdessä asiakkaan, asukkaan tai potilaan kanssa. Sen takia osallistuminen on tärkeää. Jokainen mielipide on tärkeä!

 

 

Työote hankeen Työterveyslaitoksen kehittäjä Owe Österbacka ja hankkeen koordinaattori Kati Kaihovirta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty Työote-toimintamalli, eli vastuullinen työkyvyn tuki

UUTINEN / 13.10.2023

Työote-toimintamalli tarjoaa potilaille yksilöllistä työkyvyn tukea, ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä sekä...

Työote hankeen Työterveyslaitoksen kehittäjä Owe Österbacka ja hankkeen koordinaattori Kati Kaihovirta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty Työote-toimintamalli, eli vastuullinen työkyvyn tuki

UUTINEN / 13.10.2023

Työote-toimintamalli tarjoaa potilaille yksilöllistä työkyvyn tukea, ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä sekä...

Työote hankeen Työterveyslaitoksen kehittäjä Owe Österbacka ja hankkeen koordinaattori Kati Kaihovirta

UUTINEN / 13.10.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty Työote-toimintamalli, eli vastuullinen työkyvyn tuki

Työote-toimintamalli on noussut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vahvasti esiin terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä. Tämä innovatiivinen malli tarjoaa potilaille yksilöllistä työkyvyn tukea, ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä sekä tehostaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.

TYÖOTE-toimintamalli on julkisten terveydenhuollon ja työterveyshuollon välinen yhteistyömalli, jonka tavoitteena on parantaa potilaiden työkykyä ja tukea heidän työhön paluutaan. Mallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön. Toimintamalli rakennetaan potilasryhmittäin, ja siihen osallistuvat eri terveydenhuollon toimijat, työterveyshuolto, TYÖOTE-koordinaattori ja kehittäjäkumppanit. Sitä rakennetaan yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Mallin käyttöönottoa koordinoi ja toiminnan laatua seuraa hyvinvointialueen tasolla Yhteistyöfoorumi, jossa osallistujina ovat sekä erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, perusterveydenhuollon että työntekijä- ja työnantajasektorin edustajat. Yhteistyöfoorumin puheenjohtaja on hallintoylilääkäri Jarmo Koski. Työote hanke on valtakunnallisesti siirtymässä ns. juurruttamisvaiheeseen, jossa toimintamalli pyritään saamaan tiiviisti osaksi erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon toimintaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimintamallin käyttöönotto alkoi maaliskuussa 2023, ja ensimmäinen potilasryhmä, johon se tulee vaikuttamaan, on tekonivelleikatut potilaat. Tämä malli tarjoaa potilaille mahdollisuuden yksilölliseen hoitoon ja tukeen työhön palaamisessa, ja se voi vaikuttaa myönteisesti myös alueen terveydenhuollon toimintaan.

Toimintamalli on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Sen vaatimat muutokset potilastietojärjestelmiin ja hoitoprosesseihin ovat työn alla moniammatillisissa työryhmissä. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti alueen IT-asiantuntijoiden, työterveystoimijoiden ja yritysten kanssa varmistaaksemme toimintamallin sujuvan käyttöönoton. Oma Hämeessä Työote-toimintamallin käyttöönotto on otettu vastaan positiivisin mielin. Kun asiantuntijat ja potilaiden hoitoon osallistuvat ammattilaiset ovat ymmärtäneet mallin edut, se on toiminut motivaattorina sen kehittämiselle. Yhteistyö on alkanut sujua, jolloin malli tuo selkeyttä potilasprosesseihin sekä parempaa tukea työkyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen, iloitsee Oma Hämeellä Työote-hanketta koordinoiva Kati Kaihovirta.

Työote-toimintamalli tulee vaikuttamaan kaikkiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella työterveyshuollon piirissä oleviin tekonivelleikattuihin potilaisiin. Potilaat voivat odottaa yksilöllistä suunnitelmaa työhön paluusta, joka perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Työterveyshuolto ottaa aktiivisemman roolin työkyvyn arvioinnissa, mikä varmistaa, että potilaiden tarpeet huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Malli ei rajoitu pelkästään Oma Hämeen työntekijöihin, ja tulevaisuudessa se laajenee koskemaan muitakin potilasryhmiä.

Työote-toimintamallin tavoitteena Kanta-Hämeessä on tarjota potilaille yksilöllistä työkyvyntukea, ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä sekä parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös tarjota potilaille aidosti vaikuttavaa hoitoa. Lisäksi mallin avulla pyritään saavuttamaan kustannustehokkuutta terveydenhuoltoon.

Työote-toimintamalli on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa tulisi toimia. Se painottaa yksilöllisyyttä, mikä takaa potilaille turvallisen ja mielekkään hoidon ja kuntoutuksen. Potilaan näkökulmasta prosessi selkeytyy, ja heidän ongelmatilanteissaan on helpompi tietää, kenen puoleen kääntyä. Lisäksi eri terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö parantuu, mikä vähentää kustannuksia ilman, että palvelujen ja hoidon laatu laskee, kertoo koordinaattori Kati Kaihovirta.

Aluehallitus vakinaisti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn

UUTINEN / 11.10.2023

Lisäksi aluehallitus käynnisti Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen.

Aluehallitus vakinaisti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn

UUTINEN / 11.10.2023

Lisäksi aluehallitus käynnisti Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen.

UUTINEN / 11.10.2023

Aluehallitus vakinaisti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käynnisti Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen. Aluehallituksen päätöksen mukaan tarveselvityksessä on huomioitava palveluverkkoselvitykseen liittyvät päätökset sekä palveluiden integraatio ja toimintakulttuurin muutokset. Oma Häme on selvittänyt yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa uuden sote-keskuksen rakentamista Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen olisi tarkoitus sijoittaa Riihimäen nykyinen sairaala, Penttilänkadun terveyskeskus sekä muutamien pienten yksiköiden toiminta. Hankkeen valmistelu etenee nyt tarveselvitysvaiheeseen. 

Lisäksi aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen nykytila-analyysin luonnoksen ja raportin hyvinvointialueen käyttämistä toimitiloista. Aluehallitus myös hyväksyi palveluverkkoselvityksen alustavan osallistamissuunnitelman.

Aluehallitus päätti, että maksutonta ehkäisyä tarjotaan jatkossa kaikille alle 25-vuotiaille Kanta-Hämeessä asuville tai opiskeleville. Maksuton ehkäisy sisältää kaikki ehkäisymenetelmät, joista asiakas valitsee terveydenhuollon ammattilaisen kanssa itselleen sopivimman. Valikoimaan kuuluvat pitkäaikaisen ehkäisyn lisäksi kondomit ja suuseksisuojat. 

Lisäksi kaikille raskauden keskeytyksen kokeneille tarjotaan pitkäaikainen raskauden ehkäisy tai lyhytaikainen raskaudenehkäisy vuodeksi heti keskeytyksen jälkeen. Oma Häme on ollut mukana maksuttoman ehkäisyn kokeilussa, jossa päättyy vuoden lopussa. Aiemmin maksuton ehkäisy oli järjestetty Kanta-Hämeen kunnissa eri tavoin.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi A-klinikka Oy:n kanssa tehtävän liikkeenluovutussopimuksen sekä Provincia Oy:n osakemerkinnän ja osakassopimuksen, joka liittyy talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen uudelleen järjestelyyn. Aluehallituksen jäsen Tapani Hellstén (sd.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi-elokuulta. Muut asiat päätetiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 23. lokakuuta.

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen – Eija Aittolasta aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

UUTINEN / 10.10.2023

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti taloudesta ja palveluiden kehittämisestä.

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen – Eija Aittolasta aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

UUTINEN / 10.10.2023

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti taloudesta ja palveluiden kehittämisestä.

UUTINEN / 10.10.2023

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen – Eija Aittolasta aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

Eija Aittola (toinen oikealta) valittiin aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi tiistain kokouksessa.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa. Esityslistalla olleiden asioiden lisäksi aluevaltuusto keskusteli Oma Hämeen taloudesta ja palveluverkkoselvityksestä. Kokouksen aluksi valtuusto sai tietoa palveluverkkoselvityksen luonnoksesta, josta kerrotaan enemmän tässä tiedotteessa

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli valtuustolle hyvinvointialueen osavuosikatsauksen. Oma Hämeen talousarvioprosessiin kuuluu, että aluevaltuustolle raportoidaan taloudesta ja toiminnasta puolivuosittain. Naukkarinen kertoi, että valtiovarainministeriöstä on jälleen saatu uudet talousluvut. Niiden myötä tämän ja ensi vuoden alijäämä kasvaa yhteensä 106 miljoonaan.  

– Keväällä talouden tasapainottamisohjelmassa oli 32 miljoonan säästöt, nyt säästötavoite on jo kolminkertaistunut. Tulevat, tiukat päätökset vaativat  paljon meiltä kaikilta. Pitää kuitenkin muistaa, että olemme yhdeksän kuukauden aikana saaneet myös paljon onnistumisia. Kotisairaalan toiminta on alkanut menestyksekkäästi, uusia digipalveluita on avattu nopeasti ja esmerkiksi ensihoito on ottanut käyttöön uusia toimintatapoja. Lisäksi hoidon saatavuus on meillä keskimääräistä paremmalla tolalla, totesi Naukkarinen valtuustolle. 

Valtion niukka rahoitus yhdistettynä lakisääteisten palvelujen järjestämisvelvoitteisiin on suuri haaste, tämä todettiin monessa aluevaltuutetun puheenvuorossa. Useampi valtuutettu vaati aluevaltuustolta katseen kääntämistä eteenpäin ja toimeen tarttumista syyllisten etsimisen sijaan. 

Kokouksen tallenne on katsottavissa Youtubesta. Kokouksen esityslista puolestaan löytyy täältä

Eija Aittola aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi

Ahveniston luentosalissa koolla ollut valtuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso.

Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Palvelutasopäätöstä laadittaessa on huomioitu aluehallintoviraston määräykset ja lausunnot, ministeriöiden suositukset, pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet sekä Oma Hämeen strategia.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan lukuisia henkilövalintoja. Aluevaltuusto valitsi aluehallituksen uudeksi 1. varapuheenjohtajaksi Eija Aittolan (kok.) Juha Isosuon tilalle. Isosuo (kok.) valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Samasta syystä aluehallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Mika Penttilä. Penttilän valinnan vuoksi Timo Heinosen (kok.) uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Kalle Virtanen

Turvallisuuslautakuntaan valittiin uutena Piia Aitto-Oja (kd.) ja uudeksi varajäseneksi Marja-Liisa Saarinen (kd.).

Tarkastuslautakuntaan valittiin uusiksi jäseniksi Harri Aaltonen (ps.) ja Anne Lindgren (vihr.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan uudeksi varajäseneksi valittiin Minna Autio (vihr.).

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksia useampaan valtuustoaloitteeseen. Aluevaltuusto on seuraavan kerran koolla 19. joulukuuta Riihimäellä, Uramon koululla.

Valtuustokokouksessa olivat ensimmäistä kertaa läsnä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten edustajat: nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi, vanhusneuvoston puheenjohtaja Eero Halmesmäki ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr.

 

Palveluverkkoselvityksen teko jatkuu – toimitilojen ja palvelujen nykytila on saatu kartoitettua

UUTINEN / 09.10.2023

Päätöksenteko alkaa vaiheittain joulukuussa.

Palveluverkkoselvityksen teko jatkuu – toimitilojen ja palvelujen nykytila on saatu kartoitettua

UUTINEN / 09.10.2023

Päätöksenteko alkaa vaiheittain joulukuussa.

UUTINEN / 09.10.2023

Palveluverkkoselvityksen teko jatkuu – toimitilojen ja palvelujen nykytila on saatu kartoitettua

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa, ja se valmistuu loka-marraskuun vaihteessa.

Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Aluehallitus on käsitellyt selvityksen nykytila-analyysin luonnosta maanantaina. Aluevaltuustoa puolestaan infotaan asiasta tiistain valtuustokokouksen yhteydessä.

Palveluverkkoselvityksellä halutaan tietoa siitä, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Tähän mennessä on saatu kartoitettua Oma Hämeen käyttämien toimitilojen tekninen kunto, käyttöaste ja tilatehokkuus. Lisäksi on selvitetty palveluverkon nykytila, käyntivolyymit ja henkilöstömäärät. Edellä mainittuja tietoja verrataan nyt väestörakenteeseen ja sen ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi palveluiden sijaintia peilataan maakunnan asumiskeskittymiin.

Päätöksenteko on vaiheistettu

Palveluverkko on erittäin laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, jonka käsittely ja päätöksenteko on haluttu Oma Hämeessä vaiheistaa. 

Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa hyödynnetään selvitystä ja huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Ennen päätöksentekoa selvitystä käsitellään hyvinvointialueen päättäjien ja lautakuntien sekä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Myös asukkaiden ajatuksia kerätään. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista. 

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja tehdään vaikutusten arvioinnit. Tällöin on tarkoitus linjata Oma Hämeen toimipisteiden ja terveysasemien sijainti vuodesta 2026 eteenpäin. Palveluverkkoselvityksen käsittelyaikataulu voi täsmentyä toimielimien päätöksellä. 

Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan kolmea ajanjaksoa: ensin tehdään lyhyen aikavälin tarkastelu 2024–2026. Pidemmän aikavälin tarkasteluissa 2026–2030 ja 2030–2040 ovat keskiössä henkilöstön saatavuus ja väestön muuttuva palveluiden tarve.

Palvelurakennetta on pakko uudistaa

Kunnilta siirtynyttä palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudelleen hyvinvointialueella ilman kuntarajoja, suhteessa väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstön saatavuus tai valtionrahoituksen taso eivät mahdollista nykyisellä palvelurakenteella jatkamista. Samaa aikaan väestö ikääntyy Kanta-Hämeessä muuta maata nopeammin, mikä aiheuttaa muutospaineita hyvinvointialueen palveluihin. Oma Hämeen strategian mukaisesti palvelurakennetta kevennetään. Samalla panostetaan kotiin annettaviin ja liikkuviin palveluihin sekä digipalveluihin. Lisäksi arvioidaan uusien tilojen tarve palvelupisteille. 

Palveluverkon tavoitetilan on oltava linjassa Oma Hämeen strategian, palvelustrategian, ja talouden viitekehyksen kanssa sekä vastata näissä tunnistettuihin haasteisiin. Selvityksen lähtökohtana on hillitä toiminnan kokonaiskustannusten kasvua ja varmistaa pysyvät hoitosuhteet, toimipisteiden lukumäärä ei sinänsä ole olennaista.

Tarkoituksena on, että selvityksellä saadaan suuntaviivoja yhdenvertaisten palvelukokonaisuuksien suunnitteluun ja palvelujen saatavuuden parantamiseen. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille. 

Liitteet:

Palveluverkkoselvityksen nykytila-analyysin luonnos 9.10.2023

Tarkasteluraportti hyvinvointialueen toimitiloista 9.10.2023

Yhteydenotto ikäihmisten asiakasohjaukseen helpottuu

UUTINEN / 09.10.2023

Takaisinsoittojärjestelmään voi jättää viestejä vuorokauden ympäri.

Yhteydenotto ikäihmisten asiakasohjaukseen helpottuu

UUTINEN / 09.10.2023

Takaisinsoittojärjestelmään voi jättää viestejä vuorokauden ympäri.

UUTINEN / 09.10.2023

Yhteydenotto ikäihmisten asiakasohjaukseen helpottuu

Ikäihmisten palveluiden ohjausta ja neuvontaa saa jatkossa kolmen numeron kautta. 

Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjauksessa siirrytään takaisinsoittojärjestelmään ja keskitettyihin numeroihin. Muutos koskee Hämeenlinnan-Hattulan aluetta ja Riihimäki-Hausjärvi-Janakkala-aluetta. Forssan seudulla ja Lopella takaisinsoitto ja keskitetty numero ovat jo käytössä. 

Hämeenlinna-Hattula-alueen asiakasohjauksen uusi numero on 03 629 6620

Riihimäki-Hausjärvi-Janakkalan asiakasohjauksen uusi numero on 019 758 4364

Nämä numerot ovat voimassa 10.10.2023 alkaen. 

Forssa-Loppi-alueen keskitetty numero on 03 4191 6148. Se jatkaa toimintaansa normaalisti. 

Numeroihin on mahdollista jättää viestejä kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina. Palveluohjaaja palaa asiaan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tekstiviestejä numeroihin ei ole mahdollista lähettää. 

Ikäihmisten asiakasohjaus on ikäihmisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu maksuton palvelu. Asiakasohjaus on ensimmäinen kontakti tilanteessa, jossa tarvitaan tietoa ikäihmisten palveluista ja tukea kotona asumiseen.  Ikääntyneiden omaishoidon tuen asioinnit hoituvat edellä mainittujen numeroiden kautta samoin kuin yhteys asiakasohjauksen sosiaalityöntekijöihin. 

Lisätietoja: 
Ikäihmisten asiakasohjauksen lähijohtajat:
Tanja Sillanpää, p. 050 302 6980 (Hml-Hattula) 
Laura Nummela, p. 040 623 8356 (Rmk-Janakkala-Hausjärvi) 
Marjatta Palojärvi, p. 050 532 5011 (Forssan seutu - Loppi) 

UUTINEN / 08.10.2023

Aluevaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta ja valitsee uuden varapuheenjohtajan aluehallitukseen

Tiistaina Hämeenlinnassa kokoontuva aluevaltuusto valitsee aluehallitukselle uuden 1. varapuheenjohtajan Juha Isosuon (kok.) tilalle. Isosuo valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi ja tämän vuoksi aluehallitukseen on valittava uusi jäsen ja uusi 1. varapuheenjohtaja. 

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös pelastoimen palvelutasosta. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Ahveniston luentosalissa pidettävää kokousta voi seurata Yoututubesta suorana klo 17 alkaen.

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

UUTINEN / 05.10.2023

Ota numero 03 629 629 talteen.

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

UUTINEN / 05.10.2023

Ota numero 03 629 629 talteen.

UUTINEN / 05.10.2023

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

Hyvinvointialueen puhelinvaihdepalveluja on yhdistetty syys-lokakuun 2023 aikana. Samalla Oma Häme luopuu kuntien puhelinvaihteiden käytöstä. 

Hyvinvointialueen puhelinvaihteen numero on 03 629 629. Se palvelee sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 8-16. Kanta-Hämeen keskussairaalan puhelinvaihe 03 6291 palvelee sairaalan asiakkaita.

Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin nykyisissä puhelinvaihdenumeroissa on asiakastiedotteet, jossa kerrotaan muutoksesta. Hämeenlinnan terveyspalveluiden puhelinnumero 03 621 9000 on käännetty suoraa hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629. 

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän puhelinvaihteisiin soitetut puhelut kääntyvät suoraan hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629.

Muiden Kanta-Hämeen kuntien puhelinvaihteita on tiedotettu muutoksesta. Niiden puhelinvaihteet ohjaavat asiakkaat soittamaan hyvinvointialuetta koskevissa asioissa Oma Hämeen puhelinvaihteeseen.

Muutos on iso ja vaatii alkuvaiheessa kärsivällisyyttä niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin.

– Kuntien puhelinvaihteilla on paljon tietoa ja asiantuntemusta, joka on kertynyt vuosien aikana. Nyt Oma Hämeen puhelinvaihdetta hoitaa uusi toimija, jolle pyritään siirtämään tietoa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tarkkaan. On kuitenkin selvää, ettei se tapahdu hetkessä. Toivomme asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä muutosvaiheeseen, sanoo tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Hyvinvointialueen puhelinluettelo pyritään saamaan näille verkkosivuille loppuvuoden aikana.

Oma Häme etsii uutta tapaa järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut

UUTINEN / 04.10.2023

Aluehallitukselle esitetään liittymistä Provincia Oy:n osakkaaksi.

Oma Häme etsii uutta tapaa järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut

UUTINEN / 04.10.2023

Aluehallitukselle esitetään liittymistä Provincia Oy:n osakkaaksi.

UUTINEN / 04.10.2023

Oma Häme etsii uutta tapaa järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään liittymistä Provincia Oy:n osakkaaksi.


Tällä hetkellä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tuottaa Sarastia Oy. Palvelujen tuottamisessa on kuluvan vuoden aikana ollut jatkuvia ongelmia. Palveluntuottajan kanssa käydyistä keskusteluista ja neuvotteluista huolimatta Sarastia ei ole kyennyt riittävästi parantamaan palvelutasoaan. 

Puutteet nykyisessä palvelutuotannossa ovat aiheuttaneet talous- ja henkilöstöhallintoon häiriötilanteita sekä kuormittaneet kohtuuttomasti lähijohtajia. Tilanteen korjaamiseksi Oma Häme on viime kuukausien aikana kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen.  

– Meillä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos palvelut eivät toimi. Oli odotettavissa, että luovuttavien organisaatioiden talous- ja henkilöstöhallinnon yhdistämisessä ilmenee puutteita ja häiriöitä hyvinvointialueen käynnistämisvaiheessa. Mutta tässä vaiheessa vuotta ei ole kohtuutonta edellyttää, että palvelut toimivat sujuvasti. Ongelmia palkanmaksussa ja taloushallinnossa esiintyy edelleen, tikettien käsittely on ruuhkautunut ja palvelupyyntöihin vastaaminen on viivästynyt, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen kertoo, että eri vaihtoehtoja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämiseksi on tarkasteltu laajasti. 

– Vaihtoehtoina olivat palveluiden siirtäminen omaksi toiminnaksi tai ulkopuolinen palveluntuottaja. Molemmissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Lopulta päädyimme laajan ja monipuolisen harkinnan jälkeen esittämään palveluntuottajaksi Provincia Oy:tä, joka tuottaa julkisyhteisöille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Päijät-Hämeen alueella, toteaa Bjerregård-Madsen.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotanto ja sen toimivuus on hyvinvointialueelle iso asia, minkä vuoksi järjestämistavan valinta on merkittävä päätös. 

– Eri vaihtoehdoissa tarkasteltiin muun muassa kustannuksia, aikataulua ja henkilöstön saatavuutta. Lisäksi arvioitiin muita riskejä. Provincialla on vahvaa näyttöä toiminnasta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous- ja henkilöstöpalveluiden palvelutuottajana. Provincian ratkaisu on kustannustehokas, koska Oma Hämeen ei tarvitse investoida mittavasti henkilöstöön ja tietojärjestelmiin, selittää talousjohtaja Sampo Salo.

Niin ikään talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät nivoutuvat kiinteästi hyvinvointialueen muihin järjestelmiin ja muuhun toimintaan, muistuttaa Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

– Hyvinvointialueelle palveluita tuottavalla kumppanilla tulee olla laaja-alainen näkemys tulevaisuuden kehityssuunnista ja kyvykkyys ohjata tietojärjestelmätoimittajia näitä tavoitteita vasten. Tämä tärkeä näkökulma nousi selkeästi esille Provincian kanssa käydyissä keskusteluissa.

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyisi Provincia Oy:n osakemerkinnän ja osakassopimuksen. Varsinainen sopimus Provincian palveluiden hankinnasta tehdään viranhaltijapäätöksellä hyvinvointialueen hallintosäännön toimivaltuuksien mukaisesti.  

Tavoitteena on, että uusi palveluntuottaja vastaa Oma Hämeen talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestämisestä 1.1.2025 alkaen.

Riihimäen uuden sote-keskuksen rakentamistarpeen selvitys jatkuu

UUTINEN / 04.10.2023

Aluehallitukselle esitetään, että se käynnistää uuden selvitysvaiheen.

Riihimäen uuden sote-keskuksen rakentamistarpeen selvitys jatkuu

UUTINEN / 04.10.2023

Aluehallitukselle esitetään, että se käynnistää uuden selvitysvaiheen.

UUTINEN / 04.10.2023

Riihimäen uuden sote-keskuksen rakentamistarpeen selvitys jatkuu

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se käynnistää uuden selvitysvaiheen.

Uudelle sote-keskukselle suunniteltu tontti sijaitsee radan varressa Peltosaaren kaupunginosassa. Kuva: Riihimäen kaupunki

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki käynnistivät tammikuussa esiselvityksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen olisi tarkoitus sijoittaa Riihimäen nykyinen sairaala, Penttilänkadun terveyskeskus sekä muutamien pienten yksiköiden toiminta. Esiselvitys on valmistunut ja sen pohjalta ollaan nyt käynnistämässä tarveselvitystä.

Uusi sote-keskus on pohdinnassa, koska se parantaisi sote-palveluiden saavutettavuutta ja laatua Riihimäellä. Uudisrakentaminen mahdollistaisi myös tilojen tehokkaamman käytön ja käyttökustannusten alentamisen. Hankkeen jatkovalmistelu on tarkoitus kytkeä osaksi hyvinvointialueen palveluverkkoselvitystä. 

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen käynnistämisen. Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio on 345 000 euroa, joka sisältää kilpailutettavan suunnittelu- ja asiantuntijatyön, kustannuslaskennan sekä käyttäjä- ja asiakastyöpajojen toteuttamisen. 

Kustannustehokas uudisrakennus 

Riihimäen sote-keskushankkeen esiselvitys on tehty maalis-elokuussa 2023. Esiselvityksessä on arvioitu nykyisten toimitilojen käytön jatkamista ja uuden sote-keskuksen rakentamis- ja elinkaarikustannuksia. 

Riihimäen nykyinen sairaalarakennus on valmistunut 1960-luvulla ja se vaatisi lähiaikoina mittavaa peruskorjaamista. Esiselvityksen perusteella uudisrakennuksen vuotuiset toimintakustannukset olisivat peruskorjausvaihtoehtoja matalammat. Peruskorjaamisen kustannuksia nostavat muiden muassa tarvittavat väistötilat sekä korkeammat ylläpitokulut. Uudisrakentamisella olisi myös mahdollisuus tehostaa tilojen käyttöä.  

Sote-keskuksen tarveselvitysvaiheessa huomioidaan Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelma, hyvinvointialueen strategia sekä parhaillaan tekeillä oleva palveluverkkoselvitys. Sote-keskukseen sijoittuvan toiminnan laajuutta arvioidaan yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Nyt laskelmia on tehty sen pohjalta, että kiinteistössä työskentelisi noin 600 henkeä. Alustavassa kartoituksessa uuteen kiinteistöön tulisi terveydenhuollon, ikäihmisten sekä perhe-, vammais-, ja sosiaalihuollon palveluja.

Uuden sote-keskuksen kustannusarvion laskennassa on käytetty lähtötietona vuoden 2022 käyntitilastoja, joiden perusteella on arvioitu vastaanottotilojen tarvetta. Sairaansijojen määrää on arvioitu talouden tasapainottamisohjelman ja Riihimäen seudun väestöennusteen pohjalta. Uudisrakennus on alustavissa suunnitelmissa seitsenkerroksinen ja kooltaan noin 27 000 neliömetriä.

Uudelle sote-keskukselle suunniteltu tontti sijaitsee radan varressa Peltosaaren kaupunginosassa. Tontti on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Päätöksentekoon sote-keskuksen rakentaminen tulee syksyllä 2024. 
 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella selvitetään tietoturvaloukkausta

UUTINEN / 03.10.2023

Tietoturvaloukkaus koskee Forssan seudun kotihoitoa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella selvitetään tietoturvaloukkausta

UUTINEN / 03.10.2023

Tietoturvaloukkaus koskee Forssan seudun kotihoitoa.

UUTINEN / 03.10.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella selvitetään tietoturvaloukkausta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 2.6.–28.7.2023. Loukkaus koskee Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kotihoidon asiakkaita. 

Työntekijä on tarkastellut 586 asiakkaan henkilötietoja (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveydentilaa koskevia tietoja, kuten lääkelistoja, diagnooseja ja kotihoidon käyntejä. Työntekijä on katsellut tietoja, vaikka hänen työtehtävänsä ei olisi sitä kyseisenä ajankohtana edellyttänyt. 586 asiakkaan joukossa on myös sellaisia henkilöitä, joiden asiakkuus on jo päättynyt tai jotka ovat kuolleet. Tiedossamme ei ole, että tietoja olisi luovutettu eteenpäin. 

– Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta. Olemme ryhtyneet heti toimiin, kun ikävä tapaus selvisi meille. Tietoturvaloukkauksen tehnyt työntekijä on irtisanottu välittömästi tapauksen tultua ilmi, ja hänen pääsynsä potilastietojärjestelmiin on estetty, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala

Oma Häme on tehnyt loukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Myös asiakkailla on halutessaan mahdollisuus tehdä tutkintapyyntö poliisille. 

Kaikkiin asiakkaisiin ollaan asiasta yhteydessä kirjeellä. Tarvittaessa asiakkaat voivat olla yhteydessä Oma Hämeen tietosuojavastaavaan (tietosuojavastaava(at)omahame.fi), jos asia koskee itse tietoturvaloukkausta. Muissa asioissa asiakkaiden kysymyksiin vastaavat kotihoidon lähijohtaja Merja Koivula (arkisin klo 8–12) p. 040 669 8404 ja kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen p. 046 923 0509. 

Oma Hämeessä suhtaudutaan vakavasti tietosuoja- ja tietoturvarikkeisiin.

– Jos työntekijän epäillään katselleen asiakas- ja potilastietoja ilman perustetta tai mahdollisesti luovuttaneen tietoja eteenpäin, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä.  Työntekijä voi saada rikkeestä huomautuksen tai varoituksen tai hänen työsuhteensa voidaan päättää. Rikoksen tunnusmerkistön täyttävät tapaukset annetaan poliisin tutkittavaksi, taustoittaa Oma Hämeen turvallisuuspäällikkö Petri Vikstedt.

– Tässä kyseisessä tapauksessa sisäinen valvonta toimi, kun väärinkäytös havaittiin nopeasti ja sen jatkuminen saatiin estettyä.

Neuvola-chat palvelee nyt myös Forssan seudulla

UUTINEN / 02.10.2023

Helposti apua lapsiperhe-elämään ja raskauteen liittyvissä asioissa.

Neuvola-chat palvelee nyt myös Forssan seudulla

UUTINEN / 02.10.2023

Helposti apua lapsiperhe-elämään ja raskauteen liittyvissä asioissa.

UUTINEN / 02.10.2023

Neuvola-chat palvelee nyt myös Forssan seudulla

Uutista päivitetty 10.10. klo 14.50

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden chat-palvelut ovat 2. lokakuuta avautuneet Forssan seudun asukkaiden käyttöön. Chat-palvelussa voit hoitaa helposti ja nopeasti neuvolaikäisten lapsiperhe-elämään ja raskauteen liittyviä asioita. Ehkäisyasioissa terveydenhoitajamme ohjaavat sinut asioimaan perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Neuvola-chat on syyskuun aikana tullut käyttöön jo Janakkalassa sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla asuville. Hattulan osalta aikataulu on vielä auki.

Terveydenhoitajamme auttavat sinua myös lapsettomuuteen tai raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi chat-palvelussa voit perua tai varata vastaanottoaikoja. Neuvola-chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.15–10.15.

Sairaanhoidollisissa asioissa ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvissä asioissa kuuluu asioida sairaanhoitaja-chatissa. Hoitovapaatodistuksia ei siis kirjoiteta neuvola-chatissa.

Sairaanhoitaja- ja neuvola-chatin löydät, kun napsautat tämän sivun oikeasta alakulmasta kohtaa "Aloita chat". Lue lisää chat-palveluistamme

Vammaispalvelulain voimaantulo siirtyy - lain soveltamisalaa tarkennetaan vielä ensi vuonna

UUTINEN / 02.10.2023

Tarkoituksena on varmistaa yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla.

Vammaispalvelulain voimaantulo siirtyy - lain soveltamisalaa tarkennetaan vielä ensi vuonna

UUTINEN / 02.10.2023

Tarkoituksena on varmistaa yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla.

UUTINEN / 02.10.2023

Vammaispalvelulain voimaantulo siirtyy - lain soveltamisalaa tarkennetaan vielä ensi vuonna

Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Uuden vammaispalvelulain voimaantulo siirtyi, kun Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen perjantaina. Lain soveltamisalaa tarkennetaan erikseen annettavalla esityksellä ensi vuoden aikana.

Vammaispalvelut järjestetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella voimassa olevan vammaispalveluita koskevan lainsäädännön perusteella, kunnes uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan.

Soveltamisalan tarkentamisella pyritään turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Sillä pyritään myös varmistamaan lain yhtenäinen soveltaminen ja yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla. Erityisen tärkeää on tehdä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä taloudellisten vaikutusten arviointi.

Hallitusohjelman mukaan uudistus saa lisätä kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna korkeintaan sata miljoonaa euroa vuodessa. Siten soveltamisalan tarkentamisen jälkeen uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon olisi käytettävissä enemmän rahaa kuin keväällä 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain toimeenpanoon oli varattu.

Muutos koskee vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia sekä neljää niihin liittyvää lakia. Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2024.

Ilmakuva Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Parantolankatu 6:ksi

UUTINEN / 29.09.2023

Kanta-Hämeen keskussairaala erikoissairaanhoidon Hämeenlinnan yksikön osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien

Ilmakuva Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Parantolankatu 6:ksi

UUTINEN / 29.09.2023

Kanta-Hämeen keskussairaala erikoissairaanhoidon Hämeenlinnan yksikön osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien

Ilmakuva Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

UUTINEN / 29.09.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Parantolankatu 6:ksi

Kanta-Hämeen keskussairaala erikoissairaanhoidon Hämeenlinnan yksikön osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Ahvenistontie 20:sta Parantolankatu 6:ksi muuttuneiden katujärjestelyiden vuoksi. Sijaintimme on vielä sama ja toimimme yhä samoissa tiloissa. 
 
Uusi Assi-sairaala otetaan käyttöön syksyllä 2026.

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

UUTINEN / 26.09.2023

Pop up -keskustelu järjestetään 29.9. Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

UUTINEN / 26.09.2023

Pop up -keskustelu järjestetään 29.9. Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

Oma Häme osallistuu Hämeenlinnassa viikon lopulla järjestettävään Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin. Toista kertaa Verkatehtaalla järjestettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jossa parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria.   

Oma Hämeen pop up -keskustelu on julkinen ja paikalla oleva yleisö voi seurata sitä. Keskustelu käydään perjantaina 29.9. klo 17.15–18.45 Verkatehtaan Lasipihalla. Sen otsikko on Kukaan ei enää halua hoitajaksi ja muita väitteitä sote-alasta. Oma Häme haluaa osallistumisellaan monipuolistaa sote-alasta käytävää julkista keskustelua, joka on ollut viime aikoina hyvin kielteistä.

– Osallistuminen Hyvin sanottuun tukee Oma Hämeen työkulttuurin kehittämistä, koska tavoittelemme vuorovaikutuksen ja avoimen keskustelun vahvistamista. Opettelemme kuuntelemaan toinen toisiamme, mihin Erätauko-keskustelumenetelmä tähtää. Oma Häme on niin iso organisaatio, että yhtä yksinkertaista totuutta asioista on harvoin. On tärkeä kuulla asioita monesta eri näkökulmasta, toteaa Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Hyvin sanottu -keskustelut käydään Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Erätauko-keskusteluissa ei etsitä ratkaisuja, päätöksiä taikka samanmielisyyttä, vaan mahdollisimman moniäänistä kokemusten ja niistä kumpuavien näkökulmien vaihtoa. Oma Hämeen keskusteluun osallistuu hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka edustavat erilaisia viiteryhmiä, kokemuksia ja näkökulmia. Erätauko-keskusteluissa tittelit eivät päde, koska jokainen edustaa vain itseään ja osallistuu keskusteluun omien kokemustensa kautta. 

Hyvin sanottu -keskustelufestivaali koostuu monenlaisista keskusteluista, joista osa on luottamuksellisia ja osa julkisia. Ylen järjestämiä keskusteluita voi seurata Yle Areenassa ja Yle.fi:ssä. Osa keskusteluista näytetään myös Yle TV1:ssä. Kahden päivän aikana festivaalilla käydään kaikkiaan 80 keskustelua hyvin monipuolisista aiheista, muun muassa ihmissuhteista, pelaamisesta, eläin- ja luontosuhteesta, häpeästä, yksinäisyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja mokaamisesta. Tapahtuman koko ohjelma löytyy täältä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka osallistujat pyrkivät vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistamme suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

UUTINEN / 26.09.2023

Tietovuoto ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

UUTINEN / 26.09.2023

Tietovuoto ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

TENA-inkontinenssituotteidemme kuljetuspalvelusta vastaava Westlog Oy on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi.

Henkilötietovuoto on voinut kohdistua myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaisiin, jotka ovat tilanneet hoitotarvikejakelumme kautta TENA-tuotemerkin inkontinenssisuojia kotiinkuljetuksella.

Loukkaus voi koskea asiakkaiden nimeä, yhteystietoja, mahdollista järjestelmässä ollutta henkilötunnusta sekä tietoa tehdyistä tilauksista.
Tietovuoden laajuus ja vaikuttavuuden arviointi on vielä kesken.

Asiakkaiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin petosyrityksiin. Jos epäilee omien tietojen väärinkäytöstä ja rikosta, kannattaa olla yhteydessä poliisiin. Myös maksun pyytäminen hyvinvointialueen hoitotarvikkeista viittaa rikolliseen toimintaan.

Asiakkaiden ei tarvitse erikseen olla yhteydessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen.

Lisätietoa tietoturvasta ja tietosuojasta:

Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (kyberturvallisuuskeskus.fi)

Organisaatiot | Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietoturvaohjeita kotiin ja työpaikalle | Kyberturvallisuuskeskus

Rikosuhripäivystyksestä saa tarvittaessa tukea ja käytännön neuvoja. Palvelua tarjotaan maksutta esimerkiksi puhelimessa ja chatissa. Yleisiä ohjeita tietomurron uhreille löytyy verkkosivuilta riku.fi/tietomurto. Myös suomi.fi-sivuston oppaassa on hyviä ohjeita: suomi.fi/oppaat/tietovuoto
 

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

UUTINEN / 25.09.2023

Talousarvion käsittely viivästyy muuttuneen rahoitustilanteen vuoksi.

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

UUTINEN / 25.09.2023

Talousarvion käsittely viivästyy muuttuneen rahoitustilanteen vuoksi.

UUTINEN / 25.09.2023

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

Aluehallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan uuden aikataulun Oma Hämeen vuoden 2024 talousarvion käsittelylle. Keväällä tehdyt suunnitelmat talousarviosta ja sen käsittelyaikataulusta menivät uusiksi, kun valtionrahoituksen taso varmistui elokuussa. Lukuihin odotetaan täsmennyksiä vielä lokakuun alussa. Tämän vuoksi talousarvioprosessin aikataulua pitää muuttaa.

Aluehallitus antaa uuden talousarvioraaminsa 23. lokakuuta, minkä jälkeen lautakuntien on annettava talousarvioesityksensä 3. marraskuuta mennessä. Aluevaltuusto puolestaan käsittelee talousarviota 19. joulukuuta.

Maanantaina Janakkalassa kokoontunut aluehallitus päätti myös Oma Hämeen työterveyshuollon hankinnasta. Hyvinvointialue on kilpailuttanut Oma Hämeen työterveyshuollon sekä järjestämisvastuun mukaiset työterveyspalvelut. Hankinnan ennakoitu arvo on 12 miljoonaa euroa. Oma Häme sai tarjoukset Terveystalolta ja Mehiläiseltä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Terveystalo, joka valittiin työterveyshuollon kumppaniksi.

Kaksivuotinen sopimus alkaa tammikuussa 2024. Terveystalo vastaa tälläkin hetkellä Oma Hämeen työterveyshuollosta, mutta nyt voimassa oleva sopimus on vain vuoden mittainen siirtymävaiheen vuoksi.

Palkkaharmonisoinnille ja pelastustoimen palvelutasopäätökselle hyväksynnät

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Oma Hämeen palkkaharmonisointisuunnitelman. Palkkaharmonisointityön tavoitteena on rakentaa Oma Hämeelle uusi palkkausjärjestelmä sekä vahvistaa palkkatasa-arvoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Palkkaharmonisointia tehdään suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Palkkaharmonisoinnin yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin tulevat vaikuttamaan myös valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten palkkausmääräykset. Harmonisointi on monimutkainen, aikaa vievä ja elävä prosessi, minkä vuoksi nyt hyväksytty suunnitelma ei ole kovin yksityiskohtainen. 

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja hyväksyi sen osaltaan. Aluevaltuusto hyväksyy vielä 1.1.2024 voimaan tulevan palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Assi-sairaalan sähköisen kalustelukitusjärjestelmän hankinnan sekä muutoksen Assin kuvantamislaitteiden budjettiin.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 9. lokakuuta.

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

UUTINEN / 22.09.2023

Raportoinnilla voidaan nostaa esiin esimerkiksi palveluiden kehittämistarpeita.

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

UUTINEN / 22.09.2023

Raportoinnilla voidaan nostaa esiin esimerkiksi palveluiden kehittämistarpeita.

UUTINEN / 22.09.2023

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

Oma Hämeessä on otettu käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake. Sosiaalisella raportoinnilla voidaan nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeita, hyviä käytäntöjä, konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka muuten jäävät helposti huomaamatta. 


Oletko huomannut jotain ilahduttavaa tai myönteistä kehitystä asuinalueellasi tai ympäristössäsi? Onko sinulla herännyt huoli jostain asiasta ja haluaisit tuoda sen viranomaisten tietoon? Oletko havainnut jonkin ajankohtaisen tai toistuvan ilmiön tai ongelman, joka olisi hyvä saattaa viranomaisten tietoon ja ratkaistavaksi? Tai haluatko kertoa, miten sinun mielestäsi jokin hyvinvointiin liittyvä asia tulisi ratkaista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella? 

Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jonka avulla kerätään tietoa hyvinvointialueella ilmenevistä sosiaalisista ilmiöistä ja asioista. Nämä voivat olla esimerkiksi arjessa näkyviä haasteita tai vaikka kehittämistarve hyvinvointialueen palveluissa. Lomakkeen avulla vastaaja voi tarjota omia ratkaisuvaihtoehtojaan ja kertoa, mitä epäkohdille pitäisi tehdä. 

– Meille on merkityksellistä, että saamme tietoa erilaisista näkökulmista, kuten asukkaan, asiakkaan, yhdistyksen tai yrityksen näkökulmasta. Eli siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla ilmiöillä tai vaikkapa palvelujen puutteilla on hyvinvointiin ja arkeen, kertoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen Oma Hämeestä. 

Sosiaalisen raportoinnin lomaketta voivat asukkaiden lisäksi käyttää esimerkiksi eri alojen työntekijät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Raportit kootaan yhteen muutaman kerran vuodessa ja kerätty tieto annetaan poliittisten päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Tuloksia esitellään myös Kanta-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön järjestämissä tapahtumissa. 

– Tiedon avulla voimme vaikuttaa palveluihin ja pääsemme kiinni ongelmiin jo silloin, kun ne ovat vasta aluillaan, Pellinen huomauttaa. 

Sosiaalisen raportoinnin lomake löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Lomakkeen tietoja käsitellään anonyymisti. 

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

Pehmoleluja.

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

UUTINEN / 14.09.2023

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan. 

Pehmoleluja.

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

UUTINEN / 14.09.2023

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan. 

Pehmoleluja.

UUTINEN / 14.09.2023

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelu on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 15.9. 

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan.

Katso tästä neuvoloiden yhteystiedot 

Lue lisää uutisia