UUTINEN / 29.11.2023

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja panostaa työhönsä. Tämä selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta kyselystä, joka on tehty viiden hyvinvointialueen henkilöstölle syys-lokakuussa.  

Kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa 2023 (60 %) ja se kertoo työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna esimerkiksi Oma Hämeen laitos- ja välinehuoltajista 79 %, fysio- ja toimintaterapeuteista sekä erityisasiantuntijoista 78 %, lääkäreistä 77 % ja lähihoitajista 72 % suosittelee työnantajaa ystävälleen. Lisäksi lähijohtajien toiminta nähdään vahvasti oikeudenmukaisena. Kyselystä selviää myös, että Oma Hämeessä koetaan olevan paljon yhteisöllisyyttä ja me-henkeä tukevaa sosiaalista pääomaa. 

– Olen iloinen siitä, että Oma Hämeessä työnantajan suositteluindeksi on tutkituilla hyvinvointialueilla keskimääräistä huomattavasti korkeampi. Meillä on myös paljon työyhteisöjä, joissa tyytyväisyys ja yhteishenki ovat erinomaisella tasolla. Meillä on kuitenkin myös paljon kehitettävää ja parannettavaa. Nyt ryhdymme suunnittelemaan yhdessä toimenpiteitä, joilla tehdään Oma Hämeestä jokaiselle entistä parempi työyhteisö, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen 2023 osallistuivat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Sähköiseen kyselyyn vastasi 4 194 Oma Hämeen työntekijää eli 66 prosenttia henkilöstöstä.  

Työstressi on vähentynyt koronavuosista 

Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen 2023 mukaan sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa yleisesti ei näyttäisi tapahtuneen dramaattista pudotusta – työn kuormitus vaikuttaa jopa helpottaneen hieman vuoteen 2021 verrattuna. Työhön panostaminen ja sen mielekkyys ovat pysyneet vahvoina, joskin epävarmuustekijät työssä ovat edelleen suhteellisen korkealla. 

Yleisellä tasolla kokemus työpaineista on laskenut koronavuoden 2021 jälkeen takaisin aiempien tutkimusten lukemiin. Kyselyn tulosten perusteella esihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi hyvinvointialueilla yleisesti, mikä kertoo hyvää sote-henkilöstön työhyvinvoinnista. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulokset ovat suurelta osin samansuuntaiset kuin muillakin tutkituilla hyvinvointialueilla. Hienoisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Oma Hämeen henkilöstöstä kokee työnsä mielekkääksi useampi kuin tutkituilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Kanta-Hämeessä työntekijät kokevat eettistä kuormitusta, joskin hieman vähemmän kuin keskimäärin koko tutkimuksessa. Työpäivän aiheuttamasta rasituksesta kertoo palautuvansa Oma Hämeen vastaajista vain reilu kolmannes. 

– Työnteon kuormittavien tekijöiden vastapainoksi tarvitaankin sopivaa palautumista, jolloin ehkäistään kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana pienillä tauoilla ja lisäksi oleellista on pystyä vapaalla irtaantumaan työn ajatuksista. Oma Hämeessä on satsattu matalan kynnyksen mielen tukipalveluihin, ja henkilöstöetuja voi käyttää itselle mieluisiin harrastuksiin, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Tuloksia tarkasteltaessa nousee huolestuttavasti esille asiakastilanteissa koetun väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä. Hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Turvallisen työympäristön varmistamiseen pyritään jo varautumisen, perehdyttämisen ja osaamisen vahvistamisen kautta. Työhyvinvointikyselyn tuloksien kautta on tarkoitus suunnitella kohdennetumpi ja syvempi väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan toimintamalli.  

Kysely sisälsi myös muutaman vain Oma Hämettä koskevan kysymyksen. Näistä saatujen vastausten mukaan valtaosa vastanneista kokee selkeäksi heille asetetut tavoitteet sekä kokee saavansa käyttää työajan siihen, mihin heidät on palkattu. Työyhteisöissä työilmapiiristä koetaan pidettävän huolta ja työtoverit kannustavat toisiaan.  

Tammikuussa saadaan lisää tietoa sote-henkilöstön työhyvinvoinnista, kun Työterveyslaitos kertoo Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen tuloksista.

UUTINEN / 29.11.2023

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Vaikea taloustilanne haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tämän talven päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 sekä palveluverkon määrittelyperiaatteet ovat valtuuston käsittelyssä 19. joulukuuta. Palveluverkkoon tehtävät muutokset sekä toinen talouden tasapainottamisohjelma tulevat valtuustokäsittelyyn puolestaan maaliskuussa 2024.

Molemmissa kokouksissa päättäjien on tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja rahoituksen kohdentamisesta. Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen taloutta ja palveluverkon määrittelyperiaatteita.

Valtuusto sai seminaarissa laajan katsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta, talousarvion valmistelusta toimialoittain sekä strategian toimeenpanosta. Toimialajohtajat esittelivät toimialansa budjetteja, niihin sisältyviä panostuksia, säästökohteita ja mahdollisia riskejä.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille realistinen kuva taloustilanteesta ja siitä, millaisia päätöksiä talouden tasapainottaminen vaatii. 

– On tärkeää, että valtuusto saa syksyn muutosten jälkeen tilannekatsauksen taloustilanteesta. On tärkeää myös, että voimme keskustella yhdessä palveluverkon määrittelyperusteista. Nehän tulevat ohjaamaan päätöksentekoa maaliskuussa, kun päätetään muutoksista Oma Hämeen palveluverkkoon ja toimipisteisiin, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.). 

Lähetekeskustelu palveluverkon määrittelyperiaatteista kuului myös aluevaltuuston seminaariohjelmaan. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään periaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Valtuutettujen tuli pohtia työpajoissaan määrittelyperiaatteita niin, että niissä huomioidaan palvelutarpeen kasvu, henkilöstön saatavuus sekä kustannuskehitys. Päättäjien keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yhden luukun periaate, toimitilojen tehokas käyttö, aukioloaikojen laajentaminen, palvelujen sijainti ja joukkoliikenteen sujuvuus. Valtuutetut kävivät keskustelua esitetystä palvelukeskus – palvelupiste -rakenteesta, jonka tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontatapaa maakunnan väestölle.

Pohdinnassa oli myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen rooli tulevaisuudessa – kuinka paljon niihin voidaan nojata ja toisaalta, kuinka osataan arvioida oikein niiden kysynnän kasvu. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hillitseminen. 

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta. Käsittely jatkuu aluehallituksessa 4. ja 11. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

• Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
• Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
• Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
• Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

UUTINEN / 28.11.2023

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Kanta-Hämeessä on maaliskuusta saakka ohjattu kiireettömät ensihoitotehtävät hätäkeskuksesta ensihoidon puhelinarviointiin sen sijaan, että paikalle olisi automaattisesti lähetetty ambulanssi. Uusi käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi sekä asiakkaiden että hyvinvointialueen kannalta.

Ensihoitopalveluista vastaa Oma Hämeessä pelastuslaitos. Kanta-Hämeessä on vuodessa noin 30 000 ensihoidon tehtävää. Näistä kolmannes on kiireettömiä. Kiireettömiä tehtäviä ovat esimerkiksi yleistilan lasku ja erilaiset raaja- ja vartalokivut.

Jos akuuttia hoidon tarvetta ei ole, ambulanssi normaalisti kuljettaisi asiakkaan päivystykseen tai hän jäisi kotiin. Kumpikaan vaihtoehto ei aina ole paras asiakkaan kannalta. Nyt Kanta-Hämeessä asiakkaan tilanne arvioidaan puhelimessa, ja hänet ohjataan suoraan oikealle hoitopolulle ilman turhaa jonottamista päivystyksessä tai pompottelua paikasta paikkaan. 

–  Ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinarviointia on nyt reilu puoli vuotta takana. Malli on löytänyt ansiokkaasti paikkansa ensihoidon ja muun soten rajapinnassa asiakasta ja hyvinvointialueen toimintaa palvellen. Tästä on hyvä jatkaa integraation kehittämistä, sanoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarvioinnin toimintaa on Oma Hämeessä kehitetty osana RRP2-hanketta, joka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on nimetty Syli-hankkeeksi. Kanta-Hämeen RRP2 Syli-hanke on osa kansallista, EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä. 

Jo yli puolet kiireettömistä tehtävistä hoituu puhelimitse

Ensihoitotehtävät ovat Kanta-Hämeessäkin lisääntyneet koronan myötä. Samaan aikaan on tullut paine vähentää päivystyksen kuormittumista ja tarve ohjata potilaita suoremmin oikeaan hoitoon. Muun muassa näistä syistä Oma Hämeessä ryhdyttiin kehittämään kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointia. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia muualla Suomessa. 

–  Asiakkaalle hoidon tai arvion tarve on aina todellinen, joten siinä mielessä ensihoidolla ei ole turhia tehtäviä. Kuitenkin ensihoitopalvelujen saatavuuden turvaamisen ja kustannustehokkuuden vuoksi ambulansseja ei kannata käyttää kaikkien kiireettömien tehtävien hoitamiseen, selittää Hakala.

Oma Hämeessä kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi aloitettiin maaliskuussa 2023. Neljä sairaanhoitajaa hoitaa puhelinarviointia ensihoidon tilannekeskuksen tiloissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Toimintamallissa hätäkeskus ohjaa kiireettömät ensihoitotehtävät päiväsaikaan ja alkuillasta puhelinarviointipisteen hoidettavaksi.

Alkuvaiheessa tavoitteena oli käsitellä noin kolmannes tehtävistä ilman ambulanssia. Alustava tavoite saavutettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana, ja kesä-syyskuun aikana puhelimitse on hoitunut jo hiukan yli puolet tehtävistä. 

– Hyvinvointialueen näkökulmasta lisäarvo on toteutunut jo tuhat kertaa puhelinarvioinnin avulla. Näissä tuhannessa tapauksessa ei ole ollut tarvetta ajaa ambulanssilla eri puolille Kanta-Hämettä. Tämä ei olisi mahdollista ilman ammattitaitoisia, kehitysmyönteisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. He etsivät luonnostaan ratkaisuja ja rakentavat yhteistyöverkostoa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, toteaa Hakala.

Seuraavaksi kehitetään kotisairaalan ja ensihoidon yhteistyötä

Puhelinarvioinnin myötä Oma Hämeen ensihoito on voinut hoitaa kiireellisiä tehtäviä nopeammin. Samalla ensihoidon työtyytyväisyys on parantunut, kun henkilöstöltä ovat vähentyneet työtehtävät, joiden hoitamiseen kentällä ei ole kunnollisia työkaluja.

–  Asiakkaat puolestaan ovat saaneet ystävällistä palvelua ja ratkaisun tilanteeseensa. Puhelinarvioinnin henkilökunta pyrkii löytämään aina oikean hoitopolun ja saamaan asiakkaille kokemuksen, ettei heitä pompotella, vaan tilanteeseen pyritään löytämään yhdessä ratkaisu, kertoo Hakala.

Koska toimintamalli on uusi Oma Hämeessä, ei organisaatiossa ole ollut valmiita konsultaatiokäytänteitä ja -kanavia.

–  Suhtautuminen konsultaatioihin on ollut hyvinvointialueella rakentavaa ja yhteistyöhakuista, mikä kertoo Oma Hämeen yhteisistä tavoitteista ja strategian toteuttamisesta. Integraation kehittämistä jatketaan systemaattisesti ja seuraavaksi kehitetään myös kotisairaalan ja ensihoidon yhteistä toimintaa, sanoo Hakala.

UUTINEN / 28.11.2023

Turvallisuustiedote Guardian 4 -sensorin tarkkuusongelmasta Medtronic-diabetestuotteiden käyttäjille

Medtronic tiedottaa diabetestuotteiden käyttäjiä, joilla on Guardian™ 4 -sensoreita käytössä. Medtronic on sisäisessä tarkastuksessaan huomannut, että tiettyjen eränumeroiden Guardian™ 4 -sensorit saattavat antaa epätarkkoja glukoosiarvoja. Medtronicin sisäistä valvontaa on tarkistettu ja parannettu tämänkaltaisen ongelman välttämiseksi tulevaisuudessa.

MiniMed™ 780G -järjestelmän käyttäjät

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita MiniMed™ 780G -järjestelmän kanssa, järjestelmä saattaa käyttää sensorin epätarkkaa glukoosilukemaa automaattisen korjausannoksen tarpeesta päättämiseen tai bolusehdotuksen laskemiseen. Tämä saattaa johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän käyttäjät (älykäs monipistoshoitojärjestelmä)

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän kanssa, voi sensorin epätarkka glukoosilukema johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun (mikäli tätä tietoa käytetään insuliiniannoksen laskemiseen) ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Toimi näin

Selvitä, onko sinulla sensoreita, joita kyseinen ongelma saattaa koskea. Jos on, noudata toimintaohjeita, jotka löydät erillisestä ohjeesta.

Katso ohje tästä

Laitevalmistaja on informoinut kyseisiä tuotteita käyttäviä asiakkaita myös suoraan kirjeitse.

UUTINEN / 27.11.2023

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Sairaskotisäätiön hallitus on päättänyt 15. marraskuuta suunnitelmasta asettaa säätiö selvitystilaan ja käynnistää neuvottelut toiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö kertoi aiemmin syksyllä Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut tilanteesta säätiön kanssa lokakuussa. Tähän asti hyvinvointialue on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä. Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. 

Henkilöstö siirtyisi Oma Hämeeseen vanhoina työntekijöinä

Tällä hetkellä Ilveskodissa työskentelee vajaat 40 työntekijää, joille järjestetään infotilaisuus tiistaina 28. marraskuuta. Henkilöstön siirtoa koskeva muutosneuvottelu käydään joulukuussa.

– Olen helpottunut Ilveskodin ja hyvinvointialueen yhteisestä päätöksestä purkaa säätiön toiminta ja varmistaa toimintaedellytykset hyvinvointialueen toimesta. Henkilökunnalle luodaan näin mahdollisuus siirtyä hyvinvointialueen palvelukseen ja turvata työsuhteen jatkuvuus, sanoo Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki.

Liikkeenluovutuksessa henkilökunta siirtyisi hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä, jolloin heidän nimikkeensä, palkkansa ja lomaoikeutensa säilyisivät. 

– Ilveskodissa työskentelee osaavia ammattilaisia, joita tarvitaan hyvinvointialueella. On ilo toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi Oma Hämeelle, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Asiakkaita Ilveskodilla on nyt reilut parikymmentä, joista osa on pitkäaikaishoidossa olevia. Lisäksi säätiölle kuuluvassa Ilvesmajassa asuu seitsemän yhteisöllisen palveluasumisen asukasta.

Asiakkaiden hoidosta laaditaan suunnitelma. Joulukuun ajan toiminta Ilveskodissa pysyy ennallaan, jos henkilökuntaa on riittävästi. Joka tapauksessa hyvinvointialue huolehtii asiakkaiden tarvitsemista palveluista. 

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntoa Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta

Ilveskodilla on sotainvalidien kuntoutus- ja hoitopalveluista puitesopimus Valtiokonttorin kanssa vuoden 2027 loppuun. Valtiokonttori vastaa Suomessa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palveluntuottaja Ilveskoti on Kanta-Hämeessä. Säätiön käytössä on kaksi toimitilaa: Ilveskoti ja palvelutalo Ilvesmaja, joka on muuttumassa yhteisöllisen asumisen kohteeksi uuden sosiaalipalvelulain vaatimusten mukaisesti.

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntojen pyytämistä säätiön hallituksessa edustettuina olevilta yhteisöiltä eli Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta. Hyvinvointialueen aluehallitus antoi oman lausuntonsa maanantaina kokouksessaan.

– Säätiön purkaminen on hidas prosessi. Se on syytä erottaa säätiön toiminnan ja henkilökunnan siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle. Toiminnan ja henkilökunnan siirto liikkeenluovutuksen periaattein on syytä tehdä hyvinvointialueelle mahdollisimman nopeasti. Säätiörakenteen juridinen purkaminen on eri asia, josta vastaa säätiön asettama selvitysmies, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola Oma Hämeestä. 

Säätiön hallinnon tehtävänä on huolehtia selvitysmenettelyn käytännön järjestelyistä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 

– On todella huojentavaa, että olemme löytäneet kaikkia palvelevan ja palvelut turvaavan ratkaisun Ilveskodille. Hyvinvointialueella on leveämmät hartiat suunnitella niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin tarpeita pitkässä juoksussa. Säätiöpohjainen toiminta Ilveskodissa on tullut nyt tiensä päähän, pitää ajatella kokonaisuutta Kanta-Hämeen alueella. Tietysti toivomme, että siinä Ilveskodin henkeä, tasoa ja ammattitaitoa osataan käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi, toteaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Aluehallituksen kokoukset muut asiat

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi Oma Hämeen talouden toteuman 1– 10/2023. Aluehallitus edellyttää kustannusnousuanalyysin laatimista henkilöstökustannusten ja osto-palveluiden osalta. Lisäksi aluehallitus edellyttää talouden tasapainottamisohjelman päivittämistä maaliskuun loppuun mennessä sekä lyhyen aikavälin tasapainottamistoimenpiteiden esittelemistä käyttösuunnitelman yhteydessä.

Lisäksi aluehallitus aloitti maanantaina hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion käsittelyn. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen 1. vaiheen ja jatkaa talousarvion käsittelyä kokouksissaan seuraavissa kokouksissaan 4. ja 11. joulukuuta. 

Hattulan terveyspalveluiden liikkeenluovutusta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen 27.11. kokouksen esityslista

Tiedote hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä

UUTINEN / 24.11.2023

Hämeenlinnan Viipurintiellä toimiva NoPPa on suljettuna 28.11–8.12.23

Perustason mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu NoPPa, joka toimii Viipurintiellä, on suljettuna 28.11–8.12.23. Sulku koskee ajanvarauksetonta vastaanottoa, sovitut ajanvaraukset hoidetaan.

UUTINEN / 24.11.2023

Influenssa- ja koronarokotuksiin pääsee jälleen varaamaan aikoja

Influenssa- ja koronarokotteita saadaan lisää Kanta-Hämeeseen marras-joulukuun vaihteessa. Uusia rokotusaikoja on nyt avattu varattavaksi sähköisesti tai puhelimitse. 

Ajanvaraus on jo auki Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä. Hämeenlinnassa ja Janakkalassa aikoja voi varata sähköisesti ja puhelimitse. Riihimäen seudulla aikoja voi varata soittamalla. Forssan seudun sähköinen ajanvaraus avautuu lähipäivinä. Hattulan tiedot päivitetään myöhemmin rokotusinfo-sivulle.

Lisäksi Forssassa järjestetään walk in -rokotus reilun viikon päästä. Lauantaina 2. joulukuuta kello 9-15 influenssa- ja koronarokotuksia annetaan ilman ajanvarausta Forssan pääterveysasemalla (Urheilukentänkatu 2). Tämä rokotusmahdollisuus koskee vain Forssan seudun asukkaita.

Rokotusten ajanvaraus ruuhkautui lokakuun lopussa. Takaisinsoittojonot on saatu purettua pääosin. Jonoa on yhä Hämeenlinnassa. Takaisinsoittoa kannattaa odottaa kärsivällisesti - asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. Puhelinjonossa odottavat tulevat saamaan rokotteensa. 

Katso kuntakohtaiset ajanvarausohjeet täältä

UUTINEN / 23.11.2023

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvarausruuhkaa on saatu purettua – uuden rokotuserän aikoja ei vielä pääse itse varaamaan

Influenssa- ja koronarokotteita saadaan lisää Kanta-Hämeeseen marras-joulukuun vaihteessa. Uusia rokotusaikoja avataan asukkaiden varattavaksi, kun rokotemäärät täsmentyvät.

Rokotusten ajanvarausruuhkaa on saatu purettua hyvin: takaisisoittoihin on vastattu ja aikoja on annettu asiakkaille. Jonoa on yhä Hämeenlinnassa, jossa noin 400 puhelua odottamassa takaisinsoittoa. Takaisinsoittoa kannattaa odottaa kärsivällisesti - asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. Puhelinjonossa odottavat tulevat saamaan rokotteensa. 

Influenssa- ja koronarokotuksia on annettu Oma Hämeessä ajanvarauksella 13. marraskuuta lähtien. 

Jos et ole vielä saanut tai varannut aikaa, kannattaa odottaa, kunnes tiedotamme, että aikoja voi jälleen varata. Ajanvaraus on sitten mahdollista jälleen sekä sähköisesti että puhelimitse. 

Katso kuntakohtaiset rokotusohjeet täältä

UUTINEN / 23.11.2023

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

Nopeasti ja yllättäen heikentynyt valtion rahoitus ja kustannusten nopea kasvu ovat painaneet hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennusteen noin 70 miljoonaa miinukselle. Tämä on 15 miljoonaa aiempaa ennustetta heikompi. 

Valtion niukentunut rahoitus yhdessä tämän vuoden heikentyneen tilinpäätösennusteen kanssa tarkoittaa 130 miljoonan euron tasapainotustarvetta vuosina 2024–2026. Tämä edellyttää keväällä hyväksytyn, nyt käynnissä olevan talouden tasapainottamisohjelman toteutumista täysimääräisenä. Sillä haetaan 32 miljoonan euron menoleikkauksia vuoteen 2026 mennessä muun muassa hallinnosta, erikoissairaanhoidosta ja ikäihmisten palveluista. 

Edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi Oma Hämeen on laadittava toinen talouden tasapainottamisohjelma. Sillä tavoitellaan noin 50 miljoonan euron menokasvun hillintää vuoteen 2026 mennessä. Uusi tasapainottamisohjelma tuodaan päätöksentekoon yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa eli maaliskuussa 2024. 

– Päätöksiä ei tule tässä tilanteessa lykätä, mutta suunnitelmien pitää olla toimeenpanokelpoisia. Suunnitelmien tekemisen kanssa yhtä aikaa yksiköissä tehdään myös heti vaikuttavia muutoksia talouteen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Taloustilanteeseen haetaan korjausta myös palveluverkkomuutoksilla. Alustavan arvion mukaan niillä voitaisiin saavuttaa noin 30 miljoonan säästöt lähivuosina. Hyvinvointialuejohtaja painottaa, ettei talous kuitenkaan tasapainotu pelkästään toimipistemuutoksilla.

– Maaliskuussa valtuustolla on edessään puntarointi siitä, miten pitkälle menoleikkauksissa ollaan valmiita menemään ja haetaanko valtioneuvostolta lisärahoitusta, sanoo Naukkarinen.

Palvelut turvataan talousvaikeuksista huolimatta

Talousvalmistelun kantavana ideana Oma Hämeessä on asukkaiden yhdenvertaisten ja yhtenäisten palvelujen turvaaminen. 

– On tärkeää muistaa, että tiukkojen talousraamien taustalla on syvä huoli Suomen tulevaisuudesta ja kansantaloutemme tilasta. Arvostuksesta demokraattisesti säädettyjä lakeja kohtaan, katsomme Oma Hämeessä vielä kerran keväällä, onko mahdollista päästä valtion vaatimiin säästötavoitteisiin asetetussa aikaraamissa. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei ole. Toivon, että järki lopulta voittaa valtionkin päässä ja siellä ymmärretään, mitä voi muuttaa missäkin aikataulussa. Kaikkemme teemme, mutta on hyvä muistaa, että epärealistinen vauhti johtaa hallitsemattomiin riskeihin, sanoo Naukkarinen.

Oma Hämeen ensi vuoden talousarviota on laadittu poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Valtion rahoitus on muuttunut moneen kertaan kuluneen vuoden aikana. Taloussuunnittelu on ollut vaikeaa kuntien tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuuksia. 

– Ennakoitua suurempi alijäämä oli ikävä yllätys, joka selvisi maanantaina. Etenkin sotessa loppuvuosi tuo tyypillisesti suurempia menoeriä. Asiaan varauduttiin jo alkusyksystä siirtämällä valtuusto mahdollisimman myöhäiseksi, jotta kaikki saatavilla oleva tieto on käytössä päätöksentekoon. Se tekee siitä henkisesti vaikeampaa, mutta on vastuullista päättää rehellistä ja oikeaa tilannekuvaa vasten, painottaa Naukkarinen.

15 miljoonan lisäys tämän vuoden alijäämään johtuu muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvusta, hälytys- ja ylityökorvauksista sekä ostopalveluiden kasvusta, joista merkittävimpiä ovat ulkopuolisten sairaaloiden ostot. Lain mukaan hyvinvointialueen on katettava syntyvä alijäämä viimeistään vuonna 2026.

Pseudo-budjetointi ei kannata

Oma Hämeen uudella talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan 50 miljoonan euron hillintää menojen kasvuun. Säästöjä on tarkoitus etsiä muun muassa tehostamalla hankintojen johtamista. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukemalla tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Näillä kahdella keinoilla olisi mahdollisuus saada arviolta 16–20 miljoonan euron säästöt. 

Lisäksi henkilöstön työpanosta aiotaan kohdentaa paremmin, mikä tarkoittaa henkilöstön liikkumisen lisäämistä eri yksiköiden välillä, vuokratyövoiman käytön ja ylitöiden karsimista sekä rekrytoinnin hallintaa. Toimintaa on tarkoitus tehostaa lisäämällä hoitohenkilöstön välillisen ja välittömän asiakastyön määrää suhteessa hallinnolliseen työhön. Tarkoituksena on esimerkiksi nopeuttaa kirjaamistyön siirtymistä sihteereille. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää tekoälyratkaisuja hallinnollisessa työssä. Näillä keinoilla voitaisiin puolestaan saada 15–25 miljoonan euron säästöt.

Lisäkeinoina menojen hillintään nähdään mahdolliset yhtiöittämisratkaisut, esimerkiksi oman vuokratyöyhtiön perustaminen. Yksi mahdollisuus on karsia hyvinvointialueen ei lakisääteisiä -tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaikkia vapaaehtoisia palveluja on pakko tarkastella ennen pitkää. 

– Tässä on kyse niin tärkeistä asioista, että meidän on oltava huolellisia ja rehellisiä. En ole koskaan urallani nähnyt pseudo-budjetoinnin, jota myös tavoitteelliseksi budjetiksi kutsutaan, johtavan tasapainoiseen talouteen. Sillä kyllä saa talouden tasapainoon paperilla, mutta virallinen tilinpäätös tasapainottuu vain toteuttamiskelpoisilla suunnitelmilla, jotka myös viedään läpi.

– Tämä vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin henkilöstöltä. Sitoutuminen taas edellyttää sellaista päätösprosessia, jossa on kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen kokemus, vaikka jäisikin lopulta vähemmistöön näkemyksensä kanssa, toteaa Naukkarinen.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta ennen joulua

Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio perustuu talousarvioraamiin, jonka aluehallitus antoi 23. lokakuuta syksyn aikana muuttuneen valtion rahoituksen vuoksi. Hyvinvointialueen lautakunnat, konsernipalveluiden toimiala sekä strategia- ja integraatio -toimiala ovat valmistelleet omat talousarvioesityksensä uuden raamin pohjalta. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta ja edelleen 4.12. ja 11.12. Aluevaltuusto käsittelee esitystä seminaarissaan 29. marraskuuta. Päätöksenteossa talousarvio on joulukuussa: aluehallitus tekee 11. joulukuuta oman esityksensä aluevaltuustolle, joka päättää siitä kokouksessaan 19. joulukuuta. 

Valtuuston päättämien linjojen pohjalta tullaan tarkentamaan uuden tasapainottamisohjelman kohdennuksista. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään myös periaatteista, joiden mukaan palveluverkkoa tullaan tarkastelemaan. Palveluverkkoon tehtävistä muutoksista päätetään maaliskuussa.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys löytyy aluehallituksen 27.11.2023 kokouksen esityslistasta

Lue lisää palveluverkosta

Lue lisää ensimmäisestä tasapainottamisohjelmasta

UUTINEN / 23.11.2023

Riihimäen seudun hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti

Riihimäen seudun asiakkaille tarkoitettu hoitotarvikejakelun sähköinen tilauslomake toimii taas normaalisti. Hoitotarviketilauksen voit tehdä myös soittamalla numeroon 019 758 5632.

Tee hoitotarviketilaus

Pahoittelemme ongelmasta aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. 

UUTINEN / 22.11.2023

Oma Häme ohjaa eJoulupuu-keräyksen tuottoja vähävaraisille lapsille ja nuorille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toimii vuoden 2023 eJoulupuu-keräyksen lahjoituskohteena. Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset.

eJoulupuu on Joulupuu ry:n verkkovarainkeräys, jonka tuotolla autetaan eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria. eJoulupuu-keräys eroaa perinteisestä Joulupuu-keräyksestä siten, että siihen voi lahjoittaa rahaa. Verkkokeräyksen avulla lahjoituksia saadaan ohjattua niillekin paikkakunnille, joilla ei ole fyysisiä lahjoja ja lahjakortteja kokoavaa Joulupuu-keräystä. 

Kanta-Hämeessä uusina kuntina ovat mukana Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä. Kaikki alueen kunnat on lueteltu Joulupuun paikalliskeräykset-sivulla. Sitä kautta pääsee tekemään lahjoituksen haluamaansa kuntaan.  

Keräykseen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että yritykset. Keräys on avoinna 26.12. saakka, ja kertyneet varat jaetaan harkinnanvaraisena tukena keräystä seuraavan vuoden aikana. 

–  Jokaisen paikkakunnan saldo käytetään kyseisen kunnan lasten ja nuorten auttamiseen. Käytännössä keräysvarojen jakamisesta huolehtivat sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka tuntevat paikalliset lapset ja nuoret ja pystyvät arvioimaan avun tarvetta, kertoo lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo Oma Hämeestä. 

– On hienoa, että voimme tälläkin tavalla tukea eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Lahjoitusvaroilla voidaan tukea esimerkiksi heidän harrastuksiaan, Ylätalo iloitsee. 

Joulupuu ry toteuttaa rahankeräyksen yhteistyössä Kirkkopalvelut ry:n Kotimaanavun kanssa. Keräyksessä käytetään Kotimaanavun rahankeräyslupaa ja -alustaa (Keräyslupa RA/2020/639). Keräyssaldosta pidätetään 15 % keräyskulu, ja loput 85 % tilitetään lahjoituksen vastaanottajien jaettavaksi. Joulupuu ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. 

Täältä löytyvät linkit eJoulupuun paikalliskeräyksiin:
Paikalliskeräykset - Joulupuu

Täällä on lisätietoa eJoulupuu-keräyksestä:
eJoulupuu - Joulupuu

UUTINEN / 21.11.2023

Oletko huolissasi toisesta ihmisestä?

Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat tai ikäihmisen arjen haasteet.
 
Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. 

Kanta-Hämeen kunnilla on ollut aiemmin erilaisia tapoja, miten huolen toisesta ihmisestä on voinut ilmoittaa. Ilmoitukselle on ollut myös erilaisia nimiä, kuten huoli-ilmoitus tai tuen tarpeen ilmoitus.

Ilmoitukset löytyvät nyt keskitetysti hyvinvointialueen eli Oma Hämeen verkkosivuilta nimellä Tuen tarpeen ilmoitukset. Lomakkeita on kolme erilaista: tuen tarpeen ilmoitus aikuisesta, tuen tarpeen ilmoitus ikäihmisestä ja tuen tarpeen ilmoitus lapsiperheestä. Lapsiperheen lomakkeella voit tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Sivuilla on myös sosiaalisen raportoinnin lomake, jolla voi ilmoittaa huolta herättävästä ilmiöstä. 

Täältä löydät tuen tarpeen ilmoitus -lomakkeet

UUTINEN / 21.11.2023

Oma Häme yhtenäistää kotiin toimitettavien aterioiden toimintamallin

Ikäihmisille kotiin toimitettavien aterioiden käytäntö yhtenäistyy Kanta-Hämeessä. Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan, että Oma Hämeessä otetaan käyttöön palveluseteli kotiin toimitettavia aterioita varten. Uusi käytäntö tulee voimaan alkuvuoden 2024 aikana.

Aluehallitus on aiemmin linjannut, että ikääntyneiden palveluissa voidaan järjestää aterioita kotiin asiakkaille, joiden fyysinen tai psyykkinen kunto tai elämäntilanne sitä vaatii. Tähän asti kunnissa on ollut hyvin erilaisia käytäntöjä kotiin toimitettavissa aterioissa. Osa kunnista on käyttänyt ostopalvelua ja joissakin kunnissa on ollut oma ateriapalvelu. Asiakkaita on ollut muutamia kymmeniä kunnittain. Palveluseteliä ei ole ollut maakunnassa aiemmin käytössä.

Ateriapalvelun tavoitteena on tukea kotona asumista ja edistää asiakkaiden toimintakykyä ehkäisemällä vajaaravitsemuksen syntymistä. Palvelusetelillä asiakas voi itse valita aterian tuottajan ja sitä kautta saada mieltymyksensä mukaiset, ravitsevat ateriat. Hyvä ravitsemustila ylläpitää asiakkaan toimintakykyä ja tutkitusti vähentää sairaalassa vietettyjä hoitojaksoja.

Palvelusetelin käyttöönotto vaatii vielä valmistelua hyvinvointialueella. Palvelusetelin arvoa tai sisältöä ei ole vielä määritelty, eikä palvelutuottajien listakaan ole vielä valmiina. Palvelusetelillä on tarkoitus voida ostaa kylmiä tai kuumia aterioita sekä niiden kuljetus. Oma Häme valmistelee lisäksi ostopalvelujärjestelyn siltä varalta, että joku palveluun oikeutettu asiakas kieltäytyy käyttämästä palveluseteliä. 

Perhekeskuspalveluihin uusi lääkärin virka

Maanantain kokouksessaan aluehallitus lisäksi perusti lääkärin viran perhekeskuspalveluihin, perhe- sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalle. Kasvatus- ja perheneuvonnan konsultoivan lääkärin tehtävää hoidettu tähän saakka ostopalveluna. Uudella viralla saadaan hillittyä kustannusten nousua ja tehostettua omaa toimintaa. 

Palkkiosääntöasian aluehallitus palautti valmisteluun, muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. marraskuuta.

Aluehallituksen 20.11.2023 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.11.2023

Oma Hämeen ammattilaiset auttavat Lopen yhtenäiskoulun konfliktitilanteen ratkaisemisessa

Hyvinvointialueen ammattilaiset osallistuvat Lopen yhtenäiskoulun konfliktin ratkaisemiseen. Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on vastaanotettu useita yhteydenottoja Lopen tilanteeseen liittyen.

Yhtenäiskoulussa järjestettiin tiistaina eri viranomaisten kesken tapaaminen koulussa tapahtuneiden konflikti- ja uhkatilanteiden vuoksi. Mukana olivat koulun ja nuorisopalveluiden lisäksi Hämeen Poliisi ja moniammatilliset Ankkuri-tiimit, Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä lastensuojelu ja lapsiperheiden palvelut.  

Viranomaiset toivovat työrauhaa ja muistuttavat, että jokainen aikuinen pystyy omalla toiminnallaan edistämään turvallisen ympäristön luomista. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus jutella tapahtumista turvallisen aikuisen kanssa. Keskeistä arjen turvallisuuden kannalta on arjen rutiinit, tunteiden sanottaminen ja avoin keskustelu. Jos pelko tai ahdistus pitkittyy, on syytä hakea apua omalle nuorelleen.

Lopen kunnan tiedotteessa kerrotaan tarkemmin tilanteesta

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen sivu

UUTINEN / 16.11.2023

FSHKY:n ja RSTKY:n verkkosivujen sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt poistetaan pian

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän (RSTKY) ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) sivuilla olevia sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoja ei ole päivitetty kesäkuun 2023 jälkeen, ja niitä on alettu poistaa. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta. 

RSTKY:n sivut poistetaan kokonaan käytöstä 3.1.2024, jolloin ne ohjataan Oma Hämeen sivuille. FSHKY:n sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöt ohjataan Oma Hämeen sivuille 9.12.2023. Jos siis päädyt poistetuille sivuille, ohjaudut automaattisesti Oma Hämeen sivuille.

Kehitämme Oma Hämeen verkkosivuja jatkuvasti. Täydennämme sisältöjä ja parannamme hakutoimintoja, käytettävyyttä ja saavutettavuutta.  

Toivomme verkkosivujen kehittämisen tueksi palautetta, niin ruusuja kuin risujakin. Palautetta voi jättää esimerkiksi verkkosivujen yläreunassa olevan palautekanavan kautta.

UUTINEN / 15.11.2023

Hyvinvointialue tukee asukkaita talousvaikeuksissa – sosiaalisella luotolla ehkäistään syrjäytymistä ja velkaantumista

Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää sosiaalista luottoa sitä tarvitseville asukkaille. Lakivelvoite tuli voimaan elokuussa. Sitä ennen luoton myöntämisestä vastasivat kunnat, mutta se oli vapaaehtoista toimintaa.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville pienituloisille ja vähävaraisille, jotka eivät saa muuta luottoa kohtuullisin ehdoin. Sosiaalinen luotto on pankkilainaan verrattavissa oleva luotto takaisinmaksuehtoineen. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen, asumisen turvaamiseen tai sosiaalisesta kriisistä selviämiseen. 

– Luoton myöntämisen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Parhaimmillaan sosiaalinen luotto edistää asiakkaan taloudellista toimintakykyä sekä esimerkiksi poistaa esteitä työllistymiselle, sanoo aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen päällikkö Sari Kiviranta.

Luoton myöntämisen edellytyksenä on, että luoton saaja kykenee tuloistaan maksamaan kuukausittaiset lyhennykset ja korot.  

Sosiaaliohjaaja auttaa hakuprosessissa

Sosiaalisen luoton hakemuksia on tullut tähän mennessä Oma Hämeelle 34. Yhteydenottopyyntöihin vastaa sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaaja, joka auttaa asiakasta hakuprosessissa. 

Oma Hämeessä sosiaalisen luoton myöntämisestä vastaa taloudellisen tuen yksikkö. Luottoa voidaan myöntää minimissään 500 euroa ja enimmillään 10 000 euroa. Takaisinmaksuaika on enimmillään viisi vuotta. Luoton hakijan tulee toimittaa selvitys kaikista veloistaan ja varoistaan. 

Sosiaalista luottoa ei voida myöntää yritystoimintaan tai sen kuluihin. Luottoa ei myönnetä yksityishenkilölle, joka on velkajärjestelyssä. Eikä luottoa myönnetä kunnan tai toisen hyvinvointialueen sosiaalisen luoton, velkajärjestelysaatavan tai Takuusäätiön järjestelylainan maksuun.  

Sosiaalisen luottoa tarvitsevan tulee olla ensiksi yhteydessä taloudellisen tuen yksikköön, joka neuvoo luoton hakemisessa. Yhteydenottopyyntö tulee lähettää sähköpostilla taloudellinentuki(at)omahame.fi tai soittamalla neuvontaan p. 03 629 6570 (avoinna maanantai, keskiviikko ja perjantai kello 9-12). 

Taloudellisen tuen yksikön neuvontaan voi soittaa aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, oman talouden hoidossa on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. Puheluun vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset.

Lisätietoja sosiaalisesta luotosta

Lisätietoja Taloudellisen tuen yksiköstä

UUTINEN / 15.11.2023

Oma Hämeeseen on valittu määräaikaiset johtajaylilääkäri ja johtajaylihoitaja

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on valittu johtajaylilääkäri sekä johtajaylihoitaja määräaikaisiin virkoihin kahdeksi vuodeksi. Valitut aloittavat työssään 1. tammikuuta, samaan aikaan toimintansa käynnistävällä strategia- ja integraatio -toimialalla.

Johtajaylilääkäriksi on valittu Arja Tomminen ja johtajaylihoitajaksi Jaana Myllymaa. Molemmat virat olivat sisäisessä haussa lokakuussa. Kumpikaan tehtävä ei ole linjajohtajan tehtävä. 

Lastentautien erikoislääkäri Arja Tomminen on hoitanut Oma Hämeessä johtajaylilääkärin virkaa määräaikaisesti tämän vuoden ajan. Se virka on sijoittunut hallinnollisesti terveydenhuollon toimialalle. Uusi virka sijoittuu eri toimialalle, mutta edelleen johtajaylilääkäri johtaa ja valvoo Oma Hämeen terveyden- ja sairaanhoitoa ja toimii hyvinvointialueella terveydenhuoltolain 57 §:n mukaisena vastaavana lääkärinä. Johtajaylilääkärin virkaa haki yksi henkilö. 

Professiojohtajana johtajaylilääkärin tehtäviin kuuluu laadukkaiden, turvallisten ja kustannusvaikuttavien palveluiden edistäminen, eri ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä näyttöön ja hyväksyttäviin menetelmiin perustuvien hoito- ja toimintakäytänteiden kehittäminen.

Johtajaylihoitajan virkaan valittu terveystieteiden maisteri Jaana Myllymaa toimii tällä hetkellä Oma Hämeessä palvelualuepäällikkönä. Hän johtaa perusterveyshuollon avopalveluita, vastaten myös palvelualueensa hoitotyön johtamisesta. Johtajaylihoitajan virkaan oli yhteensä seitsemän hakijaa, joista neljän kanssa käytiin rekrytointikeskustelut. 

Hoitotyön professiojohtajana johtajaylihoitaja edistää toimialojen välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Johtajaylihoitajan tehtäviin kuuluu laadukkaiden, turvallisten ja kustannusvaikuttavien palveluiden edistäminen, eri ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä näyttöön ja hyväksyttäviin menetelmiin perustuvien hoito- ja toimintakäytänteiden kehittäminen.

UUTINEN / 14.11.2023

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu – talousasiat hallitsevat loppuvuoden kokouksia

Aluehallitus kokoustaa loppuvuoden aikana kerran viikossa. Ensi vuoden talousarvio sekä hyvinvointialueen palveluverkkomuutosten valmistelu vaativat tiivistä kokoustahtia. Maanantain kokouksessa aluehallitus sai laajan tilannekatsauksen hyvinvointialueen talouteen, kun se merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi-syyskuulta sekä talouden tasapainottamisohjelman tilanteen.
 
Hyvinvointialueen kuluvan tilikauden tulosennuste on 55 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy edelleen poikkeuksellista epävarmuutta. Alijäämäennuste on merkittävästi talousarviota suurempi, eikä sitä pystytä sopeuttamaan kuluvan vuoden aikana. Siksi talousarvion muutosesityksen valmistelu on aloitettu ja se tuodaan aluehallituksen käsittelyyn siten, että se käsitellään joulukuun aluevaltuustossa.
 
Talouden tasapainottamisohjelma on käynnistynyt toiminnallisesti pääsääntöisesti hyvin. Kaikkia tavoiteltuja säästöjä ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan täysimääräisesti tämän vuoden aikana kustannusten nousun vuoksi. Myös valtion rahoituksen muutos elokuussa on heikentänyt säästötavoitteiden saavuttamista.

Toteumaennusteen mukaan vuoden loppuun mennessä saadaan säästötoimenpiteillä aikaiseksi noin 0,9 miljoonan euron kustannusvaikutus, mikä on noin 31 prosenttia tälle vuodelle asetetusta tavoitteesta. Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi talouden tasapainottamisohjelman tilanteen ja edellyttää, että korjaavien toimenpiteiden osalta tehdään esitykset keväällä 2024.
 
Hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota valmistellaan haastavassa tilanteessa. Syksyn aikana muuttuneen rahoituspohjan vuoksi aluehallitus antoi 23. lokakuuta uuden talousarvioraamin, jonka pohjalta lautakuntien, konsernipalveluiden toimialan sekä strategia- ja integraatio toimialan on tullut valmistella talousarvioesitykset aluehallitukselle. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 
 
Aluehallitus kävi maanantain kokouksessaan lähetekeskustelun ja merkitsi tiedoksi vaikuttamistoimielimien kannanotot sekä lautakuntien ja toimialojen esitykset vuoden 2024 talousarvioksi. Aluehallitus käsittelee talousarviota seuraavan kerran kokouksessaan 27. marraskuuta, jolloin esitellään hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys.
 
Muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 20. marraskuuta.

Aluehallituksen 13.11.2023 kokouksen esityslista

UUTINEN / 14.11.2023

Forssan seudun kotihoidon asiakkaiden saunotuspalvelu päättyy

Forssan seudulla (Humppila, Tammela, Forssa, Jokioinen ja Ypäjä) päättyy vuoden loppuun mennessä kotihoidon asiakkaiden keskitetty saunotuspalvelu. Kotihoito ei myöskään avusta saunomisessa kotihoidon asiakkaita heidän omissa kodeissaan. Muutos koskee noin kahta sataa asiakasta. 

– Lopettamisen perusteena ovat hyvinvointialueella voimassa olevat palveluiden myöntämisperusteet ja kotihoidon sisältökuvaus. Forssan seudulla muutos tuntuu eniten, sillä muualla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito ei järjestä asiakkailleen saunomisen apua. Riihimäellä on muutamia asiakkaita saunotettu, ja heiltäkin palvelu päättyy, taustoittaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen. 

Kotihoito huolehtii asiakkaiden peseytymisestä ja puhtaudesta jatkossakin. 

– Asiakasta ohjataan ja avustetaan tarvittaessa päivittäisissä pienpesuissa, wc-toiminnoissa, intiimihygienian hoidossa, avanteen hoidossa, suuhygieniassa, pukeutumisessa ja riisuutumisessa sekä kerran viikossa suihkussa käymisessä, Kinnunen täsmentää. 

Suihkupesuja voidaan tehdä useamminkin erityisillä terveydellisillä perusteilla, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi. Saunan lämmityksestä ja saunassa avustamisesta huolehtii asiakkaan läheinen tai yksityinen palveluntuottaja omakustanteisesti.  

Kaikkien kotihoidon asiakkaiden hygienianhoito keskitetään asiakkaan omaan kotiin. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa asiakkaan oman kodin peseytymistila ei sovellu tarvittavien apuvälineiden kanssa peseytymiseen. Asiakkaat, joita poikkeukset koskevat, saavat henkilökohtaisesti tiedon peseytymispalveluiden järjestämisestä. 

Ikäihmisten palveluiden voimassa olevissa myöntämisperusteissa kodin ulkopuolella toteutettava peseytymispalvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt siten, ettei hän pysty autettunakaan peseytymään kotinsa puutteelliseksi tai vaarallisiksi todetuissa peseytymistiloissa. 

Oma Hämeen kotihoito on kirjeitse yhteydessä kaikkiin asiakkaisiin, joita muutos koskee.

UUTINEN / 14.11.2023

Ikäihmisten toimialajohtajan valinta etenee – viransijaisuus kiinnosti 28 hakijaa

Oma Häme sai 28 hakemusta ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaiseksi. Viransijaisuus tuli hakuun, kun ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Satu Ala-Kokko nimitettiin syyskuussa Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi. Aluehallituksen päätöksellä Ala-Kokko siirtyy uuden toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi. 

Rekrytointikeskusteluihin kutsuttiin viisi hakijaa: Jorma Haapanen, Hanna Hutka, Annukka Kuismin, Jouni Sakomaa ja Kristiina Silver. Lokakuun lopulla käydyissä keskusteluissa olivat mukana hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen sekä aluehallituksen puheenjohtajistosta Kaisa Lepola (sd.) ja Johanna Häggman (kesk.)

Seuraavaksi virkavaaliprosessi jatkuu henkilöarvioinnilla, johon kutsutaan kaksi hakijaa: Jorma Haapanen ja Annukka Kuismin. Haapanen on työskennellyt muun muassa Kotkan palvelujohtajana ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtajana. Kuismin puolestaan työskentelee Oma Hämeessä ikäihmisten palveluiden asiakasohjauksesta vastaavana tulosaluejohtajana. Viransijaisuudesta päättää aluehallitus kokouksessaan 27. marraskuussa. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen hoitaa ikäihmisten toimialaa, kunnes nyt valittava määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. Ikäihmisten palvelut on Oma Hämeen toiseksi suurin toimiala, jossa työskentelee noin 1 800 henkilöä.

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

UUTINEN / 13.11.2023

Miten toimia sairastuessani hengitystieinfektioon?

Sairasta kotona

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia. Sairauslomakäytäntö on sama kuin muissakin hengitystieinfektioissa. Päivystykseen tai terveysasemille ei pidä hakeutua sairauslomatodistuksen saamisen vuoksi, jos kuntosi puolesta voit sairastaa kotona.

Milloin koronan jälkeen voi palata töihin, kouluun tai päiväkotiin?

Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Työpaikat voivat antaa omia ohjeita. 

Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen. Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään. 

Mitä teen, jos olen altistunut koronalle?

Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle, kuten influenssalle. 

Voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta. 

Jos saat oireita, jää kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. 

Tarvitaanko testejä?

Voit halutessasi tehdä kotitestin. Avohoidossa ei pääsääntöisesti ole tarvetta laboratorion tekemälle testaukselle. Sairaalaan otettavia potilaita testataan hoidon ja potilaiden eristystarpeen arvioimiseksi.

Soitanko päivystykseen tai terveysasemalle?

Koronan takia ei useimmissa tapauksissa tarvitse soittaa mihinkään, sillä hoito on oireenmukaista. Jos kuitenkin saat vakavampia oireita, soita päivystysapu -numeroon 116 117. Jos sinulle tulee selkeä hengenahdistus, tai yleistilasi heikentyy nopeasti, soita hätänumeroon 112. Jos kuulut vaikean koronainfektion riskiryhmään (Koronatietoa asiakkaalle - Oma Häme (omahame.fi) ole yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen lääkehoidon tarpeen ja laboratorion varmistustestaustarpeen arvioimiseksi.

UUTINEN / 10.11.2023

Influenssa- ja koronarokotusten ensimmäiset ajat ovat täynnä – lisäaikoja ryhdytään jakamaan uuden rokotuserän varmistuttua

Influenssa- ja koronarokotusten ajat on tällä erää varattu Kanta-Hämeessä loppuun. Rokotteita annetaan ajan varanneille 13. marraskuuta alkaen.

Tällä hetkellä rokotusajat ovat täynnä lähes kaikissa toimipisteissä. Ajanvarauksien tekemistä jatketaan, kun saamme vahvistuksen seuraavien rokote-erien saapumisesta. Soitamme ajanvarausnumeroihin kirjautuneisiin puhelinnumeroihin, mutta ruuhkan vuoksi takaisinsoitossa voi mennä yli viikko. Asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. 

Jos et ole vielä varannut aikaa, kannattaa odottaa, kunnes tiedotamme, että aikoja voi jälleen varata. Ajanvaraus on sitten mahdollista jälleen sekä sähköisesti että puhelimitse. 

Rokotuksia voi saada ilman ajanvarausta Forssassa kahtena lauantaina. Rokotuksia annetaan Forssan pääterveysasemalla lauantaina 18.11. ja lauantaina 2.12. kello 9–15. Tämä rokotusmahdollisuus koskee vain Forssan seudun asukkaita. Asiakkaiden toivotaan ottavan rokotukset oman kunnan toimipisteissä, koska rokotteet on jaettu asukasluvun mukaan.

Katso kuntakohtaiset rokotusohjeet täältä.

UUTINEN / 10.11.2023

Kanta-Hämeen maakunnan pandemia- ja kriisivalmiusryhmä päätti jatkettavan toistaiseksi perusvalmiudella

Kanta-Hämeen pandemia- ja kriisivalmiusryhmä käsitteli kokouksessaan perjantaina 10. marraskuuta maakunnan koronavirustilannetta. Sairaalaoiden koronakuormitus on tällä hetkellä kohtalaisen suuri maakunnan kaikilla vuodeosastoilla. Hoidossa on runsaat 30 covid-positiivista henkilöä. Tehohoidossa ei ole ollut covid-potilaita syksyn aikana.

Ryhmä päätti Kanta-Hämeessä jatkettavan toistaiseksi perusvalmiudella, mutta tilannetta seurataan tarkasti. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty jo etukäteen tarvittavia valmiussuunnitelmia ja ohjeistuksia päivitetään tilanteen mukaan tarvittaessa. Seuraavan kerran ryhmä kokoontuu viikon päästä.

Väestölle suositetaan THL:n ohjeita hengitystieinfektioiden ehkäisystä. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/hengitystieinfektioiden-ehkaisy

Soita aina ennen päivystykseen tuloa 116 117

Hyväkuntoisen covid-potilaan ei tarvitse lähteä lääkäriin, vaan hoito on sama kuin kai-kissa hengitystieinfektioissa, eli oireenmukaista hoitoa kotona. Päivystyksessä hoide-taan vain välitöntä apua tarvitsevia potilaita, eli:
 

•rintakipu

•hengenahdistus

•murtuma

•vuotavat haavat

•aivoverenkiertohäiriö (epäilytkin)

•päänsärky (joka ei helpota särkylääkkeillä) sekä

•äkillinen yleiskunnon romahdus

Saattajaksi vain yksi henkilö mukaan. Jos harkitsee päivystykseen lähtemistä, on aina soitettava etukäteen Päivystysapu-numeroon 116 117. Hätätilanteessa soita 112.

UUTINEN / 10.11.2023

Neuvola-chat on suljettuna 13. marraskuuta alkaen

Perhekeskuksen henkilöstö osallistuu aikuisväestön rokotusten antamiseen, minkä vuoksi toimintaa joudutaan tilapäisesti supistamaan.

Neuvola-chat suljetaan toistaiseksi maanantaista 13. marraskuuta alkaen. Tiedotamme, kun neuvola-chatin palvelut ovat jälleen käytössä. 

UUTINEN / 08.11.2023

Palveluverkkoselvityksestä kerätään asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteitä

Palveluverkkoselvitystä koskeva päätöksenteko alkaa Oma Hämeessä joulukuussa, kun aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita. Sitä ennen kerätään mielipiteitä maakunnan asukkailta ja hyvinvointialueen sidosryhmiltä tehdyn selvityksen osalta.

Lokakuussa valmistuneella palveluverkkoselvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute.

Asukkaiden mielipiteitä palveluverkkoselvityksestä on jo kartoitettu loka-marraskuun aikana sähköisellä kyselyllä. Polis-keskustelualustan kautta asukkailla oli mahdollisuus tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Sähköiseen kyselyyn vastasi ensimmäisessä vaiheessa tuhat ihmistä ja toisessa vaiheessa 300 henkilöä.

Kyselyn tuloksia täydennetään haastattelemalla asukkaita ja asiakkaita 13.- 22. marraskuuta Forssassa, Hämeenlinnassa, Lammilla, Riihimäellä, Tammelassa ja Turengissa. Haastattelut tehdään Oma Hämeen toimipisteissä sekä kauppakeskittymissä. Lisäksi Oma Häneen henkilöstölle tehdään oma kysely. 

Sidosryhmiä kuullaan myös. Järjestöjen, elinkeinoelämän, Kelan, oppilaitosten ja seurakunnan edustajille järjestetään oma keskustelutilaisuus virallisen lausunnon antamisen lisäksi. Myös muiden palautekanavien kautta tulleita palautteita huomioidaan. Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna.

Mielipiteitä halutaan kerätä mahdollisimman laajasti ja siksi käytössä on monenlaisia menetelmiä.

– Haluamme kysyä asukkailta, asiakkailta ja henkilöstöltä heidän mielipiteitään, tunteitaan, tärkeinä pitämiään asioita, näkökulmia ja ideoita liittyen palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa, sanoo osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi.

Kaikkien kyselyjen ja keskustelujen tulokset kootaan päätöksenteon tueksi ja niitä käsitellään osana valmistelua. Kaikki palautteet liitetään osaksi päätöksentekoaineistoa. Seuraava osallistumisen ja vaikuttamisen kuulemiskierros toteutetaan tammi-helmikuussa ennen aluevaltuuston lopullista päätöstä palveluverkosta. Maaliskuussa 2024 aluevaltuusto päättää palveluverkon ja toimipisteiden muutoksista.  

Lue lisää: 

Palveluverkkoselvitys julkaistu 27.10.2023  

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Taustatietoa palveluverkkoselvityksestä
 

UUTINEN / 07.11.2023

Aluehallitus päätti palveluverkkoon liittyvistä jatkoselvityksistä

Pappilanniemen vuodeosasto Hattulassa suljetaan suunniteltua aiemmin. Aluevaltuusto päätti toukokuussa sulkemisesta, jonka piti tapahtua vuoden lopussa. Nyt potilaat siirretään hyvinvointialueen omille osastoille suunniteltua aiemmin, koska Pappilanniemen toiminnasta vastaavalla Terveystalolla on henkilöstöpula. Pappilanniemen osasto on kuulunut Terveystalolle osana Hattulan terveyspalveluiden kokonaisulkoistusta. 

Oma Häme on seurannut tilannetta Pappilanniemessä, jossa on syksyn aikana ollut käytössä keskimäärin vain kuusi 14 potilaspaikasta. Lokakuussa Terveystalo ilmoitti, ettei henkilöstöä riitä enää turvalliseen hoitoon. Hyvinvointialueen on mahdollista hoitaa potilaat muissa yksiköissä suunnitellusti ja hallitusti. Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi sopimusluonnoksen, jolla sovitaan taloudellisen vastuun jakamisesta Terveystalon ja Oma Hämeen välillä.

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan jälleen palveluverkkoselvitystä. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa. Palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia aluevaltuusto käsittelee maaliskuussa 2024. Maaliskuun päätöksenteon tueksi aluehallitus päätti käynnistää joukon jatkoselvityksiä.

Tarkoituksena on selvittää virkamiesvalmistelussa muun muassa yksityisen sektorin palveluja Kanta-Hämeen alueella, terveys- ja sosiaalipalvelujen asiakasmääriä sekä hoitojonotilannetta. Lisäksi selvitetään Kela-kuljetusten, kuljetuspalvelujen ja julkisen liikenteen tilannetta suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin. Päätöksentekoa varten tarvitaan myös vaikutusten arviointia palveluverkon muutoksista. 

Palvelustrategian täsmennetty luonnos lausuntokierrokselle

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös palvelustrategiaa, joka on palveluverkkoselvitystä laajempi kokonaisuus. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle kantahämäläisten palvelutarpeet huomioiden. Palvelustrategiassa on todettu, ettei hyvinvointialueen rahoitus tai henkilöstö riitä nykyisten palveluiden ylläpitämiseen. Siksi palveluverkkoa on tarkasteltava.

Aluehallitus kävi lähetekeskustelun palvelustrategiaan tehdyistä päivityksistä ja täsmennyksistä. Palvelustrategian luonnos lähtee nyt täsmennettyjen lukujen osalta käsiteltäväksi ja lausuttavaksi Oma Hämeen vaikuttamistoimielimille (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto), integraatiovaliokunnalle ja lautakunnille. Myös henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida palvelustrategiaa.

Strategia ja integraatio -toimialalle tulosalueet

Lisäksi aluehallitus perusti kokouksessaan Oma Hämeen uuden toimialan tulosalueet. Kesällä perustettu strategia- ja integraatiotoimiala vastaa hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpiviemisestä ja palveluiden integroimisesta. Perustetut tulosalueet ovat asiakkuuksien johtaminen, kehittämis- ja tietotoiminnot sekä sidosryhmäyhteistyö ja järjestämisen tukitoiminnot. Toimialajohtajaksi on valittu syyskuussa Satu Ala-Kokko.

Strategia ja integraatio -toimialalle siirtyy hyvinvointialueen työntekijöitä muilta toimialoilta. Käytännön toiminta alkaa ensi vuoden alussa. Syksyn aikana valmistelussa on kuultu eri toimijoiden näkemyksiä uuden toimialan toiminnoista ja rakenteesta. Ensimmäinen tulosalue keskittyy asiakkuuksien johtamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi monialaisen yhteistyön vahvistamista ja asiakaskokemukseen liittyvien prosessien kehittämistä. Kehittämis- ja tietotoiminnoilla edistetään tavoitteellista, tietoon perustuvaa ja vaikuttavaa palvelutuotantoa sekä tiedolla johtamista. Tämä tarkoittaa muun muassa digitalisaatiota ja tietojärjestelmäuudistuksia. Kolmannelle tulosalueelle kootaan yhdyspintatyö ja kumppanuudet kuntien, kolmannen sektorin, seurakuntien ja yritysten kanssa. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä osallisuus kuuluvat sidosryhmäyhteistyö ja järjestämisen tukitoiminnot -tulosalueeseen.

Aluehallitus nimesi maanantain kokouksessa Hannele Saaren (kd.) aluehallituksen varaedustajaksi elinkaarilautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Saari valittiin Anne Lindgrenin (vihr.) tilalle. Lisäksi aluehallitus vahvisti ensi vuoden kokouspäivämääränsä, jotka päivitetään aluehallituksen sivulle. 

Palvelusetelin käyttöönottoa koskeva vastaus valtuustoaloitteeseen palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen. Muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 13. marraskuuta.

Lue lisää: Aluehallituksen kokouspäivämäärät

UUTINEN / 07.11.2023

Kuntakeskuksissa on vielä rokotusaikoja – influenssa- ja koronarokotuksiin lisätään tarvittaessa aikoja

Influenssa- ja koronarokotteita annetaan Kanta-Hämeessä 13. marraskuuta alkaen. Rokotusajanvaraus aukesi sähköisesti kaksi viikkoa sitten ja puhelimitse viikko sitten. Rokotukset aloitetaan marraskuun puolivälissä THL:n ohjeistuksen mukaisesti. 

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus on saanut kantahämäläiset aktiivisesti liikkeelle. Paikoin rokotusajat on varattu loppuun. Puhelinajanvaraus on paikoin ruuhkautunut ja takaisinsoittoa voi joutua odottamaan useamman päivän. 

Hämeenlinnassa Viipurintien ja Jukolan terveysasemilla on hyvin aikoja jäljellä. Myös Forssassa ja Riihimäellä on edelleen aikoja vapaana. Pienillä terveysasemilla rokotusajat ovat voineet loppua. Esimerkiksi Hauholla ja Kalvolassa asuvat voivat varata ajan isommasta terveyskeskuksesta. 

Aikojen riittävyyttä seurataan ja niitä lisätään tarvittaessa – myös sähköiseen ajanvaraukseen, joten varaustilannetta kannattaa käydä katsomassa uudelleen. 

Rokotuksia voi saada ilman ajanvarausta Forssassa kahtena lauantaina. Rokotuksia annetaan Forssan pääterveysasemalla lauantaina 18.11. ja lauantaina 2.12. kello 9–15.

Asukkaiden toivotaan ottavan rokotukset ensisijaisesti oman kunnan toimipisteissä, koska rokotteet on jaettu asukasluvun mukaan. Näin ollen esimerkiksi Forssan rokotuspäiviin ei kannata tulla muualta maakunnasta.

Lue lisää: Katso kuntakuntaiset ajanvarausohjeet 

UUTINEN / 07.11.2023

Nuorisovaltuusto ja Oma Häme selvittävät nuorten päihdeasenteita

Sähköisellä Polis-keskustelualustalla on avattu nuorille anonyymi verkkokysely päihteiden käytöstä. Kysely on tehty yhdessä hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kanssa. Polis-alustalla voit olla samaa tai eri mieltä päihteiden käyttöön liittyvien näkemysten kanssa. Voit myös lisätä keskusteluun omia näkökulmia muiden kommentoitavaksi. Kysely on avoinna 20. marraskuuta asti.

Vastaa kyselyyn

Kyselyllä on tarkoitus saada selville alueen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista ja ajatuksista. Tuloksia tullaan käyttämään nuorisovaltuuston ehkäisevän päihdetyön kampanjassa ensi vuonna. Kysely on suunnattu erityisesti yläkoululaisille sekä toisen asteen oppilaitoksiin.

Lue lisää: Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

UUTINEN / 06.11.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Hyvinvointialue sai asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Keskustelu sähköisellä Polis-alustalla on nyt päättynyt. Kiitos asukkaille runsaasta osallistumisesta keskusteluihin! Kaikki vastaukset ja ehdotukset otetaan huomioon palveluverkon valmistelussa ja ne ovat myös tukemassa päätöksentekoa.

Keskustelun toiseen vaiheeseen marraskuun alussa osallistui vielä lähes 300 henkilöä ja kannanottoja tehtiin yhteensä reilut 9 000 kappaletta. Keskustelun toisessa vaiheessa syvennyttiin aiheisiin, jotka ensimmäisessä vaiheessa, lokakuussa, eniten osallistuneita puhuttivat. 

Keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista.  Päätöksenteko jatkuu vielä helmi-maaliskuussa 2024.

Palvelujen säilyminen huolestuttaa

Huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta näkyi myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Eri alueiden terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan.

Erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet saivat kannatusta. Lisäksi kannatusta sai terveyspisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Omaishoitajien vahvempi tukeminen koettiin tärkeäksi, ja se nähtiin myös yhtenä ratkaisuna nykyisiin haasteisiin. Mikäli terveyspalveluita lakkautetaan, julkista liikennettä terveyspalveluihin tulisi keskusteluun osallistuneiden mielestä kehittää. Etäälle jäävissä palveluissa nähtiin myös riskejä. Keskusteluun osallistuneista lähes 70 prosenttia koki, että ikäihmisten hoitaminen kaukana omaisten luota vähentävät omaisten osallistumista hoivaan.

Sähköiset palvelut koettiin pääosin myönteisinä, mutta niissä nähtiin myös rajoitteita. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät sähköiset palvelut kokonaan korvaa henkilökohtaista kohtaamista terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisevien palveluiden hyvinvointia edistävä vaikutus tunnistettiin myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Esimerkiksi yli 90 prosenttia koki, että neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluissa tulisi kiinnittää huomiota palveluiden saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen.

Oma Hämeen henkilöstön mahdollisuus osallistua palveluiden suunnittelua koettiin tärkeänä. Lisäksi keskustelijat olivat huolissaan hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista, johon hyvinvointialueelta toivottiin lisäpanostuksia. 

Polis-keskusteluiden raportit sekä yhteenvedot viedään osaksi päätöksentekoa loppuvuoden aikana. Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä alueen asukkaille on tulossa lähiaikoina. 

Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna. 

Lue lisää: Raportti Polis-keskustelun toisesta vaiheesta

Lue lisää: Palveluverkkoselvityksen oma sivu

UUTINEN / 06.11.2023

Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on nousussa alaikäisillä Kanta-Hämeessä

Valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 6.–12. marraskuuta. Viikon teemana on Käsi kädessä: Päihde- ja mielenterveystyö. Kanta-Hämeen kuntien ehkäisevän päihdetyön toimijat ja Oma Häme toteuttavat sosiaalisessa mediassa yhteisen kampanjan, joka muistuttaa päihteiden käytön haitoista ja päihteiden vaikutuksista mielen hyvinvointiin. Tavoitteena on tiedottaa lapsia ja nuoria nikotiinituotteiden haitoista ja vaaroista. Lisäksi halutaan herätellä aikuisia, vanhempia ja täysi-ikäisiä nuoria pohtimaan omia alkoholinkäytön tottumuksiaan sekä niiden vaikutuksia lasten ja nuorten terveydelle ja turvallisuudelle.  

- Kouluterveyskyselyn mukaan sähkötupakan eli vapen käyttö on lisääntynyt Kanta-Hämeessä, jo alakoulun 4.–5.-luokkalaisten parissa. Uutena nikotiinituotteena markkinoille on tullut nikotiinipussit, joiden lisääntynyt käyttö näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Sähkösavukkeet ja nikotiinipussit ovat nuorten silmissä trendikkäitä, mikä näkyy myös vahvasti sosiaalisessa mediassa. Nuorilla on kuitenkin liian vähän tietoa nikotiinituotteiden haitoista, toteaa ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni Oma Hämeestä.  

Kanta-Hämeessä aikuisten humalajuominen ja päivittäinen tupakointi on muihin hyvinvointialueisiin verrattuna huolestuttavan suurta. Alkoholin käyttö heikentää mielen hyvinvointia monella eri tavalla: ahdistus, alakuloisuus, stressi ja unihäiriöt lisääntyvät. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa haittaa myös osalle lapsista ja nuorista. Vanhemman päihteiden käyttö vaikuttaa siis koko perheen hyvinvointiin.  

Kampanjan avulla pyritään saamaan nuorten vanhemmat ja koko lähiyhteisö mukaan alaikäisten sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttöä koskevaan keskusteluun. Lisäksi aikuisten on tärkeä miettiä oman alkoholinkäytön vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaikkien aikuisten yhteinen asia on huolehtia nuorten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.  

Kampanja toteutetaan jakamalla tietoa nuorille ja aikuisille sosiaalisen median kanavissa 6.–10.11. Lisäksi nuoria ja vanhempia tiedotetaan Wilma-viestien ja tiedotteiden avulla. Ammattilaisille on tehty tietopaketti sähkösavukkeista ja nikotiinipusseista. Tietopaketin avulla lisätään tietoa nikotiinituotteiden haitoista. 

Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. 

ARTIKKELI / 03.11.2023

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

On tullut aika sulkea yhden aikakauden ikkuna. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on lopuillaan. ja tuota ikkunaa sulkiessani voin katsoa taakse jäävää maisemaa, jossa näen valtavan suuren joukon eri ammattilaisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä! 

Monialaisia palveluita kehitettäessä asiakkaille on ollut mukava kuulla, kuinka mielenterveystyö nähdään erittäin tärkeänä osana palveluiden kokonaisuutta. Monilla asiakkailla on samanaikainen tarve usealle eri palvelulle, ja heidän hoitopolkujaan olemme osana hanketta miettineet. 

Hanketyössä olen järjestänyt paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä ammattilaisten mielenterveystyön osaamista. Mitä laajemmalla joukolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia on tätä osaamista, sitä paremmin siitä hyötyvät myös asiakkaat. Asiakas saattaa saada avun jo ensimmäisellä yhteydenottokerralla riippumatta siitä, mihin yksikköön tai ammattilaiseen hän on yhteydessä. 

Palveluiden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta olen saanut edistää yhdessä Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa. Siinä on tarjottu koulutuksia näyttöön perustuvista menetelmistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille. Näin asiakkaille voidaan tarjota tasavertaisia ja -laatuisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Lisäämällä tietoisuutta myös omahoito-ohjelmista ja liittämällä niitä palveluvalikoimaan voidaan asiakkaille tarjota apua mielenterveyden kysymyksiin juuri sillä hetkellä, kun tarve on kaikkein suurin. Turvallisia ja tutkittuja omahoito-ohjelmia löytyy Mielenterveytalo.fi-sivustolta. 

Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille. Olen tyytyväinen, että eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen keskustelemaan yhteisistä asioista ja yhteisistä asiakkaista – ja miettimään, miten tuotamme tulevaisuudessa palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. 

Kysy. Kuuntele. Kohtaa. 

Suljettuani ikkunan ja katsellessani maisemaa huomaan, kuinka lasiin heijastuu selkäni takana oleva ovi, joka on raollaan. Palveluiden kehittäminen ja työ jatkuu. Itse palaan paljon oppineena ja monta näkemystä rikkaampana osastonhoitajan työhöni mielenterveys- ja päihdepalveluissa. 

Heidi Kemmo 

Kirjoittaja työskenteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa mielenterveystyön projektiasiantuntijana tammikuusta 2022 lokakuun 2023 loppuun. 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -hanke
Mielenterveystalo.fi

UUTINEN / 03.11.2023

Koronatartunnat ovat kasvussa myös Kanta-Hämeessä – muista nämä ohjeet

Koronaviruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat lisääntyneet koko maassa selvästi lokakuun aikana. Tämä näkyy myös Kanta-Hämeessä. Koska koronatartunnan saaneita ei nykyisin testata samalla tavalla kuin aiemmin, on koronatartuntojen todellista määrää vaikea arvioida.  

Kanta-Hämeessä sairaalahoitoa vaativat koronatapaukset ovat lisääntyneet hieman viimeisten parin viikon aikana. Suurinta osaa koronapotilaista hoidetaan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Valtaosa heistä on ikääntyneitä, joilla on joku perussairaus. Viime viikkoina Kanta-Hämeessä on todettu tartuntoja myös palvelutaloissa. 

Ajankohtaiset koronaohjeet löydät Oma Hämeen verkkosivuilta, mutta muista ainakin nämä: 

• Jos saat hengitystieoireita tai epäilet koronavirustartuntaa muiden oireiden perusteella, aloita asian selvittely Omaolo-palvelussa. Jos oireesi ovat lieviä, yleistilasi on hyvä etkä kuulu riskiryhmiin, sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua testiin. Sinun kannattaa kuitenkin välttää kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. 
• Positiivinen kotitesti on riittävä perusterveelle taudin toteamiseksi. Riskiryhmäläisen on syytä hakeutua PCR-testiin ja olla yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen lääkehoidon tarpeen arvioimiseksi. 
• Jos kotitesti on positiivinen, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Jos saat vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, tai yleistilasi heikkenee, ota yhteyttä Päivystysapuun p. 116 117. Välitöntä hoitoa vaativassa tilanteessa soita hätänumeroon 112. 
• Jos kotitesti on negatiivinen, vältä silti kontakteja, kunnes oireet ovat hävinneet. Kotitestin voi toistaa useana peräkkäisenä päivänä tai 2–3 päivän välein. 
• Jos samassa taloudessa asuvalla on todettu koronatartunta, muut henkilöt voivat käydä työssä, koulussa, harrastuksissa tai päiväkodissa, mikäli ovat oireettomia. 

THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Kanta-Hämeessä aloitetaan influenssa- ja koronarokotteiden joukkorokotukset 13. marraskuuta alkaen. Rokotus on mahdollista saada ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta erikseen ilmoitettavina ajankohtina. 

Omaolon oirearvio

Lue lisää: Ajanvarausohjeet rokotuksiin 

Lue lisää: Koronatietoa asiakkaalle

Lue lisää: THL:n koronaohjeistus  

UUTINEN / 01.11.2023

Kanta-Hämeessä kokemukset terveyspalveluiden riittävyydestä valtakunnallista keskiarvoa paremmat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu vuosittain laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva asiantuntija-arvio valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. THL julkaisi hyvinvointialueiden arviot viime viikolla. 

Oma Hämettä koskevassa arviossa todetaan, että Kanta-Hämeessä väestö on poikkeuksellisen tyytyväinen lääkäripalvelujen riittävyyteen. Väestön kokemukset lääkäri- ja hoitajapalvelujen riittävyydestä olivat Terve Suomi 2022 -tutkimuksen mukaan selvästi maan keskiarvoa paremmat.

Lääkäripalvelujen riittävyyteen tyytymättömien määrä oli alle viidenneksen, joka oli maan pienin osuus. Monisairailla hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluissa oli hieman keskimääräistä parempi. Maaliskuussa 2023 hieman yli puolet asiakkaista pääsi terveysasemien kiireettömälle avosairaanhoidon lääkärikäynnille viikon kuluessa.
Suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saatavuus toteutui keskimääräistä paremmin.  Myös väestön kokemukset hammaslääkäripalvelujen riittävyydestä olivat hieman keskimääräistä paremmat. 

– Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti asiakaslähtöisesti työtä sekä palveluiden vaikuttavuuden että saatavuuden parantamisemiseksi. On mukava nähdä, että Kanta-Häme on pärjännyt monissa asioissa selkeästi valtakunnan keskiarvoa paremmin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

THL:n raportti nostaa esiin myös palveluiden ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet. Näihin pyritään osaltaan vastaamaan palveluverkkoselvityksellä, jonka ensimmäinen vaihe on valmistunut ja julkaistu 27. lokakuuta. Ensimmäisen vaiheen selvitys toimii tausta-aineistona jatkovalmistelulle ja lopulta Kanta-Hämeen palveluverkkoon liittyvälle päätöksenteolle. Palveluiden saatavuutta pyritään Kanta-Hämeessä kehittämään myös digitaalisilla, kotiin tuotavilla, etä- ja liikkuvilla palveluilla. 

Digiloikka parantaa asiakkaiden palveluita ja niiden saatavuutta

Kesän ja syksyn 2023 aikana laadituissa THL:n arvioissa seurataan erityisesti sitä, miten hyvinvointialueiden toiminnot yhdistyvät valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteisiin, rahoituksen riittävyyteen ja alueiden omiin strategisiin tavoitteisiin. 

THL:n arvioinnissa todetaan, että Oma Häme on strategisesti sitoutunut järjestämään asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita. Myös ennaltaehkäisevään toimintaan ja väestön kokonaishyvinvointiin panostaminen saa kiitosta – samoin kuin hyvinvointialueen tekemä digiloikka suhteellisen lyhyessä ajassa. 

Digitaaliset palvelut ja tiedolla johtaminen ovat vahvistuneet Kanta-Hämeessä jo hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuonna. Sairaanhoitaja-chat otettiin käyttöön alkukesästä ja neuvola-chatit syksyn alussa. 30. Lokakuun lopussa käyttöön otettu Oma Häme -mobiilisovellus helpottaa ja nopeuttaa asiakkaiden asiointia. Digitaalisia palveluja kehitetään alueella systemaattisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

– Kanta-Hämeen hyvinvointialueella panostetaan digipalveluiden kehitykseen vahvasti. Asiakastarpeisiin vastaavien palveluiden kehittäminen on erittäin tärkeää niin palveluiden vaikuttavuuden, saatavuuden kuin kustannustehokkuudenkin näkökulmasta. Erilaisten digitaalisten palveluiden avulla mahdollistamme myös aikaan ja paikkaan sitoutumattomat palvelut asiakkaillemme, kertoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

UUTINEN / 31.10.2023

Aluehallitus ohjeisti Ilveskodin toiminnasta vastaavaa säätiötä

Aluehallitus korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia joko säätiön toimesta tai säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä.

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Ilveskodin toimintaa. Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Ilveskodin toiminta on muutoksessa, sillä hyvinvointialue on vähentänyt ostopalvelujaan. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö on itse kertonut Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut muutoksista säätiön ja Valtiokonttorin edustajien kanssa lokakuun aikana. Valtiokonttori vastaa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palvelutuottaja Ilveskoti on. Tähän asti Oma Hämeen terveydenhuollon toimiala on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä.

Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. Hyvinvointialueen edustajat ovat neuvotteluissa myös korostaneet Oma Hämeen kireää taloustilannetta ja säästötarpeita. 

Sopimus Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön kanssa on siirtynyt Oma Hämeelle Hämeenlinnan kaupungilta. Siirtynyt sopimus ei sisällä säätiöltä määräostovelvoitetta. Sopimuksessa mainittu summa on arvio ja paikkoja ostetaan vain tarpeen mukaan, jos omia paikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimiala on tässä vaiheessa vuotta käyttänyt jo talousarviossa Ilveskotiin varatun määrärahan.

Aluehallitus päätti maanantaina lähettää Ilveskodin toiminnasta vastaavalle säätiölle omistajaohjauskirjeen. Kokouksessa Pia Yli-Pirilä (kok.) teki Hannele Saaren (kd.)  ja Kalle Virtasen (kok.) kannattamana lisäysesityksen kirjeen sisältöön. Sen mukaan aluehallitus ohjeistaa omistajaohjauskirjeessään, että säätiön hallituksen on arvioitava hyvinvointialueen ostojen vähenemisen vaikutus säätiön toimintaedellytyksiin. Tämä vaatii sopeutusaikaa, jonka aikana on selvitettävä kustannuserät, kartoitettava mahdolliset säästötoimet ja pyrittävä sopeuttamaan säätiön taloutta muuttuneeseen tilanteeseen. Samaan aikaan hyvinvointialue jatkaa neuvotteluja säätiön kanssa. 

Aluehallitus pitää erittäin tärkeänä, että mahdolliset muutokset säätiön toiminnassa viestitään selvästi ja toteutetaan hallitusti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä säätiön asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Lisäksi aluehallitus haluaa erityisesti korostaa, että veteraanikuntoutuksesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia joko säätiön toimesta tai säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Mahdollinen sopeuttamissuunnitelma on tehtävä säätiön ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Suunnitelma pitää myös saattaa aluehallituksen hyväksyttäväksi.

Asiakasmaksumuutokset käsittelyssä

Maanantain kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi juuri valmistuneen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen. Selvityksen käsittelyä jatketaan vielä seuraavassa aluehallituksen kokouksessa, jonne tuodaan esitys siitä, mitä selvitykseen tarvitsisi vielä lisätä. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen asiakasmaksuja. Hallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen tehtäisiin muutos vuoden alussa. Muutoksen myötä terveydenhuollon niin kutsutuista tasasuuruisista, maksukattoon sisältyvien palveluiden asiakasmaksuista ei voisi enää hakea perimättä jättämistä. 

Lisäksi aluehallitus päätti sosiaali- ja terveysministeriölle jätettävästä lausunnosta, joka koskee asiakasmaksuasetuksen muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ehdotetuista muutoksista.

Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus yhtenäistää terveydenhuollon asiakasmaksut kansallisesti sekä korottaa asiakasmaksuja indeksitarkistuksen mukaisesti, minkä lisäksi osaa maksuista ehdotetaan korotettavaksi 10 prosentilla. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) teki aluehallituksen lausuntoon muutosehdotuksen, joka voitti äänestyksessä äänin 6–5 aluehallituksen pohjaesityksen. Hyväksytyn muutosesityksen mukaan Oma Häme ei kannata ehdotettujen asiakasmaksujen korottamista 10 prosentilla. Ylimääräiset maksukorotukset aiheuttaisivat riskin hoitovelan ja eriarvoisuuden kasvusta. Hyvinvointialueen tulot eivät myöskään kasvaisi korotusten ansiosta. 

Aluehallituksen kokouspäivistä ensi vuodelle ei tehty vielä päätöstä, muut asiat päätettiin kokouksessa esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 6. marraskuuta.

UUTINEN / 31.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä siirtyy toiseen vaiheeseen

Hyvinvointialue on saanut asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. Sähköinen Polis-keskustelualusta oli asukkaille avoinna 12 vuorokautta. Sen aikana keskusteluun osallistui lähes 1 000 henkilöä. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin yhteensä lähes 400, joista reilut 150 julkaistiin muiden kommentoitavaksi.

Läheskään kaikki keskusteluun osallistuneet eivät ottaneet kantaa kaikkiin näkökulmiin, vaan kannanottoja tehtiin keskimäärin 63 esitettyyn näkemykseen. Kannanottoja palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa tehtiin kuitenkin yhteensä yli 60 000 kappaletta, joka on erittäin hieno tulos. Oma Häme kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita!

Tähän yhteenvetoon on koostettu keskustelun merkittävimpiä tuloksia teemoittain. Kaikkia tuloksia ei tässä ole esitelty, mutta niitä ei suinkaan ole unohdettu. Yksityiskohtaisempi yhteenveto keskustelun tuloksista viedään tämän yhteenvedon sekä Polis-alustan muodostaman tulosraportin kanssa päätöksenteon tueksi.

Asukkailla on 5. marraskuuta saakka aikaa syventyä tämän yhteenvedon aiheisiin esittämällä uusia näkökulmia tai ehdotuksia näihin liittyen Polis-keskustelualustalla. Keskustelun toinen vaihe syventää ymmärrystä siitä, mitä asioita olisi asukkaiden mielestä tärkeää huomioida päätöksenteossa. 

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun

Ensimmäisen keskustelun ja tämän syventävän keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista. 

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Tällöin on tarkoitus linjata Oma Hämeen toimipisteiden ja terveysasemien sijainti vuodesta 2026 eteenpäin. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja arvioidaan muutosten vaikutuksia. 

Yhteenvetoa Polis-keskustelun ensimmäisestä vaiheesta teemoittain:

VIESTINTÄ JA OHJAUS: 

Palveluverkkoselvitys johtaa väistämättä muutoksiin. Asukkailla oli runsaasti mielipiteitä viestinnästä: avointa tiedottamista toivottiin lisää palveluista ja niiden muutoksista. Useampi keskustelija huomautti, että kuntiin tulisi jäädä terveysneuvonta-, tai -ohjauspisteitä, joista asiakkaita ohjataan oikeisiin palveluihin. Sairaanhoitaja-palveluiden jäämistä pieniin kuntiin toivottiin myös. Asiakkaiden neuvonta ja tiedotus koetaan tärkeiksi aiheiksi, koska niitä koskevia kysymyksiä ohitettiin vain vähän.

SÄHKÖISET PALVELUT:

Osallistujat ottivat innokkaasti kantaa sähköisiä palveluita koskeviin kysymyksiin. Noin 80 prosenttia vastanneista oli huolestuneita siitä, ettei asukkailla ole riittävästi digitaitoja tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä. Sähköiset palvelut koettiin kuitenkin hyväksi valinnaiseksi asiointitavaksi. Vastaajat jättivät useita kehitysehdotuksia sähköisiin palveluihin liittyen. Näitä olivat esimerkiksi sähköinen terveystarkastus työikäisille, sähköiset jononseurantajärjestelmät, sovellusten kehittäminen, hoitotarviketilausten sähköistäminen. Näitä ehdotuksia kannatti puolet vastaajista.
Sähköiset palvelut nähtiin myös ratkaisuna talouden tasapainottamiseen. 65 prosenttia vastaajista näkee, että sähköisiin palveluihin tulee panostaa, jotta resursseja jää heille, jotka eivät niitä pysty käyttämään.

KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT:

Kotiin vietäviä palveluita koskevia näkemyksiä tai ehdotuksia tuli muutamia. Vain alle 20 prosenttia vastaajista koki ahdistavana sen, että hoitaja tai lääkäri tulisi omaan kotiin. Sen sijaan noin puolet olivat sitä mieltä, että kotiin tuleva hoitaja tai lääkäri on hyvää palvelua. Ehdotukset liikkuvasta kuvantamisrekasta sekä liikkuvista terveysasemapalveluista saivat kannatusta noin 65 prosentilta vastanneista.

PALVELUVERKKOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET:

Palveluverkon supistaminen puhututti vastaajia kaikista eniten. Huolta herätti erityisesti pienten kuntien palveluiden tulevaisuus. Lähes jokainen oli sitä mieltä, että perusterveydenhuolto on kaiken perusta. Erikoissairaanhoitoon kohdistuvia supistuksia kannatti suoraan kuitenkin vain noin kolmasosa vastanneista.

Palveluiden keskittämiseen ja paikallisten palveluiden jatkuvuuteen otettiin eniten kantaa yleisellä tasolla. Osallistujat olivat lähes yksimielisiä siitä, että pienten kuntien palveluita ei tulisi karsia. Toisaalta vastaajat ymmärtävät tarpeen suunnitella palveluverkkoa taloudellisesti kestävämmin. Merkittävin huoli liittyi ikääntyneiden mahdollisuuksiin saada palvelua lähellä. Esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanottoa suositeltiin niihin kuntiin, joita uhkaavat isommat lakkautukset. Myös seniorineuvola sai selkeän kannatuksen.

Yli puolet vastaajista, oli sitä mieltä, että palveluita tulisi keskittää, jotta asiakkaat saisivat oikeanlaista palvelua. Palvelupolkujen sekä palveluntarpeenarvioinnin kehittäminen nähtiin myös tapoina edistää taloudellista kestävyyttä. Mikäli terveysasemia suljetaan, ratkaisuksi ehdotettiin suoria linja-autoyhteyksiä palveluiden piiriin. Tämä ehdotus sai vastaajilta kannatusta.

Keskusteluun osallistuneet kokivat, että lasten ja nuorten palveluihin tulisi panostaa. Nuorten mielenterveyden haasteisiin tulisi osallistujien mielestä vastata, ja kouluterveydenhuoltoa tulisi kehittää. Myös moniammatillisen yhteistyön kehittämistä pidetään tärkeänä. Moni olisi valmis asioimaan lääkärin sijaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi diabeteshoitajan, keuhkohoitajan ja fysioterapeutin palvelut nähdään mahdollisuutena kohdistaa resursseja järkevämmin. Resursseja säästävänä nähtiin myös panostaminen ennaltaehkäisevään työhön. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaiden mahdollisuuksia ottaa itse vastuuta omasta terveydestään tulisi tukea.

Vastaajat pohtivat paljon Oma Hämeen organisaatiorakennetta, henkilöstön saatavuutta sekä erityisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointia. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että hyvinvointialueen hallintoa tulisi supistaa ja resursseja tulisi kohdentaa työntekijäportaaseen. 
Polis-keskustelu oli myös hyvin innovatiivista, ja sieltä nousi tärkeitä uusia näkökulmia, joita tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Myös hyviä ratkaisuja talouden haasteisiin vastaamiseen tarjottiin. Omaishoidon merkitys nousi vahvasti esiin, ja resurssien painottaminen omaishoidon kehittämiseen tuo osallistujien mielestä säästöjä. Päivätoiminnan ja virkistystoiminnan vaikutukset hyvinvointiin koettiin myönteisinä. Palveluseteleiden hyödyntämistä esimerkiksi hammashoidossa kannatti 50 prosenttia ehdotukseen vastanneista.

Tähän yhteenvetoon ei ole lueteltu kaikkia ehdotuksia, joita Polis-keskustelussa esiteltiin. Tämän yhteenvedon lisäksi voit tutustua päättyneen keskustelun viimeisimpään raporttiin. Yksityiskohtaisempi yhteenveto tämän keskustelun tuloksista toimitetaan palveluverkkoselvitykseen liittyvän päätöksenteon tueksi. 

UUTINEN / 31.10.2023

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

Oma Häme -sovellus on nyt ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Asukkaat voivat käyttää palvelua myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla sisään omahame.fi -sivun oikeasta yläkulmasta. Lisätietoja ja ohjeita löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Sovelluksen kautta voi tarkastella omia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia sekä ammattilaisten kirjauksia. Juuri nyt sovelluksen kautta voi varata influenssa- ja koronarokotukseen. Sovelluksella asukkaat voivat olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden tai chatin välityksellä. Sovelluksella voi myös hakea tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Mobiilisovellus mahdollistaa myös asioinnin läheisen tai lapsen puolesta.

– Asukkaiden selkeänä toiveena on ollut saada käyttöönsä mobiilisovellus, josta saa kokonaisvaltaisen ja kohdistetun käyttökokemuksen, projektipäällikkö Johanna Rauhala kertoo. 

Uusi mobiilisovellus täydentää jo hyvinvointialueella käytössä olevia digiratkaisuja. Oma Hämeen sairaanhoitaja- ja neuvola-chateja voi käyttää nyt myös mobiilisovelluksen kautta. Sairaanhoitaja-chatissa voi ottaa yhteyttä, jos oire tai vaiva ei edellytä tutkimista paikan päällä. Neuvoloiden chat-palveluissa voi hoitaa pikkulapsiarkeen, raskauteen, ehkäisyasioihin tai perhesuunnitteluun liittyviä asioita.

Asukkaat ja ammattilaiset mukana kehittämässä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota uudenaikaisia digipalveluita osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Digipalveluiden kehittäminen tukee myös hyvinvointialueen tavoitteita toiminnan tehostamisesta sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisestä. Oma Häme on yksi ensimmäisistä hyvinvointialueista, joka on ottanut oman sovelluksen käyttöön.

Mobiilisovelluksen kehittäminen on aloitettu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kesällä 2022. Kehittämistä on tehty alusta lähtien yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden ja ammattilaisten kanssa, koko hyvinvointialueen palvelut huomioiden.

– Olemme halunneet varmistaa, että mobiilisovellus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden ja on aidosti käyttäjälähtöinen ja käytettävyydeltä korkeatasoinen. Haluamme, että se hyödyntää kansallisia digipalveluita sekä tukee Oma Hämeen prosesseja ja asiakasohjausta, Rauhala kertoo. 

Kehittämistyössä on ollut alusta saakka Oma Hämeen inhouse-yhtö Istekki alihankkijansa Digian kanssa.

Oma Häme jatkaa sovelluksen kehittämistä edelleen ja sitä myös uudistetaan säännöllisillä päivityksillä. Jatkossa sovelluksen on tarkoitus tukea myös uuden ASSI-sairaalan toimintaa ja potilasohjausta.

Käyttäjät voivat antaa palautetta sovelluksesta ja sen käytöstä sovelluksen kautta. Anna palautetta – nappi löytyy sovelluksen Asiointi-osiosta.

Oma Hämeen sovellus pähkinäkuoressa

Sovellus on ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Palvelua voi käyttää myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisätietoja löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Nopea ja turvallinen 

Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, kun otat sovelluksen käyttöön. Jatkossa pystyt kirjautumaan sovellukseen helposti PIN-koodilla, kasvojentunnistuksella tai sormenjäljellä. 

Lataamalla Oma Häme -sovelluksen, pääset:
•    Tarkastamaan omia tapahtumiasi, ajanvarauksiasi ja menneiden vastaanottojen asiantuntijan kirjauksia 
•    Hallinnoimaan ajanvarauksiasi 
•    Varaamaan rokotusajan 
•    Asioimaan etäyhteydellä chatin tai videovastaanoton kautta 
•    Ylläpitämään omaa lääkelistaasi 
•    Täyttämään Omaolo-oirearvion
•    Käyttämään OmaHoito-palvelua 
•    Seuraamaan sinulle sopivaa palvelupolkua 
 
Sovelluksella voit myös asioida alle 10-vuotiaan lapsen tai toisen puolesta suomi.fi-valtuutuksen turvin. 10–17 -vuotiaiden lasten puolesta asiointi tulee käyttöön vuodenvaihteessa.  

OmaHoito-palvelu 

Voit arvioida oireitasi Omaolo-oirearviolla sekä tehdä itsenäisesti valmennuksia. Pääset käyttämään OmaHoito-tietopankkia hakemalla luotettavaa tietoa Duodecimin Terveyskirjastosta. Palvelussa pystyt tallentamaan sinulle tärkeät tiedot suosikeiksi ja palaamaan niihin nopeasti oikopolkujen kautta. Palvelupolulla voit seurata oman elämäntilanteesi palveluita ja etenemistä.
 

UUTINEN / 27.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käy vilkkaana – ensi viikolla avataan kyselyn jatko-osa

Hyvinvointialue on saanut asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. Tähän mennessä keskusteluun on osallistunut lähes 600 ihmistä, ja osallistujat ovat ottaneet kantaa keskimäärin 54 ehdotukseen tai näkemykseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. 

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun. 

Polis-keskustelualustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua moderoidaan, jotta se pysyy monipuolisena. Osallistujien näkökulmia ja ehdotuksia julkaistaan muiden kommentoitavaksi. Alustalle on laitettu reilut 200 uutta kommenttia. Kommenteista on karsittu ainoastaan näkökulmat, jotka eivät sovellu Polis-alustan toimintaperiaatteisiin tai joissa on selkeää toistoa jo julkaistuihin kommentteihin. 

Suuri kommenttimäärä yllätti meidät myönteisesti, ja keskustelun hallittavuuden vuoksi kommentointimahdollisuus oli muutaman päivän tauolla. Haluamme varmistaa, että asukkaiden näkemykset ja ehdotukset huomioidaan päätöksenteossa parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi kommentointi on jälleen auki ja jatkuu 30.10. saakka. 

Jokaisella on mahdollisuus seurata keskustelun tuloksia. Ajantasainen raportti löytyy täältä.

Keskustelun tuloksista julkaistaan päivittyvän raportin lisäksi yhteenveto. Tämän jälkeen julkaisemme Polis-alustalla keskustelun jatko-osan, jossa asukkailla on mahdollisuus syventyä yhteenvedossa esiin tulleisiin aiheisiin viikon ajan eli 5.11. asti. Lopullinen yhteenveto ja raportti viedään palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. 

Toivomme edelleen aktiivista kannanottoa ja kommentointia, sillä jokaisen mielipide on tärkeä.

UUTINEN / 27.10.2023

Oma Hämeen palveluverkkoselvitys on valmistunut – tulevaisuuskuvat tarjoavat vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Selvitystä on tehty syksyn aikana yhteistyössä valittujen kumppaneiden kanssa ja sen tuloksia on käsitelty yhdessä kuntien kanssa. Aluehallitus saa selvityksen tiedoksi maanantain 30.10. kokouksessaan. Ensimmäisen vaiheen selvitys toimii tausta-aineistona jatkovalmistelulle.  Palveluverkkoon liittyvä päätöksenteko tehdään kahdessa vaiheessa. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa. Palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia aluevaltuusto käsittelee maaliskuussa 2024. 

Selvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute. Asukkaiden ajatuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kerätään parhaillaan mm. sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi lähiviikkoina haastatellaan asiakkaita ja asukkaita eri puolilla maakuntaa. Sidosryhmille suunnattu kuuleminen käynnistyy 1. marraskuuta 2023, lausuntoaika on 1.11.–21.11.

Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on ollut Oma Hämeen toiminnan kokonaiskustannusten kasvunopeuden hillitseminen ja pysyvien hoitosuhteiden varmistaminen, ei toimipisteiden lukumäärä. Palveluverkkoselvityksellä on haluttu saada päätöksenteon tueksi tietoa siitä, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Selvitystä varten on kartoitettu Oma Hämeen käyttämien toimitilojen tekninen kunto, käyttöaste ja tilatehokkuus. Lisäksi on selvitetty palveluverkon nykytila, käyntivolyymit ja henkilöstömäärät. 

Edellä mainittuja tietoja on verrattu väestörakenteeseen ja sen ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi palveluiden sijaintia on peilattu maakunnan asumiskeskittymiin. Selvityksen teossa on käytetty apuna Oma Hämeen asiantuntijoiden haastatteluja sekä valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tilastotietoja.  

Palveluverkkoselvitys kuvaa nykytilan ja erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia

Palveluverkkoselvityksessä nostetaan esiin havaintoja, mutta ei tehdä suosituksia toimenpiteistä. Selvityksestä tehtävät johtopäätökset ovat Oma Hämeen johdon ja päättäjien vastuulla. On myös huomioitava, ettei kaikista toimialoista, palveluista ja alueista ole ollut saatavilla samanmuotoista, kattavaa tietoa. Pelastuspalveluita selvitys ei käsittele yhtä kattavasti kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, koska lokakuussa hyväksytty pelastustoimen palvelutasopäätös ottaa kantaa palveluverkon kattavuuteen. Hyvinvointialueen hallinnon- ja tukipalveluiden muutokset arvioidaan, kun palveluja koskevat muutokset täsmentyvät.

Palveluverkkoselvitys tarjoaa kolme erilaista tulevaisuuskuvaa hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen lyhyellä aikavälillä. Tavoitteena on kuvata mahdollisia palveluverkon tavoitetiloja noin vuoden 2026 alusta, jolloin lain vaatima siirtymäajan vuokravelvoite päättyy. Skenaariot kuvaavat eri asteisia mahdollisia muutoksia hyvinvointialueen palveluihin ja toimitilojen käyttöön. Selvityksessä todetaan, että nykyisen palveluverkon rakenne on raskas ja kallis ylläpitää lukuisine toimipisteineen. Selvityksessä ei vielä oteta kantaa skenaarioiden kustannusvaikutuksiin, vaan ne täsmentyvät jatkovalmistelun aikana.

Kolmessa eri tulevaisuuskuvassa esitetään muutoksia tehtäväksi asukasmäärän perusteella. Skenaariot on laadittu väestöpohjan mukaisesti. Skenaariot tarkastelevat sekä fyysistä toimipisteverkostoa että palvelujen tuotantotapoja. Skenaarioissa esitetyt muutosvaihtoehdot pohjautuvat terveysasemaverkoston rakenteeseen. Niiden yhteydessä tuotetaan pääosa hyvinvointialueen palveluista.
 
Palveluverkon muutosten merkittävimmät kustannusajurit ovat henkilöstökustannukset, vuokratyövoima ja tilavuokrat. Useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet tarvitsevat riittävän suuren väestöpohjan toimiakseen tehokkaasti. Erityisesti haasteet henkilöstön saatavuudessa lisäävät toiminnan kustannuksia, heikentävät palveluiden saatavuutta ja lisäävät toimipisteiden haavoittuvuutta.

Selvityksessä todetaan, että kun palveluverkostoon suunnitellaan muutoksia, on huomioitava ne asukkaat, joilla on kaikkein suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen. Palveluita täydennetään muun muassa digitaalisilla, kotiin tuotavilla, etä- ja liikkuvilla palveluilla.

Palveluverkkoselvitykseen voi tutustua täällä.

UUTINEN / 27.10.2023

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolan asiakasmaksut muuttuvat 1. marraskuuta alkaen

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä käynnistä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolassa peritään jatkossa 51,50 euron suuruinen asiakasmaksu.

Maksu peritään, jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt saapumatta varatulle ajalle, eikä asiakas tai hänen edustajansa ole ennalta peruuttanut vastaanottoaikaa. Muutos koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita ja tulee voimaan 1. marraskuuta. 

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä käynnistä äitiys- tai lastenneuvolassa ei peritä maksua jatkossakaan. 

Oma Hämeen asiakkailta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut tarkistetaan joka toinen vuosi. 
 

UUTINEN / 25.10.2023

Vammaispalvelujen laskutus Hämeenlinnassa on viivästynyt – Oma Häme on pidentänyt laskujen maksuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakaslaskutus on viivästynyt vammaispalvelujen asiakkailla Hämeenlinnassa. Noin 200 asiakkaan laskutus on viivästynyt usean kuukauden ajalta resurssipulan vuoksi. Tilanne vaihtelee hämeenlinnalaisten asiakkaiden kohdalla toimipaikoittain.

Viivästys ei koske muita Oma Hämeen vammaispalvelujen asiakkaita, joita on kaikkiaan noin 3 000. Asiakasmaksupäällikkö Kati Gustafssonin mukaan hämeenlinnalaisten laskutus pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. 
   
– Ymmärrämme, että tilanne turhauttaa asiakkaitamme ja että viivästyneet laskut voivat aiheuttaa heille ongelmia. Mutta siksi maksuaikaa on pidennetty ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 

Oma Häme on pidentänyt maksuaikaa 90 päivään ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 

Mikäli asiakas tarvitsee pidemmän maksuajan, tulee hänen olla yhteydessä laskulla näkyvään yhteyshenkilöön.

Maksusuorituksia koskevissa kysymyksissä, tulee olla yhteydessä Sarastian asiakaspalveluun:
o    puhelimitse numeroon 020 6399 400 (ma–pe klo 8–16) tai
o    sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.sarastia.fi
 

UUTINEN / 24.10.2023

Kotihoidon avaimeton ovenavaus kattaa pian koko hyvinvointialueen – Hausjärvi liittyy mukaan loppuvuoden aikana

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen Hausjärvelle. Tämän jälkeen järjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueella. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan kotihoidon asiakkaiden oviin marraskuussa. Muutoksista sovitaan asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt 60–70 asiakkaalle. Yhteensä Hausjärvellä on tällä hetkellä vajaa sata kotihoidon asiakasta. 

–  Lukko asennetaan lähtökohtaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Asennus edellyttää asiakkaan suostumusta ja vuokrahuoneistoissa myös asunnon omistajan ja isännöitsijän lupaa. Asunnon lukon ja oven on oltava sellaisia, joihin sähköisen lukon voi asentaa ilman suurempia lisätöitä, valottaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen. 

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen.

Kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala on tyytyväinen, kun avaimeton ovenavaus kattaa nyt koko hyvinvointialueen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa.

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin. 

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

UUTINEN / 24.10.2023

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalvelujen ostopalvelut

Aluehallitus hyväksyi ikäihmisten asumisen ostopalveluihin uuden, yhtenäisen sopimusjärjestelmän. Muutos ei vaikuta nykyisten asiakkaiden asumiseen.

Oma Häme yhtenäistää ikäihmisten asumispalveluiden ostopalvelut. Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan puitesopimuksen, jolla asumispalveluja ostetaan jatkossa kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Juuri päättynyt kilpailutus koski pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, lyhytaikaista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista.

– Päätös on merkittävä, koska uusi hankintasopimus korvaa kaikki lähtöorganisaatioista siirtyneet eri sisältöiset ja kestoiset asumispalveluiden sopimukset. Sopimushallinta ja yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa selkeytyy nyt yhteen sopimussisältöön, toteaa asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen ikäihmisten palveluiden toimialalta. 

Oma Häme on syksyn aikana kilpailuttanut ikäihmisten asumispalveluja. Syinä kilpailutukseen ovat muiden muassa henkilöstömitoituksen nosto, kiihtynyt inflaatio sekä päättyvät sopimukset. Oma Hämeen hankinnan kokonaisarvoksi tulee esimerkiksi neljän vuoden sopimuksella 300–400 miljoonaa euroa.

Uudet sopimukset eivät vaikuta nykyisten asiakkaiden arkeen. Uudelle asiakkaalle asumisyksikköä valittaessa noudatetaan uuden puitesopimuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä, ellei asiakkaan tilanne muuta vaadi. 

Maanantaina koolla ollut aluehalitus hyväksyi ikäihmisten asumisplaveluiden hankinnan esityslistan mukaisesti. Myös muut kokouksen asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Yhteisöllinen asuminen mukana sopimuksessa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten asumispalveluja järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluna ja palvelusetelillä. Ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä on hieman vajaa 2 000 asiakasta, joista noin puolelle palvelut hankitaan ostopalveluna tai palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Omia yksiköitä on noin 39 ja ostopalveluyksiköitä 35. Yksityisiä palveluntuottajia on tällä hetkellä käytössä 11.

Uusi sopimus ei lisää tai vähennä Oma Hämeen ostopalveluja, koska kyseessä on puitesopimus, jossa ei sitouduta ostamaan palvelua tiettyä määrää tietyltä palveluntuottajalta. Hankinta ei siis myöskään linjaa palvelujen järjestämistä pidemmällä aikavälillä.

Uuteen sopimukseen sisältyy myös vuoden 2023 alusta sosiaalihuoltolakiin kirjattu uusi 
palvelumuoto, yhteisöllinen asuminen. Samalla ympärivuorokautinen palveluasuminen korvaa aiemman tehostetun palveluasumisen. 

Dynaaminen kilpailutus on joustava

Oma Häme käytti ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutuksessa dynaamista kilpailutusta, jossa hankintamenettely on kaksivaiheinen. Ensin palveluntuottajien tuli hakeutua ja tulla hyväksytyiksi hankintamenettelyn piiriin. Sen jälkeen hyväksytyt palveluntuottajat tekivät tarjouksensa palveluiden hinnoista.

Dynaamisessa järjestelmässä tarjouspyyntöjä voidaan pyytää myös sopimuskauden aikana. Hankintajärjestelmä on joustava: uusia osallistumishakemuksia hyväksytään palveluntuottajarekisteriin jatkuvalla haulla, ja järjestelmässä mukana olevien palveluntuottajien kesken voidaan tehdä sisäisiä kilpailutuksia sopimuskauden aikana. Ikäihmisten asumispalvelujen hankintajärjestelmä on voimassa marraskuuhun 2030 saakka. 

Kilpailutuksessa oli mukana kolme eri palvelumuotoa: 1) Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, jota tarjotaan henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. 2) Lyhytaikainen palveluasuminen, joka voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. 3) Yhteisöllinen asuminen, jolla tarkoitetaan asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on oma asunto, ja yksikössä on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sekä hoidon ja huolenpidon tarve kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.

Oma Häme sai 35 tarjousta eri toimijoilta. Aluehallituksen päätöksellä puitesopimuksen piirin hyväksyttiin ympärivuorokautisen palveluasumiseen 32 palveluyksikköä, lyhytaikaiseen palveluasumiseen 30 yksikköä ja yhteisölliseen asumiseen 9 yksikköä. Yksittäisellä yrityksellä voi olla puitesopimuksessa useampia yksikköjä. Yksiköt on lueteltu aluehallituksen esityslistassa. 
Hankintapäätös ei vielä muodosta sopimussuhdetta, vaan sopimukset laaditaan erikseen. 

UUTINEN / 23.10.2023

Hyvinvointialueiden kannanotto: Sosiaalityön sijaisten kelpoisuusvaatimuksia ei saa tiukentaa

Valvira julkaisi kesällä ohjeen, jossa tiukennettiin sosiaalityöntekijöiden sijaisina toimivien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksia. Hyvinvointialueet vaativat, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä Valvira arvioivat ohjeen uudelleen kiireellisesti. Hyvinvointialueet ovat laatineet kannanoton, jossa vaaditaan ohjeen suhteuttamista nykyiseen tilanteeseen, kun hyvinvointialueet kärsivät henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Muutoksen katsotaan syventävän henkilöstöpulaa entisestään.

Oma Häme on mukana Valviralle lähetetyssä kannanotossa, jonka Helsinki ja kaikki hyvinvointialueet ovat allekirjoittaneet. Oma Hämeestä kannanoton ovat allekirjoittaneet hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen. 

Valviran uuden ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän sijaisena voi toimia sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Lisäksi ohjeessa tulkitaan lakia niin, että sosiaalityötä pääaineena opiskeleva voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena opiskeluaikanaan korkeintaan vuoden ajan.

Ohjeen mukainen rajaus pudottaisi Kanta-Hämeessä 15 nykyistä sosiaalityöntekijän sijaista pois sosiaalityön vahvuudesta. Esimerkiksi sosionomit, jotka ovat suorittaneet avoimessa yliopistossa sosiaalityön perus- ja aineopinnot, eivät täytä uuden ohjeen mukaisia vaatimuksia. Jos heidän työpanostaan ei voi käyttää, ei ole mitenkään mahdollista löytää riittävästi henkilöstöä näihin tehtäviin. Oma Hämeessä muutos olisi dramaattinen erityisesti lastensuojelussa, jossa sijaisia työskentelee ja työskentelyä säätelee lain asettama työntekijämitoitus.

Ratkaisuja etsitään

Helsingissä on linjattu, että sosiaalityötekijän ammattiin opiskelevien määräaikainen palvelussuhde voi jatkua, jos tehtävään ei ole palkattavissa pätevää sosiaalityöntekijää. Tämä on tilapäinen ratkaisu, joka on voimassa siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveysministeriöstä saadaan selkeät ohjeet.

Oma Hämeessä pohditaan vastaavan linjauksen tekemistä.

UUTINEN / 23.10.2023

Kansalaisen terveyspalveluissa aamulla 23.10. havaittu häiriö on päättynyt

Uutista päivitetty 23.10. klo 10.40

Kansalaisen terveyspalvelut -verkkopalvelussa havaittiin aamulla 23.10. vikatila, jonka vuoksi asukkaat eivät päässeet näkemään ajanvarauksiaan eivätkä terveystietojaan. Ongelma on nyt korjattu.

Pahoittelemme vikatilasta aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 20.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä käynnistyi vilkkaana

Kantahämäläiset ovat lähteneet vilkkaasti keskustelemaan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksestä. Keskiviikkona avattiin asukkaiden käyttöönon Polis-keskustelualusta, jonne on tullut kahden ensimmäisen päivän aikana jo reilut 380 vastausta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä on esitetty näkökulmia jo noin 190.

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun

Polis-keskustelualustan kautta asukkaat voivat tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Polis-alustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua voi käydä 1. marraskuuta saakka.

Polis-keskustelua moderoidaan, jotta alusta ei ruuhkaannu ja jotta keskustelu pysyy monipuolisena. Osallistujien näkökulmia ja ehdotuksia julkaistaan muiden kommentoitavaksi niin, ettei samoja ajatuksia tule toistuvasti esiin eri sanamuodoissa. Tähän mennessä uusia näkökulmia ja ehdotuksia on tullut paljon.

Polis-keskustelualusta tarjoaa vastaajille esitettyjä näkökulmia satunnaisessa järjestyksessä. Kannanotot tallentuvat järjestelmään, vaikka vastaaja ei ottaisikaan kantaa kaikkiin esitettyihin näkökulmiin.

Jokaisella on mahdollisuus seurata keskustelun tuloksia

Omien näkemyksien lisääminen on alustalla viikonlopun ajan tauolla. Voit kuitenkin osallistua keskusteluun olemalla samaa tai eri mieltä julkaistujen kommenttien kanssa. Toivommekin aktiivista kannanottoa jo julkaistuihin kommentteihin, sillä jokainen mielipide on tärkeä.

Jokainen asukas voi myös näiden viikkojen aikana tutustua jatkuvasti päivittyvään raporttiin keskustelun tuloksista. Raportista muodostetaan marraskuun alussa lopullinen yhteenveto, joka viedään yhdessä Polis-alustan raportin kanssa päätöksenteon tueksi.

UUTINEN / 20.10.2023

Tena-tuotteita kuljettavan yrityksen tietomurto koskee noin 6 000 Oma Hämeen asiakasta

Kotihoidossa käytettävien Tena-hoitotarvikkeiden kotiinkuljetuspalvelusta vastaava Westlog joutui elokuussa tietosuojamurron kohteeksi. Oma Häme on yksi monista hyvinvointialueista, jotka käyttävät Westlogin kuljetuspalveluita.

Kanta-Hämeessä tietoturvaloukkaus koskee 5 946 hoitotarvikejakelun asiakasta, jotka käyttävät Westlogin tilausjärjestelmää. Tietomurto ei ole kohdistunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen omiin asiakas- tai potilastietojärjestelmiin.

Tietovuoto koskee tilausjärjestelmään kirjattuja henkilötietoja. Tietokantaan on ollut kirjattuna nimi, osoite, Tena-tilauksen tuotetiedot sekä osalla asiakkaista myös puhelinnumero ja ovikoodi. Asiakkaiden henkilötunnuksia ei ole ollut kirjattuna tietokantaan. Tiedossamme ei ole, että tietomurron kohteena olevia tietoja olisi luovutettu eteenpäin tai että tietoja olisi käytetty rikollisiin toimiin. 

Oma Häme on selvittänyt tapausta yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa ja pyrkinyt minimoimaan asiakkaille koituvaa haittaa. Asiasta on tehty ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä rikosilmoitus poliisille.

Oma Häme lähettää kirjeen kaikille tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneille henkilöille. Loukkauksen kohteeksi joutuneiden asiakkaiden ei tarvitse itse tehdä mitään, mutta heillä on halutessaan mahdollisuus tehdä asiasta tutkintapyyntö poliisille. 

Asiakkaat saavat tarvittaessa lisätietoa Oma Hämeen tietosuojavastaavalta tietosuojavastaava(at)omahame.fi tai tietoturvapäällikkö Vesa Järviseltä p. 040 620 9871 vesa.jarvinen(at)omahame.fi 

UUTINEN / 19.10.2023

Influenssa- ja koronarokotusten sähköinen ajanvaraus alkaa tiistaina 24. lokakuuta

Kanta-Hämeessä aloitetaan influenssa- ja koronarokotteiden joukkorokotukset 13. marraskuuta alkaen. 

Sähköinen ajanvaraus rokotuksiin avautuu tiistaina 24. lokakuuta klo 9. Puhelimitse ajanvaraus avautuu 1. marraskuuta klo 9. Tarkemmat ajanvarausohjeet on koottu Rokotusinfo-sivulle

Rokotuksia annetaan terveysasemilla ja neuvoloissa sekä erikseen ilmoitettuina rokotuspäivinä. Rokotus on myös mahdollista saada aiemmin varatun vastaanottokäynnin yhteydessä. 

Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta. 65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemalla. Kotihoidon asiakkaiden ja palveluasumisen asukkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Oma Häme tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi.

Rokotusinfo-sivulle on koottu myös seutukunnittain tiedot joukkorokotuspäivistä ja rokotuspaikoista.

UUTINEN / 19.10.2023

Pienentynyt valtion rahoitus talous kiristää Oma Hämeen lähivuosien budjetteja entisestään

Valtiovarainministeriö täsmensi vuosien 2024 ja 2025 tarvepohjaista rahoitusta hyvinvointialueille 10. lokakuuta. Uusien lukujen valossa Oma Hämeen on karsittava menoja ensi vuodelle lisää 12,5 miljoonaa euroa. Koko talouden suunnittelukaudella 2024–2026 tulee lisätasapainottamista tehdä arviolta 50 miljoonaa euroa. Edellytyksenä tasapainolle on myös keväällä päätetyn tasapainotusohjelman toteutuminen.

Hyvinvointialueen toimialoille on laadittu uusi talousarvioraami, jota aluehallitus käsittelee maanantain kokouksessaan. Toimialakohtaisissa raamiluvuissa on huomioitu keväällä päätetyn tasapainottamisohjelman määrittelemät lisäpanostukset ja säästötavoitteet sekä uusi vuoden 2024 säästövelvoite. 
 
Aluehallituksen päätöksen jälkeen lautakuntien, konsernipalveluiden toimialan sekä strategia- ja integraatio -toimialan tulee antaa talousraamiin perustuvat talousarvioesitykset 3. marraskuuta mennessä.

Lisäksi aluehallitus käsittelee maanantaina muun muassa Assi-sairaalahankkeen rahoitusta ja ikäihmisten asumispalvelujen hankintaa. Kokouksen esityslista löytyy täältä.

UUTINEN / 17.10.2023

Keskustelualusta palveluverkkoselvityksestä aukeaa asukkaille keskiviikkona

Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-alustan kautta. 

Oma Häme avaa keskiviikkona asukkaille sähköisen keskustelualustan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksestä. Polis-keskustelualustan kautta asukkaat voivat tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Polis-alustalla vastaajat voivat olla samaa tai eri mieltä valmiiden näkemysten kanssa ja esittää omia näkökulmiaan. Keskustelua voi käydä 1. marraskuuta saakka. Osallistu keskusteluun

Polis -keskustelualustan kautta asukkaat voivat kertoa esimerkiksi, mitkä asiat palveluverkossa ovat heille tärkeitä ja mitä tunteita tuleviin muutoksiin liittyy. Lisäksi asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan jo käytössä olevista uusista palveluista, kuten esimerkiksi chat-palveluista, sähköisestä ajanvarauksesta tai etävastaanotoista. 

Polis on Sitran ja DigiFinlandin  kehittämä uudenlainen, demokratiaa edistävä tapa keskustella rakentavasti verkossa. Oma Häme käy marraskuussa järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajien kanssa keskusteluja palveluverkosta. Asiaa käsitellään lisäksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimissä ja muissa virallisissa työryhmissä. Keskustelujen tuloksista kerrotaan Oma Hämeen osallistu ja vaikuta -nettisivulla. 

Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo@omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna. Pohdinnassa on vielä muiden vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen asukkaille ja asiakkaille. 

Katso tästä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Tietoa palveluverkkoselvityksestä ja sen etenemisestä verkossa

Oma Hämeen verkkosivuille on avattu palveluverkkoselvitykseen ja sen päätöksentekoon liittyvä verkkosivu, mistä löytyy tietoa sekä ohjeet osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Uusi sivu löytyy osoitteesta omahame.fi/palveluverkkoselvitys. 

Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoon liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon kaikissa päätöksenteon vaiheessa: selvitys-, suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Asukkaiden ja asiakkaiden esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot huomioidaan, kun viranhaltijat tekevät joulukuussa aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesityksen palveluverkon tulevaisuuskuvasta ja palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista.

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Ennen sitä mahdollistetaan monipuolinen osallistuminen ja vaikuttaminen asukkaille, asiakkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle. Oma Häme järjestää asukas- ja asiakastilaisuuksia niissä palveluissa ja yksiköissä, joihin esitetään muutoksia. Tavoitteena on saada näkemykset mahdollisimman laajasti tietoon päätöksenteon tueksi. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja arvioidaan muutosten vaikutuksia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja maakunnan asukkaille.

ARTIKKELI / 17.10.2023

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Katso täältä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää. 

Hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi toivoo asukkailta vilkasta osallistumista keskusteluun. Tässä haastattelussa Hymmi kertoo tarkemmin keskiviikkona avattavasta Polis-keskustelualustasta. Lisäksi hän kertoo, muista palveluverkkoselvitykseen liittyvistä osallistumisen mahdollisuuksista. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo: 

Mikä on Polis-keskustelualusta?

Polis on uudenlainen internetissä oleva keskustelualusta, jossa kantahämäläiset asukkaat ja asiakkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään, kokemuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan palveluiden järjestämisestä nyt ja tulevaisuudessa. Ideana on myös ottaa kantaa muiden esittämiin näkemyksiin olemalla niiden kanssa samaa tai eri mieltä.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaat ja asiakkaat voivat osallistua keskusteluun myös sidosryhmien kautta. Järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajia kutsutaan keskusteluihin marraskuussa. Lisäksi asukkailla on mahdollista lähettää aloitteita tai lausuntoja Oma Hämeen kirjaamoon. Muitakin mahdollisuuksia tulee olemaan. Oma Hämeen osallisuussivuille kootaan kaikki mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sekä välitetään tietoa palveluverkkoselvitykseen ja päätöksentekoon liittyen.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumisen kautta viranhaltijat ja päättäjät saavat monipuolisesti eri näkökulmia esille päätösesityksen ja lopullisen päätöksen tueksi. Ja kenties tulee esille jotain ihan uusia ratkaisuehdotuksia, joita muuten ei osattaisi ottaa huomioon. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Miksi osallistumisen mahdollisuuksia edistetään Oma Hämeessä?

On tärkeää, että käymme keskustelua palveluista ja palveluiden järjestämisestä asiakkaiden, työntekijöiden ja päättäjien kesken. Vuoropuhelun kautta pystymme kaikista parhaiten kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hyvinvointialueelle tulee muutoksia palvelupisteisiin ja palvelujen järjestämistapoihin – rakentava keskustelu on erityisen tärkeää, että palvelut voidaan turvata jokaiselle ja uudenlaisia palveluja opitaan käyttämään.

Kun osallistujat saavat palautetta siitä, miten heidän näkemyksensä on otettu palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa huomioon, lisääntyy myös into osallistua keskusteluun ja kehittämiseen. Myös Polis-keskustelualustan tuloksista ja niiden vaikutuksista päätöksentekoon tiedotetaan loppuvuoden aikana.

ARTIKKELI / 16.10.2023

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kannustaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan jo nyt, vaikka päätöksentekoon palveluverkon mahdolliset muutokset tulevat vasta ensi vuonna. 

Tässä haastattelussa hyvinvointialuejohtaja kertoo, mistä palveluverkkoselvityksessä oikein on kyse ja miten prosessi etenee loppuvuoden aikana. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo: 

Mitä hyvinvointialueella tehtävää palveluverkkoselvitys tarkoittaa alueen asukkaille?

Se tarkoittaa selvitystä siitä, millä tavalla hyvinvointialue tuo sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaille eri puolilla Kanta-Hämettä. Eli millaisissa tilanteissa tarjoamme digitaalisia palveluja, minkälaisessa tilanteessa taas lähellä olevia palveluja ja minkälaisessa tapauksessa asiakkaat voivat hakeutua palveluihin vähän pidemmänkin matkan päähän.

Miten palveluverkkoselvitys etenee?

Lähiaikoina julkaistaan tilannekuva siitä, miltä Kanta-Häme näytti viime vuoden loppuun asti kuntapohjaisessa systeemissä. Siinä verrataan toimipisteverkkoa asukkaisiin ja henkilökunnan saatavuuteen. Lisäksi siitä käy ilmi, minkä verran näissä pisteissä mikäkin palvelu maksaa. Tämän tilannekuvan pohjalta olisi mukava kuulla siitä, että mikä asukkaille on tärkeää. Se on ydinasia.

Muutaman kuukauden kuluttua virkakunta tekee esityksen siitä, mitä toimipisteverkoissa haluttaisiin muuttaa. Sen jälkeen käydään toinen keskustelu siitä, että miltä ne muutokset näyttävät.

Jotta voimme huomioida asukkaiden ajatuksia, on tärkeää saada tietoa jo nyt. Vaikka osallistuminen voi nyt tuntua vähän vaikealta, kun ei ole mitään pohjaesitystä, mistä keskustella. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Mistä asioista halutaan nyt kuulla asukkaiden näkökulmia?

Siitä, että minkälaisissa tilanteissa ollaan valmiita menemään pidemmän matkan päähän ja minkälaisissa tilanteissa taas palvelun voisi ottaa vastaan omalla puhelimella. Milloin tarvitaan fyysistä kohtaamista? Tämä viimeisin on se, mitä me yritämme mahdollisimman paljon järjestää. Taloustilanne on sen verran haastava, että joudumme tai saamme miettiä uusia toimintatapoja ja malleja.

On tärkeää kuulla, mikä asukkaita mietityttää uusissa toimintatavoissa ja uusissa palvelumalleissa. Siten tiedämme, pitääkö joitakin suunnitelmia jotenkin muuttaa. 

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Miksi nyt kannattaa osallistua ja miten se vaikuttaa tähän prosessiin?

Yksi hyvinvointialueemme arvoista on asiakaslähtöisyys. Aina, kun teemme ihmisille palveluita ja yritämme tukea heidän hyvinvointiaan, teemme sitä yhdessä asiakkaan, asukkaan tai potilaan kanssa. Sen takia osallistuminen on tärkeää. Jokainen mielipide on tärkeä!

UUTINEN / 13.10.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty Työote-toimintamalli, eli vastuullinen työkyvyn tuki

Työote-toimintamalli on noussut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vahvasti esiin terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä. Tämä innovatiivinen malli tarjoaa potilaille yksilöllistä työkyvyn tukea, ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä sekä tehostaa terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.

TYÖOTE-toimintamalli on julkisten terveydenhuollon ja työterveyshuollon välinen yhteistyömalli, jonka tavoitteena on parantaa potilaiden työkykyä ja tukea heidän työhön paluutaan. Mallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön. Toimintamalli rakennetaan potilasryhmittäin, ja siihen osallistuvat eri terveydenhuollon toimijat, työterveyshuolto, TYÖOTE-koordinaattori ja kehittäjäkumppanit. Sitä rakennetaan yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Mallin käyttöönottoa koordinoi ja toiminnan laatua seuraa hyvinvointialueen tasolla Yhteistyöfoorumi, jossa osallistujina ovat sekä erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, perusterveydenhuollon että työntekijä- ja työnantajasektorin edustajat. Yhteistyöfoorumin puheenjohtaja on hallintoylilääkäri Jarmo Koski. Työote hanke on valtakunnallisesti siirtymässä ns. juurruttamisvaiheeseen, jossa toimintamalli pyritään saamaan tiiviisti osaksi erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon toimintaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimintamallin käyttöönotto alkoi maaliskuussa 2023, ja ensimmäinen potilasryhmä, johon se tulee vaikuttamaan, on tekonivelleikatut potilaat. Tämä malli tarjoaa potilaille mahdollisuuden yksilölliseen hoitoon ja tukeen työhön palaamisessa, ja se voi vaikuttaa myönteisesti myös alueen terveydenhuollon toimintaan.

Toimintamalli on tällä hetkellä käyttöönottovaiheessa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Sen vaatimat muutokset potilastietojärjestelmiin ja hoitoprosesseihin ovat työn alla moniammatillisissa työryhmissä. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti alueen IT-asiantuntijoiden, työterveystoimijoiden ja yritysten kanssa varmistaaksemme toimintamallin sujuvan käyttöönoton. Oma Hämeessä Työote-toimintamallin käyttöönotto on otettu vastaan positiivisin mielin. Kun asiantuntijat ja potilaiden hoitoon osallistuvat ammattilaiset ovat ymmärtäneet mallin edut, se on toiminut motivaattorina sen kehittämiselle. Yhteistyö on alkanut sujua, jolloin malli tuo selkeyttä potilasprosesseihin sekä parempaa tukea työkyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen, iloitsee Oma Hämeellä Työote-hanketta koordinoiva Kati Kaihovirta.

Työote-toimintamalli tulee vaikuttamaan kaikkiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella työterveyshuollon piirissä oleviin tekonivelleikattuihin potilaisiin. Potilaat voivat odottaa yksilöllistä suunnitelmaa työhön paluusta, joka perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Työterveyshuolto ottaa aktiivisemman roolin työkyvyn arvioinnissa, mikä varmistaa, että potilaiden tarpeet huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Malli ei rajoitu pelkästään Oma Hämeen työntekijöihin, ja tulevaisuudessa se laajenee koskemaan muitakin potilasryhmiä.

Työote-toimintamallin tavoitteena Kanta-Hämeessä on tarjota potilaille yksilöllistä työkyvyntukea, ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä sekä parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös tarjota potilaille aidosti vaikuttavaa hoitoa. Lisäksi mallin avulla pyritään saavuttamaan kustannustehokkuutta terveydenhuoltoon.

Työote-toimintamalli on erinomainen esimerkki siitä, miten terveydenhuollossa tulisi toimia. Se painottaa yksilöllisyyttä, mikä takaa potilaille turvallisen ja mielekkään hoidon ja kuntoutuksen. Potilaan näkökulmasta prosessi selkeytyy, ja heidän ongelmatilanteissaan on helpompi tietää, kenen puoleen kääntyä. Lisäksi eri terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö parantuu, mikä vähentää kustannuksia ilman, että palvelujen ja hoidon laatu laskee, kertoo koordinaattori Kati Kaihovirta.

UUTINEN / 11.10.2023

Aluehallitus vakinaisti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käynnisti Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen. Aluehallituksen päätöksen mukaan tarveselvityksessä on huomioitava palveluverkkoselvitykseen liittyvät päätökset sekä palveluiden integraatio ja toimintakulttuurin muutokset. Oma Häme on selvittänyt yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa uuden sote-keskuksen rakentamista Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen olisi tarkoitus sijoittaa Riihimäen nykyinen sairaala, Penttilänkadun terveyskeskus sekä muutamien pienten yksiköiden toiminta. Hankkeen valmistelu etenee nyt tarveselvitysvaiheeseen. 

Lisäksi aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen nykytila-analyysin luonnoksen ja raportin hyvinvointialueen käyttämistä toimitiloista. Aluehallitus myös hyväksyi palveluverkkoselvityksen alustavan osallistamissuunnitelman.

Aluehallitus päätti, että maksutonta ehkäisyä tarjotaan jatkossa kaikille alle 25-vuotiaille Kanta-Hämeessä asuville tai opiskeleville. Maksuton ehkäisy sisältää kaikki ehkäisymenetelmät, joista asiakas valitsee terveydenhuollon ammattilaisen kanssa itselleen sopivimman. Valikoimaan kuuluvat pitkäaikaisen ehkäisyn lisäksi kondomit ja suuseksisuojat. 

Lisäksi kaikille raskauden keskeytyksen kokeneille tarjotaan pitkäaikainen raskauden ehkäisy tai lyhytaikainen raskaudenehkäisy vuodeksi heti keskeytyksen jälkeen. Oma Häme on ollut mukana maksuttoman ehkäisyn kokeilussa, jossa päättyy vuoden lopussa. Aiemmin maksuton ehkäisy oli järjestetty Kanta-Hämeen kunnissa eri tavoin.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi A-klinikka Oy:n kanssa tehtävän liikkeenluovutussopimuksen sekä Provincia Oy:n osakemerkinnän ja osakassopimuksen, joka liittyy talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen uudelleen järjestelyyn. Aluehallituksen jäsen Tapani Hellstén (sd.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi-elokuulta. Muut asiat päätetiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 23. lokakuuta.

UUTINEN / 10.10.2023

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen – Eija Aittolasta aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa. Esityslistalla olleiden asioiden lisäksi aluevaltuusto keskusteli Oma Hämeen taloudesta ja palveluverkkoselvityksestä. Kokouksen aluksi valtuusto sai tietoa palveluverkkoselvityksen luonnoksesta, josta kerrotaan enemmän tässä tiedotteessa. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli valtuustolle hyvinvointialueen osavuosikatsauksen. Oma Hämeen talousarvioprosessiin kuuluu, että aluevaltuustolle raportoidaan taloudesta ja toiminnasta puolivuosittain. Naukkarinen kertoi, että valtiovarainministeriöstä on jälleen saatu uudet talousluvut. Niiden myötä tämän ja ensi vuoden alijäämä kasvaa yhteensä 106 miljoonaan.  

– Keväällä talouden tasapainottamisohjelmassa oli 32 miljoonan säästöt, nyt säästötavoite on jo kolminkertaistunut. Tulevat, tiukat päätökset vaativat  paljon meiltä kaikilta. Pitää kuitenkin muistaa, että olemme yhdeksän kuukauden aikana saaneet myös paljon onnistumisia. Kotisairaalan toiminta on alkanut menestyksekkäästi, uusia digipalveluita on avattu nopeasti ja esmerkiksi ensihoito on ottanut käyttöön uusia toimintatapoja. Lisäksi hoidon saatavuus on meillä keskimääräistä paremmalla tolalla, totesi Naukkarinen valtuustolle. 

Valtion niukka rahoitus yhdistettynä lakisääteisten palvelujen järjestämisvelvoitteisiin on suuri haaste, tämä todettiin monessa aluevaltuutetun puheenvuorossa. Useampi valtuutettu vaati aluevaltuustolta katseen kääntämistä eteenpäin ja toimeen tarttumista syyllisten etsimisen sijaan. 

Kokouksen tallenne on katsottavissa Youtubesta. Kokouksen esityslista puolestaan löytyy täältä. 

Eija Aittola aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi

Ahveniston luentosalissa koolla ollut valtuusto hyväksyi pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso.

Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Palvelutasopäätöstä laadittaessa on huomioitu aluehallintoviraston määräykset ja lausunnot, ministeriöiden suositukset, pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet sekä Oma Hämeen strategia.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan lukuisia henkilövalintoja. Aluevaltuusto valitsi aluehallituksen uudeksi 1. varapuheenjohtajaksi Eija Aittolan (kok.) Juha Isosuon tilalle. Isosuo (kok.) valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Samasta syystä aluehallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Mika Penttilä. Penttilän valinnan vuoksi Timo Heinosen (kok.) uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Kalle Virtanen. 

Turvallisuuslautakuntaan valittiin uutena Piia Aitto-Oja (kd.) ja uudeksi varajäseneksi Marja-Liisa Saarinen (kd.).

Tarkastuslautakuntaan valittiin uusiksi jäseniksi Harri Aaltonen (ps.) ja Anne Lindgren (vihr.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan uudeksi varajäseneksi valittiin Minna Autio (vihr.).

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksia useampaan valtuustoaloitteeseen. Aluevaltuusto on seuraavan kerran koolla 19. joulukuuta Riihimäellä, Uramon koululla.

UUTINEN / 09.10.2023

Palveluverkkoselvityksen teko jatkuu – toimitilojen ja palvelujen nykytila on saatu kartoitettua

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa, ja se valmistuu loka-marraskuun vaihteessa.

Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Aluehallitus on käsitellyt selvityksen nykytila-analyysin luonnosta maanantaina. Aluevaltuustoa puolestaan infotaan asiasta tiistain valtuustokokouksen yhteydessä.

Palveluverkkoselvityksellä halutaan tietoa siitä, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Tähän mennessä on saatu kartoitettua Oma Hämeen käyttämien toimitilojen tekninen kunto, käyttöaste ja tilatehokkuus. Lisäksi on selvitetty palveluverkon nykytila, käyntivolyymit ja henkilöstömäärät. Edellä mainittuja tietoja verrataan nyt väestörakenteeseen ja sen ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi palveluiden sijaintia peilataan maakunnan asumiskeskittymiin.

Päätöksenteko on vaiheistettu

Palveluverkko on erittäin laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, jonka käsittely ja päätöksenteko on haluttu Oma Hämeessä vaiheistaa. 

Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa hyödynnetään selvitystä ja huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Ennen päätöksentekoa selvitystä käsitellään hyvinvointialueen päättäjien ja lautakuntien sekä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Myös asukkaiden ajatuksia kerätään. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista. 

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja tehdään vaikutusten arvioinnit. Tällöin on tarkoitus linjata Oma Hämeen toimipisteiden ja terveysasemien sijainti vuodesta 2026 eteenpäin. Palveluverkkoselvityksen käsittelyaikataulu voi täsmentyä toimielimien päätöksellä. 

Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan kolmea ajanjaksoa: ensin tehdään lyhyen aikavälin tarkastelu 2024–2026. Pidemmän aikavälin tarkasteluissa 2026–2030 ja 2030–2040 ovat keskiössä henkilöstön saatavuus ja väestön muuttuva palveluiden tarve.

Palvelurakennetta on pakko uudistaa

Kunnilta siirtynyttä palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudelleen hyvinvointialueella ilman kuntarajoja, suhteessa väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstön saatavuus tai valtionrahoituksen taso eivät mahdollista nykyisellä palvelurakenteella jatkamista. Samaa aikaan väestö ikääntyy Kanta-Hämeessä muuta maata nopeammin, mikä aiheuttaa muutospaineita hyvinvointialueen palveluihin. Oma Hämeen strategian mukaisesti palvelurakennetta kevennetään. Samalla panostetaan kotiin annettaviin ja liikkuviin palveluihin sekä digipalveluihin. Lisäksi arvioidaan uusien tilojen tarve palvelupisteille. 

Palveluverkon tavoitetilan on oltava linjassa Oma Hämeen strategian, palvelustrategian, ja talouden viitekehyksen kanssa sekä vastata näissä tunnistettuihin haasteisiin. Selvityksen lähtökohtana on hillitä toiminnan kokonaiskustannusten kasvua ja varmistaa pysyvät hoitosuhteet, toimipisteiden lukumäärä ei sinänsä ole olennaista.

Tarkoituksena on, että selvityksellä saadaan suuntaviivoja yhdenvertaisten palvelukokonaisuuksien suunnitteluun ja palvelujen saatavuuden parantamiseen. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille. 

Liitteet:

Palveluverkkoselvityksen nykytila-analyysin luonnos 9.10.2023

Tarkasteluraportti hyvinvointialueen toimitiloista 9.10.2023

UUTINEN / 09.10.2023

Yhteydenotto ikäihmisten asiakasohjaukseen helpottuu

Ikäihmisten palveluiden ohjausta ja neuvontaa saa jatkossa kolmen numeron kautta. 

Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjauksessa siirrytään takaisinsoittojärjestelmään ja keskitettyihin numeroihin. Muutos koskee Hämeenlinnan-Hattulan aluetta ja Riihimäki-Hausjärvi-Janakkala-aluetta. Forssan seudulla ja Lopella takaisinsoitto ja keskitetty numero ovat jo käytössä. 

Hämeenlinna-Hattula-alueen asiakasohjauksen uusi numero on 03 629 6620. 

Riihimäki-Hausjärvi-Janakkalan asiakasohjauksen uusi numero on 019 758 4364. 

Nämä numerot ovat voimassa 10.10.2023 alkaen. 

Forssa-Loppi-alueen keskitetty numero on 03 4191 6148. Se jatkaa toimintaansa normaalisti. 

Numeroihin on mahdollista jättää viestejä kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina. Palveluohjaaja palaa asiaan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tekstiviestejä numeroihin ei ole mahdollista lähettää. 

Ikäihmisten asiakasohjaus on ikäihmisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu maksuton palvelu. Asiakasohjaus on ensimmäinen kontakti tilanteessa, jossa tarvitaan tietoa ikäihmisten palveluista ja tukea kotona asumiseen.  Ikääntyneiden omaishoidon tuen asioinnit hoituvat edellä mainittujen numeroiden kautta samoin kuin yhteys asiakasohjauksen sosiaalityöntekijöihin. 

Lisätietoja: 
Ikäihmisten asiakasohjauksen lähijohtajat:
Tanja Sillanpää, p. 050 302 6980 (Hml-Hattula) 
Laura Nummela, p. 040 623 8356 (Rmk-Janakkala-Hausjärvi) 
Marjatta Palojärvi, p. 050 532 5011 (Forssan seutu - Loppi) 

UUTINEN / 08.10.2023

Aluevaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta ja valitsee uuden varapuheenjohtajan aluehallitukseen

Tiistaina Hämeenlinnassa kokoontuva aluevaltuusto valitsee aluehallitukselle uuden 1. varapuheenjohtajan Juha Isosuon (kok.) tilalle. Isosuo valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi ja tämän vuoksi aluehallitukseen on valittava uusi jäsen ja uusi 1. varapuheenjohtaja. 

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös pelastoimen palvelutasosta. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Ahveniston luentosalissa pidettävää kokousta voi seurata Yoututubesta suorana klo 17 alkaen.

UUTINEN / 05.10.2023

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

Hyvinvointialueen puhelinvaihdepalveluja on yhdistetty syys-lokakuun 2023 aikana. Samalla Oma Häme luopuu kuntien puhelinvaihteiden käytöstä. 

Hyvinvointialueen puhelinvaihteen numero on 03 629 629. Se palvelee sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 8-16. Kanta-Hämeen keskussairaalan puhelinvaihe 03 6291 palvelee sairaalan asiakkaita.

Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin nykyisissä puhelinvaihdenumeroissa on asiakastiedotteet, jossa kerrotaan muutoksesta. Hämeenlinnan terveyspalveluiden puhelinnumero 03 621 9000 on käännetty suoraa hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629. 

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän puhelinvaihteisiin soitetut puhelut kääntyvät suoraan hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629.

Muiden Kanta-Hämeen kuntien puhelinvaihteita on tiedotettu muutoksesta. Niiden puhelinvaihteet ohjaavat asiakkaat soittamaan hyvinvointialuetta koskevissa asioissa Oma Hämeen puhelinvaihteeseen.

Muutos on iso ja vaatii alkuvaiheessa kärsivällisyyttä niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin.

– Kuntien puhelinvaihteilla on paljon tietoa ja asiantuntemusta, joka on kertynyt vuosien aikana. Nyt Oma Hämeen puhelinvaihdetta hoitaa uusi toimija, jolle pyritään siirtämään tietoa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tarkkaan. On kuitenkin selvää, ettei se tapahdu hetkessä. Toivomme asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä muutosvaiheeseen, sanoo tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Hyvinvointialueen puhelinluettelo pyritään saamaan näille verkkosivuille loppuvuoden aikana.

UUTINEN / 04.10.2023

Oma Häme etsii uutta tapaa järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään liittymistä Provincia Oy:n osakkaaksi.

Tällä hetkellä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tuottaa Sarastia Oy. Palvelujen tuottamisessa on kuluvan vuoden aikana ollut jatkuvia ongelmia. Palveluntuottajan kanssa käydyistä keskusteluista ja neuvotteluista huolimatta Sarastia ei ole kyennyt riittävästi parantamaan palvelutasoaan. 

Puutteet nykyisessä palvelutuotannossa ovat aiheuttaneet talous- ja henkilöstöhallintoon häiriötilanteita sekä kuormittaneet kohtuuttomasti lähijohtajia. Tilanteen korjaamiseksi Oma Häme on viime kuukausien aikana kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen.  

– Meillä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos palvelut eivät toimi. Oli odotettavissa, että luovuttavien organisaatioiden talous- ja henkilöstöhallinnon yhdistämisessä ilmenee puutteita ja häiriöitä hyvinvointialueen käynnistämisvaiheessa. Mutta tässä vaiheessa vuotta ei ole kohtuutonta edellyttää, että palvelut toimivat sujuvasti. Ongelmia palkanmaksussa ja taloushallinnossa esiintyy edelleen, tikettien käsittely on ruuhkautunut ja palvelupyyntöihin vastaaminen on viivästynyt, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen kertoo, että eri vaihtoehtoja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämiseksi on tarkasteltu laajasti. 

– Vaihtoehtoina olivat palveluiden siirtäminen omaksi toiminnaksi tai ulkopuolinen palveluntuottaja. Molemmissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Lopulta päädyimme laajan ja monipuolisen harkinnan jälkeen esittämään palveluntuottajaksi Provincia Oy:tä, joka tuottaa julkisyhteisöille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Päijät-Hämeen alueella, toteaa Bjerregård-Madsen.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotanto ja sen toimivuus on hyvinvointialueelle iso asia, minkä vuoksi järjestämistavan valinta on merkittävä päätös. 

– Eri vaihtoehdoissa tarkasteltiin muun muassa kustannuksia, aikataulua ja henkilöstön saatavuutta. Lisäksi arvioitiin muita riskejä. Provincialla on vahvaa näyttöä toiminnasta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous- ja henkilöstöpalveluiden palvelutuottajana. Provincian ratkaisu on kustannustehokas, koska Oma Hämeen ei tarvitse investoida mittavasti henkilöstöön ja tietojärjestelmiin, selittää talousjohtaja Sampo Salo.

Niin ikään talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät nivoutuvat kiinteästi hyvinvointialueen muihin järjestelmiin ja muuhun toimintaan, muistuttaa Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

– Hyvinvointialueelle palveluita tuottavalla kumppanilla tulee olla laaja-alainen näkemys tulevaisuuden kehityssuunnista ja kyvykkyys ohjata tietojärjestelmätoimittajia näitä tavoitteita vasten. Tämä tärkeä näkökulma nousi selkeästi esille Provincian kanssa käydyissä keskusteluissa.

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyisi Provincia Oy:n osakemerkinnän ja osakassopimuksen. Varsinainen sopimus Provincian palveluiden hankinnasta tehdään viranhaltijapäätöksellä hyvinvointialueen hallintosäännön toimivaltuuksien mukaisesti.  

Tavoitteena on, että uusi palveluntuottaja vastaa Oma Hämeen talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestämisestä 1.1.2025 alkaen.

UUTINEN / 04.10.2023

Riihimäen uuden sote-keskuksen rakentamistarpeen selvitys jatkuu

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se käynnistää uuden selvitysvaiheen.

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki käynnistivät tammikuussa esiselvityksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen olisi tarkoitus sijoittaa Riihimäen nykyinen sairaala, Penttilänkadun terveyskeskus sekä muutamien pienten yksiköiden toiminta. Esiselvitys on valmistunut ja sen pohjalta ollaan nyt käynnistämässä tarveselvitystä.

Uusi sote-keskus on pohdinnassa, koska se parantaisi sote-palveluiden saavutettavuutta ja laatua Riihimäellä. Uudisrakentaminen mahdollistaisi myös tilojen tehokkaamman käytön ja käyttökustannusten alentamisen. Hankkeen jatkovalmistelu on tarkoitus kytkeä osaksi hyvinvointialueen palveluverkkoselvitystä. 

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy Riihimäen sote-keskushankkeen tarveselvitysvaiheen käynnistämisen. Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio on 345 000 euroa, joka sisältää kilpailutettavan suunnittelu- ja asiantuntijatyön, kustannuslaskennan sekä käyttäjä- ja asiakastyöpajojen toteuttamisen. 

Kustannustehokas uudisrakennus 

Riihimäen sote-keskushankkeen esiselvitys on tehty maalis-elokuussa 2023. Esiselvityksessä on arvioitu nykyisten toimitilojen käytön jatkamista ja uuden sote-keskuksen rakentamis- ja elinkaarikustannuksia. 

Riihimäen nykyinen sairaalarakennus on valmistunut 1960-luvulla ja se vaatisi lähiaikoina mittavaa peruskorjaamista. Esiselvityksen perusteella uudisrakennuksen vuotuiset toimintakustannukset olisivat peruskorjausvaihtoehtoja matalammat. Peruskorjaamisen kustannuksia nostavat muiden muassa tarvittavat väistötilat sekä korkeammat ylläpitokulut. Uudisrakentamisella olisi myös mahdollisuus tehostaa tilojen käyttöä.  

Sote-keskuksen tarveselvitysvaiheessa huomioidaan Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelma, hyvinvointialueen strategia sekä parhaillaan tekeillä oleva palveluverkkoselvitys. Sote-keskukseen sijoittuvan toiminnan laajuutta arvioidaan yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Nyt laskelmia on tehty sen pohjalta, että kiinteistössä työskentelisi noin 600 henkeä. Alustavassa kartoituksessa uuteen kiinteistöön tulisi terveydenhuollon, ikäihmisten sekä perhe-, vammais-, ja sosiaalihuollon palveluja.

Uuden sote-keskuksen kustannusarvion laskennassa on käytetty lähtötietona vuoden 2022 käyntitilastoja, joiden perusteella on arvioitu vastaanottotilojen tarvetta. Sairaansijojen määrää on arvioitu talouden tasapainottamisohjelman ja Riihimäen seudun väestöennusteen pohjalta. Uudisrakennus on alustavissa suunnitelmissa seitsenkerroksinen ja kooltaan noin 27 000 neliömetriä.

Uudelle sote-keskukselle suunniteltu tontti sijaitsee radan varressa Peltosaaren kaupunginosassa. Tontti on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Päätöksentekoon sote-keskuksen rakentaminen tulee syksyllä 2024. 
 

UUTINEN / 03.10.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella selvitetään tietoturvaloukkausta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 2.6.–28.7.2023. Loukkaus koskee Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kotihoidon asiakkaita. 

Työntekijä on tarkastellut 586 asiakkaan henkilötietoja (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveydentilaa koskevia tietoja, kuten lääkelistoja, diagnooseja ja kotihoidon käyntejä. Työntekijä on katsellut tietoja, vaikka hänen työtehtävänsä ei olisi sitä kyseisenä ajankohtana edellyttänyt. 586 asiakkaan joukossa on myös sellaisia henkilöitä, joiden asiakkuus on jo päättynyt tai jotka ovat kuolleet. Tiedossamme ei ole, että tietoja olisi luovutettu eteenpäin. 

– Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta. Olemme ryhtyneet heti toimiin, kun ikävä tapaus selvisi meille. Tietoturvaloukkauksen tehnyt työntekijä on irtisanottu välittömästi tapauksen tultua ilmi, ja hänen pääsynsä potilastietojärjestelmiin on estetty, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

Oma Häme on tehnyt loukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Myös asiakkailla on halutessaan mahdollisuus tehdä tutkintapyyntö poliisille. 

Kaikkiin asiakkaisiin ollaan asiasta yhteydessä kirjeellä. Tarvittaessa asiakkaat voivat olla yhteydessä Oma Hämeen tietosuojavastaavaan (tietosuojavastaava(at)omahame.fi), jos asia koskee itse tietoturvaloukkausta. Muissa asioissa asiakkaiden kysymyksiin vastaavat kotihoidon lähijohtaja Merja Koivula (arkisin klo 8–12) p. 040 669 8404 ja kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen p. 046 923 0509. 

Oma Hämeessä suhtaudutaan vakavasti tietosuoja- ja tietoturvarikkeisiin.

– Jos työntekijän epäillään katselleen asiakas- ja potilastietoja ilman perustetta tai mahdollisesti luovuttaneen tietoja eteenpäin, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä.  Työntekijä voi saada rikkeestä huomautuksen tai varoituksen tai hänen työsuhteensa voidaan päättää. Rikoksen tunnusmerkistön täyttävät tapaukset annetaan poliisin tutkittavaksi, taustoittaa Oma Hämeen turvallisuuspäällikkö Petri Vikstedt.

– Tässä kyseisessä tapauksessa sisäinen valvonta toimi, kun väärinkäytös havaittiin nopeasti ja sen jatkuminen saatiin estettyä.

UUTINEN / 02.10.2023

Neuvola-chat palvelee nyt myös Forssan seudulla

Uutista päivitetty 10.10. klo 14.50

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden chat-palvelut ovat 2. lokakuuta avautuneet Forssan seudun asukkaiden käyttöön. Chat-palvelussa voit hoitaa helposti ja nopeasti neuvolaikäisten lapsiperhe-elämään ja raskauteen liittyviä asioita. Ehkäisyasioissa terveydenhoitajamme ohjaavat sinut asioimaan perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Neuvola-chat on syyskuun aikana tullut käyttöön jo Janakkalassa sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla asuville. Hattulan osalta aikataulu on vielä auki.

Terveydenhoitajamme auttavat sinua myös lapsettomuuteen tai raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi chat-palvelussa voit perua tai varata vastaanottoaikoja. Neuvola-chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.15–10.15.

Sairaanhoidollisissa asioissa ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvissä asioissa kuuluu asioida sairaanhoitaja-chatissa. Hoitovapaatodistuksia ei siis kirjoiteta neuvola-chatissa.

Sairaanhoitaja- ja neuvola-chatin löydät, kun napsautat tämän sivun oikeasta alakulmasta kohtaa "Aloita chat". Lue lisää chat-palveluistamme

UUTINEN / 02.10.2023

Vammaispalvelulain voimaantulo siirtyy - lain soveltamisalaa tarkennetaan vielä ensi vuonna

Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Uuden vammaispalvelulain voimaantulo siirtyi, kun Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen perjantaina. Lain soveltamisalaa tarkennetaan erikseen annettavalla esityksellä ensi vuoden aikana.

Vammaispalvelut järjestetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella voimassa olevan vammaispalveluita koskevan lainsäädännön perusteella, kunnes uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan.

Soveltamisalan tarkentamisella pyritään turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Sillä pyritään myös varmistamaan lain yhtenäinen soveltaminen ja yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla. Erityisen tärkeää on tehdä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä taloudellisten vaikutusten arviointi.

Hallitusohjelman mukaan uudistus saa lisätä kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna korkeintaan sata miljoonaa euroa vuodessa. Siten soveltamisalan tarkentamisen jälkeen uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon olisi käytettävissä enemmän rahaa kuin keväällä 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain toimeenpanoon oli varattu.

Muutos koskee vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia sekä neljää niihin liittyvää lakia. Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2024.

UUTINEN / 29.09.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Parantolankatu 6:ksi

Kanta-Hämeen keskussairaala erikoissairaanhoidon Hämeenlinnan yksikön osoite muuttuu 1.10.2023 lähtien Ahvenistontie 20:sta Parantolankatu 6:ksi muuttuneiden katujärjestelyiden vuoksi. Sijaintimme on vielä sama ja toimimme yhä samoissa tiloissa. 
 
Uusi Assi-sairaala otetaan käyttöön syksyllä 2026.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

Oma Häme osallistuu Hämeenlinnassa viikon lopulla järjestettävään Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin. Toista kertaa Verkatehtaalla järjestettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jossa parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria.   

Oma Hämeen pop up -keskustelu on julkinen ja paikalla oleva yleisö voi seurata sitä. Keskustelu käydään perjantaina 29.9. klo 17.15–18.45 Verkatehtaan Lasipihalla. Sen otsikko on Kukaan ei enää halua hoitajaksi ja muita väitteitä sote-alasta. Oma Häme haluaa osallistumisellaan monipuolistaa sote-alasta käytävää julkista keskustelua, joka on ollut viime aikoina hyvin kielteistä.

– Osallistuminen Hyvin sanottuun tukee Oma Hämeen työkulttuurin kehittämistä, koska tavoittelemme vuorovaikutuksen ja avoimen keskustelun vahvistamista. Opettelemme kuuntelemaan toinen toisiamme, mihin Erätauko-keskustelumenetelmä tähtää. Oma Häme on niin iso organisaatio, että yhtä yksinkertaista totuutta asioista on harvoin. On tärkeä kuulla asioita monesta eri näkökulmasta, toteaa Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Hyvin sanottu -keskustelut käydään Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Erätauko-keskusteluissa ei etsitä ratkaisuja, päätöksiä taikka samanmielisyyttä, vaan mahdollisimman moniäänistä kokemusten ja niistä kumpuavien näkökulmien vaihtoa. Oma Hämeen keskusteluun osallistuu hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka edustavat erilaisia viiteryhmiä, kokemuksia ja näkökulmia. Erätauko-keskusteluissa tittelit eivät päde, koska jokainen edustaa vain itseään ja osallistuu keskusteluun omien kokemustensa kautta. 

Hyvin sanottu -keskustelufestivaali koostuu monenlaisista keskusteluista, joista osa on luottamuksellisia ja osa julkisia. Ylen järjestämiä keskusteluita voi seurata Yle Areenassa ja Yle.fi:ssä. Osa keskusteluista näytetään myös Yle TV1:ssä. Kahden päivän aikana festivaalilla käydään kaikkiaan 80 keskustelua hyvin monipuolisista aiheista, muun muassa ihmissuhteista, pelaamisesta, eläin- ja luontosuhteesta, häpeästä, yksinäisyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja mokaamisesta. Tapahtuman koko ohjelma löytyy täältä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka osallistujat pyrkivät vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistamme suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

TENA-inkontinenssituotteidemme kuljetuspalvelusta vastaava Westlog Oy on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi.

Henkilötietovuoto on voinut kohdistua myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaisiin, jotka ovat tilanneet hoitotarvikejakelumme kautta TENA-tuotemerkin inkontinenssisuojia kotiinkuljetuksella.

Loukkaus voi koskea asiakkaiden nimeä, yhteystietoja, mahdollista järjestelmässä ollutta henkilötunnusta sekä tietoa tehdyistä tilauksista.
Tietovuoden laajuus ja vaikuttavuuden arviointi on vielä kesken.

Asiakkaiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin petosyrityksiin. Jos epäilee omien tietojen väärinkäytöstä ja rikosta, kannattaa olla yhteydessä poliisiin. Myös maksun pyytäminen hyvinvointialueen hoitotarvikkeista viittaa rikolliseen toimintaan.

Asiakkaiden ei tarvitse erikseen olla yhteydessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen.

Lisätietoa tietoturvasta ja tietosuojasta:

Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (kyberturvallisuuskeskus.fi)

Organisaatiot | Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietoturvaohjeita kotiin ja työpaikalle | Kyberturvallisuuskeskus

Rikosuhripäivystyksestä saa tarvittaessa tukea ja käytännön neuvoja. Palvelua tarjotaan maksutta esimerkiksi puhelimessa ja chatissa. Yleisiä ohjeita tietomurron uhreille löytyy verkkosivuilta riku.fi/tietomurto. Myös suomi.fi-sivuston oppaassa on hyviä ohjeita: suomi.fi/oppaat/tietovuoto
 

UUTINEN / 25.09.2023

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

Aluehallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan uuden aikataulun Oma Hämeen vuoden 2024 talousarvion käsittelylle. Keväällä tehdyt suunnitelmat talousarviosta ja sen käsittelyaikataulusta menivät uusiksi, kun valtionrahoituksen taso varmistui elokuussa. Lukuihin odotetaan täsmennyksiä vielä lokakuun alussa. Tämän vuoksi talousarvioprosessin aikataulua pitää muuttaa.

Aluehallitus antaa uuden talousarvioraaminsa 23. lokakuuta, minkä jälkeen lautakuntien on annettava talousarvioesityksensä 3. marraskuuta mennessä. Aluevaltuusto puolestaan käsittelee talousarviota 19. joulukuuta.

Maanantaina Janakkalassa kokoontunut aluehallitus päätti myös Oma Hämeen työterveyshuollon hankinnasta. Hyvinvointialue on kilpailuttanut Oma Hämeen työterveyshuollon sekä järjestämisvastuun mukaiset työterveyspalvelut. Hankinnan ennakoitu arvo on 12 miljoonaa euroa. Oma Häme sai tarjoukset Terveystalolta ja Mehiläiseltä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Terveystalo, joka valittiin työterveyshuollon kumppaniksi.

Kaksivuotinen sopimus alkaa tammikuussa 2024. Terveystalo vastaa tälläkin hetkellä Oma Hämeen työterveyshuollosta, mutta nyt voimassa oleva sopimus on vain vuoden mittainen siirtymävaiheen vuoksi.

Palkkaharmonisoinnille ja pelastustoimen palvelutasopäätökselle hyväksynnät

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Oma Hämeen palkkaharmonisointisuunnitelman. Palkkaharmonisointityön tavoitteena on rakentaa Oma Hämeelle uusi palkkausjärjestelmä sekä vahvistaa palkkatasa-arvoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Palkkaharmonisointia tehdään suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Palkkaharmonisoinnin yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin tulevat vaikuttamaan myös valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten palkkausmääräykset. Harmonisointi on monimutkainen, aikaa vievä ja elävä prosessi, minkä vuoksi nyt hyväksytty suunnitelma ei ole kovin yksityiskohtainen. 

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja hyväksyi sen osaltaan. Aluevaltuusto hyväksyy vielä 1.1.2024 voimaan tulevan palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Assi-sairaalan sähköisen kalustelukitusjärjestelmän hankinnan sekä muutoksen Assin kuvantamislaitteiden budjettiin.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 9. lokakuuta.

UUTINEN / 22.09.2023

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

Oma Hämeessä on otettu käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake. Sosiaalisella raportoinnilla voidaan nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeita, hyviä käytäntöjä, konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka muuten jäävät helposti huomaamatta. 

Oletko huomannut jotain ilahduttavaa tai myönteistä kehitystä asuinalueellasi tai ympäristössäsi? Onko sinulla herännyt huoli jostain asiasta ja haluaisit tuoda sen viranomaisten tietoon? Oletko havainnut jonkin ajankohtaisen tai toistuvan ilmiön tai ongelman, joka olisi hyvä saattaa viranomaisten tietoon ja ratkaistavaksi? Tai haluatko kertoa, miten sinun mielestäsi jokin hyvinvointiin liittyvä asia tulisi ratkaista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella? 

Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jonka avulla kerätään tietoa hyvinvointialueella ilmenevistä sosiaalisista ilmiöistä ja asioista. Nämä voivat olla esimerkiksi arjessa näkyviä haasteita tai vaikka kehittämistarve hyvinvointialueen palveluissa. Lomakkeen avulla vastaaja voi tarjota omia ratkaisuvaihtoehtojaan ja kertoa, mitä epäkohdille pitäisi tehdä. 

– Meille on merkityksellistä, että saamme tietoa erilaisista näkökulmista, kuten asukkaan, asiakkaan, yhdistyksen tai yrityksen näkökulmasta. Eli siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla ilmiöillä tai vaikkapa palvelujen puutteilla on hyvinvointiin ja arkeen, kertoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen Oma Hämeestä. 

Sosiaalisen raportoinnin lomaketta voivat asukkaiden lisäksi käyttää esimerkiksi eri alojen työntekijät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Raportit kootaan yhteen muutaman kerran vuodessa ja kerätty tieto annetaan poliittisten päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Tuloksia esitellään myös Kanta-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön järjestämissä tapahtumissa. 

– Tiedon avulla voimme vaikuttaa palveluihin ja pääsemme kiinni ongelmiin jo silloin, kun ne ovat vasta aluillaan, Pellinen huomauttaa. 

Sosiaalisen raportoinnin lomake löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Lomakkeen tietoja käsitellään anonyymisti. 

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta. 
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

UUTINEN / 14.09.2023

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelu on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 15.9. 

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan.

Katso tästä neuvoloiden yhteystiedot 

UUTINEN / 11.09.2023

Strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokko

Aluehallitus on nimittänyt Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokon. Hän siirtyy toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi ikäihmisten palvelujen toimialan johtajan paikalta. 

Vuodenvaihteessa aloittava, hallintosäännön muutoksella perustettu toimiala keskittyy strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Toimialan on tarkoitus mahdollistaa strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellinen johtaminen. 

– Ensiksi selvitämme mitä tehtäviä on tarkoituksenmukaista siirtää uuden toimialan vastuulle. Kun tehtävät ja vastuut alkavat muotoutua, pohdimme, miten ne käytännössä toteutetaan. Syksy on siis rakentamisen ja muutoksen valmisteluaikaa, ja sitä tehdään vahvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Satu Ala-Kokko taustoittaa. 

– Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet luoda sellaiset toimintamallit, joilla pystymme vastaamaan hyvinvointialueen onnistumisen kannalta merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin. 

Ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaisuus laitetaan haettavaksi. Aluehallitus nimitti perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtajan Marika Paasikoski-Junnisen hoitamaan ikäihmisten toimialaa, kunnes virkahaulla valittava, määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. 

Organisaatiomuutosta on valmisteltu keväästä lähtien. Siihen liittyy myös johtamisjärjestelmän uudistaminen, johon liittyen aluehallitus lakkautti järjestämisjohtajan ja sosiaali- ja terveysjohtajan virat tarpeettomina. Kyseisissä viroissa ei ole ollut viranhaltijoita. 

Organisaatiomuutosta käsitellään uudelle toimialalle siirtyvän henkilöstön kanssa useamman kerran syksyn aikana. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta muutos ei tarkoita henkilöstövähennyksiä. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös toimialakohtaiset talousarvioraamit, antoi lausunnot vanhuspalvelulain, lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain sekä toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja käsitteli useita valtuustoaloitteita. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 25.9.

UUTINEN / 09.09.2023

Viranomaiset harjoittelivat yhdessä raunioista pelastamista Valpas23-harjoituksessa

Hämeenlinnan Harakkamäessä harjoiteltiin torstaina raunioista pelastamista. Viranomaisten VALPAS2023 - yhteistoimintaharjoitukseen osallistui Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yksiköitä, ensihoito, poliisi sekä Puolustusvoimat. 

Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa ohjus iskeytyy kerrostaloon, jonka raunioista on pelastettava uhreja. Harjoituskohteena oli tyhjä kerrostalo – raunioista etsiminen tehtiin todelliseksi erikseen rakennetulla betoniseinällä, jonka läpi pelastustehtävät piti hoitaa.  Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle torstainen harjoittelu on harvinaista herkkua.  

-Tällaista tehtävää meillä on harvoin mahdollisuus harjoitella. Pelastustehtävä romahtaneeseen rakennukseen on sinänsä realistinen, koska sellainen voisi tapahtuma esimerkiksi jossakin teollisuuslaitoksessa. Tässä harjoituksessa oli extrana ohjushyökkäys. Sen vuoksi Puolustusvoimat sekä poliisi olivat turvaamassa olosuhteita, niin että me voimme keskittyä pelastamiseen, kuvaa harjoitustilannetta onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala Oma Hämeestä.  

Ihmisten pelastaminen raunioista vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, koska riskit ovat suuret. 
-Se on sellaista hiipimistä. On varmistettava, ettei rakennus romahda pelastajien tai pelastettavien niskaan. Kaikki tekeminen on hidasta ja pelastustyötä lasketaan tunneissa. Kun taas esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pelastaminen tapahtuu usein minuuteissa, vertaa Haapala.  

Torstain harjoitukseen osallistui myös kaksi pelastuskoirakkoa sekä yksi etsintäkoira.  
-Tällaisissa tehtävissä käytämme lämpökameroita sekä katselu- ja kuuntelutekniikkaa. Ensin seinään porataan pieni reikä, jonka kautta kameralla katsotaan tilannetta rakennuksen sisäpuolelta. Koirat ovat kuitenkin meidän parasta tekniikkaa, ne löytävät pelastettavat parhaiten, muistuttaa Haapala.  

Harakkamäessä pidettyyn harjoitukseen osallistui maakunnan viranomaisten lisäksi joukko järjestöjen vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. Järjestöjen tehtävänä oli lisäksi harjoitella henkisen huollon ja muun tuen antamista vakavassa onnettomuustilanteessa.  

Harjoitus jatkui Kanta-Hämeen keskussairaalassa harjoituspotilaiden hoidolla. Harjoituksen tavoitteena oli testata Kanta-Hämeen keskussairaalan valmiutta sekä ohjeita.  Ensihoito raportoi harjoitustilanteessa potilaan kunnon ja tiedot päivystyksessä vastaanottavalle taholle. Harjoituspotilaan tilanne käytiin akuuttiryhmän kanssa läpi ja kartoitettiin hoidon tarve ja seuraavat askeleet. Erikoistuvat akuuttilääkärit arvioivat Teemu Koivistoisen johdolla vakavasti loukkaantuneiden potilaiden tilanteen ja mitä kulloinkin pitää ottaa huomioon. Viestinnän kulkua harjoituksen aikana käytiin läpi koko sairaalaan kuulutuksin, prosessissa keskeisten henkilöiden sekä aina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaan asti informoiden. Harjoituksessa käytiin läpi sisäisen ja ulkoisen viestinnän prosessi.

- Sairaalaan annettiin tieto suuronnettomuusharjoituksesta koko sairaalaan, alettiin kasata potilaiden vastaanottoryhmiä ja hoitoryhmiä, viestittiin tilanteesta muihin kriittisiin yksiköihin, kuten leikkaussalit ja teho-valvonta sekä sairaalan johdolle. Harjoituksessa testattiin myös esimerkiksi sitä, miten paljon, ja kuinka nopeasti, saisimme lisähenkilökuntaa vapailta. Oli ilo todeta, että olisimme saanut sairaalalle nopeasti reilut 40 hoitajaa ja lääkäriä pelkästään päivystyksen henkilökunnasta. Toivon, että emme joudu testaamaan toimintaa tositilanteessa, harjoituksen perusteella voin olla rauhallisin mielin, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkäri Veli-Pekka Rautava.

UUTINEN / 06.09.2023

Kuviteltu kemikaalionnettomuus testasi viranomaisten yhteistoimintaa Riihimäellä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, ensihoito, poliisi sekä puolustusvoimat olivat keskiviikkona koolla yhteisessä VALPAS 2023 -harjoituksessa Riihimäellä.

Harjoituksessa simuloitiin tilanne, jossa Würthin pääkonttorilla Riihimäellä tapahtuu tulipalo ja kemikaalionnettomuus. Keskiviikon harjoitukseen osallistuivat lisäksi Riihimäen kaupunki sekä joukko järjestöjen vapaaehtoisia.

Harjoitusta oli suunniteltu viranomaisten yhteistyönä keväästä alkaen. Tapahtuman painopisteenä oli viranomaisten välisen yhteistyön ja valmiuden harjoittelu. VALPAS 2023 -harjoitus on myös osa Kanta-Hämeessä tällä viikolla toteutettavaa paikallispuolustusharjoitusta.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli tilanteessa pelastustoimintaa ja ensihoito puolestaan kemikaalille altistuneiden hoitoa. Hyvinvointialue on uusi toimija viranomaisten joukossa, ja siksi häiriötilanteiden aikaisen yhteistoiminnan harjoitteleminen oli Oma Hämeelle tärkeä mahdollisuus, kertoo onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala. 

– Harjoitusaiheiksi valikoitiin teemat, joissa eri toimijoiden osaamista ja rooleja voitiin harjoittaa mahdollisimman tehokkaasti, jatkaa Haapala.

Puolustusvoimien tehtävänä oli turvata harjoituksessa pelastustoimintaa sekä eristää onnettomuusaluetta. Poliisin roolina oli muun muassa tutkia tulipalon syytä ja mahdollista tahallisuutta – harjoituksessa tulipalon kuviteltiin syttyneen räjähdyksestä, jonka aiheutti kiinteistön yllä lentänyt drone.

Würthille yrityksenä harjoitus oli iso ponnistus, koska kuvitellun tulipalon ja kemikaalionnettomuuden vuoksi koko henkilöstön piti poistua hetkeksi työpisteiltään. Järjestöt olivat myös tärkeässä roolissa, niiden vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. 

Harjoituksesta saatuja havaintoja hyödynnetään hyvinvointialueella viranomaisyhteistyön sekä varautumiseen suunnittelussa. Viranomaisten yhteistoimintaharjoitus jatkuu torstaina Hämeenlinnassa – silloin harjoitellaan toimintaa paikalla, jossa on romahtanut rakennus.

– Harjoitusten kokonaistavoitteethan tässä ovat täyttyneet hyvin jo nyt. Yhteinen suunnittelu on vienyt viranomaisten yhteistyötä jo paljon eteenpäin, toteaa harjoitusten koordinoinnista vastaava majuri Tatu Pulkkinen Panssariprikaatista. 

UUTINEN / 06.09.2023

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan marras-joulukuussa

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla.

Influenssarokote

Maksuton influenssarokotus annetaan seuraaville henkilöille:

• Raskaana olevat
• 65 vuotta täyttäneet
• Alle 7-vuotiaat lapset
• Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• Asepalveluksessa olevat
• Pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat
• Potilastyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon henkilöstö
• Influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiriin kuuluvat. Rokotus on maksuton vain, jos lähipiiriin kuuluva on toistuvasti lähikontaktissa ihmiseen, joka on erityisen altis vakavalle influenssalle tai jos alttiille ihmiselle itselleen ei voi antaa influenssarokotusta.

Omalta terveysasemalta tai perhekeskuksesta voi pyytää rokotereseptiä, jos ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotteeseen.

Koronarokotteen tehosteannos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee koronarokotteen tehosteannosta seuraaville henkilöille:

• 65 vuotta täyttäneet
• 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
• 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset

Koronatehosteen ja influenssarokotteen lääketieteelliset riskiryhmät vastaavat toisiaan. Koronarokotteena käytetään uutta Comirnaty XBB.1.5-varianttivalmistetta. 

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote on mahdollista saada yhdessä influenssa- ja koronarokotteen kanssa.

Pneumokokkirokotteen saavat maksutta seuraavat henkilöt:

• Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavat 65–84-vuotiaat
• Alle 75-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset
• Kantasolusiirron saaneet
• Alle 75-vuotiaat vaikeaa munuaistautia sairastavat henkilöt

Henkilö, joka on saanut aiemmin pneumokokkikonjugaattirokotteen (kauppanimi mm. Prevenar, Apexxnar, Vaxneuvance), ei tarvitse uutta annosta.

Rokotusten ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46 (13.11. alkaen). Rokotuksia on mahdollista saada ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla. Rokotuksen voi saada myös oman vastaanottokäynnin yhteydessä.

Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta. 65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemalla. Kotihoidon asiakkaiden ja palveluasumisen asukkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi.

THL suosittelee iäkkäille ja tietyille riskiryhmille koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta uudella varianttivalmisteella - Tiedote - THL

Influenssarokote - THL

Alttiiden henkilöiden lähipiirin influenssarokotukset - THL

Pneumokokkirokotetta tarjotaan maksutta nyt myös osalle astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavista sekä voimakkaasti immuunipuutteisista - Tiedote - THL

UUTINEN / 05.09.2023

Juha Isosuo valittiin aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi

Kanta-Hämeen aluevaltuustolle valittiin tiistaina Forssassa uusi puheenjohtaja ministerin tehtäviinsä keskittyvän Sanni Grahn-Laasosen tilalle.

Kanta-Hämeen aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Juha Isosuo (kok.). Isosuo valittiin sosiaaliturvaministerin tehtäviinsä keskittyvän Sanni Grahn-Laasosen tilalle. Grahn-Laasonen luopui myös valtuustopaikastaan ja hänen tilalleen Kokoomuksen aluevaltuutetuksi nousee Pia Yli-Pirilä.

Aluevaltuusto teki myös muita henkilövalintoja. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) luopuu myös aluevaltuutetun luottamustoimestaan. Hänen tilalleen aluevaltuuston nousee Sanna Jämsén (ps.). 

Myös aluehallituksessa tapahtuu henkilövaihdos. Anne Lindgren (vihr.) luopuu paikastaan ja hänen tilalleen tulee 30.9. alkaen Hannele Saari (kd.). Muutos perustuu Kristillisdemokraattien ja Vihreiden keskinäiseen sopimukseen aluehallituspaikan jakamisesta. Saari on toiminut aiemmin aluehallituksessa varajäsenenä ja hänen tilalleen varajäseneksi valittiin Sari Jokinen (vihr.).
Sari Jokisen tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan valittiin Maija Kranni (vihr.). Yksilöasioiden jaostoon Elise Lindroosin (vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Riitta Romu (vas.). 

Kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen piti aluevaltuutetuille infon Oma Hämeen taloustilanteesta. Hyvinvointialueen talouden tasapainotustarve on kasvanut entisestään, koska valtion rahoitus on pienentynyt. Lisäksi taloustilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi vuokratyövoiman sekä ostopalvelujen kasvaneet kustannukset. 

Uusi toimiala perustettiin

Aluevaltuusto päätti tiistaina Forssassa pidetyssä kokouksessaan myös hallinto- ja palkkiosääntöjen päivityksistä – ne hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Hallintosäännön päivityksessä aluevaltuusto perusti hyvinvointialueelle kuudennen toimialan. Uuden, strategia ja integraatio -toimialan päätehtävänä on vastata hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpiviemisestä ja palveluiden integroimisesta. 

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi myös tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman tilikausille 2023-2024. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin.

Aluevaltuusto keskusteli pitkään Oma Hämeen neuvolasuunnitelmasta sekä lähisuhdeväkivallasta ja sen torjumisesta. Neuvolasuunnitelmaan oli kirjattu elämänkaarilautakunnassa toivomus neuvolapalvelujen järjestämisestä ensisijaisesti lähipalveluna. Valtuusto keskusteli siitä, mitä lähipalvelu tarkoittaa ja mitä lapsiperheet tarvitsevat. Neuvolasuunnitelmaan ehdotetut muutokset ja lisäykset kuitenkin kaatuivat äänestyksissä ja neuvolasuunnitelma hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Lähisuhdeväkivalta nousi keskustelun aiheeksi valtuustoaloitteen kautta. Lähisuhdeväkivallan haittojen torjumisesta on tehty aiemmin valtuustoaloite, jossa vaadittiin hyvinvointialueelta lisäpanostuksia lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi. Aloitteeseen annettuun vastaukseen tehtiin kokouksessa lisäys, jonka mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle on luotava Oma Hämeessä konkreettiset tavoitteet ja mittarit niiden seurantaan. Työn edistymisestä on raportoitava osana hyvinvointikertomusta.

Kokouksen aluksi valtuusto piti hiljaisen hetken Irmeli Lehtosen (kd.) muistoksi. Lehtonen oli varavaltuutettu sekä turvallisuuslautakunnan varsinainen jäsen.

Kokouksen tallenne on katsottavissa Youtubesta. Kokouksen esityslista puolestaan löytyy täältä.
 

UUTINEN / 05.09.2023

Oma Häme osallistuu Kanta-Hämeen viranomaisten yhteistoimintaharjoitukseen tällä viikolla

Oma Häme osallistuu Panssariprikaatin koordinoimaan, viranomaisten yhteistoimintaharjoitukseen tällä viikolla. VALPAS 2023 -harjoituksessa Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Puolustusvoimat sekä poliisi harjoittelevat yhteistoimintaa sekä yhteistyötä muiden harjoitukseen osallistuvien kanssa. Hyvinvointialueelta harjoitukseen osallistuu henkilökuntaa muun muassa pelastuslaitokselta, ensihoidosta, Kanta-Hämeen keskussairaalasta sekä viestinnästä.

VALPAS-harjoituksessa on mukana myös maakunnan kuntia sekä iso joukko järjestöjä. He harjoittelevat väestönsuojeluun, evakuointeihin ja pelastustoimintaan liittyviä tilanteita yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Harjoituksen painopiste onkin viranomaisten välisessä yhteistyössä ja valmiuden harjoittelussa. Kolmas sektori on nyt ensimmäistä kertaa laajana joukkona mukana tällaisessa harjoituksessa. 

Samaan aikaan Puolustusvoimilla on oma paikallispuolustusharjoituksensa, jossa paikallisjoukot harjoittelevat alueellisia suojaus- ja taistelutehtäviä.

Harjoitus näkyy asukkaille liikenteessä 

Harjoituksen vuoksi Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkikuvassa näkyy tällä viikolla tavallista enemmän eri viranomaisten ajoneuvoja harjoituksen vuoksi. Myös hälytysajoneuvoja voi liikkua normaalia enemmän. Liikenteessä kehotetaan varovaisuuteen kalustoa kohdattaessa. Harjoituksella ei ole muita vaikutuksia asukkaiden arkeen.

Puolustusvoimien omaan harjoitukseen liittyy myös ammuntoja, jotka tapahtuvat Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella 4.–8. syyskuuta.

Harjoitusviikolla järjestetään lisäksi yleisölle avoimia iltatapahtumia, joissa on viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoita kertomassa valmiustaidoista ja poikkeustilanteisiin valmistautumisesta.

Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: 

• Forssassa tiistaina 5.9. Monitoimikeskus Akvarellissa (Pihlajakatu 9) 
• Riihimäellä keskiviikkona 6.9.  Riihimäen kirjastolla (Kauppakatu 16)
• Hämeenlinnassa torstaina 7.9. Kumppanuustalon 2 krs (Kirjastokatu 1) 
• Kaikki tilaisuudet alkavat klo 17.30 

Lue lisää yleisötilaisuuksista

UUTINEN / 04.09.2023

Aluevaltuustolle valitaan uusi puheenjohtaja tiistaina Forssassa

Kanta-Hämeen aluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Tiistaina kokoontuva valtuusto valitsee itselleen uuden puheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tilalle. 

Sosiaaliturvaministerinä toimiva Grahn-Laasonen on pyytänyt eroa aluevaltuutetun luottamustoimesta sekä aluevaltuuston puheenjohtajan tehtävästä. Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) pyytää eroa aluevaltuutetun luottamustoimesta. Aluevaltuusto kutsuu uudet valtuutetut Grahn-Laasosen ja Ranteen tilalle valtuustoon.

HAMK:in auditoriossa Forssassa pidettävää kokousta voi seurata Yoututubesta suorana klo 17 alkaen.

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös hallinto- ja palkkiosääntöjen päivityksistä. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Lisäksi aluevaltuusto saa tietoa valtion rahoituksen muutoksesta, josta kerrottiin perjantaina. Valtion rahoitus laski – inflaatio ja korkojen nousu kurittavat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloutta tänä vuonna - Oma Häme (omahame.fi)

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori 

UUTINEN / 04.09.2023

Kotihoito ottaa avaimettoman ovenavauksen käyttöön Lopella

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen Lopelle. Muualla hyvinvointialueella järjestelmä on jo laajalti käytössä. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan syksyn aikana kotihoidon asiakkaiden oviin Lopella. Muutoksista sovitaan asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt noin 120 asiakkaalle. Yhteensä Lopella on tällä hetkellä lähes 200 kotihoidon asiakasta. 

–  Lukko asennetaan lähtökohtaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Asennus edellyttää asiakkaan suostumusta ja vuokrahuoneistoissa myös asunnon omistajan ja isännöitsijän lupaa. Asunnon lukon ja oven on oltava sellaisia, joihin sähköisen lukon voi asentaa ilman suurempia lisätöitä, valottaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen. 

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.  

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin.  

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

UUTINEN / 04.09.2023

Neuvola-chat avautuu 5. syyskuuta

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelut avautuvat asukkaille syys-lokakuussa. Chat-palvelussa voit hoitaa helposti ja nopeasti neuvolaikäisten lapsiperhe-elämään, raskauteen tai ehkäisyasioihin liittyviä asioita.

Terveydenhoitajamme auttavat sinua myös perhesuunnitteluun ja lapsettomuuteen tai raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi chat-palvelussa voit perua tai varata vastaanottoaikoja. Neuvola-chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.15–10.15.

Palvelu avautuu tiistaina 5. syyskuuta Janakkalassa sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla asuville. Forssan seudun asukkaille palvelu on käytettävissä 2. lokakuuta alkaen. Hattulan osalta aikataulu on vielä auki.

Sairaanhoidollisissa asioissa ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvissä asioissa kuuluu asioida sairaanhoitaja-chatissa. Hoitovapaatodistuksia ei siis kirjoiteta neuvola-chatissa.

Sairaanhoitaja- ja neuvola-chatin löydät, kun napsautat tämän sivun oikeasta alakulmasta kohtaa "Digitaaliset terveyspalvelut".

UUTINEN / 04.09.2023

Älykäs esitietolomake nopeuttaa ja helpottaa chat-asiointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti ensimmäisenä hyvinvointialueena käyttöön älykkään esitietokyselyn, CE-merkityn lääkinnällisen laitteen Smart Symptom Check -ohjelmiston, osana chat-palvelua.

Oma Häme otti kesäkuun alussa käyttöön digitaaliset terveyspalvelut, joihin kuuluu sairaanhoitajan chat-palvelu. Palvelussa asiakkaiden käytössä ovat myös Omaolon oirearviot ja muuta itsehoitoa tukevaa sisältöä. Oma Hämeen käyttämä chat-ratkaisu mahdollistaa kuvien liittämisen, videopuheluun vaihtamisen sekä keskustelun siirtämisen lääkärille tarpeen mukaan. 
 
Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaat, joilla on jokin sairaus tai oire, ohjautuvat vahvan tunnistautumisen jälkeen esitietolomakkeelle. Ennen sairaanhoitajan keskustelua kerätään esitietolomakkeen kautta tietoja asiakkaasta. Tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti. Sairaanhoitaja-chattiin vastaava ammattilainen saa asiakkaan ilmoittamat esitiedot tutustuttavaksi ja pystyy niiden avulla tarkentamaan asiakkaan tilannetta. 
 
Esitiedot tukevat myös ammattilaisen kirjaamista, sillä ne on helppo siirtää potilastietojärjestelmään. Lisäksi ohjelmisto tarjoaa kiireellisen hoidon perusteiden mukaisia suosituksia hoidon ja kirjaamisen tueksi. 
 
Oma Hämeessä on saatu hyviä kokemuksia chatin kautta saadusta palvelusta. Chatissa on käyty reilusti yli 2 000 kertaa, ja sekä asiakasmäärä että positiivinen asiakaspalaute ovat olleet kasvussa. Jopa 88 % palautteen antajista antoi palvelusta positiivista palautetta. Myös chatissa työtään tekevät sairaanhoitajat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. 
 
– Älykäs esitietolomake nopeuttaa asiakkaan asian käsittelyä, koska se antaa vastaukset heti muuten erikseen kysyttäviin kysymyksiin. Näin asiakkaan asiaa pystytään alkaa hoitaa ilman turhia välivaiheita. Tämä hyödyttää niin asiakasta, kuin asiaa hoitavaa ammattilaistakin, toteaa sairaanhoitaja Marica Lindroos. 
 
Uusi, älykäs esitietolomake yhdistettynä chat-palveluun tarjoaa useita etuja. Se nopeuttaa ja tehostaa palvelua. Lisäksi chat-keskustelussa voidaan keskittyä asiakkaan tilanteen tarkennuksiin ja varsinaiseen hoidon suunnitteluun. Samalla hoidon tarpeen arviointi vakioituu systemaattisesti kerättyjen esitietojen avulla. Esitietolomakkeen kautta kerätyt tiedot muodostavat asiakkaan oiretilanteesta koosteen, joka voidaan helposti siirtää potilastietojärjestelmään. Lisäksi JST Healthcare Solutions Oy:n valmistama Smart Symptom Check -ohjelmisto tarjoaa myös ammattilaiselle artikkelilinkkejä hoidon suunnittelun ja koodiehdotuksia kirjaamisen tueksi. 
 
Tavoitteena entistä toimivampi chat-palvelu
 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue halusi parantaa perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa ja hoitoon pääsyä ratkaisulla, joka yhdistää hoidon tarpeen arviointia nopeuttavan, älykkään esitietokyselyn ja chat-asioinnin. Kesäkuun alussa käyttöön otettiin SAG Flowmedik Oy:n chat-ratkaisu.
 
– Tavoitteenamme on tarjota entistä sujuvampi ja tehokkaampi chat-palvelu, sekä asiakkaidemme että ammattilaistemme avuksi, sanoo perusterveydenhuollon avopalvelujen tulosaluejohtaja Tiina Merivuori. 
 
Palveluvalikoimaan on jo aiemmin kuulunut Omaolo-palvelu, joka on myös CE-merkitty lääkinnällinen laite ja jonka avulla asiakas voi saada itsehoito-ohjeita, ajanvarausoikeuden tai yhteyden ammattilaiseen. Omaolossa on 16 yleisimpiin oireisiin soveltuvaa arviota, joita kannustetaan jatkossakin käyttämään. Uusi esitietokysely täydentää palvelua chat-palvelussa. 
 
Esitietoratkaisuna pilottikäytössä oleva Smart Symptom Check -ohjelmisto on kehitetty virallisten hoitosuositusten ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Se on CE-merkitty lääkinnällinen laite luokassa I. Esitietoratkaisu tarjoaa noin 750 erilaista kliinistä lähtötilannetta, jotka kattavat lähes kaikki aikuisten ja lasten hoidon tarpeen arviotilanteet. Palvelu hankittiin Kustannus Oy Duodecimilta, joka toimii ratkaisun jakelijana.
 
SAG Flowmedikin chattiin saatiin kytkettyä esitietoratkaisu nopeasti käyttöön kesäkuun alussa. Kahden ohjelmistotoimittajan yhteistyö on ollut hedelmällistä.
 
– Älykkäät esitietokyselyt parantavat tavoitteellisesti etänä tuotettavien palvelujen laatua ja tuottavuutta. Kyseisen ratkaisun yhdistäminen eKonsultaatioalustaan tapahtui nopeasti ja hallitusti, toteaa SAG Flowmedik Oy:n teknisenä arkkitehtina toimiva Jani Hallikainen.

UUTINEN / 01.09.2023

Valtion rahoitus laski – inflaatio ja korkojen nousu kurittavat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloutta tänä vuonna

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuluvan tilikauden tulosennuste osavuosikatsauksessa 1-6/2023 on 37 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä on noin 22 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä talousarviossa aiemmin ennakoitiin. Oma Hämeen muutetussa talousarviossa tilikauden alijäämäksi oli arvioitu vajaat 15 miljoonaa euroa. Erityisesti henkilöstökulut ovat kasvaneet, mikä johtuu vuokratyövoiman käytöstä sekä merkittävästi kasvaneista ostopalvelukustannuksista. Myös toimintatuotot jäävät lähes 9 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi.

Hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen ajoittuu taloudellisesti erittäin haastavaan ajankohtaan. Yleinen kustannuskehitys on ollut jo reilun vuoden ajan selvästi vuosituhannen kovinta ja inflaation vaikutus on heijastunut myös hyvinvointialueen toimintakuluihin, joista noin 450 miljoonaa euroa on palvelu- tai tavarahankintoja. Valtio ei ole huomioinut nykyistä inflaatiovauhtia hyvinvointialueiden rahoituksessa. Myös raju korkojen nousu vaikeuttaa taloustilannetta, samoin kuin henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat, jotka pakottavat hankkimaan lisää ostopalveluita.

Valtion rahoitus päivittyi 31.8.

Valtiovarainministeriö on päivittänyt hyvinvointialueiden vuosien 2023 ja 2024 rahoituslaskelmat kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten tiedoilla. Tiedot on julkaistu 31.8. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen taso nousi valtakunnallisesti 106 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus laski kevään laskelmiin verrattuna yhteensä 23 miljoonaa euroa vuosille 2023 ja 2024. Kuluvan vuoden rahoitus laski noin 9 miljoonaa euroa. Muutosta ei ole huomioitu hyvinvointialueen osavuosikatsauksessa. Rahoituksen muutos kasvattaa hyvinvointialueen alijäämän noin 46 miljoonaan euroon vuodelle 2023.

Merkittävin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttava muutos oli Hämeenlinnan kaupungin vuodelta 2022 siirtyvissä kustannuksissa. Hyvinvointialueelle tieto siirtyvien kustannusten muutoksesta saatiin valtiovarainministeriön rahoituslaskelman päivityksestä.

– Rahoituksen iso muutos tuli tietoon eilen. Katsomme rauhassa syyskuun aikana, miten muuttunut tilanne huomioidaan. Palvelut täytyy asukkaille tuottaa, oli talouden tilanne mikä tahansa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Rahoituksen muutos vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueen toimintaan. Hyvinvointialue käynnistää muutoksen vaikutusten arvioinnin välittömästi. Hyvinvointialueen on mahdollista esittää rahoituslaskelman oikaisua valtiovarainministeriölle 30.9. mennessä.

– Rahoituslaskelman yllättävä muutos on harmillinen hyvinvointialueelle ja luo epävarmuutta rahoitusjärjestelmää kohtaan. Muutoksen taustat ja perusteet selvitetään tarkalla tasolla. Sen jälkeen teemme johtopäätökset ja toimenpidesuunnitelmaesityksen syyskuun aikana, Olli Naukkarinen toteaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoa tiedotetaan rahoituksen muutoksesta 5.9. kokouksessa.

UUTINEN / 31.08.2023

Laki raskauden keskeytyksistä muuttuu 1. syyskuuta

Raskaudenkeskeytyksiä koskeva laki muuttuu 1. syyskuuta alkaen. Jatkossa 12 raskausviikkoon asti abortin voi saada omasta pyynnöstä, ja siihen tarvitaan yhden lääkärin arviointi. Asiakkaalle tulee jatkossa yksi lääkärikäynti vähemmän, koska aiemmin aborttiin on tarvittu kahden lääkärin arvio.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella raskauden keskeytykseen haluavat asiakkaat voivat olla yhteydessä oman lähialueensa neuvolapalveluihin, Yhteydenoton voi tehdä puhelimitse tai myöhemmin syksyllä avattavan neuvola-chatin kautta. 

Puhelinhaastattelun jälkeen asiakas ohjataan laboratoriotutkimuksiin ja varaamaan aikaa Oma Hämeen naistentautien poliklinikoilta keskeytystä varten. Keskeytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa, jossa myös suunnitellaan tarvittaessa raskauden ehkäisy. Neuvolasta saa tarvittaessa myös psykososiaalista tukea.

Raskaudenkeskeytyksen palvelupolku asiakkaille avautuu syksyn aikana omahame.fi-sivustolla. Neuvolatoimintaa kehitetään niin, että jatkossa raskauden keskeytyksen voi hoitaa myös joissakin alueen neuvoloissa.
 

UUTINEN / 31.08.2023

Palveluverkkoselvitys ja kuntayhteistyö esillä aluehallituksen seminaarissa

Aluehallitus kokoontui tiistaina syksyn ensimmäiseen seminaariinsa Riihimäelle. Käsittelyssä oli hyvinvointialueen ajankohtaisia asioita ja kehityshankkeita. Syksyn päätöksenteko on jo hyvässä vauhdissa, kun aluevaltuustokin kokoontuu ensi viikolla.

Aluehallitus keskusteli tiistaina muun muassa Oma Hämeen palveluverkkoselvityksestä sekä palkkaharmonisaatiosta. Aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan (sd.) mukaan seminaariin valikoitui tärkeitä, keväällä valmisteltuja aiheita, joihin nyt syvennyttiin tarkemmin. 

— Työntekijäkokemuksen kehittäminen on hyvinvointialueella erittäin tärkeää ja palkkausjärjestelmä ja sen valtakunnalliset muutokset keskusteluttivat aluehallitusta. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä pohdittiin mm. erilaisia mahdollisuuksia kuntien kanssa tehtävän yhteistyön syventämiseen, kertoo Lepola. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli seminaarissaan Oma Hämeen brändiä, jota ollaan parhaillaan työstämässä sekä sai tilannekatsauksen Riihimäen sote-keskushankkeen suunnittelusta. 

Asukkaiden kuulemiseen tulee panostaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa ja se valmistuu marras-joulukuun vaihteessa. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoselvitystä joulukuun kokouksessaan. 

Aluehallituksen mukaan toimipisteverkkoon liittyvissä päätöksissä on otettava huomioon henkilöstön saatavuus. Lisäksi aluehallituksen mukaan palveluverkon ja lähipalveluiden suunnittelussa tulee huomioida asukkaiden liikkuvuus. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa pitäisi puolestaan aluehallituksen mukaan huomioida kuntien kiinnostus yhteistyön laajentamiseen lähipalveluiden järjestämisessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 

Aluehallitus painotti sitä, että asukkaiden kuulemiseen tulee panostaa riittävän ajoissa. Lisäksi aluehallitus toivoi selkeyttä siihen, miten palveluverkko määritellään sekä siihen, mistä asioista päättää aluehallitus ja mistä asioista aluevaltuusto.

Aluehallitus tutustui seminaarin yhteydessä Riihimäen lasimuseoon. Aluehallituksen seuraava kokous on 11. syyskuuta. Aluevaltuusto sen sijaan on koolla ensi tiistaina Forssassa. 

UUTINEN / 30.08.2023

Aluehallitus vakinaisti Oma Hämeen toimialajohtajat ja perusti uusia virkoja kotisairaalaan sekä ikäihmisten asiakasohjaukseen

Aluehallitus päätti maanantaina viiden toimialajohtajan määräaikaisten virkojen muuttamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi. Näin ollen hyvinvointialueen toimialajohtajien virat vakinaistetaan 1. syyskuuta alkaen. Päätös koskee konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savolaa, ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Satu Ala-Kokkoa, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junnista, terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalaista sekä pelastusjohtaja Petri Talikkaa.

Kaikki toimialajohtajat ovat hyvinvointialueen vakituisia viranhaltijoita ja heidän virkansa siirtyivät vuodenvaihteessa liikkeenluovutuksessa hyvinvointialueelle. Oma Hämeen toiminnan käynnistyttyä toimialajohtajien vanhat virkatehtävät sellaisenaan ovat loppuneet. Viranhaltijalain mukaan näin ollen toimialajohtajilla on perusteet tulla valituksi ilman hakumenettelyä. Toimialajohtajilla on määräaikaiset virat kuluvan vuoden loppuun. Nyt virat muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi, mikä turvaa hyvinvointialueen kehittämistä sekä toimialojen johtamista. Toimialajohtajat täyttävät virkojensa kelpoisuusvaatimukset ja ovat hoitaneet tehtäviään ansioituneesti.

Asiakasohjaukseen ja kotisairaalaan panostetaan 

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa 16 virkaa, jotka sijoittuvat perhe- sosiaali- ja vammaispalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä terveydenhuoltoon. Kaikki virat eivät ole uusia, sillä osassa kyseessä on toimen muuttaminen viraksi.

Ikäihmisten palveluiden asiakasohjaukseen perustetaan 11 uutta palveluohjaajan virkaa. Viroilla vahvistetaan ikäihmisten asiakasohjausta, mikä on yksi Oma Hämeen strategisista painopisteistä. 

Terveydenhuollon toimialalle perustetaan yksi uusi osastonhoitajan virka perusterveydenhuollon sairaalapalveluihin. Tehtävä liittyy kotisairaalatoiminnan laajentumiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumis- ja kuntoutuspalveluihin perustetaan palveluohjaajan virka. Virka liittyy asiakasmäärän huomattavaan kasvuun ja palvelualueen toiminnan kehittämiseen. Virka täytetään aluksi määräaikaisesti. Lisäksi perhekeskuspalveluihin perustetaan sosiaaliohjaajan virka vastaamaan kasvaneisiin asiakasmääriin. 

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan kaikki asiat esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 11. syyskuuta. Aluevaltuusto sen sijaan on koolla ensi tiistaina Forssassa. 

UUTINEN / 30.08.2023

Oma Hämeen palveluita kehitetään väestön tarpeiden mukaan – palveluverkkoselvitys on parhaillaan käynnissä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa ja se valmistuu marras-joulukuun vaihteessa.

Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Kunnilta hyvinvointialueelle siirtynyttä palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudelleen ilman kuntarajoja suhteessa väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstön saatavuus tai valtionrahoituksen taso eivät mahdollista nykyisellä palvelurakenteella jatkamista. 

Palvelurakenteessa ei tarkastella vain toimipisteitä, vaan pohdinnassa on myös se, miten palvelut tuotetaan alueen ihmisille. Oma Hämeen strategian mukaisesti palvelurakennetta kevennetään. Samalla panostetaan kotiin annettaviin ja liikkuviin palveluihin sekä digipalveluihin. 

– Nyt on tarkoituksena selvittää, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Samalla tarkastellaan toimitilojen teknistä kuntoa, sijaintia, kustannuksia ja käyttöastetta. Selvityksessä kartoitetaan, miten ja missä palveluita on perusteltua tuottaa ja miten ne tuotetaan, selittää rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan kolmea ajanjaksoa: ensin tehdään lyhyen aikavälin tarkastelu 2024–2026. Pidemmän aikavälin tarkasteluissa 2026–2030 ja 2030–2040 ovat keskiössä henkilöstön saatavuus ja väestön muuttuva palveluiden tarve.

Oma Hämeen strategia ja talouden tasapainottamisohjelma ohjaavat palveluiden kehittämistä ennaltaehkäiseviin sekä kotona asumista mahdollistaviin palveluihin. Kotisairaalatoimintaan on panostettu paljon. Lisäksi kesän alussa avattiin digitaaliset terveyspalvelut kantahämäläisille. Digipalvelut laajenevat pian, kun Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan käyttöön syys-lokakuun vaihteessa.

Asukkaita ja sidosryhmiä kuullaan laajasti

Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoselvitystä joulukuun kokouksessaan. Silloin käsittelyssä ovat selvityksen pohjalta laaditut tulevaisuuskuvat sekä eri palveluiden määrittelyt.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille. Oma Hämeen palveluihin on tulossa muutoksia, joita suunnitellaan ja valmistellaan huolella.

Selvitystä käsitellään ennen päätöksentekoa hyvinvointialueen päättäjien ja lautakuntien sekä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Kanta-Hämeen kuntien kanssa tila-asioita pohditaan lokakuussa, jolloin Oma Hämeen edustajat kiertävät maakunnan 11 kuntaa. Myös alueen väestöä kuullaan palveluverkosta.

UUTINEN / 29.08.2023

Häiriö ohi | Kanta-palveluissa on havaittu häiriö

Kanta-palvelun häiriö on ohi ja palvelu toimii taas normaalisti.

---

Kanta-palveluissa on havaittu häiriö. Häiriö alkoi 28.9.2023 klo 10.25. Häiriöstä johtuen palvelussa esiintyy hitautta. Häiriö on tutkinnassa.

Kansalaisten toiminta häiriötilanteissa:
https://www.kanta.fi/fi/hairiotilanteet

UUTINEN / 28.08.2023

Hoitotakuu kiristyy 1. syyskuuta – nämä asiat Oma Hämeen asiakkaan on syytä tietää muutoksesta

Syyskuun alussa astuvat voimaan hoitotakuun kiristykset perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Asiakkaan tulee päästä hoitoon perusterveydenhuoltoon 14 vuorokaudessa, jos hoidon tarpeen arviossa niin todetaan. Suun terveydenhuollossa hoitoon on päästävä neljässä kuukaudessa. 

Lakiuudistuksella halutaan nopeuttaa suomalaisten hoitoon pääsyä. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2022 lakimuutoksen, joka astuu voimaan 1. syyskuuta. Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon enimmäisaikoihin ei ole tehty muutoksia.

Oma Häme on varautunut hoitotakuun muutoksiin monin eri tavoin koko vuoden. Kesäkuun alussa avatut digitaaliset terveyspalvelut ovat yksi keino. Kaikilla kantahämäläisillä on mahdollisuus saada neuvontaa ja hoitoa sairaanhoitaja-chatissa sekä tarvittaessa lääkäriltä. Digitaaliset palvelut laajenevat vielä syksyn aikana ja Oma Häme –sovellus saadaan käyttöön syys-lokakuussa.

Oma Häme ennakoi haasteita hoitotakuun toteutumisessa. Terveydenhuollossa takuuseen ei päästä kattavasti resurssivajeen vuoksi. Tilanne on sama suun terveydenhuollossakin. 

– Osassa terveydenhuollon palveluista takuuseen päästään jo nyt. Mutta hoitotakuun kiristyminen yhdistettynä hyvinvointialueiden aloittamiseen aiheuttaa valtavasti työtä. Aloitusta olisi ollut hyvä porrastaa, koska toiminnallisten uudistusten edistäminen yhtä aikaa organisaatiouudistuksen kanssa on ongelmallista. Kanta-Hämeessä yksiköitä on siirtynyt hyvinvointialueelle hyvin erilaisista lähtötilanteista; erilaisilla rahoituksilla ja henkilöstöresursseilla, muistuttaa perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

– Kiireettömässä hammashoidossa pääsemme melko hyvin neljän kuukauden odotusajan sisään. Tämä ei kuitenkaan toteudu jokaisessa toimipisteessä vielä syyskuun alusta alkaen. Oma Hämeelle on periytynyt ruuhkaantuneita toimintoja suun terveydenhuoltoon, toteaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Asiakkaalle tehtävä arvio hoidon tarpeesta saman päivän aikana

1. syyskuuta alkaen hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, kun asiakas ottaa yhteyttä. Näin toimitaan riippumatta siitä, tuleeko asiakas terveyskeskukseen vai onko hän yhteydessä puhelimitse tai vaikka chatin kautta. Tarvittaessa asiakkaaseen ollaan yhteydessä vielä virka-ajan jälkeen.
Hoidon antamisen tavasta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiointi voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä.

Kiireettömään hoitoon päästävä kahdessa viikossa

Asiakkaan tulee päästä perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon 14 vuorokaudessa. Jos tarjottu palvelu tai aika ei sovi asiakkaalle, voidaan ajasta poiketa. Tiukennettu hoitotakuu koskee sairastumista, vammaa, pitkäaikaissairauden vaikeutumista tai uusia oireita tai toimintakyvyn alenemaa. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. 

Asiakas voidaan myös tarvittaessa ohjata muualle kuin hänen omalle terveysasemalleen. Ensisijaisesti hoitoa pyritään tarjoamaan omalla asemalla hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus jäädä odottamaan hoitoa omalle terveysasemalle tai tietylle ammattihenkilölle. Tällöin hyvinvointialueella ei ole velvoitetta järjestää hoitoaikaa hoitotakuuajassa.

Jos hyvinvointialue ei pysty järjestämään asiakkaalle vastaanottoaikaa säädetyssä enimmäisajassa, on sen järjestettävä asiakkaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualla, esimerkiksi toisella hyvinvointialueella tai ostopalvelujen kautta. Tästä ei saa aiheutua asiakkaalle ylimääräisiä kuluja.

Kiireettömään suun terveydenhuoltoon päästävä neljässä kuukaudessa

Suun terveydenhuollossa kiristyneen hoitotakuun mukaan asiakkaan on päästävä kiireettömään hammashoitoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Aiemmin määräaika oli kuusi kuukautta. Myös hammashoidossa hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä.

Kaikissa Oma Hämeen hammashoitoloissa ei tulla vielä syyskuun aikana pääsemään neljän kuukauden määräaikaan. Mikäli asiakkaan lähihoitolassa ei odotusaika toteudu, hänelle tarjotaan aikaa toimipisteeseen, missä odotusaika on lyhyempi. Asiakas saa itse valita toimipisteiden ja odotusaikojen väliltä itselleen sopivimman vaihtoehdon. 

14 vuorokautta ei koske kaikkia terveyspalveluja 

Hoitotakuun kiristyminen ja hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa ei koske kaikkia terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien mukaiset hoitotapahtumat eivät kuulu hoitotakuuseen. Kiristynyt hoitotakuu ei koske myöskään seulontoja, terveystarkastuksia, rokotuksia eikä seurantakäyntejä. Erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen ei tule muutoksia. 

Suun terveydenhuollossa hoitotakuuaika ei koske asiakkaita, joilla on jo olemassa oleva hoitosuunnitelma. Takuuaika ei myöskään koske lasten ja nuorten neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluihin kuuluvaa hammashoitoa, jolla on omat määräajat. 

Hoitotakuuseen on tulossa lisää kiristyksiä 1.11.2024. Silloin hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

UUTINEN / 28.08.2023

Häiriö ohi / Takaisinsoittojärjestelmässä on tällä hetkellä valtakunnallinen häiriö

TeleQ takaisinsoittojärjestelmän häiriö on ohi ja palvelu toimii taas normaalisti.

---------------

Takaisinsoittojärjestelmässä on tällä hetkellä valtakunnallinen häiriö ja tulleita takaisinsoittopuheluita ei pystytä soittamaan tällä hetkellä.

Kiireellisissä asioissa voit olla yhteydessä chatin kautta, joka löytyy https://omahame.fi/ etusivulta.

Hämeenlinnan suunterveydenhuoltoon voi soittaa numeroon 0509119475, jos on särkyä tai turvotusta. Numero on käytössä 28.8.

Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita 112.

UUTINEN / 28.08.2023

Terveys ja talous -päivät kokoavat sote-ammattilaiset Hämeenlinnaan

Valtakunnalliset Terveys ja talous -päivät järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Scandic Aulangolle kokoontuu 30.–31. elokuuta pari sataa henkeä Kaaoksesta kosmokseen? -teeman ympärille.

Tapahtumassa käsitellään monipuolisesti ajankohtaisia sote-teemoja ja hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyviä aiheita. Sote-ammattilaisille suunnattuun tapahtumaan osallistuu lisäksi päättäjiä sekä sote-alan vaikuttajia. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta on tapahtumassa useita puhujia, muun muassa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ja aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tapahtuman järjestävät yhdessä Terveys ja talous - sekä Hämeen Terveys ja talous -yhdistykset. Terveys ja talous ry toimii terveydenhuollon hallinto- ja talousammattilaisten sekä terveyskasvatuksen ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Viime vuonna Terveys ja talous -päivät järjestettiin Oulussa ja ensi vuonna tapahtuma pidetään Helsingissä.

Nyt tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa sote-uudistuksen jälkeen. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy vahvasti tapahtumassa.

– Ohjelma on monipuolinen ja kansainvälinen, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet ensimmäisiä askeleitaan. Tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta. Tänä vuonna paneelikeskustelun erityisteemana on hallitusohjelma ja sen vaikutukset sote-uudistukseen, kertoo Terveys ja talous ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Herrala.

Tapahtumassa pohditaan muun muassa tukipalveluiden roolia, hyte-työn merkitystä, hyvinvointialueiden rahoitusta ja henkilöstön riittävyyttä. Tietojohtamista ja Ahveniston sairaala -hanketta esitellään myös osallistujille. Tutustu päivien ohjelmaan täällä.

Tapahtumassa on mukana myös kymmeniä näytteilleasettajia, jotka esittelevät terveydenhuollon ja talouden uusimpia innovaatioita ja ratkaisuja. Tapahtuma on osallistujille merkittävä myös verkostoitumisen näkökulmasta.
 

UUTINEN / 24.08.2023

Aikuissosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan tavoittaa jatkossa yhteisestä numerosta

Oma Hämeen aikuissosiaalityössä otetaan 1.9.2023 käyttöön uusi yhteinen puhelinneuvonta ja -ohjausnumero 03 629 6566.  

Kiireettömään puhelinneuvontaan ja -ohjaukseen voi olla yhteydessä esimerkiksi kun:  

• haluaa lisätietoa aikuissosiaalityön palveluista 
• kokee tarvitsevansa tukea esimerkiksi asumisen tai erilaisten asioiden hoitamiseen tai arjen hallintaan. 

Numero on avoinna: 
ma 10–12 
ti 13–15 
to 10–12 

Kun numeroon soittaa, tulee valita oma alue seuraavasti: 
1. HML, Hattula ja Janakkala
2. Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä 
3. Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi 

Talouteen liittyvissä ongelmissa puhelinneuvontaa ja -ohjausta saa myös hyvinvointialueen taloudellisen tuen yksiköstä, p. 03 629 6570. Numero on avoinna ma, ke ja pe klo 9–12. 

Mikäli on huolissaan aikuisesta henkilöstä, esimerkiksi siitä, kykeneekö hän huolehtimaan itsestään ja turvallisuudestaan, on mahdollista tehdä sähköinen huoli-ilmoitus. Mikäli ei ole mahdollista tehdä sähköistä huoli-ilmoitusta tai haluaa keskustella asiasta sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa, voi olla yhteydessä aikuissosiaalityön puhelinneuvontaan ja -ohjaukseen. 

UUTINEN / 24.08.2023

Lapsiperheiden yhteinen palveluohjaus ja neuvonta on aloittanut toimintansa

Kanta-Hämeen lapsiperheitä palvellaan nyt yhdessä numerossa. Uudesta palveluohjaus- ja neuvontanumerosta saa kiireetöntä tukea ja apua maanantaista torstaihin klo 9-12 numerosta 03 629 6565.

Kiireellisissä asioissa tulee ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, numeroon 03 629 6560. Jos lapsiperhe on jo jonkin palvelun asiakkaana, tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijään. 

Palveluohjauksen tehtävä on kartoittaa, minkälaisesta tuesta perhe voisi hyötyä ja ohjata perhe oikeisiin palveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun. Jos perheen tilanne vaatii laajempaa selvittelyä, ohjataan heidät palvelutarpeen arviointiin. 

Palveluohjaus on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen lapsi. Apua kannattaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista. 

Lapsiperheiden palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• huoli jaksamisesta vanhempana 
• parisuhteeseen liittyvät ongelmat
• lapsen kasvatukseen tai erityispiirteisiin liittyvät kysymykset 
• perheenjäsenten pulmat keskinäisessä vuorovaikutuksessa 
• äkillinen elämäntilanteen muutos
• lähisuhdeväkivallan kohtaaminen 

Lisää lapsiperheiden palveluita löytyy tältä sivulta.

ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.

UUTINEN / 21.08.2023

Hyvinvointialueen ateriapalveluihin muutoksia Hattulassa

Muutos kotiin kuljetettavissa aterioissa 4.9.2023 alkaen 

Hattulan kunta on vastannut kotiin kuljetettavien aterioiden tuottamisesta ja kuljettamisesta. Hyvinvointialueen alkamisen myötä kotiaterioiden ostosopimus ja toiminta siirtyvät Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 4.9. alkaen. Sopimuksen mukaisena ateriatoimittajana jatkaa edelleen Compass Group Oy. 

Muutos aikaisempaan toimintaan on, että aterian sisältämä erillinen tuoresalaattiannos jää pois. Salaattien säilyvyys on heikkoa, eikä sen turvallisuutta asiakkaalle voida taata. Salaatin asemesta ateriassa on aina kuumennettava kasvis- tai juureslisäke. 

Ateriat toimitetaan edelleen kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Muutoksen vuoksi aterioiden kuljettaja vaihtuu. Uusi kuljetusyrittäjä tiedottaa asiakkaita tarkemmin uudesta toimitusaikataulusta.

Aterian hintaan ei tule muutoksia, vaan se pysyy samana noudattaen hyvinvointialueen määrittelemää taksaa 10,50 € / ateria.

Asiakkaat saavat muutoksista myös kirjeen postitse. 

Ateriapalvelun tuottaja vaihtuu päivätoiminnan ja palveluasumisen kohteissa 1.9.2023 alkaen 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ostanut ateriapalvelut Hattulan päivätoiminnan ja palveluasumisen asiakkaille Hattulan kunnalta 1.1.2023 alkaen. Näitä kohteita ovat palvelutalot Punojanportti, Juteinikoti, Kissankello ja Tuuliakoti sekä toimintakeskus Säpinä. Hattulan ateriapalvelun piirissä on n. 80 asiakasta. 

Voimaanpanolain 69 a § perusteella hyvinvointialueen sallittujen ostojen määrä Hattulan kunnalta täyttyy 31.8.2023. Aterioiden hankinta kilpailutetaan yhdessä Lopen kunnan kohteiden kanssa niin, että uudet hankintasopimukset alkavat 1.1.2024. 

Edellä mainituista syistä Hattulan palvelutalojen ja toimintakeskuksen asiakkaille ateriapalvelut tuottaa 1.9.–31.12.2023 välisenä aikana Palmia Oy, jonka kanssa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on voimassa olevia ateriasopimuksia. Palmia Oy on toiminut jo pitkään ateriantuottajana Hämeenlinnan alueella, kuten keskussairaalassa ja useissa palveluasumisen paikoissa.

Ruoka valmistetaan Palmian keittiössä Hämeenlinnan keskussairaalassa ja kuljetetaan sieltä Hattulan kohteisiin. Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Palmia varmistavat yhdessä, että palvelu jatkuu ilman häiriöitä ja asiakasturvallisuus säilyy. Asiakkaille tarjotaan ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, kuten tähänkin asti. 

Ateria-asioihin liittyvät kysymykset kannattaa esittää ensisijaisesti sen paikan keittiölle, jossa oma ruokailu käytännössä tapahtuu. 

Korjaus 28.8.: Kotiin kuljetettavien aterioiden toimituspäiviksi oli tekstiin laitettu virheellisesti maanantai ja perjantai. Oikeat päivät ovat tiistai ja perjantai.

UUTINEN / 21.08.2023

Janakkalalaisten tähystystutkimukset tehdään 4.9. alkaen Hämeenlinnassa

Muutoksella tavoitellaan ostopalvelusopimuksien vähentämistä ja tutkimusten tasalaatuisuutta.

Janakkalalaisten tähystystutkimukset, kuten paksusuolen tai mahalaukun tähystykset, tehdään jatkossa Viipurintien terveysaseman toimenpideyksikössä Hämeenlinnassa. Muutos tapahtuu 4. syyskuuta ja se koskee perusterveydenhoitoon kuuluvia tähystystutkimuksia. Tähän asti tutkimuksia on tehty janakkalalaisille Turengin terveysasemalla.
 
Muutoksen syynä on tähystystoiminnan tehostaminen ja sekä tutkimuskäytäntöjen yhtenäistäminen hyvinvointialueella.
 
- Tähystystutkimuksia on Janakkalassa aiemmin ostettu yksityiseltä toimijalta. Nyt hyvinvointialueella tähystykset otetaan osaksi omaa toimintaa. Muutokseen vaikutti myös se, että Turengin terveysaseman laitteet olisi pitänyt uusia, eikä hankinta olisi järkevään suhteessa niiden käyttötarpeeseen, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen. 

Muutos koskee vain tähystystutkimuksia. Tutkimustarpeen arvio tapahtuu edelleen omalääkärin kautta omalla lähiterveysasemalla.
 

UUTINEN / 17.08.2023

Uusi palvelunumero käyttöön mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uusi, keskitetty palvelunumero asumispalveluihin. 1. syyskuuta alkaen palvelunumero on 040 628 8690. 

Asumispalveluiden henkilöstössä on elo-syyskuussa tilapäisesti vajausta. Siksi asumispalveluissa vastataan ainoastaan kiireellisen sosiaalihuollon tarpeeseen. Toimintaa on supistettu 17.8.–30.9 välisenä aikana, jotta palvelujen jatkuvuus voidaan turvata. Kiireettömät sosiaalihuollon asiat hoidetaan kohtuullisessa ajassa siten, ettei asiakasturvallisuus vaarannu. 

Elo-syyskuun poikkeusaikana yhteydenotot asumispalveluihin seuraavasti:
•    17.–31.8.2023 numeroon 040 564 4107
•    1.–30.9.2023 numeroon 040 628 8690

Asiakkaita ja yhteistyötahoja palvellaan kiireettömissä asioissa maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 sekä tiistaisin klo 13–14.30.

Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa päivystyksellisistä  sosiaalihuollon tehtävistä tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen suora asiakaslinja on toiminnassa 24/7 numerossa (03) 629 6560. Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa on kuitenkin soitettava aina hätänumeroon 112. 

UUTINEN / 15.08.2023

Oma Häme jodlaa – hyvinvointialueen sote-ammattilaiset vastaavat alasta kiinnostuneiden kysymyksiin somessa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa elokuussa uudenlaisen mahdollisuuden lähestyä sosiaali- ja terveysalaa. Joukko Oma Hämeen sote-ammattilaisia vastaa yleisön kysymyksiin Jodelissa kahtena torstai-iltapäivänä. 

Jodel on erityisesti nuorten aikuisten suosima, paikallisuuteen perustuva viestintäsovellus, jossa käyttäjät voivat viestiä nimettömästi. Jodelia käyttää Suomessa kuukausittain 365 000 henkilöä. Oma Hämeen tiimi on vastaamassa sosiaali- ja terveysalalla työskentelyä sekä alan arkea koskeviin kysymyksiin kahtena torstaina 17.8. ja 24.8. klo 12–17.

Idea Jodelin kyselytuntiin tuli Oma Hämeen rekrytoinnista.

–  Jodelissa pystymme kertomaan Oma Hämeestä niillekin käyttäjille, jotka eivät perinteisemmässä sosiaalisessa mediassa hyvinvointialueiden toimintaa seuraa. Viestintä Jodelissa on henkilökohtaisempaa, koska kysymyksiin vastaa sote-alan ammattilainen omalla nimellään ja persoonallaan. Vastauksen kysymyksiin ja kommentteihin saa myös välittömästi, kertoo rekrytointiasiantuntija Susanna Laari.

–  Kun asioita voi kysyä nimettömästi, on kysymisen kynnys matalampi. Sote-alalla työskentelyyn on liitetty viime vuosina paljon negatiivisuutta ja jopa vääriä käsityksiä. Oma Hämeen Jodel-kokeilun tarkoituksena onkin murtaa ennakkokäsityksiä ja parantaa sote-alan houkuttelevuutta.
Sosiaalisen median hyödyntäminen työnantajamielikuvan kehittämisessä on arkipäivää, ja Jodelia ovat käyttäneet omassa viestinnässään apuna esimerkiksi Kela, Ulosottolaitos, Verohallinto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Monipuolinen ammattilaisten joukko vastaa kysymyksiin

Torstaina 17. elokuuta kysymyksiin on Jodelissa vastaamassa Oma Hämeen rekrytointiasiantuntijoiden lisäksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, röntgenhoitajia, suuhygienisti sekä osastonhoitajia. Torstaina 24. elokuuta sovelluksessa ääneen pääsevät puolestaan ikäihmisten palvelualueella työskentelevät ammattilaiset kotihoidosta, asumispalveluista, asiakasohjauksesta ja päivätoiminnasta. Vastaamassa on muiden muassa sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustaja, virikeohjaaja ja perusterveydenhuollon lääkäri.

Miten Jodel-keskusteluun pääsee mukaan?

Jodelin voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta. Oma Hämeen ammattilaisten kanssa pääsee keskustelemaan Jodelin pääkanavan yläosasta löytyvästä kiinnitetystä Boosted post -julkaisusta. Sitä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen keskusteluun 17.8. ja 24.8. klo 12–17. Muuna aikana kommentointi julkaisussa on suljettu, mutta linkkiä seuraamalla pääsee tutustumaan Oma Hämeen avoimiin työpaikkoihin.

UUTINEN / 14.08.2023

Aluehallitus päätti Assi-sairaalan lisäosien rakentamisesta

Aluehallitus käsitteli maanantaina Assi-sairaalan M- ja P-osan kustannusarviota ja rakentamispäätöstä. 

Ahveniston sairaalahankkeen lisäosien rakentaminen pääsee käyntiin tämän vuoden aikana. Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan Assin-sairaalan M- ja P-osien rakentamissuunnitelman ja kustannusarvion. Lisäosien alkuperäinen investointivaraus tehtiin vuonna 2020 ja se oli 21 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on noussut alkuperäisestä merkittävästi koronakriisin, Venäjän hyökkäyssodan sekä inflaation vuoksi. Aluehallituksen hyväksymä kustannusarvio on nyt reilut 28 miljoonaa euroa. 

M- ja P-osien rakentaminen on välttämätöntä sairaalan toiminnallisuudelle. Tarkoituksena on rakentaa henkilökunnan ja sairaalan asiakkaiden käyttöön 600 pysäköintipaikkaa sekä liikuntaesteisille tarkoitettuja parkkipaikkoja ja sähköauton latauspaikkoja. Rakennuksen toiseen osaan tulee noin 250- paikkainen henkilöstöravintola, pyöräparkki sekä Assin teknisiä tiloja. Henkilöstöravintola palvelee myös sairaalassa vierailevia asiakkaita. Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi.

Lisäosien rakentamisesta vastaa Ahveniston sairaala-allianssi. Lisäosien liittäminen osaksi kokonaishanketta nostaa hankkeen tavoitekustannuksen 335 miljoonaan euroon. M- ja P-osan investointivaraus on ollut osa hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa, joten rakentamiskustannukset on jo huomioitu hankkeen kokonaiskustannuksissa. Kustannusnousun vuoksi tilaajan riskivarauksesta kohdennetaan M- ja P-osan rakentamiseen 7,4 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto on myöntänyt M- ja P-osan investoinnille lainanottovaltuuden marraskuussa 2022.  

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen neuvolasuunnitelmaa sekä useita valtuustoaloitteita. Kaikki kokouksen asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.
 

UUTINEN / 14.08.2023

Oletko täyttänyt Omaolon oirearvion vuoden 2023 aikana? Vastaa kyselyyn!

Omaolon asukaskysely on osa DigiFinlandin ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhteistyössä tekemää Omaolon vaikuttavuusselvitystä. Selvityksessä kartoitamme asukkaiden Omaolosta saamia hyötyjä.

Kysely on täysin anonyymi, ja käytämme sen tuloksia vain palvelun kehittämiseen.

Vastauksesi on tärkeä, sillä se auttaa meitä kehittämään entistä parempaa terveydenhuoltoa. Voit vastata kyselyyn 8.9.2023 asti. 

Lämmin kiitos vastauksestasi!

Vastaa tästä kyselyyn

UUTINEN / 08.08.2023

Asiakaspalvelua vaikeuttanut tietoliikennehäiriö on pääosin korjattu

Telian tietoliikenneyhteyksissä on ollut ongelmia Hämeenlinnan länsipuolella elokuun alusta saakka. Ongelmat ovat vaikeuttaneet asiakaspalvelua ainakin Jukolan terveysasemalla ja Läntisessä neuvolassa. Nyt häiriö on saatu pääosin korjattua, eikä siitä aiheudu enää merkittävää haittaa.

Häiriöt koskivat Läntisessä neuvolassa käytännössä kaikkea verkkoliikennettä ja Jukolan terveysasemalla lähinnä mobiilipalveluita. Jukolan terveysaseman takaisinsoittojärjestelmä ei toiminut  kunnolla ja asiakkaita ohjattiin käyttämään chat-palvelua. Läntisessä neuvolassa jouduttiin siirtämään ja perumaan vastaanottoaikoja. Viime vikolla Telian mobiiliverkossa oli ongelmia myös Lammilla. 

Pitkittyneen häiriön vuoksi Oma Hämeen tietohallinto toimitti Jukolan terveysasemalle ja Läntiseen neuvolaan korvaavaa tekniikkaa, jotta asiakastyö voisi jatkua normaalisti. Lisäksi tietohallinto on pitänyt tiivistä yhteyttä Teliaan saadakseen lisätietoa häiriön tilasta ja kestosta. 

Pahoittelemme asiakkaillemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Tietoja päivitetty 14.8. klo 12.00

UUTINEN / 07.08.2023

Asiakkaat ovat ottaneet innolla käyttöön digitaaliset terveyspalvelut – kesä-heinäkuussa tullut 1 200 yhteydenottoa

Oma Häme otti kesäkuun alussa käyttöön digitaaliset terveyspalvelut omahame.fi-sivulla. Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Palvelu avautuu Oma Hämeen verkkosivuilta napsauttamalla alakulmasta ”Digitaaliset terveyspalvelut”. Sitä kautta avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai Oma Hämeen sivustolla eteenpäin.

Kesä-heinäkuun aikana chat-palvelussa on asioinut noin 1 200 asiakasta. Useimmat yhteydenotot ovat koskeneet etänä hoidettaviksi soveltuja vaivoja, kuten silmä-, allergia- ja iho-oireita, naisten virtsatietulehduksia tai hyönteisten pistoja. 

Palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen kertoo, että keskimäärin asiakas on saanut asiansa hoidettua chatin kautta noin minuutissa. Palvelun käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta nopeudesta ja siitä, että sairaanhoitaja voi tarvittaessa siirtää keskustelun myös lääkärille. Siten asiakas on välttynyt vastaanottokäynniltä, mikä onkin chat-palvelun yksi tavoite.

–  Kun osa asiakkaista asioi chatin kautta, jää silloin terveysasemilla työskenteleville enemmän aikaa hoitaa vaikkapa pitkäaikaissairaita. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon digitaalisten terveyspalvelujen käyttöönotto on vaikuttanut terveysasemilla, toteaa Hämäläinen.

Ruuhkaisinta palvelussa on ollut maanantaisin aamulla ja aamupäivillä. Mutta kannattaa muistaa, että chat-palvelu on arkisin klo 8 –15 kaikkien kantahämäläisten käytössä.

Palvelussa työskentelee päivittäin kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lääkäri. Palvelussa on vielä kasvunvaraa ja myös palvelutarjonta kasvaa syksyn aikana. Eniten chat-asiakkaita on tullut Hämeenlinnan, Riihimäen ja Janakkalan alueilta, joissa chat-palveluja on ollut aiemmin tarjolla. Forssan seudun asukkaat eivät ole vielä samalla tavalla löytäneet uutta palvelua. 

Asiointi palvelussa vaatii vahvaa tunnistautumista. Chatin kautta ei voi hoitaa ajanvarauksia, eikä kiireellistä hoitoa vaativia oireita. Niiden asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, kuuluu asioida oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu Oma Hämeessä. Neuvola-chat avautuu lähiviikkoina ja samoin alle 10-vuotiaiden puolesta asiointi chat-palvelussa. Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan puolestaan käyttöön syksyllä.

UUTINEN / 07.08.2023

Hyvinvointialue on varautunut tiistain myrskyyn – näin voit itse ehkäistä myrskytuhoja

Ilmatieteen laitos on antanut Kanta-Hämeeseen varoituksen rajusta ukonilmasta, joka tuo tullessaan ukkoskuuroja tiistaille. Ukkoskuuroihin voi liittyä erittäin voimakkaita ukkospuuskia, joiden ennakoidaan aiheuttavan tuulivahinkoja sekä mahdollisesti sähkökatkoja sekä katkoja teleliikenteeseen. Kanta-Hämeessä kaakkoistuuli voi yltyä tiistaina puuskissa jopa 20-25 metriin sekunnissa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja muut Oma Hämeen yksiköt ovat varautuneet mahdollisiin sähkökatkoksiin, tulviin ja myrskytuuliin. Pelastuslaitos seuraa tilannetta tarkasti ja nostaa tarvittaessa valmiuttaan. Varautumisella pyritään ennaltaehkäisemään myrskyhaittoja sote-yksiköille sekä kotona asuville asiakkaille sekä potilaille. 

Pelastuslaitos kehottaa asukkaita varautumaan myrskyyn. Jokaisen kannattaa huolehtia, ettei omalla pihalla ole irtotavaraa, joka voi lähteä tuulen mukana. Esimerkiksi trampoliinit, pihakatokset sekä teltat tulee kiinnittää kunnolla. Lisäksi pitää muistaa huolehtia veneiden kiinnityksistä ja harkita tarkkaan vesillä liikkuminen myrskyn aikana.

Sähkölaitteet kannattaa irrottaa seinästä ukkosen ajaksi sekä hakeutua itse sisätiloihin tai ainakin välttää avoimia paikkoja. Ukkoskuurot voivat aiheuttaa myös paikallisia tulvia. 

Mahdolliset myrskytuhot voivat työllistää viranomaisia, minkä vuoksi hätänumeroon tulee soittaa vain hätätilanteessa. Pelastuslaitos priorisoi tehtäviä, eikä kaikkialle ehditä heti paikalle. Asukkaiden kannattaa seurata myös sähköyhtiöiden tiedotteita ennen hätänumeroon soittamista. Omatoimisesti puita ei saa ryhtyä sähkölinjoilta raivaamaan, vaan niistä on ilmoitettava sähköyhtiöön tai hätänumeroon.

UUTINEN / 01.08.2023

Oma Häme esittelee digitaalisia palvelujaan elo-syyskuussa yleisötapahtumissa

Hyvinvointialuetta tehdään elo-syyskuussa tutuksi Kanta-Hämeen asukkaille. Oma Häme on mukana Hämeenlinnan Elomessuilla 5.–6. elokuuta, Riihimäen Lempi-festivaalilla 11.–13.8. ja Forssan syysmarkkinoilla 9. syyskuuta. Lisäksi Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin Hämeenlinnassa syyskuun lopussa.  

Tapahtumiin osallistumalla haluamme lisätä Oma Hämeen tunnettuutta ja asukkaiden tietämystä hyvinvointialueen toiminnasta. Samalla on mahdollisuus kuulla asukkaiden toiveita ja tarpeita sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.  

Tulevana viikonloppuna Oma Häme on näkyvästi esillä perinteisillä Elomessuilla, jotka järjestetään Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa. Oma Hämeen osasto on sisällä Loimua Areenassa. Tuomme messuilla esiin uusia digitaalisia palvelujamme ja muistutamme muista tutuimmista palveluista. Nyt on jo käytössä Digitaaliset terveyspalvelut, josta löytyy muun muassa sairaanhoitaja-chat. Uusi palvelu löytyy omahame.fi-sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai Oma Hämeen sivustolla eteenpäin. Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan puolestaan käyttöön syksyllä. 

Osastollamme messuvierailla on muun muassa mahdollisuus kokeilla palomiesten varusteita ja tutustua Perhekeskus Uppiksen Arjen kesyttämöön sekä ikäihmisten hyvinvointiteknologiaan. Lisäksi messukävijöillä on mahdollisuus kertoa ajatuksiaan ja toiveitaan asukkaiden osallisuuden edistämisestä hyvinvointialueella. Myös rekrytointitiimi ja Assi-sairaala ovat mukana messuosastolla. 

Elomessujen piha-alueelle kaartaa tapahtuman ajaksi taidelanssi. Kaikissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ambulansseissa on esillä kuvia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmien teoksista. Messujen aikana Oma Häme esittäytyy yleisölle myös ohjelmalavalla. 

Lisää lempeä ja parempia keskusteluja 

Riihimäellä järjestetään 11.–13. elokuuta toista kertaa Rakkausfestivaali Lempi. Osallistumme sunnuntain hyvinvointitapahtumaan kaupunginmuseon pihalla. Sen lisäksi hyvinvointialueen ”partiot” jalkautuvat perjantaina, Lempin treffi-iltana, Riihimäen keskustaan jakamaan kondomeja. Kaikki Kanta-Hämeessä asuvat tai opiskelevat, alle 25-vuotiaat nuoret ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn.  

Forssalaisille hyvinvointialuetta esitellään kuukausimarkkinoilla 9. syyskuuta. Syyskuun lopussa Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille Hämeenlinnassa. Toista kertaa Verkatehtaalle pystytettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jolla parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria. Oma Hämeen järjestämä keskustelu pyrkii purkamaan sote-alaan liitettyjä vääristyneitä käsityksiä ja yleisimpiä ennakkoluuloja. 

Syyskuun tapahtumista kerromme lisää myöhemmin. Tervetuloa ensin Elomessuille ja Lempifestareille! 

UUTINEN / 28.07.2023

Venetsialaisten ilotulitus on sallittua taajamien ulkopuolella ilman erillistä ilmoitusta Kanta-Hämeessä

Venetsialaisten ilotulituksista haja-asutusalueilla ei tarvitse tänä vuonna ilmoittaa pelastusviranomaiselle Kanta-Hämeessä. Venetsialaisia juhlitaan elokuun viimeisenä viikonloppuna Kanta-Hämeessäkin mökkeilykauden päättäjäisinä. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päätöksen mukaan venetsialaisten ilotulitukset ovat sallittuja taajamien ulkopuolella ilman erillistä ilmoitusta lauantaina 26. elokuuta klo 18-00 välisenä aikana. Taajama-alueilla noudatetaan normaalia ilmoitusmenettelyä, jossa ilotulituksesta on ilmoitettava pelastusviranomaiselle viisi vuorokautta ennen tapahtumaa. 

Vaikka ilmoitusmenettely poistuu haja-asutusalueilta, on ilotulituksissa noudatettava turvallisuusohjeita. Kanta-Hämeen pelastuslaitos muistuttaa, että metsäpalovaroitus tai tuulinen sää estävät ilotulitukset. Lisäksi on muistettava, että ilotulitteen käyttäjä on vastuussa niiden oikeasta käytöstä, samoin kuin käytöstä aiheutuneista vahingoista.

Tarkempia ilotulitukseen liittyviä turvallisuusvinkkejä löytyy Pelastustoimi.fi -sivuilta

UUTINEN / 27.07.2023

Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea – lintuinfluenssatilanne on rauhallinen Kanta-Hämeessä

Hyvinvointialue seuraa tarkasti tilannetta maakunnassa. Lintuinfluenssatartuntaa epäilevä ei saa hakeutua hoitoon ilman ohjeistusta.

Ruokavirasto on tällä viikolla laajentanut lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeen myös Kanta-Hämeeseen. Ruokavirasto suosittelee siipikarjan pitämistä sisätiloissa, ettei tauti pääse leviämään luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan. 

Kanta-Hämeessä ei ole tiettävästi todettu uusia lintukuolemia kesäkuun lopun jälkeen. Tilanne esimerkiksi naapurimaakunnassa, Päijät-Hämeessä, on pahempi. Kuitenkin myös Kanta-Hämeessä ihmisten on vältettävä koskemasta kuolleisiin lintuihin tai niiden eritteisiin. Erityisesti lapsia on suojeltava. Myös lemmikkien pääsy kuolleiden lintujen lähelle on estettävä turvallisuussyistä.

Oma Hämeen tartuntataudeista vastaava lääkäri, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo, ettei ihmisillä ole syytä huoleen. 

– Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, eikä Kanta-Hämeessä ole todettu yhtään ihmiseen levinnyttä lintuinfluenssaa.

Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen tai kuolleeseen lintuun tai sen eritteisiin. Tämän vuoksi kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea, eikä lapsia tai lemmikkejä tule päästää kuolleiden lintujen tai lintujen ulosteen lähelle.

Ihmisillä lintuinfluenssavirukset voivat aiheuttaa lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta osa lintuinfluenssaviruksista voi aiheuttaa myös vakavia infektioita. Jos epäilee itsellä tartuntaa, on otettava ennen hoitoon hakeutumista yhteyttä joko Päivystysapuun, numeroon 116117 tai omaan terveyskeskukseen.

Tämä ohje koskee henkilöitä, jotka ovat olleet kosketuksessa siipikarjaan tai luonnonvaraiseen lintuun, jolla epäillään tai on todettu lintuinfluenssatartunta. Hoitoon ei saa hakeutua ilman ohjeistusta, ettei levitä tautia eteenpäin. 

Oma Häme seuraa tilannetta, kuten myös kuntien valvontaeläinlääkärit ja terveystarkastajat, jotka vastaavat eläinten terveyden valvonnasta. 

Lisää tietoa lintuinfluenssasta THL:n sivuilta.

UUTINEN / 24.07.2023

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen laskutus on viivästynyt – Oma Häme on pidentänyt laskujen maksuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakaslaskutus on viivästynyt mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Asumispalvelujen asiakkaat voivat saada nyt useita laskuja kevään aikana muodostuneista asiakasmaksuista. Koska laskutus on viivästynyt, on Oma Häme pidentänyt viivästyneiden laskujen maksuaikaa 90 päivään. 

Viivästykset koskevat mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakkaita. Osalta asiakkaista puuttuu myös tuloselvitykset ja asiakasmaksupäätökset. Puutteet ja viivästykset koskevat noin sataa asiakasta. Tilanne vaihtelee toimipaikoittain. Viivästyminen johtuu monesta asiasta.

– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen on aiheuttanut paljon muutoksia henkilöstön tehtäviin, mutta myös asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Laskutus on ruuhkautunut osin myös siksi, ettei henkilöstöä ole ollut tarpeeksi, kertoo Oma Hämeen asiakasmaksupäällikkö Kati Gustafsson. 
  
Gustafssonin mukaan tilanne saadaan korjattua elo- ja syyskuun aikana. 
   
– Ymmärrämme, että tilanne turhauttaa asiakkaitamme ja että viivästyneet laskut voivat aiheuttaa heille ongelmia. Mutta siksi maksuaikaa on pidennetty ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 
 
Mikäli asiakas tarvitsee lisää maksuaikaa tai hänelle on muuta kysyttävää maksusuorítuksista, tulee hänen olla yhteydessä Sarastian asiakaspalveluun:

•    puhelimitse numeroon 020 6399 400 (ma–pe klo 8–16) tai 
•    sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.sarastia.fi

Laskun sisältöön ja laskutusperusteisiin vastaa palvelua tuottavan yksikön laskuttaja, jonka yhteystiedot löytyvät laskulta. 

UUTINEN / 19.07.2023

Senni ja Caspian ovat auttaneet asiakkaita Vanajaveden sairaalassa

Senni Kuisma, 17, ja Caspian Peltonen, 16, ovat olleet tänä kesänä kesätyössä Oma Hämeen Vanajaveden sairaalassa. Reippaiden nuorten työnkuvaan on kuulunut muun muassa sairaalan asiakkaiden kanssa ulkoilua ja ruoan jaossa avustamista.

Tänä kesänä Vanajaveden sairaalan henkilöstö on saanut riveihinsä nuorta energiaa. Sekä Senni että Caspian saivat vinkin avoimesta työpaikasta tutusta lähteestä.

- Äitini vinkkasi minulle Oma Hämeen kesätyö-ilmoituksesta, Senni kertoo.

- Äiti toi minulle hakemuslomakkeen kotiin ja täytin sen, koska halusin omalle alalle kesätöihin, lähihoitajaksi opiskeleva Caspian jatkaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on työllistänyt tänä kesänä satakunta 15–17-vuotiasta nuorta avustaviin tehtäviin muun muassa ikäihmisten palveluihin sekä vammais- ja terveyspalveluihin ympäri Kanta-Hämettä.

Senni ja Caspian ovat työskennelleet sairaalassa ulkoiluttajan ja virikeohjaajan tehtävissä.

- Käyn asiakkaiden kanssa pihalla. Jotkut heistä pystyvät itse kävelemään rollaattorin kanssa ja joitakin työnnän pyörätuolissa. Autan ruoan jaossa, tarjoilen kahvia ja pullaa sekä luen lehtiä. Välillä saatan vain istua asiakkaan kanssa parvekkeella ja jutella, Senni luettelee.

- Työssä on saanut olla asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, Caspian sanoo.

- Kaikki asiakkaat ovat olleet mukavia – jokainen omalla tyylillään, Senni hymyilee.

Maidolla vai sokerilla?

Kesätyö sairaalassa on herättänyt molemmissa nuorissa uusia ajatuksia. Asiakkaina on paljon ikäihmisiä, jotka ovat jakaneet Sennille ja Caspianille elämänkokemustaan.

- Työssä parasta on ollut asiakkaiden elämästä kuuleminen. Heidän nuoruudessaan moni asia on ollut toisin ja keskustelut heidän kanssaan ovat muistuttaneet siitä, kuinka hyvin asiat itsellä oikeasti ovat, Senni pohtii.

- Ensimmäisen viikon jälkeen tulin iloiseksi, kun rupesin muistamaan juoko asiakas kahvin maidolla vai sokerilla, hän jatkaa.

Sairaalassa työskentely ei kuitenkaan ole aina ihan helppoa.

- On ollut henkisesti haastavaa olla ympäristössä, jossa on välillä todella sairaita asiakkaita. En tee mitään hoitotoimenpiteitä, joten varsinkin jos hoitajilla on kiire, tunnen itseni avuttomaksi. Haluaisin auttaa, mutta en pysty, Senni kertoo.

- Hoitajien ja lääkärien työ on aika kiireistä. Sairaalassa on myös tietyt omat käytännöt ja toimintatavat, joista ei voi joustaa, Caspian jatkaa.

Senni sanoo, että on oppinut työssään joka päivä jotain uutta, ja yllätyksiäkin on eteen tullut.

- En ole aikaisemmin tehnyt töitä sairaalassa tai ikäihmisten kanssa. Rehellisesti sanottuna en tiennyt Vanajaveden sairaalan olemassaolosta aikaisemmin, hän naurahtaa.

Hämeenlinnassa rautatieaseman lähettyvillä sijaitsevassa Vanajaveden sairaalassa on kolme osastoa, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Osastoilla perehdytään akuuttien sairauksien hoitotyöhön, kuntoutukseen sekä muistisairauksien tutkimus- ja arviointijaksoihin. Tulevaisuudessa Vanajaveden sairaalasta tulee osa Ahveniston Assi-sairaalaa.

Haaveissa auttajan työ

Kaksikon mielestä hoitohenkilöstön työ näyttää haastavalta ja kiireiseltä. Caspian haaveilee urasta mielenterveys- ja päihdetyön parissa tai poliisina, mutta Sennin kiinnostus suuntautuu hieman eri linjoille.

- Olen oppinut, että minusta ei tule sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajan työ vaikuttaa vaikealta ja siihen tarvitaan paljon ammattitaitoa ja nopeaa reagointikykyä, Senni sanoo.

- Haaveilen kuitenkin töistä, joissa voin auttaa toisia. Opettaminen kiinnostaa minua. Pitkäaikainen haaveeni on asianajajan työ. Jos pitäisi juuri nyt päättää mikä minusta tulee isona, niin vastaisin, että historian opettaja.

Caspian haluaa työn, jossa saa mennä ja touhuta.

- En ainakaan haluaisi istua toimistossa koko päivää.

UUTINEN / 12.07.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu

Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu, joka on suunnattu Oma Hämeen työntekijöille, jotka ovat kiinnostuneita akateemisesta tutkimuksesta. Tutkijakoulu keskittyy pääasiassa lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta siinä on myös osioita, jotka tukevat muuta terveydenhuollon akateemista tutkimusta. Kokoontumisia järjestetään syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kerran kuukaudessa yhteensä yhdeksän kertaa.

– Tutkijakoulun tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen omaehtoista terveydenhuollon tutkimusta sekä yksilöllisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten TAYS-piirin tutkijoiden, kanssa. Tutkimustyön aktivoituminen tuottaa positiivista vaikutusta koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ja lisää kiinnostusta aluetta kohtaan työnantajana niin lääkäreiden kuin muun henkilökunnan rekrytoinnissa, kertoo Tutkijakoulun tuki- ja innovointijoukoissa toimiva Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg, joka myös toimi ensimmäisen senioritutkijoiden ja kouluttajien tapaamisen koollekutsujana.

Tutkijakoulussa käsitellään tutkimustyön alkeet ja perusteet. Siitä on hyötyä aloitteleville tutkijoille omien projektien suunnittelussa sekä yleisemmin lääketieteellisen kirjallisuuden lukemisessa ja arvioinnissa. Tutkijakoulu kokoaa yhteen työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimustyöstä, ja välittää heille tietoa. Tutkijakouluilmoitus on herättänyt erityistä kiinnostusta hoitotieteen ja psykologian jatko-opiskelijoissa.

Viimeisten viiden vuoden aikana tutkimustoimintaan liittyvä lainsäädäntö on tiukentunut huomattavasti, kun EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki tulivat voimaan vuonna 2018. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki, astui voimaan vuonna 2019 ja sen sisältämä vaatimus auditoidusta käyttöympäristöstä rekisteridatan käsittelyssä täydessä laajuudessaan vuonna 2022. Näiden säännösten myötä rekisterinpitäjän vastuu ja dokumentointivelvoitteet ovat kasvaneet huomattavasti, mikä on aiheuttanut tutkijoille paljon uutta byrokratiaa ja lisännyt kustannuksia. Tämä on käytännössä vähentänyt tutkimushankkeiden määrää valtakunnallisesti, myös yliopistosairaaloissa eikä pelkästään pienemmissä keskussairaaloissa.

Entisessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on ollut useampia pieniä lääkärityöryhmiä omien tutkimustensa parissa. Tutkimustyön uusien haasteiden, ja hyvinvointialueen perustamisen myötä heräsi tarve koota hyvinvointialueella tehtävä lääketieteen, hoitotieteen ja muu akateeminen tutkimus yhteen ja arvioida ja tukea sitä. Tämän myötä perustettiin kuluneena keväänä hyvinvointialueen tutkimustoimikunta, jota vetää johtajaylilääkäri. Toimikunnan tehtävä on paitsi valvoa, myös aktiivisesti tukea tutkimustyötä ja tästä heräsi ajatus tutkijakoulusta.

– Kun puhutaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, on syytä muistaa, että se ei ole vain lääkäreiden tekemää, vaan lain mukaan siihen sisältyy tutkimusta, jossa puututaan ihmisten tai ihmisen alkion tai sikiön fyysiseen tai psyykkiseen koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauden syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleisesti. Tämä kattaa myös hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja ravitsemustieteellisen tutkimuksen, kertoo tutkimuskoordinaattori Mirva Lähteenmäki.

– Lisäksi hyvinvointialueella suoritetaan myös monitieteellistä tutkimusta, joka voisi hyötyä Tutkijakoulun tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on jatkaa Tutkijakoulun toimintaa vuosina 2024-2025 uusilla aiheilla. Ensi keväänä arvioimme, onko tämä formaatti optimaalinen vai tulisiko sitä kehittää johonkin suuntaan, sanoo Hällberg.

UUTINEN / 07.07.2023

Huolestuttaako raha-asiat tai perheen jaksaminen? Puhelinneuvontamme auttavat kesälläkin!

Voit ottaa yhteyttä taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvontaan aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, oman talouden hoidossa on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. Puheluun vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset. Puhelinpalvelu numerossa +358 36296570 on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12.

Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.
Palveluohjaaja on tavoitettavissa numerossa +358 36296565 maanantaisin klo 10- 12, tiistaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 10-12. Mikäli puheluusi ei ehditä vastata heti, voit jättää ääni- tai tekstiviestin ja sinulle soitetaan takaisin.

Huomaathan, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon pyydetään soittamaan ainoastaan tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja, ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Kiireellisissä kriisi- ja hätätilanteissa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.

UUTINEN / 04.07.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue hyödyntää uutta teknologiaa tiedolla johtamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä käsitellään valtavasti dataa sekä terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa että pelastustoimessa. Oma Hämeessä on kevään 2023 aikana otettu käyttöön data-alusta (Oma Hämeen tietoallas), joka mahdollistaa hyvinvointialueen tietojen monipuolisen hyödyntämisen.

Tietoallas on ensisijaisesti tiedolla johtamisen työkalu. Elokuussa aloitetaan johdon työpöytien rakentaminen toimialoille ja tulosalueille. Työssä painotetaan integraation toteutumista ja vaikuttavuuden arviointia. 

– Syksyllä teemme ensimmäiset testaukset kirjaamisen automatisoinniksi ja pyrimme poistamaan kahdenkertaista kirjaamista automatisoimalla tilastointia. Tavoitteena on vapauttaa sote-ammattilaisten työaikaa ja parantaa kirjausten laatua sekä kattavuutta, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.  

Muita lyhyen aikavälin tavoitteita tietoaltaan käytölle ovat muun muassa tietojen hyödyntäminen asiakasohjauksessa, ennakoivan analytiikan sovellusten kartoittaminen (mm. ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi) ja tutkimushankkeiden mahdollistaminen. 

- Hyvinvointialueuudistus luo hyvän pohjan tiedon hyödyntämiselle. Laajempaa dataa voidaan hyödyntää mm. ennaltaehkäisyssä, asiakkaan palveluohjauksessa, vaikuttavuusarvioinneissa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Antikainen jatkaa. 
 

Suomi Areenassa haettiin ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen 

Katja Antikainen kutsuttiin Porissa järjestettävän Suomi Areenan paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli kysymys ”ratkaiseeko tekoäly terveydenhuollon haasteet”.  Paneelissa olivat mukana myös HUS:in asiakkuusjohtaja, lastenreumatologian dosentti Visa Honkanen, Suomen Terveystalo Oy:n lääketieteellisten toimintojen johtaja Anu Maksimow, Sitran asiantuntija Saara Malkamäki sekä Tietoevry Caren toimitusjohtaja Ari Järvelä.  
 
Paneeli keskusteli tekoälyn mahdollisuuksista ja terveydenhuollon megatrendeistä, kuten väestön ikääntymisestä. 

– Väestö ikääntyy, työssä käyvä ikäluokka pienenee, ja hyvinvointialuemuutosta viedään läpi teknologisessa murroksessa. Tekoälyä voitaisiin hyödyntää niin, ettei ajeta työssä käyvää ikäluokkaa ihan loppuun, Antikainen kommentoi. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hyödynnetään jo nyt muun muassa etävastaanottoteknologiaa. Etävastaanottojen lisääntyminen myös kotihoidossa inspiroi Antikaista. 

– Kotihoidossa on valtavat asiakasmäärät, ja etävastaanottojen avulla työ tehostuu, hoitajien viihtyvyys työssä sekä asiakkaiden palvelut paranevat. 

Hoitajapulasta puhuttaessa hän muistutti, että henkilökohtaisen potilastyön sijaan voitaisiin automatisoida esimerkiksi tietojen kirjaamista tietojärjestelmiin. Näin säilyy myös inhimillisyys potilastyössä. 

Keskustelijat näkivät yhtenä haasteena sen, että eri potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Antikaisen mukaan yhteen ainoaan järjestelmään ei tarvitse mennä.  

– Avoimet rajapinnat ja tiedon liikkuvuus sekä älykäs automaatio järjestelmien välillä mahdollistaa sen, että tieto on hyödynnettävissä kaikista järjestelmistä johonkin tiettyyn tarpeeseen. 

Tämänkaltainen datan hyödyntäminen tukee myös tiedolla johtamisen tarpeita.

Lisätietoja:
Tietohallintojohtaja Toni Suihko
p. 040 7035 159
toni.suihko@omahame.fi

UUTINEN / 29.06.2023

Vielä ehdit vastata kyselyyn: kehitetään yhdessä digitaalisia palveluitamme

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa aktiivisesti. Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyötä yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, ja haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi ja tarpeesi koskien hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voimme kehittää hyvinvointialueen palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja sujuvammiksi. Siksi pyydämme sinua ystävällisesti osallistumaan kyselytutkimukseen vastaamalla alla olevan linkin kautta löytyvään kyselyyn. Kysely on suunnattu kaikille 18 vuotta täyttäneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.

Kyselytutkimus on avoinna 29.5.-2.7.2023 välisenä aikana, ja sen tarkoituksena on saada tietoa juuri sinun tarpeistasi ja toiveistasi. Haluamme kuulla, miten voimme parantaa digitaalisia palveluitamme vastaamaan paremmin tarpeitasi. On tärkeää, että palveluiden kehittäminen perustuu juuri sinun näkemyksiisi.

Kysely on täysin anonyymi eikä vastaaja voida vastausten perusteella tunnistaa henkilökohtaisesti. Kyselyssä ei kysytä henkilötietojasi, eikä vastauksiasi luovuteta kolmansille osapuolille. Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja se kestää muutaman minuutin.

Haluamme varmistaa, että vastauksesi ovat turvassa ja että ne käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksen jälkeen vastauksia säilytetään kaksi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tähän kyselyyn vastaamalla suostut siihen, että vastauksiasi voidaan analysoida ja tutkimuksen tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Valmis opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus.fi -sivustolla, jossa se on vapaasti luettavissa.

Kyselyyn pääsee tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/6A02FDEF832C938A

UUTINEN / 28.06.2023

Kotihoito ottaa avaimettoman ovenavauksen käyttöön Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen myös Riihimäelle. Muualla hyvinvointialueella järjestelmä on jo laajalti käytössä. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä.

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan parhaillaan kotihoidon asiakkaiden oviin Riihimäellä. Muutoksista on sovittu asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt noin 130 asiakkaalle. Yhteensä Riihimäellä on tällä hetkellä noin 330 kotihoidon asiakasta. 

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.  

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin.  

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

/ 27.06.2023

Oma Häme ottaa käyttöön sähköiset lomakkeet tuen tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten

Hyvinvointialueen kunnissa on ollut aiemmin käytössä useita erilaisia ja erinimisiä lomakkeita sosiaalihuollon tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten. Nyt lomakkeet yhtenäistyvät ja jatkossa on käytössä kolme lomaketta tuen tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten. Ilmoituksen voi tehdä aikuisesta, ikäihmisestä tai lapsesta / lapsiperheestä. 

Ilmoituksen voi tehdä, kun on huolissaan ihmisestä, jolla voi olla haasteita omasta huolenpidosta, terveydestä tai turvallisuudesta huolehtimisessa. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat, tai ikäihmisen arjen haasteet. 

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Viranomaisella tai ammattihenkilöllä on ammatin puolesta ilmoitusvelvollisuus. Ilmoituksen perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja sen, millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. 

Lomakkeet löytyvät verkkosivuilta Tuen tarpeen ilmoitukset - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 26.06.2023

Suun terveydenhuollon oirearvion voi lähettää nyt ammattilaiselle Omaolossa 

Omaolo-palvelun käyttö täydentyy suun terveydenhuollossa Kanta-Hämeen alueella. Alkuvuonna palvelukokonaisuus täydentyi Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearviolla. Nyt hampaiden tai suun alueen oirearvion voi lähettää ammattilaiselle käsittelyyn. Oirearvio toimii samalla periaatteella kuin jo olemassa olevat 16 muuta oirearviota. 

Kun asiakas tekee hampaiden tai suun alueen oirearvion, Omaolo määrittelee kiireellisyyden tason. Mikäli oire ei ole kiireellinen, voi asiakas lähettää oirearvion ammattilaisen käsittelyyn. Kiireellisissä oireissa Omaolo puolestaan ohjaa asiakasta olemaan puhelimitse yhteydessä suun terveydenhuoltoon. 

– Palvelu antaa asiakkaalle vapauden saattaa kiireettömiä asioitaan vireille kelloon tai kalenteriin katsomatta. Kunhan palvelu tulee tutuksi niin asiakkaille kuin ammattilaisille, laajennamme sähköisen asioinnin mahdollisuutta suun terveydenhuollossa, lupaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila. 

Omaolo-palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa on osa sähköisten palvelujen kehittämistä ja laajentamista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Oirearvio on rakennettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 

Kaikki oirearviot löytyvät osoitteesta omaolo.fi.

Kanta-Hämeessä ovat käytössä nämä arviot: 

• Alaselkäkipu tai -vamma 
• Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma 
• Hengitystietulehdus 
• Koronavirustaudin oirearvio 
• Korvan kipu tai lukkoisuus 
• Kurkkukipu tai nieluoire 
• Närästys 
• Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma 
• Peräaukon seudun oire 
• Polven oire tai vamma 
• Päänsärky 
• Ripuli 
• Seksitautiepäily 
• Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus 
• Virtsatietulehdus 
• Yleinen oirekysely 
• Yskä 

Hattulassa oirearvioista ovat käytössä hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, koronavirustaudin oirearvio, seksitautiepäily ja virtsatietulehdus. Palvelukokonaisuutta ollaan sielläkin laajentamassa muihin oirearvioihin. 

Omaolo on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa, sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Omaolossa voit mm. aloittaa hyvinvointivalmennuksen tai saada kattavan arvion terveydentilastasi tekemällä sähköisen terveystarkastuksen. Palvelu on käytössä noin neljän miljoonan asukkaan alueella Suomessa. Omaolon on MDR-vaatimusten mukainen CE-merkitty lääkinnällinen laite. DigiFinland on laitteen valmistaja. Palvelu löytyy osoitteesta omaolo.fi.

UUTINEN / 22.06.2023

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot löytyvät kesäkuun jälkeen Oma Hämeen verkkosivuilta

Kuntien sivuilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot ovat alkaneet vanhentua hyvinvointialueen toimintojen yhtenäistymisen myötä. Kehittämisen edetessä tietojen ylläpitäminen ajantasaisina monella eri sivustolla on haasteellista. 

Ajantasaisin tieto sote-palveluista löytyy 30.6. jälkeen Oma Hämeen verkkosivuilta. Kuntien sivuilla olevia jo osittain vanhentuneita tietoja ei enää päivitetä, ja kunnat alkavat poistaa vanhoja sisältöjä omien aikataulujensa mukaan. 

Myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) verkkosivuilla olevista sisällöistä osa on vanhentuneita – niiden päivittäminen päättyy samassa aikataulussa kuin kuntien sote-sisältöjen. FSHKY:n verkkosivuilla on ollut erityisenä haasteena myös se, että toiminta jatkuu kiinteistökuntayhtymänä. 

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän (RSTKY) verkkosivut jatkavat niin ikään toistaiseksi toimintaansa.  

Oma Hämeen verkkosivut on avattu niin sanottuna minimituotteena, jota kehitetään ja rakennetaan edelleen. Sisältöjä täydennetään, rikastetaan ja monipuolistetaan kuluvan vuoden aikana, ja kehittäminen jatkuu myös tulevina vuosina. Sivuoston saavutettavuutta parannetaan ja toiminnallisuuksia sekä erilaisia digipalveluita kehitetään. 

Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja toivomme verkkosivujen kehittämisen tueksi palautetta, niin ruusuja kuin risujakin. Palautetta voi jättää esimerkiksi verkkosivujen yläreunassa olevan palautekanavan kautta. 

UUTINEN / 20.06.2023

Aluehallitus päätti katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön perustamisesta ja käsitteli laajasti talousasioita

Aluehallitus kokoontui maanantaina 19.6. viimeiseen kokoukseensa ennen kesätaukoa. Päätettävänä oli pitkä lista asioita.  

Hyvinvointialueen talouteen liittyviä asioita kokouksessa oli useita.  

Aluehallitus muun muassa hyväksyi muutetun käyttösuunnitelman vuodelle 2023. Käyttösuunnitelma on päivitetty vastaamaan vuoden 2023 muutettua talousarviota. Aluevaltuusto hyväksyi huomattavia muutoksia sisältävän talousarvion kokouksessaan 13.6. 

Hallitus hyväksyi niin ikään hyvinvointialueen talousarvion laadintaohjeen ja talousarvioraamin. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana ovat hyvinvointialueen strategian päämäärät. Hyvinvointialueen talouden suunnitteluraami on laadittu siten, että talous säilyy tasapainoisena jo kuluvalla taloussuunnittelukaudella ja suunnittelukausi 2024–2026 on ylijäämäinen.  

Aluehallituksen päätöksellä Kanta-Hämeen hyvinvointialue hakee lainanottovaltuuden muuttamista järjestämisvastuullaan olevien välttämättömien palveluiden turvaamiseksi. Pitkäaikaisen lainan tarve vuodelle 2024 on arvioitu olevan noin 47,8 miljoonaa euroa, josta pysyvien vastaavien osuus on 39,6 miljoonaa ja investointeja vastaavien sopimusten osuus 8,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen rahoitusasema on tällä hetkellä suhteellisen vahva, mutta valtion rahoituksen taso heikentää tilannetta merkittävästi loppuvuoden aikana ja on todennäköistä, että rahavarat eivät riitä kattamaan kaikkia suunniteltuja investointeja vuonna 2024. 

Oma katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö ja päihdekuntoutujille asumispalveluja 

Hyvinvointialueen päihdekuntoutujien asumispalvelujen hankinnan periaatteet, tavoitteet ja sopimuskannusteet hyväksyttiin. Tavoitteena on, että tarjouspyyntö voidaan julkaista kesäkuussa ja että uudet sopimukset saadaan voimaan 1.1.2024 alkaen. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen oman katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön perustamisen Hämeenlinnaan viimeistään 1.1.2024 alkaen. Katkaisuhoitoon sopiviksi remontoidut toimitilat ovat Vanajaveden sairaalassa. Tällä hetkellä A-klinikka Oy lähettää katkaisu- ja vieroitushoitoa tarvitsevat asiakkaat Kanta-Hämeen ulkopuolella sijaitseviin yksikköihinsä. A-klinikan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen välinen kumppanuussopimus päättyy 31.12.2023. 

Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamiseksi aluehallitus päätti käynnistää kilpailutuksen. Sopimuskausi on mallia 2 + 2 vuotta, ja kausi alkaa viimeistään 1.9.2024. Kilpailutukseen eivät sisälly perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta ja suun terveydenhuolto. Optiona kilpailutukseen sisällytetään neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Myös Oma Hämeen työterveyshuollon palveluiden kilpailutuksen periaatteet hyväksyttiin. Laadullisten vaatimusten lisäksi palveluntarjoajalla on oltava toimipisteet vähintään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Palveluiden käynnistymisen aikataulutavoite on 1.1.2024, sillä nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on voimassa vuoden 2023 loppuun. Kilpailutus käynnistetään mahdollisimman pian. Aluehallitus päättää palveluntuottajasta alkusyksystä.  

Aluehallitus nimesi konserni- ja tukipalvelujen toimialajohtaja Jussi Savolan hyvinvointialuejohtajan sijaiseksi 1.7.2023 lukien. 30.6. saakka sijaisena toimii muutosjohtaja Seppo Ranta. Rannan virkasuhde päättyy sovitusti tuolloin. 

Kokouksen yhteydessä aluehallitus pääsi kierrokselle rakenteilla olevaan Assi-sairaalaan. 

–  Oli vaikuttavaa nähdä, miten hieno sairaala meille rakentuu. Maailman inhimillisin sairaala ei ole turha slogan, vaan se näkyy kaikessa tekemisessä ja toteutuksessa, iloitsee aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola. 

UUTINEN / 20.06.2023

Taloudelliseen tuen puhelinneuvonta on suljettu 19.-22.6.2023

Taloudelliseen tuen puhelinneuvonta on suljettu 19.-22.6.2023.
Sinua palvelee tänä aikana oman kuntasi alueen sosiaalipalvelujen neuvonnan puhelinpalvelu maanantaisin ja torstaisin klo 10-12 ja tiistaisin klo 13-15:

Riihimäen seutu (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) p. 019 758 4242

Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) p. 03 41911

Hämeenlinnan seutu ( Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) p. 03 6213303

UUTINEN / 19.06.2023

Assi-sairaalan pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan suunnitelma on valmistunut

Pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan kustannusarvio on noin 30 miljoonaa. Päätös rakentamista tehdään syksyllä.

Assi-sairaalan pysäköintilaitoksen rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet ja päätösesitys rakentamisen käynnistämisestä tehdään aluehallituksen kokoukseen 14. elokuuta. Pysäköintilaitos koostuu kahdesta osasta: noin 18 000 neliömetrin pysäköintitalosta ja noin 2 200 neliömetrin henkilöstöruokalasta. Suunnitelmaa esiteltiin aluehallitukselle maanantaina 19. kesäkuuta.

Suunnitelmaan kuuluu henkilökunnan ja sairaalan asiakkaiden käyttöön tuleva 600-paikkainen pysäköintitalo (P-talo). Talosta löytyy liikuntaesteisille tarkoitettuja parkkipaikkoja sekä sähköauton latauspaikkoja. Rakennuksen toiseen osaan (M-talo) tulevat pyöräparkki, Assin teknisiä tiloja sekä noin 250- paikkainen henkilöstöravintola, joka palvelisi myös sairaalassa vierailevia asiakkaita.  Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi.

Pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan toteuttajaksi ehdotetaan Ahveniston sairaala-allianssia. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 28 – 31 miljoonaa euroa.  Kustannukset täsmentyvät vielä jatkovalmistelun aikana. Pysäköintilaitoksen osuus kokonaiskustannuksista on noin 64 ja henkilöstöravintolan noin 36 prosenttia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä koronakriisi ovat nostaneet rakentamisen kustannuksia, mikä on aiheuttanut epävarmuutta kustannusten arviointiin.

Työmatkaliikkumisen selvitys vahvisti paikoituksen tarpeellisuutta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on teettänyt selvityksen sote-henkilöstönsä työmatkoista. Selvityksen perusteella suurin osa työntekijöistä kulkee työmatkansa omalla autolla. Assin pysäköintilaitoksen rakentaminen vastaisi työntekijöiden tarvetta, ja lisäisi sitä kautta työssä viihtymistä.

Assi-sairaalan asemakaava edellyttää 722 autopaikan rakentamista potilaiden ja henkilökunnan käyttöön. Tämä velvoite täytyy pysäköintilaitoksella. Pysäköintilaitoksen toimintaa on suunniteltu ja pysäköintitarpeita on tutkittu huolellisesti.


 

UUTINEN / 19.06.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston Sanni Grahn-Laasonen ja Lulu Ranne ministereiksi Suomen 77. hallitukseen

Tulevan hallituksen ministerivalintansa ovat viikonlopun aikana tehneet kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenistä puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä aluevaltuuston jäsen Lulu Ranne (ps.) on valittu uuden hallituksen ministereiksi. 

Eduskunnan odotetaan valitsevan kokoomuksen Petteri Orpon tulevan hallituksen pääministeriksi lähipäivinä. Pääministerin valinnan jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden valtioneuvoston. 

Sanni Grahn-Laasonen, 40, on valittu aloittavan hallituksen sosiaaliturvaministeriksi. Grahn-Laasonen on kokoomuksen neljännen kauden kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä. Hän toimi ympäristöministerinä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa sekä opetusministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Grahn-Laasonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. 

Lulu Ranne, 51, on valittu Petteri Orpon tulevan hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi. Ranne on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä. Ranne on kuulunut Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuodesta 2008. Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue onnittelee Sanni Grahn-Laasosta ja Lulu Rannetta lämpimästi heidän tulevista nimityksistään valtioneuvoston ministereiksi! 

UUTINEN / 19.06.2023

Oma Häme jakaa joditabletteja alle kolmivuotiaille lapsille

Hyvinvointialue jakaa jodivalmisteita sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Joditablettien jakelu aloitetaan neuvoloissa kesäkuussa. Tabletteja tulee ottaa vain viranomaisten niin ohjeistaessa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue jakaa alle 3-vuotiaille soveltuvia jodivalmisteita sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Tabletteja jaetaan myös raskaana oleville. Jakaminen alkaa Oma Hämeen neuvoloissa kesäkuussa vaiheittain ja jatkuu syksyllä mahdollisten kesäsulkujen jälkeen. Tablettien jakamisesta tulee pysyvä käytäntö. Jodivalmisteet jaetaan normaalien neuvolakäyntien yhteydessä. Vaihtoehtoisesti tabletit voi hakea tietyistä neuvoloista yleisinä jakopäivinä, joista kerrotaan tiedotteen lopussa. 

Alle 3-vuotiaille tarkoitettuja joditabletteja jaetaan 10 tabletin pakkauksessa kotona varastoitavaksi. Pakkaus sisältää pakkausselosteen, josta löytyy lääkkeen annostus ja antotapa. Lisäksi mukana tulee annosteluohje suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tabletin voi jakaa neljään osaan ja siitä saadaan annos aivan pienimmillekin vauvoille. Käyttötarpeen tullessa tabletin voi murskata jauheeksi ja sekoittaa veteen tai muuhun vastaavaan nesteeseen helpottamaan annostelua. 

Jobitabletit käyttöön vain viranomaisen ohjeistuksesta 

Joditabletteja otetaan vain viranomaisen kehotuksesta oikean ajoituksen varmistamiseksi. Päätöksen ottamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskuksen riskinarvioinnin pohjalta. Pelastusviranomainen tiedottaa joditablettien käyttöönotosta erikseen. 

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti lokakuussa 2022 ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. Uusittu ohje perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) jodisuosituksiin. Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille sekä raskaana oleville sikiön suojaamiseksi.  

Ministeriön ohjeistuksen mukaan julkinen terveydenhuolto hankkii alle 3-vuotiaille soveltuvia jodivalmisteita ja jakaa niitä lasten huoltajille sekä raskaana oleville. Muulle väestölle eli yli 3-vuotiaille lapsille ja enintään 40-vuotiaille aikuisille suositellaan omaehtoista varautumista. Joditabletteja voi hankkia apteekeista. 

Joditablettien keskitetty jakelu Kanta-Hämeessä 

Avoin tilaisuus jodin hakemiselle järjestetään keskitetyissä neuvolapisteissä keskiviikkona 21.6. ja keskiviikkona 28.6.   

• Riihimäen seudun asiakkaat voivat hakea jodit Riihimäen neuvolasta (Kallionkatu 10–16 E, 5. kerros) klo 14–18 
• Hämeenlinnan seudun asiakkaat Keskusneuvolasta (Viipurintie 1–3, D-rakennus) klo 14–18 tai Läntisestä neuvolasta (Sammontie 4) klo 15–18 
• Janakkalan neuvolan asiakkaat Turengin neuvolasta (Tapailanpiha 13 C) klo 14–18 
• Forssan seudun asiakkaat Forssan neuvolasta (Kujalankatu 3, 2. kerros) klo 15.30–18 
• Hattulan neuvolassa (Parolantie 42) klo 14–18 (HUOM. vain ke 28.6.)

Joditabletit jaetaan perhekohtaisesti purkeissa, joiden mukana saa ohjeen tarvittavasta käytöstä. Jonottamiseen kannattaa varautua ja ottaa joditabletteja saavien perheenjäsenten Kela-kortit valmiiksi esille. 

Pyydämme huomioimaan, että avoimien jakotilaisuuksien yhteydessä emme hoida muita asiakasasioita. 

Lisätietoja: 

Heli Haapala, kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö, heli.haapala@omahame.fi, p. 050 352 0296 

Päivi Saari, perhekeskuksen ylilääkäri, paivi.j.saari@omahame.fi, p. 019 758 5506 (17.7. alkaen) 

UUTINEN / 16.06.2023

Helle saattaa ruuhkauttaa päivystyksiä

Helle aiheuttaa ruuhkia päivystyksessä
Helle, loma-aika ja niihin liittyvä lisääntynyt alkoholin käyttö lisäävät potilasmääriä päivystyksessä kesä toisensa jälkeen. Yleensä potilasmäärät nousevat juhannuksen aikoihin ja pysyvät korkealla elokuun loppuun. Helteinen sää on jo nyt alkanut lisätä päivystykseen joutuvien potilaiden määrää. Myös vakavia sairauskohtauksia ja tapaturmia on ollut viime päivinä paljon. 

Muista juoda nesteitä ja hakeutua varjoon
Asuntojen lämpeneminen vaikuttaa erityisesti vanhuksiin, joilla elimistön nestetasapaino häiriintyy helpommin. Kuumalla ei aina muisteta juoda riittävästi. Kaikille on hyvä neuvo juoda pikku hiljaa koko päivän ajan tasaisesti. Erityisen tärkeää elimistön lämpötasapainon kannalta on juoda kylmää juotavaa (ei alkoholia) ja mielellään jotain muutakin kuin pelkkää vettä (esim. kivennäisvettä). Juotavan lisäksi pitää muistaa syödä, jotta hikoilun kautta menetettyä suolaa saadaan takaisin elimistöön. Kuumista asunnoista kannattaa päiväaikaan hakeutua ulos varjoon, koska ulkona varjossa on yleensä vilpoisampaa kuin sisällä asunnossa. Auringolta kannattaa suojautua pitämällä päähinettä.

Nesteytystä ei kannata hoitaa alkoholipitoisilla juomilla
Nesteitä kannattaa juoda pitkin päivää, mutta alkoholipitoisi juomia siihen tarkoitukseen ei kannata käyttää. Alkoholi voi jopa aiheuttaa pahemman elimistön neste- ja happoemästasapainon häiriön. Pahimmillaan sammuminen aurinkoon voi olla hengenvaarallista. Kun alkoholia käyttää esim. festareilla, hyvä sääntö on, että joka toinen lasi / tölkki olisi alkoholitonta juotavaa. Humalassa itsensä teloneiden määrä kasvaa aina kesäisin. Päivystyksen toiveena on, että päihtyneenä ei noustaisi skuutin tai pyörän selkään, eikä muutenkaan temppuiltaisi.

Pitkittyvä helle pidentää päivystyksen odotusaikoja
Helteen aiheuttamat sairauskohtaukset, yleistilan lasku ja tapaturmat alkavat pidentää odotusaikoja päivystyksessä. Viikonloppuisin kiireellisten potilaiden hoito keskittyy maakunnassa keskussairaalan päivystyksen lisäksi Riihimäen ja Forssan päivystykseen. Odotusajat päivystyksessä ovat todennäköisesti jo tulevana viikonloppuna pitkiä. Lievempien syiden vuoksi ei päivystykseen kannata lähteä ainakaan soittamatta päivystysapuun 116 117. Numerossa on takaisinsoittojärjestelmä käytössä. Kannattaa huomioida, että viikonloppuisin myös puhelinpalvelu voi ruuhkautua ja takaisinsoittoa voi joutua odottamaan normaalia pidempään.

Usein soitto Päivystysapuun 116 117 riittää
Hätätilanteessa pitää soittaa aina numeroon 112, jossa hätäkeskuksen ammattilainen arvioi hoidon kiireellisyyden ja tarvittaessa hälyttää kohteeseen ambulanssin, poliisin jne. Muissa välitöntä päivystyksellistä apua tarvitsevissa tilanteissa soitetaan Päivystysavun numeroon 116 117, jossa terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden sekä antaa hoito-ohjeita. Tarvittaessa soittajaa kehotetaan hakeutumaan päivystykseen tai tilanteen mukaan esim. seuraavalla viikolla omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen. 

UUTINEN / 13.06.2023

Aluevaltuusto päätti uuden toimialan perustamisesta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa. Aluevaltuusto hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, hyvinvointialueen sekä Eteva-kuntayhtymän viime vuoden tilinpäätökset. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutokset hyvinvointialueen hallintosääntöön sekä tämän vuoden talousarvioon. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen ensimmäisen arviointikertomuksen ja päätti, että siinä esitettyihin huomioihin pyydetään aluehallituksen vastine syyskuun loppuun mennessä. 

Aluevaltuuston esityslistalla oli myös päätös hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta ja uuden, strategia ja integraatio - toimialan perustamisesta. Tästä asiasta valtuusto keskusteli eniten tiistain kokouksessa. Osa valtuutetuista oli huolissaan siitä, miten suunniteltu muutos tukee palveluiden integraatiota ja toimintakulttuurin muutosta hyvinvointialueella. Keskustelussa nousi esiin myös huoli matriisiorganisaation toimivuudesta hyvinvointialueen nopeassa muutostahdissa.

Vasemmistoliiton valtuutettu Juhani Lehto ehdotti, että organisaatiota valmisteltaisiin pidemmälle ennen uuden toimialan perustamista ja päätettäisiin myöhemmin, tarvitaanko strategian toimeenpanoon ja integraation läpiviemiseen oma toimiala vai voisiko niitä tehtäviä hoitaa joku osasto tai yksikkö hyvinvointialueella. Valtuutettu Hanna Hänninen (vas.) kannatti esitystä. Valtuuston äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti Lehdon muutosesityksen äänin 45 – 14. 

Päätöksen mukaan hyvinvointialueelle perustetaan uusi toimiala, jonka ydintehtävinä on hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpivieminen sekä palveluiden integrointi. Uuden toimialan tarkemmat tehtävät määrittelee aluehallitus, kun se perustaa toimialan tulosalueet. Toimialan perustamista koskeva hallintosääntömuutos tulee aluevaltuuston käsiteltäväksi syyskuussa.

Aluehallitukseen ja valtuustoon uusia nimiä

Aluevaltuusto teki kokouksessaan liudan henkilövalintoja luottamustehtävistä eroavien tilalle. Keskustan Antti Leinikan tilalle aluevaltuustoon nousee Kristiina Ruuskanen. 

Lisäksi aluehallitukseen valittiin kaksi uutta henkilöä. Juhani Lehdon (vas.) tilalle aluehallituksen tulee Aapo Reima. Mirka Soinikosken (vihr.) tilalle puolestaan tulee Anne Lindgren. Lisäksi aluevaltuusto valitsi uusia henkilöitä eroavien tilalle muihinkin toimielimiin.

Tiistaisen kokouksen tallennetta voi katsoa Oma Hämeen Youtube-kanavalta. Kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuusto on koolla seuraavan kerran syyskuussa Forssassa. 

UUTINEN / 13.06.2023

Asiakkaiden palvelut toimivat turvatusti henkilökohtaisten avustajien lakon aikana

Henkilökohtaisten avustajien viikon mittainen lakko päättyi maanantaina 12.6. Kanta-Hämeessä työtaistelu vaikutti noin sataan työnantajan ominaisuudessa henkilökohtaista avustajaa käyttävään vammaiseen henkilöön, jotka kuuluvat Heta-liittoon.   

Lakko ei vaatinut hyvinvointialueelta turvaamistoimia, vaan avustettavat vammaiset henkilöt pystyivät itse huolehtimaan avustajiensa sijaisjärjestelyistä. Työnseisaus koski palkkaryhmän A tehtäviä, joihin ei kuulu lääkehoitoa tai muita hoitotoimenpiteitä. 

Jos avustajana toimi lakon aikana omainen tai läheinen, palkanmaksuun liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kuntien kotisivuilta. 

Yksityinen sosiaaliala on päässyt sopimukseen, joten juhannusviikolle sovittu lakko on peruuntunut. Henkilökohtaisten avustajien osalta neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken, joten uudet lakotkin ovat mahdollisia. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 14.6. 

UUTINEN / 09.06.2023

Terapiat etulinjaan -toimintamallista hyviä tuloksia Forssan mielenterveyspalveluissa

Kevään aikana käyttöön otettu Terapiat etulinjaan -toimintamalli lisää asiakkaan omaa toimijuutta, vaikka vastuu onkin yhä ammattilaisella.

Kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeyksiköiden ammattilaiset ovat saaneet kevään aikana koulutuksen Terapiat etulinjaan -toimintamallin työkaluihin. Ohjatun omahoidon ja Terapianavigaattorin ensijäsennykseen on kouluttautunut 45 työntekijää. Heistä 14 kouluttautuu parhaillaan kognitiivisen lyhytterapian osaajiksi. Toimintamalli otetaan Oma Hämeessä käyttöön vaiheittain. 

Forssan perustason mielenterveyspalveluissa on kevään aikana otettu käyttöön Terapianavigaattori sekä ohjattu omahoito ja kognitiivisen lyhytterapian menetelmät. Uudet työkalut ovat solahtaneet hienosti tiimin arkeen ja tuoneet mukanaan hyviä tuloksia. Forssan innostuneessa mielenterveys- ja päihdetiimissä työskentelevät sairaanhoitajat Mari Syyri-Alhomäki, Emmi Suomi ja Amanda Ahonen. 

Onnistumiseen on vaikuttanut tiimin halu kehittyä sekä työryhmänä että yksilöinä. Uudet työkalut ovat selkiyttäneet työskentelyä ja mahdollistaneet asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. 

– Meillä on hyvä vire kehittymiseen työryhmänä sekä halu kehittää työn sisältöjä. Haluamme tehdä työstämme sujuvampaa, Syyri-Alhomäki toteaa.

Sujuvaa hoitoon ohjausta ja uusia voimavaroja

Työryhmän pitkäaikainen toive on ollut saada juurrutettua toimintaan myös lyhytterapiaa. Vuoden alusta käyttöön otettiin Terapianavigaattori ja ensijäsennys, helmikuun alussa mukaan tuli ohjattu omahoito.

Tiimin mukaan Terapianavigaattori on nopeuttanut hoidon aloittamista: 80 prosentilla asiakkaista hoito on päästy aloittamaan alle kahdessa viikossa. Asiakkaista lähes kaikki ovat täyttäneet Terapianavigaattorin. Navigaattorin täyttäminen on myös auttanut asiakasta orientoitumaan ensimmäiseen tapaamiseen. Tiimi pitää tärkeänä asiakkaan oman toimijuuden vahvistumista. 

Monesti Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen jälkeen asiakkaan kanssa päädytään aloittamaan ohjattu omahoito, jonka jälkeen lähes puolet ei ole tarvinnut jatkohoitoa. 

– Ohjattu omahoito on selkeä työkalu, joka auttaa ihmisiä huomaamaan omat mahdollisuutensa ja kyvykkyytensä, Suomi kertoo.

Joskus ohjattu omahoito ei riitä, vaan tarvitaan esimerkiksi kognitiivista lyhytterapiaa. Forssan tiimin kolmikko kouluttautuukin parhaillaan menetelmään. 

Vastuu hoidosta on ammattilaisella, mutta tärkeää on myös asiakkaan osallisuus

Alkoipa hoito sitten ohjatusta omahoidosta tai lyhytterapiasta, olennaista on, että hoitopolku syntyy yksilöllisen arvioinnin tuloksena. Vastuu on ammattilaisella, joka arvioi, soveltuvatko menetelmät asiakkaalle ja räätälöi hoidon asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Asiakkaalta kuitenkin toivotaan aktiivista roolia. Tiimiläiset ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka asiakkaan omaa toimijuutta vahvistetaan, hän ei jää yksin.

– Istumme kyydissä autossa, jota asiakas ohjaa. Tuemme häntä, jotta hän huomaisi ja muistaisi, että pystyy tekemään tai pystyy olemaan tekemättä. Mutta ilman hoitoa he eivät ole.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Sisä-Suomen Terapiat etulinjaan -hanke on kevään aikana tarjonnut Kanta-Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköiden ammattilaisille menetelmäkoulutuksia ja –ohjausta sekä esihenkilöille työkaluja ja tukea palveluprosessien kehittämiseen. Lisäksi OmaHämeen aluevaltuutetuille järjestettiin huhtikuussa oma webinaari, jossa päättäjille esiteltiin kansallisia ja paikallisia ratkaisuja mielenterveyspalveluiden haasteisiin.  

Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista: 
Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi 
Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pirha.fi 
 

UUTINEN / 08.06.2023

Seuraa aluevaltuuston kevätkauden viimeistä kokousta suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 13. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Ahveniston luentosalissa klo 17 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Kokouksen asialistalla ovat muun muassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä hyvinvointialueen viime vuoden tilinpäätökset. Aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta ja uuden toimialan perustamisesta. Lisäksi aluevaltuusto käsittelee talousarviomuutoksia sekä tekee henkilövalintoja luottamustehtävistä eroavien tilalle. 

UUTINEN / 06.06.2023

Aluehallitus käsitteli talousarvion muutoksia ja johtamisjärjestelmän uudistusta

Maanantaina kokoontunut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistusta ja strategian toimeenpanoa. Se päätti esittää aluevaltuustolle perustettavaksi uutta toimialaa, jonka nimi on strategia ja integraatio. Toimialan ydintehtävinä tulee olemaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpivieminen sekä palveluiden integrointi.

Uuden toimialan tarkemmat tehtävät määrittelee aluehallitus, kun se perustaa toimialan tulosalueet. Näin on toimittu muidenkin toimialojen kohdalla. Toimialan perustamista koskeva hallintosääntömuutos on tarkoitus saada aluevaltuuston käsiteltäväksi viimeistään syyskuussa. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli tämän vuoden talousarviomuutoksia. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy kokouksessaan 13. kesäkuuta talousarvion muutokset. Muutokset ovat pitkälti odotettuja, koska valtion rahoituksen tiedettiin täsmentyvän alkuvuoden aikana. Lisäksi oli tiedossa se, että osaa määrärahoista joudutaan kohdentamaan uudestaan toimialojen, tulosalueiden ja palveluyksiköiden välillä. 

Palvelutoiminnan ja talouden seurannan käynnistymisen myötä muutostarpeiden määrä on kasvanut. Lisäksi maaliskuussa sovitun palkkaratkaisun vaikutukset ovat nyt tuotu osaksi talousarviomuutosta. Toukokuussa hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma vaikuttaa myös osaltaan talousarvion muutoksiin. Talousarvion muutoksen yhteydessä valtuustolle esitetään päätettäväksi myös investointien kohdennusmuutokset.

Integraatiovaliokunnan työ alkaa

Aluehallitus nimesi hyvinvointialuejohtajan esittelijäksi integraatiovaliokunnan ensimmäiseen kokoukseen 15. kesäkuuta. Sen myötä Oma Hämeen integraatiovaliokunnan toiminta käynnistyy. Valiokunnan tehtävinä on muun muassa seurata palveluiden integraatiota, asukas- ja asiakaspalautetta sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi Assi-hankkeen tilanneraportin sekä hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta. Aluehallitus myös hyväksyi Oma Hämeen palvelussuhdekäsikirjan päivitykset.

Asiakasmaksujen muutosta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun, muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 19. kesäkuuta.

UUTINEN / 06.06.2023

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet toimivat mainettaan paremmin

Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä.

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta niiden puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.

– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet viimeisen vuoden aikana useita kertoja yhteispalaveriin eri puolille Suomea. Viime viikolla puheenjohtajat kokoontuivat Turussa.

–  Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä, toteavat hyvinvointialueiden puheenjohtajat julkilausumassaan. 

Muutos on välttämätöntä, mutta uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.

– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille. 

Hyvinvointialueiden puheenjohtajat myöntävät tilanteen vaikeuden: edessä on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. 

– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.

UUTINEN / 05.06.2023

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja tehokas resurssien käyttö.

Oma Hämeen palveluissa suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista kootaan omalle, päivittyvälle sivulle. 

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on avoinna läpi kesän arkisin klo 8–15. Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta, oikeasta alakulmasta. 

Asukkaiden käytössä on läpi kesän myös Omaolo-palvelu, jossa tehdään oirearvio sähköisellä lomakkeella. Vastauksien perusteella saa Omaolo kertoo, tarvitaanko terveydenhuollon ammattilaisen apua vai voiko tilannetta seurata kotona. Omaolo tarjoaa myös itsehoito-ohjeita. 

Jos asukkaan tilanne vaatii kiireellistä hoitoa eikä oma terveysasema ole avoinna, tulee soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117. Päivystysapu on avoinna ympäri vuorokauden. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 

Terveyspalvelut 

Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla muutaman viikon sulkuja aiempien vuosien tapaan, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa. Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta.

Ikäihmisten palvelut

Päivätoiminnassa on kesäsulku kaikissa yksiköissä ainakin heinäkuun ajan. Joissakin yksiköissä sulku voi olla pidempi. Kotihoidon tilanteesta on tehty oma tiedote (linkki)
Ikäihmisten asumispalveluissa Forssassa sijaitseva Amerikka suljetaan kesäajaksi. Yksikön asiakkaita tiedotetaan sulkuajasta ja korvaavista palveluista erikseen. Jos muissa asumispalveluiden yksiköissä joudutaan turvautumaan supistuksiin, tiedotetaan siitä asiakkaita suoraan. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille. Ohjaamo palvelee nuoria koko kesän. 
Vammaispalveluiden omat päivätoimintayksiköt on suljettu heinäkuun ajan. Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee myös kesän läpi 24/7.

Pelastuspalvelut

Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja kesällä. Toimintavalmiutta ylläpidetään muun muassa siirtämällä henkilöstöä ja kalustoa tarpeen mukaan eri toimipisteiden välillä. 
Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu toimialoittain Kesäaukiolot - sivulle. Tietoja päivitetään sivulle tarvittaessa.

UUTINEN / 01.06.2023

Oma Häme uudistaa johtamisjärjestelmäänsä ja panostaa palveluiden integraatioon

Oma Hämeen johtamisjärjestelmää aiotaan uudistaa hyvinvointialueen käynnistämisvaiheen jälkeen. Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään uuden toimialan perustamista. Uusi toimiala keskittyisi strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Strategia ja integraatio - toimialalle on tarkoitus siirtää organisatorisesti palvelu- ja tulosalueilta yksiköitä ja työntekijöitä, jotka mahdollistavat strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellisen johtamisen. 

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Oma Hämeen johtoryhmän ja toimialajohdon kanssa. Uudelle toimialalle siirtyisi henkilöstöä nykyisiltä toimialoilta, erityisesti konserni- ja tukipalveluista. Siirtyvät tulosalueet ja palvelukokonaisuudet määritellään muutoksen valmistelussa ja yhteistoiminnassa.  

Suunniteltu organisaatiomuutos astuisi voimaan vuoden 2024 alusta. Se ei pidä sisällään irtisanomisia tai lomautuksia. Uuden toimialan uudet roolit pyritään miehittämään sisäisesti.

– Tiedossani alkaa olla hyvinvointialueelle siirtyneiden johtajien potentiaali ja olen hyvin toiveikas sen suhteen, että voisimme hoitaa tämän vaiheen sisäisin järjestelyin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Muutosta käsitellään henkilöstön kanssa useamman kerran kesälomien jälkeen. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta niissä ei käsitellä henkilöstövähennyksiä. 

Ylimmästä johdosta lakkautetaan kaksi virkaa

Nyt esitetyn muutoksen mukaan hyvinvointialueen käynnistysvaiheeseen luotu johtamisjärjestelmä muuttuisi niin, että järjestämisjohtajan ja muutosjohtajan virat lakkaisivat. Samalla sosiaali- ja terveysjohtajan virka muutettaisiin strategia- ja integraatiojohtajan viraksi. Sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan virkoja ei ole tähän mennessä täytetty. 

– Emme nähdäkseni tarvitse tähän vaiheeseen uusia johtajia organisaation ylimpään johtoon. Painopistettä siirretään yhä lähemmäs työntekijöiden lähijohtajia. Syksyllä on hyvä tutkia, onko ensimmäinen lähijohtajaporras riittävä. Muutoksen läpivienti on ollut heille hyvin kuormittavaa, painottaa Naukkarinen.

Uuden toimialajohtajan myötä siis poistuisi muutosjohtajan virka, jota on nyt määräaikaisesti hoitanut sairaanhoitopiirin yhtymäjohtaja Seppo Ranta. Ranta jää tehtävästään pois heinäkuun alussa, eikä siihen valita enää uutta henkilöä.  

– Haluan kiittää Seppo Rantaa siitä, että hän antoi oman panoksensa tähän siirtymään. Se on hyvin arvokas. On ollut myös ilo vastaanottaa hyvin hoidettu sairaanhoitopiiri osaksi hyvinvointialuetta, toteaa Naukkarinen.

Aluehallitus käsittelee esitystä organisaatiomuutoksesta ja uudesta toimialasta 5. kesäkuuta. Esitystä on pohjustettu toimialajohtajien kanssa sekä toimialojen johtoryhmien ja aluehallituksen kanssa. Aluevaltuusto käsittelee asiaa 13. kesäkuuta. Suunnitelma on, että uuden toimialan perustaminen viedään hyvinvointialueen hallintosääntöön viimeistään aluevaltuuston syyskuun kokouksessa.  

Keskustelua henkilöstön kanssa jatketaan toimielinkäsittelyn jälkeen yhteistoimintamenettelyssä. Menettelystä, henkilöstön osallisuudesta ja organisaatiomuutoksen vaiheista tiedotetaan Oma Hämeen työntekijöitä aktiivisesti valmistelun edetessä.

UUTINEN / 01.06.2023

Oma Häme varautuu henkilökohtaisten avustajien lakkoon

JHL:n työnseisausilmoituksen mukaan lakkoon ovat menossa palkkaryhmän A tehtävissä työskentelevät henkilökohtaiset avustajat koko maassa. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat tiistain 6.6.2023 klo 00.01 ja maanantain 12.6.2023 klo 23.59 välisenä aikana. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lakko vaikuttaa noin sataan työnantajan ominaisuudessa henkilökohtaista avustajaa käyttävään vammaiseen henkilöön, jotka kuuluvat henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta-liitto). Muihin työnantajana toimiviin henkilökohtaisen avun saajiin lakko ei vaikuta. 

Palkkaryhmän A tehtävät sisältävät sellaisia henkilökohtaisen avustajan työtehtäviä, joihin ei kuulu lääkehoitoa tai muita hoitotoimenpiteitä. Työnseisauksen ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen uhkaisi henkeä ja terveyttä. 

Miten toimit, jos tarvitset apua lakkotilanteessa 

Jos tarvitset apua sijaisjärjestelyihin, ole yhteydessä omatyöntekijääsi vammaispalveluissa. Lakon aikana omainen tai läheinen voi toimia avustajanasi. Tarvittaessa avustaja voidaan järjestää ostopalveluna. 

Jos avustajana toimii omainen tai läheinen, ole työntuntien toteutumisen jälkeen palkanmaksuun liittyvissä asioissa yhteydessä vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kuntien kotisivuilta. 

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme laajentaa sähköisiä palvelujaan – digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu avautuu 1. kesäkuuta

Kanta-Hämeen asukkaille avautuu digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu 1. kesäkuuta.

Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä.  

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on 1. kesäkuuta alkaen auki arkisin klo 8–15. Aiemmin kantahämäläisille tarjotut perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat olleet avoinna hajautetusti yhdestä kahteen tuntia päivässä. 

Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. 

Uuden palvelun alkaessa on vaikea tietää, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli riittääkö sähköisissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä. Oma Häme pyytää asiakkailta kärsivällisyyttä ja kehottaa varautumaan pieniin viiveisiin.  
 
Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu sopii asiointiin erityisesti silloin kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Sen avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaan asia mahdollisimman valmiiksi ja etänä, mikäli se on mahdollista hoidon kannalta. Asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan asioivan oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa. 
 
Sairaanhoitajan kanssa asiointi on maksutonta - lääkärin kanssa asioinnista veloitetaan normaali käyntimaksu 20,90 euroa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä, kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana.  

Myös sosiaalihuollon sähköisiä palveluita kehitetään innokkaasti 

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu portaittain 1.9.2023 alkaen koko maassa. Tämän vuoksi Kanta-Hämeessä on kehitetty vauhdikkaasti perusterveydenhuollon sähköistä asiointia kevään 2023 aikana. Sähköisten palveluiden laajentaminen aloitetaan perusterveydenhuollosta. Entistä laajempi sähköinen asiointi on tulevaisuudessa mahdollista myös sosiaalihuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

– Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti monialaisesti, jotta asukkaiden asioinnista tulisi entistä sujuvampaa ja ammattilaiset löytäisivät toisensa helpommin keskinäiseen yhteistyöhön, sanoo palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.  

Oma Hämeen perusterveydenhuollossa pyritään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin keskittämällä sähköisiä palveluita. Yhteistyö ja voimavarojen keskittäminen mahdollistaa chat-palvelun aukioloaikojen laajentamisen ja asiakkaiden nopeamman palvelun.  

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme suunnittelee Hattulan terveyspalvelujen kilpailuttamista

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa Hattulan terveyspalvelut. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy vuoden lopussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsitteli asiaa tiistain kokouksessaan. Aluehallitus puolestaan päättää kilpailutuksesta ennen juhannusta.

Hattulan kunta on ulkoistanut perusterveydenhuollon palveluita vuodesta 2009 alkaen. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on solmittu kilpailutuksen jälkeen vuonna 2019. Ulkoistus sisältää laajasti terveydenhuollon palveluita: terveyskeskuspalvelujen lisäksi se sisältään muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluita, hammashoidon, kouluterveydenhuollon, neuvolan, lääkäripalvelut sekä tehostettua palveluasumista. Viime vuonna sekä Hattulan kunta että Oma Hämeen aluehallitus päättivät, ettei Terveystalon sopimukseen kuulunutta optiota sopimuksen jatkosta käytetä. 

Oma Hämeen suunnitelmana on käynnistää kilpailutus Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta vuosille 2024 ja 2025, sisältäen option kahden vuoden jatkosopimuksesta. Kilpailutukseen eivät kuuluisi perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta tai suun terveydenhuolto. Kilpailutukseen sisällytettäisiin optiona neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Hyvinvointialueella on päätetty tehdä palveluverkkoselvitys, jossa määritellään muun muassa terveysasemien verkosto vuoden 2026 alusta. Samassa yhteydessä arvioidaan, ulkoistetaanko palveluita tai terveysasemia. Hattulan palveluiden järjestäminen on kuitenkin ratkaistava ennen selvityksen valmistumista. 

Erilaisia vaihtoehtoja Hattulan terveyspalveluiden järjestämiseksi on selvitetty ja vaihtoehdoista on tehty ennakkovaikutusten arviointi. Yhden kunnan terveyspalveluiden kilpailuttaminen tässä vaiheessa hyvinvointialueen toiminnan rakentamista on haasteellista. Siihen liittyy myös riskejä, esimerkiksi palveluiden yhdenvertaisuuden suhteen. Toisaalta ulkoinen palvelutuottaja näyttää tuottavan palvelut edullisesti, samalla kun palveluiden saatavuus pysyy hyvällä tasolla. 

– Tässä kohtaa virkamiesten vaakakuppi kääntyi ehdottamaan ulkoistusta, koska laajempi palveluverkkoselvitys vasta käynnistymässä ja valmius omaksi toiminnaksi ottamiseen sisältää myös paljon riskejä, muun muassa henkilökunnan saatavuuden suhteen, selittää terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hattulan terveyspalveluihin on tulossa muitakin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä aluevaltuusto on päättänyt, että vuodeosasto lakkautetaan Hattulasta. Tämä tapahtuu vuodenvaihteessa, jolloin on tarkoitus mahdollistaa vuodeosaston henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteilla hyvinvointialueen työntekijöiksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää Pappilanniemen kiinteistössä toimiva apuvälinepiste osaksi kuntoutuksen apuvälinepalvelua. 

UUTINEN / 30.05.2023

Kohti vaikuttavampaa hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota vaikuttavaa hoitoa kantahämäläisille. Siksi hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi toimintamalli työikäiselle väestölle, joka parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä potilaan hyväksi. Tämä toimintamalli tulee käyttöön Työote-hankkeen avulla.  Lisäksi tiivistämme yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.

Työote-hanketta koordinoi Keski-Suomen hyvinvointialue yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.  Hankkeesta on saatu vuodesta 2020 lähtien erinomaisia tuloksia niin työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymisestä kuin myös potilaan yksilöllisen työkyvyn tukemisesta. Itä-Suomen yliopisto raportoi hankkeen kustannusvaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi Työterveyslaitos toteuttaa tutkimusta hankkeen toteutumisesta.

Uudessa toimintamallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön ja tukemaan samalla työkyvyn säilymistä. Toimintamalli käynnistetään ortopedisesta potilasryhmästä, jotta prosessi voidaan hioa mahdollisimman sujuvaksi ja toimintavarmaksi. Tämän jälkeen malli laajennetaan muihin potilasryhmiin.

Toimintamallin käyttöönottoa suunnitellaan potilasryhmäkohtaisissa, moniammatillisissa asiantuntijatyöryhmissä, joissa on mukana lääketieteellisen erikoisalan asiantuntijoita sekä edustusta IT:stä, palvelumuotoilusta, palvelupoluista, perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta ja viestinnästä. Alueen työterveyshuollon toimijat suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon prosessin valmiiksi, jolloin malli saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi ja toimivaksi.

Yhteistyössä luodun hoitoprosessin toimivuus auditoidaan kun se on vakiintuneesti toiminnassa ja auditoinnin tulosten perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Koko hyvinvointialueen osalta hanketta koordinoi Yhteistyöfoorumi, jossa on laaja edustus koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan toimijoita, TE-palveluista ja työelämän edustajia. Foorumia johtaa tällä hetkellä johtajaylilääkäri Arja Tomminen, ja kesäkuusta alkaen uusi hallintoylilääkärimme Jarmo Koski.

Lisätietoja toimintamallista voit lukea osoitteesta:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-toimintamalli

UUTINEN / 30.05.2023

Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat

Tiesitkö tämän potilasasiamiehestä?

Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen lakisääteiset tehtävät ovat neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lue lisää Valviran sivuilta)

Jos jokin askarruttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa potilasoikeudellisissa kysymyksissä. Tyypillisimmin yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon ja kohteluun liittyviä epäselvyyksiä ja muita koettuja epäkohtia sekä potilasvahinkoasioita. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme kokeneet potilasasiamiehet ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tukena kaikissa potilassoikeudellisissa kysymyksissä. 

Potilasasiamiehen työ edellyttää korkeakoulututkintoa ja työssä tarvitaan vahvaa terveydenhuollon oikeudellisen sääntelyn sekä organisaation tuntemusta. Työ on asiakaslähtöistä ja tärkeää on asiakkaan kunnioittava kohtelu ja hänen oikeuksiensa puolustaminen. 

Asiakkaan kannattaa ottaa potilasasiamiehiimme yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia, eikä yhteydenotoista ei jää merkintää potilasasiakirjoihin. Asiakkaan on hyvä muistaa, että potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisin seikkoihin, eikä siihen, onko kyseessä hoitovahinko. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa asian selvittelyssä.

Oma Hämeen potilasasiamiehet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiamiehinä toimivat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa. Työn parhaiksi puoliksi Tiina ja Kirsi kuvaavat työn vaihtelevuuden ja asiakkaiden kohtaamisen. Jokaisen potilaan asia on yksilöllinen, hänen omansa ja siten työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviltään.

”Asiakkaille haluaisimme toivottaa rohkeutta kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Usein molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamista helpottaa, jos esimerkiksi vastaanottotilanteeseen valmistautuu etukäteen. Ei ole välttämättä huono idea, jos kirjaa muistilapulle asioita, joihin toivoo saavansa vastaanottavalta lääkäriltä vastauksen.”

Potilasasiamiehillä on käytössä takaisinsoittopalvelu (p. 03 629 3204), joka on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-12. Tämän lisäksi voi jättää soittopyynnön tekstiviestillä (p. 045 73965639) tai lähettää sähköpostia (etunimi.sukunimi@omahame.fi).
 

Eräitä selvennyksiä omaisten oikeuksista liittyen läheisen hoitoon

Täysi-ikäisellä potilaalla on oikeus itse osallistua hoitoaan koskevien päätösten tekemiseen. Hän päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Se että on lähiomainen, ei siis yksin riitä terveystietojen saantiin. 

Tilanteissa, joissa potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun (myös tilapäisen) syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on hoitoon ja esimerkiksi jonkin tärkeän toimenpiteen suorittamiselle saatava hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Tavoitteena on, että omaisten mielipiteen avulla saadaan selville, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Omaiset voivat kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen. Tällöin potilasta pyritään hoitamaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena ja yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa. Hoito toteutetaan näin myös silloin, jos läheisten mielipidettä ei saada selville.
Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.

Suostumusta antavilla henkilöillä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi annettavaa tarvittavaa hoitoa.

Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava. Hoidon tulee olla aina lääketieteellisesti perusteltua eli mitä tahansa toivomaansa hoitoa potilaalla ei ole oikeutta saada. DNR-päätös eli päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua potilaan hoitotahtoon. Varsinaisen DNR-päätöksen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Päätöksestä on keskusteltava potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista.

Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitotoimenpiteestä ja hoidosta päätettäessä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muu hoitohenkilökuntaan kuuluva arvioi alaikäisen potilaan kehitystason. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
 

UUTINEN / 30.05.2023

STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 1.6.2023

Tausta                                

Lasten ja aikuisten valtakunnalliset kiireellisen hoidon kriteerit on julkaistu 2020. Koronapandemian vuoksi ohjeiden käyttöönotto on viivästynyt käytännön syistä eri puolilla maata. Nyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialalla on tehty päätös, että STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön koko maakunnan alueella sekä puhelimitse että ns. paikan päällä tehtävissä hoidon tarpeen arvioinneissa. Kriteerien käyttöön ottamisella tavoitellaan yhtä sote-uudistuksen keskeisintä tavoitetta: tasapuolista ja yhdenvertaista hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia.
 

Valtakunnalliset kriteerit

                      Kiireellisen hoidon kriteeristö perustuu näyttöön ja ison asiantuntijaryhmän näkemyksiin hoidon kiireellisyydestä. Kriteeristö on käytettävissä maakunnassa terveydenhuollon ammattilaisille.  Kiireellisen hoidon kriteeristö huomioi potilaan iän ja oireen. Lapsen ikä huomioidaan ikäluokissa 0–3 kk, 3–12 kk, 1–6 v ja 7–15 v. Aikuisilla ja lapsilla on siis omat ohjeistonsa, jonka mukaan ohjataan hoitoon. Pilvipohjainen ohjelmisto myös muistuttaa asioista, jotka asian kohdalla pitää huomioida. Iän ja oireen perusteella ammattilainen tekee arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Kiireellisyys luokitellaan seuraavasti: soitto 112, ohjataan päivystykseen 24/7, ohjataan päivystykseen, mutta ei yöllä, ohjataan kiirevastaanotolle 1–3 vrk, ohjataan kiireettömään ajanvaraukseen 4–7 vrk ja neuvonta/kotihoito. Hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan myös potilaat aiemmat sairaudet ja ammattilaisella on käytössään potilastietojärjestelmän tiedot.
 

Yhteinen toimintatapa

Kriteeristö käyttöön ottamisella pyritään kantahämäläisten asukkaiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Aiemmin toimipisteissä on ollut kirjavia käytäntöjä ja esim. päivystykseen on ohjattu potilaita, joiden kiireellisyys ei olisi sitä vaatinut. Päivystys on osittain ruuhkautunut tästä syystä esim. viime kesänä. Myös KHKS päivystyksessä aletaan noudattamaan 1.6.2023 alkaen samaa kiireellisyysluokitusta ja sieltä ohjataan luokituksen mukaisesti potilaita tarvittaessa kiirevastaanotoille tai kiireettömään ajanvaraukseen.

UUTINEN / 29.05.2023

Asiakkaiden palvelut toimivat turvatusti yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeneen lakon aikana

Yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeva lakko päättyi viikonloppuna. Kanta-Hämeessä lakkotoimet koskivat neljää yksityistä, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä, joilta hyvinvointialue hankkii palveluja. Yksiköissä on yhteensä noin 260 asukasta ja 165 työntekijää. 

Lakko ei vaatinut hyvinvointialueelta turvaamistoimia, vaan yksiköt pystyivät itse huolehtimaan asukkaista lakon aikana. 

Oma Hämeen tilannekuvaryhmä seurasi tilannetta ja potilasturvallisuutta päivittäin viisipäiväisen lakon aikana. Oma Häme oli palvelujen järjestäjänä varautunut turvaamaan tilannetta, jos yksityiset palveluntuottajat eivät olisi kyenneet itse järjestämään yksiköihin riittävästi henkilökuntaa. 

Parhaillaan Oma Häme varautuu ensi viikolla mahdollisesti laajenevaan lakkoon, joka koskisi henkilökohtaisia avustajia koko maassa.

UUTINEN / 29.05.2023

Vastaa kyselyyn ja kehitetään yhdessä digitaalisia palveluitamme

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä eri oppilaisten kanssa aktiivisesti. Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyötä yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, ja haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi ja tarpeesi koskien hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voimme kehittää hyvinvointialueen palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja sujuvammiksi. Siksi pyydämme sinua ystävällisesti osallistumaan kyselytutkimukseen vastaamalla alla olevan linkin kautta löytyvään kyselyyn. Kysely on suunnattu kaikille 18 vuotta täyttäneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.

Kyselytutkimus on avoinna 29.5.-2.7.2023 välisenä aikana, ja sen tarkoituksena on saada tietoa juuri sinun tarpeistasi ja toiveistasi. Haluamme kuulla, miten voimme parantaa digitaalisia palveluitamme vastaamaan paremmin tarpeitasi. On tärkeää, että palveluiden kehittäminen perustuu juuri sinun näkemyksiisi.

Kysely on täysin anonyymi eikä vastaaja voida vastausten perusteella tunnistaa henkilökohtaisesti. Kyselyssä ei kysytä henkilötietojasi, eikä vastauksiasi luovuteta kolmansille osapuolille. Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja se kestää muutaman minuutin.

Haluamme varmistaa, että vastauksesi ovat turvassa ja että ne käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksen jälkeen vastauksia säilytetään kaksi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tähän kyselyyn vastaamalla suostut siihen, että vastauksiasi voidaan analysoida ja tutkimuksen tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Valmis opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus.fi -sivustolla, jossa se on vapaasti luettavissa.

Kyselyyn pääsette oheisesta linkistä: : https://link.webropolsurveys.com/S/6A02FDEF832C938A

UUTINEN / 29.05.2023

Talous ja hankinnat esillä aluehallituksen seminaarissa

Aluehallitus kokoontui maanantaina ennen varsinaista kokoustaan seminaariin Hämeenlinnaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Päivänä aikana esillä olivat muun muassa hyvinvointialueen varautuminen ja valmissuunnittelu. Lisäksi aluehallitus pohti sote-keskusten roolia ja puhui taloudesta. 

Aluehallitus keskusteli vilkkaasti hyvinvointialueen hankinnoista ja niiden strategisista ulottuvuuksista. Aluehallitus kävi keskustelua siitä, miten hankinnat kytkeytyvät ekologisuuteen, innovatiivisuuteen ja paikallisiin yrittäjiin. Hankintojen valmistelussa aluehallitus haluaa painottaa tarvelähtöisyyttä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. 

Aluehallitus kävi lisäksi läpi tasapainottamisohjelman vaatimia muutoksia sekä muutostalousarvioon vaikuttavia asioita. Muutostalousarvioon vaikuttavat merkittävästi palkkaharmonisaatio sekä valtion rahoitus ja sen epävarmuus. Aluehallitukselle esiteltiin hyvinvointialueen talouteen liittyviä epävarmuustekijöitä – näitä ovat esimerkiksi inflaatio ja hinnankorotukset, investointeihin liittyvät riskit ja henkilöstön saatavuus. 

– Lisäksi seminaarissa käytiin keskustelua mahdollisesta organisaation päivityksestä. Osa toimialajohtajistahan on määräaikaisissa virkasuhteissa ja alkujaankin tämän vuoden toiminta käynnistyi aloittavalla organisaatiolla. Tästä aluehallitus päättää vielä ennen kesälomakautta, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Investointisuunnitelmalle hyväksyntä

Seminaarin yhteydessä aluehallitus piti toukokuun viimeisen kokouksensa. Aluehallitus hyväksyi täsmennykset hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan vuosille 2024–2027. Täsmennetty investointisuunnitelma toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle toimielimien käsittelyn jälkeen. Investointisuunnitelma täsmentyy vielä, kun valtioneuvosto myöntää Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Lopullinen investointisuunnitelma käsitellään syksyllä osana talousarvioprosessia.

Oma Hämeen ensimmäisen investointisuunnitelman (vuodet 2023–2026) lähtökohtana oli toiminnan häiriötön siirtyminen hyvinvointialueelle sekä välttämättömimmät investoinnit, joilla turvattiin asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Vuosien 2024–2027 investointisuunnitelman taustalla ovat osin samat lähtökohdat, mutta täsmennyksessä on huomioitu palveluiden muutostarpeet sekä strategian ja tasapainottamisohjelman toimeenpano.

Investointisuunnitelman merkittävin osakokonaisuus on Ahveniston sairaala -hanke, jonka arvioitu osuus vuosien 2024–2027 investointisuunnitelmasta on noin 237 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä lähivuosien rakennusinvestointi liittyy Riihimäen sairaalaan. Sen korjauksen laajuus ja aikataulu tarkentuvat, kun selvitykset Riihimäen mahdollisesta uudesta sote-keskuksesta valmistuvat.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi Oma Hämeen olevan tietoturva- ja tietosuojapolitiikan, joka määrittelee tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat tavoitteet, periaatteet, vastuut ja toimintatavat, jotka ovat lähtökohtana sille, että hyvinvointialue voi täyttää lakisääteiset vastuunsa rekisterinpitäjänä. Nyt hyväksytty politiikka koskee hyvinvointialueen johtoa, luottamushenkilöitä ja henkilöstöä. 

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 5. kesäkuuta. 

UUTINEN / 26.05.2023

Oma Hämeen kotihoito varautuu kesään

Hoitohenkilöstön saatavuushaasteiden vuoksi toimintaan saattaa tulla lomakautena muutoksia. 

Oma Hämeen kotihoito pyrkii turvaamaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sovitut ja suunnitellut palvelut kesäaikana. Lomakautena saattaa kuitenkin tulla tiukkoja tilanteita, sillä sijaisten saamisessa on haasteita. 

– Kotihoidossa tarvitaan hoitoalan ammattilaisia, joilla on pätevyys toimia yksin asiakkaiden kanssa. Valitettavasti emme ole onnistuneet rekrytoimaan riittävästi koulutettuja sijaisia henkilöstömme lomien ajaksi, pahoittelee kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

– Oman henkilöstömme ja sijaistemme lisäksi käytämme eri henkilöstövuokrausyrityksiltä ostettua lisätyövoimaa. Asiakkaalle tämä voi näkyä henkilökunnan tiheämpänä vaihtuvuutena.  

Hintsala rohkaisee kotihoidon säännöllisen asiakkuuden piirissä olevia kokeilemaan kuvapuhelinpalveluita ja lääkehoitoautomaatteja. Asiakkaat ja heidän läheisensä saavat teknologiasta tietoa kotihoidon työntekijöiltä. 

– Hyvin suunnitellut ja asiakkaalle soveltuvat etäkäynnit ovat hyvä vaihtoehto normaalien kotihoitokäyntien rinnalle, tai voivat joissakin tilanteissa korvata kokonaan lähikäynnit.  

Äärimmäisissä tilanteissa kotihoito saattaa joutua organisoimaan käyntien sisällöt niin, että asiakkaan luona tehdään vain välttämättömimmät asiat, kuten hygieniatoimet, lääkehoito ja ravitsemuksesta huolehtiminen. Mikäli kesän aikana tulee yksittäisiä hyvin tiukkoja tilanteita, asiakkaisiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. 

Kotihoito myös kannustaa läheisiä osallistumaan mahdollisimman paljon asiakkaiden hoitoon kesän aikana ja ilmoittamaan siitä kotihoitoon. 

– Mikäli olette asiakkaamme luona ja ette tarvitse kotihoidon apuja kyseisenä hetkenä, pyydämme kertomaan siitä kotihoidon tiimille mahdollisimman pikaisesti. Näin voimme suunnitella työtämme paremmin hyvissä ajoin, Hintsala sanoo. 

Kotihoito tiedottaa jokaista asiakasta myös suoraan kirjeellä. 

UUTINEN / 24.05.2023

Nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminta on päässyt vauhtiin kevään aikana

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä, joiden kautta asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa Oma Hämeen toimintaan.

Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli demokratian toteutumisessa hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat yksi tapa mahdollistaa asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan ja kehittämiseen. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimi