Tyypin 2 Diabetesta sairastavan palvelupolku

Tyypin 2 Diabetesta sairastavan palvelupolku

Olet tullut tyypin 2 diabetesta sairastavan palvelupolulle! Polku tarjoaa tietoa sairauden tunnistamisesta, hoitovaihtoehdoista, lääkityksestä ja elintapamuutoksista. Lisäksi saat tietoa tukipalveluista ja hyvinvoinnin tukemisesta diabeteksen kanssa.

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskit ja ennaltaehkäisy

Diabetekselle altistavien perintötekijöiden lisäksi ylipaino, epäterveellinen syöminen ja vähäinen liikkuminen ovat tyypin 2 diabeteksen keskiset riskitekijät. Myös pitkäkestoisella stressillä, univaikeuksilla ja masennuksella on yhteys tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja etenemiseen. (Lähde: THL). Oireidesi havaitsemisen jälkeen diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (painon pudotus, liikunta, ruokavalio); onnistuneet elintapamuutokset voivat jopa puolittaa riskisi sairastua.

Tietoa Diabetekseen sairastumisen riskitekijöistä sekä sairastumisen ehkäisemiseen liittyvää tietoa näet Diabetesliiton sivuilta:

Diabetesriskissä olevan polku (Diabetesliitto.fi)

 

  • Kun elimistösi alentunut sokerinsietokyy havaitaan ajoissa, voidaan elintapojen muutoksella ehkäistä diabeteksen kehittyminen. Lisätietoa voit saada palvelupolun kohdasta omahoito. 
  • Suun terveydellä on myös suuri merkitys diabeteksen ehkäisyssä: suun kiinnityskudosten sairaudella, parodontiitilla, on todettu olevan yhteyttä diabeteksen syntyyn ja myös toiseen suuntaan katsottuna, diabeetikon huono hoitotasapaino lisää parodontiitin riskiä. Lisätietoa voit lukea täältä: Diabetesliiton sivuilta kohdasta diabetes ja suu.

Lisätietoa alla olevista linkeistä:

Tyypin 2 diabetes

Yleensä diabetes sairautena luokitellaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Luokitus ei ole selkeä, vaan perustuu yleiseen tapaan luokitella sairauden erilaisia ilmenemisen muotoja, tyypin 1 ja 2 lisäksi esimerkiksi raskausdiabetes sekä ns. sekundaarinen diabetes, joka liittyy muiden sairauksien jälkeiseen tilaan. Tyypin 2 diabeteksessa elimistön oma insuliini vaikuttaa heikosti ja sitä ei erity riittävästi. Usein tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja sen vuoksi oireita voi olla vaikeaa itse havaita. Sairaus voidaankin todeta muiden sairauksien tutkimusten, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta. Kohonneen verensokerin tilannetta voi kestää vuosia. Tällainen tilanne on hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa, sillä oikeanlaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä diabeteksen puhkeaminen.

Tyypillisimmät oireet:

  • yleinen väsymyksen tunne
  • janon tunne
  • huono olo
  • lisääntynyt virtsaamistarve
  • yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu-tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut

Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.

Apuna oman terveydentilasi arvioinnissa:

  • Ole yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoosi.

Yhteystietoja on koottu palvelupolun kohtaan yhteydenotto terveydenhuoltoon.

Lisätietoa löydät alla olevista linkeistä:

Diabeteshoidon alku

Tyypin 2 diabetes havaitaan usein muiden sairauksien tutkimusten yhteydessä, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta. Lievempien oireiden yhteydessä, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoosi. yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuiltamme

Kiireetön hoitajan tai lääkärin vastaanotto

Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.

Tyypillisimmät oireet:

  • Yleinen väsymyksen tunne
  • Janon tunne
  • Huono olo
  • Lisääntynyt virtsaamistarve
  • Yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • Pitkittynyt infektio, esimerkiksi haavat, ruusu- tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • Jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt tai lihaskouristelut

Työterveyshuolto

  • Jos olet ollut oireisiisi liittyen puhelimitse yhteydessä terveysasemallesi, hoitaja on voinut tehdä sinulle hoidontarpeen arviointia sekä lähetteen laboratoriotutkimuksiin.
  • Jos olet käynyt terveysasemallasi tai työterveydessäsi oireidesi vuoksi, sinulle on voitu ottaa testillä ns. pikaverensokeri ja sen perusteella sinulle on tehty lähete tarkempiin laboratoriotutkimuksiin.

Valmistautuminen laboratoriokokeisiin:

Yleensä laboratoriokokeet edellyttävät ravinnotta olemista 10-14 h, sillä arvot voivat sisältää ns. paastoarvoina tarkasteltavia testejä:

  • Ns. paastoverensokeri (verensokeriarvo mitataan ravinnotta olemisen jälkeen) määrätään otettavaksi hyvin usein jos on vahva epäily diabeteksesta.
  • Usein diabeteksen tutkimiseksi määrätään myös pitkäaikaistan verensokeria kuvaava tutkimusarvo, kolesteroliarvot, ns. pieni verenkuva eli PVK, munuais- ja maksa-arvot sekä virtsanäyte.
  • Lisää ohjeita verensokeritutkimuksiin valmistautumisesta näet täältä: Fimlab - verensokeritutkimukset.

Tutkimustulokset jatkohoidon suunnittelussa

  • Laboratoriotestituloksesi voidaan käydä kanssasi läpi puhelimitse.
  • Diabeteksen toteamiseen liittyvät alkututkimukset ja sairauden toteaminen on saatettu toteuttaa sinulle jo työterveyshuollon käyntisi yhteydessä. Jatkohoidon suunnittelua varten sinut on voitu ohjata omaan terveyskeskukseesi jatkohoidon tarpeen arviointia ja seuraamista varten.

Ensikäynti vastaanotolla

  • Ensikäynnin vastaanoton voi toteuttaa lääkäri tai hoitaja, yksilöllinen tilanteesi huomioiden ja terveyskeskuksesi palveluiden mukaisesti.
  • Ammattilainen arvioi yleisen terveydentilasi, lääkityksen aloittamisen tarpeen ja kirjoittaa tarvittavat reseptit.
  • Saat tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
  • Vastaanotolla voit saada myös tietoa luotettavista lisätiedonlähteistä sekä omahoidon tueksi sopivista digitaalisista palveluista. (verensokeritasojen seurantaan, elämäntapa ym.)
  • Jos sinulla todennetaan ensikäynnillä diabetes, on hyvin yleistä, että lääkehoidoksi valitaan alkuun Metformiini. Tarkemmat lisätiedot ja ohjausta lääkehoitoon saat tarkemmin vastaanottokäynnilläsi.

Ohjausta ja tietoa sairautesi hoitoon liittyen

  • Omilla elämäntavoilla voit vaikuttaa sairautesi hoitotasapainoon ja vointiisi. Saat ohjausta myös elämäntapojesi tarvittavien muutosten suhteen sekä tietoa elämäntapamuutostasi tukevista palveluista. Lisää elintapamuutoksesi tueksi saat tietoa oman elintapamuutoksen palvelupolultamme.
  • Omahoitajasi tekee sinulle tarvittaessa lähetteen hoitotarvikejakeluun tarvittavien hoitotarvikkeiden hankkimiseksi.
  • Lääkäri kirjoittaa sinulle B-lausunnon, kun diagnoosi tyypin 2 diabeteksesta on varmistunut. Lausuntoa tarvitaan esimerkiksi Kela- korvausten hakemiseksi erityskorvattavista lääkkeistä.

Kun sinulla on todettu diabetes, kiinnitä huomiota:

  • Suun terveyteen: Otathan yhteyttä suun terveydenhuoltoon mahdollisen hoidon tarpeen kartoittamiseksi. 
  • Silmien terveyteen: Silmänpohjan kuvaukseen saat tarvittaessa lähetteen omahoitajaltasi. 
  • Yleisesti elämäntapoihisi: Saat tietoa ja ohjauksen elämäntaparyhmään tarvittaessa hoitosi tueksi. 


 

Tyypin 2 diabeteksen omahoidossa tärkeintä on huomioida terveydentilasi kokonaisuus sekä yksilölliset tarpeesi sekä verensokeriarvojen ja hyvien elämäntapojen välinen tasapaino. Jos diabeteksesi hoitoon on määrättynä lääkehoito, niin voit tiedustella ammattilaiselta mahdollisuutta saada verensokerimittari käyttöösi. 

Verensokeriarvojen seuranta:

Vastaanotolla saat yksilölliset ohjeet verensokerien seuraamiseksi. Alla yleisiä ohjeita, olethan tarvittaessa yhteydessä omalle terveysasemallesi yksilöllisten ohjeidesi tarkistamiseksi.

Diabeteksen tablettihoito:

  • Verensokerimittaus illalla nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna (ns. paastoverensokeri).
  • Ateriapari eli verensokeri mitataan ennen aterian alkua ja 2 tuntia saman aterian jälkeen. Voit vaihdella mittausta lounaan tai päivällisen yhteyteen.
  • Jos diabeteksesi on hyvässä hoitotasapainossa, noin verensokerien mittaus 1 - 2 krt viikossa riittää.
  • Lisäksi tulee huomioida: Sairauspäivinä verensokerien mittaus tulee huomioida erikseen: mittaa aamun ns. paastoverensokeria sekä ateriapareja. Tarvittaessa saat lisäohjeita esim. omahoitajaltasi.
  • Liikunta ja erilaiset ateriat vaikuttavat verensokeritasapainoon, olisi hyvä ottaa myös ns. oppimismittauksia liikunnan tai hyvin koostetun aterian jälkeen. Näin saat tärkeää tietoa liikunnan ja aterioiden vaikutuksista verensokeritasoosi.
  • Ennen vastaanotolla tapahtuvaa seurantakäyntiä tulee toteuttaa 3-5 mittauspäivää, kuten lääkehoidon alussa.
  • Kirjaa mittaustuloksesi omaseurantavihkoon ja tuo ne mukanasi vastaanotolle.

Milloin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon?

  • Jos verensokerisi on toistuvasti yli 10 ennen aamupalaa tai
  • Olet kuumeinen tai
  • Yleiskuntosi laskee tai et voi syödä normaalisti, oksennat tai ripuloit.
  • Matalan ja korkean verensokerin oireen yhteydessä.

Digitaaliset palvelut diabeteshoitosi tukena



 

Suun terveydestä huolehtiminen on osa diabeteksen hoitoa. Hyvässä sokeritasapainossa diabetes ei erityisesti altista suun sairauksille. Kuitenkin korkea verensokeri ja verensokerin vaihtelut altistavat muun muassa suun kuivumiselle, hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle.

Suun omahoidossa tärkeää

 

Lisätietoa:

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabeetikoille

  • Vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa.
  • Vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen.
  • Lisää virkeyttä ja hyvinvointia.
  • Löydät 2 tyypin diabeetikoille laaditun liikuntaohjeen (Käypähoito suositus) täältä: Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma
  • Lisätietoa: Diabetesliitto, liikuntasuositukset

Lähde: https://www.kaypahoito.fi

Tyypin 2 diabeteksen ruokavaliohoidolla on kolme keskeistä tavoitetta.

  1. Sen avulla pyritään mahdollisimman hyvään verensokeritasapainoon, huomioiden kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.
  2. Ruokavaliolla on tärkeää suojata diabetekseen sairastunutta niiltä lisäsairauksilta, jotka tekevät juuri tyypin 2 diabeteksesta vaarallisen. Ruokavalio tulee suunnitella yhtä aikaa sellaiseksi, että se paitsi parantaa verensokeriarvoja, myös laskee verenpainetta, veren kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta – edistäen sydän- ja verisuonisairauksien sekä muisti- ja syöpäsairauksien ehkäisyä.
  3. Painonhallinta.

Lähde: https://diabetesjasydan.fi/diabetes-ja-sydan/

Lisätietoa:

https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/diabetes_ja_ruokavalio

Ravitsemus/Diabetes ja sydän

https://www.tampereendiabetesyhdistys.fi/tietoa/hiilihydraatit 

https://Fineli.fi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki)

https://www.leipatiedotus.fi/

Diabeteksen hoidossa korkea tai liian matala verensokeri sekä verensokerin nopeat vaihtelut saattavat aiheuttaa mielialan muutoksia.

  • Korkeisiin verensokeriarvoihin liittyy usein väsymystä, haluttomuutta, alavireisyyttä tai ärtyneisyyttä.
  • Liian matalan verensokerin oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, jopa aggressiivisuus.

Lisätietoa:

https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/mielen-hyvinvointi/

https://minavoin.fi/jaksaminen/(Sisällöstä vastaa Diabetesliitto ry)

Diabeteksen hyvään omahoitoon kuuluu myös jalkojen omahoito.

Siihen kuuluvat:

  • jalkojen päivittäinen tarkastaminen
  • jalkojen päivittäinen pesu
  • jalkojen rasvaus
  • jalkajumppa
  • pikkuvaivojen kuten hiertymien, rakkojen ja haavojen hoitotaidot
  • sopivat jalkineet ja sukat

Lisätietoa:

Terveyskylä.fi/ Jalkojen omahoito diabeteksessä 

Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.

Diabetesliitto

Diabetesliitto tekee työtä diabeetikoiden hyvän elämän puolesta. Toiminnan painopisteinä ovat diabeetikoiden tukeminen, diabetesosaamisen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diabetesliitolla on tarjolla tyypin 2 diabetesta sairastaville mm. kohdennettuja kursseja.

Lisäksi diabetesliitto tarjoaa vertaistukea puhelimessa, chatissa ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi facebookissa toimii useita diabeetikoille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja ryhmiä, joiden keskusteluissa on mukana ammattilaisia.

Paikallisyhdistykset

  • Forssan Seudun Diabeetikot tarjoavat vertaistukea ja diabetestietoa Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän alueella. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Forssandiabeetikot
  • Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys toimii Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Yhdistyksellä on omat www-sivut, joiden kautta saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista myös HML kaupunkiuutisten järjestöpalstalla. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry (hsdy.fi)
  • Riihimäen Seudun Diabeetikot ry toimii monipuolisesti diabeetikon tukena Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella ja Tervakoskella. Toiminnan runkoina ovat mm. kuukausittaiset kerhotapaamiset, luennot sekä liikunta- ja virkistystoiminta. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Riihimäen Seudun Diabeetikot ry

Sopeutumisvalmennuskurssit

  • Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle.
  • Kurssia varten tarvitset B-lausunnon.

Lisätietoa:

Tyypin 2 diabeteksen hoito/Terveyskirjasto

Diabetes/Diabetes.fi

https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo

 


 

Diabetes voi lisätä alttiutta erilaisille suusairauksille: ientulehduksille, hampaiden kiinnityskudosten sairaudelle eli parodontiitille, limakalvojen sienitulehduksille sekä altistaa hampaiden reikiintymiselle, joten sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota suun terveyden ylläpitoon. Diabetes lisää suun kiinnityskudossairauden riskiä kolminkertaiseksi. Diabeteksen hoitotasapaino vaikuttaa myös suun terveyteen, toisaalta terve suu on tärkeä osa myös diabeteksen hoitoa. Suun erilaiset sairaustilat ovat yleisempiä henkilöillä, joilla myös diabeteksen hoitotasapaino on huono.

Lähde: https://www.hammaslaakariliitto.fi

Sinun tulee varata aika suun terveydenhuoltoon suun terveydentilan arvioimiseksi, ole yhteydessä oman kuntasi suun terveydenhuollon toimipisteeseen. Yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta https://omahame.fi/suun-terveydenhuolto

Lisätietoa täältä:

Diabetesliitto - suun ja hampaiden hyvinvointi

Hammaslääkäriliitto - diabetes ja suu

I love suu - tietoa suun kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista

Silmänpohjakuvauksen merkitys osana tyypin 2 diabeteksen hoitoa

Diabeetikolla on suurentunut risti sairastua diabeettiseen silmän verkkokalvosairauteen eli retinopatiaan. Sen vuoksi silmiesi terveyden seuranta mm. silmänpohjakuvausten avulla on tärkeää. Diabeteksesi hyvä hoitotasapaino vähentää riskiä sairastumiselle ja on siis avaintekijä taudin ennaltaehkäisyssä: Verensokerien korkea taso lisää riskiä diabeettiseen verkkokalvosairauteen sairastumiselle. Retinopatia eli diabeettinen verkkokalvosairaus voi olla oireeton, se voi heikentää näköä tai aiheuttaa puutoksia näkökenttään. Oikea-aikainen retinopatian hoito vähentää merkittävästi näön heikkenemisen vaaraa.

Silmänpohjakuvausten toteutus

  • Ensimmäinen silmänpohjakuvaus suositellaan toteutettavaksi  tyypin 2 diabeteksen diagnosointivaiheessa, lisätietoa saat diabeteshoitajaltasi.
  • Suurentuneen sairastumisriskin vuoksi diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan säännöllisesti silmänpohjakuvausten avulla. Seulonnalla pyritään löytämään retinopatiamuutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja toteamaan retinopatian eteneminen.
  • Kuvaus suoritetaan digitaalisesti riittävää erotuskykyä käyttäen. Kuvaustapa mahdollistaa kuvien välittömän arvioinnin ja sekä sähköisen siirron, jolloin kuvaustulosten käsittely on nopeampaa.
  • Silmäpohjakuvaus toteutetaan useimmiten omalla terveysasemallasi. Lisätietoa saat alta paikkakuntakohtaisilta välilehdiltä.
  • Jos hoitosi toteutuu sisätautien poliklinikalla, saat tarkemmat ohjeet silmänpohjakuvauksiin vastaanottokäynnilläsi.
  • Ammattilainen arvioi silmänpohjakuvauksen tulokset ja tarvittaessa saat ohjauksen silmäpoliklinikalle jatkohoitoarviota varten.
  • Tyypin 2 diabeetikoilla silmänpohjakuvaukset ja seurantaa tulisi toteuttaa noin 3 vuoden välein. Joissakin tapauksissa tiheämpikin seulonta voi olla tarpeen - vastaanotolla ammattilainen arvioi kanssasi tilanteesi mukaisen seurannan tarpeen.

Lisätietoa:

https://www.terveyskirjasto.fi/

https://www.kaypahoito.fi/


 

  • Silmänpohjakuvauksiin ohjaavat diabetesta sairastavia hoitavat lääkärit ja terveydenhoitajat.
  • Tutkimus tehdään Forssassa sairaalan silmätautien poliklinikalla, joka sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Osoite: Urheilukentänkatu 9. Tutkimuksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
  • Somerolla kuvaus toteutetaan terveysasemalla. Diabeteshoitaja huolehtii kutsumisestasi kuvauksiin.
  • Silmänpohjakuvaustutkimukseen saat ohjauksen terveydenhuollon ammattilaiselta vastaanotolla käydessäsi.
  • Tutkimus tehdään Hattulan terveysasemalla. Osoite: Parolantie 42 B.
  • Kuvauksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
  • Tutkimukseen ohjataan hoitajan tai lääkärin vastaanotolta.
  • Silmänpohjakuvaus tehdään joko Turengin terveysasemalla (Tapailanpiha 13 B) tai Tervakosken terveysasemalla (Kivimiehentie 2).
  • Kuvauksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
  • Silmänpohjakuvauksiin saat ohjauksen lääkärin tai hoitajan vastaanotolta.
  • Tutkimus tehdään Hämeenlinnassa pääterveysasemalla (osoite:  Viipurintie 1-3, 13200 Hämeenlinna) toimenpideyksikössä hoitajan toimesta.
  • Saat kutsun tutkimukseen kirjeitse.
  • Lisätietoa saat halutessasi vastaanotolla diabeteshoitajaltasi.
  • Silmänpohjakuvaukset tehdään silmälääkärin ohjeen mukaan 1-3 v. välein omalla terveysasemallasi.
  • Terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa kuvaukset.
  • Saat erillisen kutsun kuvauksiin.

Diabeteksen hoidossa tukevat myös eri asiantuntijat, joiden palveluita on kuvattu tämän kohdan välilehdillä.

Järjestöjen tuki jalkojenhoitoon

  • Diabetesliitto on koonnut tietoa jalkojenhoitopalveluista paikkakunnittain: Diabetes.fi/jalkojenhoitopalvelut
  • Myös paikallisyhdistyksesi voi neuvoa jalkojenhoitopalveluiden valinnassa. Yhdistys voi myös tukea jalkojenhoidon kustannuksissa. Lisätietoa saat paikkakuntasi yhdistyksestä.

Forssan Seudun Diabeetikot

Hämeenlinnan Seudun Diabeetikot ry

Riihimäen Seudun Diabeetikot ry 

Kanta-Hämeen Keskussairaalan jalkojenhoitaja

Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien poliklinikalla toimii jalkojenhoitaja, jolle jalkojen hoidon tarpeen todennut ammattilainen voi laittaa lähetteen. Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisen tarpeesi mukaan.

Jalkojenhoitaja:

  • Tutkii jalkojen ihot ja niiden asennot
  • Hoitaa jalkojen ihorikkoja ja haavoja
  • Ohjaa menetelmiä kevennyshoitoon ja mahdollisten virheasentojen helpottamiseksi
  • Opastaa jalkojen omahoidossa

Jalkojenhoidon mahdollisuuksista voit saada apua myös omalta terveysasemaltasi. Ole tarvittaessa yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Sosiaalityöntekijän vastaanotolla saat apua mm. lääkityskorvauksiin liittyvien selvitysten tekemiseen sekä apuja erilaisten hakemisten täyttämisessä ja etuuksien hakemisessa.

Lisäksi sosiaalityöntekijän kanssa on mahdollista keskustella:

  • taloudellisen tuen mahdollisuuksista esim. lääkkeidesi hankintaan liittyen.
  • erilaisista kuntoutusten mahdollisuuksista ja niihin hakemisesta.
  • tarvittavista apuvälinehankinnoista.

Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on painonhallinnan ja fyysisen kunnon parantamisen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveydenhuollon ammattilainen voi suositella ja ohjata sinut liikuntasuunnittelijalle. Voit myös itse ottaa yhteyttä liikuntasuunnittelijaan ja varata ajan.

Tietoa liikuntaneuvonnan palveluista ja liikuntapaikoista / Oma Häme

Suun terveys on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Sen tueksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa ja -hoidossa.  Hammashoito saattaa olla myös osana voimassaolevaa hoitosuunnitelmaa.

Yhteystiedot suun terveydenhuoltoon löydät täältä

  • Ravitsemusneuvontaa voit saada esim. diabeteshoitajan vastaanottokäynnilläsi tai omalla asuinalueellasi toteutettujen palvelujen mukaisesti esimerkiksi ryhmätoimintamuotoisena.
  • Tarvittaessa omahoitajasi voi arvioida kanssasi ravitsemusterapeutin palveluiden tarvetta ja omahoitaja tekee yksilöllisen tilanteesi arvioiden lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Lähetteen ravitsemusterapeutille voi tehdä myös lääkäri.
  • Ravitsemusterapeutin vastaanotolla voit saada neuvontaa ravitsemukseesi liittyen. Hän voi suunnitella sinulle tarpeen mukaan myös yksilöllisesti sinulle soveltuvan ruokavalion ja seuraa ruokavalion toteutumista.
  • Ravitsemusohjaus tukee omahoitosi toteuttamista.

Psyykkinen hyvinvointi on yksi diabeteshoidon tärkeä tavoite. Sairastuneena voi tulla monia tunteita: vihaa, pettymystä, turhautumista, katkeruutta ja syyllisyyttä. Tunteiden sanoittaminen ja niiden jakaminen muille tukee mielesi hyvinvointia.

Miten saan psyykkistä tukea?

  • Hoitava lääkärisi voi suositella sinulle psyykkistä tukea tai voit itse ottaa asian puheeksi hoitavan lääkärisi kanssa.
  • Sinulla on mahdollisuus keskustella sekä sairaalassa tai oman terveyskeskuksesi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynti sairaalalla

Sairaalan psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan. Tapaamisajat voivat olla saman päivänä esimerkiksi muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla. Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja sairauteen sopeutumiseen. Tapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavaroja. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja osaa ohjata sinua varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Terveyskeskuksissa on myös mahdollista varata aika psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Yhteystiedot löydät täältä

Hoitotasapainon seuranta

  • Hoitokokonaisuuttasi ja seurannan tarvetta arvioidaan ja toteutetaan yhdessä kanssasi.
  • Jos diabeteksesi hoito on hyvässä tasapainossa, tilanteesi olisi hyvä käydä läpi sairaanhoitajan kanssa yhdessä noin kerran vuodessa.
  • Tapaamisia voidaan suositella sinulle toteutettavaksi myös hiukan tiheämmin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi muiden sairauksiesi huomioimisen tarve hoitokokonaisuudessasi.
  • Olethan yhteydessä omaan terveyskeskukseesi seurantakäynnin varaamiseksi. Seurantakäynnin ajat eivät tule sinulle automaattisesti.
  • Vastaanotolla kanssasi käydään läpi hoitosi tavoitteet, seuranta sekä seuraavien tarvittavien verikokeiden ajat.
  • Jos paastoverensokeriarvosi lähtevät kotiseurannassa nousuun (yli 7) tai aterian jälkeen arvot ovat jatkuvasti yli 10, ole yhteydessä omaan terveyskeskukseesi jo ennen seurantakäyntiä.

Suun terveydenhuolto

  • Suun terveydenhuollossa tarkastuksesi yhteydessä tehdään aina hoitosuunnitelma, jossa on arvioitu seuraava suositeltava käyntiajankohta.
  • Seurantakäynti voi olla esim. vuoden kuluttua suuhygienistille, tarvittaessa varataan aika hammaslääkärille.
  • On tärkeää, että pidät huolta siitä, että hakeudut omatoimisesti hoitosuunnitelmasi mukaisesti suun terveydenhuollon vastaanotolle. Automaattista kutsua käynnille ei tule, vaan ajanvaraus tulee huolehtia itse.

Seuranta on tärkeä osa omahoitoasi sekä hyvän sokeritasapainon ylläpitämistä.

Hyvällä sokeritasapainon hoidolla on mahdollista ennaltaehkäistä mahdollisia komplikaatioita sekä erilaisia diabetekseen liittyviä lisäsairauksia. Tyypillistä lisäsairauksista tietoa välilehdillä alla::


 

  • Diabeteshoitaja ohjaa, hoitaa ja seuraa diabetesta sairastavia.
  • Forssan seudulla diabeteshoitaja on tavoitettavissa sekä sairaalan poliklinikalla että terveysasemilla.
  • Seurantaan kuuluu laboratoriokokeet, joiden tulokset käydään läpi yhdessä diabeteshoitajan kanssa joko puhelimitse tai vastaanotolla.
  • Tulosten mukaan voidaan varata aika lääkärin vastaanotolle, jossa esimerkiksi arvioidaan tarve lääkityksen muuttamiselle
  • Tarvittaessa diabeteshoitaja voi ohjata sinut liikuntaneuvojalle tai ravitsemusterapeutille.

Yhteystiedot

Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja hoitaa pitkäaikaissairaiden asiakkaiden, kuten diabetekseen sairastuneiden  seurantakäynnit.

Yhteystiedot: 

  • Seuranta toteutetaan terveysasemilla
  • Hämeenlinnassa terveyskeskuksessa on tarjolla tyypin 2 diabeetikoille suunnattua ryhmätoimintaa kolmen kerran jaksoina.
  • Ammattilaiset voivat ohjata ryhmiin mukaan jo diabeteksen esivaiheessa, diagnoosin saamisen jälkeen tai myöhemmin lisätiedon ja ohjaustarpeen mukaan.

Yhteystiedot: 

Tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikot saavat Janakkalassa neuvontaa diabeteshoitajilta ja omahoitajilta.

Yhteystiedot: 

Diabeteksen seurannasta Riihimäellä vastaa pääasiassa hoitaja.

  • Seurantakäyntejä on yksilöllisen tilanteesi mukaan puolen vuoden tai vuoden välein.
  • Tablettihoitomuotoisen diabeteksen yhteydessä seuranta on yleisimmin kerran vuodessa.
  • Seurantakäynnillä tutkitaan myös jalkojen kunto.
  • Ennen seurantakäyntiä sinut ohjataan käymään verikokeissa, jonka tulokset käydään läpi hoitajan kanssa.
  • Hoitaja konsultoi tarvittaessa verikokeiden tuloksista lääkäriä.
  • Jos lääkäri on antanut lisäohjeita, hoitaja on sinuun yhteydessä.
  • Tarvittaessa seurantakäynti tapahtuu lääkärin vastaanotolla.

Huomioithan, että seurantakäynneille tulee varata itse aika: 

Retinopatia:

  • Diabetes voi vaikuttaa myös silmiisi.
  • Diabeettinen retinopatia on verkkokalvosairaus, joka kehittyy monille diabeetikoille.
  • Diabeteksen hyvällä hoidolla ja hyvän sokeritasapainon ylläpitämisellä voidaan ehkäistä retinopatian aiheuttamaa näkövannaa.
  • Silmänpohjien tilaa tulee seurata tasaisin välein silmänpohjakuvausten avulla säännöllisesti.
  • Oikein ajoitetuilla silmiin kohdistetulla hoidoilla voidaan useimmiten estää vakava näkövamma.

Neuropatia:

  • Diabetekseen voi liittyä myös hermojen toiminnan vaurioita eli neuropatiaa.
  • Vauriot saattavat ilmetä sekä tavallisissa tahdonalaisissa ääreishermoissa että ei-tahdonalaisissa autonomisissa hermoissa, jotka säätelevät sisäelinten toimintoja.
  • Hermovauriot ovat melko yleisiä diabeetikoilla: niitä todetaan noin puolella diabetesta sairastavilla, on yleisempää tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa sekä iäkkäillä.
  • Useimmiten neuropatia syntyy vasta vuosien sairastamisen kuluessa.
  • Neuropatian yleisimpiä oireita ovat mm. kivut sekä tuntopuutokset jalkojen alueella.
  • Tyypin 2 diabeteksessa viidesosalla potilaista todetaan jo sairauden toteamishetkellä joitakin merkkejä neuropatiasta, koska diabetes on voinut olla jo vuosia piilevänä ennen sen toteamista. Neuropatian oireet syntyvät yleisimmin vasta vuosien sairastamisen kuluessa.

Nefropatia:

  • Munuaissairaus (nefropatia) on diabeteksen sairastamiseen liittyvä krooninen lisäsairaus, jonka syntymistä on mahdollista ehkäistä tehokkaasti hyvällä hoitotasapainolla sekä verenpaineen hoidolla.
  • Munuaisten tilaa seurataan tarvittaessa laboratoriotestein ja ammattilainen tekee tarvittaessa sinulle lähetteen niihin.

Diabetes ei estä elämästä omannäköistä ja mielekästä elämää. Ammattilaisilta ja yhdistyksiltä on saatavissa tukea eri elämänvaiheisiin. Tietoa näistä on koottu mm. polun kohtiin  Muun ammattilaisen tuki sekä Tietoa ja vertaistukea

Muiden sairauksien hoito

Valtimosairauksien, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riski ovat suurentuneet diabetesta sairastavilla. Tämän vuoksi hyvään diabeteshoitoon kuuluu myös tupakoimattomuus, sydänterveellinen ruokavalio ja liikunta.

Lisätietoa sydän- ja verisuonisairauksien riskistä diabeteksessa / Terveyskylä

Muista myös:

  • Jalkojen omahoito ja ihon kunnosta huolehtiminen muun muassa tarkistamalla, parantuvatko mahdolliset haavat. Jollei jalkojen haavat parannu omahoidon aikana, hakeudu hoitoon.
  • Säännölliset, hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suun terveydenhuollossa.

Hoitoväsymys diabeteksessa

Vastuu omahoidosta ja sairauden huomioon ottamisesta saattaa tuntua ajoittain raskaalta. Hoitoväsymyksestä voi kertoa se, että diabetes tuntuu musertavalta, hoitotavoitteet mahdottomilta saavuttaa tai erilaiset pelot ja huolet alkavat kohtuuttomasti vaivata mieltä. Diabetesta sairastavan hoitoväsymyksessä keskeisenä tunteena on usein syyllisyyden tunne. Tällöin saattaa ruveta kyseenalaistamaan, onko hoitanut itseään tarpeeksi hyvin. Läheisten ja ammattilaisten kanssa on hyvä miettiä, mikä kussakin elämäntilanteessa on riittävän hyvä omahoito.

Tukimuotoja on koottu myös polun kohtaan Tietoa ja vertaistukea.

Lisätietoa hoitoväsymyksestä diabeteksessa/Terveyskylä.fi

Hoitotarvikkeiden saamisen edellytyksenäteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Terveydenhuollon ammattilainen tekee sinulle tarvittavan lähetteen palveluun. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Diabetesta sairastavalle hoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet annetaan välittömästi sairauden toteamisen jälkeen, kun lääkitys on aloitettu.

Hoitotarvikejakelun yhteystiedot.