Olet tullut sydämen eteisvärinää sairastavan palvelupolulle! Tältä polulta löydät kattavasti tietoa eteisvärinän hoidosta ja hallinnasta. Palvelupolku tarjoaa tietoa sairauden tunnistamisesta, hoitovaihtoehdoista, lääkityksestä sekä elintapamuutoksista, jotka voivat auttaa hallitsemaan oireita.
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
Ota yhteyttä tarvittaessa omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot omalle terveysasemallesi löydät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sivustolta.
Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
Sydänyhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia, kerhoja, liikunta- ja kulttuuritoimintaa, joista voit löytää samankaltaista kokeneita ja jutella heidän kanssaan. Lisätietoa sydänyhdistyksistä ja järjestettävästä toiminnasta saat sydänliiton sivuilta
Sydänyhdistyksen järjestämiä liikuntamuotoja ovat muun muassa:
Yhdistys tekee yhteistyötä liikuntaryhmien osalta myös Kanta-Hämeen Hengitys ry:n, Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen, Hämeen Allergia- ja Astmayhdistyksen sekä Kanta-Hämeen Parkinson-Yhdistyksen kanssa.
Sydänliiton kurssit sopivat sinulle, joka etsit apua, tietoa ja tukea arkeen sopeutumiseen sydänsairauden kanssa. Ryhmämuotoisilla kursseilla pääset tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia yhdessä tekemisen, keskustelun ja oppimisen kautta. Lisätietoa kursseista ja muusta kuntoutustoiminnasta löydät sydänliiton sivuilta
Sydänliitto järjestää myös Sydänliiton omien sekä muiden asiantuntijoiden luentoja ajankohtaisista aiheista. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, mutta luennolle vaaditaan rekisteröityminen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tapahtuu sydänliiton verkkosivuilta: Sydänliiton verkkoluennot
Vertaistukihenkilöt ovat itse sairastuneet sydänsairauteen tai ovat sairastuneen läheisiä. Heidän kanssaan voit jutella omista ajatuksistasi, tunteistasi ja kokemuksistasi. Vertaistukihenkilö on koulutettu tehtävään ja on vaitiolovelvollinen.
Sairaalavertaiset vierailevat Sydänsairaalassa Hämeenlinnassa osastolla 6BK. Sairaalavertaisten tapaamiset on tarkoitettu osastolla oleville potilaille ja heidän läheisilleen. Kahdenkeskiset tapaamiset järjestetään yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Sairaalavertaiset vierailevat osastolla pääosin säännöllisesti. Kesäaikaan sairaalavertaistoiminta on tauolla. Osaston henkilökunnalta saa lisätietoa tarkoista vierailuajoista ja he ohjaavat potilaita sairaalavertaisten tapaamiseen.
Vertaistukea voit saada monella tavalla:
Sydänliiton vertaistukisivustolta saat lisätietoa vertaistuesta.
Kela järjestää sydänsairaille kuntoutuskursseja, joista löydät lisätietoa osoitteesta Kelan kuntoutuskurssit. Kurssin tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta elämäntilanteeseesi ja arjessa selviytymiseen.
Voit hakea kurssille, kun sairautesi ensivaiheen hoitojakso on päättynyt ja tilanteesi on vakiintunut siinä määrin, että pystyt osallistumaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Yli 68-vuotiaat voivat hakea kurssille, jos heillä on haasteita omahoidon ylläpitämisessä tai sairauden
säännöllisessä seurannassa.
Äkillinen sairastuminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se on ihan normaali ja monille tuttu reaktio sairauden kanssa elämiseen sopeutuessa.
Jos mielen voimavarat vähenevät merkittävästi tai tukiverkosto ei riitä, on hyvä hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.
Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee myös terveyskeskuksissa. Yhteystiedot mielenterveyspalveluihin löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.
Jos sinulla on käytössäsi työterveyshuollon palvelut, voit tiedustella tarjolla olevia palveluita ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi.
Sydämen sairaus, kuten eteisvärinä, saattaa aiheuttaa muutoksia seksuaalisuuden kokemukseen ja seksuaalielämään. Siihen sopeutuminen vaatiikin sekä fyysisiä että henkisiä voimavaroja - ja aikaa sekä itseltä että kumppanilta. Seksuaalinen kanssakäyminen voi vähentyä, jos kokee, että sairaus rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa seksielämää. Mahdollisten epävarmuuden, huolen ja pelon tunteista on tärkeää keskustella puolison kanssa ja säilyttää läheisyys parisuhteessa.
Rytmihäiriötaipumus ei kuitenkaan yleensä ole este seksin harrastamiselle. Vaikka eteisvärinä olisi pysyvä rytmi, seksi on sallittua aivan kuten tavallinen liikuntakin. Myöskään tahdistinhoito ei ole esteenä. (Sydan.fi)
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Säännöllinen liikunta on tärkeää myös eteisvärinää sairastavalle. Päivittäinen liikkuminen on yksi tärkeä keino, jolla voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi ja eteisvärinän taustalla oleviin sairauksiin. Säännöllinen liikunta parantaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen kuntoa. Lisäksi se parantaa autonomisen hermoston tasapainoa ja fyysistä kuntoa, jolloin rytmihäiriötkin vähenevät.
Liikkuessa on tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan. Jos liikunta laukaisee eteisvärinäkohtauksen, vauhtia on syytä hiljentää. Kunnon kohotessa liikunnan tehoa ja liikuntakertoja voi kasvattaa. Jos liikkeelle lähteminen arveluttaa, kannattaa hakeutua vaikkapa lähimmän sydänyhdistyksen, terveyskeskuksen tai kunnan liikuntatoimen ohjattuun liikuntaryhmään.
Lisätietoa:
Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt/Sydan.fi
Ravitsemus on tärkeä osa myös eteisvärinän omahoitoa, kuten muissakin sydänsairauksissa. Ruokavalinnoilla voi itse vaikuttaa usein eteisvärinän taustalla oleviin riskitekijöihin ja sairauksiin, kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan.
Elintarvikepakkauksissa ja ravintoloissa käytössä oleva Sydänmerkki auttaa sydänystävällisten tuotteiden ja ruokien valinnassa.
Sydänsairaus ja ruokavalio/Terveyskyla.fi
Ylipaino on yksi eteisvärinän riskitekijä. Sen vähentäminen voi jopa parantaa eteisvärinätaipumuksen. Ylipainon vähentäminen alentaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää ja lisää hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää veressä. Lisäksi se alentaa muun muassa kohonnutta verenpainetta, insuliiniresistenssiä ja tulehdustekijöitä. (Sydan.fi)
Laihduttamista vielä tärkeämpää on kehon ja mielen hyvinvointi, joten on tärkeää kuunnella itseään ja pyrkiä elämäntapojen muutokseen hitaasti osana arki-elämää. Painonhallintaan on tarvittaessa saatavissa apua esimerkiksi Terveyskylän Painonhallintatalosta, johon on koottu tietoa terveellisen laihduttamisen ja painonhallinnan tueksi. Voit saada omaan painonhallintaasi tukea kuuden viikon ajan Terveyskylän painonhallintopolulta.
Lisätietoa:
Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa tervesydämisellekin eteisvärinäkohtauksen. Joskus kohtauksen taustalla on kilpirauhasen liikatoiminta. Alkoholi on haitaksi myös eteisvärinään sairastumisen jälkeen.
Alkoholin käytön lopettamisella tai huomattavalla vähentämisellä voidaan vähentää eteisvärinän vaaraa muun muassa seuraavista syistä:
Tupakka haittaa monin tavoin sydämen ja verisuonten terveyttä. Tupakoinnin lopettaminen onkin tärkeää myös flimmerikohtauksen jälkeen. Lopettaminen edistää muun muassa unen saantia ja sen laatua sekä helpottaa stressiä. Tupakasta vieroittumiseen on avuksi:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Katetriablaatio on toimenpide, jossa pyritään vaikuttamaan eteisvärinän käynnistymismekanismiin. Siihen voidaan edetä, jos rytmihäiriön estolääkitys on todettu tehottomaksi tai sitä ei pysty käyttämään. Eteisvärinän katetriablaatio voidaan Sydänsairaalassa tehdä joko kudosta jäädyttämällä (CRYO-tekniikka) tai radiotaajuusenergialla lämmittämällä (RF-tekniikka). Toimenpidetekniikoiden välillä ei ole olennaista eroa hoidon onnistumistodennäköisyyden ja komplikaatioriskin suhteen.
Toimenpidettä edeltävästi aloitetaan verenohennuslääkitys viimeistään kolme viikkoa ennen. Lisäksi kaikille potilaille tehdään sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta tai sydämen tietokonekuvaus sydämen rakenteen selvittämiseksi ja verihyytymien poissulkemiseksi. Ablaatiotoimenpide tehdään paikallispuudutuksessa nivuslaskimon kautta ilman nukutusta. Se kestää noin 1-3 tuntia. Toimenpiteen jälkeen toipumista seurataan Sydänsairaalassa seuraavan vuorokauden ajan.
Eteiskorvake on sydämen vasemmassa eteisessä sijaitseva umpipussi, johon eteisvärinää sairastavilla voi ilman antikoagulaatiohoitoa muodostua verihyytymiä. Jos antikoagulaatiohoito on arvioitu vasta-aiheiseksi esimerkiksi kasvaneen vuotoriskin vuoksi, voidaan yhtenä hoitovaihtoehtona harkita eteiskorvakkeen sulkemista katetriavusteisesti tai avosydänleikkauksen yhteydessä.
Hankalissa eteisvärinä-tapauksissa, kun muut hoitokeinot on kokeiltu, voidaan päätyä asentamaan pysyvä sydämentahdistin ja sen jälkeen katetriablaatiolla katkaistaan sähköisen impulssin kulku eteisistä kammoihin. Tämän seurauksena epäsäännöllisen sykkeen aiheuttamat hankalat oireet häviävät ja syke muuttuu tahdistimen määrittelemäksi sykkeeksi.
(Terveyskyla.fi)
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
