UUTINEN / 09.01.2023

Aluehallituksen jäsenten vaalikelpoisuus ratkesi

Kokousvuotensa aloittanut aluehallitus totesi kaikki varsinaiset jäsenet vaalikelpoisiksi. 

Hyvinvointialueilla työskentelevien aluevaltuutettujen vaalikelpoisuus aluehallitukseen on puhuttanut valtakunnallisesti pitkin syksyä. Valtiovarainministeriö lähetti marraskuussa asiasta erillisen ohjeen.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen henkilöstö on siirtynyt kunnista ja kuntayhtymistä töihin hyvinvointialueelle 1.1.2023. Siirron jälkeen on tullut arvioitavaksi hyvinvointialueen toimielimiin valittujen luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus. Kanta-Hämeen aluehallitus käsitteli asiaa osaltaan maanantain kokouksessaan.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella koko henkilöstö toimii aluehallituksen alaisena. Muiden toimielimien, esimerkiksi valtuuston tai lautakuntien, alaisena ei ole henkilöstöä. Vaalikelpoisuusarviointi koskee siten Oma Hämeessäkin vain aluehallitusta. Vaalikelpoisuuden tarkat kriteerit löytyvät esityslistasta.

Aluehallituksen jäsenille ja varajäsenille on lähetetty tiedustelu vaalikelpoisuuteen liittyen. Saatujen vastausten perusteella aluehallitus totesi kaikkien varsinaisten jäsenten olevan vaalikelpoisia. Varajäsenten osalta asia käsitellään myöhemmin erikseen. 

Lisäksi aluehallitus nimesi pelastusjohtaja Petri Talikan turvallisuuslautakunnan esittelijäksi 30. huhtikuuta asti ja hyväksyi muut asiat esityslistan mukaisesti.  

Aluehallituksen seuraava kokous on 23. tammikuuta. 

UUTINEN / 25.04.2023

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu

Aluehallitus kävi maanantaisessa kokouksessaan lähetekeskustelun talouden tasapainottamisohjelmasta, strategian toimeenpano-ohjelmasta sekä palvelustrategiasta. Nämä asiat tulevat aluehallituksen päätettäviksi seuraavissa kokouksissa.

Lisäksi aluehallitus päätti järjestöjen tila-avustuksista. Avustusta tila- ja vuokrakuluihin saavat Forssan seudun kehitysvammaisten tuki ry, Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry, Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry ja Kanta-Hämeen perhetyö ry. Elämänkaarilautakunta on myöntänyt järjestöille muita avustuksia jo aiemmin. Aluehallitus päätti, että jatkossa lautakunnat päättävät kaikista järjestöavustuksista.

Aluehallitus päätti ehdottaa aluevaltuustolle, että Erja Hirviniemen (vas.) varajäsenyys aluehallituksessa päättyy hyvinvointialuelain 83 §:n mukaisesti. Aluehallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen. Juhani Lehto (vas.) jätti asiaan eriävän mielipiteensä. Aluevaltuusto valitsee uuden varajäsenen aluehallitukseen seuraavassa kokouksessaan. Lisäksi aluehallitus nimesi edustajiaan eri yhtiöiden hallituksiin. Kokouksen esityslista löytyy täältä. Aluehallituksen seuraava kokous on 2. toukokuuta.

UUTINEN / 23.01.2023

Aluehallitus hyväksyi asiakasmaksujen alentamisen perusteet ja linjasi toimivaltaa Assi-hankkeessa

Aluehallitus kokoontui maanantaina Riihimäellä. Aluehallitus hyväksyi ohjeen asiakasmaksujen alentamisen ja vapauttamisen perusteista. Aluevaltuusto on hyväksynyt marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä pelastustoimen maksut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nyt aluehallituksen hyväksymässä ohjeessa määritellään kriteerit sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Maksu on jätettävä perimättä, jos se vaarantaa henkilön tai perheen toimeentuloa tai elatuskykyä. Maksun alentaminen tai maksun perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.

Aluehallitus linjasi maanantain kokouksessaan Ahveniston sairaalahankkeen toimijoiden toimivaltaa. Tämä siksi, että Assi on poikkeuksellisen laaja hanke hyvinvointialueella. Aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti projektijohtajan ja rahoitus- ja investointijohtajan toimivallan esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa, sopimuksissa ja toimintaperiaatteissa. Ahveniston sairaalahankkeen toteutuneet kustannukset ja kustannusennusteet tullaan raportoimaan neljännesvuosittain aluehallitukselle sekä puolivuosittain aluevaltuustolle.

Virkojen perustamisia hyväksyttiin

Aluehallitus käsitteli kahden varajäsenensä eropyyntöä. Sosialidemokraattien kaksi varajäsentä, Sari Kaakinen (sd.) ja Prabhakaran Ranjithkumar (sd.), ovat pyytäneet eroa luottamustehtävästään työtehtäviensä vuoksi. Kaakinen on Kaisa Lepolan (sd.) henkilökohtainen varajäsen ja Ranjithkumar on Tapani Hellsténin (sd.) henkilökohtainen varajäsen.

Koska Oma Hämeessä koko henkilöstö toimii aluehallituksen alaisena, eivät hyvinvointialueen työntekijät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen 1.1.2023 alkaen. Aluehallitus käsitteli Kaakisen ja Ranjithkumarin eronpyynnöt osaltaan maanantaina. Aluevaltuusto hyväksyy eroamiset ja valitsee uudet henkilökohtaiset varajäsenet kokouksessaan 7. helmikuuta.

Aluehallitus jatkoi Oma Hämeen virkajärjestelyn käsittelyä kokouksessaan. Aluehallitus on perustanut viime vuonna joukon uusia virkoja hyvinvointialueelle. Tämä siksi, että hyvinvointialueen on perustettava virat niihin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Virkoja on perustettu sitä mukaa, kun Oma Hämeen organisaation on rakentunut ja virkajärjestelyjä voi yhä tulla vuoden 2023 aikana. Aluehallitus palautti osastonylilääkäreiden kolme virkaa valmisteluun, mutta hyväksyi muiden 36 viran perustamisen esityslistan mukaisesti.

Lisäksi aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen konserniohjeen sekä päätti muut asiat esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen seuraava kokous on 6. helmikuuta.

UUTINEN / 06.02.2023

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen käyttösuunnitelman

Forssassa maanantaina kokoontunut Kanta-Hämeen aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen tämän vuoden käyttösuunnitelman. Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion, johon nyt hyväksytty käyttösuunnitelma perustuu.

Käyttösuunnitelma on taloudellinen selvitys hyvinvointialueen toimialojen tehtävistä ja määrärahoista. Käyttösuunnitelma sisältää talousarvion toteuttamista koskevat määräykset, menojen suorittamista koskevat ohjeet sekä hallituksen ohjeistuksen taloushallinnosta. Hyvinvointialueen ensimmäisessä käyttösuunnitelmassa ei esitetä yksiköiden välisiä sisäisiä tuloja ja menoja. Ne päivitetään käyttösuunnitelmaan keväällä muutostalousarvion yhteydessä.

Lisäksi aluehallitus perusti maanantain kokouksessaan hyvinvointialueelle virkoja ja hyväksyi toimialajohtajien oikeudet tavara- ja palveluhankintoihin esityslistan mukaisesti. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen seuraava kokous on 20. helmikuuta. Aluevaltuusto on koolla Hämeenlinnassa 7. helmikuuta. 

UUTINEN / 08.12.2022

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen strategian ja talousarvion

Loppuvuoden isot asiakokonaisuudet siirtyvät aluevaltuuston hyväksyttäviksi ensi viikon kokoukseen.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan maanantain kokouksessaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille 2024-2025. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvio on 30,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ensimmäisen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat ovat olleet poikkeuksellisen haastavat.

Tarkoituksena on tehdä keväällä muutettu talousarvioesitys sen jälkeen, kun valtion rahoituksen lopullinen taso ja tasapainottamisohjelman toimenpiteet on määritetty. Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan ensi viikolla. Aluevaltuuston tämä vuoden viimeinen kokous pidetään Riihimäellä, Uramon koululla, tiistain 13. joulukuuta klo 17 alkaen.

Strategian arvojen sanoitus henkilöstöltä

Aluehallitus hyväksyi osaltaan maanantaina myös Oma Hämeen strategian, joka on laadittu aluevaltuuston maaliskuussa hyväksymien käynnistysvaiheen arvojen (asiakaslähtöisyys, rohkeus, vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus) perusteella. Myös strategia tulee aluevaltuuston käsittelyyn ensi viikon kokoukseen.

Strategiatyöskentelyn ohjausryhmänä on toiminut aluehallitus ja työnyrkkinä hyvinvointialueen valmistelijat, lisäksi mukana on ollut ulkopuolinen asiantuntija. Strategiaa on pohjustettu päättäjien kanssa alkukesästä saakka. Henkilöstöltä marraskuussa kerätyn palautteen perusteella arvojen sanoituksiin on tehty muutoksia, vaikka itse arvot säilyvätkin samoina. 

Seuraavaksi strategiaprosessissa on tarkoitus määritellä, millaista osaamista tarvitaan, millainen organisaatio antaa parhaat edellytykset strategian toteuttamiselle, mitkä ovat avainprosessit ja avainmittarit sekä millaista dataa ja teknologiaa tarvitaan. Oma Hämeen palvelustrategiasta on tarkoitus päättää keväällä 2023 samaan aikaan talouden tasapainotusohjelman kanssa.

Omaishoidon palkkioita esitetään maksettavaksi Riihimäen tasoisina

Aluehallitus päätti myös omaishoidon tuen palkkioista ja toimintaohjeesta. Aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy omaishoidon tuen palkkiot Kanta-Hämeessä nyt käytössä olevien korkeimpien luokkien mukaisesti, indeksikorotukset huomioon ottaen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialue maksaisi 1.1.2023 alkaen omaishoitajien palkkiot Riihimäen kaupungin tämänhetkisten palkkioiden mukaisesti.

Omaishoidon tuen palkkiot on yhtenäistettävä vuodenvaihteessa, jotta asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialueen hallintosääntöön esitetyt päivitykset ja täsmennykset, jotka koskevat esimerkiksi lautakuntien nimiä sekä johtajaylilääkärin, johtajaylihoitajan ja sosiaalihuollon johtavaa viranhaltijan virkoja. Kokouksen muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen seuraava kokous on 19. joulukuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu 13. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

UUTINEN / 17.05.2023

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen omavalvontaohjelman ja perusti uusia virkoja

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen omavalvontaohjelman. Lain mukaan hyvinvointialueen on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma.  Sote-järjestämislain mukaan omavalvontaohjelmaan kuuluvat myös asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmat. 

Omavalvontaohjelmaa sekä asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmia on valmisteltu eri työryhmissä ja lautakunnissa. Lisäksi valmistelun aikana on kuultu asukkaita ja henkilöstöä. Lautakunnat ovat hyväksyneet omavalvontaohjelman osaltaan. Yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat tullaan kokoamaan vuoden 2023 aikana Oma Hämeen verkkosivuille.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2022. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle vajaan 2,3 miljoonan euron alijäämäisen tilipäätöksen hyväksymistä. Aluehallitus tarkasti pöytäkirjan tämän asian osalta jo kokouksessa ja se on nähtävillä Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi kymmenen uuden viran perustamisen. Uusia virkoja perustetaan muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, perusterveydenhuollon tähystystoimintaan, vammaispalveluihin ja aikuissosiaalityöhön.

Hyvinvointialueen hankintaohjelman aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat se hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. toukokuuta.

UUTINEN / 28.03.2023

Aluehallitus hyväksyi puitesopimuksen kuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle

Lisäksi aluehallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksiä sekä siirsi sairaalaremontteja.

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi puitesopimuksen kuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Sopimuksessa määritellään keskeiset tavoitteet, yhteistyörakenteet sekä toimintatavat yhteistyölle. 

Hyvinvointialueen kuuluu tehdä yhteistyötä alueen kuntien kanssa esimerkiksi asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. Hämeen liitto on puolestaan tärkeä yhteistyökumppani muun muassa ennakointityössä ja aluesuunnittelussa. Puitesopimuksella halutaan varmistaa sujuva yhteistyö ja selkeyttää osapuolten vastuunjakoa.

Yhteistyön keihäänkärjiksi on nostettu työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä monilla tasoilla ja foorumeilla. Päättäjät ja ylin johto toimivat strategisella tasolla. Operatiivinen johto ja sote-ammattilaiset puolestaan työskentelevät esimerkiksi yhteisten palveluiden ja ennaltaehkäisyn työryhmissä. Lisäksi yhteistyötä tehdään avoimissa verkostoissa esimerkiksi asukkaiden ja järjestöjen kanssa. 

Aluehallitus ehdottaa sopimuksen allekirjoittamista kunnille ja Hämeen liitolle. Puitesopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet. Kuntia ja Hämeen liittoa pyydetään lisäksi nimeämään edustajansa yhteistyöfoorumeihin ja työryhmiin toukokuun loppuun mennessä. 

Forssan ja Riihimäen sairaaloiden korjaukset siirtyvät

Maanantain kokouksessaan aluehallitus lisäksi hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Eteva-kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätökset. Sairaanhoitopiirin tulos on lähes 2,3 miljoonaa alijäämäinen — hyvinvointialue ja Eteva tekivät nollatulokset. 

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle vuoden 2023 investointisuunnitelman supistamista. Tarkoituksena on siirtää Riihimäen sairaalan ja Forssan sairaalan korjausinvestointeja vuosille 2024—2026, minkä vuoksi tämän vuoden investointikustannukset laskevat reilut kaksi miljoonaa.

Aluehallitus perusti kymmenen uutta lääkärin virkaa perusterveydenhuoltoon. Uudet lääkärit on tarkoitus palkata vakinaiseksi varahenkilöstöksi. Oma Häme tiedottaa uudistuksesta erikseen lähipäivinä.  Aluehallitus hyväksyi myös täydennyskoulutuksen periaatteet.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 14. huhtikuuta.

UUTINEN / 14.03.2023

Aluehallitus hyväksyi väärinkäytösten ilmoituskanavan toimintaohjeen

Lisäksi aluehallitus nimesi edustajat vaikuttamistoimielimiin. 

Kanta-Hämeen aluehallitus oli koolla maanantaina 13. maaliskuuta. Se hyväksyi väärinkäytösten ilmoituskanavaa ja ilmoittajien suojelua koskevan ohjeistuksen. 

Lain mukaan hyvinvointialueella on oltava sisäinen, luottamuksellinen kanava väärinkäytösten ilmoittamista varten. Kyse on niin sanotusta whistleblower-direktiivistä, jonka mukaan työntekijöiden on pystyttävä ilmoittamaan vakavista väärinkäytös- tai korruptioepäilyistä luottamuksellisesti.

Organisaation on annettava työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoitus siten, ettei häneen kohdisteta ilmoittamiseen liittyen mitään vastatoimia. Väärinkäytökset ovat tekoja ja laiminlyöntejä, jotka toteuttavat rikoslaissa säädetyn taloudellisen väärinkäytöksen tai rikosoikeudellisen virkavastuun edellytykset.

Oma Hämeessä ilmoituskanavan valmistelussa lähtökohtana on lain velvoitteiden täyttäminen. Vain nimellä tehdyt ilmoitukset hyväksytään. Kaikki käsittely ja arkistointi tehdään tarkoitusta varten hankittavassa sovelluksessa. Henkilöstö ohjataan tekemään ilmoitukset ensisijaisesti sisäiseen ilmoituskanavaan, jonne pääsee intran kautta. 

Vaikuttamistoimielinten toimintasäännöt ja palkkiot vahvistettu

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten eli nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen asioita. Aluehallitus vahvisti toimielimien jäsenille 1. helmikuuta alkaen maksettavat palkkiot. Myös toimielinten kokoonpanot ja niiden toimintasäännöt hyväksyttiin. 

Lisäksi aluehallitus valitsi omat edustajansa vaikuttamistoimielimiin. Nuorisovaltuustossa aluehallitusta edustavat Jyri Kaunisto (kesk.), Jere Ojanen (kok.) ja Tiina Metsäranta (vkk). Vanhusneuvostossa aluehallitusta edustavat Eeva Salmela (sd.), Aapo Reima (vas.) ja Terhi Vesala (liik.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Maarit Lindberg (sd.), Pia-Nina Mohr (kok.) ja Sanna Jämsén (ps.). Vaikuttamistoimielinten kokoonpanot listataan niiden omille sivuille lähipäivinä. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen sopimushallinnan periaatteet, sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen sekä nimesi edustajia muun muassa useampaan säätiöön.

Pykälän 76, toimeentulotuen soveltamisohjeet, aluehallitus palautti valmisteltavaksi. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. maaliskuuta.

UUTINEN / 20.02.2023

Aluehallitus käynnisti ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan valmistelun

Integraatiovaliokunnan ja yksilöjaoston roolit olivat myös aluehallituksen käsiteltävänä maanantaina.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa ikäihmisten asumispalvelut. Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti käynnistää ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan valmistelun siten, että uudet sopimukset saadaan voimaan 1.12.2023 alkaen. Ikäihmisten palvelujen toimiala ja hankintayksikkö on velvoitettu valmistelemaan hankinnan tavoitteet ja periaatteet aluehallitukselle hyväksyttäväksi ennen tarjouspyynnön julkaisua.

Syynä uuteen kilpailutuksen ovat muun muassa henkilöstömitoituksen nosto, kiihtynyt inflaatio sekä päättyvät sopimukset. Hyvinvointialueelle on tarkoituksenmukaista saada yhtenäinen hankinta ja palvelusisältö, mikä lisää palvelujen hallittavuutta. Oma Hämeen hankinnan kokonaisarvoksi tulee esimerkiksi neljän vuoden sopimuksella yli 200 miljoonaa euroa. Aluehallituksen maanantain kokouksen esityslista

Asiakasmaksupäätökseen täydennys terveydenhuollon osalta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan perustaa hyvinvointialueelle määräaikaisen integraatiovaliokunnan seuraamaan Oma Hämeen palveluintegraation toteutumista. Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli integraatiovaliokunnan roolia ja päätti esittää aluevaltuustolle 16-jäsenisen valiokunnan perustamista. Valiokunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten tuleen olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, siten, että jokaisella aluevaltuustossa edustetulla ryhmällä on valiokunnassa vähintään yksi edustaja.

Vuoden 2024 loppuun saakka toimivan valiokunnan tehtäviksi määriteltiin palveluintegraation seurannan lisäksi asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, palautejärjestelmien kehittäminen sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuuden seuranta. 

Aluehallitus käsitteli myös hyvinvointialueen yksilöjaoston roolia. Yksilöjaoston tehtävänä on hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset, viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset sekä raportoida lautakunnille palvelujärjestelmään liittyvistä kehittämiskohteista. Yksilöasioiden jaostossa käsiteltävät asiat ovat salassa pidettäviä.

Yksilöjaoston sijoittuminen organisaatioon vaatii myös hyvinvointialueen hallintosääntöön muutoksen, jota aluehallitus esittää aluevaltuustolle. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että yksilöasioiden jaostoon valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä. Jaoston puheenjohtajiston on oltava aluehallituksen varsinaisia jäseniä.

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Oma Hämeen asiakasmaksuja. Aluevaltuusto hyväksyi marraskuussa hyvinvointialueen asiakasmaksut sekä maksun alentamiseen ja perimättä jättämiseen liittyvät toimintaohjeet. Silloin tehdystä päätöksestä jäi pois mahdollisuus hakea terveydenhuollon osastohoitoon liittyvistä tasasuuruisista maksuista alennusta tai perimättä jättämistä. Tämä asettaa erityisesti psykiatriset potilaat eriarvoiseen asemaan. Aluevaltuustolle esitetään nyt tämän epäkohdan korjaamista niin, että terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen alentamismahdollisuus kattaa laajemmin terveydenhuollon maksuja ja mahdollistaa harkinnanvaraisen käsittelyn. 

Assin pysäköintilaitoksen suunnitelma ylimääräisenä asiana kokouksessa

Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan ylimääräisenä asiana Assi-sairaalahankkeen pysäköintilaitoksen suunnittelua, joka ei näy asialistalla. Aluehallitus katsoi tulleensa ohitetuksi pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan suunnittelua koskeneessa viranhaltijapäätöksessä. Hallitus katsoi, että päätöksessä on lisäksi hankintajuridisia ongelmia, minkä vuoksi aluehallitus päätti käyttää otto-oikeuttaan ja kumosi viranhaltijapäätöksen.

Maanantain kokouksen esittelijänä toiminut vs. hyvinvointialuejohtaja Seppo Ranta oli valmistellut asiasta uuden päätösesityksen, koska etukäteiskeskustelujen perusteella otto-oikeuden käyttö näytti todennäköiseltä. Valmistelun keskeisin perustelu oli se, että jos suunnitelman kohteena olevalla pysäköintilaitosmallilla edetään, on toteutuspäätös tehtävä kesällä. Muutoin pysäköintilaitosta ja henkilöstöravintolaa ei ehdittäisi rakentaa sairaalarakennustyömaan fasiliteetteja hyödyntäen. Näin ollen aluehallitus hyväksyi suunnitteluprojektin hankinnan Assi-sairaalan allianssilta sopimuslaajennuksena enintään 500 000 euron kustannusarviolla. 

Pykälät 46-48 aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 13. maaliskuuta.

UUTINEN / 02.05.2023

Aluehallitus pohti perusteellisesti talouden tasapainottamista ja panostuksia palvelurakenteen uudistamiseen

Ohjelman toimeenpanosta äänestettiin useasti. Aluevaltuusto päättää tasapainottamisohjelmasta ensi tiistaina.

Aluehallituksen maanantainen kokous venyi pitkäksi talouden tasapainottamisohjelman vuoksi. Aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy tasapainottamisohjelman.

Aluehallituksen hyväksymä esitys tasapainottamisohjelman toimeenpanosta ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Ohjelmassa on kahdeksan miljoonan euron panostukset palvelurakenteen uudistamiseen. Tarkoituksena on muun muassa laajentaa kotisairaalatoimintaa, perustaa digitaalinen terveyskeskus, kehittää ikäihmisten asiakasohjausta sekä lisätä omaishoidon ja perhetyön tukea.

—  Nämä investoinnit suunnataan toiminnan kehittämiseen ja raskaimpien palvelujen keventämismahdollisuuksiin, mitkä ovat myös keskeisiä sote-uudistuksin tavoitteita. Myös talouden tasapainottaminen osa osana valtakunnallisen uudistuksen meille asettamia velvoitteita, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

—  Nykyinen organsaatio mahdollistaa uudet toimintavat. Eri alueiden hyviä käytänteitä on nyt mahdollista käyttää laajemmin, samoin kuin kansallisesti hyväksihavaittuja kokeiluja ja ratkaisuja, jatkaa Lepola.

Tasapainottamisohjelman toimeenpanoa aluehallitus käsitteli erikseen. Päätös siitä vaati pitkän ja monipolvisen keskustelun, jonka aikana aluehallitus äänesti useita kertoja. Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.) teki Seppo Kuparisen (kesk.) kannattamana lukuisia muutosesityksiä, jotka hävisivät äänestyksessä.

— Virkamiesten esitykset olivat perusteltuja ja hyvin valmisteltuja. Kukaan ei kiistä, etteikö toimenpiteisiin liity riskejä. Tasapainottamisohjelma tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia työn uudelleenorganisointiin ja rohkeisiin toimintatapojen muutoksiin, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Lepola. 

Häggmanin muutosesitykset liittyvät muun muassa Forssan sairaalan asemaan sekä sosiaali- ja terveysasemien sijaintiin. Forssan sairaalan päivystykseen ja erikoissairaanhoidon osastoihin liittyvistä päätöksistä Häggman jätti eriävän mielipiteensä.

Hallinnon menojen kasvua hillitään

Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Ensi tiistaina kokoontuvalle aluevaltuustolle esitetään, että hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden vaikutukset on esitetty kumulatiivisesti lähivuosille.

Hyvinvointialueen hallinnon menojen kasvuun tavoitellaan tasapainottamisohjelmalla suurinta vähennystä, yli 13 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus saada muun muassa tukipalveluita yhtenäistämällä ja parantamalla henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä. Ikäihmisten palveluissa haetaan toimintakuluihin noin kahdeksan miljoonan vähennystä laskemalla ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyyttä kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-Hämeen ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyys on tällä hetkellä 8,4 prosenttia, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. 

Menojen kasvun hillitsemiseksi tasapainottamisohjelmassa esitetään muutoksia muun muassa myös erikoisairaanhoidon palveluihin sekä lastensuojeluun.

— Palvelujen laatua ei ole tarkoitus heikentää, mutta työntekemisen edellytykset on turvattava tasavertaisesti eri alueilla. Toimenpide-ehdotusten taustalla on talouden tasapainottamisen lisäksi myös työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet. Esimerkiksi haavoittuvissa yksiköissä, joihin on vaikea saada työntekijöitä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Lepola.

Palvelustrategia myös valtuuston käsiteltäväksi

Maanantaisessa kokouksessaan aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman, jota aluevaltuusto käsittelee vielä kokouksessaan 9. toukokuuta. Aluehallitus vastaa strategian seurannasta kokonaisuutena, mutta uusi integraatiovaliokunta vastaa kahden strategisen painopisteen toimeenpanosta. Nämä painopisteet ovat "Autamme sopivalle polulle ja "Osaamme ennakoida".

Lisäksi aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy palvelustrategian poislukien esityslistassa mainitut osat. Osa palvelustrategian sisällöstä on vielä valmistelussa ja tulee päätöksentekoon loppuvuoden aikana. Aluehallitus haluaa palvelustrategian toimeenpanossa korostettavan palvelutuotantoanalyyseja, vahvempaa hankintaosaamista sekä tuotannon kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.

Lisäksi aluehallitus nimesi edustajiaan hyvinvointialueen toimielimiin. Elämänkaarilautakunnassa aluehallitusta edustavat Lauri Jormanainen, varaedustajana Mirka Soinikoski. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa aluehallitusta puolestaan edustaa Eija Aittola, varaedustajana Juhani Lehto ja turvallisuuslautakunnassa Johanna Häggman, varaedustajana Vesa Mäkinen.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 9. toukokuuta Uramon koululla, Riihimäellä. Klo 17 alkavaa kokousta voi seurata Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

UUTINEN / 20.12.2022

Aluehallitus päätti järjestöavustuksista ja hyväksyi Oma Hämeen palvelussuhdekäsikirjan

Aluehallitus kokousti maanantaina viimeistä kertaa tänä vuonna ja päätti järjestöavustusten periaatteista. Oma Häme tukee järjestöavustuksilla yleishyödyllistä, hyvinvointialueen strategian mukaista toimintaa, joka edistää kantahämäläisten hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta. Avustukset jakautuvat kolmeen lajiin: toiminta-avustuksiin, kumppanuusavustuksiin ja kerta-avustuksiin.

Hyvinvointialueen lautakunnat päättävät toimialaansa koskevien avustusten myöntämisestä. Vuoden 2023 avustukset on tarkoitus avata haettavaksi alkuvuoden aikana. Avustusten lisäksi hyvinvointialue tukee muillakin tavoilla järjestöjen toimintaa. Toimitiloihin käytettävät avustukset tuodaan vielä erikseen aluehallituksen vahvistettavaksi. Lisäksi ennen avustuksista päättämistä kuntien kanssa käydään keskusteluja avustuskokonaisuudesta.

Oma Häme haluaa kannustaa järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön. Tarkoituksena on, että avustuskelpoiset hakijat voisivat hakea avustuksia yhdessä ja toteuttaa toimintaa yhteisvastuullisesti.

Avustuslajit ja niiden hakeminen

Hyvinvointialueen järjestöavustukset jakautuvat kolmeen avustuslajiin: toiminta-avustuksiin, kumppanuusavustuksiin ja kerta-avustuksiin. 

Toiminta-avustusta voi hakea vuosittain ja sitä voidaan kohdentaa pysyväisluonteisempaan tai uutta käynnistävään toimintaan, joka vastaa hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin vajeisiin. Toiminta-avustusta ei voi hakea toimintaan, johon voi hakea kumppanuusavustusta.

Kumppanuusavustukset kohdennetaan niihin keskeisiin yhteistyökumppaneihin, joiden kanssa hyvinvointialue tekee kiinteästi yhteistyötä. Kumppanuusavustuksilla hyvinvointialue sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja neuvottelevaan avustamiseen.

Kerta-avustus myönnetään toimintaan, jolla vastataan toimintaympäristössä ja/tai kohderyhmän tarpeissa tapahtuneeseen äkilliseen, ajankohtaiseen muutokseen. Kerta-avustusta voi hakea ympäri vuoden. Hyvinvointialue myöntää kerta-avustuksen samaan toimintaan vain kerran.

Aluehallitus nosti kokousvalmiuttaan tilapäisesti

Joulukuun 20. päivän kokouksessa hyväksyttiin myös määräaikainen toimivallan siirto aluehallitukselta hyvinvointialuejohtajalle. Hyvinvointialueen toiminta käynnistyy 1.1.2023 — hyvästä varautumisesta ja valmistelusta huolimatta käynnistymisessä voi tulla erilaisia, vaikeasti ennakoitavia häiriötilanteita, joihin on reagoitava nopeasti.

Nopean reagoinnin turvaamiseksi aluehallitus päätti delegoida osittain toimivaltaansa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkariselle 19.12.2022—9.1.2023 väliseksi ajaksi. Toimivallan käyttäminen edellyttää kuitenkin aluehallituksen puheenjohtajan hyväksynnän. Lisäksi aluehallituksen kokoontumisvalmiutta on nostettu vuodenvaihteen ajaksi. Aluehallituksen koolle kutsuminen päivän varoitusajalla onkin ensisijainen keino ratkaista häiriötilanteet.

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan myös Oma Hämeen palvelussuhdekäsikirjan. Se kokoaa yhteen keskeiset palvelussuhteeseen liittyvät asiat ja niiden henkilöstöpoliittiset linjaukset. Käsikirjan on lisäksi tarkoitus varmistaa häiriötön siirtymä sekä luoda yhtenäiset ja tasapuoliset palvelussuhteisiin liittyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt koko organisaatioon.

Palvelussuhdekäsikirja on henkilöstöpalveluiden ylläpitämä, jatkuvasti päivittyvä asiakirja. Sitä on valmisteltu yhteistyössä pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa ja käsitelty Oma Hämeen yhteistoimintaelimessä.

Lisäksi aluehallitus perusti maanantain kokouksessaan Oma Hämeelle lähes 200 uutta virkaa. Ne ovat virkoja, jotka on perustettava hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen vuoksi tai avoimia virkoja, joista luovuttavat organisaatiot ovat hyvinvointialueelle ilmoittaneet. Perustettavia virkoja on yhteensä 188, joista avoimia on 101.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous pidetään 9. tammikuuta.

UUTINEN / 18.04.2023

Aluehallitus päätti käynnistää päihdepalveluiden uudelleenjärjestämisen

Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti käynnistää päihdekuntoutujien asumispalvelujen hankinnan valmistelun, jotta uudet sopimukset saataisiin voimaan ensi vuoden alusta. Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää liikkeenluovutusprosessin A-klinikan palveluiden siirtämiseksi hyvinvointialueelle.

Oma Hämeen on järjestettävä päihdepalveluja uudelleen Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan alueella, koska sopimus A-klinikan kanssa päättyy vuoden lopussa. A-klinikka on tuottanut kaikki päihdehuollon erityispalvelut Hämeenlinnan asukkaille ja osan päihdepalveluista Janakkalan ja Hattulan asukkaille vuodesta 2018 alkaen. Hämeenlinnan osalta sopimus päättyy kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti. 

Lisäksi maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen hankintaperiaatteet. Hankinnoilla on suuri merkitys hyvinvointialueen talouteen ja toimintaan. Oma Hämeen hankintatoimi vastaa hankintojen strategisesta suunnittelusta, hankintatoimen organisoinnista ja hyvinvointialueen hankintaprosessista. Tavoitteena on suunnitelmallisen ja laadukkaan hankintatoimen kehittäminen. Hankintojen periaatteita täsmennetään hyvinvointialueen strategiaprosessin myötä. Aluehallituksen hyväksymä asiakirja toimii Oma Hämeen hankintoja ohjaavana asiakirjana toistaiseksi.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan periaatteet ja tavoitteet. Aluehallitus myös nimesi edustajiaan erilaisiin yhtiökokouksiin ja toimikuntiin. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 24. huhtikuuta.

UUTINEN / 22.05.2023

Aluehallitus päätti tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta

Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti, että Oma Hämeen perustietotekniikkapalvelut ulkoistetaan 2M-IT Oy:lle. Perustietotekniikkapalveluilla tarkoitetaan muun muassa tukipalveluita, laitehallinta-, kyberturvallisuus- ja valvomopalveluita sekä pilvipalveluiden hallintapalveluita. Aluehallituksen hyväksymä sopimussuunnitelma on minimissään nelivuotinen ja kokonaisarvoltaan noin 24,3 miljoonaa euroa. 

Aluehallituksen kokouksessa Juhani Lehto (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun, mitä Johannna Häggman (kesk.) kannatti. Lehdon esitys hävisi äänestyksessä 11-2, joten Oma Häme voi solmia ulkoistussopimuksen 2M-IT:n kanssa.

Oma Häme haluaa hakea perustietotekniikan kumppanin sidosyksikkö-asemassa toimivien yhtiöiden joukosta, koska hyvinvointialueen perustietotekniikan kehittämisellä on kiire. Ulkoistamispäätöksen pohjaksi Oma Häme pyysi tietoja neljältä yhtiöltä, jotka toimivat inhouse-yhtiön asemassa hyvinvointialueella. Yksi yhtiö jättäytyi pois tietopyyntövaiheesta, mutta hyvinvointialue sai vastaukset Kuntien Tiera Oy:lta, Istekki Oy:lta ja 2M-IT Oy:lta.

Saatujen vastausten perusteella Oma Hämeen kumppaniksi valikoitui 2M-IT. Sen valintaa puolsivat kustannusten lisäksi yhtiön kokemus sote-alasta sekä heidän tukipalveluidensa sopivuus Oma Hämeen tarpeisiin.  

Palveluasumisen vuokriin korotus

Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää selvityksen ruoka-, laitoshuolto- ja kiinteistöhuoltopalveluiden yhtiöittämisestä. Tarkoituksena on selvittää yhtiöittämisen edut ja haitat sekä vertailla vaikutuksia asiakkaiden, henkilöstön ja hyvinvointialueen näkökulmasta. Erityisesti halutaan selvittää millä keinoilla ja miltä osin talouden tasapainottamisohjelmassa asetettu 2,5 miljoonan euron säästötavoite saadaan toteutettua yhtiöittämisratkaisulla. Selvityksen on oltava valmis syyskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan arvioida yhtiöittämisen toteuttamista. 

Aluehallitus hyväksyi lisäksi korotuksen palveluasumisen vuokriin. Oma Häme yhtenäistää tämän vuoden aikana hyvinvointialueelle siirtyneiden asumispalveluiden vuokrasopimukset. Asukkaille tiedotetaan muutoksista erikseen. Vuokrasopimusten yhdenmukaistamisessa huomioidaan asukkaiden nykyiset sopimusehdot. Uudet vuokrat astuvat voimaan 1. syyskuuta niissä asumispalveluyksiköissä, jotka ovat siirtyneet hyvinvointialueen vastuulle. Viiden prosentin korotus koskee vain niitä asukasvuokria, joiden vuokrantarkistusta ei ole vielä vuoden 2023 aikana tehty.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 29. toukokuuta.
 

UUTINEN / 07.02.2023

Aluevaltuusto hyväksyi Oma Hämeen konserniohjeen – valtuutettujen keväästä tulee työntäyteinen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäisen kokoukseensa Hämeenlinnaan tiistaina. Kokous oli lyhyt, koska asialistalla oli vain muutama asia.

Aluevaltuusto hyväksyi tiistaina kokouksessaan hyvinvointialueen konserniohjeen. Hyvinvointialuelain mukaan konserniohjetta sovelletaan hyvinvointialueen tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Omistajaohjaus voi liittyä muun muassa perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, palvelujen tuottamista koskeviin ja muihin sopimuksiin sekä henkilövalintoihin.

Lisäksi aluevaltuusto valitsi kokouksessa uusia varajäseniä eri toimielimiin. Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 7. maaliskuuta Forssassa, HAMKin tiloissa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta. 

"Työn vaikeuskerroin lisääntyy keväällä"

Keväästä ja varsinkin huhtikuusta on tulossa aluevaltuustolle työntäyteinen, muistutti kokouksen lopussa puhunut hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Johtavat luottamushenkilöt näkevät asian samoin.

— Varsinainen työ hyvinvointialueena vasta alkaa, kun palvelurakennetta ja toimintatapoja lähdetään yhtenäistämään. Nyt olemme vastaanottavana organisaationa hoitaneet mahdollisimman sujuvaa siirtymää, jossa on ollut valtava määrä työtä ja selvitettäviä asioita. Muutostyöhön tarvitaan vielä paljon sitkeyttä, joustoa ja jaksamista kaikilta työntekijöiltä ja esihenkilöiltä. Mutta nyt saamme luoda ja rakentaa yhteiskunnallisesti merkittävää uutta palvelujärjestelmää, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Kokouksessa kiiteltiin myös henkilöstön ponnistuksia häiriöttämän siirtymän turvaamisessa. 

— Vuodenvaihteen siirtymä uudelle hyvinvointialueelle on vaatinut paljon henkilöstöltämme. Haluamme kiittää heitä hyvin tehdystä työstä. Aluevaltuuston kannalta työn vaikeuskerroin lisääntyy, kun talouden näkymä tarkentuu kevään aikana. Hallinnollisesta vaiheesta siirrytään palvelujen kehittämiseen, tiivistää aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kevään haasteet.

UUTINEN / 13.12.2022

Aluevaltuusto hyväksyi Oma Hämeen strategian ja talousarvion sekä päätti omaishoidon tuesta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina vuoden viimeiseen ja merkittävimpään kokoukseensa. Uramon koululla Riihimäellä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen hallintosääntöä sekä päätettiin Oma Hämeen talousarviosta ja strategiasta. Valtuusto keskusteli pitkään hallintosäännön päivityksistä, joista myös äänestettiin.

Aluevaltuuston hyväksymä strategia perustuu maaliskuussa hyväksyttyihin käynnistysvaiheen arvoihin: asiakaslähtöisyys, rohkeus, vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus. Maaliskuussa hyväksyttyjen arvojen sanoituksia muutettiin henkilöstöltä marraskuussa kerätyn palautteen perusteella. Nyt hyväksytyt sanoitukset kuvaavat sitä, miten arvot ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa.

VAIKUTTAVUUS Käytämme vaikuttavimpia, näyttöön perustuvia menetelmiä. Sitoudumme toimimaan suunnitelmallisesti parantaaksemme asukkaan hyvinvointia mahdollisimman paljon.

ROHKEUS Uskallamme kokeilla uusia toimintatapoja ja myöntää itsellemme, jos jokin ei toimi. Rohkeutemme ajatella uudelleen perustuu avoimeen keskusteluun ja luottamukseen.

YHDENVERTAISUUS Tarjoamme asukkaalle hänen tarvitsemansa palvelun kaikille samoilla kriteereillä. Palvelumme ovat tasalaatuisia. Jokainen työntekijämme on meille yhtä arvokas.

ASIAKASLÄHTÖISYYS Teemme työmme yhdessä asukkaan kanssa hänen toimintakykyään ja osallisuuttaan tukien.

Hyväksytyssä strategiassa on myös määritelty Oma Hämeen arvolupaukset asiakkaalle sekä strategian painopisteet. Molemmat löytyvät esityslistan liitteistä.

Oma Hämeen palvelustrategiasta on tarkoitus päättää keväällä 2023 samaan aikaan talouden tasapainotusohjelman kanssa.

Talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessaan yksimielisesti hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille 2024-2025. Useissa valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroissa nousi esiin se, että hyvinvointialueen toiminta alkaa sumussa, kun talouden toimintakuluissa ja lopullisessa rahoituksessa on epävarmuuksia. Toisaalta ryhmäpuheenvuoroissa kiitettiin Oma Hämeen talousvalmistelua ja painotettiin kevään muutetun talousarvioesityksen tärkeyttä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvio on 30,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Muutettu talousarvioesitys tehdään keväällä sen jälkeen, kun valtion rahoituksen lopullinen taso ja tasapainottamisohjelman toimenpiteet on määritetty.

Hyvinvointialueelle perustetaan integraatiovaliokunta

Aluevaltuusto keskusteli pisimpään hallintosäännön päivityksistä, joista myös äänestettiin. Maaliskuussa hyväksyttyyn hyvinvointialueen hallintosääntöön on tehty täydennyksiä ja muutoksia pitkin vuotta. Tiistain kokouksessa täsmennettiin lautakuntien nimiä ja tehtäviä.

Lapset, nuoret, perheet -lautakunnan nimi on jatkossa elämänkaarilautakunta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan nimi säilyy. Jatkossa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsittelee terveydenhuollon toimialan asioita ja elämänkaarilautakunta ikäihmisten palveluiden toimialan sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden toimialan asioita.

Lisäksi aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen perustaa hyvinvointialueelle integraatiovaliokunnan valtuutettu Juha Isosuon (kok.) esityksestä. Valiokunnan tehtävänä on hyvinvointialueen palveluintegraation seuranta ja sitä koskevien esitysten tekeminen muille toimielimille. 13-jäsenisen valiokunnan jäsenet valitaan helmikuun valtuustossa ja valiokunta toimii vuoden 2024 loppuun saakka.

Lisäksi hallintosääntöön määriteltiin johtajaylilääkärin, johtajaylihoitajan ja sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tehtävät. Varavaltuutettu Kristiina Ruuskanen (kesk.) ehdotti, että sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tehtävästä vastaisi johtajaylisosiaalityöntekijä perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtajan sijaan. Esitys hävisi äänestyksessä.

Omaishoidon tuet nousevat korkeimpaan luokkaan

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti nostaa omaishoidon tuen palkkiot korkeimpaan Kanta-Hämeessä käytössä olevaan maksuluokkaan 1.1.2023 alkaen, indeksikorotukset huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue maksaa omaishoitajien palkkiot Riihimäen kaupungin tämänhetkisten palkkioiden mukaisesti.

Omaishoidon tuen palkkiot on yhtenäistettävä vuodenvaihteessa, jotta asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Omaishoidontuen toimintaohje ja palkkiot on listattu esityslistan liitteeseen.

Kokouksen muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston vuoden 2023 ensimmäinen kokous pidetään 7. helmikuuta Hämeenlinnassa.

UUTINEN / 07.03.2023

Aluevaltuusto perusti integraatiovaliokunnan sekä täydensi asiakasmaksujen määräytymistä

Tiistain kokouksessa Forssassa valittiin myös yksilöjaoston jäsenet.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokousti tiistaina Forssassa, HAMKin audiotoriossa. Reilun tunnin kokouksessa aluevaltuusto perusti integraatiovaliokunnan ja valitsi sen jäsenet. Lisäksi valittiin henkilöt yksilöjaostoon. Molempien toimielinten jäsenet on listattu tämän artikkelin loppuun.

Aluevaltuuston päätöksellä 16-henkisen integraatiovaliokunnan tehtävinä on hyvinvointialueen palveluintegraation seuranta ja palveluintegraatiota koskevien esitysten tekeminen muille toimielimille. Lisäksi se seuraa asukas- ja asiakaspalautetta ja kehittää Oma Hämeen palautejärjestelmiä. Integraatiovaliokunta seuraa myös kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta. Aluehallitus voi jatkossa antaa vielä tarkempia ohjeita valiokunnan tehtävistä ja toimintatavoista.

Integraationvaliokunnan lisäksi toimintansa pääsee nyt aloittamaan aluehallituksen alaisuuteen siirretty yksilöasioiden jaosto, jonka tehtävänä on tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset. Lisäksi 9-henkinen yksilöjaosto käsittelee ja päättää viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset sekä raportoi muille lautakunnille palvelujärjestelmään liittyvistä kehittämiskohteista. 

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen hallintosääntöön muutoksen, joka linjaa yksilöjaoston jäsenistöä. Hyväksytyn muutoksen mukaan jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla aluehallituksen varsinaisia jäseniä tai varajäseniä. 

Terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin myös alentamisen mahdollisuus 

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessa täydennyksen hyvinvointialueen asiakasmaksuihin. Lain mukaan ei ole velvoitetta alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Oma Häme haluaa kuitenkin tämän mahdollistaa, koska asukkailla voi olla taloudellista syistä tarve hakea maksun alennusta tai perimättä jättämistä. Muutos ei koske peruuttamatta jättämismaksua tai todistusmaksuja. Asiakasmaksuja arvioitaessa voidaan kuitenkin käyttää myös harkintaa, jos se on perusteltua. 

Lisäksi aluevaltuusto teki kokouksessaan henkilövalintoja. Miia Heinonen (sd.) valittiin Kaisa Lepolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi aluehallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisäksi Jari Nurmi (sd.) valittiin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan Sami Ylitalon (sd.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi. 

Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 11. huhtikuuta Hämeenlinnassa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta. 

YKSILÖJAOSTON JÄSENET

INTEGRAATIOVALIOKUNTA

UUTINEN / 21.04.2023

Aluevaltuusto pohjusti talous- ja strategiapäätöksiä seminaarissaan

Päätöksenteon tiukka aikataulu haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tänä keväänä. Hyvinvointialueen strategia ja talouden tasapainottamisohjelma ovat valtuuston käsittelyssä 9. toukokuuta. Molempien asiakirjojen käsittely vaatii päättäjiltä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja. Aluevaltuusto oli torstaina ja perjantaina koolla Riihimäellä seminaarissa pohtimassa talouden tasapainottamisohjelmaa sekä hyvinvointialueen strategiaa.

Valtuusto kävi seminaarissa laajaa poliittista keskustelua taloudesta ja strategiasta. Valtuustoseminaarin tarkoitus oli keskusteluttaa valtuutettuja siitä, minkälaisiin toimiin valtuustoryhmät voivat sitoutua ja minkälaisiin ei. Vilkkaassa keskustelussa hyvinvointialueen palveluja ja tulevaisuutta pohdittiin laajasti.

— Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet suhtautuvat vakavasti ja vastuullisesti kahteen suurimpaan tulevien vuosien haasteeseen, henkilöstön saatavuuteen ja talouteen. Teemme parhaamme haastavassa ympäristössä ja melko kohtuuttomassa aikataulussa, joka ei ole aluevaltuuston käsissä, vaan tulee annettuna ministeriöstä. Luotan valtuustoon, että ratkaisut löytyvät ja pääsemme samalla käynnistämään sisällöllisen uudistustyön uuden strategian pohjalta, aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen tiivistää.

Aluevaltuusto pohti seminaarissaan talouden tasapainottamiskeinoja työryhmissä eri teemojen kautta. Valtuutetut pohtivat muun muassa sitä, millä tavalla ikäihmisten kotona asumista pitäisi tukea. Lisäksi valtuutetut keskustelivat palvelurakenteesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä tukipalveluiden ja hallinnon yhtenäistämisestä.

Oma Hämeen strategiaa tehdään vaiheittain. Valtuusto kävi seminaarissa strategiaa läpi aiemmin hyväksyttyjen painopisteiden kautta. Painopisteet ovat 1) Järjestämme vaikuttavat palvelut 2) Autamme sopivalle polulle 3) Osaamme ennakoida 4) Onnistumme luottamuksella. Seuraavaksi päättäjät käsittelevät strategian toimeenpanosuunnitelmaa, jonka perusteella määritellään myöhemmin toimialoille ja edelleen tulosalueille omat täsmennetyt tavoitteet. Hyvinvointialueen palveluiden tuottamiseen liittyvät konkreettiset linjaukset puolestaan sisällytetään palvelustrategiaan, joka ohjaa konkreettisten tavoitteiden toteuttamista.

Aluehallitus käy talouden tasapainottamisohjelmasta, strategian toimeenpanosuunnitelmasta, ja palvelustrategiasta lähetekeskustelun kokouksessaan 24. huhtikuuta. Tasapainottamisohjelmaa ja palvelustrategiaa käsitellään myös Oma Hämeen henkilöstön kanssa ja ne käyvät lausuntokierroksella. Tasapainottamistavoite vuoteen 2026 mennessä on Oma Hämeelle noin 26 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston 9. toukokuuta tehtävän päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Aikataulu ohjelman laatimiselle tiukka, sillä sen tulee olla valmis 15. toukokuuta.

UUTINEN / 30.11.2022

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen asiakasmaksuista

Hyvinvointialueen perimien maksujen on oltava yhtenäiset 1.1.2023 alkaen, jotta Kanta-Hämeen asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Aluevaltuusto kokoontui keskiviikkona ylimääräiseen kokoukseensa päättämään sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista sekä pelastustoimen maksuista. Aluevaltuusto hyväksyi maksut aluehallituksen esityksen mukaisesti. Kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

Lakisääteiset maksut ovat Kanta-Hämeessä jo nyt melko yhtenäiset, sen sijaan harkinnanvaraisissa maksuissa on isoakin hajontaa. Oma Häme perii pääsääntöisesti lain sallimat, enimmäismääräiset maksut. Tämä ei ole uutta: maakunnassa on jo nyt monin paikoin käytössä enimmäismääräiset asiakasmaksut, esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkäripalveluissa, päivystyskäyntien maksuissa ja lyhytaikaisessa laitoshoidossa.

Nyt hyväksytyt maksut eivät tuo muutoksia pelastustoimen palveluista perittäviin maksuihin. 1.1.2023 käyttöön tulevat asiakasmaksut euroineen ja kriteereineen on listattu tähän liitteeseen.

Ennen päätöstään valtuusto keskusteli maksuista ja esitti toiveita asiakasmaksujen tulevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Useampikin valtuutettu oli huolissaan vähävaraisten asukkaiden maksukyvystä. Moni valtuutettu toivoi esimerkiksi huojennusta asiakasmaksuista vapautumisen kriteereihin. Aluehallitus on aiemmin päättänyt, että asiakasmaksut tuodaan päätöksentekoon päivitettäväksi huhti-toukokuussa 2023 talousohjelman käsittelyn yhteydessä.

Lisäksi aluevaltuusto valitsi keskiviikon kokouksessa uuden varajäsenen aluehallitukseen. Aluevaltuusto myönsi eron Päivi Kankaanmäelle (kok.) aluehallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsi aluehallitukseen Helena Lehkosen (kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pia Yli-Pirilän (kok.).

Aluevaltuusto kokoontuu tänä vuonna vielä 13. joulukuuta. Riihimäellä pidettävässä kokouksessa päätetään muun muassa hyvinvointialueen talousarviosta. Kokous striimataan suorana perinteiseen tapaan Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

UUTINEN / 09.05.2023

Aluevaltuusto päätti talouden tasapainottamisohjelmasta lukuisten äänestysten jälkeen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokousti tiistaina Riihimäellä, Uramon koululla. Vajaan kahdeksan tunnin kokouksessa aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen strategian toimeenpanosta, palvelustrategiasta ja talouden tasapainottamisohjelmasta. Kokousta johti aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.).

Kevään tärkeimmässä kokouksessa aluevaltuusto keskusteli muun muassa sote-uudistuksen perimmäisistä tavoitteista sekä niiden toteutumisesta Oma Hämeen strategiassa ja palveluissa talouden tasapainottamisohjelman tiukoissa raameissa. Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin esityslistan mukaisesti, mutta ohjelman toimeenpanosta valtuusto keskusteli perusteellisesti ja äänesti lukuisia kertoja.

Aluevaltuusto hyväksyi toimeenpanoesityksen kohdassa 1 listatut, kahdeksan miljoonan euron panostukset, hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamiseen. Sen sijaan Oma Hämeen toimintamenojen kasvua hidastavista toimenpiteistä aluevaltuusto oli erimielinen. Toimenpide-esityksiin tehtiin lukuisia muutosehdotuksia, joista äänestettiin monivaiheisesti. 

Forssan sairaalan asemaan turvaamiseen liittyvät ehdotukset kaatuivat äänestyksissä

Aluevaltuusto äänesti kahdesti ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden laskemisesta. Keskusta ehdotti muutosten siirtämistä lähivuosille. Tämä esitys voitti äänestyksessä Juhani Lehdon (vas.) esityksen äänin 22–19, 18 tyhjää. Lehto esitti peittävyyden laskua toteutettavaksi maltillisemmin ja pidemmällä siirtymäajalla.

Toisessa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti Keskustan esityksen äänin 37–22. Näin ollen ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon peittävyys lasketaan kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Aluevaltuusto äänesti myös Forssan yöpäivystyksestä. Keskustan esitys yöpäivystyksen säilyttämisestä hävisi äänin 37–20, 2 tyhjää. Näin ollen Forssan päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi, joka palvelee klo 8–22. Useat valtuutetut eri puolueista jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Keskusta teki erikoissairaanhoidon menokasvun leikkaamiseen liittyen useita muutosehdotuksia, joilla pyrittiin turvaamaan Forssan sairaalan nykyistä asemaa. Kaikki kolme ehdotusta kaatuivat valtuuston äänestyksissä selvin luvuin.

Keskusta esitti myös, että hyvinvointialueella olisi oltava vähintään yksi sote-asema jokaisessa nykyisessä kuntakeskuksessa sekä Hämeenlinnassa pitäjäkeskuksissa. Ehdotus hävisi äänin 34–25. Sen sijaan aluevaltuusto päätti, että toimipisteiden ja terveysasemien sijainnista tehdään erillinen selvitys.

Palvelustrategia hyväksyttiin pienin muutoksia

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian toimeenpanon aluehallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutettu Juhani Lehto (vas.) teki muutosesityksen siitä, että pohjaesitykseen olisi lisätty kohta sote-keskuksista ja niiden keskeisemmästä roolista hyvinvointialueen toimialue- ja palvelualuerakenteessa strategian toimeenpanossa. Muutosesitys hävisi äänestyksessä aluehallituksen esitykselle äänin 41– 18.  

Oma Hämeen palvelustrategiaan aluevaltuusto teki kaksi lisäystä valtuutettu Aapo Reiman (vas.) esittäminä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Reiman esityksen, että Osaamme ennakoida – strategiseen painopisteeseen tehdään lisäys seniorineuvolatoiminnan selvittämisestä. Reiman toinen esitys voitti äänestyksessä aluehallituksen pohjaesityksen äänin 26– 32. Sen mukaan palvelustrategian toimeenpanossa tulee parantaa palveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta, hyvinvointialueen henkilöstön hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi strategian toimeenpanon pitäisi tukea väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen hyvinvointiraportin vuodelta 2022.

Vaalikelpoisuudesta äänestettiin

Lisäksi aluevaltuusto teki kokouksessaan henkilövalintoja. Aluevaltuuston päätöksellä Erja Hirviniemen (vas.) varajäsenyys aluehallituksessa päättyy vaalikelpoisuuteen liittyvän hyvinvointialuelain 83 §:n mukaisesti. Vasemmistoliitto teki kokouksessa asiaan muutosesityksen, joka hävisi äänestyksessä. Vasemmistoliiton valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Hirviniemen tilalle uudeksi varajäseneksi valittiin Aapo Reima (vas.) jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Yksilöasioiden jaostoon valittiin jäseneksi Elise Lindroos (vas.). Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan valittiin varajäseneksi Maija Kranni (vihr.). Aluehallituksen varajäseneksi valittiin Antti Leinikka (kesk.). Tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Päivi Sieppi (vihr.). Valinnat koskevat jäljellä olevaa toimikautta. 

Aluevaltuuston seuraava kokous on 13. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

UUTINEN / 08.05.2023

Aluevaltuusto päättää tiistaina talouden tasapainottamisohjelmasta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu kevään tärkeimpään kokoukseensa Riihimäellä tiistaina 9. toukokuuta. Uramon koululla pidettävää kokousta voi seurata suorana klo 17 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

Aluevaltuusto päättää kokouksessaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanosta sekä palvelustrategiasta. Lisäksi valtuusto päättää talouden tasapainottamisohjelmasta, jota aluehallitus käsitteli omassa kokouksessaan perusteellisesti viime viikolla. 

Aluevaltuustolle esitetään, että hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet. Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Aluehallituksen hyväksymä esitys tasapainottamisohjelman toimeenpanosta ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Ohjelmassa on kahdeksan miljoonan euron panostukset palvelurakenteen uudistamiseen. 

Aluevaltuuston 9.5. kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.04.2023

Aluevaltuuston hyväksyi investointisuunnitelman supistamisen ja sairaalaremonttien siirtämisen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa. Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 investointisuunnitelman supistamisen, jonka mukaan Riihimäen sairaalan ja Forssan sairaalan korjausinvestointeja siirretään vuosille 2024—2026. Tämän seurauksena Oma Hämeen tämän vuoden investointikustannukset laskevat reilut kaksi miljoonaa.

Lisäksi aluevaltuusto käsitteli lyhyessä kokouksessaan kuntien ja kuntayhtymien täydennyksiä sopimusten ja omaisuuden siirtoselvityksiin sekä jaettaviin sopimuksiin. Aluevaltuusto päätti ottaa vastaan kuntien tekemät täydennykset hyvinvointialueelle siirtyneestä irtaimesta omaisuudesta sekä siirtyvistä sopimuksista esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto jatkaa siirtyvän omaisuuden, siirtyvien sopimusten ja vastuiden käsittelyä tarvittaessa tulevissa kokouksissaan. 

Valtuusto keskusteli vilkkaasti akuuttiin päihdekatkaisuhoitoon liittyvästä valtuustoaloitteesta. Valtuutetut olivat huolissaan esimerkiksi katkaisu- ja vieroitushoitojen sekä päihdekuntoutuksen saatavuudesta Kanta-Hämeessä. Valtuusto merkitsi tiedoksi aloitteeseen tehdyn vastauksen, jossa todettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen integroinnin olevan yksi tämän vuoden kehittämiskohteista hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön päihdeosaamisen vahvistetaan myös parhaillaan – tästä työstä voit lukea lisää asiantuntijan blogista.

Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 9. toukokuuta Riihimäellä. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

UUTINEN / 29.05.2023

Asiakkaiden palvelut toimivat turvatusti yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeneen lakon aikana

Yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeva lakko päättyi viikonloppuna. Kanta-Hämeessä lakkotoimet koskivat neljää yksityistä, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä, joilta hyvinvointialue hankkii palveluja. Yksiköissä on yhteensä noin 260 asukasta ja 165 työntekijää. 

Lakko ei vaatinut hyvinvointialueelta turvaamistoimia, vaan yksiköt pystyivät itse huolehtimaan asukkaista lakon aikana. 

Oma Hämeen tilannekuvaryhmä seurasi tilannetta ja potilasturvallisuutta päivittäin viisipäiväisen lakon aikana. Oma Häme oli palvelujen järjestäjänä varautunut turvaamaan tilannetta, jos yksityiset palveluntuottajat eivät olisi kyenneet itse järjestämään yksiköihin riittävästi henkilökuntaa. 

Parhaillaan Oma Häme varautuu ensi viikolla mahdollisesti laajenevaan lakkoon, joka koskisi henkilökohtaisia avustajia koko maassa.

BLOGI / 28.03.2023

Pakataan reppuun rohkeutta ottaa päihteet puheeksi

Avasimme kalenterista vuoden 2023, siirryimme hyvinvointialueelle ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa käynnistyi vauhdikkaasti viimeinen vuosi. Tärkeä vuosi, täynnä uusia mahdollisuuksia nyt ja tästä eteenpäin.

Päihdelainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alusta ja laki sisällytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Tämä asettaa hyvinvointialueille uusia velvoitteita ja nostaa tarvetta tutustua tuoreeseen lainsäädäntöön – miettiä mitä se tarkoittaa palveluiden laadun ja saatavuuden näkökulmasta.

Päihde- ja riippuvuusasioihin liittyvän leiman parissa on työskennelty kansallisesti paljon. Työ jatkuu erityisesti syrjinnän vähentämisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaamana. Leimalla tarkoitetaan tässä syytä, joka johtaa päihde- ja riippuvuussyin palveluissa asioivan epäoikeudenmukaiseen tai syrjivään kohteluun. Riippuvuus nähdään usein vastuuttomuutena ja itse aiheutettuna sairautena. Asiakkaan asioiden hoitamiseen saattaa liittyä vastenmielisyyttä ja hankaluutta, mikä vaikeuttaa avun saantia. Yhdenvertaisuus on tärkeä huomioida kaikkien asiakkaiden kohdalla ja muistaa, että eettinen kohtaaminen on kunnioittavaa ja sensitiivistä vuorovaikutusta. (THL)

Miksi päihde- ja riippuvuussairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen kannattaa panostaa?

Suomi menettää 175 000 elinvuotta joka vuosi. Kansaa sysäävät ennenaikaiseen kuolemaan alkoholi, itsemurhat ja iskeemiset sydänsairaudet, miehillä myös tapaturmaiset kuolemat. Kanta-Hämeessä huolta on erityisesti nuorista päihteidenkäyttäjistä sekä naisista, joilla on ongelmallista päihteiden käyttöä (FCG selvitys 2022). Lisäksi tehohoidossa ja erikoissairaanhoidon piirissä on yhtenä suurimpana yksittäisenä syynä päihteiden käyttö.

Kyseessä on siis sairaus, joka on kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti yksi merkittävimpiä hoidettavia sairauksia, inhimillistä kärsimystä unohtamatta. Jokaisella päihteiden käyttäjällä on läheisiä, joten seuraukset ovat laajamittaisia. Ne näkyvät lastensuojelun kustannuksina, rikollisuudessa ja menetettyinä työvuosina. Ennaltaehkäisyn ja hoidon puolesta puhuu myös kansainvälinen huoli Suomen nuorten (alle 25-v.) myrkytyskuolemista, jotka ovat tuplaantuneet viime vuosina.

Kanta-Hämeessä päihde- ja riippuvuustyön ammattilaisten verkostossa käydään läpi lain velvoitteita ja yhtenäistettäviä asioita, jotta maakunnan asukkaat olisivat tasavertaisessa asemassa päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Huhtikuussa julkaistavassa riippuvuushoidon palvelupolussa nivotaan yhteen Kanta-Hämeen päihde- ja riippuvuuspalvelut sekä kansalliset ja sähköiset toimijat, järjestöjen roolia unohtamatta.

Pakataan siis reppuumme ennaltaehkäisevä ja ennakoiva ote, varhaisen tunnistamisen välineet ja puheeksi ottamisen taito. Otetaan päihde- ja riippuvuusasiat osaksi omaa työtä ja mietitään, mitä tehdä esimerkiksi huumekuolemien ennaltaehkäisemiseksi jo tänään.

Kättä pidempää saa muun muassa mini-interventio-koulutuksesta. Samansisältöiset koulutukset ovat luvassa 4.5. ja 11.5. Lisätietoja ja Teams-linkit löytyvät täältä.

Christa Ahonen, päihdetyön projektiasiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

BLOGI / 01.12.2022

Päihde- ja riippuvuustyö aidosti sisään leivottuna

Valitset ruokalistalta ruoan, jonka mainitaan olevan hyvin tulinen ja sisältävän chiliä. Saat näyttävän annoksen eteesi ja maistat sitä suurin odotuksin. Mietit, onko makuaisti kadonnut vai onko ruoka tehty suomalaiseen makuun, ja tulisuusaste on mieto. Mieleesi syntyy ajatus, että chili on vain nimessä, mutta ei makuna annoksessa.

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden yhdistäminen ja integroiminen osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ovat osana kansallista suuntausta – lainsäädännön uudistus ja kansalliset strategiat ohjaavat tähän suuntaan eli saman katon alle. On hienoa, että ihminen nähdään kokonaisuutena, ja hän saa avun mahdollisimman tehokkaasti yhden luukun ja yhden käynnin periaatteella.

Päihde- ja riippuvuusosaaminen on osaamisalue, johon on olemassa paljon tutkittuja keinoja ja menetelmiä tunnistamisesta hoidollisuuteen. Se onkin tärkeää tiedostaa, jotta saamme kehitettyä laadukasta päihde- ja riippuvuushoitoa kaikille avun, tuen ja hoidon eri tasoille. Erityispalveluissa se on osaamisala, joka tulee varmistaa ja sen konsultatiivista roolia vahvistaa.

Huomaan pohtivani tässä hyvinvointialueella siirryttäessä, kuinka voimme varmistaa, että päihde- ja riippuvuusosaaminen on tutkittuihin menetelmiin pohjautuvaa ja vaikuttavaa palveluiden sisällä? Mitä päihde- ja riippuvuustyö tarkoittaa? Kuinka työtä ja sen vaikuttavuutta mitataan?

Merkityksellistä on, kuinka varmistamme päihde- ja riippuvuusosaamisen säilymisen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja huomioimme, että ammatillista ja tarpeenmukaista osaamista on hoidon eri tasoilla – jotta chili ei esiintyisi vain palveluiden nimissä.

Mukavaa joulun odotusta ja maukasta joulun aikaa!

Christa Ahonen, päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

UUTINEN / 14.03.2023

Eduskuntavaalien laitosäänestys hyvinvointialueen palveluyksiköissä

Äänestysjärjestelyt ovat kuntien vastuulla. Palveluyksiköt ja kunnat tiedottavat itse tarkemmin äänestyspäivistä.

Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta. Vaalien ennakkoäänestysaika on 22.–28. maaliskuuta. Ennakkoon äänestäminen on mahdollista myös joissakin laitoksissa, joihin kuntien keskusvaalilautakunnat järjestävät laitosäänestyksen. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt sekä sosiaalihuollon toimintayksiköt, esimerkiksi vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot. Kuntakohtaisista laitosäänestyspaikoista on päätetty kunnanhallituksissa.

Kanta-Hämeessä laitosäänestyspaikkoja ovat myös useat Oma Hämeen palveluyksiköt. Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa laitosäänestys järjestetään tiistaina 28. maaliskuuta. Sairaalassa voivat äänestää vain hoidettavina olevat henkilöt. Muilla, esimerkiksi sairaalan henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.

Hämeenlinnassa laitosäänestyspaikkana toimii myös Vanajaveden sairaala —  lisäksi on useita kymmeniä muita laitoksia, joissa voi äänestää ennakkoon. Forssassa taas ennakkoäänestyspaikoiksi on määrätty muun muassa Forssan sairaala sekä Heikanrinteen, Rimpikodon ja Tyykihovin palvelukeskukset. Riihimäellä laitosäänestys järjestetään muun muassa sairaalassa sekä Riihikodissa.

Vaalilautakunnat toimittavat äänestykset, joista kukin palveluyksikkö tiedottaa tarkemmin asukkaitaan ja asiakkaitaan. Äänestys toimitetaan osastoilla, yhteisissä tiloissa ja tarvittaessa huoneissa. Vaalitoimikunnat antavat äänestysajan alussa tarkempia ohjeita. 

Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys. Äänestäjän on tiedettävä itse, missä vaalipiirissä hän äänestää. Lisäksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Vaalivirkailijat voivat tarvittaessa auttaa äänestämisessä. Tarkempia ohjeita löytyy oikeusministeriön sivuilta. 

UUTINEN / 02.03.2023

Ennaltaehkäisevät apinarokkorokotukset riskiryhmille

Ennaltaehkäisevät apinarokkorokotukset riskiryhmille

Apinarokkorokotteita tarjotaan Suomessa THL:n määrittelemille riskiryhmille. Nämä ovat:

• Miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja joilla ollut useita satunnaisia seksikumppaneita viimeisen puolen vuoden aikana
• HIVin ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
• Prep-hoitoon jonottavat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Mikäli kuulut em. ryhmiin ja haluat rokotteen, ota puhelimitse yhteyttä terveyskeskuksesi tartuntatautihoitajaan, joka neuvoo ajanvarausmenettelyn rokotukseen.

• Hämeenlinna  050 4355 745
• Riihimäki 019 758 5705
• Forssa 03 4191 2030
• Janakkala 03 680 1705
• Hattula 03 673 1277

Altistuminen apinarokkotapaukselle

Apinarokkoepäilyssä ja apinarokolle altistumisepäilyssä tulee ottaa kiireellisesti puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon, yleensä lähimpään päivystävään yksikköön. Altistumisen arvioi terveydenhuollon ammattilainen. Altistuneita ja sairastuneen lähikontakteja ovat:

• sairastuneen seksikontaktit
• henkilöt, jotka ovat olleet suorassa kosketuksessa rakkuloihin tai rakkulaeritteisiin
• samassa taloudessa asuvat tai riskiarvion perusteella vastaavissa olosuhteissa sairastuneen kanssaoleskelleet henkilöt
• sairastunutta hoitaneet henkilöt (kuten terveydenhuollon henkilöstö), jotka eivät ole suojautuneet asianmukaisesti
• laboratoriohenkilökunta, joka on altistunut virusta sisältäneelle näytteelle työtapaturman vuoksi

UUTINEN / 08.04.2023

Huhtikuun valtuustokokousta voi seurata suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 11. huhtikuuta Hämeenlinnassa. Ahveniston luentosalissa klo 17 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Kokouksen asialistalla on muun muassa hyvinvointialueen investointisuunnitelman supistaminen. Lisäksi aluevaltuusto käsittelee vielä hyvinvointialueen toiminnan käynnistymiseen liittyviä siirtoselvityksiä ja kuntien kanssa jaettavia sopimuksia. 
 

UUTINEN / 17.02.2023

Hyvinvointialue etsii uusia ikäihmisten ja vammaisten perhehoitajia Kanta-Hämeessä

Voisitko sinä olla ikäihmisten ja/tai vammaisten lasten, nuorten tai aikuisten perhehoitaja? Perhehoitaja voi toimia pitkäaikaisena, lyhytaikaisena tai osavuorokautisena hoitajana omassa kodissaan tai käydä hoidettavan luona. 
  
Perhehoitajalle ei ole koulutusvaatimuksia, mutta soveltuvuus tehtävään arvioidaan ennakkovalmennuksessa. Perhehoidon valmennuksen hyväksytty suoritus oikeuttaa toimimaan perhehoitajana, mutta ei sido aloittamaan toimintaa. 

Perhehoitajalta edellytetään: 
•    Halua työskennellä ikäihmisten ja/tai vammaisten aikuisten, nuorten tai lasten kanssa 
•    Halua hoivata ja pitää huolta perhehoidettavasta 
•    Yhteistyökykyä 

Perhehoitajalle tarjotaan: 
•    Mahdollisuus työskennellä ikäihmisten ja/tai vammaisten kanssa
•    Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon toimintaohjeen mukaisesti
•    Ohjausta ja tukea perhehoitajana toimimiseen
 
 
Seuraava ennakkovalmennus alkaa Hämeenlinnassa maaliskuussa, mutta voit hakeutua jo nyt myös syksyn valmennukseen. Ilmoittaudu 24. mennessä sähköpostilla minna.jarvinen@omahame.fi 
 

UUTINEN / 14.04.2023

Hyvinvointialueen hallitus työsti Oma Hämeen strategiakarttaa ja talouden tasapainottamisohjelmaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamissuunnitelman luonnoksen ja strategiakartan käsittely aloitettiin aluehallituksen seminaarissa 13. ja 14.4. Keskustelu aloitettiin hyvässä hengessä tarvittavasta palveluiden rakenneuudistuksesta ja päätettäväksi tulevista muutoksista.

Seminaarissa keskityttiin ensimmäisenä päivänä talouden tasapainottamisohjelmaan ja toisena päivänä Kanta-Hämeen asukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen turvaamiseen hyvinvointialueen strategiakartan ohjaamana.

Oma Hämeen strategiakarttaa ja talouden tasapainottamissuunnitelmaa työstetään aluehallituksen ja aluevaltuuston seminaarien kommenttien pohjalta.

– Suuria ja tärkeitä asioita on tulossa päätöksentekoon kevään aikana. Rakentava ja laaja-alainen taustakeskustelu on erittäin tervetullutta ja tarpeen. Aluehallitus käytti kokonaisen seminaaripäivän talouden tasapainottamisohjelman käsittelyyn. Strategiassa työhyvinvointiin panostaminen ja työvoiman saatavuushaasteisiin vastaaminen ovat tärkeässä roolissa, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

– Aluehallitus tekee tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä toimintaympäristön muutokset että toimenpiteiden toteuttamisen tavat ja mahdollisuudet. Uusia tapoja toimia tarvitaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, hän lisää.

Hyvinvointialuejohtaja tekee seminaarikäsittelyjen jälkeen esityksensä talouden tasapainottamisohjelmasta. Esitys on aluehallituksen käsittelyssä 24.4. ja 2.5. Ohjelmaa käsitellään myös Oma Hämeen henkilöstön kanssa ja se käy lausuntokierroksella. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto 9.5.

Tasapainottamistavoite vuoteen 2026 mennessä on Oma Hämeelle noin 26 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Aikataulu ohjelman laatimiselle tiukka, sillä sen tulee olla valmis 15. toukokuuta.

Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelman luonnos julkaistiin 5.4.

UUTINEN / 10.02.2023

Hyvinvointialueen asiakaslaskutus on alkanut – e-lasku – ja suoramaksusopimukset ovat asiakkaan vastuulla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskutus on muuttunut Kanta-Hämeessä, kun hyvinvointialue on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Asiakasmaksuja ei voi maksaa enää kuntien palvelupisteissä, eivätkä aiemmat e-lasku- ja suoramaksusopimukset siirry hyvinvointialueelle.

Oma Häme lähettää ensimmäiset laskut kaikille asiakkaille paperisina. Tämän jälkeen asiakas voi itse tehdä uudet sopimukset hyvinvointialueen tiedoilla. Paperilaskuissa on ohjeet ja muistutus uuden suoraveloituksen ja e-laskusopimuksen tekemisestä.

Tällä viikolla on lähtenyt suuri määrä laskuja postitse potilaille alkuvuoden käynneistä. Maksuaikaa laskuilla on 30 päivää laskutuspäivästä, ei käyntipäivästä lähtien. Laskuilla on laskuttajan yhteystiedot sekä puhelinnumero, johon asiakas voi laskustaan olla yhteydessä. Hyvinvointialueen laskuista vastaa Sarastia, jonka asiakaspalveluun voi tarvittaessa olla yhteydessä maksuaikaan liittyvissä asioissa (p. 020 6399 400 tai www.sarastia.fi).

Keskussairaalan asiakaslaskutus on parhaillaan käynnistymässä. Keskussairaalan laskuissa on omat yhteystiedot ja ohjeet, joiden mukaan kuuluu toimia.

Hyvinvointialue on yhtenäistänyt asiakasmaksut sekä niiden periaatteet - lue lisää asiakasmaksuista.

UUTINEN / 06.02.2023

Hyvinvointialueen lautakuntien toiminta on alkanut – tehtävät ja rooli tarkentuvat kevään aikana

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen elämänkaarilautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ovat aloittaneet toimintansa. Turvallisuuslautakunnan ensimmäinen kokous on 15. helmikuuta.

Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueella on oltava aluevaltuusto, aluehallitus, tarkastuslautakunta sekä vaalilautakunta. Tämän lisäksi hyvinvointialueella voi olla lautakuntia ja jaostoja.

Oma Hämeellä on kolme 13-jäsenistä lautakuntaa turvallisuuslautakunta, elämänkaarilautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Lisäksi Oma Hämeellä on seitsenhenkinen yksilöjaosto.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalla on ollut kaksi kokousta: joulukuussa ja tammikuussa. Puheenjohtajan mukaan työ on käynnistynyt hyvässä hengessä.

— Luomme nyt käytäntöjä asioiden pyörittämiseen ja lautakuntatyöhön. Samalla meidän tulee saada mahdollisimman kattavasti tietoa, jotta voimme täyttää lautakunnalle asetetut erityiset tehtävät. Näin alkuvaiheessa koen erityisen tärkeäksi viestinnän sekä vuorovaikutuksen ja osallistamisen mahdollistamisen. Asukkaiden tulee saada tietoa, mielellään ennakoivasti, jos mahdollista, toteaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan puheenjohtaja Piia Olkinuora (sd.).

Lautakuntien rooli on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tehtävänä on käsitellä, päättää ja linjata terveydenhuollon toimialan asioista. Elämänkaarilautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden asioita. Lautakunnat käsittelevät myös valtuustoaloitteita.

Puheenjohtaja Riku Bitter (kok.) kertoo, että myös elämänkaarilautakunnassa työ on aloitettu innostuneena. Samalla on Bitterin mukaan tiedostettava, että lautakunnan rooli ja tehtävät hakevat paikkaansa vielä ensimmäisen vuoden ajan.

— Häiriöttömän siirtymän varmistaminen ja palveluiden integroinnin aloittaminen ovat ensimmäisen vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi on esimerkiksi monien ohjeiden yhtenäistämistä, listaa Bitter.

Turvallisuuslautakunnan järjestäytymiskokous on 15. helmikuuta. Lakisääteinen tarkastuslautakunta on aloittanut toimintansa jo viime keväänä.

Omavalvontaohjelma yksi kevään isoista asioista

Yksi kevään isoimmista asiakokonaisuuksista lautakunnille on hyvinvointialueen omavalvontaohjelma. Sen luonnos sekä siihen liittyvän asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman luonnos ovat parhaillaan asukkaiden ja yhteistyötahojen kommentoitavana. Lautakunnat käsittelevät niitä yhteisessä seminaarissaan 8. helmikuuta. Sen jälkeen omavalvontaohjelma ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma tuodaan lautakuntien ja aluehallituksen päätettäväksi.

Laki vaatii hyvinvointialueelle omavalvontaohjelman ja potilasturvallisuussuunnitelmat. Oma Hämeessä on palveluiden integraation edistämiseksi valmisteltu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluille yhteistä omavalvontaohjelmaa.

Lautakuntien päätöksistä ja kokouksista tiedotetaan omahame.fi -sivun uutisissa. Lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä. Lautakuntien kokouspäivämääriä ja jäsenien tietoja päivitetään lautakuntien omalle sivulle.

Elämänkaarilautakunnan esittelijänä toimii kevään ajan kehittämisjohtaja Teija Suorsa-Salonen. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan esittelijänä toimii kevään ajan yhteysjohtaja Päivi Niiranen ja turvallisuuslautakunnan esittelijänä on huhtikuun loppuun saakka pelastusjohtaja Petri Talikka.

UUTINEN / 26.04.2023

Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään

Tasapainottamisohjelma sisältää myös panostuksia kotisairaalaan, ikäihmisten asiakasohjaukseen ja digipalveluihin. Aluehallitus käsittelee esitystä 2. toukokuuta.  

Aluehallitus käsittelee talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua ohjelman sisällöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista seminaareissaan huhtikuussa. Tasapainottamisohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon kanssa. Aluevaltuusto päättää talouden tasapainottamisohjelmasta 9. toukokuuta. 

Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esityksestä asetuksellaan asettanut ehdoksi lainan saamiselle tasapainotusohjelman, joka on toimitettava ministeriöön 15. toukokuuta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen pitää ohjelman toteuttamista mahdollisena, mutta aikataulua riskialttiina. Hänen mukaansa Oma Häme on pakon edessä, koska hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta, eikä hyvinvointialueen taseessa ole vanhoja ylijäämiä.  

– Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainotettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmassa esitetään kuitenkin myös panostuksia, joiden tarkoituksena on tukea rakenneuudistusta, jonka avulla voidaan turvata kantahämäläisten tarpeen mukaiset palvelut ja saada henkilöstö riittämään, toteaa Naukkarinen.  

– Tässä on radikaali ero kuntapohjaiseen soteen siinä, että menoleikkaukset ovat käytännössä ainoa aluevaltuuston käsissä oleva keino tasapainottaa taloutta, hän jatkaa. 

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden vaikutukset on esitetty kumulatiivisesti lähivuosille. Esitys ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. 

– Ohjelma on pitkällä aikavälillä välttämätöntä viedä läpi, koska työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarve pahentavat jo nyt vaikeutunutta henkilöstön riittävyyttä. Tähän tilanteeseen ei olisi kovin järkevää lähteä irtisanomaan tai lomauttamaan, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Ohjelmassa ei myöskään esitetä toimipisteiden sulkemista. Toimipisteverkoston osalta laaditaan erillinen selvitys vuoden 2023 aikana.  

Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Tasapainotustarve on kasvanut aiempiin laskelmiin nähden ja on tarkentunut vielä tällä viikolla.  

– Tämän vuoden budjetti on ylittymässä, mikä lisää entisestään talouden tasapainottamistarvetta ja siksi esityksen lieventäminen ei ole mahdollista. Painotan kuitenkin sitä, ettei tässä pidemmällä tähtäimellä ole kysymys edes rahasta, vaan henkilöstön riittävyydestä, Naukkarinen sanoo. 

Tasapainottamisohjelman esitys aluehallitukselle löytyy tiistain kokouksen esityslistasta. 

Tukipalveluiden yhtenäistämisestä tehokkuutta 

Toimintakuluihin haetaan suurimpia vähennyksiä, yli 13 miljoonaa euroa, hyvinvointialueen hallinnosta. Menojen kasvun hillitsemisen hallinnossa saavutetaan muun muassa tukipalveluita yhtenäistämällä ja parantamalla henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä. Toimintoja olisi mahdollisuus myös yhtiöittää.  

– Hyvinvointialueelle siirtyi useiden kuntien ja kuntayhtymien erilaisia hallinnon järjestelmiä ja toimintatapoja sekä tukipalvelusopimuksia. Hallinnon ja tukipalveluiden yhtenäistäminen sekä suuremman volyymin hyödyntäminen muun muassa hankintatoimessa tuo taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta jatkossa, kuvaa konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola. 

Erikoissairaanhoidossa yli 12 miljoonan euron vähennykset on mahdollista saada toimintaa kehittämällä ja tehostamalla. Esitykseen sisältyy myös neurologiseen kuntoutukseen ja päivystykseen liittyviä toimenpiteitä. 

– Talouden tasapainottamisohjelma sisältää sekä panostuksia että sopeuttamistoimenpiteitä, joiden tavoitteina on palvelurakenteen keventäminen ja palveluiden yhdenvertaisuus.  Kotisairaalatoimintaan panostetaan, mikä mahdollistaa osastohoidon vähentämistä ja yhtenä tavoitteena on päästä erikoissairaanhoidon osastopaikoissa Assi-sairaalaan suunniteltuun tasoon etuajassa. Lisäksi tehostetaan poliklinikkatoimintaa, minkä tarve tuli esiin jo vuonna 2019 tehdyssä NHG:n selvityksessä. Kalliita ostopalveluita, kuten leikkaussalien vuokraamista, pyritään kotouttamaan, listaa terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.  

Ikäihmisten palveluissa haetaan toimintakuluihin noin kahdeksan miljoonan vähennystä laskemalla ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyyttä kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-Hämeen ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyys on tällä hetkellä 8,4 prosenttia, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.  

– Tasapainottamisohjelmaan esitetyillä toimenpiteillä pyritään ikäihmisten palveluissa turvaamaan tulevaisuudessakin ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko. 

Pelastustoimen palvelut on tuotettu maakunnallisesti jo aiemmin, joten siellä toiminnan yhtenäistämistarvetta ei ole.  

– Pelastuspalveluissa jatketaan jo aloitettuja rakenneuudistukseen tähtääviä toimenpiteitä niukentuneiden resurssien vuoksi, kertoo toimialajohtaja Petri Talikka. 

Tasapainottamisohjelman keskiössä on ajatus siirtymisestä raskaista kevyempien palveluihin. Nyt asiakkaat ohjautuvat monilla turhan raskaisiin palveluihin, koska kevyemmissä palveluissa on puutteita. Tämän vuoksi tasapainottamisohjelmaan on listattu myös lastensuojeluun ja vammaispalveluihin liittyviä toimenpiteitä. 
 
– Toimenpiteiden tavoitteena on, että yhä useampi sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan perheeseen. Panostamme sijaisperheiden hankintaan ja tukemiseen osana sosiaali-, perhe- ja vammaispalveluiden rakenneuudistusta, kertoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen. 

Oma Häme perustaa digitaalisen sote-keskuksen 

Tasapainottamisohjelmassa esitetään myös panostuksia hyvinvointialueen palveluihin. Ne katetaan valtionavustuksella, jota voidaan käyttää toiminnan vakiinnuttamiseen, tilapäisiin kustannuksiin ja toiminnan kehittämiseen.  

Ohjelmassa esitetään muun muassa kotisairaalatoiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle sekä ikäihmisten asiakasohjauksen vahvistamista. Iäkkäiden kotona asumista halutaan tukea lisäämällä lääkärikonsultaatiota kotihoitoon, kotona tapahtuvaa kuntoutusta sekä vahvistamalla perhe- ja omaishoitajien tukea. Lisäksi Oma Häme panostaa etäpalveluihin perustamalla digitaalisen sote-keskuksen.  

Ohjelmalle asetettu aikataulu sisältää toimeenpanon riskejä 

Tasapainottamisohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamat ehdot. Lisäksi ohjelmalla yhtenäistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelurakennetta Kanta-Hämeessä, jotta palveluiden tarvitsemat resurssit voidaan turvata. 

– Ohjelman toimeenpanoon liittyviä riskejä ja vaikutuksia palveluihin on arvioitu laatimisvaiheessa. Riskien arviointia on toteutettava jatkuvasti toimeenpanon aikana, vahvistaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.  

Aluevaltuuston 9. toukokuuta tehtävän päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Valtiovarainministeriön tiukka aikataulu aiheuttaa tasapainottamisohjelman toimeenpanolle merkittävän riskin, koska arvioinnissa ei pystytä tunnistamaan kaikkia vaikutuksia väestön palveluihin. Hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta niiden toimeenpano vaatisi enemmän aikaa.

UUTINEN / 08.02.2023

Hämeenlinnaan syntyy uusi Läntinen neuvola

Hämeenlinnalaiset Nummikeskuksen neuvola ja Voutilakeskuksen neuvola muuttavat yhteiseen osoitteeseen. Läntinen neuvola aloittaa toimintansa maanantaina 20.2.2023. 

Läntinen neuvola sijaitsee Nummen ostoskeskuksessa osoitteessa Sammontie 4. Sisäänkäynti on kukkakaupan vierestä. Parkkipaikka on rakennuksen vasemmassa päädyssä. 

Muutokseen päädyttiin siksi, että Nummen yhtenäiskoulu tarvitsi Nummikeskuksen neuvolan tilat koulun oppilashuollon käyttöön. 

– Uuden tilan löytymisen ja remontoinnin myötä saamme nyt onneksemme samaan tilaan koko läntisen alueen neuvolatoiminnan, kun myös Voutilakeskuksen kaksi neuvolaterveydenhoitajaa muuttavat yhteiseen tilaan, kertoo kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö Heli Haapala Oma Hämeestä. 

Asiakkaille muutos ei aiheuta toimenpiteitä. Ajanvaraukset ovat normaalisti voimassa uuteen osoitteeseen muuton jälkeenkin, ja tutun henkilöstön yhteystiedot säilyvät ennallaan. 

Lisätietoja: 

Emilia Jantunen, kasvun ja kehityksen tuen lähijohtaja, emilia.jantunen@omahame.fi, p. 050 509 0528 

Heli Haapala, kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö, heli.haapala@omahame.fi, p. 050 352 0296 

UUTINEN / 24.02.2023

Ihotautien erikoissairaanhoitoa lisätään Riihimäellä maaliskuun alusta

Valohoitoa on jälleen mahdollisuus saada kolmesti viikossa Riihimäen sairaalassa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ihotautien poliklinikka tarjoaa Riihimäen sairaalassa jälleen maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin valohoitoa ihosairauksiin. 

Toiminta oli tauolla hankalimman korona-ajan, mutta nyt resurssit ja tilat antavat jälleen mahdollisuuden valohoidon toteuttamiseen Riihimäellä. Yksityistä vastaavaa hoitoa ei maakunnassa ole tarjolla.

Valolla voidaan hoitaa monia yleisiä ihosairauksia, kuten esimerkiksi psoriasista ja atooppisen ihon aiheuttamia ongelmia. Jos voidehoidot eivät auta riittävästi ihottuman hoidossa, voi potilas pyytää lähetettä perusterveydenhuollosta ihopoliklinikalle hoitoarvioon.

Valohoitoa annetaan yleensä 15–25 kerran sarjoina potilaille ja hoitojakson aikana valohoidossa käydään yleensä kolmesti viikossa. 

– Yksi valohoitojakso vuodessa voi tuoda jo suuren helpotuksen potilaalle ja tällä palvelulla pystymme parantamaan monen Riihimäen seudun asiakkaan elämänlaatua, kertoo keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Katja Vähävihu.

UUTINEN / 22.02.2023

Onnistumiset esiin ja paukkuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - lautakuntien jäsenet innostuivat ideoimaan

Hyvinvointialueen lautakunnat olivat koolla Hämeenlinnassa yhteisessä seminaarissa 8. helmikuuta.

Elämänkaarilautakunnan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan sekä turvallisuuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä kokoontui reilut 30 Ahveniston luentosaliin. Lisäksi paikalla oli Oma Hämeen viranhaltijoita.  

Päivän aikana lautakunnat pohtivat hyvinvointialueen hankintastrategiaa, omavalvontaohjelmaa, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän yhteistyön rakenteita. Kaikki teemat ovat asioita, jotka ovat tulossa lautakuntien käsiteltäväksi tämän kevään aikana. Lautakuntakäsittelyn jälkeen asiat etenevät aluehallituksen ja aluevaltuuston päätettäväksi.  

Työpajoissa syntyi päivän aikana hedelmällistä keskustelua ja pohdintaa. Viranhaltijat kiittelivät osallistujien aktiivisuutta sekä konkreettisia ideoita. Lautakuntien jäsenet puolestaan iloitsivat yhteisestä tapaamisesta, mikä mahdollisti tutustumisen ja vuoropuhelun eri lautakuntien välillä.

Onnistumisten esille nostaminen on tärkeää 

Päivän aluksi lautakuntien jäsenille esiteltiin Oma Hämeen omavalvontaohjelmaa, jossa määritellään, miten hyvinvointialueella varmistetaan laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toteutuminen. Lisäksi ohjelma määrittelee muun muassa sitä, miten varmistetaan ja seurataan palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuutta.

Seminaarin osallistujat pitivät tärkeänä omavalvonnan kehittämistä kaikkiin palveluihin. Esille nostettiin vertaisarviointi sekä kokemusasiantuntijoiden käyttö. Konkreettisena asiana pohdittiin esimerkiksi sitä, miten paljon valvontakäyntejä kuuluisi tehdä virka-ajan ulkopuolella. 

Päivän aikana käytiin läpi myös Oma Hämeen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Siinä kuvataan, miten hyvinvointialueella edistetään, kehitetään ja seurataan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Kyse on siitä, että potilas tai asiakas saa oikeaa hoitoa, hoivaa tai palvelua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Laajemmin ajateltuna suunnitelma kuvaa periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuus sekä suojata asiakkaita tai potilaita vahingoittumasta. Asiakasturvallisuudesta lautakuntien jäsenet halusivat tuotavan esiin myös onnistumisia ja positiivista kehittymistä epäkohtien rinnalle.  Asiakaspalautteen pitkäjänteistä keräämistä ja mittaamista pidettiin tärkeänä.  

Päivän aikana pohdittiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) yhteistyörakenteita. Moni lautakuntien jäsenistä istuu myös kuntien valtuustoissa, joten yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja hyvinvointialueen välillä nähtiin paljon. Hyvinvoinnin määritelmä sai monia eri ulottuvuuksia päivän työpajoissa, joissa osallistujat jakoivat myös henkilökohtaisia kokemuksiaan. Lautakuntien jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että hyte-työ on tärkeää, minkä pitää näkyä, niin Oma Hämeen kuin kuntienkin budjeteissa. 

Myös hyvinvointialueen hankintastrategia oli esillä ja mukana työpajoissa. Oma Häme on uusi iso toimija, jonka hankinnoissa on paljon pohdittavaa. On otettava huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi myös hankintojen ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys. Seminaarin osallistujat pohtivat myös sitä, miten asiakkaan ja potilaan näkökulman tulisi näkyä hankintastrategiassa.  

UUTINEN / 26.01.2023

Järjestöavustusten haku on käynnissä

Järjestöavustusten hakuaika toiminta-avustusten osalta on 26.01. - 19.02.2023. Muiden avustusmuotojen osalta hakuaika on jatkuva.  
 
Järjestöavustusta voi hakea yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää kantahämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja/tai turvallisuutta. Avustettavan toiminnan tulee tukea, täydentää tai monipuolistaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimintaa ja sen tulee toteuttaa hyvinvointialuestrategian painopisteitä, strategisia periaatteita ja toimenpiteitä sekä alueellisen hyvinvointisuunnitelman painopisteitä.  
 
Avustusten myöntämisen periaatteet löytyvät täältä ja hakemuskaavake löytyy täältä. 
 
Tavoitteena on, että terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, elämänkaarilautakunta ja turvallisuuslautakunta päättävät maaliskuun kokouksissaan avustuksista, joita on haettu 19.2. mennessä. Mahdolliset toimitiloihin liittyvät avustukset viedään aluehallituksen vahvistettaviksi.  
 
Lisätietoja: jaana.hymmi@omahame.fi, p. 050 - 410 4303 
 
 

UUTINEN / 20.01.2023

Kaksi aluehallituksen varajäsentä vaihtuu

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen henkilöstö on siirtynyt kunnista ja kuntayhtymistä töihin hyvinvointialueelle 1.1.2023. Siirron jälkeen on tullut arvioitavaksi hyvinvointialueen toimielimiin valittujen luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus. Koska Oma Hämeessä koko henkilöstö toimii aluehallituksen alaisena, eivät hyvinvointialueen työntekijät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen.

Aluehallituksen jäsenille ja varajäsenille on lähetetty tiedustelu vaalikelpoisuuteen liittyen. Saatujen vastausten perusteella aluehallitus totesi 9.1. kokouksessaan kaikkien varsinaisten jäsenten olevan vaalikelpoisia. Varajäsenistä kaksi on nyt pyytänyt eroa luottamustehtävästään. 

Sari Kaakinen (sd.) on pyytänyt eroa aluehallituksen varajäsenyydestä, koska hän työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kaakinen on Kaisa Lepolan (sd.) henkilökohtainen varajäsen.
Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) on ilmoittanut eroavansa aluehallituksen varajäsenyydestä työtehtäviensä vuoksi. Ranjithkumar on Tapani Hellsténin (sd.) henkilökohtainen varajäsen.

Aluehallitus käsittelee eronpyyntöjä osaltaan maanantaina. Aluevaltuusto hyväksyy eroamiset ja valitsee uudet henkilökohtaiset varajäsenet helmikuun kokouksessaan. Aluevaltuusto on koolla 7. helmikuuta Hämeenlinnassa.

Aluehallitus puolestaan kokoontuu maanantaina 23. tammikuuta Riihimäellä. Kokouksen esityslista

HYVINVOINTIALUEEN UUDISTUS / 02.01.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloitti 1.1.2023 – mikä muuttui?

Kanta-Hämeen hyvinvointialue – Oma Häme aloitti toimintansa 1.1.2023. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi 11 Kanta-Hämeen kunnalta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle. Palvelut, palvelupisteet ja puhelinnumerot eivät muuttuneet vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueen työntekijöiden sähköpostit ovat nyt muotoa etunimi.sukunimi@omahame.fi. Terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut jatkavat vastaanottoa tutuissa tiloissa. Myös pelastuslaitoksen palvelut jatkuvat entisellään.  

Hyvinvointialueen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.omahame.fi. Valmisteluvaiheen sivut muuttuivat hyvinvointialueen sivuiksi vuodenvaihteessa. Heti aluksi sivuilta ei löydy tietoa kaikista palveluista, mutta sivuja täydennetään koko ajan. Alkuvuoden ajan tiedot sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista löytyvät vielä kuntien, kuntayhtymien sekä pelastuslaitoksen sivuilta.  

Vuodenvaihteessa 6 500 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen ja Oma Hämeestä tuli maakunnan suurin työnantaja. Työntekijät siirtyivät hyvinvointialueen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Palkka ei muuttunut, jos työtehtävä ei olennaisesti muuttunut. 

Muutoksia tuli asiakasmaksuihin ja laskutukseen 

Valtakunnallisen hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti 1.1.2023 vastuun Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän asukkaiden palveluista. 

Palveluita ovat mm: 

• terveysasemat ja sairaalat 
• ensihoito, kuten ambulanssit 
• mielenterveys- ja päihdepalvelut 
• hammashoitolat 
• sosiaalipalvelut 
• vammaispalvelut 
• kotihoito ja asumispalvelut 
• neuvolat 
• koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori -ja psykologipalvelut 
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tuli yhtenäistämisen vuoksi muutoksia heti vuodenvaiheessa. 1.1.2023 alkaen maksuja ei voi maksaa enää kuntien palvelupisteissä.  

Hyvinvointialueen perimien maksujen on oltava yhtenäiset 1.1.2023 alkaen, jotta Kanta-Hämeen asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Oma Häme perii 1.1.2023 alkaen pääsääntöisesti lain sallimat, enimmäismääräiset maksut sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä ei ole uutta: maakunnassa on jo nyt monin paikoin käytössä enimmäismääräiset asiakasmaksut, esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkäripalveluissa, päivystyskäyntien maksuissa ja lyhytaikaisessa laitoshoidossa.  

Saat lisätietoa asiakasmaksuista verkkosivuiltamme tai laskuttavasta palveluyksiköstä.  

Myös palvelusetelien ja omaishoidon tuen maksut ja käytännöt yhtenäistyivät 1.1.2023 alkaen. Palvelusetelien käyttö jatkuu pitkälti samanlaisena Kanta-Hämeessä. Palveluseteleistä löydät lisätietoja tältä sivulta.

Omaishoidon tuen palkkiot nousivat korkeimpaan Kanta-Hämeessä käytössä olevaan maksuluokkaan 1.1.2023 alkaen, indeksikorotukset huomioon ottaen. Nykyiset omaishoitoperheiden sopimukset, palkkiot ja palvelupäätökset päivitetään hyvinvointialueen yhteisten sääntöjen mukaisiksi. Kanta-Hämeessä on erilaisia omaishoitoperheitä lähes 1 600. Kaikkien perheiden tilanne käydään läpi niin joutuisasti kuin mahdollista, mutta se vie aikaa. Omaishoidontuen toimintaohje ja palkkiot on listattu aluevaltuuston pöytäkirjan liitteeseen.

Myös asiakaslaskutus muuttui 1.1.2023. E-lasku- tai suoramaksusopimukset eivät siirry hyvinvointialueelle automaattisesti. Sopimuksen uusiminen on asiakkaan vastuulla. Ensimmäiset asiakaslaskut alkuvuonna lähetetään postitse paperilaskuina. Laskussa on muistutus uuden suoraveloituksen ja e-laskusopimuksen tekemisestä. 

Turvasähköpostipalvelu on tulossa hyvinvointialueelle, mutta se ei välttämättä ole käytössä vielä 1.1.2023. Turvasähköpostiin tulee valikko, josta asiakas voi valita turvasähköpostin lähetyksen oikeaan kirjaamo-osoitteeseen.  

Oma Häme kehittää palveluitaan ja pitää asukkaat ajan tasalla muutoksista. 

UUTINEN / 01.03.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille

Oma Häme palkkaa kesäksi noin sata 15–17-vuotiasta nuorta avustaviin tehtäviin eri toimialoille.  

Kesätyöntekijöiden työtehtäviin kuuluu muun muassa asiakkaiden avustaminen arkitoiminnoissa, kuten ruokailussa ja ulkoilussa. Työ on sosiaalista ja vuorovaikutteista, esimerkiksi asiakkaiden kanssa seurustelua ja askartelua. Työt sijoittuvat kesä–heinäkuulle. 

Kesätöitä on tarjolla seuraavissa paikoissa: 

Ikäihmisten asumispalveluissa: Forssa, Hauho, Hämeenlinna (kantakaupunki), Janakkala, Jokioinen, Lammi, Oitti, Riihimäki, Ryttylä, Tammela, Tuulos, Ypäjä 

Vammaispalveluissa: Forssa, Hattula, Janakkala, Lammi, Oitti, Riihimäki, Ryttylä, Tammela, Ypäjä 

Keittiö-/ ateriapalveluissa: Jokioinen, Riihimäki, Tammela 

Työpajalla: Janakkalassa 

Kesätyöntekijöille maksetaan kahden viikon työstä 390 euroa (10 työpäivää, 30 tuntia viikossa) ja kuukauden työstä 780 euroa (20 työpäivää, 30 tuntia viikossa). 

Kesätöihin haetaan tällä lomakkeella. Hakuaika kesätöihin on 1.–19. maaliskuuta.  

Varsinaisia pätevyysvaatimuksia kesätyöhön ei ole, nuoren oma innostus ja avulias asenne riittävät. Hakulomakkeessa kysytään nuoren kiinnostuksen kohdetta (esimerkiksi vammaispalvelu vai ikäihmiset) sekä sitä, mille paikkakunnalle nuori haluaa työllistyä. Yksiköiden lähijohtajat tekevät kesätyöntekijöiden valinnat ja mahdolliset haastattelut.

Maakunnan suurimpana työnantajana hyvinvointialue haluaa osaltaan tarjota alueen nuorille töitä sekä mahdollistaa sosiaali- ja terveysalaan tutustumisen.

Lisätietoja hausta ja kesätyöpaikoista antaa rekrytointiassistentti Jenny Helminen, rekry@omahame.fi, p. 050 4726 817.

UUTINEN / 26.01.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalaan palveluneuvonnan aukioloajat muuttuvat

Kanta-Hämeen keskussairaalan vaihteen palveluiden ja aulapalveluiden aukioloajat muuttuvat 4.2.2023 alkaen. Uudet aukioloajat ovat:

ma-pe 07.00-19.00

la-su, arkipyhät 09.00-17.00 (aiemmin 08.00-19.00)

/ 31.03.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu lokakuussa

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite tulee muuttumaan syksyllä. 1.10.2023 lähtien keskussairaalan katu- ja postiosoite muuttuu Ahvenistontie 20:sta Parantolankatu 6:ksi.

Muutos johtuu Assi-sairaalan rakentamisesta ja muuttuneista katujärjestelyistä. Sairaalan tiloihin ja asiakkaiden asiointiin sairaalassa osoitemuutos ei vaikuta. Uusi Assi-sairaala otetaan käyttöön syksyllä 2026.

UUTINEN / 02.05.2023

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero on vaihtunut

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjan numero on muuttunut. Uusi numero on 03 629 6560 ja siihen vastataan 24/7.

Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa apua elämän erilaisissa akuuteissa kriisitilanteissa, joissa tarvitaan viranomaisen välitöntä apua. Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa sosiaalipalveluissa kaikkien ikä- ja asiakasryhmien kiireellisistä palveluista ja lisäksi kriisityöstä koko Kanta-Hämeen alueella.

Sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana on keskitetty kevään aikana Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Aiemmin sosiaali- ja kriisipäivystys vastasi virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalihuollollisesta päivystyksestä. Keskittämisen tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhdenvertaista asemaa ja reagoida oikea-aikaisesti akuuteissa tilanteissa.

Muutoksen myötä ikäihmisten toimialan sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille jää enemmän aikaa keskittyä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön sekä asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen.

Miten otan yhteyttä?

Sosiaali- ja kriisipäivystykseen saa yhteyttä asiakaslinjan 03 629 6560 sekä yleisen hätänumeron 112 kautta. Asiakaslinja on toiminnassa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Jos työntekijät ovat estyneitä vastaamaan, vastaajaan voi jättää nimen ja yhteystiedot ja he soittavat takaisin.

Henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavassa tilanteessa tulee soittaa aina hätänumeroon 112. 

Jos asian selvittely voi odottaa seuraavaan arkipäivään, tulee olla yhteydessä sosiaalihuoltoon.

Lue lisää sosiaali- ja kriisipäivystyksen sivuilta.  

UUTINEN / 03.05.2023

Kantahämäläisiä hyvinvoinnin palveluita kootaan samalle tarjottimelle

Kanta-Hämeen alueen hyvinvoinnin palveluita kootaan yhteen digitaaliseen palveluun. Tavoitteena on, että sekä asukkaat että ammattilaiset löytäisivät palvelut helpommin ja voisivat hyödyntää niitä arjessa ja työssä.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen eli niin sanotun hyte-tarjottimen kokoaminen on alkanut Kanta-Hämeen RRP-hankkeessa. RRP on EU-rahoitteinen hanke, joka kohdistuu haavoittuvien ryhmien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun. Hyte-tarjotin on yksi osa tätä hanketta. 

Kyseessä on digiratkaisu, jota asukas tai ammattilainen voi käyttää mobiilissa tai selaimessa. Palvelutarjottimelle kootaan kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja yhteisöjen palveluita, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.  

– Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja luontopalvelut. Periaatteena on, että tarjolle tulee avoimia, matalan kynnyksen palveluita, jotka ovat asukkaiden helposti saavutettavissa, kertoo projektiasiantuntija Maija Mäkinen RRP-hankkeesta. 

Yhteen paikkaan kootut hyte-palvelut ja toiminnot helpottavat hyvinvointia lisäävien keinojen ja palveluiden löytymistä – olipa mielessä sitten sairauden ennaltaehkäiseminen, arjessa pärjääminen tai osallisuus. 

–  Haluamme tukea alueemme asukkaiden omaehtoista toimintaa ja mahdollisuuksia löytää eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on myös, että ammattilaisten osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistuu. 

Uudenlaista ajattelua tarvitaan 

Hyte-palvelutarjotin on osa hyte-palvelukokonaisuutta, johon kuuluu myös palveluohjauksen toimintamallien kehittäminen. Yhtenä yhteistyön mallina voivat olla esimerkiksi erilaiset lähetekäytännöt hyvinvointipalveluihin, kuten liikuntalähete. 
 
– Tulevaisuuden näkymät vaativat meiltä kaikilta sote-ammattilaisilta uudenlaista ajattelua omasta työstämme. Ikärakenteen muutos, palvelutarpeen kasvu ja työvoiman saatavuuden pulmat ohjaavat meitä uudenlaiseen tapaan tukea asukkaita oman hyvinvointinsa edistämisessä, projektiasiantuntijat Sanna Anttonen ja Liisi Mäkelä pohtivat. 

Digitaalinen palvelutarjotin otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuoden 2024 loppuun mennessä. Rahoitus hankkeelle on myönnetty vuoden 2025 kesään saakka.

UUTINEN / 29.05.2023

Vastaa kyselyyn ja kehitetään yhdessä digitaalisia palveluitamme

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä eri oppilaisten kanssa aktiivisesti. Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyötä yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, ja haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi ja tarpeesi koskien hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voimme kehittää hyvinvointialueen palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja sujuvammiksi. Siksi pyydämme sinua ystävällisesti osallistumaan kyselytutkimukseen vastaamalla alla olevan linkin kautta löytyvään kyselyyn. Kysely on suunnattu kaikille 18 vuotta täyttäneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.

Kyselytutkimus on avoinna 29.5.-2.7.2023 välisenä aikana, ja sen tarkoituksena on saada tietoa juuri sinun tarpeistasi ja toiveistasi. Haluamme kuulla, miten voimme parantaa digitaalisia palveluitamme vastaamaan paremmin tarpeitasi. On tärkeää, että palveluiden kehittäminen perustuu juuri sinun näkemyksiisi.

Kysely on täysin anonyymi eikä vastaaja voida vastausten perusteella tunnistaa henkilökohtaisesti. Kyselyssä ei kysytä henkilötietojasi, eikä vastauksiasi luovuteta kolmansille osapuolille. Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja se kestää muutaman minuutin.

Haluamme varmistaa, että vastauksesi ovat turvassa ja että ne käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksen jälkeen vastauksia säilytetään kaksi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tähän kyselyyn vastaamalla suostut siihen, että vastauksiasi voidaan analysoida ja tutkimuksen tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Valmis opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus.fi -sivustolla, jossa se on vapaasti luettavissa.

Kyselyyn pääsette oheisesta linkistä: : https://link.webropolsurveys.com/S/6A02FDEF832C938A

UUTINEN / 30.05.2023

Kohti vaikuttavampaa hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota vaikuttavaa hoitoa kantahämäläisille. Siksi hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi toimintamalli työikäiselle väestölle, joka parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä potilaan hyväksi. Tämä toimintamalli tulee käyttöön Työote-hankkeen avulla.  Lisäksi tiivistämme yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.

Työote-hanketta koordinoi Keski-Suomen hyvinvointialue yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.  Hankkeesta on saatu vuodesta 2020 lähtien erinomaisia tuloksia niin työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymisestä kuin myös potilaan yksilöllisen työkyvyn tukemisesta. Itä-Suomen yliopisto raportoi hankkeen kustannusvaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi Työterveyslaitos toteuttaa tutkimusta hankkeen toteutumisesta.

Uudessa toimintamallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön ja tukemaan samalla työkyvyn säilymistä. Toimintamalli käynnistetään ortopedisesta potilasryhmästä, jotta prosessi voidaan hioa mahdollisimman sujuvaksi ja toimintavarmaksi. Tämän jälkeen malli laajennetaan muihin potilasryhmiin.

Toimintamallin käyttöönottoa suunnitellaan potilasryhmäkohtaisissa, moniammatillisissa asiantuntijatyöryhmissä, joissa on mukana lääketieteellisen erikoisalan asiantuntijoita sekä edustusta IT:stä, palvelumuotoilusta, palvelupoluista, perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta ja viestinnästä. Alueen työterveyshuollon toimijat suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon prosessin valmiiksi, jolloin malli saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi ja toimivaksi.

Yhteistyössä luodun hoitoprosessin toimivuus auditoidaan kun se on vakiintuneesti toiminnassa ja auditoinnin tulosten perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Koko hyvinvointialueen osalta hanketta koordinoi Yhteistyöfoorumi, jossa on laaja edustus koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan toimijoita, TE-palveluista ja työelämän edustajia. Foorumia johtaa tällä hetkellä johtajaylilääkäri Arja Tomminen, ja kesäkuusta alkaen uusi hallintoylilääkärimme Jarmo Koski.

Lisätietoja toimintamallista voit lukea osoitteesta:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-toimintamalli

UUTINEN / 13.02.2023

Käyttökatkos verkkosivuilla tiistaiyönä

Verkkosivuja päivitetään tiistaina 14.2.2023 klo 22:00 – 24:00

Huollon aikana verkkosivusto ei ole käytettävissä. Käyttäjät ohjataan huoltosivustolle, josta löytyvät tärkeimmät puhelinnumerot.

UUTINEN / 23.03.2023

Lapsiperheiden kiireettömät asiat hoituvat nyt yhdessä numerossa

Lapsiperheiden kiireettömien asioiden neuvonta ja palveluohjaus on keskitetty Oma Hämeessä yhteen numeroon 03 629 6565. 

Puhelin palvelee maanantaisin klo 10–12, tiistaisin klo 13–15 ja torstaisin klo 10–12. 

Neuvonta ja palveluohjaus palvelee koko hyvinvointialuetta eli kaikkia Kanta-Hämeen 11 kunnan asukkaita.

Kotikunnan valinnan mukaan puhelu yhdistyy johonkin kolmesta seudullisesta linjastamme: 
•    Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki
•    Forssan seutu
•    Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala

Puheluun vastaa kullakin seudulla sosiaalihuollon ammattilainen. 

Palveluohjauksesta voi hakea apua arkea kuormittavissa elämäntilanteissa. Apu voi olla matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa tai perheen ohjaamista eri palveluiden piiriin. Apua kannattaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Palveluun voivat soittaa niin perheet itse kuin perheiden kanssa työskentelevät ammattilaisetkin. Puhelimessa otetaan myös vastaan lastensuojeluilmoitukset sekä yhteydenotot sosiaalihuoltoon.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta lapsiperheiden neuvonnassa ja palveluohjauksessa hyvinvointialueella.

–  Pyrimme vahvistamaan eri kanavissa toteutettavaa etulinjan neuvontaa ja palveluohjausta ylipäätään. Siten varmistamme varhaisen vaiheen oikea-aikaisen tuen perheille ja heidän kanssaan työskenteleville yhteistyökumppaneillemme, sanoo sosiaalisen tuen päällikkö Elina Laakkonen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta

Oma Hämeen verkkosivuille on tulossa sähköinen lomake yhteydenottoja ja lastensuojeluilmoitusten jättämistä varten. Tästä tiedotetaan vielä erikseen, kun lomake on käytössä. 

Lapsiperheiden ja lastensuojelun akuuteissa, päivystyksellisissä asioissa soita sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjaan numeroon 03 621 7100. Tämä numero on käytössä ympärivuorokautisesti. Sosiaali- ja kriisipäivystykseen eivät kuulu lapsiperheiden kiireettömät asiat.

Hätätilanteessa ja välitöntä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Lisätietoja: Elina Laakkonen, sosiaalisen tuen päällikkö, elina.laakkonen@omahame.fi, p. 050 303 9725

*****

Aiemmin olemme kertoneet, että sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana keskitetään Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Muutos tapahtuu kevään aikana. Lue lisää:

Oma Häme vahvistaa maakunnan sosiaali- ja kriisipäivystystä  - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 10.02.2023

Hyvinvointialueen lähetteet ja hoitopalautteet näkyvät Omakannassa

Omakanta on valtakunnallinen palvelu, jossa näet omat terveystiedot ja reseptit, voit pyytää reseptin uusimista sekä tallentaa elinluovutus- ja hoitotahdon. Palvelussa näet myös laboratorio- ja röntgentutkimukset tai mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta.

10. helmikuuta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lähetteet ja hoitopalautteet näkyvät kansalaiselle Omakannassa. Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet.

Tutustu ja kirjaudu Omakantaan

UUTINEN / 02.03.2023

Maaliskuun valtuustokokousta voi seurata suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu tänä vuonna kahdeksan kertaa. Kokouksia pidetään eri puolilla maakuntaa. Kaikki kokoukset striimataan ja niitä voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Tiistaina 7. maaliskuuta aluevaltuusto kokoontuu Forssassa, HAMKin audiotoriossa (Wahreninkatu 11). Voit seurata kokousta suorana Youtubesta.

Kokouksen asialistalla on muiden muassa integraatiovaliokunnan asettaminen ja hallintosäännön muutos koskien yksilöasioiden jaostoa. Lisäksi aluevaltuusto päättänee täydentää asiakasmaksujen asiakirjaa. Aluehallitus esittää valtuustolle, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella voisi hakea asiakasmaksujen perimättä jättämistä taloudellisen tilanteen perusteella myös terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista.

UUTINEN / 14.02.2023

Minun työpäiväni: sairaalafyysikko testaa laitteet ja kehittää työtapoja

Valkoisen työtakin liepeet heilahtavat, kun Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen kiiruhtaa tietokonetomografia-laitteen luokse. Hän testaa laitteen toimintaa ja mittaa säteilyn määrää.

Keltainen muovikallo muistuttaa ihmisen päätä muodoltaan ja painoltaan. Sen avulla arvioidaan säteilyannosta ja kuvan laatua.

– Fyysikkona varmistan, että potilaasta otettava kuva on riittävä lääkärin diagnoosiin, ja että kuvan ottamisen aiheuttama säteilyannos on potilaalle mahdollisimman pieni, Sairanen kertoo.

Laadukkaita tutkimuksia pienellä säteilyllä

Viljami Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikkona reilun vuoden. Tiimiin kuuluu kolme muuta sairaalafyysikkoa ja yksi erikoistuva fyysikko.

Sairanen työskentelee keskussairaalassa radiologian osastonylifyysikkona. Hänen työnsä liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

Sairasen tehtävänä on muun muassa huolehtia, että tutkimusten laatu on erikoissairaanhoidon edellyttämällä tasolla ja selvittää, miten uusia tutkimusmenetelmiä voidaan ottaa sairaalassa käyttöön.

– Tärkeintä on varmistaa, että säteilylaitteita käytetään sairaalassa oikein. Tiedämme, että mitä enemmän väestö altistuu säteilylle, sitä enemmän löytyy syöpiä.

Sairaalafyysikko erikoistuu viisi vuotta

Takana on pitkät opinnot. Erikoistuminen sairaalafyysikoksi kestää viisi vuotta maisterin tutkinnon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Sairanen väitteli tohtoriksi vuonna 2018.

Sairaalafyysikot ovat mittaustekniikan ammattilaisia ja suunnittelevat esimerkiksi, miten säteilyä kohdistetaan syöpäkasvaimeen.

– Minun työssäni parasta ovat mielenkiintoiset matemaattiset ongelmat. Sellaisia ovat säteilyasioiden lisäksi esimerkiksi potilaiden vierasesineiden selvittäminen ennen magneettikuvia. Potilaalla voi olla esimerkiksi hermoihin kiinnitettyjä elektrodeja. Silloin tilanne täytyy mallintaa tarkasti, koska elektrodit voivat kuumentua magneettikuvauksen aikana ja johtaa hermovaurioon.

Innostavaa on myös uusien laitteiden käyttöönotto. Vajaa vuosi sitten keskussairaalaan tuli kartiokeilatietokonetomografialaite.

– Siihen laitetaan vain kuvattava raaja. Säteilyannos on huomattavasti pienempi kuin koko vartalon tomografiakuvassa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen on myös sivutoiminen tutkija. Hän on tutkinut ihmisaivojen rakenteen mallintamista magneettikuvien pohjalta muun muassa Alankomaissa, Italiassa ja Englannissa.

Kehitteillä sähköinen laadunvalvonta Kanta-Hämeeseen

Olemassa olevien tutkimusmenetelmien lisäksi Sairanen katsoo tulevaisuuteen. Hän kehittää parhaillaan uutta säteilevien laitteiden laadunvalvonnan toimintatapaa sairaanhoitopiirille.

Ideana on, että tietoja kerättäisiin jatkossa sähköisillä järjestelmillä etäyhteyksin. Sairanen voisi keskittyä tietojen analysointiin sen sijaan, että ajelisi ympäri maakuntaa keräämässä tietoja.

– Se on hyödyllinen ja hauska projekti. Se tulee muuttamaan radiologisten laitteiden laadunvalvontaa ja helpottamaan röntgenhoitajien työtä.

Työ- ja toimintatapojen kehittäminen onkin Sairaselle tärkeää.

– Olen aika lailla juuri sellaisessa työssä, jossa tykkään olla. Niin kauan, kun pystyn keksimään uusia ideoita, olen oikein tyytyväinen.

Hyvinvointialueelta Viljami Sairanen odottaa uusia toimintatapoja. Häntä kiinnostaa nähdä, miten muissa toimipisteissä on työskennelty, ja mitä tavoista voidaan ottaa yhteiseen käyttöön.

– Aion tehdä vierailuja ympäri maakuntaa. Käyn tapaamassa esimerkiksi röntgenhenkilökuntaa ja yritän saada hiljaisen tiedon esiin. Mitään ei kannata yhtenäistää ennen alkukartoitusta.

Hyvinvointialueen hallinnossa arvostetaan intoa tutustua toisten töihin ja oppia hyviä käytänteitä.

– Meidän hyvinvointialueellemme siirtyi noin 6500 työntekijää. Se tarkoittaa monia eri tapoja tehdä töitä. Henkilöstön osallisuus ja mahdollisuus kehittää omaa työtään on tärkeää. Näihin asioihin Oma Hämeessä halutaan panostaa, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen sanoo.

Teksti, kuvat ja video: Tia Yliskylä.

BLOGI / 21.12.2022

Miten yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma palvelee parhaiten meitä kaikkia?

Ajatellaanpa, että iäkäs asiakas ottaa yhteyttä kiireellisen hoidon yksikköön. Päivystyksessä hoitaja saa helposti kuvan asiakkaan tilanteesta terveys- ja hoitosuunnitelman avulla. Suunnitelmasta löytyvät yhteystiedot asiakkaan palveluihin. Yhteystietoja voi tarvita esimerkiksi silloin, kun ilmenee tarvetta selvittää mitä hoitoa asiakas on jo saanut toisessa paikassa. Lisäksi ajankohtainen lääkitys ja diagnoosit ovat koottuina suunnitelmassa ja hoidon linjaukset kirjattuina yhdelle lehdelle. Ammattilainen voi siis keskittyä heti asiakkaan kiireellistä hoitoa vaativaan asiaan, kun taustatietojen selvittämiseen ei kulu aikaa.Kiireettömässä hoidossa puolestaan voidaan keskittyä heti esimerkiksi pitkäaikaissairaan vaivaan, kun kokonaistilanne ja seuraavan kontrollin suunnitelma selviävät terveys- ja hoitosuunnitelmasta. Tässä oli vain kaksi pientä esimerkkiä havainnollistamaan hoitosuunnitelmien merkitystä hoidossa.

Kanta-Hämeessä on ollut aiemmin terveys- ja hoitosuunnitelman kehityshankkeita, ja nyt olemme saaneet kansallisen määrittelyn mukaisen sovelluksen yhteiseen potilastietojärjestelmään. Se toimii omahoidon tuen ja jatkuvuuden työkaluna. Lisäksi maakunnassa on kehitetty monialaisen asiakkaan hoitopolku. Terveys- ja hoitosuunnitelma palvelee erityisesti heidän hoitoaan, sen jatkuvuutta ja koordinointia – eli kokoaa monialaisen asiakkaan hoidon yhteen.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke haluaa edistää yhdenmukaisen terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Sen vuoksi me perusterveydenhuollon suunnittelijat järjestimme tänä syksynä ammattilaisille terveys- ja hoitosuunnitelmien koulutussarjan. Tavoitimme yli 300 ammattilaista.

Lisäksi tuemme mielellämme sisäisten prosessien suunnittelua työpaikoilla, jotta ammattilaiset ehtisivät kiireen keskellä työstää tätäkin asiaa. Hoitovelkaahan on kertynyt meille koronan myötä runsaasti, joten on ensiarvoisen tärkeää saada mm. pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoito koordinoitua hyvin. Terveys- ja hoitosuunnitelmalla on siinä tärkeä merkitys, koska se tuo asiakkaan ja ammattilaiset niin sosiaalityöstä kuin terveydenhoidosta yhteen. Laki myös velvoittaa meitä laatimaan nämä suunnitelmat kaikille niitä tarvitseville.

Tärkeintä on se, että ”asiakas on kuljettajan paikalla” eli suunnittelemassa ja toteuttamassa omaa hoitoaan. Ensi keväänä potilastietojärjestelmä päivitetään siten, että terveys- ja hoitosuunnitelmat näkyvät asiakkaalle Omakannan kautta. Ne näkyvät myös häntä hoitaville ammattilaisille, jos asiakas on antanut siihen luvan. Terveys- ja hoitosuunnitelmia päivitetään käynneillä aina silloin, kun hoidon linjauksiin tulee muuksia. Asiakas on myös velvollinen ilmoittamaan muuttuneesta terveydentilastaan, jotta suunnitelma pysyy ajan tasalla. Näin saamme ajan myötä yhtenäisen kuvan hoidon linjauksista hajanaisen tiedon sijaan.

Terveys- ja hoitosuunnitelmilla on monta tavoitetta. Ne tekevät hoidosta entistä kokonaisvaltaisempaa ja koordinoivat etenkin monisairaiden ja monialaisesti palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoitoa. Hoidon jatkuvuus paranee ja päällekkäinen työ vähenee. Asiakas ja hänen läheisensä saavat hoidon kannalta tarpeelliset tiedot helposti. Tiedon saanti puolestaan lisää luottamusta palveluiden saantiin, mikä vähentää tarvettaa ottaa yhteyttä moneen eri paikkaan. Suunnitelmat ohjaavat omahoitoon, jolla on suuri merkitys hoidon onnistumisessa. Iso merkitys on myös omahoitajalla ja omalääkärillä sekä monisairaiden kohdalla monialaisen tiimin yhteistyöllä. Olipa yhteyshenkilö sitten sosiaalihuollossa tai terveydenhuollossa, on asiakkaan näkökulmasta tärkeää, että jo tutuksi tullut ammattilainen on vastassa ja hoidon jatkuvuus on taattu. Näin voidaan molemmin puolin jatkaa siitä, mihin viimeksi on jääty, eikä tarvitse aloittaa kertomusta aina alusta. 

Kun saamme terveys- ja hoitosuunnitelman palvelemaan kaikkia sitä tarvitsevia, hyötyvät niin ammattilaiset kuin asiakkaatkin. Työtä on tehtävänä vielä paljon, joten tarttukaamme tuumasta toimeen!

Leena Onttonen, perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

UUTINEN / 24.05.2023

Nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminta on päässyt vauhtiin kevään aikana

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä, joiden kautta asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa Oma Hämeen toimintaan.

Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli demokratian toteutumisessa hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat yksi tapa mahdollistaa asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan ja kehittämiseen. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimiin on nimetty jäsenet Kanta-Hämeen kuntien vastaavista toimielimistä. Aluehallitus vastaa nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaedellytyksistä. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimet järjestäytyivät helmikuussa. Toiminnan käynnistämiseen ovat kuuluneet muiden muassa toimintasuunnitelmien tekeminen ja hyvinvointialueen toimintaan tutustuminen.

– Olemme aloittaneet työmme uuden edessä innostuneesti. Uskomme, että työllämme on merkitystä. Nuorissa on tulevaisuus, ja olemme merkittävä osa hyvinvointialueen kasvutarinaa, painottaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi Tammelasta.

Vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. 

– Olemme tarttuneet toimeen tarmokkaina tunnustaen tehtävän vakavuuden. Puheenjohtajana olen valmis isojen saappaiden täyttämiseen, ja vammaisneuvostona olemme yhdessä tekemässä työtä hyvinvointialueemme vammaisten etujen eteen, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja, hämeenlinnalainen Pia-Nina Mohr.

Vaikuttamistoimielimiä tulee kuulla hyvinvointialueella: ne ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa, eivätkä niiden jäsenet ole hyvinvointialueen luottamushenkilöitä.

– Yksityiskohtiin ulottuvat vaikutukset jäävät päätöksenteossa ja kehittämisessä usein huomiotta. Tällöin paras asiantuntija on se väestöryhmä, joka tarvitsee palveluita eniten.  Vanhusneuvosto tuo kokemusta sekä tietoa paikallisesta tilanteesta ja paikallisen väestönosan tarpeista, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Eero Halmesmäki Riihimäeltä.

Kantaottavaa vaikuttamista

Kevään aikana vaikuttamistoimielimet ovat antaneet myös lausuntonsa Oma Hämeen strategiaan, palvelustrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. 

– On hyvä, että vanhusneuvostoa on kuultu, koska strategian ja talouden tasapainottamisohjelman toteutuksessa muutokset koskevat kaikkein eniten juuri vanhusväestöä. Vanhusneuvostolta on pyydetty myös lausuntoja valtuustoaloitteisiin ja asumispalveluihin, jotka ovat koskeneet vanhusväestöön liittyviä hyvinvointialueen palvelu- ja toimintamuutoksia, listaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueen toiminta käynnistyi vuodenvaihteessa ja sen jälkeen päätöksentekoon on tullut vauhdilla isoja asioita. Työtä on ollut paljon niin virkamiehillä, aluevaltuutetuilla kuin vaikuttamistoimielinten jäsenilläkin. 

– Palvelustrategian ja talouden tasapainottamisohjelmaluonnoksen lausuntopyynnöt tulivat todella lyhyellä varoitusajalla, ja aineisto oli laaja. Saimme silti koottua asiallisen ja hyvän lausunnon. Tulevina tärkeinä tehtävinä näen edelleen lausuntojen antamisen, mutta myös edunvalvonnan, yhteydenpidon kunnallisiin vammaisneuvostoihin sekä eri ohjausryhmien asiantuntijaroolit, sanoo Pia-Nina Mohr. 

Väestön ikääntyminen Kanta-Hämeessä luo paineita uudistaa erityisesti ikäihmisten palveluja. Lisäksi palvelutuotantoa voidaan joutua ohjaamaan niihin yksiköihin, joihin riittävä henkilöstö on mahdollista turvata. Talouden tasapainottamisen vaateet ja muut Oma Hämeen haasteet ovat hyvin tiedossa myös vaikuttamistoimielimillä. 

– Hyvinvointialueella tulee nyt etsiä avoimesti uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Luopuminen sattuu aina, mutta mikään asia ei saisi olla kiveen hakattu. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto onkin valmis olemaan mukana kaikessa kehittämisessä ja toteutuksissa, jotka koskevat vanhusväestöä. Vanhusneuvosto ei revi, vaan rakentaa yhteistyössä tulevaisuuden palveluita jokaiselle, painottaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan uusia demokraattisia tapoja vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluihin, kun ääni- ja aloiteoikeudet ovat laajentuneet kunnista hyvinvointialueille. Nuorisovaltuustolla sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilla on myös merkittävä rooli osallisuuden lisäämisessä.

– Osalla ikääntyneistä asukkaista ei ole juuri mitään tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan hyvinvointialueen asioihin. Lisäksi eri kunnilla on hyvin erilaisia panostuksia ja toimintoja ikäihmisiä varten, muistuttaa Halmesmäki. 

– Meidän on tehtävä vielä töitä sen eteen, että päättäjät ottavat meidän mielipiteemme huomioon ja luottavat näkemyksiimme, lisää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi.

Oma Häme ja vammaisneuvosto järjestävät kuntien vammaisneuvostojen kanssa yhteisen seminaarin 12. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Muutoin vaikuttamistoimielinten toiminta ja kokoukset jatkuvat syksyllä. Voit lukea lisää niiden toiminnasta sivuiltamme.

UUTINEN / 11.04.2023

Oma Häme avasi monikielisen palveluneuvonnan maahanmuuttajia varten

Ukrainalaisten oikeus hakea kotikuntaa on lisännyt ukrainankielisen viestinnän tarvetta hyvinvointialueella. 

Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat voineet maaliskuun alusta alkaen hakea kotikuntaa Suomesta. Kotikuntaa voi hakea vuoden maassa oleskelun jälkeen. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Myös välttämättömiin sosiaalipalveluihin on oikeus. Kotikunnan myöntämisen jälkeen sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy vastaanottokeskuksilta hyvinvointialueelle. Kotikunnan myöntämisen jälkeen tilapäistä suojelua saava on oikeutettu sekä sosiaali- että terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin muut kuntalaiset.

Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä paljon ukrainalaisia ja määrä kasvaa edelleen. Esimerkiksi Riihimäelle on asettunut ukrainalaisia eniten koko maassa kaupungin väkilukuun suhteutettuna. Maaliskuisen muutoksen myötä Oma Häme on lisännyt tiedotusta ukrainalaisille ja heidän kanssaan toimiville. Nyt omahame.fi-verkkosivuille on lisätty tietoa hyvinvointialueen palveluista ukrainaksi ja englanniksi. Venäjänkielistä materiaalia on tulossa lähiaikoina.

Oma Hämeen maahanmuuttajapalveluiden sivulle on koottu ukrainaksi tietoa tärkeimmistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntakohtaisesti kootuissa tiedostoissa on muun muassa kuvaukset palveluista sekä ohjeet asioimiseen ja ajanvaraukseen. Ohjeet koskevat perusterveydenhuoltoa, sairaalapäivystystä, suun terveydenhuoltoa, neuvolaa, ikäihmisten palveluja sekä sosiaalipalveluja.

Ohjetiedostoja jaetaan vastaanottokeskuksiin sekä kuntien palvelupisteisiin.

Oma Häme varmistaa palveluidensa saavutettavuuden kielestä riippumatta

Erikielisten asiakkaiden palvelemisen helpottamiseksi Oma Häme on avannut monikielisen palveluneuvonnan. Neuvontanumerossa +358 40 646 3733 vastataan kolmena päivänä viikossa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Muun kielisille asiakkaille järjestetään puhelintulkkaus. Palveluneuvonnasta voi saada apua oikean palvelun löytämiseen tai ajanvarauksen tekemiseen. Palveluneuvonnassa ei arvioida hoidon- tai palveluntarvetta.

— Halusimme helpottaa palveluihin hakeutumista ja varmistaa palveluidemme saavutettavuuden eri kieliryhmille, toteaa kotoutumispalvelujen päällikkö Milla Parviainen.

Lisäksi Oma Häme on avannut tulkkiavusteiset ajanvarausnumerot terveysasemille ja hammashoitoloihin. Myös ikäihmisten asiakasohjausnumero palvelee tarvittaessa tulkkiavusteisesti. Tällöin asiakas lähettää palvelunumeroon tekstiviestin, jossa kertoo kielen, jolla tarvitsee palvelua. Ajanvaraaja soittaa asiakkaalle takaisin tulkin kanssa.

Oma Häme on varautunut tarjoamaan monikielistä palveluneuvontaa siirtymävaiheen ajan. Tarve vähentynee, kun hyvinvointialueen toiminta tulee tutuksi ja Oma Hämeen verkkosivujen palvelutiedot saadaan riittävälle tasolle.

Tarkemmat tiedot monikielisestä palveluneuvonnasta ja ajanvarauksen tulkkausavusta löydät verkkosivuiltamme Maahanmuuttajapalvelut - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 16.03.2023

Oma Häme kutsuu järjestöjä yhteistyöhön – järjestöilloissa luodaan katse tulevaisuuteen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee alueellaan yhteistyötä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, erityisesti järjestöjen ja yhteisöjen, kanssa. Hyvinvointialue haluaa myös edistää alueen järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Millaista yhteistyö voi käytännössä olla? Millaisia yhteisiä tavoitteita Kanta-Hämeessä Oma Hämeellä ja järjestöillä on? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan maalis-huhtikuussa Oma Hämeen järjestöilloissa. Maakunnan järjestöaktiivit ja muut toimijat ovat tervetulleita tapahtumiin. 

Hyvinvointialueen ilta järjestöille - katse tulevaisuuteen 

Tiistai 28.3. klo 16.30-18 Forssan sairaalan Vintti (4. krs), Urheilukentänkatu 9

Torstai 30.3. klo 16.30-18 PERUTTU oma tilaisuus sote-järjestöille Hämeenlinnan pääterveysaseman luentosalissa (3. krs) Viipurintie 1-3.

Tiistai 4.4. klo 16.30-18  Hämeenlinnan pääterveysaseman luentosali (3. krs) Viipurintie 1-3

Torstai 6.4. klo 16.30-18 Riihimäen terveyskeskuksen auditorio (2. krs), Penttilänkatu 5

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksiensa mukaan. 

Järjestöt ovat Oma Hämeelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöjen toiminta voi täydentää julkisia palveluita esimerkiksi vertaistuen, neuvonnan ja osallisuutta lisäävän vapaa-ajan toiminnan kautta. Tavoitteenamme on, että järjestöt ovat jatkossa entistä selkeämmin ja vahvemmin osa asukkaiden palvelupolkuja hyvinvointialueella.

Voit lähettää ennakkokysymyksiäsi etukäteen Webropolin kautta 

Lisätietoja: osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi (jaana.hymmi@omahame.fi), p. 050 410 4303

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme laajentaa sähköisiä palvelujaan – digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu avautuu 1. kesäkuuta

Kanta-Hämeen asukkaille avautuu digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu 1. kesäkuuta.

Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä.  

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on 1. kesäkuuta alkaen auki arkisin klo 8–15. Aiemmin kantahämäläisille tarjotut perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat olleet avoinna hajautetusti yhdestä kahteen tuntia päivässä. 

Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. 

Uuden palvelun alkaessa on vaikea tietää, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli riittääkö sähköisissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä. Oma Häme pyytää asiakkailta kärsivällisyyttä ja kehottaa varautumaan pieniin viiveisiin.  
 
Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu sopii asiointiin erityisesti silloin kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Sen avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaan asia mahdollisimman valmiiksi ja etänä, mikäli se on mahdollista hoidon kannalta. Asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan asioivan oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa. 
 
Sairaanhoitajan kanssa asiointi on maksutonta - lääkärin kanssa asioinnista veloitetaan normaali käyntimaksu 20,90 euroa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä, kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana.  

Myös sosiaalihuollon sähköisiä palveluita kehitetään innokkaasti 

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu portaittain 1.9.2023 alkaen koko maassa. Tämän vuoksi Kanta-Hämeessä on kehitetty vauhdikkaasti perusterveydenhuollon sähköistä asiointia kevään 2023 aikana. Sähköisten palveluiden laajentaminen aloitetaan perusterveydenhuollosta. Entistä laajempi sähköinen asiointi on tulevaisuudessa mahdollista myös sosiaalihuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

– Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti monialaisesti, jotta asukkaiden asioinnista tulisi entistä sujuvampaa ja ammattilaiset löytäisivät toisensa helpommin keskinäiseen yhteistyöhön, sanoo palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.  

Oma Hämeen perusterveydenhuollossa pyritään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin keskittämällä sähköisiä palveluita. Yhteistyö ja voimavarojen keskittäminen mahdollistaa chat-palvelun aukioloaikojen laajentamisen ja asiakkaiden nopeamman palvelun.  

UUTINEN / 27.01.2023

Oma Häme on yhtenäistänyt sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisperusteet

Asukkaiden on mahdollista saada hyvinvointialueella kuljetuspalvelua vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. 1.1.2023 alkaen vastuu näistä kuljetuksista on siirtynyt kunnilta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Sosiaalihuoltolakiin perustuvista kuljetuspalveluista vastaa Oma Hämeessä ikäihmisten palvelujen toimiala. 

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua on Kanta-Hämeessä aiemmin myönnetty erilaisin perustein: tulo- ja varallisuusrajat ovat olleet kunnissa erilaisia, samoin kuin niihin liittyvä harkinnanvaraisuus. Hyvinvointialue on yhtenäistänyt myöntämisperusteet, jotta asukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Myös palvelun järjestämistavat ovat eronneet kunnissa. 

Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja tukea kotona asumista. Kuljetuspalvelua myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin asiakkaille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun toimintakykyä alentavan syyn vuoksi. 

Palvelu ei ole tarkoitettu lääkärikäynteihin tai muuhun asiointiin, jotka kuuluvat Kela-kyytien piiriin. Julkisen liikenteen puuttuminen asuinalueelta ei oikeuta saamaan liikkumista tukevia palveluja. Ennen palvelun myöntämistä selvitetään asiakkaan tulot ja varallisuus.  

Palvelutarve arvioidaan uudelleen tämän vuoden aikana 

Oma Hämeen käyttöönottamat myöntämisperusteet eroavat Kanta-Hämeen kuntien aiemmin käyttämistä perusteista. Muutamissa kunnissa tuloraja palvelun myöntämiselle on ollut korkeampi kuin hyvinvointialueen raja. Esimerkiksi Hausjärvellä ja Hämeenlinnassa tuloraja yhden hengen taloudessa on ollut noin 1 400 euroa kuukaudessa, kun Oma Hämeen tuloraja yhden hengen taloudessa on 1.1.2023 alkaen 1 250 euroa kuussa.  

Muutamissa kunnissa palvelun myöntäminen on lisäksi ollut harkinnanvaraista, mutta nyt harkinnanvaraisuus on poistettu. Eniten kuljetuspalvelun käyttäjiä on ollut Hämeenlinnassa, joten vuodenvaihteen jälkeiset muutokset koskevat eniten hämeenlinnalaisia.  

Kuljetuspalvelua käyttäneiden asiakkaiden palvelutarve arvioidaan uudelleen tämän vuoden aikana. Jos palvelupäätös asiakkaalla on toistaiseksi voimassa, palvelutarve arvioidaan uudelleen vuoden 2023 aikana. Palvelut jatkuvat vähintään arviointiin saakka. Asiakkaille, joiden palvelupäätökset päättyvät aiemmin, arviointi pyritään tekemään nopeammin. Tällöin kuitenkin huolehditaan siitä, että palvelut jatkuvat siihen saakka mahdollisimman häiriöttömästi.  

Vuodenvaihteen muutokset ovat jonkin verran vaikuttaneet liikkumista tukevan palvelun toteutumiseen, mitä pyritään korjaamaan paraikaa. Lisätietoa asiakkaat saavat omalta palveluohjaajaltaan. Liikkumista tukevaa palvelua voi hakea ikääntyneiden asiakasohjauksen kautta. 

Tämä muutos ei koske vammaisten kuljetuspalveluja. Vammaisten kuljetuspalvelujen mahdollisista muutoksista tiedotetaan myöhemmin erikseen. 

***** 

Oma Hämeen myöntämisperusteet sosiaalihuoltolain mukaiselle, liikkumista tukevalle palvelulle:  

Tulo- ja varallisuusrajat: 

A) Bruttotulo saadaan käyttämällä viimeksi vahvistettuja verotietoja. 

• tulot yhden hengen taloudessa 1250 €/kk 

• tulot kahden hengen taloudessa 2200 €/kk 

B) Hakija itse ilmoittaa yhteenlasketun varallisuuden. Mikäli yhteenlaskettu varallisuus ylittää 10 000 euroa, hakija ei ole oikeutettu kuljetuspalveluun. Varallisuutena ei oteta huomioon asiakkaan omassa käytössä olevaa vakituista asuntoa. 

Lisätietoja: 

Annukka Kuismin, asiakasohjauksen tulosaluejohtaja, ikäihmisten palvelut, p. 050 550 2263, annukka.kuismin@omahame.fi 

Tanja Sillanpää, asiakasohjauksen lähijohtaja, ikäihmisten palvelut, p. 050 302 6980, tanja.sillanpaa@omahame.fi 

UUTINEN / 30.03.2023

Oma Häme palkkaa lääkäreitä vakinaiseksi varahenkilöstöksi

Terveyskeskusten lääkäripulaan haetaan ratkaisua myös lääkärirekrytoijalla.

Oma Häme ottaa käyttöön uusia keinoja terveyskeskusten lääkäripulan helpottamiseen. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon avopalveluissa on pahimmillaan täytettynä vain 60 prosenttia lääkäriviroista. Eniten lääkäreistä on pulaa Forssan seudulla.  

Vakinaisia lääkäreitä on lisäksi perhe- ja opintovapailla, joita ei ole täysimääräisesti sijaistettu. Käytännössä kaikilla perusterveydenhuollon palvelualueilla on vajetta lääkärityöpanoksessa, koska sijaisia ei ole tarvittavaa määrää.

Oma Häme haluaa korjata lääkäripulaa palkkaamalla lääkäreitä vakituisiksi varahenkilöiksi. Aluehallitus perusti maanantain kokouksessaan kymmenen lääkärin virkaa varahenkilöstöön perusterveydenhuollon avopalveluihin. Ensimmäiset virat tulevat haettavaksi huhtikuussa.

Muutoksella saadaan kustannussäästöjä: ostolääkäristä aiheutuva kustannus on vähintään kaksinkertainen omaan työntekijään verrattuna. Lisäksi vakinainen lääkärivarahenkilöstö parantaa yleistä sijaistilannetta ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Tutut lääkärit tuovat jatkuvuutta hoitoon, mikä osaltaan vähentää turhia tutkimuksia, erikoissairaanhoidon käyttöä, päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja ja niin edelleen. 

—  Varahenkilöstö vähentää terveysasemien vakituisen henkilöstön työpainetta ja myös sijaisten perehdytyksen tarvetta, kun samat varahenkilöt työskentelevät tietyillä asemilla, toteaa perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

Rekrytointiin satsataan Oma Hämeessä

Lääkäreiden palkkaamista aiotaan helpottaa uudella rekrytointikeinolla. Oma Häme etsii parhaillaan riveihinsä lääkärirekrytoijaa. Tehtävä on uusi Kanta-Hämeessä ja melko harvinainen julkisella sektorilla.

Aiemmin lääkäreiden rekrytointi Kanta-Hämeessä on ollut pitkälti lääkäreiden itsensä vastuulla. Jatkossa sopivia hakijoita etsii Oma Hämeen lääkärirekrytoija muun HR:n rekrytointitiimin tuella. 

— Tämä säästää ylilääkäreiden rekrytointiin kuluvaa aikaa. Sekä tämän uudistuksen että lääkärivarahenkilöstön palkkaamisen tarkoituksena on vähentää lääkäreiden työtaakkaa ja parantaa hoitohenkilöstön työssäjaksamista, Tiina Merivuori sanoo.

Lääkärirekrytoija tekee suorahakuja ja tiivistä yhteistyötä palvelualueiden ylilääkäreiden kanssa sekä verkostoituu muun muassa yliopistomaailmaan. Lääkärirekrytoijan haku on avoinna Kuntarekryssä 7.4. saakka. 

Aluehallitus perusti maanantaina myös rekrytointipäällikön viran, mikä on yksi lisäpanostus henkilöstöpulan taltuttamiseen Oma Hämeessä. 

UUTINEN / 13.02.2023

Oma Häme panostaa kesäsijaisten rekrytointiin – kesätyöntekijöille maksetaan vetovoimalisää

Hyvinvointialue haluaa turvata vakituisen henkilöstön kesälomat ja asiakkaiden palvelut kesälomakaudella. 

Oma Häme maksaa kesäsijaisille erillistä vetovoimalisää. Lisällä halutaan parantaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen houkuttelevuutta sosiaali- ja terveysalan kesätöitä etsivien silmissä. Työvoimasta on kova kilpailu, ja kesäsijaisten riittävä määrä turvaa vakituisen henkilökunnan kesälomat.  

Oma Häme haluaa lisällä kannustaa sijaisia paitsi hakemaan, myös sitoutumaan kesätyöhönsä. Perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa vakinaisen henkilöstön kesälomat ja turvata yksikköjen häiriötön toiminta loma-aikana. Lisää maksetaan vain lomakauden eli touko-syyskuun välisen ajan sijaisille.  

— Tämä on Oma Hämeen panostus vakituisten työntekijöiden ja lähijohtajien hyvinvointiin. On ensisijaisen tärkeää, että henkilöstö voi pitää kunnollisen kesäloman ja irrottautua töistä, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Vetovoimalisää maksetaan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluville hoitoalan kesäsijaisille, joita palkataan ympärivuorokautisesti toimiviin yksiköihin, esimerkiksi kotihoitoon ja vammaispalveluihin sekä muun muassa päivystykseen, synnytysosastolle sekä teho- ja valvontayksiköihin.  

Aikainen sitoutuminen kesätyöhön kannattaa

Vetovoimalisä maksetaan, jos työntekijä ei ole ollut Oma Hämeen palveluksessa edeltävään kuukauteen, eikä työsuhteen aikana tule pitkiä poissaoloja. Lisä maksetaan kertakorvauksena palvelussuhteen päätyttyä, yli kolmen kuukauden työsuhteesta. Lisä maksetaan myös osa-aikaisille työntekijöille.  

— Haluamme sitouttaa kesätyöntekijät pidempään palvelussuhteeseen, jotta voimme minimoida henkilöstön vaihtuvuutta. Siten saamme turvattua meille osaavat ammattilaiset töihin myös kesäksi ja asiakkaille laadukkaat palvelut. Oman vakituisen henkilöstön näkökulmasta kesätyöntekijöiden sitoutuminen pidemmäksi ajanjaksoksi vähentää perehdytykseen käytettävää aikaa, luettelee Bjerregård Madsen. 

Lisää maksetaan eri suuruisena riippuen siitä, milloin hakija hakee työpaikkaa. Jos työntekijä hakee paikkaa helmikuussa, maksetaan hänelle kertakorvauksena 20 prosenttia työsuhteen aikaisista kuukausipalkoista. Jos taas kesätyöntekijä hakee töitä maaliskuussa, maksetaan hänelle lisänä 10 prosenttia kesän tienesteistä. Jos haku tapahtuu huhti-toukokuussa, on vetovoimalisä kahdeksan prosenttia kuukausipalkoista.  

Vetovoimalisän suuruus lasketaan työsuhteen alkamishetken mukaisesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisää maksetaan myös niille, jotka ovat sitoutuneet kesätyöhön ennen helmikuuta.  

Haku Oma Hämeen kesäsijaisuuksiin tapahtuu Kuntarekryn tai Duunitorin kautta. 

UUTINEN / 24.02.2023

Oma Häme panostaa mielenterveysosaamiseen — kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

Myös Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä.

Kognitiivisen lyhytterapian koulutukset ovat käynnistyneet Kanta-Hämeessä. Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisilla koulutuksilla vahvistetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden psykososiaalisten menetelmien osaamista.

Vuoden kestävän lyhytterapiakoulutuksen on aloittanut 16 perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeammattilaista. Koulutus toteutetaan työn ohella, hyödyntäen uutta digitaalista koulutusalustaa. Koulutukseen sisältyy säännöllinen menetelmäohjaus sekä koulutuspotilaiden hoito. Hoitomenetelmät ovat koulutuksen alusta saakka mielenterveysammattilaisten käytössä tarjoten tukea ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä riippuvuuksien hoitoon.

Tämän vuoden koulutusprosessin aikana ammattilaiset tarjoavat koulutushoitoja potilaille, jotka hyötyvät 5–10 käynnin tavoitteellisesta työskentelystä ja hoitomalliin olennaisesti kuuluvasta harjoittelusta. Jatkossa perusterveydenhuollon lyhytterapiaan hakeudutaan oman terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitoonohjauksen kautta. Lyhytterapia toteutuu lähipalveluna omalla terveysasemalla ilman erillistä maksua.

Muualla Suomessa on perusterveydenhuollon lyhytterapiasta saatu hyviä tuloksia: jopa 98 prosenttia kognitiivisen lyhytterapian käyneistä asiakkaista suosittelisi hoitomuotoa toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle.

Uusi koulutus on osa kansallista toimintamallia

Asukkaiden lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat yhteinen haaste kaikille hyvinvointialueille. Perusterveydenhuollon ammattilaisilla on ollut vain vähän keinoja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita, vaikka apua tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on aloitettava nopeasti, jotta avun tarvitsijan tilanne ei huonone hoidon viivästyessä.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Toimintamallin keskiössä ovat psykososiaalisten hoitojen tarjoaminen porrasteisesti, jotta intensiivisempiin hoitoihin pääsevät niistä eniten hyötyvät asiakkaat. Toimintamalliin kuuluvat myös digitaaliset ratkaisut, jotka tuovat palvelut asiakkaille asuinpaikasta riippumatta ja helpottavat ammattilaisten työtä.

Käytössä ovat kaikille avoin Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu sekä hoidon tarpeen arviointia sujuvoittava Terapianavigaattori. Sote-ammattilaisille on lisäksi oma koulutusalusta, joka mahdollistaa joustavan tavan opiskella vaikuttavia menetelmiä.

Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä 

Tällä hetkellä Terapianavigaattoria hyödynnetään Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä, Hämeenlinnan Nopeasti Psykiatrista Palvelua-toiminnassa sekä Forssan seudun matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ensimmäiset kokemukset Kanta-Hämeestä ovat rohkaisevia.

— Tavoitteena on, että Terapianavigaattori tulee käyttöön kaikkiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköihin tämän vuoden aikana, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Terapianavigaattori kokoaa tietoja, joita terveydenhuollon yksikkö hyödyntää ohjatakseen asiakkaan hänelle sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Terapianavigaattorin täyttäminen on asiakkaalle vapaaehtoista, anonyymia ja se vie noin 20–30 minuuttia. Se sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja nopeuttaa oikeaan hoitoon tai palveluun pääsyä. 

Terapianavigaattori koostuu monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä.  Kysymykset kartoittavat asiakkaan oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. Navigaattori tekee vastauksista yhteenvedon, jonka asiakas ja ammattilainen käyvät vastaanotolla läpi yhdessä keskustellen.  

Palvelu on valtakunnallisesti jo 2,7 miljoonan asukkaan käytössä. Positiivinen palaute asiakkailta ja ammattilaisten käyttäjäkokemukset kannustavat käyttöönoton laajentamista myös Kanta-Hämeessä. 

Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista:
Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi
Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pirha.fi

Mitä on kognitiivinen lyhytterapia?

Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä voidaan saada suotuisa vaikutus myös toisiin. Lyhytterapiassa 5–10 käynnin työskentelylle määritellään selkeä rakenne ja konkreettinen tavoite, jonka asiakas ja ammattilainen muovaavat yhteistyössä.

Tavoite voisi olla esimerkiksi: “Lyhytterapian jälkeen pystyn osallistumaan opintoihin liittyviin ryhmätöihin” tai “Lyhytterapian jälkeen minulla on keinoja rauhoittaa mieleni huoliajatuksista ennen nukkumaanmenoa”.  Erilaiset harjoitukset ja käyttäytymiskokeilut ovat kognitiivisessa lyhytterapiassa erityisen tärkeitä. Harjoitukset saattavat liittyä esimerkiksi kehon rauhoittamiseen tai omien arvojen kanssa työskentelyyn.

Harjoituksista saavutetaan suurin hyöty, kun potilas toteuttaa niitä osana omaa arkeaan. Käyttäytymiskokeilussa esimerkiksi sosiaalisia tilanteita jännittävä potilas kokeilee askel askeleelta julkisissa paikoissa kulkemista. 
 

UUTINEN / 09.12.2022

Oma Häme sai vajaat 8,6 miljoonaa Syli-hankkeeseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut vajaat 8,6 miljoonaa euroa kestävän kasvun ohjelman toisen vaiheen valtionavustusta. Valtionavustus on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden lisäämiseen.

Oma Häme sai sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoitusta Syli-hankkeeseen vuosille 2023–2025. STM julkisti rahoitussummat eilen. Syli-hankkeella vahvistetaan asiakkaan omaa toimijuutta ja mahdollisuutta vastata palveluistaan, käyttää sähköisiä palveluita tai ohjautua ennaltaehkäisevään toimintaan. Elpymis- ja palautumissuunnitelma RRP:n ykkösvaiheessa Kanta-Hämeessä tunnistettiin kolme haavoittuvinta ryhmää, joiden palveluihin Syli-hankkeella vastataan.

Nämä kolme ryhmää ovat ikääntyneet, diabeetikot sekä nuoret ja nuoret aikuiset. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaat asiakkaat ohjautuvat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan myös virka-ajan ulkopuolella, että nuorten ja nuorten aikuisten palveluiden saatavuus paranee, ja että diabetesta sairastavilta puretaan kertynyt hoitovelka.

Oma Häme haki yli 11 miljoonaa euroa, joten hankesuunnitelmaa on muokattava myönnettyyn 8,6 miljoonan euron tasoon.

–  Nyt tutkimme valtionavustuspäätöstä ja sen asettamia reunaehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö velvoittaa muokkaamaan hankesuunnitelmaa saadun rahoituksen mukaiseksi. Iloksemme pääsemme esimerkiksi vahvistamaan monialaista yhteistyötä muun muassa pelastuksen toimialan ja ikääntyneiden palveluiden välillä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vuodenvaihteeseen asti kestävä RRP1-kausi ja 2023 alkava RRP2-kausi limittyvät toisiinsa ja niitä luotsaavat hankepäällikkö Sini Stolt ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kehittämisjohtaja Teemu Paavola.

Elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on Suomen väline EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen saamiseksi. Yksi osa rahoituksesta on kohdennettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen sekä etenkin korona-aikana syntyneiden palveluvajeiden täyttämiseen ja palvelujen saatavuuden kehittämiseen.

Kaikkiaan RRP2-vaiheen tukea jaettiin hyvinvointialueille 255,6 miljoonaa.

Lisätietoja: Sini Stolt, hankepäällikkö, p. 050 570 9269, sini.stolt@hame.fi

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme suunnittelee Hattulan terveyspalvelujen kilpailuttamista

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa Hattulan terveyspalvelut. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy vuoden lopussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsitteli asiaa tiistain kokouksessaan. Aluehallitus puolestaan päättää kilpailutuksesta ennen juhannusta.

Hattulan kunta on ulkoistanut perusterveydenhuollon palveluita vuodesta 2009 alkaen. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on solmittu kilpailutuksen jälkeen vuonna 2019. Ulkoistus sisältää laajasti terveydenhuollon palveluita: terveyskeskuspalvelujen lisäksi se sisältään muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluita, hammashoidon, kouluterveydenhuollon, neuvolan, lääkäripalvelut sekä tehostettua palveluasumista. Viime vuonna sekä Hattulan kunta että Oma Hämeen aluehallitus päättivät, ettei Terveystalon sopimukseen kuulunutta optiota sopimuksen jatkosta käytetä. 

Oma Hämeen suunnitelmana on käynnistää kilpailutus Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta vuosille 2024 ja 2025, sisältäen option kahden vuoden jatkosopimuksesta. Kilpailutukseen eivät kuuluisi perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta tai suun terveydenhuolto. Kilpailutukseen sisällytettäisiin optiona neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Hyvinvointialueella on päätetty tehdä palveluverkkoselvitys, jossa määritellään muun muassa terveysasemien verkosto vuoden 2026 alusta. Samassa yhteydessä arvioidaan, ulkoistetaanko palveluita tai terveysasemia. Hattulan palveluiden järjestäminen on kuitenkin ratkaistava ennen selvityksen valmistumista. 

Erilaisia vaihtoehtoja Hattulan terveyspalveluiden järjestämiseksi on selvitetty ja vaihtoehdoista on tehty ennakkovaikutusten arviointi. Yhden kunnan terveyspalveluiden kilpailuttaminen tässä vaiheessa hyvinvointialueen toiminnan rakentamista on haasteellista. Siihen liittyy myös riskejä, esimerkiksi palveluiden yhdenvertaisuuden suhteen. Toisaalta ulkoinen palvelutuottaja näyttää tuottavan palvelut edullisesti, samalla kun palveluiden saatavuus pysyy hyvällä tasolla. 

– Tässä kohtaa virkamiesten vaakakuppi kääntyi ehdottamaan ulkoistusta, koska laajempi palveluverkkoselvitys vasta käynnistymässä ja valmius omaksi toiminnaksi ottamiseen sisältää myös paljon riskejä, muun muassa henkilökunnan saatavuuden suhteen, selittää terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hattulan terveyspalveluihin on tulossa muitakin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä aluevaltuusto on päättänyt, että vuodeosasto lakkautetaan Hattulasta. Tämä tapahtuu vuodenvaihteessa, jolloin on tarkoitus mahdollistaa vuodeosaston henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteilla hyvinvointialueen työntekijöiksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää Pappilanniemen kiinteistössä toimiva apuvälinepiste osaksi kuntoutuksen apuvälinepalvelua. 

UUTINEN / 17.04.2023

Oma Häme tarvitsee lisää röntgenhoitajia - räätälöity koulutus alkaa syksyllä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toteuttaa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa röntgenhoitajakoulutuksen, joka alkaa 30.8.2023. Koulutukseen on tarjolla 16 paikkaa.

Suomessa on tällä hetkellä pulaa röntgenhoitajista, eikä Kanta-Häme tee tässä poikkeusta. Oma Hämeen alueen jokaisessa röntgenyksikössä on henkilökuntavajausta, ja nyt tilanteeseen haetaan helpotusta alueelle räätälöidyn koulutuksen keinoin.

Yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa alkava röntgenhoitajakoulutus on maakunnallisesti merkittävä ja konkreettinen keino helpottaa koko alueen hoitajapulaa. Röntgenhoitajien tarvetta lisää entisestään röntgentutkimusten nopea kehittyminen. Kanta-Hämeessä tämä koulutus on ensimmäinen laatuaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toteuttaa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa röntgenhoitajakoulutuksen, joka alkaa 30.8.2023. Koulutukseen on tarjolla 16 paikkaa. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja teoriaopetus lähetetään opiskelupaikkakunnille Kuopiosta videoneuvotteluyhteydellä. Erilaisia käytännön taitoja opiskellaan Kuopiossa ja Hämeenlinnassa, ja työharjoittelut suoritetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Röntgenhoitajakoulutus on ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 op (3,5 vuotta). Pohjakoulutuksen tulee olla ammattikoulu tai lukio. Monella valmiilla röntgenhoitajalla on pohjakoulutuksena lukio, lähihoitajan koulutus tai jokin muu sosiaali- ja terveysalan tutkinto.  Kaikille opiskelijoille on näillä näkymin työpaikka Oma Hämeen alueella.

Opinnot maksavat opiskelijalle 350 € ensimmäisenä vuonna. Maksu koostuu Savonian avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksuista. Kun opiskelijalla on kasassa 60 op, Savonia ottaa opiskelijan tutkinto-opiskelijaksi, eikä kustannuksia opetuksesta enää tule.

Koulutuksen infotilaisuus järjestetään verkossa 27.4.2023 klo 15 – 16
osoitteessa https://savonia.zoom.us/my/kaijalaitinen (avain 0909)

Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin tulee tehdä 22.5. – 26.5.2023 välisenä aikana. Huomaathan, että ilmoittautumissivu avataan 22.5.2023 klo 16 Savonian avoimen ammattikorkeakoulun koulutuskalenterissa osoitteessa https://ella.eduplan.fi/savonia.

Lisätietoja: 
OmaHäme  –  Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Tanja Pihlavamäki 
Osastonhoitaja, Tutkimusyksiköt 
puh. 03 629 2122, 040 190 5545
tanja.pihlavamaki(at)omahame.fi

Lisätietoa hakemisesta ja ilmoittautumisesta:
Lehtori Mirja Halonen
Puh. 044 785 6412
mirja.halonen(at)savonia.fi

Lisätietoa opintosisällöistä:
Lehtori Kaija Laitinen
Puh. 044 785 6428
kaija.laitinen(at)savonia.fi

UUTINEN / 05.04.2023

Oma Häme tasapainottaa talouttaan uudistamalla palvelurakennetta ja parantaa samalla sote-palvelujen saatavuutta

Keskustelu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloudesta ja tarvittavista rakennemuutoksista alkaa, kun Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelman luonnos julkaistaan. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ehdottaa lisäyksiä kotiin annettaviin palveluihin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tämä tarkoittaisi käytännössä muun muassa kotisairaalatoiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle sekä panostamista iäkkäiden avohoitoon. Kotihoitoa voitaisiin tukea muun muassa lisäämällä lääkäreiden etäkonsultaatiota ja hyödyntämällä teknologiaa. Vammaisten yhteisöllistä asumista halutaan lisätä, samoin päihdeasiakkaille kotiin annettavaa tukea.

Edellä mainittuja uudistuksia ehdotetaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmassa, jonka luonnos on julkaistu tänään. Viimeisimpien laskelmien mukaan hyvinvointialueen tasapainotustarve on kumulatiivisesti 26 miljoona vuoden 2025 loppuun mennessä. Käytännössä sopeuttamistarve on vuositasolla noin 1,3 prosenttia Oma Hämeen toimintakuluista. Ohjelmassa esitetään, että tarvittavat säästöt saadaan uudistamalla palvelurakennetta. Palvelurakenteen uudistaminen myös lisää palveluiden integraatiota hyvinvointialueella.
 
Tasapainottamisohjelman päätavoitteena on turvata Kanta-Hämeen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmassa on kuvattu rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan aiheuttamat muutospaineet. Lisäksi ohjelman luonnokseen on koottu ehdotuksia siitä, miten saadaan varmistettua palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä tarkoituksenmukainen palvelurakenne tiukkojen talousraamien puitteissa. 

Aluevaltuusto päättää tasapainottamisohjelmasta 9. toukokuuta. Sitä ennen ohjelmaa käsitellään Oma Hämeen henkilöstön kanssa sekä hyvinvointialueen lautakunnissa, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Ohjelma on edelleen avoinna ideoille ja keskustelulle ja se käy myös lausuntokierroksella huhtikuun aikana. 

Painopiste kevyempiin palveluihin ja ennaltaehkäisyyn

Tasapainottamisohjelmassa ei ole suunnitelmia henkilöstön lomautuksista tai irtisanomisista. Henkilöstöpula pikemminkin ohjaa tasapainotusohjelman toteutusta. Nykyisillä ja saatavilla olevilla resursseilla ei pystytä ylläpitämään nykyistä palvelurakennetta. Tasapainottamisohjelmassa ehdotetaan, että painopistettä sote-palveluissa siirretään ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä kotona asumista mahdollistaviin palveluihin. Lisäksi perustason palveluita vahvistettaisiin uudistamalla palvelujen tuottamistapoja. 

Tasapainottamisohjelmassa on neljä teemaa: 1) kotona asumisen tukeminen 2) saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3) tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne sekä 4) tukipalveluiden ja hallinnon yhtenäistäminen. Panostukset näihin teemoihin lisäisivät palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi panostukset yhtenäistäisivät toimintoja sekä toisivat kustannustehokkuutta ja säästöjä. 

Ohjelmassa ehdotetaan esimerkiksi digitaalisen sote-keskuksen perustamista. Keskus yhtenäistäisi palveluihin pääsyä koko maakunnassa sekä tuottaisi etäpalveluita fyysisten palveluiden rinnalle. Lisäksi esimerkiksi päihdepalvelujen saatavuutta haluttaisiin parantaa siirtämällä A-klinikan avopalvelut ja korvaushoito hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Tasapainottamisohjelman keskiössä on ajatus kevyempien palveluiden lisäämisestä. Nyt asiakkaat ohjautuvat monilla tulosalueilla raskaampiin palveluihin, koska kevyemmissä palveluissa on puutteita. Kanta-Hämeessä esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen palvelun osuus eli peittävyys suhteessa saman ikäiseen väestöön on Kanta-Hämeessä 8,4 prosenttia. Esimerkiksi Etelä-Karjassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä väestö on ikääntyneenpää kuin Kanta-Hämeessä ja silti kyseissä maakunnissa peittävyys on lähempänä kuutta prosenttia. Ikääntyvän väestön kiihtyvä kasvu haastaa nykyisen peittävyyden Kanta-Hämeessä ympärivuorokautisen hoivan osalta. 

Väestön ikääntyminen Kanta-Hämeessä luo paineita uudistaa erityisesti ikäihmisten palveluja. Henkilöstöpula puolestaan ohjaa keskittämään palvelutuotantoa yksiköihin, joihin henkilöstön saatavuus on mahdollista turvata. 

Hyvinvointialueen hallinnossa ja tukipalveluissa on paljon yhtenäistettävää. Tukipalveluiden palvelut ja tuotantotavat olisi järkevää käydä järjestelmällisesti läpi ja palvelurakenne kannattaisi yhtenäistää. Tietohallinnon palveluiden keskittäminen ja kokonaiskoordinointi hyvinvointialuetasolla mahdollistaisi käytössä olevien tietojärjestelmien ja laitteiden yhtenäistämisen ja vähentämisen. Lisäksi tukipalveluiden yhtiöittämismahdollisuuksia ehdotetaan selvitettäväksi.  

Tasapainottamisohjelma linkittyy strategiatyöhön

Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelma on tehty vuosille 2023–2025. Se linkittyy tiiviisti osaksi hyvinvointialueen strategiaa, jota valmistellaan parhaillaan. Ohjelmaa on valmisteltu Oma Hämeessä koko alkuvuoden ajan, ja sen toimenpide-ehdotukset on laadittu yhteistyössä hyvinvointialueen lähijohtajien, johdon ja päättäjien kanssa. 

Kanta-Hämeessä sote-palveluiden kustannusrakenne on kansallisesti verrattuna hyvällä pohjalla. Väestön nopeasta ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu, henkilöstöpula ja rahoitusjärjestelmän muutokset ohjaavat hyvinvointialuetta tasapainottamaan taloutta etupainotteisesti. 

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Hyvinvointialue tekee lisäksi keväällä vuosille 2023–2025 muutetun talousarvioesityksen, jossa tarkennetaan muita kuin tässä suunnitelmassa esitettyjä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tavoitteita, toimenpiteitä ja kustannusvaikutuksia.  

Tasapainottamisohjelma kokonaisuudessaan on liitteenä.

UUTINEN / 15.03.2023

Oma Häme vahvistaa maakunnan sosiaali- ja kriisipäivystystä 

Sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana keskitetään Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Ensimmäisenä muutos koskee lapsiperheitä ja lastensuojelua. Tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhdenvertaista asemaa ja reagoida oikea-aikaisesti akuuteissa tilanteissa. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminta laajenee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kevään aikana. Tähän asti Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys on tuottanut virka-ajan ulkopuoliset sosiaalihuollolliset päivystystoiminnat maakunnan kaikille kunnille. Muutoksen jälkeen sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa kiireellisistä päivystystehtävistä maakunnassa myös virka-aikana.  

Keskittäminen toteutetaan vaiheittain: 

• 13.3.2023 alkaen lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys 

• 3.4.2023 alkaen sosiaalipalvelujen päivystys 

• 24.4. alkaen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalveluiden päivystys 

Muutosta on valmisteltu toimialojen työryhmissä talven aikana.

– Keskittämisen avulla varmistetaan riittävä päivystys- ja kriisityön osaaminen sekä resurssi hyvinvointialueella. Tavoitteena on myös vahvistaa alueen asukkaiden yhdenvertaista asemaa suhteessa päivystyksellisiin palveluihin. Toiveena on, että asiakkaan tarpeeseen pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti ja löytämään asianmukainen apu akuuttiin tilanteeseen, kertoo sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtaja Terhi Saloranta. 

Muutoksen myötä ikäihmisten toimialan sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille jää enemmän aikaa keskittyä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön sekä asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen. Uuden käytännön toimivuutta seurataan ja arvioidaan puolen vuoden ajan.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidetaan 

• Kiireelliset lastensuojeluasiat 

• Alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• Tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• Akuutti asunnottomuus, ruuan tai välttämättömien lääkkeiden tarve 

• Muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

• Konsultaatioapu muille viranomaisille 

• Kriisityö äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa traumaattisissa kriisitilanteissa 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ei hoideta 

• Ei walk in -palvelua eikä yleistä neuvonta ja ohjaus -palvelua 

• Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ei käsitellä rahaa, tehdä tilisiirtoja tai makseta laskuja.  

• Lapsen huolto- ja tapaamisasiat: Mikäli tapaamissopimusta tai oikeuden päätöstä ei noudateta, ei sosiaalipäivystyksellä ole toimivaltaa tapaamisoikeuden täytäntöönpanolle. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa voi hakea käräjäoikeudesta virka-aikana. 

• Tilanteet, jotka voivat odottaa seuraavaan arkipäivään kenenkään turvallisuuden vaarantumatta. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjan numero on 03 621 7100. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä. Hätäkeskuksen kautta sosiaali- ja kriisipäivystykseen saa kiireellisissä ja välttämättömissä tilanteissa yhteyden joka päivä 24/7 soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.

UUTINEN / 16.05.2023

Oma Häme valvoo ateriapalvelujen laatua Janakkalassa

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut paljon esillä mediassa viime aikoina. Janakkalan kunta päätti viime vuonna ulkoistaa kunnan ateriatuotannon.

Samassa kilpailutuksessa olivat kouluruokien lisäksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ateriat. Compass Group Oy voitti tarjouskilpailun ja aloitti ruoanvalmistuksen Janakkalassa 1.4.2023. Yhtiön ruokaa tarjotaan nyt noin 170 palveluasumisen piirissä olevalle ikääntyneelle ja vammaiselle sekä noin 40 päivätoimintaan osallistuvalla asiakkaalle. 

Oma Hämeen työntekijät ovat seuranneet Compassin tuottamien aterioiden laatua ja kirjanneet huomioita valokuvien kera. Ruoan mausta ei ole tullut paljoa kommentteja. Sen sijaan aterioita tai aterian osia on puuttunut ja annoskoot ovat olleet pieniä. Ruoan on rakenteeltaan ollut osin karkeaa ja ikääntyneille sopimatonta. Näihin asioihin Oma Häme on vaatinut ateriantuottajalta parannusta.

Oma Häme ja Compass Group ovat käyneet yhdessä läpi saatuja palautteita. Compass on luvannut tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet ja parannustakin on jo havaittu. Aterioiden laatua tarkkaillaan päivittäin ja palautetta annetaan poikkeamista heti. Säännölliset yhteistyöpalaverit jatkuvat. Oma Häme toivoo, että aterioiden laatu saadaan Janakkalassa kuntoon hyvällä yhteistyöllä.

Ateriakilpailutuksessa valintaperusteena on käytetty hintaa ja palvelun yleisiä vähimmäisvaatimuksia. 

– Seuraavissa kilpailutuksissa otamme huomioon niiden lisäksi entistä kattavammin palvelun toiminnallisuuden ja ruuan laadun. Pohdimme myös tapoja velvoittaa uusi toimija tutustumaan ja jalkautumaan tekemiseen jo ennen sopimuksen alkua, toteaa Oma Hämeen ateriapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen. 

UUTINEN / 17.05.2023

Oma Häme varautuu yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskevaan lakkoon

Oma Häme varautuu yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskevaan lakkoon. Viisipäiväisen lakon on määrä alkaa 23.5. kello 00:01 ja päättyä 27.5. klo 00:01. Lakkouhka kohdistuu Kanta-Hämeessä neljään yksityiseen, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköön, joilta hyvinvointialue hankkii palveluja. Yksiköissä on yhteensä noin 260 asukasta ja 165 työntekijää. 

Yksityiset palveluntuottajat ovat varautuneet lakkoon, ja ne ovat vastuussa palvelujen tuottamisesta sekä asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta myös lakon aikana. Hyvinvointialue on palvelujen järjestäjänä varautunut turvaamaan tilannetta tarvittaessa, eikä asumispalveluyksiköissä asuvien tarvitse olla huolissaan lakosta. Asiakkaista huolehditaan myös lakon aikana. Ensisijainen tavoite on, että asiakkaiden palvelu voidaan turvata lakonkin aikana kyseisissä yksiköissä, eikä asiakkaita jouduta siirtämään lakon aikana muihin yksiköihin.

Lakkotilannetta ja siihen varautumista varten on hyvinvointialueella koottu tilannekuvaryhmä, jota johtaa ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Satu Ala-Kokko. 

UUTINEN / 20.04.2023

Oma Häme yhdenvertaistaa lasten erikoishammaslääkäriä vaativaa oikomishoitoa

Janakkalan lasten oikomishoito siirtyy erikoishammaslääkärivetoisille tiimeille kesästä alkaen. Oikomishoitoa tarjotaan kaikissa hammashoitoloissa, mutta erikoishammaslääkäreiden vastaanottoja on toiminnan turvaamiseksi välttämätöntä keskittää. 

Oikomishoito on yksi osa lasten suun terveydenhuoltoa. Hyvinvointialue haluaa turvata oikomishoidon oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisilla kriteereillä kaikille hyvinvointialueen lapsille.  

Oikomishoitoon voi kuulua useita kontrollikäyntejä, joita voidaan hoitaa myös suuhygienistien tai hammaslääkäreiden vastaanotoilla. Näitä aikoja hyvinvointialue pyrkii mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan myös pienemmissä hammashoitoloissa. Sen sijaan erikoishammaslääkäreiden vastaanottotoiminta tapahtuu isommissa yksiköissä. 

Janakkalassa asuvien lasten oikomishoitoon on tulossa muutoksia kesällä. Kesästä 2023 alkaen Turengin alueen lasten erikoishammaslääkäriä vaativaa oikomishoitoa antavat erikoishammaslääkärit Viipurintien terveysasemalla, Hämeenlinnassa. Samalla Tervakosken alueen lasten erikoishammaslääkäriä vaativa oikomishoito siirtyy Riihimäen hammashoitolaan.  

Uusia erikoishammaslääkäreitä on rekrytoitu ja lisää koulutetaan 

Oikomishoito on tyypillisesti useita vuosia kestävä kokonaisuus, jossa hoidon jatkuvuus on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä on pulaa koko maassa. Oma Hämeessä tilanne on kohtuullinen ja nyt keskittämällä erikoishammaslääkäreiden oikomishoitoa pystytään tarjoamaan kaikille asukkaille tarpeen mukainen ja laadukas oikomishoito. Oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä ei riitä hyvinvointialueen jokaiseen hammashoitolaan. 

— Kansallisen selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuu huomattavan vähän erikoishammaslääkäreitä. Suurin osa kulkee meille töihin pitkien matkojen päästä. Oikomishoidon palveluita on jo aikaisemmin maakunnassa keskitetty laajasti  tiettyihin toimipisteisiin, millä on saatu ammattiryhmälle sekä veto- että pitovoimaa, toteaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.  

Oma Hämeen alueella oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä ja oikomishoitoon erikoistuvia hammaslääkäreitä työskentelee Hämeenlinnan Viipurintien sekä Riihimäen ja Forssan hammashoitoloissa. Erikoishammaslääkäreitä on pystytty rekrytoimaan lisää näihin pisteisiin kevään 2023 aikana.  

— Meillä on töissä upeita, työhönsä sitoutuneita ammattilaisia, joiden ympärille on voitu muodostaa vahva tiimituki sekä mahdollistaa hallittavissa oleva työmäärä. Erikoishammaslääkärimme myös kouluttavat koko ajan uusia oikomishoitoon erikoistuvia hammaslääkäreitä, joiden tietysti toivomme jäävän meille valmistumisen jälkeenkin töihin. Tällä kokonaisuudella pystymme tarjoamaan jokaiselle alueemme lapselle oikea-aikaisen oikomishoidon ilman hoitojonoja, painottaa Nikkarila. 

Hämeenlinnaan, Viipurintien hammashoitolaan on jo aikaisemmin keskitetty koko Hämeenlinnan alueen oikomisen erikoishammaslääkäreiden vastaanotto. Riihimäen hammashoitolassa on hoidettu Riihimäen, Lopen sekä Hausjärven lasten erikoishammaslääkäriä vaativa oikomishoito. Forssan hammashoitolassa hoidetaan edelleen Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan sekä Jokioisten alueilta erikoishammaslääkäritasoinen oikomishoito. Hattulassa oikomishoidosta vastaa Terveystalo osana palveluiden kokonaisulkoistusta. 

Ajat oikomishoitoon annetaan suun terveydenhuollosta vastaanottokäynnin yhteydessä tai ne voidaan ilmoittaa puhelimitse tai kirjeellä. Mikäli annettua oikomishoidon aikaa tarvitsee jostain syystä muuttaa, voivat asiakkaat olla yhteydessä oman alueen suun terveydenhuollon ajanvaraukseen.

UUTINEN / 13.01.2023

Oma Hämeen ensimmäinen palkanmaksu sujuu ilman suuria ongelmia – puutteet korjataan nopeasti

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vakituisten työntekijöiden palkka maksetaan tänään, perjantaina. Suurimman osan palkanmaksu on sujunut ongelmitta.  

Oma Hämeessä työskentelee vakituisina 5 570 työntekijää, joiden palkkapäivä on 13. tammikuuta. Lähes kaikki ovat tänään saaneet peruspalkkansa — puutteita on lähinnä lisien maksuissa. Vakituisia työntekijöitä pyydettiin tarkistamaan palkkalaskelmansa verkkopankista jo keskiviikkona, jotta mahdolliset puutteet ehditään korjata. Määräaikaisten työntekijöiden palkanmaksu on aina kuun lopussa, nyt 31. tammikuuta. 

Perjantaiaamuun klo 10 mennessä on tullut tietoon, että noin kolmessa prosentissa palkoista on puutteita esimerkiksi työkokemuslisissä tai henkilökohtaisissa lisissä. Erilaisten lisien osuus on yleensä 5-10 prosenttia palkasta. Toistaiseksi tiedossa on, että muutamia kymmeniä työntekijöitä on jäänyt täysin ilman palkkaa. Näistä suurin osa saadaan korjattua tänään. Tavoite on edelleen, että kaikki vakituiset saavat palkkansa tänään.

Virheitä on korjattu ja korjataan edelleen käsin henkilöstöhallinnossa. Puuttuvia palkkoja maksetaan kassamaksuina ja pikasiirtoina, jolloin ne saadaan maksuun jopa saman päivän aikana. Virheet on tarkoitus saada korjattua maanantaihin 16.1. mennessä, jolloin tehdään uusi palkka-ajo.  Kaikki vakituisten työntekijöiden puuttuvat lisät ja korjaukset palkkoihin on tarkoitus saada tehdyksi 19. tammikuuta mennessä.  

Tietojärjestelmistä joitakin viivästyksiä toiminnan käynnistymiseen 

Hyvinvointialueelle perustettiin uudet talous- ja palkkahallinnon sekä yleishallinnon tietojärjestelmät. Palkanmaksuun liittyvät työkalut on jouduttu ottamaan käyttöön vaiheittain järjestelmätoimituksen viivästyttyä. Henkilö- ja palkkatietojen lyhentynyt tarkistamisaika on osaltaan aiheuttanut joitakin virheitä. Hyvinvointialueen henkilöstöhallinto ja lähijohtajat ovat ponnistelleet väsymättömästi palkanmaksun onnistumiseksi. 

— Siirtymä ei ollut ongelmaton, mutta kyllä tätä voi näin suuressa muutoksessa onnistumisensa pitää. Haluan kiittää muutoksessa venyneitä lähijohtajia ja HR-ammattilaisiamme. Ilman heitä tämä ei olisi loppusuoran järjestelmäongelmien keskellä onnistunut, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Hyvinvointialue on aloittanut toimintansa nojautuen kuntien ylläpitämiin verkkoihin, työasemiin ja tietojärjestelmiin vuoden 2023 ajan. Tämä valinta tehtiin aikanaan valmisteluvaiheessa muutosriskin minimoimiseksi. Samalla tiedostettiin, että tämän vuoden ajan mahdollisten virhetilanteiden selvittäminen ja korjaaminen hajautuu useammalle toimijalle. Tästä aiheutuneet viivästykset ovat valitettavasti näkyneet joillekin työntekijöille nyt tammikuun alussa. 

Henkilöstöhallintojärjestelmän keskeneräisyys aiheuttaa vielä epävarmuutta määräaikaisten työntekijöiden palkanmaksuun ja erilliskorvausten maksatukseen 31. tammikuuta. Hyvinvointialueen hallinto on varautunut mahdollisiin virhetilanteisiin yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa.  

UUTINEN / 09.03.2023

Oma Hämeen ensimmäisistä järjestöavustuksista päätetään lähiviikkoina

Lautakunnat käsittelevät hakemuksia seuraavissa kokouksissaan. Avustukset pyritään saamaan mahdollisimman pian järjestöjen käyttöön.

Oma Häme jakaa ensimmäiset järjestöavustukset huhti-toukokuussa. Järjestöavustusten hakuaika toiminta-avustusten osalta oli tammi-helmikuussa. Hyvinvointialueen lautakunnat ja aluehallitus päättävät hyvinvointialueen järjestöavustuksista maalis- ja huhtikuun aikana. Hakemuksia käsittelevät terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, elämänkaarilautakunta sekä turvallisuuslautakunta. 

Järjestöavustuksia haki 53 järjestöä ja avustuksia haettiin yhteensä yli 342 000 euron edestä. Pienin haettu avustussumma on 500 euroa ja suurin 35 000 euroa. Oma Häme jakaa tällä kertaa avustuksia vajaat 200 000 euroa. 

Järjestöt hakivat avustusta monipuolisesti toimintaansa: väline- ja koulutuskuluihin, vapaaehtoisten virkistäytymiseen ja retkiin, materiaali- ja palkkakuluihin, tilavuokriin, toiminnan koordinointiin ja niin edelleen. Hakemuksia on arvioitu aluehallituksen joulukuussa päättämien periaatteiden mukaan. Avustettavan toiminnan pitää muun muassa palvella useamman kuin yhden kunnan asukkaita. Sen pitää lisäksi toteuttaa hyvinvointialueen strategiaa sekä tukea, täydentää tai monipuolistaa Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita.

Hakuprosessia kehitetään vielä

Toiminta-avustusten hakuaika oli melko lyhyt, koska Oma Häme haluaa saada avustukset mahdollisimman pian järjestöjen käyttöön. Muiden avustusten haku on jatkuva.

Hakuprosessia tullaan kehittämään yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa ensimmäisen hakukierroksen kokemusten perusteella. Kaikilla osapuolilla on kuitenkin yhteinen toive: järjestöille selkeä hakuprosessi sekä kunnilla ja hyvinvointialueella yhteensovitetut linjaukset avustusten jakoon. Oma Hämeen tavoitteena on saada järjestöille hyvät toimintamahdollisuudet Kanta-Hämeessä. 

Laki velvoittaa hyvinvointialueen edistämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia omalla alueellaan. Hyvinvointialueen on mahdollista tukea järjestöjen toimintaa järjestöavustusten ohella esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tiloja tai tekemällä yhteistyötä esimerkiksi viestinnässä. 

Avustuksia koskevat päätökset tehdään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa sekä elämänkaari- ja turvallisuuslautakunnissa. Kukin lautakunta päättää omaan toimialueeseensa kuuluvista avustuksista hallintosäännön mukaisesti. Lautakuntien esityslistat löydät täältä. Toimitiloihin liittyvistä avustuksista päättää aluehallitus.

Lisätietoja: osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi (jaana.hymmi@omahame.fi), p. 050 410 4303

UUTINEN / 04.05.2023

Oma Hämeen henkilöstö kokoontui ensimmäisen kerran yhteen

Oma Hämeen väki oli keskiviikkona ja torstaina koolla Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Hyvinvointialueen henkilöstöpäivät kokosivat kahden päivän aikana noin 1 100 henkeä ympäri Kanta-Hämettä. Henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena, samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. 

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka esitteli henkilöstölle Oma Hämeen strategiaa. Tapahtumassa myös kerättiin henkilöstöltä näkemyksiä Oma Hämeen brändiin.

— Tärkeintä on, että henkilöstö pääsee keskustelemaan siitä, millaista meillä pitäisi olla töissä. Ja että he saavat vastauksia siihen, miksi muutoksia tapahtuu ja tuomaan niihin huomioita omasta työstään, toteaa Naukkarinen. 

Henkilöstölle oli tarjolla Verkatehtaalla Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroja, esimerkiksi palvelujen vaikuttavuudesta, perhekeskustoiminnasta, työnantajamaineesta ja lääkehoidon turvallisuudesta. 

— Tavoitteena oli tiedon jakaminen moniammatillisesti sekä laaja dialogi henkilöstön kanssa. Uskoisin, että ne saavutettiin. Ainakin näyttelyaulassa aisti mukavan uteliaan tunnelman, iloitsee hyvinvointialuejohtaja.

Tapahtumassa esiteltiin henkilöstölle lisäksi muun muassa Assi-hanketta, Oma Hämeen digiohjelmaa ja monialaisen työn mahdollisuuksia. Verkatehtaan lasipihalla hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa esiteltiin erilaisissa toimintapisteissä. 

— Tällaiset yhteiset koulutus- ja tapahtumapäivät vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja tilannekuvaa, missä Oma Hämeessä mennään siirtymävaiheen jälkeen. Se puolestaan lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena oli tarjota Oma Hämeen työntekijöille mahdollisuus tavata kollegoita ja verkostoitua uusien kanssa. Vuodenvaihde toi kaikille tuhansia uusia työkavereita uusilta toimialoilta ja eri puolilta maakuntaa. Henkilöstöpäivä konkretisoi monelle työntekijälle ensimmäistä kertaa uuden organisaation koon ja mahdollisuudet.

— Tämä on yksi keino vahvistaa työntekijöiden aktiivista osallistumista Oma Hämeen toimintaan. Toivon, että päivät viestivät henkilöstölle sitä, että jokainen työntekijä on yhtä arvokas. Toki toimialamme on sellainen, etteivät kaikki voi samaan aikaan irtautua tehtävistään ja osallistua. Teemme parhaamme siinä, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua jossain vaiheessa, lupaa henkilöstöjohtaja.

Oma Hämeen ensimmäiset henkilöstöpäivät haluttiin järjestää ennen kesälomakautta. Tapahtuman jatkoa pohditaan. 

— Positiivista palautetta on tullut. Päivien jatko ja ajankohta riippuu palautteesta. Paljoa enempää väkeä ei Verkatehtaalle olisi mahtunut. Se kertoo tarpeesta ja halusta keskustella, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

UUTINEN / 26.05.2023

Oma Hämeen kotihoito varautuu kesään

Hoitohenkilöstön saatavuushaasteiden vuoksi toimintaan saattaa tulla lomakautena muutoksia. 

Oma Hämeen kotihoito pyrkii turvaamaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sovitut ja suunnitellut palvelut kesäaikana. Lomakautena saattaa kuitenkin tulla tiukkoja tilanteita, sillä sijaisten saamisessa on haasteita. 

– Kotihoidossa tarvitaan hoitoalan ammattilaisia, joilla on pätevyys toimia yksin asiakkaiden kanssa. Valitettavasti emme ole onnistuneet rekrytoimaan riittävästi koulutettuja sijaisia henkilöstömme lomien ajaksi, pahoittelee kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

– Oman henkilöstömme ja sijaistemme lisäksi käytämme eri henkilöstövuokrausyrityksiltä ostettua lisätyövoimaa. Asiakkaalle tämä voi näkyä henkilökunnan tiheämpänä vaihtuvuutena.  

Hintsala rohkaisee kotihoidon säännöllisen asiakkuuden piirissä olevia kokeilemaan kuvapuhelinpalveluita ja lääkehoitoautomaatteja. Asiakkaat ja heidän läheisensä saavat teknologiasta tietoa kotihoidon työntekijöiltä. 

– Hyvin suunnitellut ja asiakkaalle soveltuvat etäkäynnit ovat hyvä vaihtoehto normaalien kotihoitokäyntien rinnalle, tai voivat joissakin tilanteissa korvata kokonaan lähikäynnit.  

Äärimmäisissä tilanteissa kotihoito saattaa joutua organisoimaan käyntien sisällöt niin, että asiakkaan luona tehdään vain välttämättömimmät asiat, kuten hygieniatoimet, lääkehoito ja ravitsemuksesta huolehtiminen. Mikäli kesän aikana tulee yksittäisiä hyvin tiukkoja tilanteita, asiakkaisiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. 

Kotihoito myös kannustaa läheisiä osallistumaan mahdollisimman paljon asiakkaiden hoitoon kesän aikana ja ilmoittamaan siitä kotihoitoon. 

– Mikäli olette asiakkaamme luona ja ette tarvitse kotihoidon apuja kyseisenä hetkenä, pyydämme kertomaan siitä kotihoidon tiimille mahdollisimman pikaisesti. Näin voimme suunnitella työtämme paremmin hyvissä ajoin, Hintsala sanoo. 

Kotihoito tiedottaa jokaista asiakasta myös suoraan kirjeellä. 

UUTINEN / 15.05.2023

Oma Hämeen kotisairaalan toiminta laajeni Hämeenlinnaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ollaan muodostamassa yhtenäistä kotisairaalaverkostoa. Kotisairaalan tavoitteena on tarjota potilaille kotiin turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa, silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista. Hämeenlinnan kotisairaalan toiminta käynnistyi 15. toukokuuta.

Kotisairaalan potilaaksi tullaan lääkärin lähetteellä ja hoidosta vastaa lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaalan käynnit ovat maksullisia, paitsi säännöllisen kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja perhehoidon asiakkaille sekä tilapäisen asumispalvelun ja perhehoidon asiakkaille. Kotisairaalahoito kerryttää maksukattoa.

Hämeenlinnan kotisairaalan toimintoja laajennetaan asteittain sitä mukaa, kun sinne saadaan lisää henkilöstöä. Kotisairaala hoitaa tällä hetkellä muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita sekä tarjoaa kotiin vietävää palliatiivista hoitoa. Kotisairaalan turvin palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat pystyvät olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaalan tarjoama hoito toteutetaan usein yhteistyössä omaisten ja kotihoidon kanssa.

Hämeenlinnan kotisairaalan tilat sijaitsevat Viipurintien terveysaseman läheisyydessä A-talon toisessa kerroksessa 23.5. alkaen. Potilaita otetaan tiloissa vastaan vain hoidosta erikseen sovittaessa, koska pääsääntöisesti hoito annetaan potilaan kotona.

Kotisairaalatoiminnan alkamisen vuoksi akuutin kotisairaanhoidon toiminta päättyy Hämeenlinnassa 15.5.2023. Akuutin kotihoidon toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan.

UUTINEN / 18.01.2023

Oma Hämeen omavalvontaohjelman ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman luonnosversiot ovat kommentoitavana

Oma Hämeen omavalvontaohjelman ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman luonnosversiot ovat 12.2.2023 saakka asukkaiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kommentoitavana.

Omavalvontaohjelmassa määritellään, miten hyvinvointialueella varmistetaan laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toteutuminen. Oma Hämeen omavalvontaohjelman luonnos

Oma Hämeen asiakas- ja  potilasturvallisuussuunnitelmassa kuvataan, miten Oma Hämeessä edistetään, kehitetään ja seurataan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Oma Hämeen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman luonnos

Omavalvontaohjelmaa ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa on valmisteltu vuoden 2022 aikana kuntien/kuntayhtymien nimeämistä asiantuntijoista koostuvissa ryhmissä. Lisäksi henkilöstöjärjestöt nimesivät ryhmiin henkilöstön edustajan.

Kommenttien käsittelyn jälkeen omavalvontaohjelma ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma viedään päätöksentekoon lautakuntiin ja aluehallitukseen kevään 2023 aikana.

Voit kommentoida omavalvontaohjelmaa ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa 12.2.2023 saakka osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/BC6141EE0DDD12AE .

UUTINEN / 12.04.2023

Oma Hämeen palvelustrategian luonnos on julkaistu ja avattu keskustelulle 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian luonnos on julkaistu. Luonnoksessa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle Kanta-Hämeessä, asukkaiden palvelutarpeet huomioiden. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen välineenä.  

Yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen edellyttää vahvaa toiminnan yhteensovittamista hallinnossa ja palvelutuotannossa. Lisäksi tarvitaan paljon yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä, mutta myös kuntien kanssa. Sote-uudistuksen tavoitteet eivät täyty, jos kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyneitä palveluita ei kehitetä hyvinvointialueella.  

Kun väestö ikääntyy ja palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat, hyvinvointialueen palveluja tullaan tuottamaan ja käyttämään jatkossa erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt. Siksi palvelustrategian luonnoksessa on vahva tulevaisuusnäkökulma.  
 
Palvelustrategian laatiminen on aloitettu vuoden 2023 alussa. Sen tekemisessä on hyödynnetty aiempaa valmistelua sekä sote-kehittämishankkeiden työtä. Nyt luonnos on lausuntokierroksella, jonka aikana siihen kerätään kommentteja henkilöstöltä, päättäjiltä, kunnilta ja sidosryhmiltä. Aluevaltuusto käsittelee palvelustrategiaa 9. toukokuuta.  

— Palvelustrategiaa on valmistelu hyvinvointialueella hyvässä yhteistyössä eri toimialojen kanssa, toteaa kehittämisjohtaja Teija Suorsa-Salonen. 

Palvelustrategia kokoaa yhteen hyvinvointialueen järjestämät palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat kumppanit. Strategiassa otetaan huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Näiden perusteella määritellään palveluiden verkosto ja pitkän aikavälin investointisuunnitelma.  

Palvelustrategiassa esitetään tavoitteet sekä linjausehdotukset, joilla tavoitteisiin päästään. Palvelustrategian luonnoksessa esitetään palvelurakenteen muutoksia, esimerkiksi uusien ja kustannustehokkaampien palvelumuotojen käyttöönottoa. Myös henkilöstön riittävyyden turvaaminen edellyttää palveluiden verkoston kriittistä tarkastelua. Vastaavasti sähköisten palvelujen ja etäpalvelujen avulla voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelustrategian toteuttaminen edellyttää hallittuja rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi palveluiden verkostossa.

Palvelustrategian luonnos

UUTINEN / 30.05.2023

Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat

Tiesitkö tämän potilasasiamiehestä?

Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen lakisääteiset tehtävät ovat neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lue lisää Valviran sivuilta)

Jos jokin askarruttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa potilasoikeudellisissa kysymyksissä. Tyypillisimmin yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon ja kohteluun liittyviä epäselvyyksiä ja muita koettuja epäkohtia sekä potilasvahinkoasioita. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme kokeneet potilasasiamiehet ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tukena kaikissa potilassoikeudellisissa kysymyksissä. 

Potilasasiamiehen työ edellyttää korkeakoulututkintoa ja työssä tarvitaan vahvaa terveydenhuollon oikeudellisen sääntelyn sekä organisaation tuntemusta. Työ on asiakaslähtöistä ja tärkeää on asiakkaan kunnioittava kohtelu ja hänen oikeuksiensa puolustaminen. 

Asiakkaan kannattaa ottaa potilasasiamiehiimme yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia, eikä yhteydenotoista ei jää merkintää potilasasiakirjoihin. Asiakkaan on hyvä muistaa, että potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisin seikkoihin, eikä siihen, onko kyseessä hoitovahinko. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa asian selvittelyssä.

Oma Hämeen potilasasiamiehet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiamiehinä toimivat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa. Työn parhaiksi puoliksi Tiina ja Kirsi kuvaavat työn vaihtelevuuden ja asiakkaiden kohtaamisen. Jokaisen potilaan asia on yksilöllinen, hänen omansa ja siten työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviltään.

”Asiakkaille haluaisimme toivottaa rohkeutta kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Usein molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamista helpottaa, jos esimerkiksi vastaanottotilanteeseen valmistautuu etukäteen. Ei ole välttämättä huono idea, jos kirjaa muistilapulle asioita, joihin toivoo saavansa vastaanottavalta lääkäriltä vastauksen.”

Potilasasiamiehillä on käytössä takaisinsoittopalvelu (p. 03 629 3204), joka on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-12. Tämän lisäksi voi jättää soittopyynnön tekstiviestillä (p. 045 73965639) tai lähettää sähköpostia (etunimi.sukunimi@omahame.fi).
 

Eräitä selvennyksiä omaisten oikeuksista liittyen läheisen hoitoon

Täysi-ikäisellä potilaalla on oikeus itse osallistua hoitoaan koskevien päätösten tekemiseen. Hän päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Se että on lähiomainen, ei siis yksin riitä terveystietojen saantiin. 

Tilanteissa, joissa potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun (myös tilapäisen) syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on hoitoon ja esimerkiksi jonkin tärkeän toimenpiteen suorittamiselle saatava hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Tavoitteena on, että omaisten mielipiteen avulla saadaan selville, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Omaiset voivat kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen. Tällöin potilasta pyritään hoitamaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena ja yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa. Hoito toteutetaan näin myös silloin, jos läheisten mielipidettä ei saada selville.
Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.

Suostumusta antavilla henkilöillä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi annettavaa tarvittavaa hoitoa.

Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava. Hoidon tulee olla aina lääketieteellisesti perusteltua eli mitä tahansa toivomaansa hoitoa potilaalla ei ole oikeutta saada. DNR-päätös eli päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua potilaan hoitotahtoon. Varsinaisen DNR-päätöksen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Päätöksestä on keskusteltava potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista.

Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitotoimenpiteestä ja hoidosta päätettäessä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muu hoitohenkilökuntaan kuuluva arvioi alaikäisen potilaan kehitystason. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
 

UUTINEN / 02.01.2023

Oma Hämeen toiminta alkanut turvallisesti

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Oma Häme vastaa nyt kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Vuodenvaihteen siirtymä on sujunut rauhallisesti ja suunnitellusti vähäisiä tietojärjestelmien ongelmia lukuun ottamatta. 

Toiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on alkanut rauhallisesti ja suunnitelmien mukaan. Sosiaali- tai terveyspalveluista ei ole raportoitu ongelmista, ja ikäihmisten palveluissakin vuodenvaihteen viikonloppu on sujunut tavanomaisesti. 

Hyvinvointialueen ihka ensimmäinen vauva syntyi 1. tammikuuta kello 3.43 Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Vuoden 2023 ensimmäinen kantahämäläinen on Luodon perheen poikavauva. 
Pelastustoimelle vuodenvaihde oli tavallista viikonloppua kiireisempi, kuten juhlapyhät yleensäkin. Kanta-Hämeen pelastuslaitos hoiti lukuisia liikenteeseen ja tulipaloihin liittyviä tehtäviä, myös ensihoidon henkilökunnalla oli kiirettä.

Tietojärjestelmien ongelmat eivät vaikuta asiakkaiden palveluihin

Viikonloppuna tehty henkilöstön käyttäjätunnusten siirto on vaikeuttanut joidenkin työntekijöiden pääsyä hyvinvointialueen sisäisiin järjestelmiin. Tekniset ongelmat eivät kuitenkaan vaikuta potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn eivätkä asiakaspalveluun. Lisäksi yksittäisten asiakkaiden sosiaalitukien maksatuksessa on havaittu tietojen siirtoon liittyviä virheitä. Ongelma on korjattu maanantain aikana, ja maksatus on suoritettu onnistuneesti. 

Palvelut löytyvät tutuista paikoista

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 Kanta-Hämeen 11 kunnalta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle. 

Palvelut, palvelupisteet ja puhelinnumerot eivät ole muuttuneet vuodenvaihteessa, mutta hyvinvointialueen työntekijöiden sähköpostit ovat nyt muotoa etunimi.sukunimi@omahame.fi.  Terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut jatkavat vastaanottoa tutuissa tiloissa. Myös pelastuslaitoksen palvelut jatkuvat entisellään.

Hyvinvointialueen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.omahame.fi. Heti aluksi sivuilta ei löydy tietoa kaikista palveluista, mutta niitä täydennetään jatkuvasti. Alkuvuoden ajan tiedot sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista löytyvät vielä kuntien, kuntayhtymien sekä pelastuslaitoksen sivuilta.

Vuodenvaihteessa lähes 7 000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen, ja Oma Hämeestä tuli maakunnan suurin työnantaja.

UUTINEN / 03.01.2023

Oma Hämeen verkkosivujen ensimmäinen versio julkaistu

omahame.fi-sivuille kootaan tiedot Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluista sekä asioinnista. Sivusto ei ole vielä valmis, vaan tietoja täydennetään pitkälle alkuvuoteen. 

Luet parhaillaan Oma Hämeen uusien verkkosivujen ensimmäistä versiota. Sivuilla on alkuvaiheessa paljon puutteita, minkä vuoksi asukkaita ohjataan linkeillä vielä kuntien ja kuntayhtymien nykyisille sivuille. Ohjaus on voimassa siihen asti, kunnes sivuille saadaan koottua palvelut riittävän kattavasti.

Palvelumme-otsikon alle on koottu palvelut aihepiireittäin. Palvelujen sivuilta löytyvät linkit kuntien ja kuntayhtymien sivuille. Palvelut, palvelupisteet tai puhelinnumerot eivät ole muuttuneet vuodenvaihteessa. Terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut jatkavat vastaanottoa tutuissa tiloissa. Myös pelastuslaitoksen palvelut jatkuvat entisellään.  

Hyvinvointialueen työntekijöiden sähköpostit ovat nyt muotoa etunimi.sukunimi@omahame.fi. Voit lukea lisää vuodenvaihteen muutoksista tästä tiedotteesta.

Henkilöstöviestintä on keskitetty intraan

Asioinnin tueksi -otsikon alta löydät tietoa esimerkiksi palveluseteleistä, asiakasmaksuista sekä asiakkaan oikeuksista. Valmisteluajan sivuilta tuttu Henkilöstölle-osio on siirtynyt hyvinvointialueen intraan, jonne on nyt keskitetty Oma Hämeen henkilöstöviestintä.

Kanta-Hämeen keskussairaalan sivut palvelevat entiseen tapaan – erikoissairaanhoidon tiedot löytyvät yhä sieltä. Samoin Ahveniston sairaalan eli Assi-hankkeen sivusto jatkaa entisellään. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sivustot ovat edelleen käytettävissä palvelutiedon etsimiseen. Pelastuspalvelujen tiedot löytyvät puolestaan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sivuilta. Linkit kaikkiin näihin sivustoihin sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sivuille löytyvät helposti etusivultamme.

Aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouspäivämäärät sekä linkit esityslistoihin ja pöytäkirjoihin löytyvät Tietoa meistä -otsikon takaa Päätöksenteko-sivulta. Kokousten päätökset uutisoidaan Ajankohtaista-osiossa. 

Yhteystiedot-sivulta löytyvät tällä hetkellä hyvinvointialueen johdon ja hallinnon (aiemmin valmistelutoimisto) henkilöiden, sote-hankkeiden työntekijöiden ja aluevaltuutettujen yhteystiedot. Muun henkilöstön yhteystiedot löytyvät kuntien ja kuntayhtymien sivuilta. Yhteystiedoista löytyvät myös hyvinvointialueen laskutustiedot sekä listaus kirjaamoista.

Asukkaat pääsevät mukaan kehitystyöhön

Sivuston kehittämistyössä ja rakenteen suunnittelussa on otettu huomioon viime vuonna tehdyn asukaskyselyn tuloksia. Sivustoa rakennetaan edelleen. Esimerkiksi palvelujen ja asiointitapojen rakennetta ja sisältöä täsmennetään vielä kevään 2023 aikana hyvinvointialueen toimintamallien yhtenäistymisen myötä. 

Asukkailla on mahdollisuus osallistua verkkosivujen kehittämiseen kevään aikana. Tällä hetkellä sivuista voi jättää palautetta palautelomakkeella. Sen kautta jätetyt palautteet ovat anonyymejä eikä niihin tässä vaiheessa vastata. Vuonna 2022 toteutetussa asukaskyselyssä ilmoittautuneisiin verkkosivujen testaajiin otetaan yhteyttä kevään aikana, kun sivusto ja sen toiminnallisuuksien kehittäminen on saatu testauksen näkökulmasta sopivaan vaiheeseen. 

Lisätietoja: projektipäällikkö Karoliina Kärkkäinen, karoliina.karkkainen@omahame.fi, p. 040 630 4440

/ 01.02.2023

Omais- ja perhehoitajien palkkioiden maksussa on virheitä – hyvinvointialue korjaa puutteet mahdollisimman nopeasti

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toinen palkanmaksupäivä oli 31. tammikuuta. Tällöin maksettiin määräaikaisten työntekijöiden palkkojen lisäksi omais- ja perhehoitajien palkkioita, joissa on havaittu puutteita.

Tiistain maksatuksessa on ollut mukana noin 1 600 omaishoitajaa, sijaisomaishoitajaa sekä ikääntyneiden ja/tai vammaisten perhehoitajaa. Oma Häme on maksanut palkkioita omais- ja perhehoitajille myös 15. tammikuuta. 

Palkkioiden saajia on eniten Hämeenlinnan seudulla. Virheitä tai puutteita on tunnistettu 31.1. palkanmaksussa alle sadalla, eli 5-7 prosentilla palkkioiden saajista. Yksittäiset omais- tai perhehoitajat ovat jääneet kokonaan ilman palkkiotaan. Joillakin on ollut puutteita kulukorvauksien ja matkakorvauksien maksussa. Lisäksi joidenkin hoitajien palkkioista on pidätetty liikaa veroa. 

Virheitä ja puutteita korjataan käsin parhaillaan ja puuttuvat palkkiot maksetaan mahdollisimman nopeasti.  Virheet johtuvat järjestelmäteknisistä ongelmista sekä siitä, etteivät omais- ja perhehoitajien tiedot ole siirtyneet oikein kunnista. Vastuu omais- ja perhehoidon järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023. 

Hyvinvointialue pahoittelee virheitä ja niistä mahdollisesti aiheutunutta haittaa. Pyydämme ottamaan yhteyttä puuttuvien tai virheellisten palkkioiden korjaamiseksi seuraavasti:

Hämeenlinnan seutu (Hämeenlinna, Janakkala, Hattula):
sähköpostilla: vammaispalvelut.hameenlinna@omahame.fi
puhelimitse: Katriina Mehtonen, p. 050 471 7149 (omaishoitajat) ja Minna Järvinen, p. 050 594 2174

Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä):
Alle 65-vuotiaiden omaishoito: Viivi Vehmas, puh. 050 581 1420, viivi.vehmas@omahame.fi

Ikäihmisten omaishoito: Tarja Rajahalme-Tahvanainen, puh. 03 4191 6148, tarja.rajahalme-tahvanainen@omahame.fi 

Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki):
Mervi Halme, puh. 050 500 1978, mervi.halme@omahame.fi

UUTINEN / 10.03.2023

Omaolo-palvelun käyttö laajenee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella suun terveydenhuoltoon

Omaolon palvelukokonaisuuteen on alkuvuonna saatu tärkeä lisäys. Oirearvioiden lista täydentyi vaihtoehdolla ”Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma”. Uusi oirearvio toimii samalla periaatteella kuin jo olemassa olevat 16 muuta oirearviota.  

–  Kun asiakas tekee hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvion, hän saa arvion hoidon tarpeen kiireellisyydestä ja kirjalliset ohjeet asiointiin. Jatkossa palvelua laajennetaan siten, että oirearvion voi lähettää ammattilaiselle käsittelyyn, kertoo suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila Oma Hämeestä. 

Omaolo-palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa on osa sähköisten palvelujen kehittämistä ja laajentamista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

–  Omaolo lisää asiakkaan mahdollisuuksia. Suun terveydenhuollon palveluihin soiton sijasta asiakas voi asioida Omaolossa viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta, muistuttaa Omaolo-pääkäyttäjä Hanna Aalto. 

Oirearvio on rakennettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 

Kaikki oirearviot löytyvät osoitteesta www.omaolo.fi. Kanta-Hämeessä ovat käytössä nämä arviot: 

• Alaselkäkipu tai -vamma 

• Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma 

• Hengitystietulehdus 

• Koronavirustaudin oirearvio 

• Korvan kipu tai lukkoisuus 

• Kurkkukipu tai nieluoire 

• Närästys 

• Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma 

• Peräaukon seudun oire 

• Polven oire tai vamma 

• Päänsärky 

• Ripuli 

• Seksitautiepäily 

• Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus 

• Virtsatietulehdus 

• Yleinen oirekysely 

• Yskä 

Hattulassa on toistaiseksi käytössä vain koronavirustaudin oirearvio. 

Lisätietoja: 

Hanna Aalto, Omaolo-pääkäyttäjä, p. 050 324 8244, hanna.aalto@omahame.fi 

Omaolo on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Omaolossa voit mm. aloittaa hyvinvointivalmennuksen tai saada kattavan arvion terveydentilastasi tekemällä sähköisen terveystarkastuksen. Palvelu on käytössä noin neljän miljoonan asukkaan alueella Suomessa. Omaolon on MDR-vaatimusten mukainen CE-merkitty lääkinnällinen laite. DigiFinland on laitteen valmistaja. Palvelu löytyy osoitteesta www.omaolo.fi.

UUTINEN / 24.04.2023

Tilapäinen käyttökatko Omaolo-palvelussa 25.4.2023

Omaolo-palvelussa on tilapäinen käyttökatko 25.4.2023 00.00–08.00 versiopäivityksen vuoksi. Jos tunnet olosi todella heikoksi tai epäilet olevasi vakavasti sairas, ole yhteydessä päivystysapuun p.116117. Hätätilanteessa soita 112.

UUTINEN / 16.05.2023

Palvelimen huoltotyö aiheutti Lifecaren häiriön viime perjantaina

Lifecare-potilastietojärjestelmässä ilmeni perjantaina 12. toukokuuta häiriö, joka hidasti paikoin potilastyötä Oma Hämeessä. Muutaman tunnin kestänyt häiriö koski sekä Kanta-Hämeen aluetta että Forssan kantaa. Häiriö aiheutui palvelimen huoltotöistä, jotka eivät olleet palvelutoimittaja Tietoevryn vastuulla. 

Hoitohenkilökunta käsittelee alkuviikon aikana niitä kiireettömiä asioita, jotka jäivät perjantaina häiriön vuoksi hoitamatta.

UUTINEN / 12.05.2023

Häiriö potilastietojärjestelmä Lifecaressa on ohi

Häiriö Lifecare-potilastietojärjestelmässä on saatu korjattua perjantaina iltapäivällä. Järjestelmä kaatui perjantaina puolen päivän aikaan koko Kanta-Hämeen alueella ja myös Forssan tietokannassa oli häiriöitä. Asiaa selviteltiin kriittisenä Tiedon kanssa.

Häiriö hidasti paikoin asiakkaiden hoitoa. Hoitohenkilökunta palaa ensi viikon alussa niihin kiireettömiin asioihin, jotka jäivät perjantaina häiriön vuoksi hoitamatta.

UUTINEN / 20.03.2023

Raskauden ehkäisyn palvelupolku on julkaistu – asiakkaita ja ammattilaisia varten

Palvelupolku on digitaalinen info asiakkaalle sekä työn tuki ammattilaiselle. Tavoitteena on kasvattaa asiakkaiden tietoja raskauden ja seksitautien ehkäisystä sekä ehkäisypalveluista ja parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. 

Raskauden ehkäisyyn liittyvien asioiden lisäksi palvelupolku sisältää tietoa seksitaudeista, niiden ehkäisystä, seksitautitesteistä ja seksitautien hoidosta. Polku perustuu raskauden ehkäisyn ja seksitautien käypähoitosuosituksiin. 

Palvelupolkua ovat olleet tekemässä niin kantahämäläiset nuoret kuin ehkäisytyötä tekevät ammattilaiset. Nuorten toiveesta polulle liitettiin myös videoita. 

– On hienoa, että hajallaan olleet tiedot on nyt saatu koottua yhteen paikkaan. Polku toimii erittäin hyvin myös mobiilissa, iloitsee maksuttoman ehkäisyn suunnittelija Outi Koskinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeesta. 

Palvelupolku on rakentunut osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokonaisuutta. Se palvelee kuitenkin kaiken ikäisiä raskauden ja seksitautien ehkäisyä tarvitsevia asiakkaita. 

Palvelupolku täydentyy ja päivittyy käytöstä saatujen kokemusten ja kommenttien perusteella. Asiakkaiden palvelutarpeet varmasti muuttuvat, polku on valmis muuttumaan myös. 

Jos tarvitset raskauden ja / tai seksitautien ehkäisyä, siirry palvelupolulle tästä. 

Kanta-Hämeessä maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille 

Kaikki Kanta-Hämeessä asuvat tai opiskelevat, alle 25-vuotiaat nuoret ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn. 

Maksuton ehkäisy sisältää kierukat ja ehkäisykapselit, kondomit, e-pillerit, ehkäisylaastarit ja -renkaat sekä tarvittaessa vastaanottokäynnit terveydenhuollon ammattilaisella. Ehkäisyvastaanotoilla henkilökunta auttaa nuorta valitsemaan juuri hänelle sopivan ehkäisyn. 

Lisätietoja: 

Outi Koskinen, maksuttoman ehkäisyn suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, p. 050 592 6562, outi.koskinen@omahame.fi 

Oma Hämeessä jo käytössä olevat palvelupolut löydät täältä.

UUTINEN / 23.01.2023

Riihimäen asemanseudulle suunnitellaan uutta modernia sote-keskusta – keskukseen sijoitettaisiin nykyinen sairaala ja terveyskeskus

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat käynnistäneet esiselvityksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Riihimäen asemanseudulle.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat käynnistäneet esiselvityksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen sijoitettaisiin Riihimäen nykyisen sairaalan ja Penttilänkadun terveyskeskuksen toiminnot. 

— Kyseessä on alustava suunnitelma. Se annettiin aluehallitukselle tiedoksi tänään ja aloitamme esiselvityksen, jonka jälkeen tehdään virallinen päätös hankkeen käynnistämisestä, sanoo hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen.

— Uuden modernin sote-keskuksen sijoittaminen kaupungin ytimeen ja palveluiden kokoaminen saman katon alle parantaa palveluiden saavutettavuutta ja laatua. Asemanseudun erinomaiset joukkoliikenneyhteydet auttavat meitä luomaan vetovoimaisen työpaikan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy tulevina vuosina, Naukkarinen jatkaa.

Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho näkee uuden sote-keskuksen merkittävänä kaupungin elinvoimaa vahvistavana hankkeena. 

— Uuden sote-keskuksen rakentaminen tuo lisää vauhtia kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Asemanseudusta on tarkoitus luoda maakunnan merkittävä työpaikkakeskittymä. Sijoittamalla sinne myöhemmin vapaa-ajan, yritystoiminnan ja kulttuurin palveluja synnytetään asemanseudusta kaikkina vuorokauden aikoina elävä kaupunkikeskus. Tämä heijastuu myönteisesti myös kivijalkakeskustamme palveluihin, visioi Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.

Sote-keskus on Ehon mukaan tärkeä ankkuri-investointi asemanseudun kehittämisessä. Nyt suunniteltu hanke on linjassa asemanseudun yleissuunnitelman kanssa ja toteutuessaan konkretisoi myös tuoreen kaupunkistrategian vastustamaton vartin kaupunki tavoitetta tiiviistä, ekologisesti kestävästä ja saavutettavasta kaupunkirakenteesta. 

Riihimäen nykyinen sairaalarakennus on rakennettu 1960-luvulla. Sairaalatoiminnot vaatisivat lähiaikoina nykyisen rakennuksen mittavaa peruskorjaamista. 

— Uudisrakentaminen mahdollistaa muun muassa tilatehokkuuden parantamisen ja  käyttökustannusten alentamisen. Suunnitelmissa on, että rakennushankkeesta vastaisi yksityinen taho, jonka vuokralaisena hyvinvointialue tulisi tiloissa toimimaan, Naukkarinen kertoo. 

Sote-keskukselle suunniteltu tontti sijaitsee radan varressa Peltosaaren kaupunginosassa. Tontti on Riihimäen kaupungin omistuksessa. 

UUTINEN / 17.02.2023

Saattohoito toteutuu Kanta-Hämeessä yhä paremmin - palliatiivinen kotisairaalahanke tuo asiantuntijat kotiin

Vuoden maakunnassa toiminut palliatiivinen keskus on selkeyttänyt saattohoitoa tarvitsevien hoitopolkua sekä lisännyt henkilöstön yhteistyötä ja koulutusmahdollisuuksia.

Vuoden alussa käynnistyi palliatiivinen kotisairaalapilotti Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama pilotti on osa valtakunnallista FINPALL-hanketta (2021-2023), jonka on tarkoitus parantaa palliatiivisen hoidon palveluiden laatua ja saatavuutta. Kanta-Hämeen alueella hankkeen päätavoitteita ovat palliatiivisen kotisairaalatoiminnan kehittäminen, palliatiivisen keskuksen kehittäminen sekä oirehoidon osaamistason nostaminen koko hyvinvointialueella.

Palliatiivinen kotisairaala mahdollistaa erityistason palliatiivista hoidon potilaan kotona. Oirehoidon erikoiskoulutuksen käyneet lääkäri ja sairaanhoitaja tekevät kotikäyntejä sekä suunnittelevat potilaan ja hänen läheistensä kanssa jatkohoidon. Tarkoituksena on, että kotisairaalan hoidon turvin potilas saa olla kotona mahdollisimman pitkään tai jopa kuolemaan asti. 

Pilotti toteutetaan palliatiivisen keskuksen ja Hämeenlinnan akuutin kotisairaanhoidon yhteistyönä. Virka-ajan ulkopuolella tukiosastona toimii Koivikko-koti. Saattohoitoa tarjoava Koivikko-koti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa ja toimii nyt Oma Hämeen sidosyksikkönä.

Koivikko-kodilla on merkittävä rooli hyvinvointialueen henkilöstön neuvonnassa ja tukemisessa. 
— Koivikko-kodin koko henkilöstö on erityiskoulutettua tehtäväänsä ja konsultointi onnistuu 24/7.  Palliatiivista kotisairaalapilottia ei olisi pystytty toteuttamaan ilman Koivikko-kodin osallistumista, toteaa osastonylilääkäri Nina Hanni Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiiviselta poliklinikalta.

Pilottihankkeessa on tarkoitus kartoittaa palliatiivisen kotisairaalahoidon tarvetta kolmen kunnan alueella. Lisäksi hankkeessa luodaan toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää jatkossa alueellisen kotisairaalan kehittämisessä. 

Palliatiivisen keskuksen ensimmäinen toimintavuosi takana

Kanta-Hämeen palliatiivinen keskus on toiminut nyt vuoden. Keskuksen perustivat yhteistyösopimuksella vuoden 2022 alussa Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen poliklinikka sekä saattohoitokoti Koivikko-koti. Keskuksen henkilöstö on tehnyt Kanta-Hämeessä runsaasti yhteistyötä ja toimintatapoja kehittävää työtä hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuuden eteen. 

Koivikko-kodin toimitusjohtaja Riikka Grå toteaa, että ensimmäisen toimintavuoden jälkeen potilaan hoitopolku on selkeämpi ja alueen osaajat tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä. 

— Tietoisuus palliatiivisen potilaan hoitopolusta on kasvanut ammattilaisten keskuudessa. Potilaan ohjaamisessa saattohoitoon on kuitenkin vielä kehitettävää. Koivikko-kodille tulee ajoittain edelleen lähetteitä niin myöhään, ettei potilas ehdi enää siirtyä ja saattohoidon paikkoja saattaa olla tyhjänä useita. Koivikko-kodista järjestyy usein paikka kuitenkin saman päivän tai lähipäivien aikana, kertoo Grå. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat eivät tarvitse maksusitoumusta Koivikko-kotiin. Hoitava lääkäri voi tehdä lähetteen saattohoitoon sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Tärkeintä on, että potilas pääsee saattohoitoon ajoissa. 

Palliatiivinen keskus sai viime syksynä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä suorittavien lääkäreiden koulutusoikeuden. Lääkäri voi tehdä harjoitteluaan sekä poliklinikalla että Koivikko-kodilla. Keskus järjestää koulutusta myös hoitotyön ammattilaisille. 

— Voimme kouluttaa oman alueen ammattilaisia siten, että osaaminen jatkossa lisääntyy Kanta-Hämeessä ja että potilaalla on asiantuntija yhä useammin hoitavassa tiimissä, iloitsee osastonylilääkäri Nina Hanni.

Mitä palliatiivinen hoito on?

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito tarkoittaa kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sillä pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua. Palliatiivinen hoitolinjaus tehdään, kun sairauden kulkuun ei voida enää olennaisesti vaikuttaa. Hoito voi kestää kuukausia, joskus jopa vuosia.  

Saattohoitopäätös tehdään silloin, kun kuolema on odotettavissa lähipäivinä tai -viikkoina. Saattohoitopäätöstä ei kannata pelätä, se mahdollistaa valmistautumisen kuolemaan läheisten kanssa sopivassa hoitoympäristössä. 

Lisätietoja: Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen poliklinikan osastonylilääkäri Nina Hanni, p. 040 559 8154 (nina.hanni@omahame.fi) ja Koivikkosäätiö sr:n Koivikko-kodin toimitusjohtaja Riikka Grå, p. 045 889 3844 (riikka.gra@koivikko-koti.fi)

UUTINEN / 15.02.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan maskisuositus muuttuu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pandemia- ja kriisivalmiuden johtoryhmä teki kokouksessaan 9.2.2023 muutoksia maskien käyttöohjeisiin.

Covid-19-epidemiatilanteen laantuessa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ei enää käytä suunenäsuojusta kaikissa vastaanottotilanteissa. Poliklinikoilla ja avohoidon vastaanotoilla maskia käytetään jatkossa vain vaikeasti immuunipuutteisten hoidossa. Maskia käytetään toistaiseksi aiempaan tapaan potilaan lähihoidossa päivystyksissä ja somaattisilla vuodeosastoilla ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä kotihoidossa.

Hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuville suositellaan maskin käyttöä terveydenhuollon tiloissa aina, kun mahdollista.

UUTINEN / 30.05.2023

STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 1.6.2023

Tausta                                

Lasten ja aikuisten valtakunnalliset kiireellisen hoidon kriteerit on julkaistu 2020. Koronapandemian vuoksi ohjeiden käyttöönotto on viivästynyt käytännön syistä eri puolilla maata. Nyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialalla on tehty päätös, että STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön koko maakunnan alueella sekä puhelimitse että ns. paikan päällä tehtävissä hoidon tarpeen arvioinneissa. Kriteerien käyttöön ottamisella tavoitellaan yhtä sote-uudistuksen keskeisintä tavoitetta: tasapuolista ja yhdenvertaista hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia.
 

Valtakunnalliset kriteerit

                      Kiireellisen hoidon kriteeristö perustuu näyttöön ja ison asiantuntijaryhmän näkemyksiin hoidon kiireellisyydestä. Kriteeristö on käytettävissä maakunnassa terveydenhuollon ammattilaisille.  Kiireellisen hoidon kriteeristö huomioi potilaan iän ja oireen. Lapsen ikä huomioidaan ikäluokissa 0–3 kk, 3–12 kk, 1–6 v ja 7–15 v. Aikuisilla ja lapsilla on siis omat ohjeistonsa, jonka mukaan ohjataan hoitoon. Pilvipohjainen ohjelmisto myös muistuttaa asioista, jotka asian kohdalla pitää huomioida. Iän ja oireen perusteella ammattilainen tekee arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Kiireellisyys luokitellaan seuraavasti: soitto 112, ohjataan päivystykseen 24/7, ohjataan päivystykseen, mutta ei yöllä, ohjataan kiirevastaanotolle 1–3 vrk, ohjataan kiireettömään ajanvaraukseen 4–7 vrk ja neuvonta/kotihoito. Hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan myös potilaat aiemmat sairaudet ja ammattilaisella on käytössään potilastietojärjestelmän tiedot.
 

Yhteinen toimintatapa

Kriteeristö käyttöön ottamisella pyritään kantahämäläisten asukkaiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Aiemmin toimipisteissä on ollut kirjavia käytäntöjä ja esim. päivystykseen on ohjattu potilaita, joiden kiireellisyys ei olisi sitä vaatinut. Päivystys on osittain ruuhkautunut tästä syystä esim. viime kesänä. Myös KHKS päivystyksessä aletaan noudattamaan 1.6.2023 alkaen samaa kiireellisyysluokitusta ja sieltä ohjataan luokituksen mukaisesti potilaita tarvittaessa kiirevastaanotoille tai kiireettömään ajanvaraukseen.

UUTINEN / 01.03.2023

Suora yhteys fysioterapeutin palveluihin – Janakkalassa alkaa kokeilu

Janakkalassa alkaa ensi viikolla kokeilu, jossa asiakas voi terveydenhuoltopalveluihin soittaessaan valita suoran tien fysioterapeutille. Asiakas saa siis ilman välikäsiä yhteyden ammattilaiseen, joka kykenee parhaiten vastaamaan hänen tarpeeseensa tai terveyteen liittyvään huoleen. 

7.3.2023 käynnistyvässä suoravastaanoton pilottimallissa asiakas pääsee valitsemaan jo yhteydenottovaiheessa fysioterapeutin palvelun. Asiakas soittaa tuttuun omahoitajan numeroon, jonka takaisinsoittovalikkoon on lisätty oma kohtansa lihas- ja niveloireisille. Kun esimerkiksi selkä- tai olkapääkivuista kärsivä asiakas valitsee tämän vaihtoehdon, hänen puhelunsa ohjautuu fysioterapeutin takaisinsoittojonoon. Kokeilu palvelee tässä vaiheessa janakkalalaisia. 

Suoravastaanottokoulutuksen suorittanut fysioterapeutti voi ohjata ja neuvoa asiakasta puhelimessa tai kutsua hänet lähivastaanotolleen. Pilotin myötä otetaan käyttöön myös fysioterapeutin chat-palvelu, jonka avulla asiakas voi tunnistautumattomanakin kysyä tai keskustella terveyteen liittyvästä huolesta. Chat-yhteydenoton voi tarvittaessa muuttaa tunnisteiseksi ja videovälitteiseksi etävastaanotoksi. Näin fysioterapeutti voi tarkemmin tutkia ja arvioida asiakkaan tilanteen. 

Malli on Suomessa julkisella sektorilla ainutlaatuinen. Tavallisesti hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin, mutta nyt hoidon tarpeen arvioi fysioterapeutti, joka on tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntija. 

–  Asiakkaalle tulee siis useita eri vaihtoehtoja asioimiseen, ja etävastaanottomahdollisuuden vuoksi hänen asiansa saattaa ratketa jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Fysioterapeutilla on lisäksi koko ajan konsultaatioyhteys lääkäriin, ja asiakas ohjataan tarvittaessa lääkäriin tai sairaanhoitajalle, kertovat kuntoutuksen suunnittelijat Tarja Saari ja Harri Lepänkoski Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta. 

–  Fysioterapeutti ohjaa asiakasta kivun hoidossa ja tarpeen vaatiessa reseptivapaiden kipulääkkeiden käytössä. Hänellä on lisäksi oikeus kirjoittaa sairauslomaa enintään viisi vuorokautta, lisää kuntoutuksen asiantuntija Päivi Kallio. 

Suoravastaanottomalli parantaa palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Kun asiakas pääsee nopeasti keskustelemaan kuntoutuksen ammattilaisen kanssa asiastaan ja saa henkilökohtaiset ohjeet oireiden helpottamiseksi, riski vaivan pitkittymiseen vähenee. 

Pilotti kestää kuusi kuukautta ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Jos malli osoittautuu toimivaksi, tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa se koko hyvinvointialueelle. Kokeilu on tulosta Hyvä vastaanotto -hankkeen kehittämistyöstä. 

Lisätietoja: 

Päivi Kallio, kuntoutuksen asiantuntija, paivi.kallio@omahame.fi, 050 569 2022 

Harri Lepänkoski, kuntoutuksen suunnittelija, harri.lepankoski@omahame.fi, 040 571 7610 

Tarja Saari, kuntoutuksen suunnittelija, tarja.saari@omahame.fi, 03 680 1394 

UUTINEN / 03.04.2023

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus päättyy Oma Hämeen yksiköissä 15.4.2023

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus päättyy Oma Hämeen yksiköissä 15.4.2023

Covid-19-virukseen liittyvä sairaalakuormitus on pysynyt matalana vuodenvaihteesta lähtien. Myös influenssa- ja RS-virusepidemiahuippu koettiin jo alkuvuodesta. Sote-yksiköissä ilmenneet tartuntaryppäät ovat olleet pieniä ja liittyneet yleensä huonetoverilta saatuun tartuntaan.

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus kaikissa potilas- ja asukaskontakteissa Covid-19-viruksen ja muiden hengitystievirusten leviämisen ehkäisemiseksi päättyy Oma Hämeen sote-yksiköissä 15.4.2023. Yksiköissä voi olla omia, potilasryhmä- tai potilaskohtaisia ohjeita voimakkaasti immuunipuutteisten potilaiden hoitoon.

Henkilökunta käyttää suu-nenäsuojusta tavanomaiseen tapaan esimerkiksi leikkaustoiminnassa, hengitystieinfektiopotilaita hoidettaessa sekä kun on vaarana altistua eriteroiskeille.

Vierailut sote-yksiköissä

Sote-yksiköissä ei tule vierailla oireilevana. Vierailijat käyttävät suu-nenäsuojusta asukkaan/potilaan omassa huoneessa mikäli asukas/potilas sitä toivoo. Henkilökunta ohjaa vierailijoita käsihygienian toteuttamisessa ja tarvittaessa suojainten käytössä. 

UUTINEN / 09.05.2023

Taloudellisen tuen yksikkö aloitti Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Taloudellisen tuen yksikkö on aloittanut toimintansa Oma Hämeessä. Yksikköön voi soittaa aina, kun raha-asiat askarruttavat, niissä on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. 

Taloudellisen tuen yksikössä tehdään täydentävän toimeentulotuen päätöksiä, myönnetään hakemuksesta sosiaalista luottoa sekä hoidetaan kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen välitystilit. 

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen päällikkö Katri Pellinen näkee uudessa yksikössä merkittäviä parannuksia apua tarvitseville. 

– On hienoa, että Kanta-Hämeessä on talouden asioihin keskittynyt yksikkö, josta saa apua ja neuvoja taloudellisissa asioissa. Lisäksi meillä on nyt mahdollisuus myöntää sosiaalista luottoa, mikä on erinomainen parannus entiseen luotottomaan tilaan, Pellinen sanoo. 

– Nyt kaikilla on Oma Hämeen alueella mahdollisuus myös sähköiseen toimeentulotukiasiointiin.

Yksikössä työskentelee kaksi sosiaaliohjaajaa ja yhdeksän palvelusihteeriä. Taloudellisen tuen neuvonnan puhelinnumero on 03 629 6570. Sosiaalihuollon ammattilaiset vastaavat puhelimeen maanantaista torstaihin kello 9–12 ja kello 13–15 sekä perjantaisin kello 9–12. 

Toimeentulotuki, sosiaalinen luotto ja välitystilit  

Taloudellisen tuen yksikköön ohjautuvat kaikki hyvinvointialueelle tulevat toimeentulotukihakemukset, ja siellä tehdään täydentävän toimeentulotuen päätökset. Mikäli tukea hakeva asiakas tarvitsee sosiaalihuollon palveluja tai ehkäisevää toimeentulotukea, yksikön työntekijät ohjaavat hakemuksen ja asiakkaan sosiaalityön piiriin.  

Toimeentulotukea haetaan aina ensin Kelasta (perustoimeentulotuki) ja vasta sen jälkeen hyvinvointialueelta taloudellisen tuen yksiköstä.  

1.8.2023 alkaen hyvinvointialue voi myöntää sosiaalista luottoa. Sosiaalisen luoton hakemukset osoitetaan taloudellisen tuen yksikköön, jossa ne käsitellään. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi kriisitilanteissa, talouden tasapainottamisessa tai kodin hankintoja varten.

Sosiaalinen luotto on lakisääteinen palvelu, jonka avulla pyritään ehkäisemään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Luotto on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pienituloisuuden tai vähävaraisuuden vuoksi voi saada muuta kohtuuehtoista luottoa, mutta joilla on kuitenkin mahdollisuus suoriutua takaisinmaksusta. 

Välitystili on sosiaalitoimen palvelu, jossa asiakas antaa raha-asiansa sosiaalitoimen hoidettavaksi tilanteessa, jossa hänellä on vaikeuksia hallita rahankäyttöään. Välitystilin tarkoituksena on turvata asuminen ja toimeentulo sekä ehkäistä lisävelkaantumista. 

Aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus  

Muissa kuin taloudellisissa asioissa voi olla yhteydessä aikuissosiaalityön neuvontaan.  

Jos avun tarve on erittäin kiireellinen, tulee soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen, jonka numerosta 03 629 6560 vastataan 24/7.  

UUTINEN / 29.05.2023

Talous ja hankinnat esillä aluehallituksen seminaarissa

Aluehallitus kokoontui maanantaina ennen varsinaista kokoustaan seminaariin Hämeenlinnaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Päivänä aikana esillä olivat muun muassa hyvinvointialueen varautuminen ja valmissuunnittelu. Lisäksi aluehallitus pohti sote-keskusten roolia ja puhui taloudesta. 

Aluehallitus keskusteli vilkkaasti hyvinvointialueen hankinnoista ja niiden strategisista ulottuvuuksista. Aluehallitus kävi keskustelua siitä, miten hankinnat kytkeytyvät ekologisuuteen, innovatiivisuuteen ja paikallisiin yrittäjiin. Hankintojen valmistelussa aluehallitus haluaa painottaa tarvelähtöisyyttä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. 

Aluehallitus kävi lisäksi läpi tasapainottamisohjelman vaatimia muutoksia sekä muutostalousarvioon vaikuttavia asioita. Muutostalousarvioon vaikuttavat merkittävästi palkkaharmonisaatio sekä valtion rahoitus ja sen epävarmuus. Aluehallitukselle esiteltiin hyvinvointialueen talouteen liittyviä epävarmuustekijöitä – näitä ovat esimerkiksi inflaatio ja hinnankorotukset, investointeihin liittyvät riskit ja henkilöstön saatavuus. 

– Lisäksi seminaarissa käytiin keskustelua mahdollisesta organisaation päivityksestä. Osa toimialajohtajistahan on määräaikaisissa virkasuhteissa ja alkujaankin tämän vuoden toiminta käynnistyi aloittavalla organisaatiolla. Tästä aluehallitus päättää vielä ennen kesälomakautta, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Investointisuunnitelmalle hyväksyntä

Seminaarin yhteydessä aluehallitus piti toukokuun viimeisen kokouksensa. Aluehallitus hyväksyi täsmennykset hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan vuosille 2024–2027. Täsmennetty investointisuunnitelma toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle toimielimien käsittelyn jälkeen. Investointisuunnitelma täsmentyy vielä, kun valtioneuvosto myöntää Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Lopullinen investointisuunnitelma käsitellään syksyllä osana talousarvioprosessia.

Oma Hämeen ensimmäisen investointisuunnitelman (vuodet 2023–2026) lähtökohtana oli toiminnan häiriötön siirtyminen hyvinvointialueelle sekä välttämättömimmät investoinnit, joilla turvattiin asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Vuosien 2024–2027 investointisuunnitelman taustalla ovat osin samat lähtökohdat, mutta täsmennyksessä on huomioitu palveluiden muutostarpeet sekä strategian ja tasapainottamisohjelman toimeenpano.

Investointisuunnitelman merkittävin osakokonaisuus on Ahveniston sairaala -hanke, jonka arvioitu osuus vuosien 2024–2027 investointisuunnitelmasta on noin 237 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä lähivuosien rakennusinvestointi liittyy Riihimäen sairaalaan. Sen korjauksen laajuus ja aikataulu tarkentuvat, kun selvitykset Riihimäen mahdollisesta uudesta sote-keskuksesta valmistuvat.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi Oma Hämeen olevan tietoturva- ja tietosuojapolitiikan, joka määrittelee tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat tavoitteet, periaatteet, vastuut ja toimintatavat, jotka ovat lähtökohtana sille, että hyvinvointialue voi täyttää lakisääteiset vastuunsa rekisterinpitäjänä. Nyt hyväksytty politiikka koskee hyvinvointialueen johtoa, luottamushenkilöitä ja henkilöstöä. 

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 5. kesäkuuta. 

UUTINEN / 27.01.2023

Tammikuun lopun palkanmaksussa on ennakoitavissa häiriöitä

Määräaikaiset työntekijät saavat 31. tammikuuta peruspalkkansa normaalisti. Työaikakorvausten ja hälytysrahojen maksuissa on joitakin puutteita.

Oma Häme maksaa määräaikaisten työntekijöiden palkan tiistaina 31. tammikuuta. Samana päivänä maksetaan myös vuorolisiä ja hälytyskorvauksia. Henkilöstöhallinnon tietoon on tullut perjantain alkuiltapäivään mennessä erilaisia puutteita ja virheitä, jotka pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

Oma Hämeessä työskentelee määräaikaisina noin 800 työntekijää, joiden palkkapäivä on 31. tammikuuta. Tiistaina maksetaan myös tuntityöntekijöiden palkkoja, omais- ja perhehoitajien palkkoja ja palkkioita, vakituisten työntekijöiden palkkioita sekä vuorotyötä tekevien työaikakorvauksia ja hälytysrahoja. Kaikkiaan Oma Hämeellä on 31. tammikuuta maksusuoritteita reilulle 5 400 työntekijälle. Tunnistettuja virheitä on alle viidessä prosentissa palkkioita ja ne korjataan ensi viikon palkanmaksuun.

Lääkäreille maksetaan tammikuun lopussa päivystyskorvauksia joulukuulta. Näiden maksu kuuluu vielä luovuttaville organisaatioille. Poikkeuksena tästä on Kanta-Hämeen keskussairaalan lääkäreiden päivystyskorvaukset ja palkkiot, jotka Oma Häme maksaa. Näissä ei ennakoida olevan häiriöitä. Tammikuun päivystyskorvaukset tulevat lääkäreille maksuun hyvinvointialueelta helmikuun 28. päivä.

Perhe- ja omaishoitajien palkat ja palkkiot maksetaan sopimusten mukaisesti 31. tammikuuta. 

Puuttuvia palkkoja maksetaan erityisjärjestelyin

Määräaikaisia työntekijöitä on pyydetty tarkistamaan palkkalaskelmansa verkkopankista perjantaina 27. tammikuuta ja ilmoittamaan mahdollisista virheistä lähijohtajalle. Palkanmaksun virheitä on korjattu ja korjataan edelleen käsin henkilöstöhallinnossa.

Puuttuvia palkkoja maksetaan kassamaksuina ja pikasiirtoina, jolloin ne saadaan maksuun jopa saman päivän aikana. Palkanmaksun korjauksiin on varauduttu myös ylimääräisellä palkanmaksupäivällä 2. helmikuuta.

Palkanmaksun virheiden tekniset ja toiminnalliset syyt liittyvät vuodenvaihteen siirtymään. Hyvinvointialueelle perustettiin uudet talous- ja palkkahallinnon sekä yleishallinnon tietojärjestelmät. Tiedot luovuttavien organisaatioiden järjestelmistä eivät ole siirtyneet uusiin 100-prosenttisesti oikein.

Kun tiedonsiirtovirheet on saatu korjattua ja tammikuun siirtymävaihe jää taakse, pitäisi palkanmaksun sujua normaalisti. 

UUTINEN / 23.05.2023

TeleQ-takaisinsoittojärjestelmä toimii jälleen

TeleQ-takaisinsoittojärjestelmä on jälleen toiminnassa. Puhelinliikenne on palautunut normaaliksi, mutta palvelussa saattaa esiintyä hitautta ja ajoittaisia häiriöitä.

Takaisinsoittojärjestelmä kaatui päivällä Kanta-Hämeen alueella, mutta vika saatiin korjattua klo 18 maissa. Pahoittelemme häiriöstä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 21.12.2022

Terapianavigaattori käyttöön Riihimäellä –  sähköisestä työkalusta apua mielenterveys- ja päihdepalvelujen jonoihin

Terapianavigaattori on tarkoitus ottaa ensi vuonna käyttöön koko hyvinvointialueella. Kokemukset muualta Suomesta ovat rohkaisevia. Riihimäellä kokeillaan uutta sähköistä työkalua, joka yhtenäistää ja nopeuttaa hoidon tarpeen arviota mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kokeilussa hoitoon hakeutuva asiakas vastaa itsenäisesti Terapianavigaattorin kysymyksiin netissä ennen ammattilaisen tapaamista.

– Terapianavigaattorista on hyviä kokemuksia Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella. Parhaimmillaan Terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon avulla on saatu mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitojonoa purettua. Apua tarvitsevalle on pystytty tarjoamaan vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa jo muutaman päivän sisällä yhteydenotosta. Tavoittelemme samansuuntaista muutosta myös täällä Riihimäellä, kertoo mielenterveys- ja päihdepalveluiden vs. osastonhoitaja Sari Ledig.

Terapianavigaattori koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat asiakkaan oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. Navigaattori tekee vastauksista yhteenvedon, jonka asiakas ja ammattilainen käyvät vastaanotolla läpi yhdessä keskustellen. Palvelu on eri puolilla Suomea jo 2,7 miljoonan asukkaan käytössä. Positiivinen palaute asiakkailta ja ammattilaisten käyttäjäkokemukset tukevat käyttöönoton laajentamista.

Terapianavigaattori on kehitetty HUS Psykiatrian hallinnoimassa valtakunnallisessa Terapiat etulinjaan -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda vaikuttavat psykososiaaliset hoidot terveydenhuollon perustasolle. Hanke on tänä vuonna laajentunut kansalliseksi.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli sisältää laajan valikoiman omahoito-ohjelmia Mielenterveystalo.fi -portaalissa: digitaalisen työkalun hoidon tarpeen arvioon, porrastetun hoitomallin, näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitomuotoja eri hoitoportaille sekä hoidon vaikuttavuuden seurannan.

– Terapianavigaattorin kokeilu Riihimäellä liittyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminnan alkamiseen. Alkuvuodesta toimintamalli on tarkoitus ottaa vähitellen käyttöön myös muissa alueen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä, toteaa mielenterveystyön projektiasiantuntija Heidi Kemmo Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta.

Lisätietoja: Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pshp.fi ja Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pshp.fi

UUTINEN / 13.12.2022

Tiedote kunnille sote-asumispalveluista

Sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueelle. Vuokrasopimuksiin ja vuokranmaksuun ei tule suuria muutoksia.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja samalla kuntien tuottamat sote-asumispalvelut siirtyvät Oma Hämeen hoidettavaksi. Siirtyvät palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia, ikäihmisten, päihde-ja mielenterveyskuntoutujien tai kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalveluita. Kanta-Hämeessä kunnista siirtyy hyvnvointialueelle yhteensä vajaat 50 erilaista asumisyksikköä ja noin 1 300 asumispalveluiden vuokra-asiakasta.

Hyvinvointialueen tavoitteena on, ettei vastuun siirtyminen aiheuta ensi vaiheessa muutoksia vuokrasopimuksiin, isännöintiin tai vuokrien laskutuskäytäntöihin. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2023 sote-asumispalveluiden vuokrasopimukset hallinnoidaan, vuokrat laskutetaan asiakkailta ja maksetaan ensisi-jaisesti entiseen tapaan. Muutoksia voi tulla Etevan asiakkaille: jos asiakassuhde Etevaan päättyy syystä tai toisesta vuoden 2022 lopussa, niin silloin laskuttajaksi vaihtuu hyvinvointialue. Kunnan tulee tällöin toimittaa tarvittavat laskutustiedot hyvinvointialueelle.

Kunnat sekä muut asiaan liittyvät ASPA-toimijat (laskutuspalvelu, isännöinti tms.) sopivat tarvittavat maksuliikennetilitykset ja muut tarvittavat jatkotoimet yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Asukasvuokrien perinnässä sekä vuokrasopimusten teossa on siirtymävaiheessa käytössä vielä monenlaisia toimintatapoja ja erilaisia laskutusjärjestelmiä.

Pyydämme huomioimaan, että muutostilanne voi aiheuttaa häiriötä vuokralaskutuksessa. Laskutuskäytänteitä yhtenäistetään vasta myöhemmin keväällä, kun on saatu yhtenäiset toimintamallit sote-asumispalveluihin.

Lisätietoja: Pekka Komulainen, pekka.komulainen@hameenlinna.fi, p. 050 3180752

UUTINEN / 13.12.2022

Tiedote lasten ja nuorten huoltajille oppilas- ja opiskeluhuollosta

Oma Häme on 1.1.2023 alkaen oppilas- ja opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien sekä kuraattorien ja psykologien työnantaja. Samalla vastuu oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kaupungeilta hyvinvointialueelle.

Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat sekä koulukurattorit ja -psykologit siirtyvät kunnilta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastuulle vuoden vaihteessa. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen opetus ja muut sivistyspalvelut ovat jatkossakin kuntien palveluita. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä opetuksen järjestäjien eli kuntien kanssa oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseen liittyen.

Vuodenvaihde ei tuo muutoksia oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluihin, vaan ne järjestetään vuoden 2023 alusta alkaen edelleen lähipalveluna oppilaitoksessa tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä.
Lapset ja nuoret voivat käydä edelleen asioimassa tarpeen mukaan omassa lähikoulussaan oppilas- ja opiskeluhuollon terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin luona, kuten tähänkin asti.
Mikäli herää kysymyksiä oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin liittyen, kannattaa olla yhteydessä palveluista vastaaviin lähijohtajiin ja päällikköön.

Tämä tiedote on lähetetty kuntien sivistysjohdolle ja kuntien kirjaamoihin edelleen lähetettäväksi Kanta-Hämeen esi- ja perusopetuksen oppilaiden sekä toisen asteen opiskelijoiden vanhemmille ja huoltajille sekä oppilaille ja opiskelijoille.

Lisätietoja: Sari Tuomivaara, nuorten palveluiden ja opiskeluhuollon päällikkö, sari.tuomivaara@hameenlinna.fi

Jaana Ahtonen-Huuskonen, lähijohtaja, kuraattori- ja psykologipalvelut, jaana.ahtonen-huuskonen@riihimaki.fi

Veera Nurmo-Jousmäki, lähijohtaja, kouluterveydenhuolto, veera.nurmo-jousmaki@riihimaki.fi

Kaisa Pulakka, lähijohtaja, opiskeluterveydenhuolto, kaisa.pulakka@fshky.fi                            

UUTINEN / 02.02.2023

Tiedote lääkinnällisen kuntouksen sekä lymfa- ja jalkaterapian palveluntuottajille

Palveluntuottajien haku alkaa 6. helmikuuta. Sekä uusien että vanhojen palveluntuottajien on haettava uudelleen palveluntuottajaksi.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 23. tammikuuta uuden palvelusetelisääntökirjan lääkinnälliseen kuntoutukseen, lymfaterapiaan ja jalkaterapiaan. Uusi sääntökirja astuu voimaan 1. maaliskuuta. Palvelusetelisääntökirja tarkastetaan tarvittaessa huhtikuussa. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan aina palveluntuottajille sähköpostitse. 

Asiakkaat voivat käyttää ennen 1.3.2023 myönnettyjä palveluseteleitä niiden voimassaolon ajan.

Palvelusetelillä tuotettavat palvelut:
•    Fysioterapia
•    Puheterapia
•    Toimintaterapia
•    Lymfaterapia
•    Jalkaterapia

Palveluntuottajan tulee täyttää Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uuden Lääkinnällisen kuntoutuksen, lymfaterapian ja jalkaterapian -palvelusetelisääntökirjan ehdot. Sääntökirja löytyy myös Palse.fi -sivustolta, jossa palveluntuottajaksi haetaan. Tarkemmat hakuohjeet ovat tämän sivun lopussa.

Hyvinvointialueen palvelusetelisääntökirjan yleinen osa

Palveluntuottajaksi hakeutuminen on mahdollista ympäri vuoden. Kaikki hakemukset käsitellään kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään kolmen kuukauden kuluessa. Päätöksestä ilmoitetaan hakijalle sähköpostilla. 

Palvelusetelituottajaksi hyväksytään kaikki hakijat, jotka täyttävät hakulomakkeessa ja sääntökirjassa mainitut ehdot. Hyväksyttyjen palveluntuottajien tiedot (yrityksen yhteystiedot, toimitiloja koskevat tiedot ja hintatiedot) julkaistaan Palse-portaalissa. 

Lisätietoja hausta antaa kuntoutuspäällikkö Päivi Kallio (paivi.kallio@omahame.fi)

Tarkemmat hakuohjeet

Jotta palveluiden tuotanto voi alkaa, tulee palveluntuottajayrityksen rekisteröityä ja hakeutua tuottajaksi Palse.fi -sivuston kautta. 

Jos tuottaja ei ole aiemmin rekisteröitynyt Palse.fi-sivustolla, tulee tuottajan ensimmäiseksi rekisteröityä osoitteessa. Rekisteröitymisen yhteydessä saat käyttäjätunnuksen ja salasanan. Rekisteröitymisen ohjeet 

Rekisteröitymisen jälkeen tuottajan on hakeuduttava palveluntuottajaksi palse.fi-portaalin kautta. Käytä rekisteröitymisessä saatua käyttäjätunnusta ja salasanaa. Täytä hakemus palse.fi portaalista kohdasta Kanta-Hämeen hyvinvointialue 1.3.2023 alkaen

Hakeutumisen yhteydessä palveluntuottajan tulee varmistaa, että liitetiedostojen sisältö on ajantasaista. Hakemuslomake tulee lähettää hyvinvointialueelle allekirjoitettuna postitse tai sähköpostilla.

Sähköpostilla: heidi.nieminen@omahame.fi, minna.sormunen@omahame.fi tai anitta.virtanen@omahame.fi
Otsikkoon tunnus: PALVELUSETELI / FYSIO / PUHE / TOIMINTA / LYMFA TAI JALKATERAPIA

Postitse: 
Oma-Häme kuntoutus/ Kuntoutuksen sihteeri Sormunen 
Kallionkatu 5, 11100 Riihimäki
tai
Oma Häme kuntoutus/Kuntoutuksen sihteeri Nieminen
Tapailanpiha 11, 14200 Turenki
tai
Oma Häme kuntoutus/Kuntoutuksen sihteeri Virtanen
Viipurintie 1-3, 13100 Hämeenlinna
Kuoreen tunnus: PALVELUSETELI / FYSIO / PUHE / TOIMINTA / LYMFA TAI JALKATERAPIA

UUTINEN / 23.05.2023

Tukea tyypin 2 diabeteksen itsehoitoon – tietoa sairaudesta ja elintapaohjausta tarjolla uusissa etäryhmissä

Oletko sairastunut juuri tyypin 2 diabetekseen? Tai haluatko kerrata sen hoitoon liittyviä asioita? Tule mukaan maksuttomaan etäryhmään! Hoitamalla hyvin diabetesta voit vaikuttaa merkittävästi terveyteesi. 

Oma Häme aloittaa etäryhmät tyypin 2 diabetesta sairastaville. Teams-yhteydellä toimivat ryhmät ovat tarkoitettuja kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille. Ne ovat uusi vaihtoehto perinteiselle ryhmätoiminnalle. 

–  Ryhmätoimintaa ei ole ollut tarjolla joka paikkakunnalla resurssien tai osallistujien vähyyden vuoksi. Etäryhmät mahdollistavat näidenkin asukkaiden osallistumisen ryhmätoimintaan ja ammattilaisten osaamisen jakamisen laajalle koko hyvinvointialueelle, kertoo perusterveydenhuollon suunnittelija Tiina Nikkanen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta. 

– Asiakkaat saavat osallistua ryhmään mistä vain, eli ne eivät sido tiettyyn paikkaan tai vaadi siirtymistä. Ryhmässä voi olla mukana nimettömänä, mutta siellä saa myös osallistua halutessaan keskusteluun. 

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmät koostuvat kolmesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa käydään läpi itse sairautta, verensokerin mittaamisen periaatteita ja diabetekseen liittyviä erityistilanteita arjessa. Toisessa osiossa keskitytään diabeteksen hoidon kulmakiveen eli elintapahoitoon. Viimeisen osuuden sisältö koostuu Diabetesliiton ja paikallisyhdistysten toiminnan esittelystä sekä diabeetikon suun terveydenhoidosta. Oman kiinnostuksen mukaan voi kuunnella kaikki osiot tai vain jonkin osion. 

Etäryhmien ajat: 

8.6. klo 16.30–18 (tietoa sairaudesta) 

15.6. klo 16.30–18 (elintavat) 

20.6. klo 15.00–16.30 (Diabetesliitto ja -yhdistys + suunterveys) 

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiä järjestetään jatkossa säännöllisesti keväisin ja syksyisin. Jos etäryhmään osallistuminen on mahdotonta, ryhmätoimintaa voi tiedustella oman paikkakunnan terveysasemalta. 

Ryhmiin pääsee osallistumaan Etäryhmät-sivun kautta. Sivulta löytyy Plandisc-vuosikello, jonka sektoria klikkaamalla aukeaa lisätietoja ryhmän sisällöistä, aikatauluista sekä Teams-linkki ja ohjeet osallistumiseen. 

Etäryhmään osallistuminen on maksutonta eikä vaadi kirjautumista. Osallistuminen vaatii tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin ja verkkoyhteyden. 

Teams-alustan tietosuojasta voi lukea täältä ja Plandiscin tietosuojasta voit lukea täältä.  Kun osallistut tapahtumaan, hyväksyt näiden alustojen käytön. 

Lisätietoja: 

Tiina Nikkanen, perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, tiina.nikkanen@omahame.fi 

UUTINEN / 06.02.2023

Vuoden ensimmäistä valtuustokokousta voi seurata suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuuston vuoden 2023 ensimmäinen kokous on tiistaina 7. helmikuuta. Kokousta voi seurata suorana klo 17 alkaen.

Aluevaltuusto kokoontuu tänä vuonna kahdeksan kertaa. Kokouksia pidetään eri puolilla maakuntaa. Kaikki kokoukset striimataan ja niitä voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Tiistaina 7. helmikuuta aluevaltuusto kokoontuu Ahveniston luentosalissa. Voit seurata kokousta suorana Youtubesta. Ensimmäisessä kokouksessa on lyhyt esityslista, mutta kevään aikana valtuustolle on tulossa päätettäväksi paljon isoja asiakokonaisuuksia.

Alla ovat tämän vuoden kokouspäivämäärät - kokouspaikat selviävät myöhemmin ja ne päivitetään aluevaltuuston omalla sivulle. 

• 7.2.2023 klo 17
• 7.3.2023 klo 17
• 11.4.2023 klo 17
• 9.5.2023 klo 17
• 13.6.2023 klo 17
• 5.9.2023 klo 17
• 10.10.2023 klo 17
• 12.12.2023 klo 17