UUTINEN / 12.08.2026

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa

Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.  

Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.   

Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua. 

Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.   

–  Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen. 

Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä.  Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys. 

–  On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.  

Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.  

 Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: 
– nukkuuko nuori riittävästi 
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana 
– jääkö lepoon riittävästi aikaa 
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin 

Tutustu perhekeskuspalveluihimme 

Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta

UUTINEN / 24.07.2026

Tekoälyä hyödyntävä toimintamalli tukee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä

Oma Häme on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeen mielenterveyspalveluille ja tuelle aiempaa varhemmin. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rahoittamassa MieliReitti-hankkeessa kehitetty malli kokoaa eri tietolähteistä saatavaa tietoa ammattilaisten työn tueksi ja muodostaa aiempaa paremman kokonaiskuvan lapsen tai nuoren tilanteesta.

Tekoäly ei tee päätöksiä lapsen tai nuoren palveluista, vaan auttaa ammattilaista tunnistamaan tilanteita, joissa tuen tarvetta voi olla syytä selvittää tarkemmin. Lopullisen arvion tekee aina ammattilainen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina. Tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä voi olla vaikea havaita ajoissa, koska tietoa on hajallaan eri järjestelmissä.

Oma Häme panostaa tekoälyn hyödyntämiseen 

MieliReitti-hankkeessa kehitettiin tekoälypohjaisen analyysin lisäksi toimintatapaa, jossa eri toimijat tukevat lasta, nuorta ja perhettä yhdessä. Auttamisverkostoon voivat kuulua kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syvenemistä mahdollisimman varhain. 

MieliReitti on yksi neljästä Sitran rahoittamasta hyvinvointialueiden kokeilusta, joissa kehitetään dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ennakoivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oma Hämeessä ratkaisu on edennyt kehittämisestä käytännön testaukseen perhekeskuspalveluissa ja syksyllä käynnistyy varsinainen pilotti. Ratkaisu on suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla.

MieliReitti on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pitkäjänteistä työtä tekoälyn hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oma Häme on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sote-kirjaamisen tukena. Lisäksi tekoälyä pilotoidaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa. 

– Oma Häme haluaa olla suunnannäyttäjä siinä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuullisesti ja vaikuttavasti. MieliReitti osoittaa, että data, tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää tavalla, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tekoäly hyödyntää tutkimustietoa ja hyvinvointialueen dataa

Kesäkuussa 2025 käynnistyneen hankkeen sovelluskehitystyöstä vastasivat Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisten teknologiakumppaneiden kanssa. Tekoälymallin pohjana hyödynnettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

MieliReitti kokoaa tietoa väestötietojärjestelmästä sekä hyvinvointialueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Malli tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä varhaisia signaaleja, kuten pitkittyneitä koulupoissaoloja, kiusaamista, yksinäisyyttä tai kuormittavia elämäntilanteita.

Lisäksi malli huomioi lähipiiriin liittyviä tekijöitä, joiden tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huostaanotto, vanhemman päihdeongelma tai läheisen vakava sairastuminen.

Kun useita huolta herättäviä tekijöitä kertyy samanaikaisesti, tekoälymalli antaa ammattilaiselle herätteen. Sen perusteella ammattilainen voi selvittää lapsen tai nuoren tilannetta tarkemmin. Heräte ei käynnistä automaattisesti toimenpiteitä, vaan tilanne arvioidaan aina yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Ratkaisu on toteutettu tietosuoja huomioiden. Arkaluonteisia tietoja käsitellään turvallisesti, eikä tekoäly tee automaattisia päätöksiä. Tietoja näytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille vain heidän käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Tavoitteena oikea-aikainen tuki

MieliReitti ei keskity pelkästään varhaisten huolenaiheiden tunnistamiseen, vaan ennen kaikkea lasta ja nuorta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus, harrastukset, koulun ja varhaiskasvatuksen tuki sekä yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa toimintamallia.

– Vaikuttava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustuvat siihen, että elämäntilanne tunnistetaan riittävän varhain ja suojaavia tekijöitä vahvistetaan jo ennen oireilun alkamista. Kun lapsen tai nuoren tilanteessa tarvitaan useamman toimijan tukea, hänen ympärilleen voidaan Oma Hämeessä koota monialainen Omatiimi. Verkostolle tulee luoda yhteiset toimintatavat ja suunnitelma, jonka toteutumista sekä tuen vaikuttavuutta on seurattava yhdessä, kertoo Antikainen.

MieliReitti tukee Oma Hämeessä käyttöön otettua Omatiimi-toimintamallia. Omatiimiin voi kuulua hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita. Tiimi kootaan aina asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on tarjota lapselle, nuorelle ja perheelle sujuvaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea sen sijaan, että perhe joutuisi asioimaan erikseen useiden toimijoiden kanssa.

Pilotointi tehdään arkityössä

Hankkeessa kehitetty ratkaisu on tulossa käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa. Ensimmäisiä testauksia herätteistä on tehty perhekeskuksen Ensilinjassa. Syksyllä alkavaan pilotointiin osallistuu myös kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisia. 

Pilotoinnissa arvioidaan tekoälypohjaisen mallin antamien herätteiden oikea-aikaisuutta ja käytettävyyttä sekä sitä, miten ne tukevat ammattilaisten päivittäistä työtä. Tulosten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen, ja sen käyttöä voidaan jatkossa laajentaa myös muihin palveluihin ja asiakasryhmiin.

Tavoitteena vähentää raskaampien palvelujen tarvetta

MieliReitti on osa Sitran valtakunnallista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Neljä hyvinvointialueilla toteutettua kokeilua päättyivät kesäkuussa 2026.

Oma Hämeessä MieliReitti on ollut päänavaus tekoälyn ja tiedon hyödyntämiselle ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa tarkasteltiin Kanta-Hämeen 0–23-vuotiasta väestöä ja keskityttiin erityisesti noin 48 000:een alle 18-vuotiaaseen. Mallin perusteella noin 15 prosentilla havaittiin kohonnut tuen tarve tai tarve selvittää tilannetta tarkemmin. Kyse ei kuitenkaan ole diagnoosista eikä automaattisesta palvelutarpeen arviosta.

Toimintamallin varsinaista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden tunnetta, koulunkäyntiä, työllisyyttä, elämänhallintaa ja mielenterveyden oireilua. Lisäksi voidaan seurata muutoksia koulupoissaoloissa, kiusaamiskokemuksissa ja lastensuojelun tarpeessa. 

Hyvinvointialueen näkökulmasta keskeinen kysymys on, vähentääkö ennaltaehkäisevä toiminta raskaampien palvelujen tarvetta. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyttö, päivystyskäynnit, lastensuojelun sijoitukset ja pitkäkestoisten sosiaalipalvelujen tarve.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: lisääkö toiminta hyvinvointia, vahvistaako se suojaavia tekijöitä ja vähentääkö se korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin? Tätä seuraamme nyt, kun pohdimme mallin laajentamista muille asiakasryhmille ja muihin palveluihin, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Antikainen.

Lue aiempi uutinen: Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

UUTINEN / 09.06.2026

Kesän yleisimmät terveyshuolet – katso kotikonstit ja milloin pitää hakeutua hoitoon

Kesällä nautitaan lämmöstä, luonnosta ja lomailusta – mutta samalla vastaan voi tulla myös erilaisia terveyshuolia. Kokosimme yhteen kesän yleisimpiä vaivoja sekä vinkkejä niiden ehkäisyyn, itsehoitoon ja hoitoon hakeutumiseen.

Kesän yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi:

• hyönteisten pistojen aiheuttama kutina ja turvotus
• punkin puremat
• kausiallergian oireet
• lämpöuupumus ja auringonpistos
• virtsatietulehduksen oireet
• seksitautiepäilyt.

Katso vinkit kesän terveyshuolien ehkäisyyn, itsehoito-ohjeita sekä ohjeet hoitoon hakeutumiseen

Huolehdi itsestäsi helteellä

Kuuma sää rasittaa elimistöä nopeasti. Riittävä juominen, kevyt vaatetus ja tauot auringosta auttavat ehkäisemään lämpöuupumusta. Erityisesti lasten, ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden vointia kannattaa seurata hellepäivinä tavallista tarkemmin.

Lue, miten huolehdit itsestäsi helteellä

Tarvittaessa saat ammattilaisen apua myös kesällä

Usein kesän terveyshuolet helpottavat kotikonstein. Jos itsehoito ei kuitenkaan riitä tai oireet huolestuttavat, saat yhteyden ammattilaiseen helposti Terveys-chatin kautta arkipäivisin klo 8–20. Terveys-chat palvelee Oma Häme -sovelluksessa ja verkkosivujen Aloita chat -painikkeen kautta – myös mökiltä tai matkan päältä.

Jos et voi asioida digitaalisesti tai chat on suljettu, soita kiireellisissä terveysasioissa numeroon 116117. Päivystysapu, kiireellisen hoidon Ensilinja palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Hätätilanteessa soita aina numeroon 112.